VSS-Etsi! Väestönsuojelulehti Jäsenlehti Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat

Transkriptio

1 VSS-Etsi! Väestönsuojelulehti Jäsenlehti Kokouskutsu s. 4 Ajankohtaista talosuojelussa s. 11 Pelastuskoirasivut Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat

2 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY hallitus ja toimihenkilöt Siltavuorenranta 16 B, Helsinki, p. (09) , faksi (09) Nimi Osoite GSM & Valittu pj Unto Lemmetty Heinäpellontie 18, Hki vpj Greta Nikkilä Mechelininkatu 26 B 35, Hki rnikkila@welho.com sihteeri Marja Koski Siilitie 13 F 482, Hki marjarikman@gmail.com Jukka Lehtiranta Kovelipolku 14 b, Hki jukka@lehtiranta.net Anne Nikkilä-Soidinniemi Rouvienpolku 5 A 11, Hki anne.soidinniemi@ladyline.fi Antti-Jussi Salmenlinna Kulosaaren puistotie 44, Hki ajs@iki.fi Jukka-Petri Nieminen Porvoonkatu 23 B 42, Hki j-p.nieminen@kolumbus.fi Jari Markkanen Gunillanpolku 1 A 37, Hki jari.markkanen@hel.fi Tommi Laurinen PL 112, Helsingin kaupunki tommi.laurinen@hel.fi Pysyvä jäsen Raimo Nikkilä Mechelininkatu 26 B 35, Hki raimo.nikkila@gmail.com Kutsuttuna hallit.kokous TOIMIKUNNAT JA TILITOIMISTO: Tehtävä Nimi GSM He-Mu joht. Raimo Nikkilä rnikkila@gmail.com Yritys- ja talosuojeluos. pj. Antti-Jussi Salmenlinna ajs@iki.fi Yritys- ja talosuojeluos. vpj Jukka-Petri Nieminen j-p.nieminen@kolumbus.fi Naistoimikunta Marja Rikman-Koski marja.koski@helpe.fi Esikuntaryhmä pj Antti-Jussi Salmenlinna ajs@iki.fi Yrityspalvelu Pentti Mäkinen Oy Nuijamiestentie 5 A, Hki, p , pm@yrityspalvelu.com Tilintarkastajat: HTM Eero Lehmusvuo p , varatilintarkastaja KHT Risto Mäkiö p PELASTUSKOIRA- JAOS (HEPEKO) Puheenjohtaja Jukka Lehtiranta jukka@lehtiranta.net Varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja Satu Hattunen satu.hattunen@kolumbus.fi (puhelut miel. vasta klo 12 jälkeen, yötyö) Sihteeri Elina Rancken elina.rancken@gmail.com Jäsensihteeri Anette Aunola anette.aunola@elisanet.fi Tiedotusvastaava Riitta Niemi riitta.niemi@kolumbus.fi Koulutusvastaava Marica Björkman marica_bjorkman@yahoo.com Ratavastaava Marja Koivunen marja.koivunen@pp.inet.fi Kurssivastaava Petri Smolander psmoland@welho.com Koevastaava Sari Köck sari.kock@gmail.com Hälytysryhmän johtaja Heli Herna heli.herna@saunalahti.fi VSS Etsi! -lehden toimittaja Majka Borgström majka@elisanet.fi 2 VSS-Etsi! 2/2011

3 Sisältö: Kokouskutsu...4 Materiaalimyynti...5 Pääkirjoitus...6 Arto Aremon muistolle...8 Yhdistyksen uudet nettisivut...8 Pikkujoulut...9 Koulutuskalenteri...10 Yhdistyksen sääntömuutos...10 Ajankohtaista talosuojelussa...11 Muutoksia lakeihin ja YETTSiin...12 Uusi pelastuslaki ja väestönsuojelu...13 Helpellä muutosvuosi HVSSY:n kevätretki vuotta sitten tapahtunut...18 Torkkelinmäen kalliosuoja peruskorjataan...19 Europol-tarinan jatkoksi...21 Studia generalia...22 Pelastushelikopterit...23 Luontopiiri...24 Peko-puhinoita...29 Hälytysryhmän syyspäivät...30 Hälytysryhmän kesäleiri...31 Pelastuskoirien SM-joukkuekatselmus...33 Joukkuekatselmuskesta tekijän silmin...39 Joukkuekatselmuksen tulokset...40 Joukkuekatselmuksen sponsorit ja yhteistyötahot...41 Tottelevaisuus- ja ketteryyskoulutus Vss-Etsi! -lehti Numero 2/2011 Toimitus: Majka Borgström (ulkoasu ja taitto), Raimo Nikkilä (HVSSY), Heli Herna, Nina Hanikka Osoitteenmuutokset: HVSSY:n jäsenet Raimo Nikkilä p HEPeKo:n jäsenet jäsensihteerille VSS-Etsi! 2/2011 Painopaikka: Itä-Helsingin Monistus Kannen logo: Raimo Nikkilä Kansikuvat:Majka Borgström Takakansi: Suvi Tölkkö Huom! Artikkelin kirjoittaja vastaa artikkelin sisällöstä. Artikkeleita ei saa julkaista ilman kirjoittajan lupaa. Artikkelin lähettäjä vastaa siitä, että lupa materiaalin julkaisemiseen on. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muuttaa lähetettyä materiaalia. 3

4 KOKOUSKUTSU Arvoisa Jäsenemme, Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:llä on kunnia kutsua Teidät sääntömääräiseen syyskokoukseen. Aika Paikka: klo alkaen (Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30) Helsingin Väestösuojelumuseo, Siltasaarenranta 16 B Helsinki Kokouksessa käsitellään yhdistyksen syyskokouksen asiat sääntöjen 17 :ssä. Ennen kokousta Helsingin kaupungin suunnitteluvirastosta ins. Seija Narvi pitää esitelmän aiheesta Helsingin maanalainen asemakaavoitus. Kokousmateriaali jaetaan kokouspaikalla. Helsingissä lokakuun HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY Hallitus HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYKOKOUS ti KELLO ESITYSLISTA Kokouksen avaaminen Kokouksen puheenjohtajan valitseminen Kokouksen sihteerin valitseminen Kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valitseminen Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Esityslistan hyväksyminen Seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta päättäminen Päätetään puheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista Jäsenmaksujen suuruudesta päättäminen Seuraavan vuoden talousarviosta päättäminen Hallituksen puheenjohtajan valitseminen joka toinen vuosi seuraavaksi kahden kalenterivuoden toimikaudeksi Hallituksen muiden jäsenten valitseminen 3-5 erovuoroisen tilalle seuraavaksi kahden kalenterivuoden toimikaudeksi Yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan tai toiminnna tarkastajan valitseminen yhdistyksen seuraavan tilikauden tilejä ja hallintoa tarkastamaan Käsitellään muut hallitukselle sääntöjen puitteissa esitetyt asiat Merkitään tiedoksi huomionosoitukset ja ilmoitusasiat Kokouksen päättäminen VSS-Etsi! 2/2011

5 Siltavuorenranta Siltavuorenranta 16 B Helsinki 16 B, p. (09) Helsinki, p. (09) faksi , (09) 278 faksi 2032 (09) hvssy@kolumbus.fi hvssy@kolumbus.fi päivitetty MATERIAALIMYYNTI JÄSENILLE, JÄSEN AS. Oy:lle JA YRITYSJÄSENILLE VÄESTÖNSUOJELUMUSEO SILTAVUORENRANTA 16 B, AUKI LA KLO Avaruuslakana pakattuna pussiin Lämpöpeite (peitteeksi tai alustaksi) 14 5 Sammutuspeite 120 x 180 cm 18 Matka-murtopalovaroitin 26 Pelastautumispakkaus (Survival Kit) Pelastautumishuppu Duran (pelkkä huppu) EA-laukku keskikoko 60 EA-laukku pieni 22 Jauhesammutin 2 kg Jauhesammutin 6 kg Jauhesammutin 12 kg Nestesammutin 6 L Sammutinkaappi K35171 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY HELSINGFORS BEFOLKNINGSSKYDDSFÖRENING RF Palovaroitin ICAS single Lithum (IIR-SLi) (ionis.) 33 HVSSY ry:n historiikki 10 MAGLITE M2A016CM2 taskulamppu 21 Suojanaamari PROMASK kokonaamari vaihtosuodatin (ABEK-P3 Folio) Talosuojelumateriaalin määrävahvuus kahdelle (AB-PAKKI) 393 Talosuojelumateriaalin määrävahvuus (AB + S -PAKKI) 695 Säteilymittari RDS Säteilymittari DGM - Turva 547 Suojelujohdon ja -henkilöstön perusliivit 43 Palovaroitin Nordic Premium 16 Rahti pääkaupunkiseudulla: 0-20 kg 18 Rahti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle kg 26 Maksuehtomme: 14 pv netto, toimitusehto: vapaasti varastostamme MUISTA MYÖS HUOMIOIDA VÄESTÖNSUOJELUMATERIAALISI VANHENEMINEN! Tervetuloa ostoksille! Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry Helsingin väestönsuojelumuseo Materiaalimyynti Unto Lemmetty ja Raimo Nikkilä VSS-Etsi! 2/2011 5

6 Pääkirjoitus Raimo Nikkilä Kesäkuun 22. päivä tavoitti yhdistyksen suruviesti; Ara Arto Aulis Aremo on poistunut joukostamme. Hän toimi yhdistyksen yrityspuolen kouluttajana vuodesta1987 alkaen ja siirtyi eläkkeelle vuonna1994, mutta jatkoi vapaaehtoisessa toiminnassa mm. kouluttajana niin yhdistyksessä kuin Helpessäkin ja väestönsuojelumuseon oppaana aina kuolemaansa asti. Arto muistokirjoitus on lehtemme sisäsivuilla. Yhdistyksen hallituksen pj. Unto Lemmetty, vpj. Greta Nikkilä puolisoineen, Tapio Mäkinen sekä Paula ja Nils Starck kunnioittivat pitkäaikaisen ja arvostetun työntekijän poismenoa laskien kukkavihkon arkulle Helsingin Hietaniemen kappelissa. Kesäkuussa yhdistys sai jo toisen murheellisen tiedonannon kirjeitse Spodan kiinteistöosastolta koskien vuokrankorotusta koulutustilastamme Olavinkatu 1 A;ssä. Vuokraneuvottelut eivät johtaneet sopimukseen, joten tilat luovutettiin Spondalle Koulutustila oli yhdistyksellä käytössä n.17 vuotta. Yhdistys kiittää Spondan kiinteistöosastoa koulutustilojen käyttömahdollisuudesta. Muutto Olavinkatu 1 A:stä Väestönsuojelumuseon tiloihin suoritettiin heinä- elokuun aikana ja pelastuslaitos haki myös pois lainaksi toimittamansa tuolit ym. Tilassa ollut kirjoituspöytä lahjoitettiin Paasikiviseuralle. Syyskauden koulutuksien ollessa lopuillaan Teille vapaehtoisille kouluttajillemme, jotka kesän ja syykauden aikana olette osallistuneet ulkopuolisiin näyttelyihimme esittelijöinä, väestönsuojelumuseon opastoimintaan, kahvituksiin ja Olavinkadun 1 A:n muuttoon; Suuret kiitokset avustanne, näin teemme paremman huomisen! Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:llä on 70. toimintakausi. Toimintamme syyskaudella on alkanut ja lehtemme sivuilla voit tutustua koulutuskalenteriin tarkemmin. Väestönsuojelumuseon syyskauden ryhmäkäynnit näkyvät koulutuskalenterista. Lauantain opasvuoroja museolla on vuositasolla 37. ja opastoiminnassa on 20 jäsenopasta. Opastoiminta on toiminut kiitettävästi ja kiitos kuuluu jäsenoppaille. Yhdistyksen juhlavuoden kunniaksi julkaisema Taskuopas on ilmestynyt maaliskuussa ja on ollut tervetullut tiedotteena yleisölle ja jäsenistölle jaettavaksi. Oppaan sisältö kertoo yhdistyksen perusasioista sekä toiminnasta. Taskuoppaassa keskitytään lähinnä ajankohtaiseen aineistoon ja siksi historian osuus oppaassa on jäänyt vähemmäksi. Taskuopas päivitetään vuosittain tarvittaessa, niin että henkilö- ym. tiedot, jotka vaihtuvat määräajoin, olisivat mahdollisimman hyvin ajan tasalla. Viimeisin ajantasainen tieto yhdistyksen asioista on aina saatavilla nettisivuillamme Lämmin kesä tuli sitten vihdoin römpän ukon ennustuksen mukaan. Sää jatkuu erittäin kauniina tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani vaikka syyskuu on lopuillaan, toki hieman epävakaisena, mutta melko lämpimänä. Paljon on tapahtunut asioita, niin kotimaassa kuin maailmallakin, siitä kun lehtemme edellinen numero ilmestyi kevätkaudella. Päivittäin lehdet uutisoivat erilaisista katastrofeista mm. maanjäristykset Japanissa ja ydinvoimalan tuho heti perään sekä vielä muutaman kuukauden jälkeen hirmumyrsky, jonka tuhot olivat valtavat. Myös Afrikalla on edessään mittavat poliittiset ja humanitaariset haasteet. Kuudessatoista Afrikan maassa on meneillään sota tai vakava selkkaus. Maailman talous uhkaa lamautua ja EU taistelee yhtenäisyyden säilymisestä. Jäsenvaltioiden kuten Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Italian ym. velat koskevat myös Suomea ja tekivät hallitusneuvotteluista vaikeat. Kovien vääntöjen jälkeen valtakuntaan saatiin hallitus, jonka Tasavallan presidentti nimitti 22. kesäkuuta Hallituksen pääministeri on Jyrki Katainen ja hallitus on itsenäisen Suomen 72. Näin maailmalla, mutta palaan yhdistyksemme asioihin. Pelastuskoirien SM-joukkuekatselmuksen 2011 Helsingissä järjesti yhdistyksen pelastus-koirajaos ja Suomen Palveluskoiraliitto. Avajaistapahtuma oli Herttoniemen raunioradan pihassa ja varsinaiset kilpailurastit ym. sijaitsivat eripuolilla pääkaupunkia ja yksi rasti Espoossa. Emoyhdistyksestäkin oli väkeä tapahtumassa avustamassa huolto- ja rastitehtävissä. Tapahtuma oli hyvin järjestetty mielenkiintoinen kokemus. Tapahtumaa esitellään laajemmin lehtemme sisäsivuilla. Helsingin Väestönsuojelun perinnepäivää vietettiin , tällä kertaa Suomenkielisen Työväen-opiston juhlasalissa. Tapahtuma liittyy Helsingin Kaupungin pelastuslaitoksen 150 vuotta Sinua varten -juhlavuoden Studia Generalia -yleisöluentosarjaan. Seminaarin luentoaiheena oli Väestönsuojelu- suojaa ja pelastaa vakavimmissakin tilanteissa. Paikalle oli saapunut runsaasti väestönsuojeluhenkistä yleisöä ja yhdistyksenkin edustus tapahtumassa oli kiitettävä. Seminaarin avasi Helsingin pelastuslaitokselta Väestönsuojeluyksikön päällikkö Tommi Laurinen. Seminaarin aiheita olivat: Minkälaisia ovat 2000-luvun uhkakuvat Suomen lähialueella - Hoidetaanko kaupunkilaisten turvallisuutta - Voiko 6 VSS-Etsi! 2/2011

7 vaikuttaa turvallisuuteen kotona - Miten säteilyonnettomuus vaikuttaa sinuun ja voitko ehkäistä sen vaikutuksia - Millä tavoin ihmisiä varoitetaan uhkaavasta vaarasta. Jokaisesta aiheesta luennon jälkeen kysymyksiin vastasi luennoitsijaraati. Keskustelua syntyi, jopa kriittisiäkin kysymyksiä esitettiin. Luentojen väliajalla oli kahvitarjoilu omakustannushintaan. Näihin edellä mainittuihin luentoaiheiden sisältöön löytynee lisätietoa Helsingin pelastuslaitoksen nettisivuilta: hel.fi/hki/pela/fi/etusivu Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry/ VSS-Etsi -väestönsuojelulehti onnittelee 150 vuotta täyttävää ja juhlavuottaan viettävää Helsingin kaupungin pelastuslaitosta toivoen jatkossakin hyvää yhteistyötä ja turvallisuutta kehittävää tulevaisuutta. Samalla kiitos myös juhlavuoden monipuolisesta luentotarjonnasta. Muutama sana jäsenasiaa. Jäseneksi yhdistyksen hallitus voi hyväksyä henkilön, yhteisön tai yrityksen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa edistää yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista. Vuonna 2011 syyskuussa yhdistyksessä on. 400 jäsentä jakautuen jaoksiin. Kulunut vuosi on ollut ennätyksellinen. Uusia henkilöjäseniä on liittynyt 16 lokakuun alkuun mennessä. Jäsentilaston mukaan v.2004 alkaen on uusia jäseniä liittynyt 56, mutta poistumaakin on jäsenistössä ollut lähinnä ikääntymisen ja kuoleman myötä. Jäsenmäärä on viimeisten viiden vuoden aikana henkilöjäsenten ja As.Oy:den osalta näin pysynyt melko vakiona, mutta Yritysjäsen-puolella on havaittavissa pientä miinusmerkistä liikehdintää. Toivomme jäsenkampanjamme Stadinturvapäivillä Narinkkatorilla ja turvallisuus- ja vss-näyttelyssä Vuosaaren Kolumbuksessa jaetun infon tuottavan jatkossakin tietoa turvallisuudesta ja uusia jäseniä. Tervetuloa jäseneksemme! Näin voimme yhdessä kehittää toimintaamme väestönsuojelutietouden ja turvallisuuden parantamiseksi kaupungissamme. Lisätietoa toiminnastamme saat nettisivuiltamme. Vss-Etsi väestönsuojelu jäsenlehden teko jatkuu A4-kokoisena. Lehti ilmestyy ilmaisjakeluna jäsenistölle ja 24:lle julkishallinnon laitokselle. Jäsenlehtemme ilmoitus sivut on käytössänne entisillä hinnoilla vaikka lehden koko on suurentunut. Ei muuta kuin ilmoittelemaan! Hintamme löytyvät lehtemme sivuilta ja lehti ilmestyy kahdesti vuodessa viikoilla 12 ja 43. Painos n.500 kpl, kansi on värillinen, muuten lehti on mustavaloinen. Lehtemme sivuilta löydät seuraavat kutsut: Yhdistyksen syyskokous on klo Helsingin väestönsuojelumuseossa Siltavuorenranta 16 B, Helsinki sekä Pikkujoulut jäsenistölle Väestönsuojelumuseolla klo 15 alkaen. Yhdistys kiittää jäseniä ja lehtemme lukijoita hyvästä vuodesta ja toivoo Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! VSS-Etsi! 2/2011 7

8 Arto Aremon muistolle! Kauniina kesäkuun aamuna Ara Arto Aulis Aremo oli poistunut joukostamme. Hän oli synt Elimäellä ja kuoli Helsingissä. Hän joka antaa surun antaa myös lohdutuksen. Ara Arto Aulis Aremo palveli puolustusvoimissa ja jäätyään eläkkeelle hän siirtyi v Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n palvelukseen ja toimi yritysasiamiehenä sekä kouluttajana. Tehtävä oli haasteellinen, hän toimi yritysten, laitosten ja asunto-osakeyhtiöiden suojelujohtajien kouluttajana. Väestönsuojelu- ja paloalojen uudelleen organisoinnin yhteydessä v lopulla perustettiin Helsingin pelastusliitto. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n koulutustoiminta siirtyi Helsingin pelastusliitolle ja Arto Aremo oli pioneerina vahvasti mukana tuolloin Helsingin Pelastusliiton koulutustoiminnan käynnistämisessä. Toimistomme siirtyessä Annankatu 1 B v perustui yhdistyksemme toiminta pitkälti koulutus- ja projektisuunnitteluun ja niiden toteutukseen, vastuu siirtyi yrityssuojeluasiamies Arto Aremon harteille. Hän toimi myös yhdistyksen toiminnanjohtajana. Yhdistyksemme projektiluonteisina kohteina oli v Tu-To-Pa-Pa projekti. Projektissa keskityttiin kouluttamaan Tuomarinkylän, Torpparinmäen, Paloheinän ja Pakilan asukkaita kehittämään omaa turvallisuuttaan. Hanke oli menestyksellinen. Se toteutettiin pitkälti Väestönsuojelusäätiön taloudellisella tuella. Vuonna 1997 Arto Aremo siirtyi eläkkeelle, mutta jatkoi jäsenenä ja osallistui aktiivisesti Väestönsuojanhoitajan kurssien kouluttamiseen missä allekirjoittaneella oli ilo toimia hänen kanssaan yhdessä yli kymmenen vuotta lehtorina kuten me leikkisästi toisiamme nimittelimme. Hän oli huumorintajuinen, ammattitaitoinen ja pidetty kouluttaja. Hän oli myös mukana Helsingin väestönsuojelumuseon rakentamisessa asiantuntijana ja museon oppaana yli 10 v. aina sairastumiseensa v asti. Hän jätti jäljen ihanan, kaaren kauniin, loistavan, lensi syliin jumalan. Näillä muistosanoilla hallitus kiittää pitkäaikaista jäsentämme ja ystävää Arto Aremoa. Uskon, että näihin sanoihin yhtyvät myös jäsenistö ja Helsingin väestönsuojelumuseon oppaat! Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry Hallitus / Yhdistyksen uudistuneet nettisivut Kesän aikana yhdistyksen internet-sivut osoitteessa ovat pesseet kasvojaan silmälläpitäen yhdistyksen tulevaa 70-vuotisjuhlavuotta. Sivustojen hienosäätö on vielä vähän kesken, mutta pääosin sivut ovat jo valmiit. Uudistetuilla sivustoilla on nyt tarjolla myös kielivaihtoehdot ruotsi ja englanti. Tarkoitus kuitenkin on, että tiedottamisemme myös nettisivuilla on ja pysyy edelleen pääosin suomenkielisenä. Huomioiden kuitenkin sen tosiseikan, että yhdistyksemme perustuskirjan mukaan yhdistys on kaksikielinen ja että englanti on kansainvälinen kieli nähtiin tarpeelliseksi, ja ylpeyden aiheeksi, luoda myös muutama sivu kyseisillä kielillä. Sivujen teknisestä toteuttamisesta vastasi Riitta Niemi HEPEKOsta ja sisällöstä J-P Nieminen. Sivustoille antoivat hyväksyntänsä Raimo Nikkilä ja Unto Lemmetty. Ruotsinkielen oikolukijana toimi Greta Nikkilä. Käykää tutustumassa uusille sivuillemme ja antakaa palautetta, ideoita ja korjausehdotuksia vaikka osoitteeseen jpt.nieminen@gmail.com. Tutustukaa samalla myös museosivulla oleviin valokuviin kohdassa Museoarkisto I, II ja III. Auttakaa meitä nimeämään esineitä. Tarkemmin sanoen, jos tiedätte jotain esineestä valmitusvuoden, historiaa ja mahdollisen lahjoittajan nimen laittakaa siitä viestiä esim. Tapio Mäkiselle heta3@saunalahti.fi tai yhdistyksen palautelomakkeella. 8 VSS-Etsi! 2/2011

9 Tervetuloa viettämään HVSSY:n jäsenistön pikkujoulujuhlia Väestönsuojelumuseolle klo alkaen. VSS-Etsi! 2/2011 9

10 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY KOULUTUSKALENTERI SYYSKAUDELLA 2011 Ellei muuta ilmoiteta, koulutuspaikka on Väestönsuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B, Helsinki. Puh fax Kurssi Pvm Klo Paikka MPK-Ruotsinkieliset ma klo Väestönsuojelumuseo MPK-Vantaa ti MPK-Kanta-Hki piiri ke MPK-Itä-Hki piiri to MUSEOKÄYNNIT SYYSKAUSI Väestönsuojelupäivä ke klo Väestönsuojelumuseo HVPY to klo Vapaussodan Etelä-Suomen ti klo Ruotsinkielinen perinneyhdistys HVPY klo Yhdistyksen sääntömuutos Yhdistyksen sääntöihin tehtiin muutos koskien 2. Syyskokous hyväksyi sääntomuutoksen ja kevätkokous hyväksyi ja vahvisti sääntömuutoksen Säännöt ennen: 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on: toimia väestönsuojeluväen yhdyssitenä ja toiminnallisena yhteisönä, kehittää ja edistää omatoimista suojelua, humanitaarista toimintaa sekä muutakin väestönsuojelutoimintaa, osallistua väestönsuojeluun ja muuhun kotimaiseen ja kansainväliseen pelastuspalvelutoimintaan ihmisten ja omaisuuden pelastamiseksi, edistää ja kehittää talo- ja yrityssuojelua sekä pelastuskoiratoimintaa, sekä edistää ja kehittää väestönsuojelun ja muun pelastuspalvelutoiminnan piirissä tapahtuvaa yhteistyötä. Ja säännöt nyt: 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on: toimia väestönsuojelun yhteisönä, edistää ja kehittää omatoimista varautumista, jolla vaikutetaan yksityisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen valmiuksiin toimia normaali- ja poikkeusoloissa, edistää ja kehittää humanitaarista toimintaa, pelastukoiratoimintaa sekä väestönsuojelua, osallistua väestönsuojeluun sekä muuhun kotimaiseen ja kansainväliseen pelastuspalvelutoimintaan ihmisten ja omaisuuden pelastamiseksi, edistää ja kehittää väestönsuojelun ja muun pelastuspalvelutoiminnan piirissä tapahtuvaa yhteistyötä sekä vaalia osaltaan Helsingin väestönsuojelun perinteitä sekä ylläpitää ja kehittää Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen hallinnassa olevaa väestönsuojelumuseota. Säätömuutoksen tarkoituksena on nyt mahdollisuus anoa avustusta myös museon ylläpitoon. J-P 10 VSS-Etsi! 2/2011

11 Karim Peltonen, varautumisjohtaja, SPEK AJANKOHTAISTA TALOSUOJELUSSA Hyvät Helsingin väestönsuojeluyhdistykset jäsenet ja aktiivit, Uusi pelastuslaki tuli voimaan heinäkuun alussa kuluvaa vuotta. Omatoimisen varautumisen kannalta lakiuudistus merkitsi ennen kaikkea velvoitteiden selkiyttämistä, sisällön puolesta uudistuksia oli vähemmän. Pelastussuunnitteluvelvoitteen piirissä on nyt uusia kohteita, asuinrakennuksista kaikki vähintään kolmen asunnon kiinteistöt. Muita uusia suunnitteluvelvollisia kohteita ovat mm. kulttuurihistorialliset kiinteistöt sekä perhepäiväkodit. Pelastussuunnitelman sisältö uudistui sekin. Laki edellyttää riskien ja vaarojen arviointia sekä selostusta näistä tehtävistä johtopäätöksistä, selostusta tilojen turvajärjestelyistä sekä seostusta asukkaille annettavista toiminta- ja muista ohjeista vaaratilanteiden varalta. Asetuksessa on lisäksi edellytetty, että pelastussuunnitelmassa tulee kuvata kuinka omatoiminen varautuminen hoidetaan poikkeusoloissa. Uuden asetuksen mukaisesti pelastussuunnitelmalta ei edellytetä enää määrämuotoa eikä suunnitelmaa tarvitse toimittaa pelastusviranomaiselle. Uuden lain valmistelun yhteydessä käytiin kiivas taistelu väestönsuojista. Uudessa pelastuslaissa väestönsuojien rakentamisen alaraja nostettiin 1200 m 2. Lisäksi suojien mitoitukseen ja varusteluun on tehty asetuksessa tarkistuksia. Kun aikaisemmin lähtökohtana oli varautuminen noin viikon mittaiseen suojautumisaikaan, on lähtökohtana nyt kolme vuorokautta. Myös suojien käyttökuntoon saattamisaikaa pidennettiin aikaisemmasta 24 tunnista 72. Vielä on ennen aikaista sanoa, miten uusi pelastuslaki vaikuttaa käytännössä. Sen jalkauttaminen vaatii aikaa, eikä tarvittavia ohjeita tai oppaitakaan ole vielä tuotettu. Alkuperäinen tarkoitukseni olikin kertoa tässä yhteydessä sisäasiainministeriön asuinrakennusten pelastussuunnittelua koskevasta ohjeesta. Ohje on kuitenkin vasta luonnoksen asteella eikä keskeneräistä sovi kommentoida, joten asiaan pitää palata myöhemmin. Yleisesti kuitenkin voi todeta, että ohje tulee olemaan valtakunnallinen ja sisältää linjauksia, jotka osaltaan täydentävät lakia sekä luovat käytäntöjä sen soveltamiselle. Ohje on suunnattu asuinkiinteistöille ja tarkoitettu pelastussuunnittelusta vastaaville tai siihen osallistuville tahoille, kuten taloyhtiöiden hallitukset sekä isännöitsijät. Ajatus valtakunnallisesta pelastussuunnitteluohjeesta on saanut myönteistä palautetta kentältä ja mm. pelastuslaitokset pitävät tärkeänä, että ohjaus linjataan yhdenmukaisesti. Jatkossa varmasti pelastuslaitokset tuottavat omia tarkentavia ohjeitaan sekä tarvittaessa antavat määräyksiäkin. Tärkeää kuitenkin on, että taustalla on yhdenmukainen tulkinta laista sekä tarvittava ohjeistus. Hyvääkin tarkoittavan viranomaistyön on oltava linjakasta ja kohdeltava kansalaisia tasapuolisesti. Sisäasiainministeriön ohje tulee jatkossa saamaan rinnalleen pelastussuunnittelua koskevan oppaan. Ehkä useammankin. Pelastussuunnittelua ohjeistavassa työryhmässä on nähty tarpeelliseksi tuottaa asuinrakennuksille konkreettista ja käytännön suunnittelutyötä tukevaa tietoa sekä esitellä erilaisia hyviä VSS-Etsi! 2/2011 käytäntöjä. Tämä näkemys varmasti jaetaan kaikissa niissä tuhansissa kiinteistöissä, joissa pelastussuunnitelmia joudutaan tekemään tai päivittämään. SPEK on myös korostetusti tuonut esille tarpeen tuottaa kiinteistöille kohdennettua riskitietoa. Ammattilaisille riskit ovat itsestään selviä, mutta usein unohtuu, että asuinrakennuksissa turvallisuudesta vastaavat maallikot, joille jo pelkkä käsite riski voi jäädä epämääräiseksi. Tarvitaan siis helposti ymmärrettävää ja konkreettista tietoa siitä, mihin riskeihin tulee varautua. Yksi valtakunnallinen aineisto ei riitä, vaan alueelliset ja paikalliset erot on myös otettava huomioon. Tällaisen riskitiedon tulee myös kattaa nk. uudet uhkat, kuten sään ääri-ilmiöiden vaikutukset sekä häiriötilanteet että poikkeusolot. Hyväkään ohje- tai opasaineisto ei yksinään riitä, vaan tarvitaan myös koulutusta. Tässä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö jäsenineen haluaa olla keskeinen toimija nyt ja tulevaisuudessa. Tälle on myös laaja tuki. Kesän aikana SPEK teetti selvityksen, jossa kartoitettiin pelastuslaitosten käsitystä SPEK:in ja SPEK-ryhmän (alueelliset pelastusalan liitot) varautumiskoulutuksesta. Vastaus oli varsin yksiselitteinen. Enemmistö laitoksista näki, että SPEKin tulee olla johtava asumisen turvallisuuden edistäjä Suomessa. Tämän aseman aiomme ansaita ja siitä myös kiinni pitää. SPEK onkin uudistamassa varautumiskoulutustaan ja tavoitteena on ottaa uudet kurssisisällöt sekä ohjelmat käyttöön heti ensi vuoden alussa. Jo nyt vanhat aineistot on päivitetty vastaamaan uutta lakia. Uusittavan koulutusaineiston painotukset ovat onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä, mutta laaja-alaisen varautumisen tulee kattaa myös häiriötilanteet ja poikkeusolot. Uudistus koskee ensi vaiheessa talon turvallisuuspäällikön kurssia, mutta jatkossa uudistamme myös väestönsuojan hoitoon liittyvää koulutusta. Viimeksi mainitun osalta suojien tarkastuskäytäntöjä vasta määritetään ja tällä on vaikutusta myös tarjottavaan koulutukseen. Siksi olemme vielä odottavalla kannalla. Keskeinen koulutusuudistuksen tavoite SPEK:illä on sitouttaa kiinteistöjen turvallisuushenkilöstöä pysyvämmin turvallisuustyöhön. Tavoitteemme on, ettei talon turvallisuuspäällikön kosketus alaan jää vain yhden peruskurssin ja parhaassa tapauksessa jatkokurssin varaan, vaan, että henkilöt saadaan sitoutumaan pidempiaikaiseen toimintaan. Tässä Helsingin väestönsuojeluyhdistyksellä ja muilla paikallisyhdistyksillä sekä pelastusliitoilla on merkittävä rooli. Kiinteistöjen koulutetun turvallisuushenkilöstön järjestäytymisen tuki sekä erilaisten ajankohtaisten koulutusten ja iltamien järjestäminen. Tarkoituksemme on, että voimme SPEKistä tukea tätä paikallistason toimintaa. Lupaava pilotti on käynnissä Uudenmaan pelastusliiton alueella, missä Espooseen ollaan perustamassa uutta Espoon turvallisuustoimijat ry:tä. Tällaista toimintaa saadaan toivottavasti jatkossa myös muualle maahan, ja asuinkiinteistöjen turvallisuushenkilöstöstä aito resurssi koko alalle. Lopuksi haluan vielä kiittää Helsingin väestönsuojeluyhdistystä hyvästä ja lämminhenkisestä yhteistyöstä sekä toivottaa kaikille lukijoille turvallista syksyä. 11

12 Muutoksia lakeihin ja YETTS:iin Vuosi 2010 oli monien laki muutosten vuosi. Pelastuslakia sorvattiin ja sen käsittely on edelleen vaiheessa. Uudistettu Hätäkeskus laki astui voimaan Uudistettu tieliikenne laki astui voimaan tällä lailla on noin 2 vuoden siirtymäaika. Helsingin kaupungin suojelusuunnitelma sekä poikkeusolojen riskianalyysi päivitettiin Rukattavana oli terveydenhuolto laki sekä YETT-Strategia. Mikä ihmeen YETTS? Lyhenne tulee sanahirviöstä Yhteiskunnan Elintärkeiden Toimintojen Turvaamisen Strategia. Helsingin Yliopiston pienessä juhlasalissa järjestetyssä seminaarissa kuultiin vuodelta 2006 olevaan edelliseen versioon tehdystä muutoksista. Uudessa strategiassa korostetaan entistä vahvemmin varautumisen kokonaisvaltaisuutta: alue- ja paikallishallinnon sekä järjestöjen ja elinkeinoelämän roolit on kirjoitettu entistä selvemmin esille. Lisäksi on kiinnitetty huomiota huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan haavoittuvuuteen teknisten häiriöiden sattuessa. Kriisijohtamisen mallia on selkeytetty ja kaikkia elintärkeitä toimintoja on tarkasteltu myös kansainvälisestä näkökulmasta. Päivitetyn strategian nimeksi muutettiin Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot muodostuvat asioista, jotka pitävät turvallisen arjen rattaat pyörimässä esimerkiksi toimivasta oikeuslaitoksesta, riittävästä rajavartioinnista, sujuvasta liikenteestä ja puhtaasta elinympäristöstä. Kun yhteiskunnan perustoiminnot ovat kunnossa, kriiseistä voidaan palata normaaliin elämään ilman, että koko yhteiskunnan perusta järkkyy. Elintärkeiden toimintojen merkityksen huomaa, jos jokin menee pahasti vikaan: sattuu vaikkapa laaja sähkökatko tai suuronnettomuus. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava kaikissa tilanteissa, yhtä lailla normaalioloissa kuin kriisin sattuessa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa elintärkeät toiminnot on otettu varautumistyön lähtökohdaksi. Siinä elintärkeiksi toiminnoiksi on määritelty: - Valtion johtaminen - Kansainvälinen toiminta - Suomen puolustuskyky - Sisäinen turvallisuus - Talouden ja infrastruktuurin toimivuus - Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky - Henkinen kriisinkestävyys Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan on koottu varautumistyön perustaksi uhkamalleja. Ne ovat kuvauksia tilanteista, jotka voivat vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden ja sen elintärkeät toiminnot. Aiemmassa versiossa uhkamalleja oli 9. Nykyiset uhkamallit ovat: - voimahuollon vakavat häiriöt - tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt - yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt - elintarvikehuollon vakavat häiriöt - rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt - julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen - väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt - suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat - terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus - rajaturvallisuuden vakavat häiriöt - poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus sekä - sotilaallisen voiman käyttö. Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusuhkat ulottavat vaikutuksensa laajalle. Esimerkiksi raju tartuntatautiepidemia voi paitsi heikentää ihmisten hyvinvointia, myös ruuhkauttaa sairaalat, keskeyttää normaalin koulunkäynnin ja jopa hidastaa kansainvälistä liikennettä. Sen vuoksi uhkiin varaudutaan eri toimijoiden yhteisvoimin. Yhteistyöllä varmistetaan, että tarpeelliset tehtävät tulevat hoidetuiksi, mutta myös vältetään päällekkäisyydet ja vähennetään toiminnasta syntyviä kustannuksia. Tavoitteena on saada käyttöön kaikkien toimijoiden voimavarat, kun yhteiskunnan turvallisuus on uhattuna. Tätä toimintamallia kutsutaan kokonaismaanpuolustukseksi. Kokonaismaanpuolustuksen avulla pidetään yllä yhteiskunnan toimivuutta, edistetään kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta ja turvataan Suomen valtion itsenäisyys. Yhteistyön toimivuutta testataan ja kehitetään valmiusharjoituksissa, joita järjestävät niin ministeriöt, aluehallinto, yksittäiset kunnat kuin järjestötkin. Tarkemmin Yhteiskunnan turvallisuus strategiasta ja koko 97-sivuinen eepos on löydettävissä netistä osoitteesta www. yhteiskunnanturvallisuus.fi 12 VSS-Etsi! 2/2011

13 Väestönsuojeluyksikön päällikkö Tommi Laurinen, Helsingin kaupungin pelastuslaitos UUSI PELASTUSLAKI JA VÄESTÖNSUOJELU Heinäkuun alussa 2011 voimaan tuleva pelastuslaki sisältää pääpiirteissään nykyistä sääntelyä vastaavat säännökset pelastustoimen viranomaisten ja muiden viranomaisten tehtävistä väestönsuojelussa. Väestönsuojelu on näin ollen tulevaisuudessakin edelleen yksi pelastustoimen ja sen viranomaisten perustehtävistä. Uudessa laissa ja sen perusteluissa on kuvattu aiempaa tarkemmin joitakin väestönsuojeluun liittyviä asioita, joskin melko hajanaisesti eri osissa lakia. Uutena ulottuvuutena lakiin on liitetty viittaukset Geneven sopimusten velvoitteista. Valmiuslaki velvoittaa valtion viranomaisia, kuntia, kuntayhtymiä ja muita kuntien yhteenliittymiä varmistamaan tehtäviensä mahdollisimman hyvän hoitamisen myös poikkeusoloissa. Pelastuslain säännökset väestönsuojelusta ja siihen varautumisesta täydentävät valmiuslain mukaista yleistä varautumisvelvollisuutta poikkeusolojen varalle. Pelastuslaitos voi tarvittaessa tukea pelastustoimen alueen kuntien valmiussuunnittelua, jos tehtävästä kunnan ja pelastuslaitoksen kesken näin sovitaan. Uudessa pelastuslaissa säädetyt varautumistehtävät liittyen väestönsuojeluun on kohdennettu ainoastaan pelastustoimen viranomaisille ja samalla tehtäviä on tarkennettu. Muiden hallinnonalojen varautumisesta väestönsuojeluun vastaa lähtökohtaisesti asianomainen viranomainen kukin hallinnonalansa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Uuteen pelastuslakiin ei sisälly erikseen säännöstä, jonka mukaan sisäasiainministeriö ja aluehallintovirasto antaisivat ohjeita väestönsuojelun suunnitteluun. Väestönsuojelun näkökulmasta suurimmat muutokset liittyvät rakenteelliseen suojeluun. Väestönsuojien rakentamista koskevia ja rakentamisvelvoitteeseen liittyviä säännöksiä uudistettiin. Vaikka uudessa laissa väestönsuojien rakentamista koskevaa sääntelyä kevennetään, niin se ei aiheuta lyhyellä aikavälillä merkittäviä muutoksia uusien väestönsuojien rakentamisen vuotuiseen kokonaismäärään Helsingissä. Sitä vastoin uusien vuosittain rakennettavien väestönsuojien määrä vähenee selkeästi pienissä kunnissa ja kaupungeissa. Uudistusten taustalla on mitä ilmeisimmin taloudelliset syyt, joille ei löydy väestön suojaamiseen perustuvaa etujen ja haittojen analyysiä. Aiemmin voimassa olevan lain mukaan väestönsuoja oli rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jonka kerrosala oli vähintään 600 neliömetriä ja jossa asuminen tai työskentely oli pysyvää. Uuden pelastuslain mukaan väestönsuoja tulee jatkossa rakentaa kaikkiin rakennuksiin, joiden kerrosala on yli neliömetriä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja on uuden lain mukaan kuitenkin neliömetriä. Vapautusten tai helpotusten myöntämisperusteita väestönsuojan rakenta- VSS-Etsi! 2/2011 misvelvoitteesta on uudessa laissa täsmennetty. Aiemmin voimassa olevan pelastusasetuksen mukaan väestönsuoja oli voitava kunnostaa väestönsuojana käytettäväksi 24 tunnissa. Lakiuudistuksen jälkeen määritellään lain tasolla väestönsuojan kunnostamisajaksi 72 tuntia. Lakiuudistus muuttaa väestönsuojien suojaustasoa. Aiemmin väestönsuojat jaettiin seuraaviin suojaluokkiin: K-, S 1-, S 3- ja S 6-luokka. S 1- ja S 3-luokan väestönsuoja voitiin rakentaa teräsbetoniseksi suojaksi tai kalliosuojaksi. S 6 -luokan väestönsuoja oli rakennettava kalliosuojaksi. Lakiuudistuksen myötä suojaluokkien lukumäärä supistui kolmeen, jotka ovat S1, S2 ja kalliosuoja. Väestönsuojien rakenteet ovat mitoitettava siten, että S 1-luokka kestää 100 kpa:n (1 baarin), S 2-luokka 200 kpa:n (2 baarin) ja kalliosuoja 300 kpa:n (3 baarin) paineaallosta aiheutuvan kuormituksen. Nykyinen kalliosuoja on paineenkestoltaan vastaava kuin aikaisempi S 3-luokan väestönsuoja. Uuden luokituksen myötä saattaa tulla joitakin suojateknisiä heikennyksiä, mutta niiden käytännön merkitystä ei ole toistaiseksi selvitetty. Uudessa laissa on poistettu uuden väestönsuojan rakentamisvelvollisuus muutos- tai korjaustyön yhteydessä. Myöskään väestönsuojan rakentamisvelvoitetta ei muodostu enää korjaus- tai muutostyössä, joka kohdistuu rakennuksen kellari- ja ullakkorakenteisiin. Vastaavasti lakiin on lisätty väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos rakennuksessa, jossa on väestönsuoja, tehdään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin osin uudessa pelastuslaissa ja sen nojalla säädetyt väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset. Pelastuslaitoksen on suunniteltava ja järjestettävä pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista myös poikkeusoloissa. Johtamistoimintojen tarvitsemat toimitilat sekä viesti- ja tietoliikenneyhteydet on suojattava samoilta asevaikutuksilta kuin väestönsuojatilat. Kuntien velvoite poikkeusolojen johtokeskuksesta on poistettu uudesta pelastuslaista, sillä niiden varautuminen poikkeusoloihin tältäkin osin ajatellaan perustuvan valmiuslain velvoitteisiin. Sisäasiainministeriö voi kunnan hakemuksesta myöntää vapautuksen väestönsuojien rakentamisesta tietyllä alueella, jos siellä arvioidaan olevan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu muulla tavoin. Lisäksi yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoite poistuu kunnilta. Helsingin nykyiseen väestönsuojelujärjestelmään ei uusi pelastuslaki aiheuta suuria muutoksia. 13

14 Toimitusjohtaja Ilkka Kianto HELPELLÄ MUUTOS- VUOSI 2012 Vaikka syksyn toiminnot ovat kiivaimmillaan, on HELPEnkin katse jo käännetty ensi vuoteen. Tulossa onkin monin tavoin erikoinen vuosi HELPEn 20 vuoden historiassa. Valotan näitä muutoksia lähemmin seuraavassa. Päätökset ovat monin kohdin vielä kesken, mutta suunnitelmia voidaan esittää jo nyt. hoidettaneen aluksi ainakin ostopalveluna. HELPE Oy:stahan lähti syyskuun alussa taloussihteeri Marja Rikman-Koski kokoaikaeläkkeelle. Tällöin ulkoistettiin taloushallinto sekä oy:lla, että ry:lla. Tilojen osalta on edelleen suunniteltu toimia hyvässä yhteishengessä Laakson kalliosuojan tiloissa niin kauan kun ne ovat HELPEn vuokrakäytössä. Uusi HELPE ry:n toiminnanjohtaja Tarkoituksena on nyt valita nimenomaan toiminnanjohtaja vain HELPE ry:lle, ei molempien ry+oy toimitusjohtajaa. Tämä vaatii palaamista säännöissä takaisin toiminnanjohtajan nimitykseen kahden yleiskokouksen kautta. Nimitys otetaan hallituksen päätöksellä kuitenkin heti käyttöön. Tällä ratkaisulla saadaan toiminnanjohtajan työpanos paremmin ry:n omaan käyttöön ja voidaan samalla tehostaa myöskin HELPE Oy:n sektoria. Valintamenettely on tätä kirjoitettaessa (10.10.) vielä kesken. Hakijoita tehtävään oli 11 henkilöä, iältään vuoteen. Hallitus haastattelee valitun joukon, ja tekee päätöksen lokakuun kokouksessaan Uusi tj aloittaa perehdytysjaksolla joulukuun ajan eläkkeelle siirtyvän toimitusjohtajan opastuksella. On suunniteltu, että vastuu johdosta siirtyy vuoden vaihtuessa. Läksiäiset, sekä tulojaiset pidetään tiistaina kello HELPEn tiloissa. HELPE Oy:n vetovastuu 2012 On suunniteltu, että nykyinen HELPE Oy:n koulutuspäällikkö Viljami Vuorela jatkaisi nyt Oy:n uutena toimitusjohtaja työtään yrityskoulutuksen edistämiseksi. Muut tehtävät HELPE Oy:ssa HELPEn 20. juhlavuosi 2012 Juhlavuoden sävelet päätetään nyt HELPEn syyskokouksessa torstai-iltana Suunniteltu on ainakin juhlistaa jakamalla loppuvuodesta uutta HELPEn erikoisansioristiä. Säännöt hyväksytään myös nyt syyskokouksessa. Ehkäpä vielä ei ole aika kirjoittaa varsinaista historiankirjaa, sillä kirjanen julkistettiin HELPEn täyttäessä 15 vuotta. Historiakirja voisi odottaa vaikka 25 vuoden ikää. Juhlavuoden toiminnan yksi painopiste on varmasti heinäkuussa palokuntanuorten leiri Palotaruksella HELPEn johdolla, mutta hyvässä yhteistoiminnassa Uudenmaan Pelastusliiton kanssa. Stadin Turvastartti on ilmeisesti tullut jäädäkseen ja kehittyäkseen edelleen Narinkkatorilla niin väestönsuojeluyhdistyksen ja sopimuspalokuntien yhteiseksi jäsenhankinta- ja valistustilaisuudeksi. Ajankohta olisi ehkä parempi elokuun lopulla? Valtakunnallinen väestönsuojelukin täyttää 85 vuotta. Näyttää siltä, että Suoja kokeilu Tampereella siirtynee vuodelle HELPE on mukana jos SPEK tarvitsee meitä tilaisuuksiin pääkaupunkiseudulla. Samoin valtakunnallinen nais- ja nuorisotoiminta keskusjärjestössä alkoi vuonna 1952, joten ensi vuosi on molempien toimintojen 60 vuotisjuhlavuosi. HELPEn näkyminen tässä hankkeessa on vielä kesken. Aamukamman piikit Aamukammassa ei ole montaa kymmentä piikkiä tällä hetkellä. HELPE ry:n ruorissa on palveltu kohta 18 vuotta ja HELPE Oy:nkin 10 vuotta. Haikeudella, mutta helpottuneena olen siirtymässä vuoden vaihteessa eläkkeelle. Stadin Turvastartti lauantaina kokosi HELPEn jäsenyhdistykset Narinkkatorille jäsenhankinnan merkeissä. Kuvassa vasemmalta HELPEn puheenjohtaja Pekka Koskikari, Ilkka Kianto ja Anja Koskivirta, joka jätti HELPE ry:n syyskuun alussa 5 vuoden työpestin jälkeen. (tilalle saatiin toimistosihteeri Inna Vänskä) 14 VSS-Etsi! 2/2011

15 VSS-Etsi! 2/

16 Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen kevätretki Turkuun Yhdistyksen 70 vuotisjuhlavuotemme kevätretki suuntautui tällä kertaa Turkuun. Retki on muodostunut jo perinteeksi ja mukana oli kolmisenkymmentä jäsentä. Lähtöaamu valkeni lämpimänä ja pilvipoutaisena, säätiedotus oli luvannut vaihtelevaa säätä, joka sitten matkalla muuttuikin sateeksi. Retkelle lähdimme liikkeelle Mannerheimintieltä Kiasman edestä kello 9.00 ja suuntasimme kohti vuoden 2011 Euroopan kulttuurikaupunkia Turkua. Kohde oli yhdistyksen kannalta muutoinkin sopiva, koska Turussa oli kevätkauden ajan ollut näyttely TULI ON IRTI. Niinpä menimmekin aluksi Logomo-näyttelyyn, jossa tuliteemaa 16 VSS-Etsi! 2/2011

17 käsiteltiin monin eri tavoin. Vaikuttavin oli Turun pienoismalli vuodelta 1827, jossa havainnollisesti esiteltiin tuhoisan Turun palon eteneminen kortteli korttelilta. Näyttelystä jatkoimme syömään ravintola KOULUUN, jossa nautimme maittavan lounaan aidossa koulumiljöössä. Sieltä jatkoimme Turun tuomiokirkon läheisyydessä sijaitsevaan ETT HEM -kotimuseoon, joka perustajiensa konsuli Alfred ja konsulinna Héléne Jakobsonin toivomuksesta välittää jälkipolville kappaleen lukujen vaihteen säätyläiselämää ja hienon kokoelman vuosisadan vaihteen kuvataidetta ja esineistöä. Tuomiokirkossa oli meneillään suurenpuoleiset häät, jonne emme rohjenneet mennä kuokkimaan. Vilahduksen morsiusparista ja häävieraista toki näimme. Lopuksi nautimme vielä lähtökahvit CAFE FONTANASSA Aurakadulla, josta aikataulun mukaisesti olimme Helsingissä kello Sateisesta säästä huolimatta retki tarjosi paljon kiinnostavaa nähtävää ja tietoa Turusta ja sen historiasta. Kiitokset matkan kuljetusjärjestelystä Greta Nikkilälle ja Eeva-Leena ja Jaakko Valveelle matkakohteen järjestelyistä ja matkakertomuksesta. VSS-Etsi! 2/

18 70 vuotta sitten tapahtunut - kolme pientä artikkelia liittyen talvi- ja jatkosotaan Jatkosodan alkamisesta on kulunut 70 vuotta Sotatoimet Suomessa alkoivat 25. kesäkuuta vuonna 1941, kun Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti Helsinkiä, Turkua ja useita muita paikkakuntia. Tämän jälkeen pääministeri J.W. Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa. Sota julistettiin ilmahyökkäyksiä seuranneena päivänä, 26. kesäkuuta. Suomen armeijan suurhyökkäys alkoi kuitenkin vasta 10. heinäkuuta Laatokan Karjalan Korpiselässä, kun Karjalan armeija aloitti etenemisen kohti itää. Jatkosodassa kaatui tai katosi noin suomalaista sotilasta ja haavoittui runsaat Sota päättyi 19. syyskuuta 1944 välirauhansopimuksen allekirjoittamiseen. TK-mies kuvailee sotavankeja arveluttavin sanankääntein julkaistu klo 13:40, päivitetty klo 10:21 Talvisodan aikana suomalaisten vangiksi jäi noin 5600 neuvostosotilasta. Kapteeni Reino Palmrothin raportissa Raatteen tiellä vangiksi jääneitä 44. divisioonan ukrainalaisvankeja kuvataan värikkääseen ja ylimieliseen tyyliin. Suurin osa vangeista saatiin itärajan suurista mottitaisteluista Suomussalmelta, Kuhmosta, Lemetistä ja Uomaalta. Sotavankeja pidettiin seitsemässä leirissä eri puolilla Suomea sekä kaupunkien vankiloissa. Upseerit ja politrukit pyrittiin pitämään erillään miehistöstä, ja johtoportaalle pidettiin kovempaa kuria. Politrukit eivät esimerkiksi päässeet joka päivä ulkoilemaan kuten miehistö. Osapuolten näkemykset venäläisvankien kohtelusta ovat ristiriitaisia. Suomalaisten mukaan sotavangeille annettiin 2/3 osaa suomalaisen sotamiehen muona-annoksesta. Neuvostoliittoon palanneet sotavangit ovat puolestaan kertoneet nähneensä nälkää. Myös lääkintähuollon toimivuudesta on erilaisia näkemyksiä. Suomalaiset kertovat kohdelleensa sairaita ja haavoittuneita vankeja inhimillisesti ja samaa mieltä on myös moni suomalaissairaalassa hoitoa saanut neuvostovanki. Osa Neuvostoliittoon palanneista vangeista on kuitenkin kertonut, ettei heitä hoidettu käytännössä lainkaan ja pahoin haavoittuneita tapettiin morfiiniruiskeilla. Suomalaiset ovat tunnustaneet yksittäisiä tapauksia, joissa vankeja on ammuttu tai kohdeltu julmasti, mutta pääosin vankeja kohdeltiin hyvin. Talvisodan aikana sotavankeudessa kuoli 113 sotavankia. Ristiriitaiset tiedot vankien olosuhteista johtuvat sotavankien tilanteesta, jossa he lausuntojaan antoivat. Suomessa Ihantalan taisteluiden muistokivi Ihantalassa. Tällä paikalla käytiin jatkosodan viimeiset taistelut Ihantalan alueella. monet vangit antoivat kuulusteluissa lausuntoja, joita arvelivat suomalaisten haluavan kuulla. Palattuaan kotimaahansa he pyrkivät samoin keinoin suojelemaan itseään. Rauhansopimuksen jälkeen vangit palautettiin Neuvostoliittoon valtiollisen poliisin NKVD:n haltuun. Sotavankien vaihtaminen tapahtui pääasiassa Vainikkalan asemalla. Neuvostoliittoon palasi kaikkiaan 5465 sotamiestä ja upseeria (Suomeen jäi vankia). Sotavankien leirielämä ei loppunut siihen, vaan heidät siirrettiin myös kotimaassaan vankileirille petturin leiman saaneina. Leireillä tutkittiin vangitsemiseen johtaneita tapahtumia sekä käytöstä Suomen vankileireillä. Kuulusteluiden jälkeen noin 150 sotavankia tuomittiin kuolemaan, 450 vapautettiin ja loput noin 4300 tuomittiin 5-8 vuodeksi pakkotyöleirille. Useimpien vankeus loppui Saksan hyökkäykseen kesällä 1941, jolloin heidät siirrettiin itärintaman taisteluihin. Englannin Kveekkarit Suomen hyväksi Lähde: Hakkapeliitta n:o 4/1940 Raimo Berkan Kveekkatien ambulanssiosasto puheenjohtaja Paul Cadbury on ilmoittanut, että Times -lehtensä aikaisemmin julkaisemansa pyyntöön saada ambulanssin lähettämiseksi Suomeen, oli vastattu runsaskätisesti. Hän oli saanut vastaan ottaa 60 eri lahjoitusta, joiden yhteissumma on Tämän summan oli hän luovuttanut Lordi Plymouhtin johtamalle Suomen rahastolle, jolle hän kehottaa lähettämään uudet lahjoitukset. Kveekkarien ambulanssien mukana saapuu Suomeen 50 henkilökuntaan kuuluvaa ja odotetaan heidän lähtevän matkalle maahamme lähiaikoina. (t.s. tammi-helmikuussa 1940 RB) Ambulanssit tulevat toimimaan yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa. 18 VSS-Etsi! 2/2011

19 HELSINGIN TORKKELINMÄEN KALLIOSUOJA PERUSKORJATAAN Torkkelinmäen kalliosuoja on valmistunut vuonna Se on suunniteltu ja rakennettu vuoden 1966 kalliosuojamääräysten mukaisesti yleiseksi väestönsuojaksi ympäröivien talojen asukkaille, joiden kiinteistöissä ei ole omia väestönsuojia. Kalliosuojan suojaluokitus vastaa S6-suojaluokkaa. Sen kokonaispinta-ala on m 2 ja se tarjoaa suojapaikan yhteensä henkilölle. Suojaa on normaaliaikana käytetty varastona ja autopaikoitustilana. LVIS- tekniikka on vanhentunut ja saavuttanut teknisen ja taloudellisen käyttöikänsä pään eikä vastaa enää nykyisiä vaatimuksia. Väestönsuojakäyttöä varten olevan jäähdytyslaitteiston kylmäaineena on käytetty freonia, HCFC 22:ta, jonka uusiokäyttö on kielletty lähtien. Peruskorjauksessa jäähdytyslaitteisto sekä LVI- ja sähkötekniikka uusitaan nykymääräysten ja energiatalouden vaatimusten edellyttämälle tasolle. Tavoitteena on toiminnallisesti, teknisesti ja taloudellisesti nykyajan vaatimuksia vastaavat tilat, jotka sisustetaan ja varustetaan nykyiseen normaaliajan toimintaan sopivaksi. Torkkelinmäen kalliosuojan peruskorjaus sisältyy Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen väestönsuojien peruskorjausohjelmaan. Hankesuunnitelman kustannusarvio oli 8,0 M. Rakentamisvaihe käynnistyy vuonna Peruskorjauksen jälkeiset tilat: Hallit 5423 m² Helsinginkadun ajotunneli 1145 m² Pengerkadun ajotunneli 1160 m² Franzeninkadun henkilökäynti 357 m² Torkkelinkadun henkilökäynti 309 m² Koneteknistä tilaa 950 m² Kuivakäymälät 350 m² Sulku- ja puhdistustilat 620 m² Eteis- ja käytävätilat 950 m² LV käytäviä ja kuiluja 110 m² Yhteensä m² Teksti: rakennuspäällikkö Keijo Mäki, Helsingin kaupungin pelastuslaitos VSS-Etsi! 2/

20 20 VSS-Etsi! 2/2011