Metallipintojen teollinen maalaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metallipintojen teollinen maalaus"

Transkriptio

1 Metallipintojen teollinen maalaus T E C H N O L O G Y T O R E L Y O N

2 Metallipintojen teollinen maalaus T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

3 Metallipintojen teollinen maalaus Toimituskunta Raimo Flink Tiina Killström Juha Kilpinen Pekka Kotilainen Leena Tuisku Julkaisija Tikkurila Oy, Industrial Coatings Industrial Coatings ISBN korjattu painos Taitto Keijo Korhonen Paino Tikkurila omatarvepaino M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S

4 Sisällysluettelo 1. Korroosio Ilmastollinen korroosio Korroosio vedessä Korroosio maassa Korroosion ilmenemismuodot Maalaus korroosionestomenetelmänä Katodireaktion estäminen Anodireaktion estäminen Sähkövirran kulun estäminen Pintakäsittelyn huomioonottaminen teräsrakenteiden suunnittelussa Syövyttävien olosuhteiden välttäminen Oikean materiaalin ja suojaustavan valinta Korroosioherkkien ja maalausteknisesti epäedullisten rakenteiden välttäminen Pintakäsittely ennen kokoonpanoa Pintakäsittely ja huoltomaalaukset kokoonpanon jälkeen Mekaanisten vaurioiden vähentäminen Korroosionestomaalauksen standardit Standardien merkitys Suomalaiset standardit Maalien ja maalikalvojen testaukseen liittyvät standardit Yrityskohtaiset standardit Pinnan puhdistus ja esikäsittely Esikäsittelytunnukset Ruostumisasteet Esipuhdistus Lian ja rasvanpoisto Alkaliset pesut Liuotinpesu Emulsiopesu Kuivaus Esikäsittelyasteet Esikäsittelyn laatuasteet Ruosteenpoistomenetelmät Käsityökaluilla tai koneellisesti tehty puhdistus, St Suihkupuhdistus, Sa Suihkupuhdistuksen esikäsittelyasteet (SFS-ISO ) Puhallusmateriaalit Pintaprofiili Vesisuihkutus (vesipuhallus) Termiset menetelmät Kemialliset menetelmät Fosfatointi T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

5 5.8 Kromatointi Tartuntamaalaus Konepajapohjamaalaus Korroosionestomaalausmenetelmät ja-laitteet Sively Telaus Sivuilmaruiskutus Ruiskumaalausmenetelmän läpimurto Sivuilmalaitteen edut ja haitat Sivuilmaruiskut Sivuilmaruiskun suutinyhdistelmän valinta Siirtohyötysuhteen parantaminen Suurpaineruiskutus Suurpainemaalauksen periaate Kaksikomponenttiset suurpaineruiskut Suurpainemaalausmenetelmän edut ja haitat Ilma-avusteinen suurpaineruiskutus Sähköstaattinen ruiskutus Sähköstaattinen keskipakoismenetelmä Sähköstaattinen sivuilmaruiskutus Sähköstaattinen suurpainemaalaus Kuumasuurpaineruiskutus Miksi lämmittää maalia? Kuumaruiskutuslaitteen toimintaperiaate ja käyttö Suurpainesuuttimet Turvallisuusohjeet suurpaineruiskutuksessa Muita pintakäsittelymenetelmiä Kastomaalaus Valelumaalaus Jauhemaalaus Ruiskuautomaatit Robottiruiskutus Ruiskutustekniikka Pistoolin liipaisimen käyttö Nopeuden ja etäisyyden suhde Levyn ruiskutus Pitkien kappaleiden ruiskutus Pistoolin etäisyys Sisä- ja ulkokulmien ruiskutus Kapeat kohteet Monimuotoisten kappaleiden ruiskutus Maalausolosuhteet Kosteuden ja lämpötilan vaikutus Ilman lämpötila ja kalvon muodostus Maalityypit Maalien jaottelu kuivumistavan mukaan Fysikaalisesti kuivuvat maalit Kemiallisesti kuivuvat maalit Vesiohenteiset maalit M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S

6 8.2 Alkydimaalit Vesiohenteiset Fontelac -alkydimaalit Liuoteohenteiset Temaprime- ja Temalac -alkydimaalit Epoksimaalit Vesiohenteiset Fontecoat -epoksimaalit Liuoteohenteiset Temabond- ja Temacoat -epoksimaalit Temaline -epoksipinnoitteet ja -tankkimaalit Polyuretaanimaalit Vesiohenteiset Fontedur -polyuretaanimaalit Liuoteohenteiset Temadur- ja Temathane -polyuretaanimaalit Oksiraaniesterimaalit Duasolid -oksiraaniesterimaalit Polttomaalit Vesiohenteiset Fontetherm -polttomaalit Liuoteohenteiset Tematherm -polttomaalit Kloorikautsumaalit Temachlor- kloorikautsumaali Akryylimaalit Vesiohenteiset Fontecryl -akryylimaalit Liuoteohenteiset Temacryl -akryylimaalit Sinkkipölymaalit Vesiohenteiset Fontezinc -sinkkipölymaalit Liuoteohenteiset Temazinc- ja Temasil -sinkkipölymaalit Silikonimaalit Temal lämmönkestävät maalit Polyvinyylibutyraalimaalit Temablast- ja Temaweld konepajapohjamaalit Vinyylimaalit Temanyl MS Primer vinyylimaalit Bitumimaalit Jauhemaalit Palosuojamaalit Vesiohenteinen Nonfire -palonsuojamaali Liuoteohenteinen Fireflex -palonsuojamaali Liuotteet ja ohenteet Liuotetyypit Liuotuskyky Haihtumisluku Vesi Syttymisherkkyys Maalausjärjestelmät uudis- ja korjausmaalauksessa Eri maalikerrosten tehtävät Maalausjärjestelmän valinta Ympäristön rasitusluokat Standardijärjestelmien rajoittuneisuus Maalausjärjestelmän merkintä Kuivakalvon nimellispaksuus NDFT Huoltomaalaus Maalityyppien tunnukset T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

7 11. Korroosionestomaalauksen kustannukset ja taloudellisuus Kustannusten laskeminen Laatu pintakäsittelytyössä Laatu Sopimukset Henkilöstö, ammattitaito ja välineet Teräsrakenne Esikäsittelyt Olosuhteet Maalausmenetelmät ja välineet Maalit ja ohenteet Maalaustyö Valmiin maalauksen tarkastus Tarkastusvälineet Tarkastajan toimintatavasta Työturvallisuus ja ympäristönsuojelu Maalaustyön terveyshaitat Tiedottaminen käyttöön liittyvistä vaaroista Pakkausmerkinnät Reaktiiviset tuotteet Terveysvaaraa aiheuttavat tuotteet Ympäristövaaraa aiheuttavat tuotteet Käyttöturvallisuustiedotteet Tuotteiden valinta ja työn suunnittelu Lainsäädäntö Ympäristönsuojelu Liuotepäästöt Maalausjätteet Pakkausjätteet Sävytysjärjestelmät Korroosionestomaalauksen käsitteitä ja sanoja M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S

8 1. Korroosio Korroosiolla tarkoitetaan metallien syöpymistä. Se aiheuttaa muutoksia metallin ominaisuuksiin, mikä usein voi johtaa metallin, sen ympäristön tai teknisen järjestelmän vaurioitumiseen. Reaktio on tavallisesti luonteeltaan sähkökemiallinen, jolloin ympäristönä on aina vesi jossain muodossa. Metallit esiintyvät luonnossa pääasiassa malmimineraaleina, mm. oksideina ja sulfideina. Puhtaiden metallien valmistaminen näistä yhdisteistä vaatii runsaasti energiaa. Valmistuksen yhteydessä metalliin sitoutunut energia pyrkii vapautumaan, ja metalli palaa alkuperäistä, stabiilimpaa olomuotoaan muistuttavaan tilaan mm. korroosioilmiöiden avulla. Metallien korroosio perustuu korroosioparien eli galvaanisten paikallisparien syntymiseen. Paikallispari voi muodostua kahden eri metallin liitoskohdassa, mutta myös saman metallin rakenne- tai pintaeroista johtuen. Lisäksi tarvitaan sähköä johtava liuos eli elektrolyytti. Tavallisimmin elektrolyyttinä toimii vesi. Korroosioparin muodostuminen voi johtua myös elektrolyytin jonkin komponentin, esimerkiksi hapen, pitoisuuseroista eri paikkojen välillä (kuva 1.). Korroosioparissa epäjalompi metalli tai metallinosa muodostaa anodin ja jalompi metalli katodin. Yhteisellä nimellä näitä kutsutaan elektrodeiksi. Korroosioreaktiossa anodi syöpyy ja katodi säilyy. Reaktion nopeuteen vaikuttavat anodin ja katodin välinen potentiaali- eli jännite-ero sekä ympäristöolosuhteet. Jalompi metalli (katodi) Platina Kulta Hopea Ruostumaton teräs Nikkeli Monel (2/3 Ni, 1/3 Cu) Alumiinipronssi Kupari Messinki Tina Lyijy Valurauta, saostamaton Teräs, vähän saostettu Hiiliteräs, valssattu Kadmium Alumiini Sinkki Magnesium Epäjalompi metalli (anodi) Taulukko 1. Metallien galvaaninen jännitesarja merivedessä (+25 C). Anodi > > > Reaktiot Metallin liukeneminen Fe > Fe e - e < < Vedyn kehitys 2 H + + 2e > 2H > H 2 (hapan liuos) Hapen pelkistyminen O H + + 4e > 2H 2 O (hapan liuos) O H 2 O + 4e > 4OH - (neutraali tai emäksinen liuos) Katodi < Anaerobinen bakteeritoiminta 4H 2 + SO > 4 S2- + 4H 2 O (hapeton liuos) Kuva 1. Raudan korroosiotapahtuma vesiliuoksissa. M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 1

9 1.1 Ilmastollinen korroosio Ilmastollisen korroosion nopeuteen vaikuttavat mm. ilman suhteellinen kosteus, lämpötila, epäpuhtaudet, pinnan asento ja sijainti rakenteessa. Ilmastollisen korroosion voimakkuuden arvioimiseksi ilmasto-olosuhteet voidaan luokitella maaseutu-, kaupunki-, teollisuus- ja meri-ilmastoihin. Märkäaika. Jotta metallin ilmastollista korroosiota yleensä tapahtuisi, pitää metallin pintaa peittää elektrolyyttikalvo. Tätä ajanjaksoa, jolloin metallin pinta on kosteuden vaikutuksen alaisena, kutsutaan märkäajaksi. Pinta voi kastua sateen, sumun tai kosteuden kondensoitumisen seurauksena. Useille metalleille on löydettävissä niin kutsuttu kriittinen suhteellisen kosteuden arvo, jonka yläpuolella korroosio nopeutuu oleellisesti. Metallin laadusta ja pinnalla mahdollisesti olevista korroosiotuotteista tai muista yhdisteistä riippuen kriittisen kosteuden arvo vaihtelee välillä %. Kun syöpyminen on kerran alkanut, sen jatkumiseen tarvittava ilman kosteuspitoisuus voi olla vieläkin matalampi. Teräs voi syöpyä ilman suhteellisen kosteuden ollessa alle 40 %, jos pinnalla on kloridipitoisia suoloja. Lämpötila. Lämpötila vaikuttaa korroosioon siten, että korroosionopeus kasvaa lämpötilan kohotessa. Veden jäätymispisteen alapuolella korroosio on vähäistä tai sitä ei tapahdu ollenkaan. Kuitenkin epäpuhtaalla pinnalla syöpyminen voi jatkua jopa pienellä pakkasella, sillä monet suolat alentavat elektrolyyttinä toimivan veden jäätymispistettä. Ilman epäpuhtaudet. Kaksi tärkeintä ilman epäpuhtautta, jotka kiihdyttävät metallin korroosiota ovat kloridit ja rikkidioksidi. Rannikolla kloridit ovat peräisin merivedestä ja niiden vaikutus vähenee nopeasti mentäessä rannikolta sisämaahan päin. Muu kloridien lähde voi olla esimerkiksi maantiesuola. Kloridien vaikutuksesta pintojen kastumiseen tarvittava ilman suhteellisen kosteuden arvo pienenee. Lähinnä rikkipitoisista polttoaineista peräisin oleva rikkidioksidin määrä ilmassa vaihtelee paikasta ja ajasta riippuen voimakkaasti. Rikkidioksidi muodostaa ilman kosteuden kanssa rikkihappoa. Metallipinnalla rikkihappo muuttuu sulfaatiksi. Sulfaatti-ionien vaikutusmekanismi metallien korroosiossa vaihtelee eri metalleilla. 1.2 Korroosio vedessä Korroosionopeus vedessä riippuu siitä, kuinka nopeasti happi pääsee siirtymään metallipinnalle. Tähän vaikuttaa muun muassa veden virtausnopeus, happipitoisuus, lämpötila, biologinen toiminta ja liuenneet suolat. Luonnon vesien syövyttävyys vaihtelee niiden kemiallisen koostumuksen mukaan, ja nopeinta korroosio on merivedessä. 1.3 Korroosio maassa Korroosio maassa on ääritapauksissaan samanlaista kuin korroosio vedessä tai ilmassa, monissa tapauksissa jotain siltä väliltä. Syövyttävänä ympäristönä maaperä on heterogeeninen, huokoinen ympäristö, ja korroosionopeus voi olla eri paikoissa hyvin erilainen. 1.4 Korroosion ilmenemismuodot Metallien korroosiota voi tapahtua tasaisesti koko pinnalla tai paikallisesti: piste-, piilo-, rako- tai jännityskorroosiona. Yleinen korroosio tapahtuu tasaisesti, lähes samalla nopeudella koko pinnalla. Esimerkkejä tästä ovat teräksen ilmastollinen korroosio ja korroosio kemikaaleille altistetuissa metallipinnoissa. Pistekorroosiossa metalli syöpyy pienillä alueilla synnyttäen paikallisia, kuoppamaisia syvänteitä. Esim. pinnan karheus, liuoksen voimakas virtaus pintaa kohti ja kloridi-ionit merivedessä voivat aiheuttaa paikallista syöpymistä. Pistekorroosiota esiintyy yleensä metalleilla, joiden korroosionkestävyys perustuu pintaa suojaavaan passiivikerrokseen. Näitä ovat esim. alumiini ja ruostumaton teräs. Metallipinnalla olevien korroosiotuotteiden tai maalipinnan rajalla voi esiintyä piilokorroosiota. Rakokorroosiota esiintyy ahtaissa raoissa, syvennyksissä ja rei issä, joissa happea on vähän. Kloridi-ioni kiihdyttää sekä piilo- että rakokorroosiota. Ruostumaton teräs on erittäin herkkä tämäntyyppiselle korroosiolle. Galvaanisessa korroosiossa samassa elektrolyytissä, esim. merivedessä, epäjalompi ja jalompi metalli ovat sähköisessä kontaktissa toisiinsa, jolloin epäjalompi metalli syöpyy. Syöpyminen tapahtuu sitä nopeammin, mitä pienempi epäjalomman metallin pinta on verrattuna jalomman metallin pintaan, ja mitä suurempi metallien jalousero on. Esim. niittiliitoksissa niitteihin ei voi valita liitettäviä materiaaleja epäjalompaa metallia. Jännityskorroosiota, korroosioväsymistä, eroosio- ja kavitaatiokorroosiota aiheutuu, kun samanaikaisesti korroosion kanssa metalliin kohdistuu mekaanista jännitystä tai kulumista. 2 T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

10 2. Maalaus korroosionestomenetelmänä Korroosionestomaalauksella pyritään suojaamaan metallipinta korroosiolta ja samalla saamaan kohteelle haluttu ulkonäkö. Maalikalvon kyky estää korroosiota perustuu maalikalvon sisältämiin korroosionestopigmentteihin tai katodisen suojauksen antavaan pigmentointiin sekä maalikalvon tiiviyteen ja hyvään tarttuvuuteen alustaan. Usein suojausvaikutus muodostuu mainittujen seikkojen yhdistelmästä. Maalauksen avulla voidaan korroosio estää: estämällä katodireaktio estämällä anodireaktio aikaansaamalla suuri vastus korroosioparin virtapiiriin Maaleissa käytetyt korroosionesto-ominaisuuksia parantavat lisäaineet ja pigmentit estävät usein sekä katodi- että anodireaktioita. 2.1 Katodireaktion estäminen Katodireaktio estyy, kun hapen ja veden pääsy katodille estetään. Maalikalvo toimii tällaisena eristäjänä hidastamalla veden ja hapen kulkua maalikalvon läpi. Esimerkiksi epoksimaalit muodostavat hyvin tiiviin kalvon ja antavat näin hyvän suojan vaativissa olosuhteissa. Maalikalvon paksuutta lisäämällä tai käyttämällä maaleissa levymäisiä pigmenttejä voidaan maalikalvon korroosionesto ominaisuuksia parantaa. Katodireaktio voidaan myös estää käyttämällä sinkkiä sisältäviä korroosionestopigmenttejä. Sinkki-ionit saostuvat sinkkihydroksidiksi katodipinnoille ja estävät näin muodostuvan suojakerroksen avulla katodireaktion. Näitä korroosionestopigmenttejä kutsutaan katodisiksi inhibiiteiksi. 2.2 Anodireaktion estäminen Anodireaktiossa muodostuu maalikalvon alle rautaioneja, jotka välittömästi olosuhteista riippuen muodostavat erilaisia raudan yhdisteitä. Anodisen reaktion pysäyttämiseksi pitää estää rautaionien liukeneminen anodilla, esimerkiksi katodisella suojauksella tai anodisen inhiboinnin avulla, jolloin anodialueille muodostuu suojakerros. Katodisen suojan antavan maalin täytyy sisältää runsaasti rautaa epäjalompia johtavia pigmenttejä, kuten sinkkiä sinkkipölymaalissa. Anodireaktio voidaan estää, kun aktiiviset korroosionestopigmentit ottavat osaa erilaisista sekaoksideista koostuvan anodialueiden suojakerroksen muodostumiseen. Lisäksi korroosionestopigmentit suojaavat korroosiolta saostamalla anodialueelle yhdisteitä, jotka eivät läpäise rautaioneja. Tällaiset korroosionestopigmentit ovat anodisia inhibiittejä. Esimerkkejä anodisista korroosionestopigmenteistä ovat lyijymönjä, sinkkikromaatti ja sinkkifosfaatti. Kromaatti- ja lyijypigmenttejä ei työterveydellisistä syistä enää käytetä. 2.3 Sähkövirran kulun estäminen Maalikalvon pitää muodostaa riittävän suuri vastus korroosioparin välissä kulkevalle sähkövirralle. Maaleilla, jotka eivät sisällä aktiivisia ruosteenestopigmenttejä, korroosionesto perustuu kykyyn estää ionien kulkeutuminen korroosioparin välillä. Tällaisia maaleja (esimerkiksi Temaline-epoksipinnoitteet) käytetään estämään korroosiota vesi- ja maaupotukseen tulevissa rakenteissa. M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 3

11 3. Pintakäsittelyn huomioonottaminen teräsrakenteiden suunnittelussa Pintakäsittelyn kestävyys riippuu aina tehdyistä kokonaisratkaisuista. Onnistuneeseen lopputulokseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkästään rasitusolosuhteet kestävä maalausjärjestelmä tai käytetyt maalit. Yksi tärkeimmistä rakenteen korroosiokestävyyteen vaikuttavista tekijöistä on teräsrakenteen suunnittelu. Perusta kunnolliselle pintakäsittelylle luodaan usein jo suunnittelijan piirustuslaudalla, jolloin tehdään pintakäsittelynkin kannalta tarkoituksenmukaiset ratkaisut. Kun pyritään optimaaliseen korroosiokestävyyteen ja pintakäsittelytulokseen, on suunnittelussa huomioitava koko pintakäsiteltävä rakenne ja rakenteen käyttäytyminen valmistuksen ja käytön aikana. Kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa pintakäsittelyn ajankohta, paikka ja kesto, huoltomaalausmahdollisuudet ja vieläpä asennustapa, -ajankohta ja -paikka. Pintakäsittelyn kestävyyteen vaikuttavat myös rakenteiden ympäristön, mikroilmaston, vaihtelut vuodenaikojen, seisokkien tai prosessien ajoaikojen mukaan. Standardissa SFS-EN ISO annetaan ohjeita korroosioeston ja -kestävyyden kannalta hyvän teräsrakenteen suunnittelemiseksi. Suunnittelijan mahdollisuudet vaikuttaa rakenteen korroosiokestävyyteen ovat moninaiset. Korroosioneston huomioivan oikean ratkaisun tulee olla teknisesti ja taloudellisesti harkittu ainakin seuraavilta näkökannoilta: 3.1. Syövyttävien olosuhteiden välttäminen Rakenneosat sijoitetaan siten, että rakenne voidaan pitää puhtaana ja kuivana. Huolehditaan siitä, että pintaan satanut, roiskunut tai tiivistynyt vesi pääsee valumaan pois. Profiiliteräkset voivat kerätä pölyä, vettä, prosessista tippuvia aineita jne. Nämä lisäävät korroosioriskiä ja rakenteiden kuormitusta. Jos nesteitä kerääviä taskuja ei voida välttää, tulee rakenteen alin kohta varustaa olosuhteisiin nähden riittävän suurella reiällä ja pyrkiä ohjaamaan tippuva neste ohi muun rakenteen. Huono Pölykertymiä Parempi Kuva 2. Esimerkkejä vettä, kosteutta ja likaa keräävistä rakenteista sekä siitä, miten samat rakenteet voidaan muotoilla korroosionestoteknisesti paremmiksi a mm h mm 1000 Kuva 3. Standardin SFS-EN ISO ohjeet toisiaan lähellä olevien pintojen minimietäisyyksiksi. Jotta pinnan esikäsittely, maalaus ja huolto olisi mahdollista, on työntekijän nähtävä tämä pinta ja ulotuttava pinnalle työkaluillaan. Sen vuoksi on tärkeää, että pinta on nähtävissä ja että sille pääsee ulottumaan. 4 T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

12 3.2 Oikean materiaalin ja suojaustavan valinta Vaarallisten galvaanisten parien syntyminen voidaan välttää materiaalivalinnoilla, pitämällä epäjalomman metallin pinta suurempana kuin jalomman, eristämällä metallit toisistaan tai pinnoittamalla epäjalompi metalli joko toisella järjestelmään paremmin soveltuvalla metallilla tai eristävällä pinnoitteella, kuten korroosionestomaalilla. 3.3 Korroosioherkkien ja maalausteknisesti epäedullisten rakenteiden välttäminen Rakenteen muoto ja sijainti vaikuttavat ratkaisevasti korroosionestomaalaukseen ja kunnossapitoon ja sitä kautta tietenkin myös maalauksen kestävyyteen ja kestoikään. Korroosionestomaalattavan teräsrakenteen jokaisen pinnan tulee sijaita siten, että se voidaan kunnolla esikäsitellä, maalata ja tarkastaa. On myös pyrittävä käyttämään korroosioneston kannalta mahdollisimman edullisia muotoja. Hyvässä rakennesuunnittelussa valitaan niin yksinkertaisia geometrisia muotoja kuin mahdollista välttäen maalausta vaikeuttavia teräviä kulmia. 3.4 Pintakäsittely ennen kokoonpanoa Pinnat, joita ei voida pintakäsitellä kokoonpanon tai asennuksen jälkeen, käsitellään etukäteen tai ne valmistetaan syöpymisen kestävistä materiaaleista. a Lohkojen tai lohkon viereisen pinnan välinen minimietäisyys (mm). h Maksimietäisyys (mm), joka on työntekijän saavutettavissa kapeassa tilassa. a a Kahden lohkon välinen minimietäisyys a saadaan viereisen sivun kaaviosta (Kuva 4.), h:n arvoon 1000 mm saakka. Kuva 4. Standardin SFS-EN ISO ohjeet toisiaan lähellä olevien pintojen minimietäisyyksiksi. a h h h Toiminta Raesuihkupudistus Koneellinen puhdistus -neulapistoolilla -hiertämällä/ hiomalla Puhdistus käsityökaluilla -harjaamalla/ hakkurilla Työkalun pituus (D 2 ) mm Työkalun ja alustan välinen etäisyys (D 1 ) mm Työskentelykulma (α) astetta Metalliruiskutus Maalin levitys -ruiskuttamalla -siveltimellä -telalla α alusta D 1 D 2 α työkalun lävistäjän ja alustan välinen kulma D 1 työkalun etäisyys alustasta D 2 työkalun pituus Taulukko 2. Standardin SFS-EN ISO mukaisia korroosionestotyössä käytettävien työkalujen tarvitsemia tyypillisiä etäisyyksiä. M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 5

13 3.5 Pintakäsittely ja huoltomaalaukset kokoonpanon jälkeen Suunnittelussa pitää huomioida, että mahdollinen kokoonpanojen ja asennusten jälkeinen pintakäsittely sekä myöhemmin tehtävät huoltomaalaukset ovat mahdollisia suorittaa. Rakenteet tulee varustaa huoltomaalausta varten tarpeellisilla kannakkeilla ja kulkuteillä, kuten esimerkiksi uusissa teräsrakenteisissa silloissa ja säiliöissä tehdään. 3.6 Mekaanisten vaurioiden vähentäminen Rakenteeseen käyttöolosuhteissa mahdollisesti aiheutuvia mekaanisia vaurioita, jotka voivat johtaa syöpymiseen, pitää välttää. Standardin SFS-EN ISO mukaisia korroosionestotyössä käytettävien työkalujen tarvitsemia tyypillisiä etäisyyksiä. Standardin SFS-EN ISO ohjeet toisiaan lähellä olevien pintojen minimietäisyyksiksi. Jotta pinnan esikäsittely, maalaus ja huolto olisi mahdollista, on työntekijän nähtävä tämä pinta ja ulotuttava pinnalle työkaluillaan. Sen vuoksi on tärkeää, että pinta on nähtävissä ja että sille pääsee ulottumaan. Muistilista korroosioneston kannalta hyvän teräsrakenteen tai koneen suunnittelemiseksi Valitse oikeat materiaalit. Suunnittele mahdollisimman yksinkertainen, selkeä ja puhtaana pysyvä rakenne. Tarkista pitääkö rakenne palosuojamaalata. Huomioi tämä mitoituksessa. Varmista luoksepäästävyys niin, että rakenteen kaikki pinnat ovat pudistettavissa, maalattavissa ja tarkastettavissa. Katso standardista SFS-EN ISO rakenteiden vähimmäisetäisyydet. Vältä vettä ja roskia kerääviä kouruja. Varusta välttämättömät kourut riittävän suurilla vesirei`illä. Vältä vaakasuoria tasopintoja joiden päällä vesi ja lumi pysyvät. Vältä teräviä kulmia. Huomaa, että leikatussa pellinreunassa on kaksi terävää kulmaa, joista maali oikoo jättäen kulmat lähes paljaiksi. Muista ettei maali ole kittiä. Se ei täytä pienintäkään rakoa, vaan jättää sen avoimeksi ja tunkeutuessaan osittain rakoon, jättää myös raon reunat lähes paljaiksi. Vältä katkohitsiä, se ruostuu varmasti. Vältä pistehitsisaumoja, joihin pääsee vettä. Muista, että täysin umpinainen putki tai kotelo ei ruostu sisältä, avoin ruostuu. Vältä kahden eri metallin eristämättömiä liitoskohtia. Älä käytä ruostuvia pienosia, saranoita, kiinnittimiä jne. Muista, että pulttiliitoksessa maalipinta tavallisesti rikkoutuu ja ruostuminen alkaa. Sopivista aluslevyistä on apua. Älä tee montaa pientä huoltoluukkua vaan mieluummin vähän ja kunnollisia. Muista, että esim. säiliörakenteissa tarvitaan luukku paitsi kulkemista, myös puhdistusmateriaalin poistoa ja tuuletusta varten. Määritä terästyön laatuaste (SFS 8145, SFS-EN ISO ). Valitse esim. koneen alttiisiin kohtiin tumma värisävy, vauriot näkyvät vähemmän. Kysy jokaisen rakenneosan kohdalla: Onko tässä korroosioherkkiä kohtia? Jos on, niin aloita kysely: Onko osa tarpeellinen, pitääkö sen olla tällainen, tässä jne. Huomaat, että vähemmillä osilla tulee parempi rakenne. Älä pelkää arvostelua. Mene kentälle. konepajalla, maalaamossa ja käyttäjien puheilla saat moitteita, mutta myös tietoja, joita muilla ei ole. Sinusta tulee alasi tietäjä. 6 T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

14 4. Korroosionestomaalauksen standardit Korroosionestomaalausstandardeilla pyritään varmistamaan parempi ja tasaisempi maalauksen laatu. Hyvät standardit tukevat asiantuntemusta, mutta eivät koskaan korvaa sitä. 4.1 Standardien merkitys Standardisoinnin avulla luodaan yhdenmukaisia määritelmiä, arvosteluperusteita ja vaatimuksia. Tämä helpottaa kokonaisuuden hahmottamista määrätyllä tekniikan alueella. Standardeissa määritelty yhteinen kieli ja yhdenmukaiset toimintatavat helpottavat suunnittelua, yhtenäistävät työtä, säästävät kustannuksia ja välttävät päällekkäisyyksiä. Standardi on yleensä suositus. Määräyksissä ja direktiiveissä voidaan kuitenkin viitata standardeihin. Tällöin nämä viitestandardit eli sovellettavat standardit ovat sitovia asiakirjoja. Sekä kansallisissa että kansainvälisissä korroosionestomaalausstandardeissa annetaan vaatimuksia maaliyhdistelmille, esikäsittelylle, maalaustyölle ja laadunvalvonnalle. Maaliaineille ja maaleille ei yleensä esitetä tarkkoja koostumusvaatimuksia, vaan kultakin maalityypiltä edellytetään tiettyjä ominaisuuksia. 4.2 Suomalaiset standardit Suomessa ovat käytössä seuraavat korroosionestomaalaukseen liittyvät SFS-standardit: SFS-EN ISO 12944: 1-8 Osa 1: Yleistä Osa 2: Ympäristöolosuhteiden luokittelu Osa 3: Rakenteen suunnitteluun liittyviä näkökohtia Osa 4: Pintatyypit ja pinnan esikäsittely Osa 5: Suojamaaliyhdistelmät Osa 6: Laboratoriomenetelmät toimivuuden testaamiseksi Osa 7: Maalaustyön toteutus ja valvonta Osa 8: Erittelyjen laatiminen uudisrakenteille ja huoltomaalaukseen SFS 8145 Korroosionestomaalaus. Suihkupuhdistettujen ja konepajapohjamaalilla käsiteltyjen teräspintojen mekaaniset esikäsittelymenetelmät ja -laatuasteet. SFS-ISO 8501:1-4 Teräspintojen käsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Pinnan puhtauden arviointi silmämääräisesti. Osa 1: Teräspintojen ruostumisasteet ja esikäsittelyasteet. Maalaamattomat teräspinnat ja aiemmista maaleista kauttaaltaan puhdistetut teräspinnat. Osa 2: Ennestään pinnoitetun teräksen esikäsittelyasteet sen jälkeen kun aikaisemmat pinnoitteet on poistettu paikoittain. Osa 3: Hitsien, leikkaussärmien ja muiden pintavirheellisten alueiden esikäsittelyasteet Osa 4: Pinnan kunnon lähtötaso, esikäsittelyasteet ja pikaruostumisasteet korkeavesipainesuihkutuk sen yhteydessä. SFS-ISO 8502 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Testit pinnan puhtauden arvioimiseksi. Osa 2: Kloridin laboratoriomääritys puhdistetuilta pin noilta. Osa 3: Pölyn arviointi maalausta varten esikäsitellyiltä teräspinnoilta (teippimenetelmällä). Osa 4: Ohjeita kondensaation syntymisen tödennäköi syyden arvioimiseksi ennen maalin levitystä. Osa 5: Kloridin määritys maalausta varten esikäsitellyiltä teräspinnoilta - ionidetektorimenetelmä. Osa 6: Liukoisten epäpuhtauksien uutto analysointia varten. Bresle-menetelmä. Osa 8: Kenttämenetelmä kosteuden määrittämiseksi refraktometrisesti. Osa 9: Kenttämenetelmä vesiliukoisten suolojen määrittämiseksi konduktiometrisesti. Osa 11: Kenttämenetelmä vesiliukoisen sulfaatin määrittämiseen sameusmittauksella. Osa 12: Kenttämenetelmä vesiliukoisten rautaionien määrittämiseen titrimetrisesti. SFS-ISO 8503 Teräspintojen esikäsittely ennen pinnoitusta maalilla tai vastaavilla tuotteilla. Teräspinnan määrittely. M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 7

15 Osa 1: Laatuvaatimukset ja määritelmät ISO-pintaprofiilivertailukappaleille suihkupuhdistetun pinnan arviointia varten. Osa 2: Pintaprofiilin arviointimenetelmä suihkupuhdistetulle teräkselle. Vertailukappalemenetelmä. Osa 3: ISO-vertailukappaleen kalibrointimenetelmä ja pintaprofiilin määritys. Mikroskooppimenetelmä. Osa 4: ISO-vertailukappaleen kalibrointimenetelmä ja pintaprofiilin määritys. Mittauskärkimenetelmä. SFS-EN ISO 8504 Teräspintojen esikäsittely ennen maalien ja vastaavien tuotteiden levitystä. Esikäsittelymenetelmät. Osa 1: Yleiset periaatteet. Osa 2: Raesuihkupuhdistus. Osa 3: Puhdistus käsityökaluilla ja koneellisesti. SFS-EN ISO 4628 Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä. Osa 1: Yleistä ja merkintäjärjestelmä. Osa 2: Rakkuloitumisasteen arviointi. Osa 3: Ruostumisasteen arviointi. Osa 4: Halkeilemisasteen arviointi. Osa 5: Hilseilyasteen arviointi. Osa 6: Liituamisasteen arviointi teippimenetelmällä. Osa 7: Liituamisasteen arviointi samettimenetelmällä. Osa 8: Viiltoa ympäröivän irtoamisen ja korroosion arviointi. Osa 10: Lankamaisen (filiform) korroosion arviointi. SFS-ISO Maalit ja lakat. Pinnoitteiden huononemisen arviointi. Yleisten virhetyyppien esiintymisen voimakkuuden, määrän ja koon merkintä (luokittelu). Osa 6: Liituamisasteen arviointi teippimenetelmällä. SFS 5873 Metallirakenteiden korroosionestosuojamaaliyhdistelmillä. Käyttösuositus prosessi- ja metalliteollisuudelle. SFS-EN Automaattisesti suihkupuhdistetut ja konepajapohjamaalatut rakenneterästuotteet. PSK 2701 Metallirakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Hankinta-asiakirjat. PSK 2702 Kuumasinkittyjen teräsrakenteiden hankinta ja maalaus. Käyttösuositus prosessiteollisuudelle. Ruotsalaiset standardit BSK 99 Ruotsissa ovat käytössä Boverketin julkaisemat teräsrakenteiden korroosionestomaalaussuositukset, jotka sisältyvät Boverkets handbok om Stålkonstruktioner (BSK 99) teräsrakenteiden suunnittelu- ja pintakäsittelyohjeisiin. BSK 99 pohjautuu suurelta osin standardiin SS-EN ISO 12944, osat 1 7. Ympäristöolosuhdeluokat määritetään standardin SS-EN ISO mukaisiin luokkiin C1 C5-M ja Im1 Im3. BSK 99:n sisältämät maalausjärjestelmät merkitään taulukoiden 8:72a f mukaisesti. S-systeemit ovat SS-EN ISO mukaisia ja N-systeemit kansallisia. Tikkurila Oy, Industrial Coatings antaa tarvittaessa tiedot hyväksytyistä maalausjärjestelmistä. SSG standardit Ruotsalaisen Standard Solutions Groupin (entinen Skogsindustriella Standardiseringsgruppen) laatimat maalausstandardit paperi- ja selluloosateollisuutta varten. SSG 1021, 1997 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Tvåkomponenters epoxi- eller polyuretangrundfärg GA, GK, GS SSG 1022, 1995 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Zinkpulverpigmenterad epoxigrundfärg GB,GZ SSG 1023, 1997 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Akryleller vinylgrundfärg GE, GL SSG 1024, 1997 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Yttolerant olje- eller fet alkydgrundfärg GM, GP SSG 1025, 1995 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Tvåkomponenters oxiranestergrundfärg GR SSG 1026, 1995 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Tvåkomponenters epoxi- eller polyuretantäckfärg TA, TB, TD SSG 1027, 1995 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Akryleller vinyltäckfärg TE, TL SSG 1028 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Alkydtäckfärg TM, TP 8 T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

16 SSG 1029 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Tvåkomponenters oxiranestertäckfärg TR SSG 1030 Färger för korrosionsskydd av metalliska material. Lösningsmedelsfri epoxi-, vinylester- eller polyestertäckfärg TF, TG SSG:n mukainen maalausjärjestelmä kirjoitetaan kokonaisuudessaan esimerkiksi seuraavasti: SSG GB40 TD160-SSG20 Tulkinta: SSG Skogsindustriella Standard Solutions Group Standardi 1005 GB40 TEMAZINC 99, 40 µm TD160 TEMACOAT RM 40, 160 µm -SSG 20 SSG värikartan mukainen värisävy 4.3 Maalien ja maalikalvojen testaukseen liittyvät standardit SFS-EN ISO 2064 Metalliset ja muut epäorgaaniset pinnoitteet. Paksuuden mittauksen käsitteet ja määritelmät. SFS-EN ISO 2813 Maalit ja lakat. Peilikiillon määritys ei-metallisille maalikalvoille kulmilla 20, 60 ja 85. SFS-EN ISO 1518 Maalit ja lakat. Naarmutuskoe. SFS 3641 (ISO 1521) Maalit ja lakat. Vedenkestävyyden määritys. SFS-EN ISO 1522 Maalit ja lakat. Heilurikovuuden määritys. SFS 3645 (ISO 2810) Maalit ja lakat. Säänkestävyyden testaaminen ulkokenttäkokeilla. SFS-ISO 9227 Korroosiokokeet keinotekoisissa kaasu ympäristöissä. Suolasumukokeet. SFS-EN ISO 1520 Maalit ja lakat. Venyvyyskoe. SFS-EN ISO 2808 Maalit ja lakat. Kalvon paksuuden määrittä minen. SFS-EN ISO Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Pinnoitteiden kuivakalvonpaksuuden mittaus ja hyväksymisperiaatteet karheilla pinnoilla. SFS-EN ISO 2812 Paints and varnishes. Determination of resistance to liquids. Part 1: Immersion in liquids other than water Part 2: Water immersion method SFS-EN ISO 3231 Paints and varnishes. Determination of resistance to humid atmospheres containing sulfur dioxide (ISO 3231:1993) SFS-EN ISO Paints and varnishes. Determination of resistance to humidity. Part 1: Continuous condensation. SFS-EN ISO 4624 Maalit ja lakat. Tarttuvuuden arviointi veto kokeella. SFS-EN ISO Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Pinnoitteen tartunnan ja koheesion (murtumislujuuden) arviointi ja hyväksymiskriteerit. Osa 1: Irtivetokoe. SFS-EN ISO Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Pinnoitteen tartunnan ja koheesion (murtumislujuuden) arviointi ja hyväksymiskriteerit. Osa 2: Hilaristikkokoe ja X-viiltokoe. SFS-EN ISO 9227 Paints and varnishes. Determination of resistance to neutral salt spray (fog). SFS standardeja sekä ulkomaalaisia standardeja ja standardivärikarttoja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS r.y., PL 116, HELSINKI, puhelin (09) Yrityskohtaiset standardit Useat yritykset ovat laatineet käyttöönsä standardeja, joissa on otettu huomioon tuotantolaitosten asettamat erityisvaatimukset. Näihin kuuluvat myös projektikohtaiset maalaustyöselitykset, joissa määritellään maalausjärjestelmä ja noudatettava laatutaso. Tikkurila Oy auttaa mielellään yrityskohtaisten standardien ja maalaustyöselitysten laadinnassa. M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 9

17 5. Pinnan puhdistus ja esikäsittely Maalattavan pinnan puhdistus ja esikäsittely sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla parannetaan maalikalvon tarttuvuutta ja kestävyyttä. Huolellinen ja asianmukaisesti valittu esikäsittely on onnistuneen maalauksen perusta. Maalausvaurioista % johtuu huonosta esikäsittelystä. Tarkoituksenmukainen ja taloudellinen esikäsittely valitaan epäpuhtauden laadun sekä asennusaikaisen tai lopullisen sijoituspaikan mukaisten rasitusolosuhteiden mukaan. Samalla otetaan huomioon maaliyhdistelmän vaatimukset ja maalattavan kappaleen muoto ja pintakäsittelyn suorituspaikka. 5.1 Esikäsittelytunnukset Esikäsittelytunnuksia käytetään valitun maalausyhdistelmän yhteydessä maalaustyöselityksissä kertomaan, millainen esikäsittely on tarpeen tehdä. Tunnukset on esitetty taulukossa 3. Esikäsittelytoimenpide Lian ja rasvan poisto Fosfatointi Kromatointi Happopeittaus Tartuntamaalaus Epoksikonepajapohja Polyvinyylibutyraalikonepajapohja Sinkkisilikaattikonepajapohja Sinkkiepoksikonepajapohja Teräsharjaus Suihkupuhdistus Liekkipuhdistus Pyyhkäisysuihkupuhdistus Paikallinen suihkupuhdistus Paikallinen puhdistus käsi- tai konetyökaluilla Paikallinen koneellinen puhdistus Tunnus Pe Fo Kr Be Ta E, EPF PVB, PVBF SS, ESIZ SE, EPZ St Sa FI SaS PSa PSt PMa A Teräspinta, jota laajalti peittää hyvin kiinni käsittely valitaan epäpuhtauden laadun, oleva valssihilsekerros, mutta jossa ruostetta on hyvin vähän tai ei lainkaan. B Teräspinta, jolla on alkavaa ruostumista ja jolta valssihilsekerros on alkanut irrota. C Teräspinta, jolta valssihilse on ruostunut pois tai jolta se voidaan kaapia, mutta jossa paljain silmin tarkasteltuna on havaittavissa vähäistä kuoppakorroosiota. D Teräspinta, jolta valssihilse on ruostunut pois ja jossa paljain silmin tarkasteltaessa on havaittavissa yleistä kuoppakorroosiota. Tarkastelu tehdään paljain silmin joko päivänvalossa tai samanarvoisessa keinovalossa. Ruostumisasteeksi kirjataan maalattavan kappaleen huonoin ruostumisaste. Myös aikaisemmin maalatulle pinnalle voidaan määrittää standardin SFS-EN ISO mukaan ruostumisaste, josta käytetään merkintää Ri 0...Ri 5 sen mukaan, kuinka suuri osa maalatusta pinnasta on ruostunut. Standardisarjasta SFS-EN ISO 4628 osat 1-6 löytyvät mallikuvat niin maalatun pinnan ruostumisasteen kuin halkeilun, hilseilyn tai kuplimisen arvioimiseen. Aste Ruostunut pinta-ala (%) Eurooppalainen Ri 0 0 Re 0 10 Ri 1 0,05 Re 1 9 Ri 2 0,5 Re 2 7 Ri 3 1 Re 3 6 Ri 4 8 Re 5 4 ASTM D610 Ri 5 40/50 Re Taulukko 3. Esikäsittelytunnukset Taulukko 4. Maalatun pinnan ruostumisasteet (SFS-EN ISO ) ja vastaava ruostunut pinta-ala sekä vastaavuudet muihin maalatun pinnan ruostumisastestandardeihin. 5.2 Ruostumisasteet Standardi SFS-ISO määrittelee maalaamattomalle teräkselle neljä valssihilse- ja ruostumistasoa, jotka ilmoitetaan ruostumisasteina A, B, C ja D määriteltyinä standardissa sekä sanoin että esimerkkivalokuvin. 10 T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

18 5.3 Esipuhdistus Esipuhdistuksella maalattavalta pinnalta poistetaan erilaisilla lian- ja rasvanpoistomenetelmillä ruosteen poistoa ja maalausta haittaavat epäpuhtaudet. Kiinteät epäpuhtaudet, kuten jää-, betoni-, laasti- ja maalijätteet sekä paksut suola- ja ruostekerrokset hakataan, kaavitaan tai harjataan pois. Suolat ja muut vesiliukoiset epäpuhtaudet voidaan poistaa vesipesulla harjaten, korkeapaine-, höyry- tai alkalipesulla. Rasvan ja lianpoistoon käytetään yleensä liuotin-, emulsio- tai alkalipesua. Emulsio- ja alkalipesu vaativat aina huolellisen huuhtelun Lian ja rasvanpoisto Lian- ja rasvanpoistossa käytettävät menetelmät ja aineet on esitetty taulukossa 5. Pesumenetelmän ja käytettävien aineiden valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi tuotannon laatu ja määrä, epäpuhtauksien laatu ja määrä ja seuraava pintakäsittelyvaihe. Vesipesulla voidaan pinnasta poistaa vesiliukoisia yhdisteitä, kuten suoloja ja happotähteitä. Pesutehoa voidaan parantaa nostamalla lämpötilaa tai mekaanisen vaikutuksen avulla. Mekaaninen vaikutus saadaan aikaan esimerkiksi harjaamalla, sekoituksen avulla tai käyttäen korkeapaineista vesisuihkua. Korkeapainepesussa vesi voi olla kokonaan nesteenä tai osa siitä voi olla höyryn muodossa, jolloin puhutaan höyrypuhdistuksesta. Vesipesussa ja höyrypuhdistuksessa voidaan käyttää lisänä pesuainetta. Pesuaineen avulla nesteen tunkeutuvuus likakerrokseen paranee. Vesipesussa voidaan pesuaineen sijasta käyttää kostutusaineena myös alkoholia, jolloin ei erillistä huuhteluvaihetta tarvita. Huom! Teräsrakenteen pinnalla mahdollisesti olevien suolojen ja rasvan poistamatta jättäminen pilaa suljetuissa suihkupuhdistusjärjestelmissä olevan puhallusmateriaalin ja aiheuttaa epäpuhtauksien siirtymisen myöhemmin käsiteltäviin kappaleisiin. Alkaliset Neutraalit Happamat Epäorgaaniseen rasvanpoistoaineeseen perustuvat Orgaaniseen liuottimeen perustuvat Halogenoidut Petrolipohjaiset Emulgoituvat Muut Rasvanpoistoaineet RasvanpoistomenetelmäT Elektrolyyttinen Mekaaninen Ruiskutus Upotus Liuotinhöyry Koneellinen Käsin tehty Taulukko 5. Rasvanpoistomenetelmät ja pesuaineet M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 11

19 5.3.2 Alkaliset pesut Alkalipesu irrottaa rasvaa, öljyä ja vesiliukoisia epäpuhtauksia. Alkaliset pesuaineet toimivat parhaiten lämpiminä. Pesulämpötilat ovat tavallisesti C. Alkalisia pesuaineseoksia on olemassa eri tarkoituksiin. Puhdistettaessa sinkkiä ja alumiinia on käytettävä erityisesti näille metalleille tarkoitettuja lisäaineita syöpymisen estämiseksi. Pesuaineen valintaan vaikuttaa metallin laadun lisäksi öljy- ja rasvamaisten epäpuhtauksien koostumus. Hyvin emäksiset pesuaineet saattavat joissakin tapauksissa liuottaa likakerroksia valikoivasti siten, että vain osa öljyistä tai rasvoista liukenee ja pintaan jäävien epäpuhtauksien poistaminen vaikeutuu. Alkalipesu tehdään upottamalla tai ruiskuttamalla. Koska pesuliuokset ovat kuumia, on varottava, että kuumat pinnat eivät pääse kuivumaan ennen huuhtelua. Kaikki alkalitähteet on saatava pinnalta pois ennen seuraavaa pintakäsittelyä. Joskus tarvitaan alkalipesun jälkeen erillinen neutralointi. Neutralointi voidaan tehdä lisäämällä huuhteluveteen esimerkiksi fosforihappoa Liuotinpesu Liuotinpesu voidaan tehdä joko palavilla tai palamattomilla liuottimilla. Palavia liuottimia ovat esimerkiksi liuotinbensiini, tinnerit, tärpätti ja aromaattiset hiilivedyt, kuten ksyleeni ja tolueeni. Liuotinpesu esim. liuotinbensiinillä tehdään usein käytännössä pyyhkimällä. Näin tehdyn pesun lopputulos on kyseenalainen, koska pyyhkimällä rasva yleensä vain siirtyy paikasta toiseen. Palavia liuottimia tulisi käyttää vain joko kiinteissä tai siirrettävissä puhdistuskammioissa, joissa liuotinhöyryjen tuuletus ja liuottimen talteenotto voidaan hoitaa asianmukaisesti. Palamattomat liuottimet ovat kloorattuja hiilivetyjä ja niitä käytetään nykyään vain kiinteissä laitoksissa. Puhdistus tehdään usein höyrypuhdistuksena. Laitteiden pohjalla oleva liuotin höyrystetään ja höyry tiivistyy puhdistettavalle pinnalle. Liuotinpuhdistus ei poista epäorgaanisia suoloja tai paksuja rasvakerroksia. Liuotinhöyrypuhdistus yhdistetään usein upotuspuhdistukseen. Liuotin valitaan poistettavien epäpuhtauksien mukaan. Tavallisimmin käy tettyjä ovat trikloorietyleeni eli tri (87 C), perkloorietyleeni eli per (121 C), metyleenikloridi (40 C) ja trikloorietaani (87 C). Kloorattujen hiilivetyjen käyttörajoituksista myös ammattikäytössä keskustellaan. Liuotinpuhdistuksen jälkeen ei tarvita vesihuuhtelua Emulsiopesu Emulsiopesussa pesuliuos sisältää vettä, liuotinta ja emulgaattoreita. Emulgaattoreiden tehtävänä on saattaa epäpuhtaudet sellaiseen muotoon, että ne eivät tartu uudestaan pintaan. Emulsiopesu irrottaa tehokkaasti erilaisia likakerroksia, mutta pintaan saattaa jäädä ohut öljykalvo. Emulsiopesua käytetäänkin usein esipuhdistuksessa ennen alkalipesua tai liuotinpuhdistusta. Emulgaattoreita voidaan myös lisätä voiteluaineena käytettäviin öljyihin, jolloin pinta muokkauksen jälkeen voidaan huuhdella vedellä Kuivaus Kun esikäsittelyssä käytetään vesiliuoksilla tehtäviä rasvanpoisto- tai fosfatointimenetelmiä, on kappaleet kuivattava ennen maalausta. Erilaisia kuivausmenetelmiä ovat esimerkiksi: Yksinkertaiset ja massaltaan kevyet kappaleet voidaan kuivata käyttämällä viimeisessä huuhtelussa kuumaa vettä, jolloin kappaleeseen varastoitunut lämpöenergia höyrystää pintaan jääneet vesipisarat. Menetelmä on kustannuksiltaan edullisin, koska mitään kuivauslaitteistoja ei tarvita. Lisäetuna voidaan mainita merkittävä tilan- ja energiansäästö. Menetelmä sopii kuitenkin vain yksinkertaisille ja ohutseinämäisille kappaleille, joissa ei ole vettä kerääviä lokeroita. Yleisimmin käytetty kuivausmenetelmä on konvektioperiaatteella toimiva kuivaustunneli. Tunnelissa kierrätetään kuumaa noin 150 C ilmaa, joka puhaltaa kappaleesta vesipisarat pois sekä höyrystää jäljellä olevan kosteuden. Menetelmän haittapuolena on suuri tilan ja energiantarve varsinkin, jos kyseessä on paksuseinämäiset kappaleet ja linjan nopeus on suuri. Huomattavasti edellisiä menetelmiä tehokkaampi ja vähemmän tilaa vaativa on yhdistetty infrapunasäteily ja konvektiokuivaus. Sijoittamalla tunnelin alkupäähän IR-säteilijöitä, jotka voidaan kohdistaa hyvinkin tarkasti, saadaan nopeallakin linjalla paksuseinäisten kappaleiden lämpötilan nousuaika lyhyeksi. Tunnelin loppuosassa on konvektiovyöhyke, jonka kuumalla ilmavirralla puhalletaan kappaleessa mahdollisesti olevista koloista ja taskuista vesi pois ja loppukosteus höyrystyy kappaleen sisältämän lämpöenergian avulla. Yksinomaan IR-säteilykuivausta käytetään silloin, kun kappaleet ovat hyvin paksuseinäisiä, massiivisia ja muodoltaan suhteellisen yksinkertaisia. Kappaleen pintalämpötila nostetaan nopeasti veden kiehumispisteeseen, 12 T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

20 jonka jälkeen, kappaleen jäähtyessä huoneen lämpötilaan, vesi höyrystyy siihen sitoutuneen lämpöenergian ansiosta. Tilantarve on melko pieni. 5.4 Esikäsittelyasteet Standardi SFS-ISO määrittelee pinnan puhtauden niin sanottuina esikäsittelyasteina visuaalisen tarkastelun perusteella. Nämä erotellaan tavallisimpien ruosteenpoistomenetelmien mukaan: teräsharjaus St, suihkupuhdistus Sa, liekkipuhdistus FI ja happopeittaus Be. Esikäsittelyasteet määritellään kuvaamalla sanallisesti pinnan ulkonäkö puhdistuksen jälkeen yhdessä selventävien esimerkkivalokuvien kanssa. Puhdistusmenetelmätunnuksen jälkeen oleva luku kuvaa puhdistusastetta, joista on kerrottu myöhemmin ruosteenpoistomenetelmiä käsittelevässä kappaleessa 6. Kun tunnuksen eteen lisätään vielä pinnan alkuperäinen ruostumisaste, saadaan kuvattua teräspinnan tila juuri ennen maalausta. Pinnan osittaisen esikäsittelyn (paikkapuhdistuksen) standardiesikäsittelyasteiden merkinnät ovat: PSa paikallinen suihkupuhdistus (paikkapuhallus) PMa paikallinen koneellinen puhdistus PSt paikallinen puhdistus käsi- tai konetyökaluilla Esimerkki: C Sa2½ Suihkupuhdistuksen esikäsittelyaste Ruostumisaste Huomio! Kemiallisissa esikäsittelymenetelmissä ei vielä toistaiseksi ole standardisoituja esikäsittelyasteita. Mutta niissäkin neuvotaan, miten saadaan kunnollinen pinta maalausta varten eri rasitusolosuhteisiin. 5.5 Esikäsittelyn laatuasteet Ennen maalausta toimenpiteet eivät rajoitu vain pinnan puhdistukseen ruosteesta, valssihilseestä, rasvasta, leikkuunesteiden jäänteistä, liasta ja vanhasta maalista, vaan siihen kuuluu usein myös terästyö, joka tehdään esimerkiksi hitsiliitoksille, leikkauspinnoille ja vioille teräspinnassa. Standardissa SFS 8145 (2008) määritetään suihkupuhdistetuille ja konepajapohjamaalilla käsitellyille teräspinnoille mekaaniset esikäsittelymenetelmät ja laatuasteet (taulukko 6). Standardin sisältämä kuvasarja esittää, miltä mekaanisten esikäsittelyjen eri laatuasteet näyttävät käytännössä (kuvat 5 ja 6). Esimerkki esikäsittelyn merkintätavasta standardin SFS 8145 mukaan: SFS 8145 Fe PVB terästyö 05/puhdistus 06 Esikäsittelyn laatuaste Konepajapohjamaali Maalausalusta Standardin tunnus 5.6 Ruosteenpoistomenetelmät Ruosteenpoistossa teräs- ja valurautapinnat puhdistetaan ruosteesta, valssihilseestä, vanhoista maalikerroksista ja muista esipuhdistuksen jälkeen pinnalle jääneistä kiinteistä epäpuhtauksista. Valssihilsekerros on kuumavalssauksen jäljiltä teräksen pinnassa oleva hauras kerros, joka erilaisesta lämpölaajenemisesta ja heikosta sitoutuvuudesta johtuen irtoaa vähitellen ja on näin ollen huono maalausalusta. Ruosteenpoistomenetelmän valintaan vaikuttavat puhdistettavan teräksen ainevahvuus, kappaleen koko, puhdistusolosuhteet, poistettavan ruosteen laatu, valitun maalityypin edellyttämä puhdistusaste ja pintaprofiili. Tavallisesti ruosteenpoistomenetelmä ja sen taso määritetään projektierittelyssä, suojamaaliyhdistelmän erittelyssä, maalaustyöselosteessa ja/tai maalausjärjestelmätunnuksessa. Ruosteenpoiston menetelmiä ovat mekaaniset teräsharjaus ja suihkupuhdistus, termiset menetelmät sekä kemialliset menetelmät Käsityökaluilla tai koneellisesti tehty puhdistus, St Harjausta, hiontaa ja kaavintaa käsityökaluilla tai koneellisesti käytetään ruosteen poistamiseen silloin kun maalattavien pintojen puhdistus ei ole muuten mahdollista. Menetelmiä merkitään lyhenteellä St. Paikallisen puhdistuksen ollessa kyseessä käytetään merkintää PSt. Menetelmien välineet ovat helppokäyttöisiä ja halpoja hankkia, mutta puhdistustulos jää selvästi muiden ruosteenpoistomenetelmien tasosta. Käsi- ja konetyökaluilla tehtävä puhdistus on esitetty standardissa ISO (2007). Ohessa on esimerkkinä kuvaus St 2 -pinnasta. St 2 Huolellinen käsityökaluilla tai koneellisesti tehty puhdistus Paljain silmin tarkasteltuna pinnassa ei saa olla pölyä, rasvaa ja likaa, ei myöskään heikosti kiinni olevaa valssihilsettä, ruostetta, maalia eikä vieraita aineita. M E T A L L I P I N T O J E N T E O L L I N E N M A A L A U S 13

Pintakäsittelyn huomioonottaminen teräsrakenteiden suunnittelussa

Pintakäsittelyn huomioonottaminen teräsrakenteiden suunnittelussa 1 (6) Pintakäsittelyn huomioonottaminen teräsrakenteiden suunnittelussa P intakäsittelyn kestävyys riippuu aina tehdyistä kokonaisratkaisuista. Onnistuneeseen lopputulokseen vaikuttavat monet muutkin tekijät

Lisätiedot

Maalaus korroosionestomenetelmänä

Maalaus korroosionestomenetelmänä Sivu 1 / 5 Maalaus korroosionestomenetelmänä K orroosionestomaalauksella pyritään suojaamaan metallipinta korroosiolta ja samalla saamaan kohteelle haluttu ulkonäkö. Maalikalvon kyky estää korroosiota

Lisätiedot

PAINEEN YKSIKÖT. - Paine on voima jaettuna pinta-alalla. - SI-järjestelmän mukainen paineen yksikkö on Pascal ( Pa ). 2 6

PAINEEN YKSIKÖT. - Paine on voima jaettuna pinta-alalla. - SI-järjestelmän mukainen paineen yksikkö on Pascal ( Pa ). 2 6 PAINEEN YKSIKÖT - Paine on voima jaettuna pinta-alalla. - SI-järjestelmän mukainen paineen yksikkö on Pascal ( Pa ). 2 6-1 Pa = 1 N/m ; 1 kpa = 1000 Pa ;1 MPa = 10 Pa Muita paineen yksiköitä ovat: - 1

Lisätiedot

Teräksen kemialliset ja mekaaniset esikäsittelyt. Juha Kilpinen

Teräksen kemialliset ja mekaaniset esikäsittelyt. Juha Kilpinen Teräksen kemialliset ja mekaaniset esikäsittelyt Juha Kilpinen Sisältö Fosfatointi esikäsittelynä Rautafosfatointi Sinkkifosfatointi Korvaavat esikäsittelyt Terästyön viimeistely Suihkupuhdistus Fosfatointi

Lisätiedot

KORROOSIONESTOMAALAUKSEN PERUSTEET

KORROOSIONESTOMAALAUKSEN PERUSTEET KORROOSIONESTOMAALAUKSEN PERUSTEET Tikkurila Opisto 12.2.2014 Juha Kilpinen Tikkurila Oyj SISÄLTÖ Pintakäsittelyjärjestelmän valinta CE-merkinnän tuomat vaatimukset pintakäsittelylle Teräsrakenteiden esikäsittelyt

Lisätiedot

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Sivu 1/6 Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Kirjoittaja Seppo Koivuniemi, Finnblast Oy Hyvän tuottavuuden yhtenä kulmakivenä on tehdä kerralla oikeaa laatua niin, että korjauksia ei tarvita.

Lisätiedot

Jauhemaalaus korroosionestomenetelmänä

Jauhemaalaus korroosionestomenetelmänä Jauhemaalaus korroosionestomenetelmänä Teknos on Pohjoismaiden johtavia teollisuusmaalien valmistajia, jolla on myös vahva asema kauppa- ja rakennusmaalimarkkinoilla. Teknoksella on omat yhtiöt kaikissa

Lisätiedot

Kuumasinkityn pinnan maalaus

Kuumasinkityn pinnan maalaus Kuumasinkityn pinnan maalaus Monet selvitykset ovat osoittaneet, että niin kutsuttu duplex-menetelmä, ts. kuumasinkys ja maalaus, on vuosikustannuksiltaan edullisin tapa suojata terästä. Kuumasinkityksellä

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT 1 YLEISIMMÄT MAALATTAVAT METALLIT 1. Kylmävalssattu teräs 2. Kuumavalssattu teräs 3. Sinkitty teräs 4. Valurauta 5. Alumiini Myös ruostumatonta terästä, anodisoitua

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS METALLITUOTTEIDEN MAALAUS PINNALLA 2. 27.3.2014 Isto Jokinen 1 MAALAUKSEN TAVOITE Kaikkia tuotteita maalataan haluttaessa muuttaa niiden pinnan sävyä ja kiiltoa ja parannettaessa pinnan pitämistä puhtaana.

Lisätiedot

Korroosionestomaalauksen käsikirja

Korroosionestomaalauksen käsikirja Korroosionestomaalauksen käsikirja Korroosionestomaalauksen käsikirja 2013, Teknos Oy Julkaisija: Teknos Oy Taitto: Mainostoimisto Dynastia Oy Paino: Offsetpaino L. Tuovinen Ky Kiitämme laitevalokuvien

Lisätiedot

TERÄSRAKENTEIDEN SÄILYVYYS

TERÄSRAKENTEIDEN SÄILYVYYS TERÄSRAKENTEIDEN SÄILYVYYS Miikka Karjalainen Opinnäytetyö Syyskuu 2013 Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan

Lisätiedot

MAALILINJA NEUVOO 07. KATOT ja metallipinnat ulkona

MAALILINJA NEUVOO 07. KATOT ja metallipinnat ulkona MAALILINJA NEUVOO 07 KATOT ja metallipinnat ulkona Sisällysluettelo Niksit...3 Uudet maalattavat pinnat... 4 Vanhat maalattavat pinnat... 6 2 NIKSIT 1.1 Ennen käsittelyä NIKSIT Hyvä käsittelylämpötila

Lisätiedot

Uudista hyväkuntoiset pinnat. julkisivut terassit kalusteet aidat puu metalli rappaus betoni muovi sisällä tai ulkona

Uudista hyväkuntoiset pinnat. julkisivut terassit kalusteet aidat puu metalli rappaus betoni muovi sisällä tai ulkona PESUAINEET Piha-aidalla kukkii home, terassi näyttää kulahtaneelta ja peltikatollekin pitäisi tehdä jotain. Armas aurinko paljastaa puhdistamista, pesua ja huoltoa kaipaavat pinnat. Huolellisella pesulla

Lisätiedot

HENSOTHERM 4KS - Palosuojamaali

HENSOTHERM 4KS - Palosuojamaali HENSOTHERM 4KS - Palosuojamaali OMINAISUUDET JA KÄYTTÖ: HENSOTHERM 4KS on paisuva, vesiohenteinen palosuojamaali. Maalin korkean viskositeetin ja hienojakoisuuden ansiosta palosuojamaalattu pinta on tasainen.

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Metallirakenteet

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Metallirakenteet 25 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Merimerkkien pintakäsittelyohje 2010 Metallirakenteet Merimerkkien pintakäsittelyohje 2010 Metallirakenteet Liikenneviraston ohjeita 25/2010 Liikennevirasto Helsinki 2010

Lisätiedot

Ohjaamon jälkimaalaus. Ohjaamon peltiosat. Esikäsittely PGRT TÄRKEÄÄ!

Ohjaamon jälkimaalaus. Ohjaamon peltiosat. Esikäsittely PGRT TÄRKEÄÄ! Esikäsittely TÄRKEÄÄ! Korin metalli on suojattu korroosiolta mm. sinkkikerroksella. Täydellisen korroosiosuojauksen varmistamiseksi tämä sinkkikerros on korjattava päällemaalaamalla, jos se on vahingoittunut

Lisätiedot

METALLIMAALIEN AMMATTILAINEN. Opas täydelliseen metallinsuojaukseen!

METALLIMAALIEN AMMATTILAINEN. Opas täydelliseen metallinsuojaukseen! METALLIMAALIEN AMMATTILAINEN ULOS&SISÄLLE ULOS&SISÄLLE Opas täydelliseen metallinsuojaukseen! Aina oikea maali metallille! Hammerite Hammerite metallimaaleilla voidaan käsitellä kaiken tyyppisiä metallipintoja

Lisätiedot

SFS-EN 1090-1 ja -2 pintakäsittelyn kannalta ja CE merkintä

SFS-EN 1090-1 ja -2 pintakäsittelyn kannalta ja CE merkintä 1 SFS-EN 1090-1 ja -2 pintakäsittelyn kannalta ja CE merkintä 1 Mitä CE-merkintä sisältää pintakäsittelyyn liittyen Pintakäsittelyillä ymmärretään pääasiallisesti sinkki- tai maalipinnoitteita tai niiden

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Maalin koostumus Maalit koostuvat pääsääntöisesti sideaineista, pigmenteistä, täyteaineista, liuotteista ja apuaineista.

Maalin koostumus Maalit koostuvat pääsääntöisesti sideaineista, pigmenteistä, täyteaineista, liuotteista ja apuaineista. Sivu 1 / 5 Korroosionestomaalit Maalin koostumus Maalit koostuvat pääsääntöisesti sideaineista, pigmenteistä, täyteaineista, liuotteista ja apuaineista. Sideaineet Sideaine muodostaa alustaan kiinnittyvän

Lisätiedot

SATAMAT, TELAKAT JA MERENKULKUKALUSTO ZINGA GALVANOINTI YHTÄ HELPPOA KUIN MAALAUS

SATAMAT, TELAKAT JA MERENKULKUKALUSTO ZINGA GALVANOINTI YHTÄ HELPPOA KUIN MAALAUS SATAMAT, TELAKAT JA MERENKULKUKALUSTO ZINGA GALVANOINTI YHTÄ HELPPOA KUIN MAALAUS ZINGA-GALVANOINTI YHTÄ HELPPOA KUIN MAALAUS - Suojauksen kesto vastaa kuumasinkityksen kestoa. - Kuivakalvosta 96 % puhdasta

Lisätiedot

MAALILINJA NEUVOO 04. IKKUNAT JA OVET Sisällä

MAALILINJA NEUVOO 04. IKKUNAT JA OVET Sisällä MAALILINJA NEUVOO 04 IKKUNAT JA OVET Sisällä Sisällysluettelo Niksit...3 Uudet maalattavat ikkunat ja ovet... 4 Vanhat maalattavat ikkunat ja ovet... 6 Uudet lakattavat ikkunat ja ovet... 8 Vanhat lakattavat

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

METALLIPINNAN EPÄPUHTAUKSIA

METALLIPINNAN EPÄPUHTAUKSIA METALLIPINNAN EPÄPUHTAUKSIA Tavallisimpia metallipinnan epäpuhtauksia ovat: - suojaöljy ja -rasva - suolat - hiilipöly ja noki - työstönesteet - vetorasvat ja -saippuat - metallilastut - ruoste ja lentoruoste.

Lisätiedot

Maalaustyöselostusmalli

Maalaustyöselostusmalli Maalaustyöselostusmalli 1 HANKKEEN YLEISTIEDOT 1.1 Rakennushanke 1.2 Maalaustyön laajuus 1.3 Rakennuttaja 1.4 Käyttäjän edustajat 1.5 Suunnittelijat, asiantuntijat 2 YLEISET VAATIMUKSET JA OHJEET 2.1 Maalaustyössä

Lisätiedot

11. MINERAALIPOHJAISET JULKISIVUMAALIT

11. MINERAALIPOHJAISET JULKISIVUMAALIT Tulostettu 25.6.2016 1 / 7 11. MINERAALIPOHJAISET JULKISIVUMAALIT Kiviväri KS 2 Kiviväri S 5 Kiviväri KS 2 / 7 KIVIVÄRI KS Tuotekuvaus Fescon Kiviväri KS on kalkkisementtiperusteinen maali, jonka tartuntaominaisuuksia,

Lisätiedot

MAALILINJA NEUVOO 11. ULKOLATTIAT Terassit ja laiturit

MAALILINJA NEUVOO 11. ULKOLATTIAT Terassit ja laiturit MAALILINJA NEUVOO 11 ULKOLATTIAT Terassit ja laiturit Sisällysluettelo Niksit...3 Uudet puulattiat... 4 Vanhat puulattiat... 5 2 NIKSIT 1.1 Ennen käsittelyä Tarkista aina lattiapintojen kunto ja tee tarvittavat

Lisätiedot

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto AvantGuard aivan uudenlainen korroosionesto Suojaa kolmella tavalla Estää korroosiota Rauta on maailman yleisin rakennusmateriaali. Valitettavasti rauta reagoi ilmankehän sisältämään veteen, happeen ja

Lisätiedot

UUDIS- JA UUSINTA- MAALAUKSEN MAALAUSJÄRJESTELMÄT

UUDIS- JA UUSINTA- MAALAUKSEN MAALAUSJÄRJESTELMÄT siltojen korjaus TERÄSRAKENTEET UUDIS- JA UUSINTA- MAALAUKSEN MAALAUSJÄRJESTELMÄT LIIKENNEVIRASTO Taitorakenneyksikkö 03/2015 (korvaa ohjeen 12/06) 3.351 KÄYTTÖKOHTEET JA -RAJOITUKSET Tässä ohjeessa esitetään

Lisätiedot

Niko Grönman Vesa Raunila Jussi Ojansuu Valmistustekniikan perusteet AKO 13. Teriksen pintakäsittely

Niko Grönman Vesa Raunila Jussi Ojansuu Valmistustekniikan perusteet AKO 13. Teriksen pintakäsittely Niko Grönman Vesa Raunila Jussi Ojansuu Valmistustekniikan perusteet AKO 13 Teriksen pintakäsittely Teräksen pinnankäsittely Teräksen lämpökäsittely Halutaan erilaisia ominaisuuksia teräkseen Kovaa ja

Lisätiedot

METALLIMAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ. OSA 2. Maalien koostumus Maalin korroosionestokyky Perusmetallimaalit. Copyright Isto Jokinen 1

METALLIMAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ. OSA 2. Maalien koostumus Maalin korroosionestokyky Perusmetallimaalit. Copyright Isto Jokinen 1 METALLIMAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ OSA 2. Maalien koostumus Maalin korroosionestokyky Perusmetallimaalit Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI METALLIMAALEJA KÄYTETÄÄN? KORROOSIONESTO Metallien korroosiota voidaan

Lisätiedot

METALLIEN PESUT PESUKONEILLA

METALLIEN PESUT PESUKONEILLA METALLITUOTTEIDEN MAALAUS KEMIALLISET ESIKÄSITTELYT METALLIEN PESUT PESUKONEILLA Copyright Isto Jokinen 1 METALLIPINTOJEN PESU Metallipinnan pesun tarkoituksena on poistaa pinnalta konversiokäsittelyä

Lisätiedot

Teknistä tietoa. Permaflex. Metallimateriaalit ja niiden esikäsittely ennen pinnoitusta Osa 2

Teknistä tietoa. Permaflex. Metallimateriaalit ja niiden esikäsittely ennen pinnoitusta Osa 2 Teknistä tietoa. Permaflex Metallimateriaalit ja niiden esikäsittely ennen pinnoitusta Osa 2 Vain ammattikäyttöön! Järjestelmätiedote nro SYS_950.9 /02/2008- FI 1 / 22.8.2008 Johdanto Monet tekijät ovat

Lisätiedot

TERÄSRAKENTEET ENNEN VUOTTA 2015 KÄYTÖSSÄ OLLEET JA PAIKKAUSMAALAUKSISSA KÄYTETTÄVÄT MAALAUS-

TERÄSRAKENTEET ENNEN VUOTTA 2015 KÄYTÖSSÄ OLLEET JA PAIKKAUSMAALAUKSISSA KÄYTETTÄVÄT MAALAUS- siltojen korjaus TERÄSRAKENTEET ENNEN VUOTTA 2015 KÄYTÖSSÄ OLLEET JA PAIKKAUSMAALAUKSISSA KÄYTETTÄVÄT JÄRJESTELMÄT 1. YLEISTÄ LIIKENNEVIRASTO Taitorakenneyksikkö 10/2015 (korvaa ohjeen 3/98) 3.352 Tässä

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS METALLITUOTTEIDEN MAALAUS ESIKÄSITTELYN VALINTA Copyright Isto Jokinen 1 ESIKÄSITTELYN TARKOITUS Esikäsittelyn tulee poistaa kaikki sellainen pinnalla oleva epäpuhtaus joka haittaa haluttua maalaustulosta.

Lisätiedot

Maalaustyökalut. Kysymyksiä ja vastauksia

Maalaustyökalut. Kysymyksiä ja vastauksia Maalaustyökalut Maalaustyökalut Hyvä ja pitkäikäinen lopputulos edellyttää hyviä työkaluja. Oikea sivellin on erityisen tärkeä niille, jotka eivät ole kovin harjaantuneita maalaajia. Tässä osiossa kerrotaan

Lisätiedot

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:

Lisätiedot

MAALILINJA NEUVOO 12. KALUSTEET Ulkona

MAALILINJA NEUVOO 12. KALUSTEET Ulkona MAALILINJA NEUVOO 12 KALUSTEET Ulkona Sisällysluettelo Niksit...3 Uudet maalattavat pinnat... 4 Vanhat maalattavat pinnat... 6 Uudet lakattavat pinnat... 8 Vanhat lakattavat pinnat... 9 Uudet öljyttävät

Lisätiedot

N:o 837 4123 SOVELTAMISALAAN KUULUVAT MAALIT, LAKAT JA AJONEUVOJEN KOR- JAUSMAALAUSTUOTTEET

N:o 837 4123 SOVELTAMISALAAN KUULUVAT MAALIT, LAKAT JA AJONEUVOJEN KOR- JAUSMAALAUSTUOTTEET N:o 837 4123 Liite 1 SOVELTAMISALAAN KUULUVAT MAALIT, LAKAT JA AJONEUJEN KOR- JAUSMAALAUSTUOTTEET 1. Maalien ja lakkojen alaluokat a) Sisäseinien ja -kattojen himmeillä maaleilla ja pinnoitteilla tarkoitetaan

Lisätiedot

Alustan, akselien ja vanteiden jälkimaalaus. Yleisiä tietoja maalauksesta. Erityistietoja kaasuajoneuvoista TÄRKEÄÄ!

Alustan, akselien ja vanteiden jälkimaalaus. Yleisiä tietoja maalauksesta. Erityistietoja kaasuajoneuvoista TÄRKEÄÄ! Yleisiä tietoja maalauksesta Yleisiä tietoja maalauksesta TÄRKEÄÄ! Scania suosittelee, että pehmeästä ja joustavasta materiaalista valmistettuja osia ei maalata. Tämä ohje koskee esimerkiksi hydrauliletkuja

Lisätiedot

Janne Ylitalo. Maalaamon suunnittelu Ruukin Kalajoen tehtaalle

Janne Ylitalo. Maalaamon suunnittelu Ruukin Kalajoen tehtaalle Janne Ylitalo Maalaamon suunnittelu Ruukin Kalajoen tehtaalle Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö

Lisätiedot

TERÄSRAKENTEET 2.351 KAITEEN PAIKKAUSMAALAUS TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET 1 VAURIO 2 KORJAUSTARVE

TERÄSRAKENTEET 2.351 KAITEEN PAIKKAUSMAALAUS TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET 1 VAURIO 2 KORJAUSTARVE Silko_ohje_2.351 uusi 18.6.2004 13:36 Sivu 1 TERÄSRAKENTEET KAITEEN PAIKKAUSMAALAUS TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET TIEHALLINTO, SILTATEKNIIKKA 2 / 04 (korvaa ohjeen 11 / 81) 2.351 1 VAURIO Kaiteiden yleisin

Lisätiedot

Fireflex -palosuojamaali

Fireflex -palosuojamaali Käyttöseloste uusittu 13.11.2007 VARMENNETTU KÄYTTÖSELOSTE Liitteet uusittu 14.2.2008 TRY-69-2007 Fireflex -palosuojamaali Valmistaja Tikkurila Coatings Oy Kuninkaalantie 1 01300 VANTAA Varmennetun käyttöselosteen

Lisätiedot

ZINGA. Tekniset tiedot

ZINGA. Tekniset tiedot www.scanferro.fi 1/6 ZINGA Zinga yksikomponenttinen galvanointipinnoite, joka sisältää 96 % sinkkiä kuivakalvossa. Zingan muodostama kalvo antaa katodisen suojan rautapitoisille metalleille. Zingaa voidaan

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT keittiössä ja ravintolasalissa työskentelevän on tunnettava materiaalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ja tiedettävä mihin ja miten niitä käytetään väärillä valinnoilla

Lisätiedot

Sisältö: Yleistä. Alustat ja rakenteet Käsittely-yhdistelmät Ongelmia ja ratkaisuja. Alan nykytila Pintakäsittelyn merkitys

Sisältö: Yleistä. Alustat ja rakenteet Käsittely-yhdistelmät Ongelmia ja ratkaisuja. Alan nykytila Pintakäsittelyn merkitys Puulattiat Sisältö: Yleistä Alan nykytila Pintakäsittelyn merkitys Alustat ja rakenteet Käsittely-yhdistelmät Ongelmia ja ratkaisuja 13.2.2014 2 Yleistä Alan nykytila Käsiteltäviä puuvalmiita pintoja entistä

Lisätiedot

Fouling? Don t fight it. Release it. Hempel 2013 Silic One Brochure 148x210+3 FI.indd 1

Fouling? Don t fight it. Release it. Hempel 2013 Silic One Brochure 148x210+3 FI.indd 1 Fouling? Don t fight it. Release it. Hempel 2013 Silic One Brochure 148x210+3 FI.indd 1 Tutustu HEMPELin uusimpaan innovaatioon ja teknologiseen läpimurtoon uusi silikonipohjainen kasvillisuutta hylkivä

Lisätiedot

Nopeuden huippua Uusi harjaohjelma

Nopeuden huippua Uusi harjaohjelma Nopeuden huippua Uusi harjaohjelma UUTUUS! Ratkaisut kaikkiin käyttösovelluksiin kaikille porakoneille ja kulmahiomakoneille 2 Teräslankaharjat Yleiskatsaus Metalli Inox Tuote Tyyppi Harja Teräslankaharjat

Lisätiedot

YLLÄPIDON OHJEET YLLÄPITO

YLLÄPIDON OHJEET YLLÄPITO YLLÄPIDON OHJEET Helsingin kaupunkikalusteet tulee pitää hyvässä kunnossa. Perusylläpito tapahtuu peittomaalatuissa kalusteissa 5 vuoden välein, kuultokäsitellyt puuosat huolletaan 1 vuoden välein. Perushoitoon

Lisätiedot

Sävytettävä, silkinkiiltävä, liuotinainetta sisältävä akryylipohjainen tuote yhdestä purkista. Pohjuste, pohja ja pinta kaikki samasta purkista!

Sävytettävä, silkinkiiltävä, liuotinainetta sisältävä akryylipohjainen tuote yhdestä purkista. Pohjuste, pohja ja pinta kaikki samasta purkista! CWS Metallux 3 in 1 Sävytettävä, silkinkiiltävä, liuotinainetta sisältävä akryylipohjainen tuote yhdestä purkista. Pohjuste, pohja ja pinta kaikki samasta purkista! Käyttötarkoitus Paksukerroksinen, liuotinainetta

Lisätiedot

Pintakäsittelyn investointikartoitus

Pintakäsittelyn investointikartoitus Pintakäsittelyn investointikartoitus Opinnäytetyö Juho Kauppinen TKO9SM Marraskuu 2012 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) KAUPPINEN,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste P3-topax 56 Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste OMINAISUUDET Erinomainen poistamaan mineraalisaostumia Poistaa hyvin rasvaa ja proteiinia Erittäin tehokas matalissa konsentraateissa Parannellut

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

METALLIMAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ OSA 2. -Maalien koostumus. -- Maalien kalvonmuodostus. --Perusmetallimaalit. Copyright Isto Jokinen

METALLIMAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ OSA 2. -Maalien koostumus. -- Maalien kalvonmuodostus. --Perusmetallimaalit. Copyright Isto Jokinen METALLIMAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ OSA 2. -Maalien koostumus -- Maalien kalvonmuodostus --Perusmetallimaalit MIKSI METALLIMAALEJA KÄYTETÄÄN? KORROOSIONESTO Metallien korroosiota voidaan estää ja hidastaa maalien

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE Araldite 2022 Kaksikomponenttinen metakrylaattiliima Ominaispiirteet Helppo hioa Liimaa monia kestomuoveja Kestää hyvin öljyä ja bensiiniä Ei vaadi täydellistä

Lisätiedot

Antti Niemi MAALAUS-/HIEKKAPUHALLUSTELINEEN SUUNNITTELU

Antti Niemi MAALAUS-/HIEKKAPUHALLUSTELINEEN SUUNNITTELU Antti Niemi MAALAUS-/HIEKKAPUHALLUSTELINEEN SUUNNITTELU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 2013 MAALAUS-/HIEKKAPUHALLUSTELINEEN SUUNNITTELU Niemi, Antti Satakunnan ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikan

Lisätiedot

Pikakuivaus UV-lamppua käyttäen nopeuttaa korjaustyötä perinteisiin kuivausmenetelmiin verrattuna.

Pikakuivaus UV-lamppua käyttäen nopeuttaa korjaustyötä perinteisiin kuivausmenetelmiin verrattuna. GLOBAL REFINISH SYSTEM Kesäkuu 2014 Tuotetiedote D8082 D8082 UV-kuivattava pohjamaali D8783 Aktivaattori UV-kuivattavalle pohjamaalille TUOTEKUVAUS D8082 UV-kuivattava pohjamaali on erittäin nopea ruiskuttaa

Lisätiedot

PINTAKÄSITTELY YLEISET

PINTAKÄSITTELY YLEISET siltojen korjaus TERÄSRAKENTEET PINTAKÄSITTELY YLEISET LAATUVAATIMUKSET LIIKENNEVIRASTO Taitorakenneyksikkö 3/2015 (korvaa ohjeen 4/01) 1.351 YLEISOHJEEN SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 5 2. PINTAKÄSITTELYN LAATUVAATIMUKSET...

Lisätiedot

Tikkurila-opisto Rakennusmaalauksen suunnittelu. Vanhojen maalipintojen analysoinnista Tutkimuspäällikkö Jukka Järvinen 4.12.2014

Tikkurila-opisto Rakennusmaalauksen suunnittelu. Vanhojen maalipintojen analysoinnista Tutkimuspäällikkö Jukka Järvinen 4.12.2014 Tikkurila-opisto Rakennusmaalauksen suunnittelu Vanhojen maalipintojen analysoinnista Tutkimuspäällikkö Jukka Järvinen 4.12.2014 Laboratorioteknologian päätehtävät asiakaspalvelun, myynnin ja markkinoinnin

Lisätiedot

Käyttötekninen tiedote.

Käyttötekninen tiedote. Käyttötekninen tiedote. Pohjat - ennen pinnoitusta Hyötyajoneuvoilta tänä päivänä vaadittavat toiminnot ylittävät alkuperäisen tarkoituksen ja sisältävät nykyään yhä enenevässä määrin mainontaan liittyviä

Lisätiedot

Liite 1. 3. Ajoneuvojen korjausmaalaus ja ajoneuvojen maalaus ( 15 t/a)

Liite 1. 3. Ajoneuvojen korjausmaalaus ja ajoneuvojen maalaus ( 15 t/a) 5222 Liite 1 3. Ajoneuvojen korjausmaalaus ja ajoneuvojen maalaus ( 15 t/a) Korjausmaalauksella tarkoitetaan teollista tai kaupallista maalaustoimintoa tai siihen liittyviä rasvanpoistotoimintoja, joilla

Lisätiedot

Suuri läpimurto pintakäsittelyssä

Suuri läpimurto pintakäsittelyssä Suuri läpimurto pintakäsittelyssä Bonderite NT Bonderite NanoTech vähentää prosessikustannuksia ja parantaa laatua Bonderite NT muodostaa yhtenäisen, epäorgaanisen ja hyvin tiheän pinnoitteen nanohiukkasilla.

Lisätiedot

Profe Tikkurilan ammattilaispalvelut

Profe Tikkurilan ammattilaispalvelut Profe Tikkurilan ammattilaispalvelut 13.2.2014 2 Esityksen sisältö: Tekninen palvelu Tikkurila-opisto Tukimateriaalit Väri- ja sävypalvelut Suunnittelijansalkku Hakupalvelut Palvelut teollisuudelle 13.2.2014

Lisätiedot

Enke Multi Protect asennusohje

Enke Multi Protect asennusohje Työvaiheet 1. Puhdista ja kuivaa alusta 2. Levitä alustalle pohjustusainetta 3. Maalaa Enke Multi Protect:illa 4. Anna kuivua Esikäsittely Ennen Enke Multi Protect:illa maalausta, on pinta käsiteltävä

Lisätiedot

TERÄSRAKENTEET TERÄSPINNAN UUSINTAMAALAUS

TERÄSRAKENTEET TERÄSPINNAN UUSINTAMAALAUS siltojen korjaus TERÄSRAKENTEET TERÄSPINNAN UUSINTAMAALAUS TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET TIEHALLINTO, SILTATEKNIIKKA 09 / 08 (korvaa ohjeen 10 / 82) 2.352 1 VAURIO Siltojen teräsrakenteiden yleisin vaurio

Lisätiedot

Peltikattomaalit ja oheistuotteet

Peltikattomaalit ja oheistuotteet Peltikattomaalit ja oheistuotteet Peltikattomaalit ja oheistuotteet Sunchem on johtava kattomaalien valmistaja. Asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata pikaisesti Getingessä sijaitsevan tuotantoyksikön

Lisätiedot

Ilmastollinen korroosio

Ilmastollinen korroosio Ilmastollinen korroosio MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet Ilmastollinen korroosio Ilmastollinen korroosio yleisin korroosiotapahtuma osuus kaikista korroosiotapahtumista yli 80 % Ilmastollisella

Lisätiedot

TEHOMET PINTAKÄSITTELY

TEHOMET PINTAKÄSITTELY TEHOMET PINTAKÄSITTELY MODERNI MAALAAMO Kangasniemellä, Tehometin valaisinpylvästehtaan vieressä sijaitseva maalaamo on yksi Suomen suurimpia. Kokonaispinta-ala on yhteensä 2 760 neliömetriä. Modernin

Lisätiedot

Kehittyneet puhdistus- ratkaisut. Kunnossapitoon, korjaukseen ja teollisuuteen

Kehittyneet puhdistus- ratkaisut. Kunnossapitoon, korjaukseen ja teollisuuteen Kehittyneet puhdistus- ratkaisut Kunnossapitoon, korjaukseen ja teollisuuteen 2271.indd 3 Oikeat ratkaisut Kaikkiin sovelluksiin Loctite 7012 Mekaanisten osien puhdistus Allaspesuaine Yleispuhdistusaine

Lisätiedot

NB HOME. Design & Quality. 2012 Nordblast Ltd 1

NB HOME. Design & Quality. 2012 Nordblast Ltd 1 NB HOME Design & Quality 2012 Nordblast Ltd 1 1. ONNittElut valinnasta Nordblast NB Home soodapistooli on uskomattoman kätevä ja monipuolinen laite ammattilaisten ja harrastelijoiden käyttöön. Saat kokea

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

METALLIKOMPOSIITTIJÄRJESTELMÄT VALINTAOPAS

METALLIKOMPOSIITTIJÄRJESTELMÄT VALINTAOPAS METALLIKOMPOSIITTIJÄRJESTELMÄT VALINTAOPAS MCS METALLIKOMPOSIITTIJÄRJESTELMÄT Teollisuuden laitteet joutuvat alttiiksi haitallisille ympäristöolosuhteille, jotka syövyttävät metalliosia ja rakenteita.

Lisätiedot

Ennen ja jälkeen hionnan, pinta on puhdistettava huolellisesti rasvanpoistoaineella.

Ennen ja jälkeen hionnan, pinta on puhdistettava huolellisesti rasvanpoistoaineella. GLOBAL REFINISH SYSTEM WB Epoksi Pohjamaali Valkoinen WB Epoksi Pohjamaali Tumman Harmaa Kovete D8067 D8069 D8267 TUOTEKUVAUS Vesiohenteinen Epoksi Pohjamaali on low-voc 2K epoksi täytepohjamaali. Helppokäyttöinen,

Lisätiedot

T H E W A Y Y O U W A N T Laatinut: SL/kal 18.11.1992 2009-12-11 AE/KM Ohjeen sijaintipaikat tuotannossa: KR 320

T H E W A Y Y O U W A N T Laatinut: SL/kal 18.11.1992 2009-12-11 AE/KM Ohjeen sijaintipaikat tuotannossa: KR 320 SL/kal 18.11.1992 2009-12-11 AE/KM KR 320 TYÖOHJE 1(2) LK75-910-002 Ruuvikiinnityskarmillisen saranapalo-oven asennus 2009-12-11 AE 2009-12-11 KM 22.1.2007 MK YKSILEHTINEN SARANAPALO-OVI JA SARANAPARIPALO-OVI

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

Metallien ominaisuudet ja rakenne

Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään

Lisätiedot

MONIVAIHEISET OSIENPESUKONEET. Tehokkaaseen puhdistukseen

MONIVAIHEISET OSIENPESUKONEET. Tehokkaaseen puhdistukseen MONIVAIHEISET OSIENPESUKONEET Tehokkaaseen puhdistukseen Monivaiheinen pesukone Monivaiheisessa TEIJO-pesukoneessa pesu tapahtuu automaattisesti pesukammiossa, jossa pyörivät suihkuputket suihkuttavat

Lisätiedot

Combi Coat S u o j a a. S ä i l y t t ä ä. K a u n i s t a a.

Combi Coat S u o j a a. S ä i l y t t ä ä. K a u n i s t a a. Combi Coat S u o j a a. S ä i l y t t ä ä. K a u n i s t a a. Mitä tarkoittaa Combi Coat -pinnoitus pulverimaalaus sinkkifosfatointi kuumasinkitys teräs Combi Coat -pinnoitusmenetelmässä yhdistetään kaksi

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE Araldite 2014-1 Kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Harmaa tahnamainen epoksi Korkea lämmön-, veden- ja kemikaalinkestävyys Pieni kutistuma Hyvät

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

MAALILINJA NEUVOO 10. IKKUNAT JA OVET Ulkona

MAALILINJA NEUVOO 10. IKKUNAT JA OVET Ulkona MAALILINJA NEUVOO 10 IKKUNAT JA OVET Ulkona Sisällysluettelo Niksit...3 Uudet maalattavat pinnat... 4 Vanhat maalattavat pinnat... 6 Uudet kuultavilla tuotteilla käsiteltävät pinnat...8 Vanhat kuultavilla

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

ULKOMAALAUSURAKKA 1, LINNOITUS VASTINE METICON OY:N OIKAISUVAATIMUKSEEN 1. TARJOUSHINTAVERTAILU 2. SELVITYSPYYNTÖ 3.3.2015

ULKOMAALAUSURAKKA 1, LINNOITUS VASTINE METICON OY:N OIKAISUVAATIMUKSEEN 1. TARJOUSHINTAVERTAILU 2. SELVITYSPYYNTÖ 3.3.2015 ULKOMAALAUSURAKKA 1, LINNOITUS VASTINE METICON OY:N OIKAISUVAATIMUKSEEN 1. TARJOUSHINTAVERTAILU Meticon Kakriainen Peuhkuri K2-Group Heiskanen Lääperi Ahtiainen Kattomestarit Hattulan Rakennus 22 julkisivut

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2033 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2033 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2033 TUOTESELOSTE Araldite 2033 Musta kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Itsestäänsammuva UL 94 V-0 Hyvät täyttöominaisuudet Keskipitkä avoin aika Korkea lujuus

Lisätiedot

Maalattujen kiviainespintojen hoito ja huolto Betonipinnat ulkona

Maalattujen kiviainespintojen hoito ja huolto Betonipinnat ulkona Maalattujen kiviainespintojen hoito ja huolto Betonipinnat ulkona Yleistä Ulkotiloissa betonia käytetään mm. kiinteistön julkisivuissa, tukimuureissa, sokkeleissa ja parvekkeissa. Betonijulkisivu Pääsääntöisesti

Lisätiedot

MIKSI METALLIMAALEJA KÄYTETÄÄN?

MIKSI METALLIMAALEJA KÄYTETÄÄN? MIKSI METALLIMAALEJA KÄYTETÄÄN? Kuva 2. Maalauksen tarkoitus on antaa pinnalle kaunis ulkonäkö 1. KORROOSIONESTOTARKOITUS Metallien korroosiota voidaan estää ja hidastaa maalien avulla. Maalien välillä

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

TERÄSRAKENTEET 2.353 TERÄSLAAKERIN HUOLTOKÄSITTELY TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET 1 VAURIO 2 KORJAUSTARVE

TERÄSRAKENTEET 2.353 TERÄSLAAKERIN HUOLTOKÄSITTELY TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET 1 VAURIO 2 KORJAUSTARVE TERÄSRAKENTEET TERÄSLAAKERIN HUOLTOKÄSITTELY TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET TIEHALLINTO, SILTATEKNIIKKA 12/04 (korvaa ohjeen 6/86) 2.353 1 VAURIO Sillan teräslaakerit ruostuvat, jos maalauksessa tehdään

Lisätiedot

Teräksen pintakäsittely Valmistustekniikan perusteet AKO 13 Niko Grönman Vesa Raunila Jussi Ojansuu

Teräksen pintakäsittely Valmistustekniikan perusteet AKO 13 Niko Grönman Vesa Raunila Jussi Ojansuu Teräksen pintakäsittely Valmistustekniikan perusteet AKO 13 Niko Grönman Vesa Raunila Jussi Ojansuu 1 Teräksen pinnankäsittely Teräksen lämpökäsittely Teräkseen halutaan käyttötarkoituksen mukaan erilaisia

Lisätiedot

SUPI-SAUNATUOTTEET. Löydä oma löylytunnelmasi

SUPI-SAUNATUOTTEET. Löydä oma löylytunnelmasi SUPI-SAUNATUOTTEET Löydä oma löylytunnelmasi Supi-sarjan tuotteilla luot saunaasi tunnelmaa ja suojaat sen kauniisti. Samalla saunasi pysyy pitkään helppohoitoisena. Löydä Supi-perheestä monipuoliset tuotteet

Lisätiedot

Yleistä. Sinkin hyvä korroosionkestävyys. Sinkkipinnoite korjaa vaurion itsestään. Kauttaaltaan tasainen suoja

Yleistä. Sinkin hyvä korroosionkestävyys. Sinkkipinnoite korjaa vaurion itsestään. Kauttaaltaan tasainen suoja IRROITA JA SÄILYTÄ ja Suunnittelu Suunnittelu valmistus Kuumasinkitys Kuumasinkitys Sinkityn Sinkityn Teräksen Teräksen pinnan maalaus maalaus valinta valinta KUUMASINKITYKSEN TOIMINTAKETJU YLEISOHJE 1/2007

Lisätiedot

Teräsrakenteiden palosuojamaalaus 2007

Teräsrakenteiden palosuojamaalaus 2007 Teräsrakenneyhdistys 11 2007 Teräsrakenteiden palosuojamaalaus 2007 www.terasrakenneyhdistys.fi Teräsrakenneyhdistys ry PL 381, 00131 Helsinki http:// www.terasrakenneyhdistys.fi ISBN 978-952-9683-33-8

Lisätiedot

METALLIEN PINTAKÄSITTELYTÖIDEN SOPIMUSEHDOT

METALLIEN PINTAKÄSITTELYTÖIDEN SOPIMUSEHDOT MET Pinta 2007 Teknologiateollisuus ry - Teknologiindustrin rf METALLIEN PINTAKÄSITTELYTÖIDEN SOPIMUSEHDOT Teknologiateollisuus ry:n pintakäsittelytoimialaryhmä on hyväksynyt vuonna 2007 nämä sopimusehdot

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

Tämän käyttöselosteen mukaiset palosuojamaalit varastoidaan Tikkurila Oyj:n varastossa Vantaalla.

Tämän käyttöselosteen mukaiset palosuojamaalit varastoidaan Tikkurila Oyj:n varastossa Vantaalla. ARMENNETTU KÄYTTÖSELOSTE TRY-95-2010 korvaa armennetun käyttöselosteen TRY-95-2005 -palosuojamaali almistaja Rütgers Organics GmbH Postfach 310372 D-68263 Mannheim SAKSA armennetun käyttöselosteen haltija

Lisätiedot