- 3 - VALTION TYÖMARKKINALAITOS STATE EMPLOYER S OFFICE 5/2002. Vuosikertomus 2001 HELSINKI

Transkriptio

1 - 3 - VALTION TYÖMARKKINALAITOS STATE EMPLOYER S OFFICE 5/2002 Vuosikertomus 2001 HELSINKI

2 - 4 - Valtion työmarkkinajohtajalta Valtion työmarkkinalaitoksen toimintaa vuonna 2001 leimasi valmistautuminen valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan tuleviin haasteisiin varauduttaessa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen. Valtioneuvoston tekemä periaatepäätös valtion henkilöstöpolitiikan linjasta oli merkittävä kannanotto työnantajan kilpailukyvyn ja koko hallinnon toimintakyvyn puolesta. Päätös velvoittaa eri osapuolia määrätietoisiin ja perusteellisiinkin toimiin henkilöstöpolitiikan ja johtamisen uudistamiseksi ja kehittämiseksi osana tulosohjausta ja toimintojen strategista johtamista. Vaikka vastuu linjausten toteuttamisesta on ensisijaisesti valtion toimintayksiköillä, päätös velvoittaa myös ministeriöitä ja valtioneuvostoa itseään. Se konkretisoituu myös valtion yhteisen työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan toimintasuunnitelmana, joka ohjaa Valtion työmarkkinalaitoksen toimintaa lähivuosina. Syksyn 2001 aikana Valtion työmarkkinalaitos valmisteli jo useaa uutta hanketta, jotka on tarkoitus käynnistää vuoden 2002 alussa tukemaan toimintayksiköissä tehtävää työtä. Erityinen painopiste Valtion työmarkkinalaitoksen työssä on ollut palkkausuudistuksessa. Periaatepäätöksessä kiirehditään toimenpiteitä koko valtionhallinnon siirtymiseksi tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvaan palkkaukseen. Vaikka uuteen järjestelmään siirtyneitä toimintayksiköitä on vielä suhteellisen vähän, on valmistelu useissa toimintayksiköissä kuitenkin edennyt hyvin pitkälle. Uuden palkkausjärjestelmän teknistä valmistelua ja sopimuksen aikaansaamista Valtion työmarkkinalaitos on tukenut kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla

3 - 5 - Sisällys Henkilöstöosasto Valtion työmarkkinalaitos Toiminta-ajatus... 7 Tehtävät ja sisäinen organisaatio... 7 Valtion henkilöstö vuonna Valtion työmarkkinalaitoksen työnantajakenttä... 9 Työnantajavirkamiehet... 9 Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan neuvottelukunta...10 Työmarkkinaryhmä...10 Työnantajaryhmät Yhteistyö Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n kanssa Yhteistyö Euroopan unionin jäsenvaltioiden puitteissa Pohjoismainen yhteistyö OECD yhteistyö Työmarkkinaratkaisut Palkantarkistukset lukien Matkakustannusten korvaus Työrauha Valpas-toimenpiteet Työmarkkinaratkaisut ja talousarvio...12 Valtiotyönantajan osallistuminen työelämäasioiden valmisteluun Valtion yhteisen henkilöstöpolitiikan kehittäminen VNp valtion henkilöstöpolitiikan linjasta Palkkausjärjestelmien uudistaminen...14 Korkeimpien oikeuksien palkkalain muutos...14 Henkilöstövoimavarojen oikeasuhtainen mitoittaminen...15 Matkakustannusten alentaminen...15 Valtioyhteisön ylimmän johdon henkilöstötietojärjestelmä Johtaminen Henkilöstön kehittäminen Nuorten rekrytoinnin edistäminen Tasa-arvosuositus...17 Yhteistoiminnan parantaminen valtionhallinnossa Valtion yhteisen henkilöstöpolitiikan mk-määräiset kehittämispanostukset...18 Työsuojelun edistäminen...18 Valtion eläketurvan kehittäminen Virkamieslautakunta...19

4 - 6 - Tilastointi ja tietohuolto...20 Budjettitalouden henkilöstötilinpäätös (HTP)...20 Valtion palkka-analyysit (VPL)...20 HELMI-Informaatiojärjestelmä...21 Valtion työnantajatoiminnan ja henkilöstöstrategian integroidun tiedonhallinnan uudistaminen...21 Työvoimakustannustutkimus...22 Valtion henkilörekisterin hyödyntäminen...22 VTML:n kotisivut ja Tekstipankki...22 Tilastoyhteistyö...23 Toiminta Euroopan unionin jäsenenä...23 Eurooppatason työelämän kehittäminen...23 EU:n henkilöstöpolitiikkaan vaikuttaminen...23 Kansalliset asiantuntijat...24 Valtion työmarkkinalaitoksen henkilöstö ja sen kehittäminen...24 Julkaisut vuonna Liite 1 Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan neuvottelukunta...29 Liite 2 Työmarkkinaryhmä...31 Liite 3 Työnantajaryhmät...33 Liite 4 Hallinnonalan neuvotteluviranomaiset ja työehtosopimusvirastot...37 Liite 5 Virkamieslautakunta...39 Liite 6 Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunta...41

5 - 7 - Henkilöstöosasto Valtion työmarkkinalaitos 2001 Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto toimii valtion henkilöstöpolitiikan tulosyksikkönä ja samalla Valtion työmarkkinalaitoksena. Henkilöstöosasto vastaa ministerin antamien yleisten ohjeiden mukaan valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan toteuttamisesta ja kehittämisestä. Henkilöstöosasto kuuluu ministeriön hallinnollisen alivaltiosihteerin johtamaan resurssihallinnon päätulosalueeseen. Toiminta-ajatus Henkilöstöosasto - Valtion työmarkkinalaitos - linjaa ja kehittää valtiovarainministeriön osana kansantaloudellisesti kestävää valtion henkilöstöpolitiikkaa tavoitteenaan * kilpailukykyinen työnantajapolitiikka * tuloksellinen ohjaus, johtaminen ja tiedonhallinta * osaava, motivoitunut ja oikein mitoitettu henkilöstö * aktiivinen vaikuttaminen Euroopan unionin henkilöstöpolitiikkaan. Tehtävät ja sisäinen organisaatio Osaston sisäisestä organisaatiosta määrätään ministeriön työjärjestyksen 13 :n mukaisesti osaston työjärjestyksessä, jonka osastopäällikkö vahvistaa. Osaston työjärjestystä muutettiin siten, että osastolla on kolme sisäistä yksikköä aikaisemman neljän sijasta. Neuvotteluyksikkö - sopimuspolitiikan ja -toiminnan toteuttaminen ja kehittäminen sekä työrauha - palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot - henkilöstön mitoitus ja edellä mainittuihin liittyvät talousarvioasiat Henkilöstöpolitiikan yksikkö - yleinen henkilöstöpolitiikka ja hallinto - palvelussuhde, henkilöstön oikeudellinen asema ja neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän perusteet - henkilöstön kehittäminen, johtaminen, osallistuminen ja työympäristö - työterveys ja henkilöstöpalvelut - eläkkeet ja palvelussuhteeseen liittyvä taloudellinen turva

6 - 8 - Tutkimusyksikkö - kansantaloudelliset ja tilastolliset kysymykset - tulopoliittiset selvitykset - työnantajatoiminnan ja henkilöstöhallinnon tiedonhallinta, tilastoyhteistyö, tutkimukset ja selvitykset - palkkauksen ja palkkaustekniikan tutkimus ja tietohuolto - osaston atk-tukipalvelut Suoraan osastopäällikön alaisuudessa ovat osaston yhteiset palvelut: toiminta- ja taloussuunnittelu, osaston henkilöstö- ja palkkauskysymykset, johdon ja henkilöstön kehittäminen, toimistopalvelut, tiedotus, työnantajakuvaan ja julkaisuihin liittyvät palvelut ja niiden kehittäminen. Henkilöstöosaston osastokohtaiset toimintamenot vuonna 2001 olivat 16,2 miljoonaa markkaa. Kertomusvuoden päättyessä osastolla oli 49 henkilöä. Valtion henkilöstö vuonna 2001 Valtion henkilöstön määrä oli vuonna 2001 yhteensä henkilöä, joista valtion liikelaitosten palveluksessa on henkilöä. Palvelussuhteittain henkilöstö jakautui seuraavasti: Virkasuhteessa Työsopimus- Yhteensä suhteessa Budjettitalous Valtion liikelaitokset Yhteensä Budjettitalouden henkilöstön määrä, palkkasumma ja työvoimakustannukset ovat kehittyneet vuosina seuraavasti: Muutos% 00/01 Henkilöstön ,6 määrä Palkkasumma ,6 (milj. mk) Työvoimakustannukset (milj. mk) ,7 Henkilöstön palvelussuhteista oli osa-aikaisia noin 8 prosenttia ja määräaikaisia 29 prosenttia.

7 - 9 - Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia keskeisiä tunnuslukuja vuosina Tunnusluku Henkilöstömäärä muutos edell. vuodesta % 0,7 1,4 0,4-1,4-2,6 Miehiä % 54,9 54,2 53,9 53,6 52,2 Naisia % 45,1 45,8 46,1 46,4 47,8 Henkilöstön keski-ikä 41,9 42,0 42,1 42,4 42,4 Seniori-ikäisiä, väh. 45 v. % 42,3 43,3 43,7 45,1 45,3 Koulutustasoindeksi 4,3 4,4 4,7 4,9 5,0 Henkilöstön käyttöaste % 81,5 81,5 81,7 81,7 81,7 Palkkojen sivukulut % 64,7 64,0 63,1 61,9 60,3 Henkilöstön luonnollinen poistuma % ** 3,2 3,7 3,9 4,3 4,3 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä % ** 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Sairauspoissaolojen osuus säännöllisestä työajasta 3,2 3,2 3,2 3,4 3,4 ** Arvio vuoden 2001 osalta Valtion työmarkkinalaitoksen työnantajakenttä Valtion työmarkkinalaitoksen työnantajakenttä ja sopimustoiminnan piiri käsittävät valtion budjettitalouden virastot. Virka- ja työehtosopimustoimintaa omalta osaltaan harjoittavat hallinnonalan neuvotteluviranomaiset ja työehtosopimusvirastot ilmenevät liitteestä 4. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus aloitti toimintana , jolloin Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Maatalouden tutkimuskeskuksen toiminnoista muodostettiin yksi organisaatio. Hätäkeskustoiminnan ylläpitovastuu siirrettiin kunnilta ja poliisilta valtion hätäkeskuslaitokselle, joka perustettiin Samasta ajankohdasta perustettiin ensimmäiset neljä valtion hätäkeskusta. Elokuun alusta 2001 perustettiin rikosseuraamusvirasto ja muutettiin Kriminaalihuoltoyhdistys valtion virastoksi, kriminaalihuoltolaitokseksi. Rikosseuraamusvirasto vastaa vankeinhoitolaitoksen ja kriminaalihuoltolaitoksen toiminnan johtamisesta. Työnantajavirkamiehet Työnantajan edustajana toimivien työnantajavirkamiesten piiri ja tehtävät määritetään valtion virkaehtosopimusasetuksessa, jota on viimeksi tarkistettu lukien (752/2001). Näitä virkamiehiä on yhteensä noin

8 Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan neuvottelukunta Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä valtiovarainministeriön apuna valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa koskevat periaatteelliset kysymykset ja keskeiset toimintapoliittiset ratkaisut. Neuvottelukunnan kokoonpano ilmenee liitteestä 1. Neuvottelukunta kokoontui kertomusvuonna yksitoista kertaa. Kevätkaudella neuvottelukunta käsitteli etupäässä valtion henkilöstöpolitiikan linjaa koskevan valtioneuvoston päätöksen valmisteluun liittyviä asioita ja syyskaudella päätöksen toimeenpanoon liittyviä uusia hankkeita. Muita aihealueita vuoden 2001 aikana olivat palkkausjärjestelmien uudistaminen, johtamiskoulutus, työnantajaviestintä ja eräitä luontoisetuja koskevat verotuskysymykset. Työmarkkinaryhmä Valtiovarainministeriö asetti vuonna 1998 työmarkkinaryhmän, jonka tarkoituksena on ehkäistä ja hallita valtion työnantajakentässä toteutuvia työmarkkinahäiriöitä. Ryhmän kokoonpano vuonna 2001 näkyy liitteessä 2. Työnantajaryhmät Työnantajaryhmät käsittelivät kertomusvuonna mm. luonnosta valtioneuvoston päätökseksi valtion henkilöstöstrategiasta 2001, virastotason järjestelyvara- ja tasaarvoeräneuvotteluista saatuja kokemuksia ja eräitä muita ajankohtaisia kysymyksiä. Työnantajaryhmien jäsenet näkyvät liitteessä 3. Yhteistyö Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n kanssa Valtiovarainministeriön ja Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n (LTY) välillä oli voimassa uudistettu yhteistyösopimus. Sopimuksen mukaan LTY edustaa yritysjäseniään työ- ja virkaehtosopimustoiminnassa ja muussa työnantajaedunvalvonnassa. Valtiovarainministeriö / valtion työmarkkinalaitos tukee LTY:n toimintaa työmarkkinoiden keskusjärjestöroolissaan erityisesti liikelaitosten osalta. Valtiovarainministeriö on LTY:n kautta edustettuna julkisia yrityksiä eurooppatasolla edustavassa CEEP:ssa (Centre européen des enterprises à participation publique et d intérêt économique général). Valtion sektorin komiteaedustukseen CEEP:ssa liittyvät yhteistyöjärjestelyt hoidetaan yhteistyösopimuksen mukaisesti. LTY:n jäsenyritysten palveluksessa oli vuoden 2001 päättyessä henkilöä, joista valtion liikelaitoksissa henkilöä. Yhteistyö Euroopan unionin jäsenvaltioiden puitteissa Kansallisesta julkisesta hallinnosta vastaavien johtavien virkamiesten kokous järjestetään puolivuosittain. Vaikka kansallinen hallinto ei kuulu EU:n toimialueeseen, nämä kokoukset ovat osoittautuneet tärkeiksi forumeiksi kokemusten vaihdossa. Portugalin puheenjohtajuuskaudella pidetyn pääjohtajakokouksen jatkoksi järjes-

9 tettiin Lissabonissa myös julkishallinnon laatukonferenssi. Ranskan puheenjohtajuuskaudella Strasbourgin pääjohtajakokouksen yhteydessä järjestettiin myös sosiaalidialogikokous Suomen puheenjohtajakauden mallin mukaan. Pohjoismainen yhteistyö Henkilöstöosasto osallistui aikaisempaan tapaan myös pohjoismaiden ministerineuvoston palkka- ja henkilöstövaliokunnan toimintaan. OECD yhteistyö Henkilöstöosasto osallistui aikaisempaan tapaan myös OECD:n Public Management (PUMA)-komitean piirissä tehtyyn valmistelutyöhön. Osaston yksi virkamies työskenteli PUMA:n Budgeting and Management yksikössä Pariisissa vuoden Työmarkkinaratkaisut Palkantarkistukset lukien Kertomusvuonna olivat valtionhallinnossa voimassa vuosiksi tehdyn tulopoliittisen sopimuksen mukaiset keskus- ja virastotason virka- ja työehtosopimukset, jotka ovat voimassa saakka. Sen mukaisesti palkkoja tarkistettiin samasta ajankohdasta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 120 penniä (20 senttiä) tunnilta tai 200 mark- kaa (33,64 euroa) kuukaudelta, kuitenkin vähintään 2,1 prosenttia. Lisäksi palkkoja korotettiin samasta ajankohdasta 0,5 prosentin suuruisella järjestelyvaraerällä sekä tasa-arvoerä, joka määräytyi alan naisten ja matalapalkkaisten suhteellinen osuuden mukaisesti. Tasa-arvoerän kustannusvaikutus oli 0, 4%. Matkakustannusten korvaus Matkakustannusten korvaamisesta tehtyä keskustason virka- ja työehtosopimusta tarkistettiin tehdyllä virka- ja työehtosopimuksella lukien. Muutoksista vuodelle 2001 aiheutuva kustannuslisäys on valtion budjettitalouden piirissä 5,9 prosenttia eli noin 55,5 milj.mk, josta virkaehtosopimuksen osuus on noin 37 milj. mk. Työrauha Vuosi 2001 oli alkaneen kaksivuotisen sopimuskauden ensimmäinen vuosi eikä sen kuluessa valtion sektorilla käyty työtaisteluja. Rajavartioliitto r.y. kuitenkin uhkasi työtaistelulla marraskuussa 2001.

10 Valpas-toimenpiteet Valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 19 :ssä oli sovittu mm. siitä, että valtion palkkakilpailukykyä on jatkuvasti seurattava ja turvattava, ottaen huomioon valtion palkkaseurantaselvityksen linjaukset. Lisäksi oli sovittu, että edellisen sopimuskauden allekirjoituspöytäkirjan 1 :n 4 momentin mukaiset työnantajatoimenpiteet toteutetaan siinä tarkoitetun mukaisesti. Valtiovarainministeriö antoi virastoille ohjeet valpas-toimenpiteistä lukien. Virastot tekivät niistä työnantajapäätökset lokakuussa Kuten vuonna 2000 toteutetuissa Valpas I tarkistuksissakin myös Valpas II -tarkistuksissa painotettiin vaativia johto-, asiantuntija- ja muita vastaavia tehtäviä, palkkauksen ja tehtävän vaativuuden välisten palkkausongelmien korjaamista sekä hyviä suorittajia sekä muita ammattitehtäviä. Sen sijaan erityistä erää nuorten palkkauksellisen aseman parantamiseksi ei sisältynyt enää Valpas II -toimenpiteisiin. Valpas II -toimenpiteiden kustannusvaikutus oli koko valtionhallinnossa keskimäärin 0,8 %. Työmarkkinaratkaisut ja talousarvio Tulopoliittiseen sopimukseen liittyvän hallituksen kannanoton mukaan sopimuksesta aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset budjetoitiin vuoden 2001 I lisätalousarviossa ja vuoden 2002 talousarviossa. Niihin sisällytettiin vuosille tehdyn kehyspäätöksen yhteydessä linjatun mukaisesti myös määrärahalisäykset vuoden 2001 alussa voimaan tulleiden matkustussäännön muutosten sekä valtion yleisen eläkemaksun muutosten perusteella. Valpas II -tarkistuksen rahoitus sisällytettiin vuoden 2002 talousarvioon. Palkkausjärjestelmien uudistamissopimusten kustannusten kattamista osittain erikseen hyväksytyllä erillisellä talousarviorahoituksella jatkettiin kertomusvuonna. Valtiotyönantajan osallistuminen työelämäasioiden valmisteluun Valtion työmarkkinalaitos osallistuu tuloja työelämäpolitiikan linjaamiseen tulopoliittisessa sopimuksessa sovituissa kolmikantahankkeissa. Kolmikantahankkeiden lisäksi kehittämistä tapahtuu työmarkkinaosapuolten välisissä selvityksissä. Kolmikantavalmistelussa Valtion työmarkkinalaitos osallistui vuonna 2001 mm. seuraaviin hankkeisiin: - Vuosilomalain kokonaisuudistuksen valmistelu komiteassa, jonka määräaikaa päättyy

11 Henkilöstörahastolain muutostarpeiden selvittäminen - Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen - Koulutus- ja erorahaston maksamien etuuksien muutostarpeiden selvittäminen TUPO-osapuolten välisessä valmistelussa osallistuttiin seuraaviin hankkeisiin: - Keskusjärjestöjen puheenjohtajien ja työmarkkinajohtajien neuvotteluryhmä, joka selvittää nykyisten neuvottelu- ja sopimusjärjestelmien sekä työmarkkinapolitiikan kehittämistarpeita - Työelämän osapuolten yhteistyön kehittäminen työelämän ja työn muutosten hallinnassa - Hyviä työaikakäytäntöjä koskevan keskusjärjestöjen kannanoton valmistelu - Pysyvä työaikatyöryhmä, jonka tehtävänä on yleisen kansainvälisen työaikakehityksen ja erityisesti Euroopan unionin jäsenmaiden työaikakehityksen seuraaminen - Joustavien työaikaratkaisujen kehittäminen - Tulospalkkioita käsittelevä työryhmä, jonka määräaika on sopimuskausi - Keskusjärjestöjen tasa-arvon yhteistyöryhmä (ns. pyöreä pöytä), joka on käynnisti projektin Mosaiikki erilaisuuden etu vuosille Työnarviointityöryhmän jatkotyö - Luottamusmiesmääräykset - Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö Valtion yhteisen henkilöstöpolitiikan kehittäminen VNp valtion henkilöstöpolitiikan linjasta Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Päätös vahvistaa valtion yhteistä perustaa ja toimintakulttuuria sekä antaa kehittämistavoitteet valtion toimintayksiköille. Valtioneuvosto arvioi periaatepäätöksessä vahvistetun henkilöstöpolitiikan linjan tavoitteiden toteutumista vuonna Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että valtio on esimerkillinen työnantaja hyvän henkilöstöpolitiikan määrätietoisessa toteuttamisessa. Hyvin hoidetulla työnantaja- ja henkilöstöpolitiikalla, hyvällä johtamisella sekä osaavalla ja sitoutuneella henkilöstöllä luodaan edellytykset julkisen hallinnon tuloksellisuudelle, palvelukyvylle ja siten kansalliselle kilpailukyvylle. Valtioneuvosto vastaa valtion työnantajaja henkilöstöpolitiikan yleisistä edellytyksistä osana budjettipolitiikkaa. Virastojen tulostavoitteisiin sisällytetään toiminnan kannalta keskeiset henkilöstöpoliittiset tavoitteet, myös osaamisen kehittämiseen, liikkuvuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät tavoitteet. Henkilöstöpolitiikan linjan toteutusta varten on tehty valtion yhteisen työnantajaja henkilöstöpolitiikan toimintasuunnitelma vuosille Suunnitelma ohjaa valtion työmarkkinalaitoksen toimintaa lähivuosina.

12 Palkkausjärjestelmien uudistaminen Vuosille tehdyssä virka- ja työehtosopimuksessa parannettiin ja täsmennettiin eräitä uudistuksen sopimustoiminnan edellytyksiä. Sopimukset tehdään sitoviksi eikä pelkästään tavoitetilamääräyksiksi ja sopimuksesta aiheutuvien lisäkustannusten kattaminen on järjestelyvarojen ja toimintayksikön oman rahoituksen lisäksi mahdollista tarvittaessa osittain erillisellä talousarviorahoituksella. Lisäksi otettiin sopimukseen kirjaukset henkilökohtaisesta palkanosasta ja siihen tarvittaessa liitettävästä keskustason neuvottelumenettelystä sekä vanhan palkan turvaamisesta. Näiden ja muiden uudistusta nopeuttavien linjausten toteuttamiseksi laadittiin palkkausjärjestelmien uudistamista koskeva Valtion työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen yhteinen kannanotto Siinä korostettiin uudistuksen tärkeyttä oikeudenmukaisten ja kannustavien palkkasuhteiden sekä kilpailukyvyn ja tuloksellisen toiminnan kannalta. Kannanotossa vahvistettiin keskeiset linjaukset ja sen katsottiin olevan avaus järjestelmien ripeälle laajentamiselle vuosina koko valtionhallinnossa. Osapuolet sitoutuvat tukemaan kannanotossa esitettyjä päälinjauksia virastojen sopimustoiminnassa. Vuoden 2001 aikana uuden palkkausjärjestelmän otti käyttöön kolme virastoa (Kansanterveyslaitos, Suomenlinnan hoitokunta ja Matkailun edistämiskeskus). Näiden lisäksi kahdeksan muuta virastoa tai toimialaa tuli kiinteään sopimusneuvotteluvaiheeseen. Suurimmassa osassa muitakin toimintayksiköitä valmistelutyö jatkui eri vaiheissaan. Vuoden lopussa uusien palkkausjärjestelmien piirissä oli henkilöä eli 9 prosenttia valtion henkilöstöstä. Valtiovarainministeriö oli asettanut palkkausjärjestelmien uudistamisessa tavoitteeksi, että uudet järjestelmät kattavat valtion koko henkilöstön vuoden 2002 kuluessa. Korkeimpien oikeuksien palkkalain muutos Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelussuhteen ehdoista annettua lakia muutettiin lukien. Lakimuutoksella korotettiin kyseisten tuomareiden palkkauksia ja yksinkertaistettiin palkkausten tarkistamisjärjestelmää.

13 Henkilöstövoimavarojen oikeasuhtainen mitoittaminen Hanke henkilöstövoimavarojen oikeasuhtaiseksi mitoittamiseksi jatkui. Vuonna 2000 asetettu työryhmä totesi muistiossaan , että valtion henkilöstöpolitiikan linjasta tehdyn periaatepäätöksen mukaan kysymys oikeasuhtaisesta mitoittamisesta liittyy valtion henkilöstöpolitiikan toteutukseen. Työryhmä ehdotti, että oikeasuhtaisen mitoittamisen periaatteen liittäminen tiiviimmin osaksi kehys- ja talousarvioprosessia aloitetaan pilottivirastojen osalta vuosien määrärahakehysten ja vuoden 2003 talousarvion valmistelun yhteydessä. Pilottivirastoiksi valittiin ulkoasiainministeriö, tullilaitos, maanmittauslaitos, liikenne- ja viestintäministeriö, tiehallinto ja kilpailuvirasto. Valtiovarainministeriö asetti lokakuussa 2001 valmistelun tueksi yhteistyöryhmän, jossa tarkasteltiin pilottivirastojen mitoitusmenetelmiä ja hahmoteltiin TTS-valmisteluun liittyvien perustelumuistioiden sisältöä. Joulukuussa 2001 valtiovarainministeriö asetti valtion henkilöstövoimavarojen mitoittamisen seurantaryhmän. Matkakustannusten alentaminen Valtion matkakustannusten alentamistyöryhmä työskenteli henkilöstöosaston johdolla. Työryhmä valmisteli vuoden 2001 sopimukset kilpailuttamalla syksyllä 2000 kotimaiset ja ulkomaiset hotellit. Aiemmin solmitut sopimukset Finnair Oyj:n, VR:n, Silja Oy:n, Suomen Taksiliiton ja Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisen kanssa jatkuivat vuodelle Matkakustannusten alentamissopimukset ovat keskustason puitesopimuksia, jotka vaativat virastokohtaisen vahvistuksen erillisellä sopimuksella tai pelkästään asiakaskoodista tai asiakastilistä sopimisella. Hotellihinnat ovat virkamatkoilla käytettävissä sovitulla varauskoodilla. Työryhmä tiedottaa voimassa olevista sopimuksista julkaisussaan Valtion matkakustannusten alentamissopimukset. Julkaisu ilmestyy tammikuussa ja se sisältää sopimustekstien lisäksi hotellien hinta-, osoite-, varaus- ja yhteystiedot. Valtioyhteisön ylimmän johdon henkilöstötietojärjestelmä Valtioyhteisön ylimmän johdon henkilöstötietojärjestelmään tuli yksi uusi ministeriö. Järjestelmä on käytössä 9 ministeriössä. Tavoitteena on saada järjestelmä kaikkiin ministeriöihin ja sen jälkeen hallinnonalan virastoihin. Vuoden 2001 lopulla uudistettiin internet - selaimen kautta käytettävän järjestelmän ulkoasua ja parannettiin sen toimivuutta. Kehittämishankkeessa pidettiin asiakkaisiin kiinteätä yhteyttä sekä järjestettiin esittelytilaisuuksia. Järjestelmän ylläpito- ja päivitystehtäviä on hoitanut Valtiokonttori.

14 Johtaminen Julkisen johtamisen strategiaohjelman (JUST) toinen kurssi käynnistyi keväällä ja kolmas syksyllä. Ohjelman järjestämisestä vastaa Hallinnon kehittämiskeskus. Ohjelma on suunnattu erityisesti ministeriöiden osasto- ja yksikön päällikön tehtävissä toimiville sekä muiden virastojen vastaavassa asemassa oleville virkamiehille. Ohjelma rakentuu yksilöllisten johtamisvalmiuksien ja kehittämistarpeiden arvioinnille ja se on joustava sekä kansainvälistä verkostoitumista edistävä. Mainittujen kurssien lisäksi on tehty aiesopimus vielä neljännen kurssin järjestämisestä. Julkishallinnon korkean tason naisjohtajille tarkoitettuun Tanskan hallintokorkeakoulun järjestämään kansainväliseen koulutusohjelmaan Crossing the Boundaries osallistui Suomesta neljä edustajaa sekä keskushallinnon yksikönpäällikkötasolle suunnattuun Management Program Europe ohjelmaan kolme. Henkilöstöosasto koordinoi osallistujien valintaa ja osallistui osallistumismaksujen maksamiseen. Henkilöstön kehittäminen Valtion henkilöstökoulutustoimikunta jatkoi työtään kartoittamalla toimeksiantonsa mukaisesti valtion virastojen ja laitosten oppilaitosmuotoista sekä niiden järjestämää muuta henkilöstökoulutusta, sen organisointia, rakennetta, toimintaperiaatteita, laajuutta, rahoitusta, koulutuksen tuottamis- ja hinnoitteluperusteita sekä kehittämis- ja koulutustarpeita. Toimikunta sai lisäaikaa työhönsä asti. Henkilöstöosasto tilasi Hallinnon kehittämiskeskukselta selvityksen verkko-oppimisen hyödyntämisestä valtionhallinnossa. Selvityksen mukaan verkko-oppimista henkilöstön kehittämisen välineenä oli kokeillut noin neljännes virastoista ja laitoksista. Kehittämisodotuksissa korostui yhteistyön tarve toisaalta oman hallinnonalan puitteissa ja toisaalta ministeriöiden kesken. Nuorten rekrytoinnin edistäminen Valtion kilpailukyvyn parantaminen erityisesti nuorten rekrytoinnissa oli edelleen henkilöstöpolitiikan keskeinen toimintalinja. Nuorille suunnatusta esitteestä Valtio hyvä työnantaja otettiin uudistettu painos ja sitä jaettiin oppilaitoksiin ja työvoimatoimistoihin. Ryhdyttiin valmistelemaan virastoille suunnattua opasta

15 nuorten rekrytoinnin kehittämiseksi. Valtion työnantajatilaisuuksia järjestettiin yliopistoissa ja korkeakouluissa. Lisäksi osallistuttiin yleisiin rekrytointimessuihin ja tapahtumiin eri puolilla maata. Tilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana yhteensä seitsemän. Ryhdyttiin valmistelemaan nuorten asiantuntijoiden tutustumisohjelmaa valtionhallintoon yhteistyössä sisäasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa. Kohteeksi valittiin lääninhallitukset, TE-keskukset ja ympäristökeskukset, mihin myöhemmin lisättiin vielä verohallinnon ja tullilaitoksen aluetoiminnot. Tasa-arvosuositus Vuodelta 1990 peräisin oleva valtionhallinnon tasa-arvosuositus korvattiin kesällä 2001 uudella suosituksella. Sen lähtökohtana on lainsäädännön asettamat velvollisuudet, joiden mukaan sukupuoleen liittyvillä seikoilla ei saa perusteettomasti asettaa ketään eri asemaan. Suosituksen mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo on sisällytettävä kaikkiin toimintoihin. Suosituksessa korostetaan, ettei kysymys ole vain velvollisuuden täyttämisestä ja oikeudenmukaisuudesta, vaan aktiivisella tasa-arvotyöllä voidaan merkittävästi vaikuttaa valtionhallinnon tuloksellisuuteen ja myönteisen työnantajakuvan syntymiseen Yhteistoiminnan parantaminen valtionhallinnossa Valtiovarainministeriö asetti työryhmän kehittämään edellytyksiä ja valmistelemaan toimenpiteitä yhteistoimintamenettelyn parantamiseksi valtionhallinnossa. Toimeksiantonsa toteuttamiseksi työryhmän tulee mennessä - selvittää valtion yhteistoimintalain ja sopimusten edellyttämän yhteistoiminnan tila ja kehittäminen sekä tehdä tarvittavat ehdotukset; - varmistaa riittävä tiedotus ja koulutus siihen, että yhteistoiminnan eri tahot ja osapuolet ovat selvillä lain ja sopimusten tavoitteista ja menettelytavoista; - ottaa työssään huomioon tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille osapuolten sopimat suositukset, toimintamallit ja hankkeet yhteistyön kehittämiseksi työelämän ja työn muutosten hallinnassa ja työyhteisöjen suunnitelmalliseksi kehittämiseksi; ja - suunnitella yhteistoiminnan tilan säännöllinen seuranta ja kehittäminen. Työryhmän toimeksiantoon liittyen valtiovarainministeriön henkilöstöosasto tilaajana ja Hallinnon kehittämiskeskus (HAUS) konsulttina ovat tehneet sopimuksen, jonka kohteena on valtion yhteistoimintalain ja sopimusten edellyttämän yhteistoiminnan tilan ja kehittämistar-

16 peiden selvittäminen sekä yhteistoiminnan kehittämiseksi tarvittavien toimenpiteiden esittäminen. Työ tulee viedä päätökseen mennessä. Valtion yhteisen henkilöstöpolitiikan mk-määräiset kehittämispanostukset Henkilöstöpolitiikan kehittämiseen kohdennetun kehittämismäärärahan ( ) käyttö v Maksettu yhteensä mk Johdon ja johtamisen kehittäminen Tietojärjestelmien kehittäminen Uusien palkkausjärjestelmien kehittäminen 370 Henkilöstön, työyhteisöjen ja rekrytoinnin kehittäminen 369 Arviointi ja seuranta 138 Muu työnantajapolitiikan kehittäminen 77 Yhteensä Työsuojelun edistäminen Valtion talousarvion momenttia Työsuojelun edistäminen voidaan käyttää työsuojelurahastoa vastaavan järjestelyn toteuttamiseksi valtionhallinnossa. Ministeriötä työsuojeluasioissa avustava Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunta tekee ministeriölle ehdotuksia määrärahan käytöstä. Neuvottelukunnan kokoonpano näkyy liitteessä 6. Kertomusvuonna määrärahaa myönnettiin hakemusten perusteella työturvallisuuden kehittämis- tai tutkimushankkeisiin mk ja julkaistiin Hyvä työympäristö lehteä neljä kertaa vuodessa valtion työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle sekä tilattiin Työ, terveys, turvallisuus lehti samalle kohderyhmälle. Valtion eläketurvan kehittäminen Vuonna 2001 siirryttiin valtion eläkejärjestelmässä eläkkeelle keskimäärin 58 v 9 kk iässä. Vuodesta 1996 ikä on noussut yli yhdellä vuodella. Vanhuuseläkeikään asti työssä jaksaneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä on suurentunut 49 prosentista 59 prosenttiin. Keskimääräinen työkyvyttömyysriski on 6,15 promillea. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämissyynä mielenterveyden häiriöt ovat yhä merkittävämpiä. Vuonna 2001 niiden osuus oli 43 %, kun viisi vuotta aikaisemmin osuus oli 41 %.

17 Valtion maksamien työeläkkeiden lukumäärät vuoden lopussa ja vuotuinen eläkemeno vuosina Vuosi Omaeläkkeet Perhe-eläkkeet Yhteensä Eläkemeno Lkm Muutos Lkm Muutos Lkm Muutos Mmk Muutos % % % % , , , ,1 3, , , , ,3 3, , , , ,6 3, , , , ,6 3, , , , ,4 6,09 Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat marraskuussa 2001 periaatteista, joiden mukaan yksityisalojen eläkejärjestelmiä kehitetään tavoitteena myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella ja sopeuttaa eläkejärjestelmät keskimääräisen elinajan jatkuvaan kasvuun. Yksityisen sektorilla osa muutoksista, jotka koskevat varhaiseläkkeitä, toteutetaan ilmeisesti vuoden 2003 alusta ja osa vuoden 2004 alusta. Suuri joukko kysymyksiä vaatii kuitenkin vielä lisäselvityksiä. Sovittujen muutosten soveltaminen valtion eläkejärjestelmään on järjestelmien erilaisesta rakenteesta johtuen vaikeaa. Valtion eläkejärjestelmän osalta neuvottelut on aloitettu vuonna 2002 niistä asioista, joista on selkeästi sovittu kuten osa-aikaeläke ja yksilöllinen varhaiseläke. Valtion eläkevastuu vuonna 2001 oli 312,7 miljardia markkaa, josta eläkerahasto kattoi 26,8 miljardia markkaa. Valtion eläkerahastosta annetun lain mukaan vuodesta 2001 lähtien eläkerahastosta voidaan siirtää valtiovarastoon määrä, joka enintään vastaa yhtä kolmasosaa valtion eläkejärjestelmän vuotuisesta eläkemenosta. Vuonna 2001 valtiovarastoon siirrettiin 4,93 miljardia markkaa. Yhteensä rahaston varoja on siirretty valtiovarastoon 62,3 miljardia markkaa. Eläkerahaston johtokunta vahvistaa vuosittain sijoitustoiminnan periaatteet sijoitussuunnitelmassa. Rahaston sijoitussalkku oli vuoden 2001 lopussa markkina-arvoltaan 26,3 miljardia markkaa ja sen tuotto oli vuoden 2001 aikana 4,3 %. Virkamieslautakunta Valtiovarainministeriön yhteydessä oleva virkamieslautakunta käsittelee ja ratkaisee sille valtion virkamieslain mukaan kuuluvat asiat. Lautakunnan puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä on määrätty henkilöistä, joiden ei voida katsoa edustavan työnantaja- eikä työntekijäetua. Jäsenistä kolme on määrätty työnantajia edustavista virkamiehistä ja kolme virkamiesyhdistysten keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Jokaisella jäsenellä on kaksi henkilökohtaista varajäsen-

18 tä. Virkamieslautakunnan uusi koonpano toimikaudeksi näkyy liitteessä 5. Lautakunta kokoontui vuonna kertaa. Lautakunnassa tuli vireille oikaisu- ja korvausvaatimuksia yhteensä 58. Vireillä olleista asioista tehtiin 89 päätöstä. Tilastointi ja tietohuolto Budjettitalouden henkilöstötilinpäätös (HTP) Henkilöstötilinpäätös on tällä hetkellä käytössä vajaassa 80 %:ssa virastoja. Henkilöstötilinpäätösten käyttöönottoa edistettiin pitämällä Hallinnon kehittämiskeskuksessa kaksi koulutustilaisuutta ja luennoimalla aiheesta useissa muissa koulutustilaisuuksissa. Maaliskuussa 2001 julkistettiin uusittu henkilöstötilinpäätöksen käsikirja. Ensimmäinen käsikirja oli tehty vuonna Myös henkilöstötilinpäätökseen liittyviä tietojärjestelmiä uudistettiin. Budjettitalouden henkilöstöä koskeva henkilöstötilinpäätösraportti vuosilta , henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukutiedustelu vuodelta 2000 samoin kuin henkilöstötilinpäätöksen käytön seurantatulokset julkistettiin kesäkuussa 2001 pidetyssä ajankohtaisseminaarissa. Valtion palkka-analyysit (VPL) Virastojen ulkoisen palkkauksellisen aseman arviointiin ja valtion uusien palkkausjärjestelmien palkkarakenteen tilastolliseen analysointiin tarkoitettujen palkka-analyysien piirissä oli 54 valtion organisaatiota vuonna Näistä 21 oli sellaisia, joissa uusi järjestelmä oli otettu käyttöön ja loput 23 sellaisia, joissa niitä kokeiltiin. Po. organisaatioiden palveluksessa oli kaikkiaan runsaat henkilöä eli noin 27,6 % (22,3 % vuonna 2000) valtion henkilöstöstä. Kertomusvuonna uusina virastoina palkka-analyyseihin tulivat Suomenlinnan hoitokunta, Siemenperunakeskus, Kuluttajatutkimuskeskus, maistraatit ja ympäristöministeriö. Palkka-analyysit marraskuulta 2001 valmistuivat toukokuussa Kullekin organisaatiolle annettiin virastokohtaiset, omaa palkkauksellista asemaa kuvaavat analyysit kesäkuussa 2001 järjestetyssä palautetilaisuudessa. Uusille VPL:n käyttöön ottaville virastoille järjestettiin luokitustyöhön perehdyttävä koulutustilaisuus marraskuussa VPL:n tulosteiden kehittämistä jatkettiin tavoitteena virastojen ja

19 laitosten uusien palkkausjärjestelmien kehittämisen tukeminen myös henkilökohtaisilla palkka-analyysitulosteilla. Palkkauksen muutoksen analysointia koskeviin vpl -tulosteisiin lisättiin peräkkäisten vuosien identtisiä henkilöitä koskeva tuloste. Valtion palkka-analyysien sähköistä jakelua kehitettiin VTML Extranet-palvelun osana. HELMI-Informaatiojärjestelmä Henkilöstövoimavarojen johtamisen, kehittämisen, hallinnan sekä palvelussuhteen ehtoja koskevan neuvottelutoiminnan avuksi kehitetyn HELMI- Informaatiojärjestelmän käyttöönotot jatkuivat. Kertomusvuonna järjestelmä otettiin käyttöön liikenne- ja viestintäministeriössä, tasavallan presidentin kansliassa, tullilaitoksessa ja Åbo Akademissa. Käyttäjien koulutukseen käytettiin vuoden aikana 16 koulutuspäivää. Valtion työnantajatoiminnan ja henkilöstöstrategian integroidun tiedonhallinnan uudistaminen Vuoden 2001 kesällä valmistui perusselvitys valtion työnantajatoiminnan ja henkilöstöpolitiikan sekä valtiovarainministeriön henkilöstöosaston tiedonhallinnan kehittämisestä ja tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Selvityksessä kartoitettiin valtion työnantajatoiminnassa ja henkilöstöstrategiassa tarvittavaa tietosisältöä sekä eri mahdollisuuksia tiedon tuottamisen nykyaikaistamiseksi ja virtaviivaistamiseksi uutta informaatioteknologiaa hyödyntäen. Samalla selvitettiin virastojen ja laitosten odotuksia Valtion työmarkkinalaitoksen roolista henkilöstövoimavarojen tiedonhallinnan kokonaisuudessa. Selvityksen perusteella on nähtävissä, että valtion keskus- ja virastotasolla on tarve uudistaa henkilöstövoimavarojen tiedonhallintaa. Uudistamisen taustalla on selkeät asiakastarpeet ja palvelutilaus. Perusselvityksen tuloksiin ja selvityksessä esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin perustuen hanke jatkuu yksityiskohtaisemmalla määrittelyvaiheen projektilla, joka on pohjana tiedonhallinnan kokonaisuuteen liittyvän järjestelmäympäristön uudistamisessa.

20 Työvoimakustannustutkimus Valtion työvoimakustannustutkimus vuodelta 2000 valmistui joulukuussa 2001, jolloin siitä pidettiin julkistamistilaisuus. Virastoille jaettiin lisäksi palautteena niiden omat työvoimakustannustutkimuksen tulosteet. Aikaisemmin työvoimakustannustutkimuksia on tehty vuosilta 1968, 1974, 1980, 1985, 1990 ja Työvoimakustannustutkimus sisältää yksityiskohtaista tietoa valtion budjettitalouden henkilöstön työajan käytöstä ja työvoimakustannuksista. Tutkimusten välivuosina työvoimakustannukset päivitetään vuosittain ja ennustetaan 1-2 vuodeksi eteenpäin. Valtion henkilörekisterin hyödyntäminen Valtion henkilörekisteri vuodelta 2000 valmistui vuoden 2001 maaliskuun puolivälissä. Rekisteri on poikkileikkaustilanne marraskuun tiedoista. Henkilörekisteristä tehtiin tutkimustietokanta, joka vietiin Internettiin valtiovarainministeriön ulkoisille palvelusivuille. Perinteiseen tapaan laadittiin myös julkaisu Tietoja valtion henkilöstöstä sekä taskutilastot. Kertomusvuonna Valtion työmarkkinalaitos kehitti myös virastoille ja laitoksille suunnattuja kohdennettuja palveluja VTML extranetin muodossa. Virastoille tuotettiin tietoa niiden henkilöstömääristä, palkkarakenteesta ja ansiokehityksestä sekä virastokohtaista ja koko valtiota koskevaa vertailutietoa. Extranet palveluna virastoille annettiin vuotta koskevaa palkka-analyysitulosteita, palkkarakennetulosteita ja vaihtuvuustulosteita. VTML:n kotisivut ja Tekstipankki Valtiovarainministeriön ulkoisten kotisivujen uudistaminen käynnistettiin vuonna Tämän projektin osana Valtion työmarkkinalaitos uudistaa omat kotisivunsa ja kehittää hakupoimintoja vuoden 2002 aikana. Myös Valtion henkilöstöhallinnon voimassa olevien säädösja sopimusasiakirjojen ajantasainen tietokanta Tekstipankki, jota vuoden 1997 alusta alkaen on julkaistu valtiovarainministeriön ulkoisella Internet- kotisivulla, kehitetään osaksi uusia kotisivuja. Valtiovarainministeriö ylläpitää ja päivittää keskustason säädös- ja sopimusasiakirjat. Virastotason virka- ja työehtosopimukset päivittää valtiokonttori.