Metallipintojen teollinen maalaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metallipintojen teollinen maalaus"

Transkriptio

1 Metallipintojen teollinen maalaus T E C H N O L O G Y T O R E L Y O N

2 Metallipintojen teollinen maalaus T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

3 Metallipintojen teollinen maalaus Toimituskunta Raimo Flink Tiina Killström Juha Kilpinen Pekka Kotilainen Leena Tuisku Julkaisija Tikkurila Oy, Industrial Coatings Industrial Coatings ISBN korjattu painos Taitto Keijo Korhonen Paino Tikkurila omatarvepaino M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S

4 Sisällysluettelo 1. Korroosio Ilmastollinen korroosio Korroosio vedessä Korroosio maassa Korroosion ilmenemismuodot Maalaus korroosionestomenetelmänä Katodireaktion estäminen Anodireaktion estäminen Sähkövirran kulun estäminen Pintakäsittelyn huomioonottaminen teräsrakenteiden suunnittelussa Syövyttävien olosuhteiden välttäminen Oikean materiaalin ja suojaustavan valinta Korroosioherkkien ja maalausteknisesti epäedullisten rakenteiden välttäminen Pintakäsittely ennen kokoonpanoa Pintakäsittely ja huoltomaalaukset kokoonpanon jälkeen Mekaanisten vaurioiden vähentäminen Korroosionestomaalauksen standardit Standardien merkitys Suomalaiset standardit Maalien ja maalikalvojen testaukseen liittyvät standardit Yrityskohtaiset standardit Pinnan puhdistus ja esikäsittely Esikäsittelytunnukset Ruostumisasteet Esipuhdistus Lian ja rasvanpoisto Alkaliset pesut Liuotinpesu Emulsiopesu Kuivaus Esikäsittelyasteet Esikäsittelyn laatuasteet Ruosteenpoistomenetelmät Käsityökaluilla tai koneellisesti tehty puhdistus, St Suihkupuhdistus, Sa Suihkupuhdistuksen esikäsittelyasteet (SFS-ISO ) Puhallusmateriaalit Pintaprofiili Vesisuihkutus (vesipuhallus) Termiset menetelmät Kemialliset menetelmät Fosfatointi T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

5 5.8 Kromatointi Tartuntamaalaus Konepajapohjamaalaus Korroosionestomaalausmenetelmät ja-laitteet Sively Telaus Sivuilmaruiskutus Ruiskumaalausmenetelmän läpimurto Sivuilmalaitteen edut ja haitat Sivuilmaruiskut Sivuilmaruiskun suutinyhdistelmän valinta Siirtohyötysuhteen parantaminen Suurpaineruiskutus Suurpainemaalauksen periaate Kaksikomponenttiset suurpaineruiskut Suurpainemaalausmenetelmän edut ja haitat Ilma-avusteinen suurpaineruiskutus Sähköstaattinen ruiskutus Sähköstaattinen keskipakoismenetelmä Sähköstaattinen sivuilmaruiskutus Sähköstaattinen suurpainemaalaus Kuumasuurpaineruiskutus Miksi lämmittää maalia? Kuumaruiskutuslaitteen toimintaperiaate ja käyttö Suurpainesuuttimet Turvallisuusohjeet suurpaineruiskutuksessa Muita pintakäsittelymenetelmiä Kastomaalaus Valelumaalaus Jauhemaalaus Ruiskuautomaatit Robottiruiskutus Ruiskutustekniikka Pistoolin liipaisimen käyttö Nopeuden ja etäisyyden suhde Levyn ruiskutus Pitkien kappaleiden ruiskutus Pistoolin etäisyys Sisä- ja ulkokulmien ruiskutus Kapeat kohteet Monimuotoisten kappaleiden ruiskutus Maalausolosuhteet Kosteuden ja lämpötilan vaikutus Ilman lämpötila ja kalvon muodostus Maalityypit Maalien jaottelu kuivumistavan mukaan Fysikaalisesti kuivuvat maalit Kemiallisesti kuivuvat maalit Vesiohenteiset maalit M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S

6 8.2 Alkydimaalit Vesiohenteiset Fontelac -alkydimaalit Liuoteohenteiset Temaprime- ja Temalac -alkydimaalit Epoksimaalit Vesiohenteiset Fontecoat -epoksimaalit Liuoteohenteiset Temabond- ja Temacoat -epoksimaalit Temaline -epoksipinnoitteet ja -tankkimaalit Polyuretaanimaalit Vesiohenteiset Fontedur -polyuretaanimaalit Liuoteohenteiset Temadur- ja Temathane -polyuretaanimaalit Oksiraaniesterimaalit Duasolid -oksiraaniesterimaalit Polttomaalit Vesiohenteiset Fontetherm -polttomaalit Liuoteohenteiset Tematherm -polttomaalit Kloorikautsumaalit Temachlor- kloorikautsumaali Akryylimaalit Vesiohenteiset Fontecryl -akryylimaalit Liuoteohenteiset Temacryl -akryylimaalit Sinkkipölymaalit Vesiohenteiset Fontezinc -sinkkipölymaalit Liuoteohenteiset Temazinc- ja Temasil -sinkkipölymaalit Silikonimaalit Temal lämmönkestävät maalit Polyvinyylibutyraalimaalit Temablast- ja Temaweld konepajapohjamaalit Vinyylimaalit Temanyl MS Primer vinyylimaalit Bitumimaalit Jauhemaalit Palosuojamaalit Vesiohenteinen Nonfire -palonsuojamaali Liuoteohenteinen Fireflex -palonsuojamaali Liuotteet ja ohenteet Liuotetyypit Liuotuskyky Haihtumisluku Vesi Syttymisherkkyys Maalausjärjestelmät uudis- ja korjausmaalauksessa Eri maalikerrosten tehtävät Maalausjärjestelmän valinta Ympäristön rasitusluokat Standardijärjestelmien rajoittuneisuus Maalausjärjestelmän merkintä Kuivakalvon nimellispaksuus NDFT Huoltomaalaus Maalityyppien tunnukset T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

7 11. Korroosionestomaalauksen kustannukset ja taloudellisuus Kustannusten laskeminen Laatu pintakäsittelytyössä Laatu Sopimukset Henkilöstö, ammattitaito ja välineet Teräsrakenne Esikäsittelyt Olosuhteet Maalausmenetelmät ja välineet Maalit ja ohenteet Maalaustyö Valmiin maalauksen tarkastus Tarkastusvälineet Tarkastajan toimintatavasta Työturvallisuus ja ympäristönsuojelu Maalaustyön terveyshaitat Tiedottaminen käyttöön liittyvistä vaaroista Pakkausmerkinnät Reaktiiviset tuotteet Terveysvaaraa aiheuttavat tuotteet Ympäristövaaraa aiheuttavat tuotteet Käyttöturvallisuustiedotteet Tuotteiden valinta ja työn suunnittelu Lainsäädäntö Ympäristönsuojelu Liuotepäästöt Maalausjätteet Pakkausjätteet Sävytysjärjestelmät Korroosionestomaalauksen käsitteitä ja sanoja M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S

8 1. Korroosio Korroosiolla tarkoitetaan metallien syöpymistä. Se aiheuttaa muutoksia metallin ominaisuuksiin, mikä usein voi johtaa metallin, sen ympäristön tai teknisen järjestelmän vaurioitumiseen. Reaktio on tavallisesti luonteeltaan sähkökemiallinen, jolloin ympäristönä on aina vesi jossain muodossa. Metallit esiintyvät luonnossa pääasiassa malmimineraaleina, mm. oksideina ja sulfideina. Puhtaiden metallien valmistaminen näistä yhdisteistä vaatii runsaasti energiaa. Valmistuksen yhteydessä metalliin sitoutunut energia pyrkii vapautumaan, ja metalli palaa alkuperäistä, stabiilimpaa olomuotoaan muistuttavaan tilaan mm. korroosioilmiöiden avulla. Metallien korroosio perustuu korroosioparien eli galvaanisten paikallisparien syntymiseen. Paikallispari voi muodostua kahden eri metallin liitoskohdassa, mutta myös saman metallin rakenne- tai pintaeroista johtuen. Lisäksi tarvitaan sähköä johtava liuos eli elektrolyytti. Tavallisimmin elektrolyyttinä toimii vesi. Korroosioparin muodostuminen voi johtua myös elektrolyytin jonkin komponentin, esimerkiksi hapen, pitoisuuseroista eri paikkojen välillä (kuva 1.). Korroosioparissa epäjalompi metalli tai metallinosa muodostaa anodin ja jalompi metalli katodin. Yhteisellä nimellä näitä kutsutaan elektrodeiksi. Korroosioreaktiossa anodi syöpyy ja katodi säilyy. Reaktion nopeuteen vaikuttavat anodin ja katodin välinen potentiaali- eli jännite-ero sekä ympäristöolosuhteet. Jalompi metalli (katodi) Platina Kulta Hopea Ruostumaton teräs Nikkeli Monel (2/3 Ni, 1/3 Cu) Alumiinipronssi Kupari Messinki Tina Lyijy Valurauta, saostamaton Teräs, vähän saostettu Hiiliteräs, valssattu Kadmium Alumiini Sinkki Magnesium Epäjalompi metalli (anodi) Taulukko 1. Metallien galvaaninen jännitesarja merivedessä (+25 C). Anodi > > > Reaktiot Metallin liukeneminen Fe > Fe e - e < < Vedyn kehitys 2 H + + 2e > 2H > H 2 (hapan liuos) Hapen pelkistyminen O H + + 4e > 2H 2 O (hapan liuos) O H 2 O + 4e > 4OH - (neutraali tai emäksinen liuos) Katodi < Anaerobinen bakteeritoiminta 4H 2 + SO > 4 S2- + 4H 2 O (hapeton liuos) Kuva 1. Raudan korroosiotapahtuma vesiliuoksissa. M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 1

9 1.1 Ilmastollinen korroosio Ilmastollisen korroosion nopeuteen vaikuttavat mm. ilman suhteellinen kosteus, lämpötila, epäpuhtaudet, pinnan asento ja sijainti rakenteessa. Ilmastollisen korroosion voimakkuuden arvioimiseksi ilmasto-olosuhteet voidaan luokitella maaseutu-, kaupunki-, teollisuus- ja meri-ilmastoihin. Märkäaika. Jotta metallin ilmastollista korroosiota yleensä tapahtuisi, pitää metallin pintaa peittää elektrolyyttikalvo. Tätä ajanjaksoa, jolloin metallin pinta on kosteuden vaikutuksen alaisena, kutsutaan märkäajaksi. Pinta voi kastua sateen, sumun tai kosteuden kondensoitumisen seurauksena. Useille metalleille on löydettävissä niin kutsuttu kriittinen suhteellisen kosteuden arvo, jonka yläpuolella korroosio nopeutuu oleellisesti. Metallin laadusta ja pinnalla mahdollisesti olevista korroosiotuotteista tai muista yhdisteistä riippuen kriittisen kosteuden arvo vaihtelee välillä %. Kun syöpyminen on kerran alkanut, sen jatkumiseen tarvittava ilman kosteuspitoisuus voi olla vieläkin matalampi. Teräs voi syöpyä ilman suhteellisen kosteuden ollessa alle 40 %, jos pinnalla on kloridipitoisia suoloja. Lämpötila. Lämpötila vaikuttaa korroosioon siten, että korroosionopeus kasvaa lämpötilan kohotessa. Veden jäätymispisteen alapuolella korroosio on vähäistä tai sitä ei tapahdu ollenkaan. Kuitenkin epäpuhtaalla pinnalla syöpyminen voi jatkua jopa pienellä pakkasella, sillä monet suolat alentavat elektrolyyttinä toimivan veden jäätymispistettä. Ilman epäpuhtaudet. Kaksi tärkeintä ilman epäpuhtautta, jotka kiihdyttävät metallin korroosiota ovat kloridit ja rikkidioksidi. Rannikolla kloridit ovat peräisin merivedestä ja niiden vaikutus vähenee nopeasti mentäessä rannikolta sisämaahan päin. Muu kloridien lähde voi olla esimerkiksi maantiesuola. Kloridien vaikutuksesta pintojen kastumiseen tarvittava ilman suhteellisen kosteuden arvo pienenee. Lähinnä rikkipitoisista polttoaineista peräisin oleva rikkidioksidin määrä ilmassa vaihtelee paikasta ja ajasta riippuen voimakkaasti. Rikkidioksidi muodostaa ilman kosteuden kanssa rikkihappoa. Metallipinnalla rikkihappo muuttuu sulfaatiksi. Sulfaatti-ionien vaikutusmekanismi metallien korroosiossa vaihtelee eri metalleilla. 1.2 Korroosio vedessä Korroosionopeus vedessä riippuu siitä, kuinka nopeasti happi pääsee siirtymään metallipinnalle. Tähän vaikuttaa muun muassa veden virtausnopeus, happipitoisuus, lämpötila, biologinen toiminta ja liuenneet suolat. Luonnon vesien syövyttävyys vaihtelee niiden kemiallisen koostumuksen mukaan, ja nopeinta korroosio on merivedessä. 1.3 Korroosio maassa Korroosio maassa on ääritapauksissaan samanlaista kuin korroosio vedessä tai ilmassa, monissa tapauksissa jotain siltä väliltä. Syövyttävänä ympäristönä maaperä on heterogeeninen, huokoinen ympäristö, ja korroosionopeus voi olla eri paikoissa hyvin erilainen. 1.4 Korroosion ilmenemismuodot Metallien korroosiota voi tapahtua tasaisesti koko pinnalla tai paikallisesti: piste-, piilo-, rako- tai jännityskorroosiona. Yleinen korroosio tapahtuu tasaisesti, lähes samalla nopeudella koko pinnalla. Esimerkkejä tästä ovat teräksen ilmastollinen korroosio ja korroosio kemikaaleille altistetuissa metallipinnoissa. Pistekorroosiossa metalli syöpyy pienillä alueilla synnyttäen paikallisia, kuoppamaisia syvänteitä. Esim. pinnan karheus, liuoksen voimakas virtaus pintaa kohti ja kloridi-ionit merivedessä voivat aiheuttaa paikallista syöpymistä. Pistekorroosiota esiintyy yleensä metalleilla, joiden korroosionkestävyys perustuu pintaa suojaavaan passiivikerrokseen. Näitä ovat esim. alumiini ja ruostumaton teräs. Metallipinnalla olevien korroosiotuotteiden tai maalipinnan rajalla voi esiintyä piilokorroosiota. Rakokorroosiota esiintyy ahtaissa raoissa, syvennyksissä ja rei issä, joissa happea on vähän. Kloridi-ioni kiihdyttää sekä piilo- että rakokorroosiota. Ruostumaton teräs on erittäin herkkä tämäntyyppiselle korroosiolle. Galvaanisessa korroosiossa samassa elektrolyytissä, esim. merivedessä, epäjalompi ja jalompi metalli ovat sähköisessä kontaktissa toisiinsa, jolloin epäjalompi metalli syöpyy. Syöpyminen tapahtuu sitä nopeammin, mitä pienempi epäjalomman metallin pinta on verrattuna jalomman metallin pintaan, ja mitä suurempi metallien jalousero on. Esim. niittiliitoksissa niitteihin ei voi valita liitettäviä materiaaleja epäjalompaa metallia. Jännityskorroosiota, korroosioväsymistä, eroosio- ja kavitaatiokorroosiota aiheutuu, kun samanaikaisesti korroosion kanssa metalliin kohdistuu mekaanista jännitystä tai kulumista. 2 T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

10 2. Maalaus korroosionestomenetelmänä Korroosionestomaalauksella pyritään suojaamaan metallipinta korroosiolta ja samalla saamaan kohteelle haluttu ulkonäkö. Maalikalvon kyky estää korroosiota perustuu maalikalvon sisältämiin korroosionestopigmentteihin tai katodisen suojauksen antavaan pigmentointiin sekä maalikalvon tiiviyteen ja hyvään tarttuvuuteen alustaan. Usein suojausvaikutus muodostuu mainittujen seikkojen yhdistelmästä. Maalauksen avulla voidaan korroosio estää: estämällä katodireaktio estämällä anodireaktio aikaansaamalla suuri vastus korroosioparin virtapiiriin Maaleissa käytetyt korroosionesto-ominaisuuksia parantavat lisäaineet ja pigmentit estävät usein sekä katodi- että anodireaktioita. 2.1 Katodireaktion estäminen Katodireaktio estyy, kun hapen ja veden pääsy katodille estetään. Maalikalvo toimii tällaisena eristäjänä hidastamalla veden ja hapen kulkua maalikalvon läpi. Esimerkiksi epoksimaalit muodostavat hyvin tiiviin kalvon ja antavat näin hyvän suojan vaativissa olosuhteissa. Maalikalvon paksuutta lisäämällä tai käyttämällä maaleissa levymäisiä pigmenttejä voidaan maalikalvon korroosionesto ominaisuuksia parantaa. Katodireaktio voidaan myös estää käyttämällä sinkkiä sisältäviä korroosionestopigmenttejä. Sinkki-ionit saostuvat sinkkihydroksidiksi katodipinnoille ja estävät näin muodostuvan suojakerroksen avulla katodireaktion. Näitä korroosionestopigmenttejä kutsutaan katodisiksi inhibiiteiksi. 2.2 Anodireaktion estäminen Anodireaktiossa muodostuu maalikalvon alle rautaioneja, jotka välittömästi olosuhteista riippuen muodostavat erilaisia raudan yhdisteitä. Anodisen reaktion pysäyttämiseksi pitää estää rautaionien liukeneminen anodilla, esimerkiksi katodisella suojauksella tai anodisen inhiboinnin avulla, jolloin anodialueille muodostuu suojakerros. Katodisen suojan antavan maalin täytyy sisältää runsaasti rautaa epäjalompia johtavia pigmenttejä, kuten sinkkiä sinkkipölymaalissa. Anodireaktio voidaan estää, kun aktiiviset korroosionestopigmentit ottavat osaa erilaisista sekaoksideista koostuvan anodialueiden suojakerroksen muodostumiseen. Lisäksi korroosionestopigmentit suojaavat korroosiolta saostamalla anodialueelle yhdisteitä, jotka eivät läpäise rautaioneja. Tällaiset korroosionestopigmentit ovat anodisia inhibiittejä. Esimerkkejä anodisista korroosionestopigmenteistä ovat lyijymönjä, sinkkikromaatti ja sinkkifosfaatti. Kromaatti- ja lyijypigmenttejä ei työterveydellisistä syistä enää käytetä. 2.3 Sähkövirran kulun estäminen Maalikalvon pitää muodostaa riittävän suuri vastus korroosioparin välissä kulkevalle sähkövirralle. Maaleilla, jotka eivät sisällä aktiivisia ruosteenestopigmenttejä, korroosionesto perustuu kykyyn estää ionien kulkeutuminen korroosioparin välillä. Tällaisia maaleja (esimerkiksi Temaline-epoksipinnoitteet) käytetään estämään korroosiota vesi- ja maaupotukseen tulevissa rakenteissa. M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 3

11 3. Pintakäsittelyn huomioonottaminen teräsrakenteiden suunnittelussa Pintakäsittelyn kestävyys riippuu aina tehdyistä kokonaisratkaisuista. Onnistuneeseen lopputulokseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkästään rasitusolosuhteet kestävä maalausjärjestelmä tai käytetyt maalit. Yksi tärkeimmistä rakenteen korroosiokestävyyteen vaikuttavista tekijöistä on teräsrakenteen suunnittelu. Perusta kunnolliselle pintakäsittelylle luodaan usein jo suunnittelijan piirustuslaudalla, jolloin tehdään pintakäsittelynkin kannalta tarkoituksenmukaiset ratkaisut. Kun pyritään optimaaliseen korroosiokestävyyteen ja pintakäsittelytulokseen, on suunnittelussa huomioitava koko pintakäsiteltävä rakenne ja rakenteen käyttäytyminen valmistuksen ja käytön aikana. Kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa pintakäsittelyn ajankohta, paikka ja kesto, huoltomaalausmahdollisuudet ja vieläpä asennustapa, -ajankohta ja -paikka. Pintakäsittelyn kestävyyteen vaikuttavat myös rakenteiden ympäristön, mikroilmaston, vaihtelut vuodenaikojen, seisokkien tai prosessien ajoaikojen mukaan. Standardissa SFS-EN ISO annetaan ohjeita korroosioeston ja -kestävyyden kannalta hyvän teräsrakenteen suunnittelemiseksi. Suunnittelijan mahdollisuudet vaikuttaa rakenteen korroosiokestävyyteen ovat moninaiset. Korroosioneston huomioivan oikean ratkaisun tulee olla teknisesti ja taloudellisesti harkittu ainakin seuraavilta näkökannoilta: 3.1. Syövyttävien olosuhteiden välttäminen Rakenneosat sijoitetaan siten, että rakenne voidaan pitää puhtaana ja kuivana. Huolehditaan siitä, että pintaan satanut, roiskunut tai tiivistynyt vesi pääsee valumaan pois. Profiiliteräkset voivat kerätä pölyä, vettä, prosessista tippuvia aineita jne. Nämä lisäävät korroosioriskiä ja rakenteiden kuormitusta. Jos nesteitä kerääviä taskuja ei voida välttää, tulee rakenteen alin kohta varustaa olosuhteisiin nähden riittävän suurella reiällä ja pyrkiä ohjaamaan tippuva neste ohi muun rakenteen. Huono Pölykertymiä Parempi Kuva 2. Esimerkkejä vettä, kosteutta ja likaa keräävistä rakenteista sekä siitä, miten samat rakenteet voidaan muotoilla korroosionestoteknisesti paremmiksi a mm h mm 1000 Kuva 3. Standardin SFS-EN ISO ohjeet toisiaan lähellä olevien pintojen minimietäisyyksiksi. Jotta pinnan esikäsittely, maalaus ja huolto olisi mahdollista, on työntekijän nähtävä tämä pinta ja ulotuttava pinnalle työkaluillaan. Sen vuoksi on tärkeää, että pinta on nähtävissä ja että sille pääsee ulottumaan. 4 T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

12 3.2 Oikean materiaalin ja suojaustavan valinta Vaarallisten galvaanisten parien syntyminen voidaan välttää materiaalivalinnoilla, pitämällä epäjalomman metallin pinta suurempana kuin jalomman, eristämällä metallit toisistaan tai pinnoittamalla epäjalompi metalli joko toisella järjestelmään paremmin soveltuvalla metallilla tai eristävällä pinnoitteella, kuten korroosionestomaalilla. 3.3 Korroosioherkkien ja maalausteknisesti epäedullisten rakenteiden välttäminen Rakenteen muoto ja sijainti vaikuttavat ratkaisevasti korroosionestomaalaukseen ja kunnossapitoon ja sitä kautta tietenkin myös maalauksen kestävyyteen ja kestoikään. Korroosionestomaalattavan teräsrakenteen jokaisen pinnan tulee sijaita siten, että se voidaan kunnolla esikäsitellä, maalata ja tarkastaa. On myös pyrittävä käyttämään korroosioneston kannalta mahdollisimman edullisia muotoja. Hyvässä rakennesuunnittelussa valitaan niin yksinkertaisia geometrisia muotoja kuin mahdollista välttäen maalausta vaikeuttavia teräviä kulmia. 3.4 Pintakäsittely ennen kokoonpanoa Pinnat, joita ei voida pintakäsitellä kokoonpanon tai asennuksen jälkeen, käsitellään etukäteen tai ne valmistetaan syöpymisen kestävistä materiaaleista. a Lohkojen tai lohkon viereisen pinnan välinen minimietäisyys (mm). h Maksimietäisyys (mm), joka on työntekijän saavutettavissa kapeassa tilassa. a a Kahden lohkon välinen minimietäisyys a saadaan viereisen sivun kaaviosta (Kuva 4.), h:n arvoon 1000 mm saakka. Kuva 4. Standardin SFS-EN ISO ohjeet toisiaan lähellä olevien pintojen minimietäisyyksiksi. a h h h Toiminta Raesuihkupudistus Koneellinen puhdistus -neulapistoolilla -hiertämällä/ hiomalla Puhdistus käsityökaluilla -harjaamalla/ hakkurilla Työkalun pituus (D 2 ) mm Työkalun ja alustan välinen etäisyys (D 1 ) mm Työskentelykulma (α) astetta Metalliruiskutus Maalin levitys -ruiskuttamalla -siveltimellä -telalla α alusta D 1 D 2 α työkalun lävistäjän ja alustan välinen kulma D 1 työkalun etäisyys alustasta D 2 työkalun pituus Taulukko 2. Standardin SFS-EN ISO mukaisia korroosionestotyössä käytettävien työkalujen tarvitsemia tyypillisiä etäisyyksiä. M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 5

13 3.5 Pintakäsittely ja huoltomaalaukset kokoonpanon jälkeen Suunnittelussa pitää huomioida, että mahdollinen kokoonpanojen ja asennusten jälkeinen pintakäsittely sekä myöhemmin tehtävät huoltomaalaukset ovat mahdollisia suorittaa. Rakenteet tulee varustaa huoltomaalausta varten tarpeellisilla kannakkeilla ja kulkuteillä, kuten esimerkiksi uusissa teräsrakenteisissa silloissa ja säiliöissä tehdään. 3.6 Mekaanisten vaurioiden vähentäminen Rakenteeseen käyttöolosuhteissa mahdollisesti aiheutuvia mekaanisia vaurioita, jotka voivat johtaa syöpymiseen, pitää välttää. Standardin SFS-EN ISO mukaisia korroosionestotyössä käytettävien työkalujen tarvitsemia tyypillisiä etäisyyksiä. Standardin SFS-EN ISO ohjeet toisiaan lähellä olevien pintojen minimietäisyyksiksi. Jotta pinnan esikäsittely, maalaus ja huolto olisi mahdollista, on työntekijän nähtävä tämä pinta ja ulotuttava pinnalle työkaluillaan. Sen vuoksi on tärkeää, että pinta on nähtävissä ja että sille pääsee ulottumaan. Muistilista korroosioneston kannalta hyvän teräsrakenteen tai koneen suunnittelemiseksi Valitse oikeat materiaalit. Suunnittele mahdollisimman yksinkertainen, selkeä ja puhtaana pysyvä rakenne. Tarkista pitääkö rakenne palosuojamaalata. Huomioi tämä mitoituksessa. Varmista luoksepäästävyys niin, että rakenteen kaikki pinnat ovat pudistettavissa, maalattavissa ja tarkastettavissa. Katso standardista SFS-EN ISO rakenteiden vähimmäisetäisyydet. Vältä vettä ja roskia kerääviä kouruja. Varusta välttämättömät kourut riittävän suurilla vesirei`illä. Vältä vaakasuoria tasopintoja joiden päällä vesi ja lumi pysyvät. Vältä teräviä kulmia. Huomaa, että leikatussa pellinreunassa on kaksi terävää kulmaa, joista maali oikoo jättäen kulmat lähes paljaiksi. Muista ettei maali ole kittiä. Se ei täytä pienintäkään rakoa, vaan jättää sen avoimeksi ja tunkeutuessaan osittain rakoon, jättää myös raon reunat lähes paljaiksi. Vältä katkohitsiä, se ruostuu varmasti. Vältä pistehitsisaumoja, joihin pääsee vettä. Muista, että täysin umpinainen putki tai kotelo ei ruostu sisältä, avoin ruostuu. Vältä kahden eri metallin eristämättömiä liitoskohtia. Älä käytä ruostuvia pienosia, saranoita, kiinnittimiä jne. Muista, että pulttiliitoksessa maalipinta tavallisesti rikkoutuu ja ruostuminen alkaa. Sopivista aluslevyistä on apua. Älä tee montaa pientä huoltoluukkua vaan mieluummin vähän ja kunnollisia. Muista, että esim. säiliörakenteissa tarvitaan luukku paitsi kulkemista, myös puhdistusmateriaalin poistoa ja tuuletusta varten. Määritä terästyön laatuaste (SFS 8145, SFS-EN ISO ). Valitse esim. koneen alttiisiin kohtiin tumma värisävy, vauriot näkyvät vähemmän. Kysy jokaisen rakenneosan kohdalla: Onko tässä korroosioherkkiä kohtia? Jos on, niin aloita kysely: Onko osa tarpeellinen, pitääkö sen olla tällainen, tässä jne. Huomaat, että vähemmillä osilla tulee parempi rakenne. Älä pelkää arvostelua. Mene kentälle. konepajalla, maalaamossa ja käyttäjien puheilla saat moitteita, mutta myös tietoja, joita muilla ei ole. Sinusta tulee alasi tietäjä. 6 T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

14 4. Korroosionestomaalauksen standardit Korroosionestomaalausstandardeilla pyritään varmistamaan parempi ja tasaisempi maalauksen laatu. Hyvät standardit tukevat asiantuntemusta, mutta eivät koskaan korvaa sitä. 4.1 Standardien merkitys Standardisoinnin avulla luodaan yhdenmukaisia määritelmiä, arvosteluperusteita ja vaatimuksia. Tämä helpottaa kokonaisuuden hahmottamista määrätyllä tekniikan alueella. Standardeissa määritelty yhteinen kieli ja yhdenmukaiset toimintatavat helpottavat suunnittelua, yhtenäistävät työtä, säästävät kustannuksia ja välttävät päällekkäisyyksiä. Standardi on yleensä suositus. Määräyksissä ja direktiiveissä voidaan kuitenkin viitata standardeihin. Tällöin nämä viitestandardit eli sovellettavat standardit ovat sitovia asiakirjoja. Sekä kansallisissa että kansainvälisissä korroosionestomaalausstandardeissa annetaan vaatimuksia maaliyhdistelmille, esikäsittelylle, maalaustyölle ja laadunvalvonnalle. Maaliaineille ja maaleille ei yleensä esitetä tarkkoja koostumusvaatimuksia, vaan kultakin maalityypiltä edellytetään tiettyjä ominaisuuksia. 4.2 Suomalaiset standardit Suomessa ovat käytössä seuraavat korroosionestomaalaukseen liittyvät SFS-standardit: SFS-EN ISO 12944: 1-8 Osa 1: Yleistä Osa 2: Ympäristöolosuhteiden luokittelu Osa 3: Rakenteen suunnitteluun liittyviä näkökohtia Osa 4: Pintatyypit ja pinnan esikäsittely Osa 5: Suojamaaliyhdistelmät Osa 6: Laboratoriomenetelmät toimivuuden testaamiseksi Osa 7: Maalaustyön toteutus ja valvonta Osa 8: Erittelyjen laatiminen uudisrakenteille ja huoltomaalaukseen SFS 8145 Korroosionestomaalaus. Suihkupuhdistettujen ja konepajapohjamaalilla käsiteltyjen teräspintojen mekaaniset esikäsittelymenetelmät ja -laatuasteet. SFS-ISO 8501:1-4 Teräspintojen käsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 1: Teräspintojen ruostumisasteet ja esikäsittelyasteet. Maalaamattomat teräspinnat ja aiemmista maaleista kauttaaltaan puhdistetut teräspinnat. Osa 2: Ennestään pinnoitetun teräksen esikäsittelyasteet sen jälkeen kun aikaisemmat pinnoitteet on poistettu paikoittain. Osa 3: Hitsien, leikkaussärmien ja muiden pintavirheellisten alueiden esikäsittelyasteet Osa 4: Pinnan kunnon lähtötaso, esikäsittelyasteet ja pikaruostumisasteet korkeavesipainesuihkutuk sen yhteydessä. SFS-ISO 8502 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Testit pinnan puhtauden arvioimiseksi. Osa 2: Kloridin laboratoriomääritys puhdistetuilta pin noilta. Osa 3: Pölyn arviointi maalausta varten esikäsitellyiltä teräspinnoilta (teippimenetelmällä). Osa 4: Ohjeita kondensaation syntymisen tödennäköi syyden arvioimiseksi ennen maalin levitystä. Osa 5: Kloridin määritys maalausta varten esikäsitellyiltä teräspinnoilta - ionidetektorimenetelmä. Osa 6: Liukoisten epäpuhtauksien uutto analysointia varten. Bresle-menetelmä. Osa 8: Kenttämenetelmä kosteuden määrittämiseksi refraktometrisesti. Osa 9: Kenttämenetelmä vesiliukoisten suolojen määrittämiseksi konduktiometrisesti. Osa 11: Kenttämenetelmä vesiliukoisen sulfaatin määrittämiseen sameusmittauksella. Osa 12: Kenttämenetelmä vesiliukoisten rautaionien määrittämiseen titrimetrisesti. SFS-ISO 8503 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Teräspinnan määrittely. M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 7

15 Osa 1: Laatuvaatimukset ja määritelmät ISO-pintaprofiilivertailukappaleille suihkupuhdistetun pinnan arviointia varten. Osa 2: Pintaprofiilin arviointimenetelmä suihkupuhdistetulle teräkselle. Vertailukappalemenetelmä. Osa 3: ISO-vertailukappaleen kalibrointimenetelmä ja pintaprofiilin määritys. Mikroskooppimenetelmä. Osa 4: ISO-vertailukappaleen kalibrointimenetelmä ja pintaprofiilin määritys. Mittauskärkimenetelmä. SFS-EN ISO 8504 Teräspintojen esikäsittely ennen maalien ja vastaavien tuotteiden levitystä. Esikäsittelymenetelmät. Osa 1: Yleiset periaatteet. Osa 2: Raesuihkupuhdistus. Osa 3: Puhdistus käsityökaluilla ja koneellisesti. SFS-EN ISO 4628 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 1: Yleistä ja merkintäjärjestelmä. Osa 2: Rakkuloitumisasteen arviointi. Osa 3: Ruostumisasteen arviointi. Osa 4: Halkeilemisasteen arviointi. Osa 5: Hilseilyasteen arviointi. Osa 6: Liituamisasteen arviointi teippimenetelmällä. Osa 7: Liituamisasteen arviointi samettimenetelmällä. Osa 8: Viiltoa ympäröivän irtoamisen ja korroosion arviointi. Osa 10: Lankamaisen (filiform) korroosion arviointi. SFS-ISO Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä (luokittelu). Osa 6: Liituamisasteen arviointi teippimenetelmällä. SFS 5873 Metallirakenteiden korroosionestosuojamaaliyhdistelmillä. Käyttösuositus prosessi- ja metalliteollisuudelle. SFS-EN Automaattisesti suihkupuhdistetut ja konepajapohjamaalatut rakenneterästuotteet. PSK 2701 Metallirakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Hankinta-asiakirjat. PSK 2702 Kuumasinkittyjen teräsrakenteiden hankinta ja maalaus. Käyttösuositus prosessiteollisuudelle. Ruotsalaiset standardit BSK 99 Ruotsissa ovat käytössä Boverketin julkaisemat teräsrakenteiden korroosionestomaalaussuositukset, jotka sisältyvät Boverkets handbok om Stålkonstruktioner (BSK 99) teräsrakenteiden suunnittelu- ja pintakäsittelyohjeisiin. BSK 99 pohjautuu suurelta osin standardiin SS-EN ISO 12944, osat 1 7. Ympäristöolosuhdeluokat määritetään standardin SS-EN ISO mukaisiin luokkiin C1 C5-M ja Im1 Im3. BSK 99:n sisältämät maalausjärjestelmät merkitään taulukoiden 8:72a f mukaisesti. S-systeemit ovat SS-EN ISO mukaisia ja N-systeemit kansallisia. Tikkurila Oy, Industrial Coatings antaa tarvittaessa tiedot hyväksytyistä maalausjärjestelmistä. SSG standardit Ruotsalaisen Standard Solutions Groupin (entinen Skogsindustriella Standardiseringsgruppen) laatimat maalausstandardit paperi- ja selluloosateollisuutta varten. SSG 1021, 1997 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Tvåkomponenters epoxi- eller polyuretangrundfärg GA, GK, GS SSG 1022, 1995 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Zinkpulverpigmenterad epoxigrundfärg GB,GZ SSG 1023, 1997 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Akryleller vinylgrundfärg GE, GL SSG 1024, 1997 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Yttolerant olje- eller fet alkydgrundfärg GM, GP SSG 1025, 1995 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Tvåkomponenters oxiranestergrundfärg GR SSG 1026, 1995 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Tvåkomponenters epoxi- eller polyuretantäckfärg TA, TB, TD SSG 1027, 1995 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Akryleller vinyltäckfärg TE, TL SSG 1028 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Alkydtäckfärg TM, TP 8 T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

16 SSG 1029 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Tvåkomponenters oxiranestertäckfärg TR SSG 1030 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Lösningsmedelsfri epoxi-, vinylester- eller polyestertäckfärg TF, TG SSG:n mukainen maalausjärjestelmä kirjoitetaan kokonaisuudessaan esimerkiksi seuraavasti: SSG GB40 TD160-SSG20 Tulkinta: SSG Skogsindustriella Standard Solutions Group Standardi 1005 GB40 TEMAZINC 99, 40 µm TD160 TEMACOAT RM 40, 160 µm -SSG 20 SSG värikartan mukainen värisävy 4.3 Maalien ja maalikalvojen testaukseen liittyvät standardit SFS-EN ISO 2064 Metalliset ja muut epäorgaaniset pinnoitteet. Paksuuden mittauksen käsitteet ja määritelmät. SFS-EN ISO 2813 Maalit ja lakat. Peilikiillon määritys ei-metallisille maalikalvoille kulmilla 20, 60 ja 85. SFS-EN ISO 1518 Maalit ja lakat. Naarmutuskoe. SFS 3641 (ISO 1521) Maalit ja lakat. Vedenkestävyyden määritys. SFS-EN ISO 1522 Maalit ja lakat. Heilurikovuuden määritys. SFS 3645 (ISO 2810) Maalit ja lakat. Säänkestävyyden testaaminen ulkokenttäkokeilla. SFS-ISO 9227 Korroosiokokeet keinotekoisissa kaasu ympäristöissä. Suolasumukokeet. SFS-EN ISO 1520 Maalit ja lakat. Venyvyyskoe. SFS-EN ISO 2808 Maalit ja lakat. Kalvon paksuuden määrittä minen. SFS-EN ISO Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Pinnoitteiden kuivakalvonpaksuuden mittaus ja hyväksymisperiaatteet karheilla pinnoilla. SFS-EN ISO 2812 Paints and varnishes. Determination of resistance to liquids. Part 1: Immersion in liquids other than water Part 2: Water immersion method SFS-EN ISO 3231 Paints and varnishes. Determination of resistance to humid atmospheres containing sulfur dioxide (ISO 3231:1993) SFS-EN ISO Paints and varnishes. Determination of resistance to humidity. Part 1: Continuous condensation. SFS-EN ISO 4624 Maalit ja lakat. Tarttuvuuden arviointi veto kokeella. SFS-EN ISO Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Pinnoitteen tartunnan ja koheesion (murtumislujuuden) arviointi ja hyväksymiskriteerit. Osa 1: Irtivetokoe. SFS-EN ISO Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Pinnoitteen tartunnan ja koheesion (murtumislujuuden) arviointi ja hyväksymiskriteerit. Osa 2: Hilaristikkokoe ja X-viiltokoe. SFS-EN ISO 9227 Paints and varnishes. Determination of resistance to neutral salt spray (fog). SFS standardeja sekä ulkomaalaisia standardeja ja standardivärikarttoja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS r.y., PL 116, HELSINKI, puhelin (09) Yrityskohtaiset standardit Useat yritykset ovat laatineet käyttöönsä standardeja, joissa on otettu huomioon tuotantolaitosten asettamat erityisvaatimukset. Näihin kuuluvat myös projektikohtaiset maalaustyöselitykset, joissa määritellään maalausjärjestelmä ja noudatettava laatutaso. Tikkurila Oy auttaa mielellään yrityskohtaisten standardien ja maalaustyöselitysten laadinnassa. M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 9

17 5. Pinnan puhdistus ja esikäsittely Maalattavan pinnan puhdistus ja esikäsittely sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla parannetaan maalikalvon tarttuvuutta ja kestävyyttä. Huolellinen ja asianmukaisesti valittu esikäsittely on onnistuneen maalauksen perusta. Maalausvaurioista % johtuu huonosta esikäsittelystä. Tarkoituksenmukainen ja taloudellinen esikäsittely valitaan epäpuhtauden laadun sekä asennusaikaisen tai lopullisen sijoituspaikan mukaisten rasitusolosuhteiden mukaan. Samalla otetaan huomioon maaliyhdistelmän vaatimukset ja maalattavan kappaleen muoto ja pintakäsittelyn suorituspaikka. 5.1 Esikäsittelytunnukset Esikäsittelytunnuksia käytetään valitun maalausyhdistelmän yhteydessä maalaustyöselityksissä kertomaan, millainen esikäsittely on tarpeen tehdä. Tunnukset on esitetty taulukossa 3. Esikäsittelytoimenpide Lian ja rasvan poisto Fosfatointi Kromatointi Happopeittaus Tartuntamaalaus Epoksikonepajapohja Polyvinyylibutyraalikonepajapohja Sinkkisilikaattikonepajapohja Sinkkiepoksikonepajapohja Teräsharjaus Suihkupuhdistus Liekkipuhdistus Pyyhkäisysuihkupuhdistus Paikallinen suihkupuhdistus Paikallinen puhdistus käsi- tai konetyökaluilla Paikallinen koneellinen puhdistus Tunnus Pe Fo Kr Be Ta E, EPF PVB, PVBF SS, ESIZ SE, EPZ St Sa FI SaS PSa PSt PMa A Teräspinta, jota laajalti peittää hyvin kiinni käsittely valitaan epäpuhtauden laadun, oleva valssihilsekerros, mutta jossa ruostetta on hyvin vähän tai ei lainkaan. B Teräspinta, jolla on alkavaa ruostumista ja jolta valssihilsekerros on alkanut irrota. C Teräspinta, jolta valssihilse on ruostunut pois tai jolta se voidaan kaapia, mutta jossa paljain silmin tarkasteltuna on havaittavissa vähäistä kuoppakorroosiota. D Teräspinta, jolta valssihilse on ruostunut pois ja jossa paljain silmin tarkasteltaessa on havaittavissa yleistä kuoppakorroosiota. Tarkastelu tehdään paljain silmin joko päivänvalossa tai samanarvoisessa keinovalossa. Ruostumisasteeksi kirjataan maalattavan kappaleen huonoin ruostumisaste. Myös aikaisemmin maalatulle pinnalle voidaan määrittää standardin SFS-EN ISO mukaan ruostumisaste, josta käytetään merkintää Ri 0...Ri 5 sen mukaan, kuinka suuri osa maalatusta pinnasta on ruostunut. Standardisarjasta SFS-EN ISO 4628 osat 1-6 löytyvät mallikuvat niin maalatun pinnan ruostumisasteen kuin halkeilun, hilseilyn tai kuplimisen arvioimiseen. Aste Ruostunut pinta-ala (%) Eurooppalainen Ri 0 0 Re 0 10 Ri 1 0,05 Re 1 9 Ri 2 0,5 Re 2 7 Ri 3 1 Re 3 6 Ri 4 8 Re 5 4 ASTM D610 Ri 5 40/50 Re Taulukko 3. Esikäsittelytunnukset Taulukko 4. Maalatun pinnan ruostumisasteet (SFS-EN ISO ) ja vastaava ruostunut pinta-ala sekä vastaavuudet muihin maalatun pinnan ruostumisastestandardeihin. 5.2 Ruostumisasteet Standardi SFS-ISO määrittelee maalaamattomalle teräkselle neljä valssihilse- ja ruostumistasoa, jotka ilmoitetaan ruostumisasteina A, B, C ja D määriteltyinä standardissa sekä sanoin että esimerkkivalokuvin. 10 T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

18 5.3 Esipuhdistus Esipuhdistuksella maalattavalta pinnalta poistetaan erilaisilla lian- ja rasvanpoistomenetelmillä ruosteen poistoa ja maalausta haittaavat epäpuhtaudet. Kiinteät epäpuhtaudet, kuten jää-, betoni-, laasti- ja maalijätteet sekä paksut suola- ja ruostekerrokset hakataan, kaavitaan tai harjataan pois. Suolat ja muut vesiliukoiset epäpuhtaudet voidaan poistaa vesipesulla harjaten, korkeapaine-, höyry- tai alkalipesulla. Rasvan ja lianpoistoon käytetään yleensä liuotin-, emulsio- tai alkalipesua. Emulsio- ja alkalipesu vaativat aina huolellisen huuhtelun Lian ja rasvanpoisto Lian- ja rasvanpoistossa käytettävät menetelmät ja aineet on esitetty taulukossa 5. Pesumenetelmän ja käytettävien aineiden valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi tuotannon laatu ja määrä, epäpuhtauksien laatu ja määrä ja seuraava pintakäsittelyvaihe. Vesipesulla voidaan pinnasta poistaa vesiliukoisia yhdisteitä, kuten suoloja ja happotähteitä. Pesutehoa voidaan parantaa nostamalla lämpötilaa tai mekaanisen vaikutuksen avulla. Mekaaninen vaikutus saadaan aikaan esimerkiksi harjaamalla, sekoituksen avulla tai käyttäen korkeapaineista vesisuihkua. Korkeapainepesussa vesi voi olla kokonaan nesteenä tai osa siitä voi olla höyryn muodossa, jolloin puhutaan höyrypuhdistuksesta. Vesipesussa ja höyrypuhdistuksessa voidaan käyttää lisänä pesuainetta. Pesuaineen avulla nesteen tunkeutuvuus likakerrokseen paranee. Vesipesussa voidaan pesuaineen sijasta käyttää kostutusaineena myös alkoholia, jolloin ei erillistä huuhteluvaihetta tarvita. Huom! Teräsrakenteen pinnalla mahdollisesti olevien suolojen ja rasvan poistamatta jättäminen pilaa suljetuissa suihkupuhdistusjärjestelmissä olevan puhallusmateriaalin ja aiheuttaa epäpuhtauksien siirtymisen myöhemmin käsiteltäviin kappaleisiin. Alkaliset Neutraalit Happamat Epäorgaaniseen rasvanpoistoaineeseen perustuvat Orgaaniseen liuottimeen perustuvat Halogenoidut Petrolipohjaiset Emulgoituvat Muut Rasvanpoistoaineet RasvanpoistomenetelmäT Elektrolyyttinen Mekaaninen Ruiskutus Upotus Liuotinhöyry Koneellinen Käsin tehty Taulukko 5. Rasvanpoistomenetelmät ja pesuaineet M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 11

19 5.3.2 Alkaliset pesut Alkalipesu irrottaa rasvaa, öljyä ja vesiliukoisia epäpuhtauksia. Alkaliset pesuaineet toimivat parhaiten lämpiminä. Pesulämpötilat ovat tavallisesti C. Alkalisia pesuaineseoksia on olemassa eri tarkoituksiin. Puhdistettaessa sinkkiä ja alumiinia on käytettävä erityisesti näille metalleille tarkoitettuja lisäaineita syöpymisen estämiseksi. Pesuaineen valintaan vaikuttaa metallin laadun lisäksi öljy- ja rasvamaisten epäpuhtauksien koostumus. Hyvin emäksiset pesuaineet saattavat joissakin tapauksissa liuottaa likakerroksia valikoivasti siten, että vain osa öljyistä tai rasvoista liukenee ja pintaan jäävien epäpuhtauksien poistaminen vaikeutuu. Alkalipesu tehdään upottamalla tai ruiskuttamalla. Koska pesuliuokset ovat kuumia, on varottava, että kuumat pinnat eivät pääse kuivumaan ennen huuhtelua. Kaikki alkalitähteet on saatava pinnalta pois ennen seuraavaa pintakäsittelyä. Joskus tarvitaan alkalipesun jälkeen erillinen neutralointi. Neutralointi voidaan tehdä lisäämällä huuhteluveteen esimerkiksi fosforihappoa Liuotinpesu Liuotinpesu voidaan tehdä joko palavilla tai palamattomilla liuottimilla. Palavia liuottimia ovat esimerkiksi liuotinbensiini, tinnerit, tärpätti ja aromaattiset hiilivedyt, kuten ksyleeni ja tolueeni. Liuotinpesu esim. liuotinbensiinillä tehdään usein käytännössä pyyhkimällä. Näin tehdyn pesun lopputulos on kyseenalainen, koska pyyhkimällä rasva yleensä vain siirtyy paikasta toiseen. Palavia liuottimia tulisi käyttää vain joko kiinteissä tai siirrettävissä puhdistuskammioissa, joissa liuotinhöyryjen tuuletus ja liuottimen talteenotto voidaan hoitaa asianmukaisesti. Palamattomat liuottimet ovat kloorattuja hiilivetyjä ja niitä käytetään nykyään vain kiinteissä laitoksissa. Puhdistus tehdään usein höyrypuhdistuksena. Laitteiden pohjalla oleva liuotin höyrystetään ja höyry tiivistyy puhdistettavalle pinnalle. Liuotinpuhdistus ei poista epäorgaanisia suoloja tai paksuja rasvakerroksia. Liuotinhöyrypuhdistus yhdistetään usein upotuspuhdistukseen. Liuotin valitaan poistettavien epäpuhtauksien mukaan. Tavallisimmin käy tettyjä ovat trikloorietyleeni eli tri (87 C), perkloorietyleeni eli per (121 C), metyleenikloridi (40 C) ja trikloorietaani (87 C). Kloorattujen hiilivetyjen käyttörajoituksista myös ammattikäytössä keskustellaan. Liuotinpuhdistuksen jälkeen ei tarvita vesihuuhtelua Emulsiopesu Emulsiopesussa pesuliuos sisältää vettä, liuotinta ja emulgaattoreita. Emulgaattoreiden tehtävänä on saattaa epäpuhtaudet sellaiseen muotoon, että ne eivät tartu uudestaan pintaan. Emulsiopesu irrottaa tehokkaasti erilaisia likakerroksia, mutta pintaan saattaa jäädä ohut öljykalvo. Emulsiopesua käytetäänkin usein esipuhdistuksessa ennen alkalipesua tai liuotinpuhdistusta. Emulgaattoreita voidaan myös lisätä voiteluaineena käytettäviin öljyihin, jolloin pinta muokkauksen jälkeen voidaan huuhdella vedellä Kuivaus Kun esikäsittelyssä käytetään vesiliuoksilla tehtäviä rasvanpoisto- tai fosfatointimenetelmiä, on kappaleet kuivattava ennen maalausta. Erilaisia kuivausmenetelmiä ovat esimerkiksi: Yksinkertaiset ja massaltaan kevyet kappaleet voidaan kuivata käyttämällä viimeisessä huuhtelussa kuumaa vettä, jolloin kappaleeseen varastoitunut lämpöenergia höyrystää pintaan jääneet vesipisarat. Menetelmä on kustannuksiltaan edullisin, koska mitään kuivauslaitteistoja ei tarvita. Lisäetuna voidaan mainita merkittävä tilan- ja energiansäästö. Menetelmä sopii kuitenkin vain yksinkertaisille ja ohutseinämäisille kappaleille, joissa ei ole vettä kerääviä lokeroita. Yleisimmin käytetty kuivausmenetelmä on konvektioperiaatteella toimiva kuivaustunneli. Tunnelissa kierrätetään kuumaa noin 150 C ilmaa, joka puhaltaa kappaleesta vesipisarat pois sekä höyrystää jäljellä olevan kosteuden. Menetelmän haittapuolena on suuri tilan ja energiantarve varsinkin, jos kyseessä on paksuseinämäiset kappaleet ja linjan nopeus on suuri. Huomattavasti edellisiä menetelmiä tehokkaampi ja vähemmän tilaa vaativa on yhdistetty infrapunasäteily ja konvektiokuivaus. Sijoittamalla tunnelin alkupäähän IR-säteilijöitä, jotka voidaan kohdistaa hyvinkin tarkasti, saadaan nopeallakin linjalla paksuseinäisten kappaleiden lämpötilan nousuaika lyhyeksi. Tunnelin loppuosassa on konvektiovyöhyke, jonka kuumalla ilmavirralla puhalletaan kappaleessa mahdollisesti olevista koloista ja taskuista vesi pois ja loppukosteus höyrystyy kappaleen sisältämän lämpöenergian avulla. Yksinomaan IR-säteilykuivausta käytetään silloin, kun kappaleet ovat hyvin paksuseinäisiä, massiivisia ja muodoltaan suhteellisen yksinkertaisia. Kappaleen pintalämpötila nostetaan nopeasti veden kiehumispisteeseen, 12 T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

20 jonka jälkeen, kappaleen jäähtyessä huoneen lämpötilaan, vesi höyrystyy siihen sitoutuneen lämpöenergian ansiosta. Tilantarve on melko pieni. 5.4 Esikäsittelyasteet Standardi SFS-ISO määrittelee pinnan puhtauden niin sanottuina esikäsittelyasteina visuaalisen tarkastelun perusteella. Nämä erotellaan tavallisimpien ruosteenpoistomenetelmien mukaan: teräsharjaus St, suihkupuhdistus Sa, liekkipuhdistus FI ja happopeittaus Be. Esikäsittelyasteet määritellään kuvaamalla sanallisesti pinnan ulkonäkö puhdistuksen jälkeen yhdessä selventävien esimerkkivalokuvien kanssa. Puhdistusmenetelmätunnuksen jälkeen oleva luku kuvaa puhdistusastetta, joista on kerrottu myöhemmin ruosteenpoistomenetelmiä käsittelevässä kappaleessa 6. Kun tunnuksen eteen lisätään vielä pinnan alkuperäinen ruostumisaste, saadaan kuvattua teräspinnan tila juuri ennen maalausta. Pinnan osittaisen esikäsittelyn (paikkapuhdistuksen) standardiesikäsittelyasteiden merkinnät ovat: PSa paikallinen suihkupuhdistus (paikkapuhallus) PMa paikallinen koneellinen puhdistus PSt paikallinen puhdistus käsi- tai konetyökaluilla Esimerkki: C Sa2½ Suihkupuhdistuksen esikäsittelyaste Ruostumisaste Huomio! Kemiallisissa esikäsittelymenetelmissä ei vielä toistaiseksi ole standardisoituja esikäsittelyasteita. Mutta niissäkin neuvotaan, miten saadaan kunnollinen pinta maalausta varten eri rasitusolosuhteisiin. 5.5 Esikäsittelyn laatuasteet Ennen maalausta toimenpiteet eivät rajoitu vain pinnan puhdistukseen ruosteesta, valssihilseestä, rasvasta, leikkuunesteiden jäänteistä, liasta ja vanhasta maalista, vaan siihen kuuluu usein myös terästyö, joka tehdään esimerkiksi hitsiliitoksille, leikkauspinnoille ja vioille teräspinnassa. Standardissa SFS 8145 (2008) määritetään suihkupuhdistetuille ja konepajapohjamaalilla käsitellyille teräspinnoille mekaaniset esikäsittelymenetelmät ja laatuasteet (taulukko 6). Standardin sisältämä kuvasarja esittää, miltä mekaanisten esikäsittelyjen eri laatuasteet näyttävät käytännössä (kuvat 5 ja 6). Esimerkki esikäsittelyn merkintätavasta standardin SFS 8145 mukaan: SFS 8145 Fe PVB terästyö 05/puhdistus 06 Esikäsittelyn laatuaste Konepajapohjamaali Maalausalusta Standardin tunnus 5.6 Ruosteenpoistomenetelmät Ruosteenpoistossa teräs- ja valurautapinnat puhdistetaan ruosteesta, valssihilseestä, vanhoista maalikerroksista ja muista esipuhdistuksen jälkeen pinnalle jääneistä kiinteistä epäpuhtauksista. Valssihilsekerros on kuumavalssauksen jäljiltä teräksen pinnassa oleva hauras kerros, joka erilaisesta lämpölaajenemisesta ja heikosta sitoutuvuudesta johtuen irtoaa vähitellen ja on näin ollen huono maalausalusta. Ruosteenpoistomenetelmän valintaan vaikuttavat puhdistettavan teräksen ainevahvuus, kappaleen koko, puhdistusolosuhteet, poistettavan ruosteen laatu, valitun maalityypin edellyttämä puhdistusaste ja pintaprofiili. Tavallisesti ruosteenpoistomenetelmä ja sen taso määritetään projektierittelyssä, suojamaaliyhdistelmän erittelyssä, maalaustyöselosteessa ja/tai maalausjärjestelmätunnuksessa. Ruosteenpoiston menetelmiä ovat mekaaniset teräsharjaus ja suihkupuhdistus, termiset menetelmät sekä kemialliset menetelmät Käsityökaluilla tai koneellisesti tehty puhdistus, St Harjausta, hiontaa ja kaavintaa käsityökaluilla tai koneellisesti käytetään ruosteen poistamiseen silloin kun maalattavien pintojen puhdistus ei ole muuten mahdollista. Menetelmiä merkitään lyhenteellä St. Paikallisen puhdistuksen ollessa kyseessä käytetään merkintää PSt. Menetelmien välineet ovat helppokäyttöisiä ja halpoja hankkia, mutta puhdistustulos jää selvästi muiden ruosteenpoistomenetelmien tasosta. Käsi- ja konetyökaluilla tehtävä puhdistus on esitetty standardissa ISO (2007). Ohessa on esimerkkinä kuvaus St 2 -pinnasta. St 2 Huolellinen käsityökaluilla tai koneellisesti tehty puhdistus Paljain silmin tarkasteltuna pinnassa ei saa olla pölyä, rasvaa ja likaa, ei myöskään heikosti kiinni olevaa valssihilsettä, ruostetta, maalia eikä vieraita aineita. M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 13

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS METALLITUOTTEIDEN MAALAUS PINNALLA 2. 27.3.2014 Isto Jokinen 1 MAALAUKSEN TAVOITE Kaikkia tuotteita maalataan haluttaessa muuttaa niiden pinnan sävyä ja kiiltoa ja parannettaessa pinnan pitämistä puhtaana.

Lisätiedot

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään.

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään. 1 1. Tuuletus- ja ripustusaukot Sinkittävät kappaleet tulee suunnitella siten, ettei niihin jää umpinaisia tiloja ja taskuja. Aukotuksen ansiosta sinkki pääsee virtaamaan rakenteiden sisään ja ulos, eikä

Lisätiedot

Korroosionestomaalauksen käsikirja

Korroosionestomaalauksen käsikirja Korroosionestomaalauksen käsikirja Korroosionestomaalauksen käsikirja 2013, Teknos Oy Julkaisija: Teknos Oy Taitto: Mainostoimisto Dynastia Oy Paino: Offsetpaino L. Tuovinen Ky Kiitämme laitevalokuvien

Lisätiedot

PELTIKATTOMAALI PANSSARI AKVA

PELTIKATTOMAALI PANSSARI AKVA UUSI! PELTIKATTOMAALI PANSSARI AKVA Panssari Akva - uusien sinkittyjen peltikattojen suojaamiseen. Soveltuu vanhan, ehjän alkydimaalin päälle ilman pohjamaalausta sekä maalipinnoitettujen / muovipinnoitettujen

Lisätiedot

SFS-EN 1090-1 ja -2 pintakäsittelyn kannalta ja CE merkintä

SFS-EN 1090-1 ja -2 pintakäsittelyn kannalta ja CE merkintä 1 SFS-EN 1090-1 ja -2 pintakäsittelyn kannalta ja CE merkintä 1 Mitä CE-merkintä sisältää pintakäsittelyyn liittyen Pintakäsittelyillä ymmärretään pääasiallisesti sinkki- tai maalipinnoitteita tai niiden

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

11. MINERAALIPOHJAISET JULKISIVUMAALIT

11. MINERAALIPOHJAISET JULKISIVUMAALIT Tulostettu 25.6.2016 1 / 7 11. MINERAALIPOHJAISET JULKISIVUMAALIT Kiviväri KS 2 Kiviväri S 5 Kiviväri KS 2 / 7 KIVIVÄRI KS Tuotekuvaus Fescon Kiviväri KS on kalkkisementtiperusteinen maali, jonka tartuntaominaisuuksia,

Lisätiedot

Maalin koostumus Maalit koostuvat pääsääntöisesti sideaineista, pigmenteistä, täyteaineista, liuotteista ja apuaineista.

Maalin koostumus Maalit koostuvat pääsääntöisesti sideaineista, pigmenteistä, täyteaineista, liuotteista ja apuaineista. Sivu 1 / 5 Korroosionestomaalit Maalin koostumus Maalit koostuvat pääsääntöisesti sideaineista, pigmenteistä, täyteaineista, liuotteista ja apuaineista. Sideaineet Sideaine muodostaa alustaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Maalaustyökalut. Kysymyksiä ja vastauksia

Maalaustyökalut. Kysymyksiä ja vastauksia Maalaustyökalut Maalaustyökalut Hyvä ja pitkäikäinen lopputulos edellyttää hyviä työkaluja. Oikea sivellin on erityisen tärkeä niille, jotka eivät ole kovin harjaantuneita maalaajia. Tässä osiossa kerrotaan

Lisätiedot

METALLIEN PESUT PESUKONEILLA

METALLIEN PESUT PESUKONEILLA METALLITUOTTEIDEN MAALAUS KEMIALLISET ESIKÄSITTELYT METALLIEN PESUT PESUKONEILLA Copyright Isto Jokinen 1 METALLIPINTOJEN PESU Metallipinnan pesun tarkoituksena on poistaa pinnalta konversiokäsittelyä

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS METALLITUOTTEIDEN MAALAUS ESIKÄSITTELYN VALINTA Copyright Isto Jokinen 1 ESIKÄSITTELYN TARKOITUS Esikäsittelyn tulee poistaa kaikki sellainen pinnalla oleva epäpuhtaus joka haittaa haluttua maalaustulosta.

Lisätiedot

WaterFine Acrylic Primer

WaterFine Acrylic Primer Tuoteseloste WaterFine Acrylic Primer Tuotekuvaus WaterFine Acrylic Primer on yksikomponenttinen, fysikaalisesti kuivuva vesiohenteinen akryylimaali. Tuote on nopeasti kuivuva. Sitä voidaan käyttää pohja-

Lisätiedot

Asennusohjeet ammattilaisille

Asennusohjeet ammattilaisille Asennusohjeet ammattilaisille Tämän ohje on tarkoitettu ammattilaisille mahdollistamaan paras mahdollinen lopputulos. Ei loppukäyttäjille. Valmistajan suosittelema kitti: Gyproc Promix Lite https://www.youtube.com/watch?v=blchabm0j9a

Lisätiedot

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6 1. K & H Korroosiosuoja- ja tartuntalaasti Korroosiosuojaus ja tartuntalaasti samassa, raekoko < 0,5 mm Soveltuu myös tiesuolan vaikutuksille alttiisiin

Lisätiedot

Sisältö: Yleistä. Alustat ja rakenteet Käsittely-yhdistelmät Ongelmia ja ratkaisuja. Alan nykytila Pintakäsittelyn merkitys

Sisältö: Yleistä. Alustat ja rakenteet Käsittely-yhdistelmät Ongelmia ja ratkaisuja. Alan nykytila Pintakäsittelyn merkitys Puulattiat Sisältö: Yleistä Alan nykytila Pintakäsittelyn merkitys Alustat ja rakenteet Käsittely-yhdistelmät Ongelmia ja ratkaisuja 13.2.2014 2 Yleistä Alan nykytila Käsiteltäviä puuvalmiita pintoja entistä

Lisätiedot

METALLIMAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ. OSA 2. Maalien koostumus Maalin korroosionestokyky Perusmetallimaalit. Copyright Isto Jokinen 1

METALLIMAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ. OSA 2. Maalien koostumus Maalin korroosionestokyky Perusmetallimaalit. Copyright Isto Jokinen 1 METALLIMAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ OSA 2. Maalien koostumus Maalin korroosionestokyky Perusmetallimaalit Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI METALLIMAALEJA KÄYTETÄÄN? KORROOSIONESTO Metallien korroosiota voidaan

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

Kuinka materiaalien pitkäaikaiskestävyys todennetaan

Kuinka materiaalien pitkäaikaiskestävyys todennetaan Kuinka materiaalien pitkäaikaiskestävyys todennetaan Sustainable Steel Construction seminaari 18.1.2016 Kauko Jyrkäs Laboratoriopäällikkö HAMK, Ohutlevykeskus Johdanto Materiaalien pitkäaikaiskestävyyden

Lisätiedot

Alustan, akselien ja vanteiden jälkimaalaus

Alustan, akselien ja vanteiden jälkimaalaus Yleisiä tietoja maalauksesta Yleisiä tietoja maalauksesta TÄRKEÄÄ! Scania suosittelee, että pehmeistä ja taipuisista materiaaleista valmistettuja komponentteja ei maalata, sillä maali saattaa vaikuttaa

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa!

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBER comp Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBERcomp KUMIMAALISPRAY RUBBERcomp kumimaalispray on helposti levitettävä, monikäyttöinen, ilmakuivuva erikoiskumipinnoite. Se suojaa käsiteltävän pinnan

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

Vesikatot ja julkisivun metallirakenteet Paletti

Vesikatot ja julkisivun metallirakenteet Paletti Vesikatot ja julkisivun metallirakenteet 5.3.2015 Paletti Päivän aiheita Alustat Nykytila Maalityypit ja menetelmät Esikäsittelyt ja tutkimukset Yleisimmmät virheet 4.3.2015 2 Sinkitty teräsohutlevy Alustat

Lisätiedot

Korroosion estäminen KORROOSIOKENNO KORROOSIONESTO KORROOSIONESTO. MT Korroosionestotekniikan teoreettiset perusteet

Korroosion estäminen KORROOSIOKENNO KORROOSIONESTO KORROOSIONESTO. MT Korroosionestotekniikan teoreettiset perusteet Korroosion estäminen MT-0.3301 Korroosionestotekniikan teoreettiset perusteet KORROOSIOKENNO Anodi - Hapetusreaktio - Hapettuneiden aineiden siirtyminen liuokseen e - Johde Elektronit siirtyvät anodilta

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2012 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2012 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2012 TUOTESELOSTE Araldite 2012 Kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Nopeasti kovettuva Yleisliima Pieni kutistuma Luja ja sitkeä Soveltuu monien materiaalien liimaamiseen

Lisätiedot

Peltikattomaalit. Metallipintojen ruosteenestoon ulkona

Peltikattomaalit. Metallipintojen ruosteenestoon ulkona Peltikattomaalit Metallipintojen ruosteenestoon ulkona 2 Peltikattojen Suomi Peltikatto on osa suomalaista perinnemaisemaa. Puutalojen kattoja on suojattu metallisilla katemateriaaleilla jo 1800-luvulta

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Wallgard asennusohje 2014

Wallgard asennusohje 2014 Wallgard asennusohje 2014 1. Alusta 1.1 Alustan on oltava luja, puhdas, kuiva ja tasainen, imukykyinen, eikä halkeamia ei saa esiintyä. Kiinnitystä heikentävät maali- ja öljytahrat sekä pöly poistetaan.

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

Puu julkisivussa. Maalin tehtävät. puun pintakerroksen suojaaminen säärasitukselta. ulkonäkö, kiilto, puhtaanapysyvyys

Puu julkisivussa. Maalin tehtävät. puun pintakerroksen suojaaminen säärasitukselta. ulkonäkö, kiilto, puhtaanapysyvyys Puujulkisivut Puu julkisivussa puuta suojataan kosteudelta rakenteellisin keinoin räystäät sokkeli sadeveden ohjaus, pellitykset tuuletusrako tippanokat viisteet oikea naulaussuunta ja - syvyys Puu julkisivussa

Lisätiedot

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa

Lisätiedot

Tuoteseloste Normadur 65 HS

Tuoteseloste Normadur 65 HS Tuoteseloste Normadur 65 HS OMINAISUUDET JA KÄYTTÖALUE Maalityyppi: Nopeasti kuivuva, joustava polyuretaanimaali, jonka kovetteena on alifaattinen isosyanaatti. Maali on vähäliuotteinen ja sisältää ruosteenestopigmenttejä.

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 TAIPUISIEN TÄHYSTIMIEN PUHDISTUS JA DESINFEKTIO Taipuisien tähystimien puhdistus tulee aloittaa välittömästi käytön jälkeen. Työntekijän suojavaatetuksena

Lisätiedot

Ilmastollinen korroosio

Ilmastollinen korroosio Ilmastollinen korroosio MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet Ilmastollinen korroosio Ilmastollinen korroosio yleisin korroosiotapahtuma osuus kaikista korroosiotapahtumista yli 80 % Ilmastollisella

Lisätiedot

Päivittäinen jalkineiden hoito

Päivittäinen jalkineiden hoito JALKINEIDEN HOITO 1. Perehdy jalkineiden hoidon ohjeisiin. 2. Tunnista jalkineiden materiaali ja puhdista jalkineet ohjeen mukaan. 3. Suojaspray suihkutetaan kengille ulkona. Suihkutusetäisyys kengistä

Lisätiedot

Alumiinirungon/Eristyskatto

Alumiinirungon/Eristyskatto 7970FI Alumiinirungon/Eristyskatto Kattolipan runko 8 Willab Garden 2016.05 3 2 4 TÄRKEÄÄ! Lue asennusohjeet läpi ennen kuin aloitat asentamisen! Jos ohjeita ei noudateta, elementti ei toimi parhaalla

Lisätiedot

NESTEIDEN KÄSITTELY TYNNYRISUPPILOT & TYNNYRIKANNET

NESTEIDEN KÄSITTELY TYNNYRISUPPILOT & TYNNYRIKANNET NESTEIDEN KÄSITTELY TYNNYRI & TYNNYRIKANNET TYNNYRINKANSI SUOJAA NESTEET NOPEASTI JA YKSINKERTAISESTI Tynnyrinkansi, joka tekee tavallisesta 200 L tynnyristä paloturvallisen säiliön ongelmajätteille. Täyttää

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Asennusruuvien proheesiotesti

Asennusruuvien proheesiotesti Raportti nro: 2016-20 Tilaaja: Kingi Oy Tarjous: 2016-189 Tekijät: Tiina Vuorio, Petri Fabrin Julkaisupvm: 27.4.2016 Tiedostonimi: 2016-20_asennusruuvien_proheesiotesti.pdf Tilaajan edustaja: Jorma Kinnunen

Lisätiedot

ASENNUSOHJE 2. AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE. sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2

ASENNUSOHJE 2. AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE. sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2 2009 ASENNUSOHJE 2 AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2 AMU-YLITYSPALKKI 1. Perustietoa 3 2. Älä pätki! 3 3. Asennus 4 1. kaksi tapaa 4 2. palkin

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Skidplate, takapuskuri

Skidplate, takapuskuri Installation instructions, accessories Ohje nro 31265633 Versio 1.3 Osa nro 31265630, 30756290, 31316484, 31316485, 31316074, 31316075 Skidplate, takapuskuri IMG-340000 Volvo Car Corporation Skidplate,

Lisätiedot

Pintakäsittelyn investointikartoitus

Pintakäsittelyn investointikartoitus Pintakäsittelyn investointikartoitus Opinnäytetyö Juho Kauppinen TKO9SM Marraskuu 2012 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) KAUPPINEN,

Lisätiedot

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Tekniset tiedot Mitat koottuna (kork. pit. lev.) 2 140 740 640 mm Ritilän mitat (lev. pit.) 500 500 mm Paino (suunnilleen) 105 kg ENSIMMÄINEN KÄYTTÖÖNOTTO

Lisätiedot

BETONISANEERAUS. Kivira Oy Juvan teollisuuskatu 21 B Puh. 09 774 2720 info@kivira.fi 02920 ESPOO Fax. 09 774 27211 www.kivira.fi

BETONISANEERAUS. Kivira Oy Juvan teollisuuskatu 21 B Puh. 09 774 2720 info@kivira.fi 02920 ESPOO Fax. 09 774 27211 www.kivira.fi Kivira Oy Puh. 09 774 2720 02920 ESPOO Fax. 09 774 27211 Vaurioiden kuvaus, tyyppi 1 Betoninpinta näyttää vahingoittuneelta. Varoitussignaali, jos suuremmat vahingot halutaan välttää. Suojabetonin paksuus

Lisätiedot

Teräsrakenteiden märkämaalausprosessin kuvaus ja laadun parantaminen

Teräsrakenteiden märkämaalausprosessin kuvaus ja laadun parantaminen Krista Vihtonen Teräsrakenteiden märkämaalausprosessin kuvaus ja laadun parantaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Materiaali- ja pintakäsittelytekniikka Insinöörityö 27.4.2015 Tiivistelmä

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Construction. Sikadur -Combiflex CF liima, tyyppi N ja tyyppi R. Kaksikomponenttinen epoksipohjainen rakenneliima Osa Sikadur -Combiflex -järjestelmää

Construction. Sikadur -Combiflex CF liima, tyyppi N ja tyyppi R. Kaksikomponenttinen epoksipohjainen rakenneliima Osa Sikadur -Combiflex -järjestelmää Tuotetietoesite Painos 24/04/2008 Tunnus no: 02 07 03 02 003 0 000002 Sikadur-Combiflex CF liima Construction Sikadur -Combiflex CF liima, tyyppi N ja tyyppi R Kaksikomponenttinen epoksipohjainen rakenneliima

Lisätiedot

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE Riitta Latvasto 1 & Päivi Riikonen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Tässä laboratoriotyössä tutustutaan

Lisätiedot

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ.

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. Juvan teollisuuskatu 21 B Puh. 09-774 2720 www.kivira.fi 02920 Espoo Fax. 09-774 27211 info@kivira.fi

Lisätiedot

MAALILINJA NEUVOO 10 IKKUNAT JA OVET. Ulkona

MAALILINJA NEUVOO 10 IKKUNAT JA OVET. Ulkona 2015 MAALILINJA NEUVOO 10 IKKUNAT JA OVET Ulkona SISÄLLYSLUETTELO Niksit...3 Uudet maalattavat pinnat... 4 Vanhat maalattavat pinnat... 6 Uudet kuultavilla tuotteilla käsiteltävät pinnat...8 Vanhat kuultavilla

Lisätiedot

3. Muotinvalmistuksen periaate

3. Muotinvalmistuksen periaate 3. Muotinvalmistuksen periaate Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Irtomallikaavaus Hiekkamuotin valmistuksessa tarvitaan valumalli. Se tehdään yleensä puusta, ja se muistuttaa mitoiltaan

Lisätiedot

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Lämpöpuiset kylpytynnyrit Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Huomaa veden minimitäyttö tynnyrissä!! AMH-Puu Oy Puh. (03) 513 5569 Niemisvedentie 801 Faksi (03) 513 5561

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2048 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2048 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2048 TUOTESELOSTE Araldite 2048 Kaksikomponenttinen metakrylaattiliima Ominaispiirteet Nopeasti kovettuva Hyvä tartunta moniin metalleihin ja muoveihin Ei vaadi täydellistä

Lisätiedot

monivuotisen yhteistyön tulos

monivuotisen yhteistyön tulos MITÄ ON 9 Se on tieteen ja käytännöllisen kokemuksen monivuotisen yhteistyön tulos o HELSINGIN KAUPPAKIRJAPAINO Oy - 1936 Uusi menetelmä moottorisylinterien ja muitten kulutukselle alttiiden pintojen suojelemiseksi

Lisätiedot

METALLIN RASVANPOISTO

METALLIN RASVANPOISTO Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN RASVANPOISTO Tiivistelmä Metallin pinnalla oleva lika on poistettava ennen pinnoitusta. Orgaanisen lian poistamisen

Lisätiedot

ULTRALIFT TP. Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012

ULTRALIFT TP. Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012 ULTRALIFT TP Ultralift TP ohutlevynostomagneetin käyttö- ja huolto-ohje alkuperäisestä suomennettu 12/2012 Valmistaja: Maahantuoja: Eclipse Magnetics Ltd. Units 1-4 Vulcan Rd Sheffield S9 1EW England OY

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2029-1 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2029-1 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2029-1 TUOTESELOSTE Araldite 2029-1 Tummanharmaa kaksikomponenttinen polyuretaaniliima Ominaispiirteet Hyvät täyttöominaisuudet Keskipitkä avoin aika Liimaa mm. kuparia ja messinkiä

Lisätiedot

Tuoteseloste Noretane SL

Tuoteseloste Noretane SL Tuoteseloste Noretane SL OMINAISUUDET JA KÄYTTÖALUE Maalityyppi: Kaksikomponenttinen liuotteeton itsestään siliävä polyuretaanipinnoite, jonka kovete on aromaattinen isosyanaatti. Muodostaa kovetuttuaan

Lisätiedot

WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN

WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN Ennen Tycroc TWP rakennuslevyjen asennusta täytyy varmistaa, että alusta on kuiva, luja, jäykkä ja vakaa sekä puhdas pölystä, öljystä,

Lisätiedot

Tuotetiedote DELFLEET BC F3140 DELFLEET CLEAR F390

Tuotetiedote DELFLEET BC F3140 DELFLEET CLEAR F390 Tuotetiedote DELFLEET BC F3140 DELFLEET CLEAR F390 DELFLEET BC TUOTTEET Delfleet BC (F3140 sideaine) Delfleet Kirkaslakka F390 Delfleet ohenne hidas F371 Delfleet MS kovete F361 Delfleet ohenne F372 Delfleet

Lisätiedot

Lokakuu 2008 TUOTEKUVAUS MAALATTAVAN PINNAN ESIKÄSITTELY - HIONTA MAALATTAVAN PINNAN ESIKÄSITTELY PUHDISTUS. Vesiohenteinen epoksipohjamaali

Lokakuu 2008 TUOTEKUVAUS MAALATTAVAN PINNAN ESIKÄSITTELY - HIONTA MAALATTAVAN PINNAN ESIKÄSITTELY PUHDISTUS. Vesiohenteinen epoksipohjamaali GLOBAL REFINISH SYSTEM Lokakuu 2008 Vesiohenteinen epoksipohjamaali Kovete TUOTEKUVAUS vesiohenteinen pohjamaali tarjoaa erinomaiset eristysominaisuudet maalikalvoille jotka ovat herkkiä liuotinpohjaisille

Lisätiedot

UUDIS- JA UUSINTA- MAALAUKSEN MAALAUSJÄRJESTELMÄT

UUDIS- JA UUSINTA- MAALAUKSEN MAALAUSJÄRJESTELMÄT TERÄSRAKENTEET UUDIS- JA UUSINTA- MAALAUKSEN MAALAUSJÄRJESTELMÄT TIEHALLINTO, SILTATEKNIIKKA 12/06 3.351 1 KÄYTTÖKOHTEET JA KÄYTTÖRAJOITUKSET Tässä ohjeessa esitetään teräsrakenteiden uudismaalauksessa

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet { STIHL AK 10, 20, 30 Turvallisuusohjeet suomi Sisällysluettelo Alkuperäisen käyttöohjeen käännös Painettu kloorittomalle paperille. Painovärit sisältävät kasviöljyjä, paperi on kierrätyskelpoista. 1

Lisätiedot

siivous- ja puhdistuskemikaalit siivous- ja puhdistuskemikaalit

siivous- ja puhdistuskemikaalit siivous- ja puhdistuskemikaalit siivous- ja puhdistuskemikaalit siivous- ja puhdistuskemikaalit 2009 2 Kestävän kehityksen puolesta Solmaster Oy on Pohjoismaiden johtava teollisuuskemikaalien ja pinnotteiden valmistaja. Solmaster -tuotteet

Lisätiedot

betonimaali ja -lakka

betonimaali ja -lakka www.teknos.com TUOTESELOSTE 1247 12 22.02.2017 TEKNOFLOOR AQUA 110F betonimaali ja -lakka MAALITYYPPI KÄYTTÖ ERIKOISOMINAISUUDET HYVÄKSYNNÄT TEKNOFLOOR AQUA 110F betonimaali on kaksikomponenttinen, vesiohenteinen

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

BETONILATTIOIDEN MAALAUS JA PINNOITUS

BETONILATTIOIDEN MAALAUS JA PINNOITUS BETONILATTIOIDEN MAALAUS JA PINNOITUS Tuotekehityksen kuulumisia 17.9.2015, Tikkurila Oyj, Vantaa Jenni Järvinen & Juha Nikkola Sisältö Yleistä vesiohenteisista epokseista Tikkurilan Fontefloor EP tuotteet

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

Kärcher RS. Yhdistelmäkoneiden uusi ulottuvuus

Kärcher RS. Yhdistelmäkoneiden uusi ulottuvuus Kärcher RS Yhdistelmäkoneiden uusi ulottuvuus Kärcher RS Nostaa käyttäjän aitiopaikalle Tehokkaat, ammattikäyttöön suunnatut puhdistusratkaisut ovat Kärcherin ominta aluetta. Uudet RS-sarjan yhdistelmäkoneet

Lisätiedot

15. FESCOTOP-LATTIASIROTTEET

15. FESCOTOP-LATTIASIROTTEET Tulostettu 9.7.2016 1 / 9 15. FESCOTOP-LATTIASIROTTEET Fescotop F10 2 Fescotop F45K 5 Jälkihoitoaine 8 Fescotop F10 2 / 9 FESCOTOP F10 Tuotekuvaus Fescotop F10 on sementtipohjainen lattiakovete, joka levitetään

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

Lakan irtoamista painomateriaalista voidan vähentää painamalla alle arkkioffsetpainoväriä

Lakan irtoamista painomateriaalista voidan vähentää painamalla alle arkkioffsetpainoväriä Kulta- ja hopealakat Tuoteiden kuvaus kulta- ja hopealakat ovat täysin uusia patentoituja tuotteita. Näillä vesiohenteisilla kulta- ja hopeaväreillä saavutetaan in-line lakkaamisessa erinomainen kirkkaus

Lisätiedot

Käyttöohje TL-radiaalipuhaltimet AB-TL525 AB-TL2040 AB-TL4250

Käyttöohje TL-radiaalipuhaltimet AB-TL525 AB-TL2040 AB-TL4250 Käyttöohje TL-radiaalipuhaltimet AB-TL525 AB-TL2040 AB-TL4250 HUOM! Lue tämän käyttö- ja turvallisuusohjeen sisältö huolellisesti ennen TL-radiaalipuhaltimen käyttöä turvallisen käytön varmistamiseksi.

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

Hätäsuihkut kiinteistöissä:

Hätäsuihkut kiinteistöissä: Hätäsuihkut kiinteistöissä: Kohteissa, joissa on terveysvaaraa syövyttävien kemikaaliroiskeiden muodossa tai esimerkiksi kuumuus aiheuttaa vaaraa, on oltava hätäsuihku ja silmähuuhtelulaite helposti luokse

Lisätiedot

K 4 PREMIUM K 4 PREMIUM, 1.180-310.0, 2015-03-29

K 4 PREMIUM K 4 PREMIUM, 1.180-310.0, 2015-03-29 K 4 PREMIUM Painepesurissa on kestävä ja taloudellinen vesijäähdytetty moottori. Kätevä varusteiden pikakiinnitys helpottaa käyttöä. Varustukseen kuuluu 6 metrin paineletku, vario power suihkuputki, rotojet-suutin,

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

irrottaa tehokkaasti kerrostumia ei sisällä pinta-aktiivisia aineita

irrottaa tehokkaasti kerrostumia ei sisällä pinta-aktiivisia aineita Ultrasil 75 Kuvaus Hapan nestemäinen membraanien pesuaine Ominaisuudet irrottaa tehokkaasti kerrostumia ei sisällä pinta-aktiivisia aineita Konsentraatti Ulkonäkö: väritön/vaaleankeltainen neste* Varastointi:

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

YKSIVAIHEISET OSIENPESUKONEET C-800SS...C-2600SS. Tehokkaaseen puhdistukseen

YKSIVAIHEISET OSIENPESUKONEET C-800SS...C-2600SS. Tehokkaaseen puhdistukseen YKSIVAIHEISET OSIENPESUKONEET C-800SS...C-2600SS Tehokkaaseen puhdistukseen Miksi vesipohjainen pesumenetelmä? Nopeuden ja tehokkuuden vaatimukset sekä tiukkenevat ympäristömääräykset ovat johtaneet siihen,

Lisätiedot

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ 1. Ruiskun pesu ennen käyttöönottoa 2. Maalin lisäys ja maalaus 3. Ruiskunpesu maalauksen jälkeen RUISKUN KÄYTTÖ MAALAUKSISSA Air-Mix-ruiskua käytetään lähinnä kalusteovien

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 1 Edellinen päiväys: 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnustiedot Kemikaalin kauppanimi: Maahantuoja: OÜ Krimelte Osoite: Suur-Paala

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

Sähkösavustin 230V-50Hz 1250W. Malli:35069

Sähkösavustin 230V-50Hz 1250W. Malli:35069 Sähkösavustin 230V-50Hz 250W Malli:35069 322 luettelo: A Runko E Vastusyksikön kelkka B Jalat 4 F Vastusyksikkö C Kansi G Purualusta H Alustalevy I Savustinritilä 2 K 4.5mm mutteri L Ritilän ulosvetokah

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE ( )

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE ( ) 1(4) WATMAN - VEDENSUODATTIMET ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE (07-03-2008) ARSEENINPOISTOSUODATIN...AsB 20 (patruuna) YLEISTÄ 1. ASENNUS 2. SUODATTIMEN KÄYTTÖÖNOTTO 3. HUOLTO Paikka suodattimenne erikoistiedoille

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot