Liite 7b. Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi/ kaavoitus PL LAPPEENRANTA

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi/ kaavoitus PL LAPPEENRANTA PÖYRY FINLAND OY Valtakatu Lappeenranta Kotipaikka Helsinki Y-tunnus Puh Fax Viite 16USP0105 Sivu 1 (5) Päiväys Yhteyshlö Matti Veijovuori Liite 7b LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MUNTERON ALUEEN ASEMAKAAVA LYHENNELMÄT MRA 30 :N KUULEMISESSA SAADUISTA LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ KAAVANLAATIJAN VASTINEET NIIHIN 1. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Kaakkois-Suomi/ Y-vastuualueen Yhdyskunnat ja luonnonvarat yksikkö: Kaavan tavoitteisiin ja sen laatimisen perusteisiin ei ole huomautettavaa. Alue täydentää hyvin aiemmin kaavoitettuja asuinalueita. Suunnittelussa on kiitettävästi otettu huomioon aluetta koskevat luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot. Yksikkö arvostaa seikkaperäisesti ja monipuolisesti tehtyjä asemakaavan toteuttamisen vaikutusten arviointeja. Yksikkö pyytää lisäselvitystä alueella jo olevasta maan läjityspaikasta (E-2) ja sen vaikutuksista ympäristöönsä. Kaavaselostuksen mukaan läjitysalueen toiminnalle on ympäristölupa ja toiminta on jatkunut vuosia. Tarkoitus on jatkaa läjitystä tasoon. Sen jälkeen läjitysalue tulee kaavamääräyksen mukaan maisemoida ulkoilu- ja virkistysalueeksi. Yksikkö pyytää täydentämään kaavaselostusta siten, että siinä ilmenee, mille korkeudelle läjitystä nyt on tehty. Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa kantaa läjityksestä aiheutuvaan pölyyn ym. haittoihin. Selvitystä vaatii myös läjitysalueesta mahdollisesti aiheutuvat vesistövaikutukset. Kaavamääräystä E-2 yksikkö esittää täydennettäväksi erillisen maisemointisuunnitelman laatimisvaatimuksella siinä tapauksessa, jos ko. suunnitelmaa ei läjitysalueen ympäristöluvan ehtoihin ole kirjattu. Vastine: Kadut ja ympäristö-toimialan mukaan hieman yli puolet luvan mukaisesta tilavuudesta on ajettu (yli rtr-m 3 ). Kartoituksen mukaan läjityskorkeus on likimain tasolla metriä (perustaso noin 78 metriä). Vaikutusten arviointiin on lisätty läjityksen pöly-, melu- ja vesistövaikutukset. E-määräykseen lisätään maisemointisuunnitelman laatimisvaatimus. 2. Etelä-Karjalan museo: Alue rajautuu 1900-luvun alusta periytyvään tienvarsiasutukseen. Yksi vanha asuinrakennus tulee kaavan myötä häviämään, mutta tätä oleellisempi kysymys vaikutusten arvioinnissa rakennetun kulttuuriympäristön osalta on uuden asutuksen vaikutukset kaava-alueen lähiympäristöön nykyisen Munterontien pohjoispuolella. Uusi erillispientaloasutus (erityisesti AO-kortteli 160) täydentää sinänsä asianmukaisesti olemassa olevaa tienvarsiasutusta mm. rakennusten ryhmittelyperiaattein ja katon harjasuuntaa osoittavin merkinnöin. Mittakaavallisesti uusi rakentaminen poikkeaa kuitenkin melko paljon vanhan asutuksen "pienimittakaavaisuudesta (kerrosluku II, 300 k-m 2 ). Jatkosuunnittelussa tulee vielä arvioida uuden rakentamisen sopeutumista olemassa olevaan vanhaan tienvarsiasutusympäristöön sekä pohtia olisiko AO-korttelin 160 osalta syytä tehdä tarkistuksia alaspäin kerrosluvun (esim. 1½-kerroksinen jyrkällä harjakatolla) ja rakennusoikeuden suhteen. Vastine: Korttelien 160 ja 161 kerrosluvuksi on muutettu 1u½ eli kaava mahdollistaa enintään puolitoistakerroksiset rakennukset.

2 2 3. Museovirasto: Etu- ja Takamunteron kivikautisen asuinpaikan muinaisjäännös on otettu asianmukaisesti huomioon kaavaluonnoksessa. Salpalinja-kohteiden säilyminen on turvattu riittävästi, eivätkä suunnitellut toimenpiteet vähennä olennaisesti valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ( kuuluvan kohdekokonaisuuden luonnetta ja arvoa. 4. Etelä-Karjalan pelastuslaitos: Alueen jatkosuunnittelussa tulee huomioida pelastuskaluston hälytysliikennöinnin tarpeet sekä sammutusveden saatavuus alueen pelastustoimen tarpeisiin (Lausunnossa ei esitetä muutoksia kaavaan). 5. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi: Kosteikkorajausta esitetään laajennettavaksi karttaliitteessä esitetylle alueelle. Vastine: Kosteikkorajausta on laajennettu esitetyllä tavalla. 6. Lappeenrannan kaupunki/ Tekninen toimi/ kadut ja ympäristö: 7. Lappeenrannan kaupunki/ Tekninen toimi/ kiinteistö- ja mittaustoimi: 8. Lappeenrannan kaupunki/ kasvatus- ja opetustoimi: 9. Itä-Suomen sotilasläänin esikunta:. 10. Lappeenrannan Energiaverkot Oy:. 11. TeliaSonera Finland Oyj:.

3 3 12. Rutolan kylätoimikunta: a) Kulkuyhteys koululle: Reitin on oltava selkeä, yhtenäinen ja mahdollisimman rauhallinen lasten kulkea. Yhteys on samalla rakennettava Kuikankadulle ja Rutolantielle asti valmiiksi. Kylätoimikunta suosittaa reitiksi pumppaamon kulman kautta piirrettyä pohjaa, mutta parannettuna. b) Rakentamisen pitää noudattaa osayleiskaavaa. Ulkoilureitti on suunniteltu yhtenäisenä kiertämään Ruoholammen. Ei toteudu, mikäli kaava toteutuu nyt esillä olevana. Reitti sopisi eteläisimmän joen ylityskohdan kautta. Oltava riittävän leveä, jotta reittiä voidaan hyödyntää latuurana ja tavallisena lähiliikunta-alueena. Ulkoilureitti ei sovellu kevyenliikenteen välittömään läheisyyteen. Kevyenliikenteen reitin ylläpito siirtää esim. kiviä ladulle. Ulkoilureitti tulee suunnitella siten, että se palvelee jo suunnitelmissa olevaa Salpapolku-hanketta esim. estekivilinjaa seuraten. Yhtenäinen reitti palvelisi myös koulua lähiliikunta-alueena. c) Kaavan pitää ylettyä nykyisen Munterontien eteläpuolella koilliseen aina seuraaviin yksityisalueisiin asti. Se mahdollistaisi autolla ja venetrailerilla pääsyn Ruoholammen rantaan. d) Uuden alueen kaavoitusvaiheessa pitää ottaa huomioon tarpeeksi hyvissä ajoin valaistus siten että se on riittävä, muttei häiritsevä. e) Vanhan asutuksen toimintamahdollisuuksia pitää kaavassa parantaa mahdollisuuksien mukaan. Varmistetaan päättyvien tieyhteyksien käyttökelpoisuus esim. kääntöpaikoilla. f) Maankaatopaikkojen valvonta pitää saada jatkuvaksi. Etenkin vaikutukset ympäröiviin vesistöihin. Tämä oli Munteronsuon maankaatopaikan lupaehdoissa toiminnan aloittamiseksi. Vastine: a) Asemakaava on laadittu siten, että molemmat Munteronsuon ylittävät raittivaihtoehdot ovat mahdollisia. Tämä asemakaava rajoittuu etelässä vireillä olevaan asemakaavaan, jossa on osoitettu yhteyden jatko etelään Kuikankadulla. b) Ulkoilureitin/ hiihtoladun linjausta on suunniteltu kylätoimikunnan puheenjohtajan kanssa työpalaverissa Reitti on mahdollista linjata suunnittelualueella kylätoimikunnan esittämällä tavalla, poikkeuksena noin 70 metrin osuus kiviestevyöhykkeen ja kk-/miehistökorsun välissä, jossa ulkoilureitti-hiihtolatu ja kevyen liikenteen väylä on pakotettu yhtymään tilanpuutteen vuoksi. Tällä osuudella ei kuitenkaan ole tarvetta talvikunnossapitoon, joten hiihtäjille ei aiheudu häiriötä hiekoituksesta ja risteävästä liikenteestä. Lisäksi raitin merkintä kyseisellä osuudella on muutettu yleiselle jalankululle varatuksi alueen osaksi eli pyöräilymerkintä on poistettu. Ulkoilureitin jatko itään ratkaistaan vireillä olevassa Läntisen alueen osayleiskaavassa. Kiviestevyöhykkeen (S-2) eteläpuolella hiihtolatu on mahdollista sijoittaa VL-alueelle kevyen liikenteen väylän itäpuolelle. c) Uuden Munteronkadun itäpuolinen ranta-alue sekä siihen rajautuva vanhan Munterontien osuus käsitellään tämän asemakaavan itäpuolisen asutuksen yhteydessä. Tällöin voidaan ratkaista vanhan Munterontien rooli kyseillä alueella ja se, mitä kautta katuyhteys tämän asemakaavan itäpuolisiin kiinteistöihin osoitetaan. Vaikka kyseistä tieosuutta ei oteta nyt asemakaavaan, voidaan se tarvittaessa katkaista liikennemerkillä ja/tai esteellä läpi kulkevalta ajoneuvoliikenteeltä. d) Valaistus ratkaistaan katusuunnitelmassa. e) Vanhojen kiinteistöjen toimintamahdollisuudet on turvattu katu- ja kääntöpaikkavarauksilla.

4 4 f) Läjitysalueen ympäristöluvan mukaan vesistöön huuhtoutuvan kiintoaineksen määrää ja veden laatua tarkkaillaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti 2 kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Katso myös vastine nro 1 (ELY-keskus). 13. Hanna ja Petri Laakso: Kevyenliikenteenväylä on koululaisten ensisijainen kulkureitti Rutolasta Lappeen koululle. Reitin tulisi olla mahdollisimman yhtenäinen, selkeä ja turvallinen. Kevyenliikenteenväylän tulisi olla helppokulkuinen ja turvallinen sekä jalkaisin että pyörällä kulkevalle koululaiselle. Kaavassa tulisi huomioida yhtenäinen Ruoholammen kiertävä ulkoilureitti. Reitti toimisi kesällä ulkoilupolkuna ja talvella hiihtolatuna. Reitti tulisi sijoittaa riittävän kauaksi aurattavista ja lingottavista väylistä, jotta pieniä kiviä ei väylien talvikunnossapidon yhteydessä lennä ladulle. Lisäksi tulee huomioida, että latuun ei tule teiden ylityksiä. Vastine: ks. edellisen huomautuksen vastine 14. Petri Anttonen: Rekkatallin liittymisestä tulevaan katuverkostoon on käyty keskustelua kaavoituksen ja kaupungin edustajien kanssa syksystä 2012 alkaen. Huomauttaja on tehnyt ehdotuksen kääntöympyrästä, joka mahdollistaisi kulkemisen rekkatalliin myös uudessa kaavassa. Tämä ehdotus on piirretty kaavaluonnokseen, mutta rajattu kaava- ja katusuunnitelman ulkopuolelle. Kaupungin puolelta on annettu ymmärtää, että kääntöympyrä ei tule rakennettavaksi kaupungin toimesta. Huomauttaja on kuljetusalan yrittäjä ja elinkeinoa harjoittaakseen hänen täytyy päästä tontille perävaunuyhdistelmän kanssa säännöllisesti. Nykyinen liittymä on toimiva. Uusi kaava katkaisee läpiliikenteen nykyisen Munterontien osalta ja peruutusmatka täysperävaunuyhdistelmällä lähimmästä liittymästä muodostuu mahdottomaksi. Vaatimus on, että Lappeenrannan kaupunki mahdollistaisi elinkeinon jatkumisen myös uuden kaavan myötä. Vaatii kääntöympyrän rakentamista Lappeenrannan kaupungin kustannuksella. Tarvittaessa on halukas keskustelemaan asiasta ja kustannuksiin liittyvistä vaihtoehdoista rakentavasti. Vastine: Kaupunki on tehnyt esityksen sopimukseksi alueen käytöstä ajoneuvojen kääntöpaikkana. Sen mukaan rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulisivat Anttosen vastattaviksi. Kaupunki esittää maapohjan käyttöoikeutta Anttoselle veloituksetta korvauksena asemakaavan aiheuttamasta kulkuyhteyden vaikeutumisesta. Kaupunki ja Anttonen neuvottelevat edelleen sopimuksen ehdoista. Kääntöpaikka on kustannusten jakamisperiaatteesta riippumatta tarkoituksenmukaista jättää tämän asemakaavan ulkopuolelle, koska kaupunki on linjannut, että Munterontien pohjoispuoliset kiinteistöt, johon kääntöpaikka liittyy, rajataan tämän asemakaavan ulkopuolelle. 15. Petri Anttonen, Tero Keinänen (asukastilaisuudessa toimitettu paperi): Onko edelleen suunnitelma rakentaa ulkoilureitti myös Saimaan puolelle Lapatonniemestä Sahalahden rantoja pitkin Pieneen Näkinniemeen? Vastine: Kyseinen reitti sisältyi oikeusvaikutuksettomaan Keskustaajaman yleiskaavaan (1999). Tässä asemakaavassa ei ole mukana Saimaan rantaa eikä kyseiseen reittiin ole otettu kantaa.

5 5 16. Helena Sarén (puhelinsoitto kaavan laatijalle ): Voiko Munteronkatua siirtää Munteron harjun kohdalla lännemmäksi esim. käyttämällä tilan 1:109 aluetta? Soittaja viittaa maastoon paalutettuun katulinjaukseen. Vastine: Munteronkadulle on haettu harjun kohdalla linjausta, joka sopeutuu mahdollisimman hyvin maastonmuotoihin, mutta huomioi samalla olemassa olevan asutuksen harjun länsipuolella. Katulinjauksen maastoon merkitsemisen jälkeen linjausta on siirretty harjun länsipään kohdalla kaksi metriä lännemmäksi. Tilan 1:109 aluetta on jo käytetty hyväksi Munteronkadun linjauksen saamiseksi mahdollisimman sujuvaksi ja tilasta erotetaan noin 1170 m 2 katualueeksi, mm. suurin osa Munterontien ja rannan välisestä alueesta. Matti Veijovuori Pöyry Finland Oy