FORUM1/2005. s.8. Logsetilta hightechia Keski- Euroopan ja Kanadan metsiin s.10 Högteknologiska Logset-maskiner för Europas och Kanadas skogar s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORUM1/2005. s.8. Logsetilta hightechia Keski- Euroopan ja Kanadan metsiin s.10 Högteknologiska Logset-maskiner för Europas och Kanadas skogar s."

Transkriptio

1 FORUM1/2005 VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING Logsetilta hightechia Keski- Euroopan ja Kanadan metsiin s.10 Högteknologiska Logset-maskiner för Europas och Kanadas skogar s.10 YTYÄ NAISTEN YRITTÄJYYTEEN s.5 KRUT TILL KVINNOFÖRETAGANDET s. 5 Nikkarikeskus edistää pohjalaista huonekaluosaamista Nikkarikeskus befrämjar österbottniskt möbelkunnande s.8 1

2 PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN Hyvät lukijat Energinen Vaasanseutu pärjää vertailussa Päivän piteneminen lisää myös Vaasanseudun energisyyttä ja työtehoa. Piristystä toi myös kuntalehden maakuntavertailu: Pohjanmaan maakunta on jälleen valioryhmää! Suurin osa vertailun indikaattoreista, mm. työllisyyden muutos ja seudun taloustilanne, näyttävät positiivisia lukuja. Ehkäpä Vaasan asuntomessujen rakentaminen heijastuu positiivisesti vielä lamassa olevaan seudun asuntotuotantoon. VASEK on pyrkinyt lisäämään seudun toimijoiden välistä yhteistoimintaa ja perusneuvonnan ohella viemään eteenpäin konkreettisia elinkeinoelämän hankkeita. Tällaisia ovat mm. yhteisosallistuminen messuille, vientikaupan edistäminen, seudun yritysrekisterin päivittäminen ja terveyspalvelusektorin yrittäjien yhteistoiminnan lisääminen. Esimerkiksi yritysrekisterissä on tällä hetkellä lähes 6800 yrityksen yhteystiedot. Paljon on tehty ja työ seudun elinkeinoelämän eteen jatkuu. Elinkeinoelämää kehitetään tiivistämällä elinkeinoasiamiesten yhteistyötä. Kuukausittaisissa tapaamisissa kootaan koko seudun elinkeinoelämää kehittävät ideat sekä tiedotetaan toiminnasta eri osapuolille. Kokoamalla yhteen jo toimivat yrityspalvelujen tuottajat pyritään rakentamaan tänne seudullinen yrityspalvelupiste, joka selkiyttäisi palvelujen tarjontaa ja helpottaisi niiden saatavuutta. Asiallinen palaute on aina tervetullutta, sillä se auttaa suuntaamaan toimintaa oikeille urille. Saimme teiltä, hyvät lukijat, paljon palautetta lehden edellisessä kyselyssä. Toivottavasti olette yhtä innokkaasti kokoamassa myös lehden seuraavien numeroiden sisältöä. Pekka Haapanen, toimitusjohtaja Energiska Vasaregionen tål att jämföras Bästa läsare Dagarna blir allt längre och detta ökar även Vasaregionens energi och arbetseffektivitet. Även kommuntidningens landskapsjämförelse piggade upp: Landskapet Österbotten hör återigen till eliten! Största delen av indikatorerna i jämförelsen ss förändringar i sysselsättning och regionens ekonomiska situation, uppvisade positiva tal. Måhända kan byggandet av bostadsmässan i Vasa avspeglas positivt i regionens bostadsproduktion som ännu ligger i lågkonjunktur. VASEK strävar till att öka samverkan mellan regionens olika aktörer vid sidan om den grundläggande rådgivningen för att föra fram konkreta projekt inom näringslivet. Dit hör gemensamma mässdeltaganden, främjandet av exporthandeln, uppdateringen av regionens företagsregister och ökandet av samverkan mellan företagare inom vårdsektorn. I registret finns det nu ca 6800 företag jämte kontaktuppgifter listade. Mycket är gjort och arbetet för regionens näringsliv fortsätter. Genom att intensifiera samarbetet och informationen mellan näringsombudsmännen och andra parter samlar man in utvecklingsbara idéer som främjar hela regionen. Genom att föra samman de redan verksamma producenterna av företagstjänster strävar man till att skapa ett regionalt kontor, som skulle göra utbudet av befintliga företagstjänster tydligare och mera lättillgängliga. En saklig respons är alltid välkommen och vi fick en hel del respons för enkätfrågorna vi ställde i förra numret av tidningen! Hoppas Ni, bästa läsare, är lika ivriga med att ge förslag till ämnen som vi ska behandla i kommande nummer. Pekka Haapanen, verkställande direktör 1/2005 FORUM VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING Sisältö / Innehåll Pääkirjoitus / Ledare 2 Ytyä naisten yrittäjyyteen 3 Krut till kvinnoföretagandet 3 Korkeakoulut puhaltavat yhteen hiileen 6 Högskolorna samarbetar i god anda 6 VASEK kehittää maaseudun elinkeinoja 7 VASEK utvecklar landsbygdsnäringar 7 Nikkarikeskus markkinoi pohjalaista 8 huonekaluosaamista Nikkarikeskus befrämjar österbottniskt 9 möbelkunnande Logsetilta hightechia Keski-Euroopan ja 10 Kanadan metsiin Högteknologiska Logset-maskiner för Europas 11 och Kanadas skogar Seutu-uutiset / Regionnytt 12 Koulutusta yrittäjille 16 Utbildning för företagare 16 Pendelöinti Vaasanseudun kuntien välillä yleistä 17 Pendlingen mellan kommunerna i 17 Vasaregionen allmänt Vaasa on suosittu kokouskaupunki 18 Vasa är en populär kongresstad 18 Mene museoon! / Till museet! 19 Pohjanmaalle halutaan luoda geologinen 20 nähtävyyspaketti Fram med geologiska sevärdheter i Österbotten 21 Kysely: valitse paras juttu 22 Enkät: välj den bästa artikeln 22 VASEK muutti uusiin tiloihin 23 VASEK flyttade till nya utrymmen 23 Julkaisija / utgivare Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Vasaregionens Utveckling Ab VASEK Päätoimittaja / chefredaktör Pekka Haapanen Toimitusneuvosto / redaktionskommitté Anita Ismark Veli-Matti Laitinen Jarmo Mäkynen Virpi Viertola Mari Kattelus Mia Salonen Johanna Haveri Tekstit / texter Viestintä Oy Prowomedia Käännös / översättning Mia Salonen Kuvat / bilder Blue 1 Bothnia Congress Gunnar Bäckman Hair Studios / Esa Siltaloppi Oy Logset Ab Osuuskunta Suomen Asuntomessut - Andelslaget Finlands Bostadsmässa Pekka Mäkynen Pohjanmaan Nikkarikeskus Tikanojan taidekoti Tikanojas konsthem Vaasan korkeakoulukonsortio Vasa höskolekonsortium Vaasanseudun Kehitys Oy Vasaregionens Utveckling Ab Viestintä Oy Prowomedia Taitto / ombrytning Mainostoimisto Pointer Paino, jakelu / tryck, distribution UPC Print Painos / upplaga kpl/st ISBN

3 YTYÄ naisten yrittäjyyteen Naisyrittäjyyden kehittäminen on nostettu esiin kansallisella tasolla. Myös Pohjanmaalla halutaan kehittää naisten yrittämisen edellytyksiä. Naisten osuus yrittäjistä on Suomessa noin 34 prosenttia. Se on enemmän kuin EU:ssa keskimäärin, mutta kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) asettama Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä haluaisi nostaa naisyrittäjien määrä 40 prosenttiin. Naisten osuuden yrittäjäkunnasta oletetaan nousevan, jos yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu ja naisyrittäjien neuvonta- ja rahoituspalvelut paranevat. Tärkeäksi nähdään myös kokeneempien naisyrittäjien antama neuvonta. Naiset perustavat yrityksensä perinteisesti palvelualoille. Kotitalousvähennyksen voimaanastuminen on lisännyt palveluyritysten perustamista ns. hoiva-alalle, joka on perinteisesti naisvaltainen ala. Naiset perustavat yrityksiä myös Pohjanmaalla Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startian kautta syntyvistä uusista yrityksistä noin 40 prosenttia on naisten perustamia. Lähes 90 prosenttia näistä yrityksistä perustetaan palvelualalle, mutta viimeisten seitsemän vuoden aikana asiantuntijapalveluyritysten osuus on selvästi noussut, summaa Startian johtaja Raimo Mansikkamäki. Pohjanmaan TE-keskuksen vuonna 2004 myöntämistä starttirahoista vain 16,5 prosenttia myönnettiin naisille. Edellisinä vuosina naisyrittäjien osuus starttirahan saajista on ollut noin 40 prosenttia. Vuoden 2005 alusta starttirahan myöntämisperusteet ovat muuttuneet. Nyt starttirahan hakijalla ei tarvitse olla takanaan työttömyysjaksoa. Uudistuksen myötä myös kotona olevat naiset, esimerkiksi opiskelijat ja kotiäidit, voivat hakea starttirahaa. Finnveran Vaasan aluekonttori myönsi vuonna 2004 yhteensä euroa Naisyrittäjälainaa 78:lle naisten perustamalle ja johtamalle yritykselle Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Euroissa naisyrittäjälainaa myönnettiin 46 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Naisyrittäjälainaa voidaan myöntää sekä perustamisvaiheessa että myöhemmin yritystä kehitettäessä. Lainan maksimimäärä on enintään euroa yritystä kohti ja se on ehdoiltaan suhteellisen edullista. Ytyä naisyrittäjyyteen Pohjanmaalla Teknologiakeskus Merinova on aloittamassa naisyrittäjyyden kehittämiseen tähtäävää hanketta Pohjanmaalla. Hanke kuuluu osaksi ylimaakunnallista Ytyä naisyrittäjyyteen -teemahanketta, joka on Euroopan Aluekehittämisrahaston (EAKR) alainen hanke ja jota hallinnoi Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto. Jos hanke käynnistyy Pohjanmaalla, VASEK on yksi sen päärahoittajista. Tämän hankkeen avulla pyritään kehittämään Pohjanmaalla jo olemassa olevia naisten yrityksiä siten, että niiden selviytymis- ja kasvumahdollisuudet paranisivat ja yritykset pystyisivät työllistämään enemmän ihmisiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Ulla Kalliokoski Merinovasta. Hankkeessa selvitetään, mitkä ovat naisyrittäjyyden pullonkauloja ja pyritään kohdistamaan koulutus- ja neuvontapalvelut juuri näihin osa-alueisiin. Tärkeänä osana hanketta on naisten yrittäjyyteen liittyvän mentoritoiminnan aloittaminen. Hanke toteutetaan Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Vaasan kaupunkia, joka ei kuulu EAKR:n rahoituksen piiriin. KRUT till kvinnors företagande Utvecklandet av kvinnors företagande har lyft upp till nationell nivå. Även i Österbotten vill man utveckla förutsättningarna för kvinnors företagande. Andelen kvinnliga företagare i Finland är ca 34 procent. Det är mer än i EU i genomsnitt, men handels- och industriministeriets utvecklingsarbetsgrupp för kvinnors företagsamhet vill höja andelen kvinnliga företagare till 40 procent. Andelen förväntas växa, om kombineringen av familjeliv och företagsamhet lyckas och om rådgivnings- och finansieringstjänster riktade till kvinnliga företagare förbättras. Även mentorskapet hos mer erfarna kvinnliga företagares ses som en ytterst viktig faktor. Kvinnor grundar traditionellt sina företag inom servicesektorn. Efter att hushållsavdraget blev ett faktum har serviceföretagens andel inom vårdsektorn, som traditionellt är en kvinnodominerad kategori, ökat. Kvinnor startar företag även i Österbotten Av alla nya företag som Vasaregionens Nyföretagarcentrum Startia lotsar in på företagarbanan är ca 40 % grundade av kvinnokrafter. - Upp till 90 % av dessa företag grundas i servicebranschen, men under de senaste sju åren har andelen företag med specialisttjänster klart stigit, summerar Startias vd Raimo Mansikkamäki. Av de startpengar som Österbottens TE-central beviljat år 2004, beviljades endast 16,5 % till kvinnor. Under tidigare år har 40% av startpengarna beviljats kvinnliga företagare. Från årets början (2005) har grunderna för beviljandet ändrats. Nu behöver ansökaren för startpengar inte längre ha en arbetslöshetsperiod bakom sig. Genom denna förnyelse kan även kvinnor som är hemma, tex studerande eller hemmamammor, ansöka om startpengar. Finnveras Vasakontor beviljade år 2004 sammanlagt euro kvinnoföretagarlån till 78 kvinnodrivna eller ledda företag i Österbotten eller Mellersta Österbotten. Ifjol beviljades 46% fler kvinnoföretagarlån än året före. Kvinnoföretagarlån kan beviljas både i startskedet eller senare när man vill utveckla företaget. Lånets maximibelopp är euro per företag och den har förhållandevis förmånliga lånevillkor. Krut till företagandet i Österbotten Teknologicentret Merinova har startat ett projekt i Österbotten som har som mål att utveckla kvinnoföretagandet. Projektet är en del av temaprojektet Krut till kvinnors företagande som hör till ett av projekten inom Europeiska Regionala Utvecklingsfonden (ERUF) och som styrs av Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto (finskspr. vuxenutbildningscentret i Mellersta Österbotten). Om projektet startar i Österbotten är VA- SEK en av dess huvudfinansiärer. - Genom detta projekt strävar man till att utveckla kvinnodrivna företag så att företagens överlevnads- och tillväxtmöjligheter ökar och att dessa kunde sysselsätta fler människor, berättar projektchef Ulla Kalliokoski från Merinova. I projektet redogörs flaskhalsarna för kvinnoföretagandet och man strävar till att rikta utbildnings- och rådgivningstjänsterna till just dessa delområden. En viktig del i projektet är grundandet av mentorverksamheten inom kvinnors företagande. Projektet genomförs i landskapet Österbotten, med undantag av Vasa stad som inte hör till ERUF:s finansieringsområde. 3

4 Yrittäjän on ajateltava nenäänsä pitemmälle Eija Torvi haluaa olla mukana monessa omaa työtään unohtamatta Kampaamoyrittäjä Eija Torvi säteilee energiaa puhuessaan. Asiakkaat ja ystävät tuntevatkin Eijan idearikkaana energiapakkauksena ja positiivisena ilopillerinä. Tällä energisellä naisella on myös sydän paikallaan, sen todistavat erilaiset hyväntekeväisyystempaukset ja liikkeen 20-vuotisonnitteluiden lahjoittaminen Vaasan keskussairaalan lastenosastolle. Haluan pysyä ajan tasalla siitä, mitä kampaamoalalla tapahtuu ja toteuttaa uusia ideoita työssäni, Eija sanoo. Eijan into tehdä uusia asioita ei rajoitu vain kampaamotyöhön. Olen ollut monessa mukana, koska yritän nähdä omaa nenääni pitemmälle ja osallistua myös ympäristön kehittämiseen. Vaasan vetovoimaisuuden lisääntyminen näkyy lopulta myös omassa bisneksessäni, selittää Eija, kahden lapsen äiti, jonka lusikka on tälläkin hetkellä monessa sopassa: uusi Trendy -kampaamoliike on lähtökuopissaan, häämessujen järjestelyvastuu painaa harteilla, ja samaan aikaan kotona on menossa laajennusremontti. 20 vuotta kampaamoyrittäjänä Eija aloitti yrittäjänä 20 vuotta sitten perustettuaan Hair Studios -kampaamon. Aluksi Marjo Suojanen oli Eijan kumppanina, mutta viime vuodet Eija on vetänyt Studioksen toimintaa yksin. Vuonna 2004 Vaasan Yrittäjät valitsi Eijan Vuoden Yrittäjäksi. Minä en ole Studios, vaan koko henkilökunta muodostaa Studioksen, Eija täsmentää ja jatkaa, että yhteishenki Studioksessa on hyvä ja kampaajien vaihtuvuus pieni. Vuoden alussa Eija aloitti yhdessä Nina Hemmingin kanssa uuden kampaamoliikkeen, Trendyn. Trendy tuo nimensä mukaisesti uusia hius- ja meikkitrendejä maailmalta. Tarkoitus on, että asiakas voi kesken päivän vaikkapa ennen tärkeää tapaamista tai kuntosalikäynnin jälkeen pistäytyä Trendyyn ja kohentaa kampaustaan tai meikkiään. Toki liikkeessä tehdään töitä myös aikavarauksella ja siellä on myös hyvin varusteltu kampaamotarvike- ja meikkimyymälä. Aluksi Trendyssä palvelee viisi parturi-kampaajaa ja yksi kosmetologi, mutta laajentamisvaraa on. Trendyn kautta pyrimme antamaan enemmän tuotetietoa asiakkaille ja toisaalta palvelemaan heitä nopeasti. Nopeus näkyy myös hinnassa, pikakampaus on edullisempi kuin perinteinen kampaus, Eija maalailee. Haluan pysyä ajan tasalla siitä, mitä kampaamoalalla tapahtuu ja toteuttaa uusia ideoita työssäni Positiivisuus antaa voimaa Välillä kampaajan työ on raskasta, mutta yleensä kampaaja saa myös kiitosta työstään, hyvänolon ja kauneuden luomisesta, ja se auttaa jaksamaan. Kampaajana elän kuin pumpulissa, siksi on hyvä tehdä välillä ulkopuolisia projekteja ja huomata, ettei kovassa maailmassa hyvästä työstä välttämättä aina saa kiitosta, Eija miettii. Erinomainen mies ja tehtävien delegointi saavat Eijan jaksamaan. Hän kuuntelee sisäistä varoituskelloaan ja hidastaa tahtia silloin, kun vauhti kiihtyy liikaa. Positiivinen elämänasenne, nopea reagointi ja armeliaisuus itseään ja toisia kohtaan antavat Eijalle voimaa yrittämiseen. Eija Torvi reagoi nopeasti tilanteisiin: Studioksen 20-vuotisjuhlissa hän pujahti vessaan pukeutumaan samalla, kun ensimmäiset vieraat olivat jo ovella. Huomattuaan, että hame oli jäänyt kotiin, hän nappasi vessan naulasta sopivansävyisen pyyhkeen lannevaatteekseen ja meni ottamaan onnitteluja vastaan. Projektipäällikkö Ulla Kalliokoski uskoo, että myös naisyrittäjät haluavat laajentaa yritystoimintaansa, kunhan kasvua haittaavat pullonkaulat saadaan purettua. Projektchef Ulla Kalliokoski tror att även företagande kvinnor vill bredda sin företagsverksamhet, så fort flaskhalsarna i vägen för tillväxt avlägsnas. Eija Torvi reagerar snabbt i olika situationer: Som tex inför Studios 20-års festligheter, då hon snabbt skulle byta om för att ta emot gästerna och märkte att kjolen glömts hemma. Iklädd en välmatchande handduk till kjol tog hon elegant emot gratulationerna. 4

5 Företagaren måste tänka långsiktigt Eija Torvi vill vara med i mycket utan att glömma sitt kall Frisörföretagaren Eija Torvi fullkomligt strålar av energi när hon pratar. Kunder och vänner känner Eija som en idérik energiförpackning och som ett verkligt glädjepiller. Denna energiska kvinna har hjärtat på plats, det vittnar olika välgörenhetsevenemang om och att Studios donerade 20-års jubileumsgåvorna till barnavdelningen vid Centralsjukhuset i Vasa. Jag vill vara ajour med tiden och vill veta vad som händer inom frisörbranschen och sen förverkliga nya idéer i mitt förvärv, säger Eija. Eijas iver att göra nya saker begränsas inte bara till frisöryrket. Jag har varit med i mycket, jag vill försöka se längre än näsan sträcker sig och delta i att utveckla omgivningen. Vasas ökade dragningskraft kan till slut ses i min egen business, förklarar Eija, tvåbarnsmamma och med många järn i elden för tillfället; nya Trendy-frisörsalongen är i startskedet, ansvaret över den kommande bröllopsmässans arrangemang tynger på, tillika med tillbyggnadsprojektet där hemma. Jag vill vara ajour med tiden och vill veta vad som händer i frisörbranschen och sen förverkliga nya idéer i mitt förvärv 20 år som frisörföretagare Eija startade som företagare för 20 år sedan med Hair Studios frisörsalongen. Till en början hade hon Marjo Suojanen som kumpan, de senaste åren har Eija lotsat verksamheten för Studios i sin egen regi. Vaasan Yrittäjät ry Vasa Företagare rf valde Eija till Årets Företagare Det är dock inte bara jag som är Studios hela personalen utgör Studios, poängterar Eija och fortsätter att samhörigheten i salongen är mycket god och frisörernas personalomsättning liten. Vid årsskiftet startade Eija tillsammans med Nina Hemminki en ny frisörsalong, Trendy. Trendy är, som namnet anger, en salong som inhämtar nya trender från hår- och makeup-branschens stora värld. Tanken är att kunden kan komma in mitt under arbetsdagen t ex inför ett viktigt möte eller efter konditionsträningen för att fixa till sin frisyr eller makeup. Naturligtvis finns de traditionella frisörtjänsterna, med bokningstider och ett stort produktsortiment av det senaste inom schampo och makeup i Trendy. Fem frisör-barberare samt en kosmetolog betjänar inledningsvis, men det finns beredskap för att anställa fler. - Med Trendy strävar vi till att ge mer produktinformation till kunderna och ändå betjäna snabbt. Snabbheten syns i priserna, en snabbfrisyr är förmånligare än en traditionell frisyr, beskriver Eija. Positiviteten ger kraft Frisörens yrke är krävande emellanåt, men vanligtvis får frisören tack för sitt utövande, av att skapa välmående och skönhet - det ger ork. En frisör lever i en slags bomull, därför är det viktigt att hålla på med utomstående projekt och märka att i den hårda världen får man nödvändigtvis inte alltid tack för sitt hårda slit, funderar Eija. En utmärkt make och delegeringen av uppgifter hjälper Eija att orka vidare. Hon lyssnar till sina inre varningssignaler och tar ned tempot när det blir för högt. En positiv livsattityd, snabb reaktionsförmåga och litet nåd gentemot sig själv och andra ger Eija krafter i företagandet. 5

6 Korkeakoulut puhaltavat yhteen hiileen Vaasalaiset korkeakouluyksiköt ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Korkeakoulukonsortion perustamisen myötä yhteistyö on tiivistynyt. Yhteistyön avulla pyritään lisäämään seudun vetovoimaa ja houkuttelemaan alueelle uusia opiskelijoita. Vaasassa toimivat korkeakouluyksiköt Vaasan yliopisto, Åbo Akademi i Vasa, Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopiston juristikoulutus, Taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Svenska yrkeshögskolan solmivat konsortiosopimuksen vuonna Sopimuksen mukaisella toiminnalla kehitetään korkeakoulujen välistä yhteistyötä, tehostetaan korkeakoulujen opetusta ja tutkimusta sekä tehdään niitä tunnetuksi niin omalla seudulla kuin sen ulkopuolellakin. Lisääntynyt yhteistyö ja järkevä resurssien yhteiskäyttö lisäävät myös seudun houkuttelevuutta. Korkeakoulut ovat tehneet yhteistyötä jo ennen konsortion perustamista, mutta nyt yhteistyö on suunnitelmallisempaa ja sitä tehdään monella eri osa-alueella, kertoo Vaasan korkeakoulukonsortion suunnittelija Auli Mustasaari. Käytännössä yhteistyö tehdään eri teemojen ympärille perustetuissa työryhmissä ja projektiryhmissä. Tällä hetkellä työryhmiä on kymmenen ja projektiryhmiä kolme. Suunnittelija on korkeakoulukonsortion ainoa työntekijä ja hänen tehtävänsä on auttaa työryhmiä toteuttamaan yhdessä valittua strategiaa. Korkeakoulujen lisäksi Pohjanmaan liitto ja VASEK ovat rahoittaneet suunnittelijan palkkaamista. Ensimmäisinä vuosina korkeakoulukonsortion yhteistyö on painottunut lähinnä hallinnollisen yhteistyön kehittämiseen. Korkeakoulut ovat järjestäneet yhteisiä henkilökunnan koulutustilaisuuksia ja tehneet yhteisiä selvityksiä, mm. Vaasa Science Park -konseptin kehittämiseksi. Yhteistyöllä on saatu kustannussäästöjä sekä pystytty toteuttamaan asioita, joita korkeakoulut eivät yksin suorittaisi. Seuraava askel konsortion yhteistyössä on koulutus- ja tutkimusyhteistyön kehittäminen. Ensimmäinen askel tähän suuntaan tehtiin jo syksyllä 2004, kun korkeakoulut järjestivät yhteisen media-alan seminaarin Media yhteistyön mahdollisuudet. Seminaari toi ensimmäistä kertaa yhteen vaasalaisten korkeakoulujen media-alan osaajat. Vuoden 2005 yhteistyön teemaksi tutkimuksen alalla on valittu energia. Vaasan korkeakoulukonsortion toiminta korkeakoulujen yhteistyön kehittäjänä tähtää Vaasanseudun vetovoimaisuuden ja kansainvälisyyden lisäämiseen. Högskoleenheterna i Vasa Vasa universitet, Åbo Akademi, Svenska handelshögskolan, Juristutbildningen vid Helsingfors universitet, Konstindustriella högskolans Västra Finlands designcentrum MUOVA, Vasa yrkeshögskola och Svenska yrkeshögskolan knöt konsortieavtalet år Enligt avtalet skall verksamheten utveckla samarbetet mellan högskolorna, effektivera högskoleundervisningen och forskningen samt göra dem kända både inom den egna regionen och utanför. Det ökade samarbetet och ett vettigt sambruk av resurserna ökar klart regionens dragningskraft. Ryhmäkeskustelu oli vilkasta ja antoisaa Academillissa marraskuussa 2004 järjestetyssä media-alan seminaarissa. Gruppdiskussionen var livlig och givande i Academill i november 2004 då mediebranschen hade seminarium. Seuraava askel konsortion yhteistyössä on koulutusja tutkimusyhteistyön kehittäminen Högskolorna samarbetar i god anda Högskolenheterna i Vasa har samarbetat redan en lång tid. Efter grundandet av högskolekonsortiet har samarbetet blivit allt intensivare. Genom samarbete strävar man till att öka regionens dragningskraft och attrahera nya studeranden till området. Högskolorna har idkat samarbete redan innan konsortiet grundandes, men nu är samarbetet mera planerat och det görs på flera olika delområden, berättar högskolekonsortiets planerare Auli Mustasaari. I praktiken förverkligas samarbetet i de arbetsgrupper och projektgrupper som bildats kring olika teman. För tillfället finns det tio arbetsgrupper och tre projektgrupper. Planeraren är högskolekonsortiets enda arbetstagare och hans/hennes uppgift är att hjälpa arbetsgrupperna förverkliga den strategi som man gemensamt valt att föra. Förutom högskolorna har även Österbottens förbund och VASEK finansierat anställningen av en planerare. Följande steg i konsortiesamarbetet är utvecklandet av utbildnings- och forskningssamarbetet. De första åren har högskolekonsortiets verksamhet fokuserats närmast på utvecklingen av det administrativa samarbetet. Högskolorna har arrangerat gemensamma skolningstillfällen för personalen och gjort gemensamma rapporteringar om utvecklandet av bla Vasa Science Park -konceptet. Genom samarbete har man blivit kostnadseffektivare och kunnat förverkliga saker som högskolor inte ensamma kunnat göra. Följande steg i konsortiesamarbetet är utvecklandet av utbildnings- och forskningssamarbetet. Ett steg i denna riktning gjordes redan hösten 2004, då högskolorna arrangerade ett gemensamt media-seminarium Media möjligheterna kring samarbete. Seminariet sammanbringade mediebranschens sakkunniga från universiteten i Vasa för första gången. Temat för samarbetet år 2005 inom forskningen är energi. Högskolekonsortiets verksamhet som utvecklare av högskolornas samarbete strävar till att öka Vasaregionens dragningskraft och internationalitet. 6

7 VASEK kehittää maaseudun elinkeinoja VASEK kehittää Vaasanseudun elinkeinoja toimialakohtaisesti. Toimialakohtaisessa kehittämismallissa eri aloille erikoistuneet asiantuntijat osallistuvat oman toimialansa neuvontapalvelujen ja kehittämistyön järjestämiseen. Vaasanseudulla eri toimialat painottuvat maantieteellisesti eri alueille. VASEKin tehtävänä on seudun elinkeinoelämän kokonaisvaltainen edistäminen ja niinpä kehitysyhtiö panostaa myös maaseutuvaltaisten elinkeinojen kehitystyöhön. Metsänhoitaja (MMM) Stefan Råback on aloittanut VASEKin toimialapäällikkönä tehtävänään maaseudun uusien elinkeinojen kehittäminen. Kaksikielinen Råback on aiemmin toiminut mm. Pohjanmaan liiton kehittämis- ja elinkeinopäällikkönä sekä WoodPointin projektipäällikkönä. Mustasaaren Västerhankmossa asuvalla Råbackilla on valmiiksi laajat kontaktit eri kehittämisorganisaatioihin, viranomaisiin ja yrittäjäjärjestöihin. Aikaisempien tehtäviensä ansiosta hänellä on monipuolinen tietämys seudun elinkeinoista, käynnissä olevista kehittämishankkeista ja tukimahdollisuuksista. Uutta yritystoimintaa luodaan perinteisiä aloja unohtamatta Vaikka monissa yhteyksissä puhutaan maaseudun uusien elinkeinojen kehittämisestä, myös perinteisillä maaseutuelinkeinoilla - maataloudella, metsätaloudella, puutuote- ja elintarvikejalostuksella sekä turkisalalla - on edelleen vahva asema tällä seudulla. Maaseudun elinvoimaa voidaan esimerkiksi lisätä kehittämällä perinteisten elinkeinojen rinnalle uusia liitännäiselinkeinoja maatilojen yhteyteen, johon on käytettävissä mm. alueellisen maaseutuohjelman (ALMA) rahoitusresursseja. Kehitystyössä on tavoitteena lisätä erikoistumista ja kehittää uusia toimintamalleja sekä perinteisille toimialoille että kasvavassa määrin myös palvelualalle. Pääsemme nopeasti liikkeelle maaseudun elinkeinojen kehittämisessä tekemällä yhteistyötä jo käynnissä olevien maakunnallisten kärkihankkeiden puitteissa, Råback sanoo. Tällä hetkellä on käynnissä varsin kattavaa kehittämistoimintaa mm. elintarvike-, metalli-, puutuote-, puuenergiaja matkailualoilla. Vaasan seudun osalta näen vielä tarvetta lisäpanostuksiin mm. vene- ja muovialoilla, mikä sopisi myös aluekeskusohjelman piiriin. Yhteystiedot Kontaktuppgifter Toimialapäällikkö Branschchef Stefan Råback Puh. / Tel. (06) GSM Pohjanmaalla valmistellaan parhaillaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) alaisuudessa toimivan maaseutujaoston johdolla maakunnan laajan maaseutupolitiikan periaateohjelmaa. Työn keskeisenä tavoitteena on tunnistaa Pohjanmaan maaseudun kilpailukykyä parantavat toimintatavat ja rakentaa laajaan kumppanuuteen perustuva toimintamalli. Periaateohjelma valmistuu maaliskuun aikana ja sen kautta nousee varmasti esille uusia VASEKin toimintaan soveltuvia kehittämisideoita. Råback kannustaa maaseudulla elinkeinotoiminnan aloittamista suunnittelevia henkilöitä ja yrityksensä kehittämistä suunnittelevia yrittäjiä ottamaan ideoineen yhteyttä häneen. Oman kontaktiverkostonsa kautta Råback voi auttaa kehitystyössä nopeasti eteenpäin. VASEK utvecklar landsbygdsnäringarna VASEK utvecklar Vasaregionens näringar branschvis. I den branschvisa utvecklingsmodellen deltar olika specialsakkunniga i utvecklingen av rådgivningstjänsterna och organiseringen av utvecklingsarbetet i sin bransch. Vasaregionens olika branscher har sin tyngdpunkt på geografiskt olika områden. VA- SEKs uppgift är att utveckla områdets näringsliv i sin helhet och därmed satsar utvecklingsbolaget även på utvecklandet av landbygdsnäringar som en viktig del av verksamheten. Forstmästare (AFM) Stefan Råback har tillträtt sin tjänst som branschchef den och har som uppgift att utveckla landsbygdens nya näringar. Tvåspråkiga Råback har tidigare fungerat som utvecklings- och näringslivschef i Österbottens förbund samt som projektchef i Woodpoint. Stefan Råback är bosatt i Väs- terhankmo i Korsholm och har ett brett kontaktnät till olika utvecklingsorganisationer, myndigheter och företagarorganisationer. Tack vare tidigare uppgifter har han ett mångsidigt kunnande om regionens näringar, pågående utvecklingsprojekt och stödmöjligheter. Nyföretagsamhet skapas utan att glömma traditionella branscher Även om man i många sammanhang talar om utveckling av landsbygdens nya näringar, har även de traditionella landsbygdsnäringarna jordbruket, skogsbruket, trävaru- och livsmedelsförädlingen samt pälsbranschen fortfarande en stark ställning i regionen. Landsbygdens livskraftighet kan tex ökas genom att utveckla nya binäringar till de traditionella jordbruksnäringarna som kan nyttja det regionala landsbygdsprogrammets (ALMA) finansieringsresurser. Målsättningen är att öka specialiseringen och utveckla nya verksamhetsmodeller både till de traditionella branscherna och i en allt växande grad till servicebranschen. -Vi kommer snabbt igång med utvecklandet av landsbygdsnäringarna genom att samarbeta med redan igångsatta utvecklingsprojekt, tex med de branschvisa spjutspetsprojekten på landskapsnivå, säger Råback. För tillfället finns det ett rätt omfattande utvecklingsarbete inom livsmedels-, metall-, trävaru-, träenergi- och turismbranschen. För vasaregionens del ser jag att det behövs mer satsningar i båt- och plastbranschen som också väl skulle sitta i regioncentrumprogrammet. Landsbygdssektionen som är underställd landskapets samarbetsgrupp (MYR) i Österbotten förbereder som bäst landsbygdens principprogram för en omfattande landsbygdspolitik. Arbetets centrala mål är att känna igen de verksamhetsfunktioner som förbättrar den österbottniska landsbygdens konkurrenskraft och skapa en verksamhetsmodell som bygger på ett omfattande partnerskap. Principprogrammet färdigställs inom mars och via den uppkommer det säkert nya utvecklingsidéer som kan tillämpas inom VASEKs verksamhet. Råback uppmuntrar de som planerar att starta näringsverksamhet på landsbygden, eller har intresse och idéer att utveckla sitt företag att ta kontakt med honom. Genom sitt eget kontaktnät kan Råback snabbt hjälpa i utvecklingsarbetet. 7

8 Nikkarikeskus edistää pohjalaista huonekaluosaamista Jurvalaisilla huonekaluilla on lähes 200-vuotinen historia. Myös huonekalualan opetuksella on siellä pitkät perinteet. Seudun taitavien koristeveistäjien ansiosta puhekieleen on juurtunut tyylihuonekalun synonyymiksi sana jurvalaanen. Ajatus yhteisen huonekaluteollisuuden näyttelytilan rakentamisesta Jurvaan sai alkunsa vuonna 1997 ja selvitysten myötä vahvistui suunnitelma valtakunnallisen huonekalualan tuotekehitys-, yrityskoulutus- ja promootiokeskuksen perustamiseksi. Keskuksen tehtäväksi tuli lisätä pohjalaisen huonekaluvalmistuksen tunnettuutta ja auttaa huonekalualan yrittäjiä tiedonhankinnassa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa, kertoo Pohjanmaan Nikkarikeskuksen kehittämispäällikkö Anne Viitala. Vuonna 2001 Jurvan kunta yhdessä muiden pohjalaisten huonekalukuntien ja huonekalualan yritysten kanssa perusti Kiinteistö Oy Pohjanmaan Nikkarikeskuksen. Sen rakentaminen aloitettiin helmikuussa 2003 ja se valmistui vuoden kuluttua. Pääosin suomalaisesta puusta tehdyn rakennuksen kokonaiskustannukset olivat noin 3,1 miljoonaa euroa. Tietoa, koulutusta ja markkinointia Pohjanmaan Nikkarikeskuksen päätehtäviin kuuluu seudun huonekaluteollisuuden markkinoinnin edistäminen, huonekalualan tutkimus ja kehitys, sekä huonekaluteollisuudelle suunnatut yrityspalvelut. Näitä toimintoja Nikkarikeskus toteuttaa yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Suomalainen vaalea puu on lämminsävyinen ja Nikkarikeskus poikkeakin tyypillisestä teknologiakeskusmiljööstä, kertoo Anne Viitala. Det finländska ljusa trädslaget är varmtonat och Nikkarikeskus skiljer sig tydligt ur en typisk miljö för teknologicentra i allmänhet, berättar Anne Viitala. Entisen Vaasan läänin alueella toimii yli 350 huonekalualan yritystä, joista saa elantonsa reilut 2000 ihmistä. Nikkarikeskus on perustettu palvelemaan ensisijaisesti näitä yrityksiä, Viitala sanoo. Nikkarikeskuksessa toimii valtakunnallinen huonekalualan tietokeskus, josta huonekalualan Nikkarikeskuksen näyttävä rakennus on integroitu SeAMK:in koristeveistämöön. Den ståtliga Nikkarikeskus-byggnaden är integrerad i SeAMK:s konstsnideri. yrittäjät ja asiakkaat voivat saada alan tietoa. Tietokeskus on aloittanut toimintansa EU-rahoituksen turvin hankemuotoisena, mutta siitä on tarkoitus rakentaa pysyvä toimintamuoto. Tätä hanketta vetää Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK). Nikkarikeskukseen sijoittunut Yrityshautomo Faartti edistää huonekalualan yritystoimintaa tarjoamalla aloittavalle tai toimintaansa kehittävälle yritykselle tilat ja laitteet sekä asiantuntijapalveluita yritys- tai tuoteidean työstämiseen. Tutkimusta yritysten tarpeisiin Nikkarikeskus toimii läheisessä yhteistyössä seudun oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) kulttuurialan ja muotoilun yksikön Habitcentren käyttäjä- ja konseptitutkimuslaboratorio on sijoittunut Nikkarikeskukseen. Laboratorio on osa Habitcentren tutkimus- ja kehitystoimintoa, joka auttaa huonekaluyrityksiä tuotekehityksessä. Vaasan yliopiston konseptijohtamisen professori on sijoittunut Nikkarikeskukseen. Hänen erikoisalaansa on huonekaluteollisuuden liiketoimintakonseptien luominen ja johtaminen. Oppilaitosyhteistyö näkyy päivittäin myös käytännössä, sillä Nikkarikeskuksen suurin yksittäinen vuokralainen on Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Viitala huomauttaa. Kaikki ovat tervetulleita Pohjanmaan Nikkarikeskus toivottaa tervetulleiksi myös muut kävijät kuin huonekalu- ja sisustusalan ammattilaiset. Ala-aulan vaihtuva huonekalunäyttely on kiinnostava läpileikkaus pohjalaisesta huonekaluosaamisesta ja sen vieressä toimivasta lahjatavaramyymälästä voi ostaa taidokkaita käsitöitä omaksi iloksi tai lahjaksi. Nikkarikeskuksen hyvin varusteltu 162-paikkainen auditorio, kaksi kokoustilaa ja ravintolapalvelut tarjoavat myös erinomaiset puitteet erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Kokousten ja seminaarien lisäksi täällä on järjestetty myös perhejuhlia ja yksityisiä vastaanottoja, Viitala kertoo. Samalla hän toivottaa ohikulkijat rohkeasti tervetulleiksi tutustumaan Nikkarikeskukseen. 8

9 Nikkarikeskus befrämjar österbottniskt möbelkunnande Möbler från Jurva har nästan en 200-årig historia. Även utbildningen inom möbelbranschen har långa traditioner. Tack vare nejdens skickliga konstsnidare har ordet jurvalaanen dvs en jurvamöbel blivit en synonym för stilmöbel i talspråket. Tanken att bygga ett gemensamt utställningsutrymme för möbelindustrin i Jurva fick sin början år 1997 och efter diverse uppläggningar stärktes planerna för startandet av en riksomfattande produktutvecklings-, företagsutbildnings- och promotionscentrum för möbelbranschen. Centrets uppgift blev att öka vetskapen om den österbottniska möbeltillverkningen och hjälpa företagare att finna kunskap, att öka produktutvecklingen och marknadsföringen, berättar Anne Viitala, utvecklingschef för snickericentret Pohjanmaan Nikkarikeskus. År 2001 grundade Jurva kommun tillsammans med andra österbottniska möbelkommuner och möbeltillverkningsföretag bolaget Kiinteistö Oy Pohjanmaan Nikkarikeskus. Byggandet startades i februrari 2003 och färdigställdes ett år senare. Byggnaden består i huvudsak av finländskt trämaterial och dess totalkostnad uppskattas till ca 3,1 miljoner euro. Kunskap, utbildning och marknadsföring Pohjanmaan Nikkarikeskus befrämjar marknadsföringen av regionens möbelindustri, branschens forskning och utveckling, samt branschanknutna företagstjänster. Dessa funktioner ombesörjs av Pohjanmaan Nikkarikeskus med samarbetsparter. Gamla Vasa län hyser över 350 företag i branschen som ger arbete åt ca 2000 personer. Nikkarikeskus är grundat för att betjäna dessa företag, säger Viitala. Ett riksomfattande kunskapscentrum verkar i Nikkarikeskus där företagare och kunder i möbelbranschen kan ta del av mångsidig information. Kunskapscentret har 9 startat sin verksamhet i projektform och med EU-finansiering, men tanken är dock att bygga en beständig verksamhetsform av centret. Projektet administreras av ett kommunsammanslaget näringslivsorgan i Sydbotten, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK). I Nikkarikeskus finns företagskuvösen Faartti som gynnar möbelindustrins företagsverksamhet genom att erbjuda nygrundande eller utvecklingsorienterade Alkuperäisen ajatuksen mukaan Nikkarikeskus toimii pohjalaisten huonekalutehtaiden näyttelykeskuksena. Yrittäjät voivat tuoda tuotteitaan esille yhteiseen näyttelytilaan, jonka vaihtuvat näyttelyt palvelevat kaikkia alan yrityksiä, ostajia ja alueella vierailevia matkailijoita. Enligt den grundläggande tanken fungerar Nikkarikeskus som ett utställningsforum för österbottniska möbeltillverkare. Företagare kan ta fram sina produkter i ett gemensamt utställningsutrymme, där varierande utställningar betjänar branschens företag, inköpare och besökande turister. företag utrymmen och utrustning, samt sakkunnigtjänster för vidareutveckling av företags- eller produktidéer. Forskning för företagens behov Nikkarikeskus fungerar i ett nära samarbete med regionens läroinstanser. Yrkeshögskolan i Seinäjoki, SeAMK, har sin enhet för kultur och design Habitcentre med konsument- och konceptforskningslaboratorium i Nikkarikeskus. Laboratoriet är en del av Habitcentres forsknings- och utvecklingsverksamhet som hjälper möbelföretag i produktutvecklingen. Professorn för konceptledning vid Vasa universitet är situerad i Nikkarikeskus. Hans specialområde är skapandet och ledandet av affärskoncept inom möbelindustrin. Samarbetet med utbildningsenheterna kan ses dagligen även på helt konkret nivå, ty vår största enskilda hyresgäst är Seinäjoki yrkeshögskola, påpekar Viitala. Alla är välkomna Pohjanmaan Nikkarikeskus välkomnar alla besökare, även andra än möbel- och inredningsexperter. Nedrevåningens möbelutställning byts om regelbundet och ger en intressant inblick i det österbottniska kunnandet inom möbeltillverkning. I presentaffären intill kan man köpa ytterst skickligt gjorda hantverkspjäser - till egen glädje eller som gåva. Nikkarikeskus har ett välutrustat auditorium med 162 sittplatser, två mötesutrymmen och restaurangtjänster som ger fina möjligheter till arrangemang av olika tillställningar. - Förutom möten och seminarier har vi även anordnat familjefester och privatmottagningar här, berättar Viitala. Samtidigt önskar hon förbipasserande välkomna för ett besök i Nikkarikeskus.

10 Logsetilta hightechia Keski- Euroopan ja Kanadan metsiin Yksi Mustasaaren suurimmista yrityksistä on Koivulahdessa toimiva Oy Logset Ab. Metsäkoneita valmistava yritys toimii pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla. Logsetin Titan-harvestereiden hytistä on hyvä näkyvyys työskentelyalueelle ja ohjaajan työasento pysyy vakaana koneen kallistellessa maastossa. Pienimmät Titan-mallit soveltuvat hyvin nuorenkin metsän harventamiseen. Sikten är bra och arbetsmiljön mycket god i hytten på Logsets Titan-skördare. Hytten är hela tiden vågrät, oberonde av maskinens läge. De mindre Titan-skördarna passar också för gallring av ung skog. Vuonna 1992 Gustav Frantzén, Seppo Koskinen ja Kristian Stén perustivat Oy Logset Ab:n ja ostivat silloisen työnantajansa Norcarin metsäkoneliiketoiminnan ja kiinteistön Koivulahdesta. Norcarin nimi elää vielä sitkeästi kansan suussa, vaikka liiketoimintaa on yli 12 vuoden ajan harjoitettu Logsetin nimellä ja omilla tuotteilla. Logsetin laaja ja ajanmukainen tuotevalikoima on jo varsin kattava ja lisää tuotelanseerauksia on tulossa tänäkin vuonna. Kurikkalainen Fomac International Ltd., joka oli pitkään toiminut tiiviissä yhteistyössä Logsetin kanssa, sulautettiin osaksi Logsetia vuonna Fomacin omistajat Jukka Kivipelto ja Kari Mikkilä tulivat silloin Logsetin osakkaiksi. Tuotanto nojaa verkostoosaamiseen Logset suunnittelee, valmistaa ja markkinoi metsäkoneita: kuormatraktoreita, harvestereita ja harvesteripäitä. Yhdessä ruotsa- laisen kumppanin kanssa on kehitetty myös energiapuun keräämiseen soveltuva hakeharvesteri. Logsetin tuotteet soveltuvat sekä metsänhoidollisiin harvennushakkuisiin että uudistushakkuisiin. Metsäkone on edistyksellinen kokonaisuus, joka on hyvä esimerkki korkean teknologian tuotteesta. Esimerkiksi harvesterin eri toimintoja ja laitteita ohjataan usealla tietokoneella, jotka kommunikoivat keskenään CAN-väylätekniikalla. Näin aikaansaadaan tehokas, energiaa säästävä ja ympäristöystävällinen kokonaisuus. Kone kommunikoi myös metsäyhtiön kanssa tiedonsiirtojärjestelmän kautta ja siinä on oma paikannusjärjestelmä (GPS). Logsetin tuotanto perustuu pitkäaikaisiin alihankintasuhteisiin. Monet komponenttien toimittajat osallistuvat myös tuotekehitykseen, joka on tärkeä osa Logsetin toimintaa. Tuotantomme uudistuu koko ajan ja tuomme pari uutta konemallia markkinoille vuosittain, kertoo tuotekehityksestä vastaava Jukka Kivipelto. Olemme edelläkävijöitä varsinkin koneen ohjausjärjestelmien kehittämisessä. Helppokäyttöisyys ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeitä kriteereitä tuotekehityksessä. Asiakkaiden suora palaute on toimivan tuotekehityksen edellytys. Yhtiö on patentoinut osan harvesteritekniikkaan liittyvistä tuotekehitysratkaisuistaan. Verkostojen merkitys on suuri myös markkinoinnissa ja etenkin jälkimarkkinoinnissa, Kristian Stén sanoo. Tämäntapaisella tuotteella on oltava hyvä jälleenmyyjä- ja huoltoverkosto kullakin myyntialueella. Vienti vetää Logset valmistaa hieman yli 100 metsäkonetta vuosittain. Logset on kannattava yritys ja pärjää hyvin kansainvälisillä metsäkonemarkkinoilla. Tilauskanta on hyvä, sillä koko tuotantokapasiteetti on myyty syksyyn saakka. Yrityksen kasvu, tuotekehitys ja investoinnit hoidetaan tulorahoituksella. Olemme edelläkävijä monissa teknisissä ratkaisuissa ja pystymme räätälöimään asiakkaalle kuhunkin käyttötarkoitukseen parhaiten sopivan koneen olemassa olevista moduuleista. Toimintamme on asiakaslähtöistä ja -läheistä ja tunnemmekin suurimman osan asiakkaistamme etunimeltä, selittää Gustav Frantzén. Yli 80 prosenttia Logsetin tuotannosta menee vientiin. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja itäinen Kanada. Venäjän kauppa on vasta alkuvaiheessa ja sen volyymi tulee varmasti nousemaan, sillä Venäjällä on suuret metsävarat ja pohjoismainen korjuutapa tekee vasta tuloaan sinne. Olemme palkanneet venäjänkielisen asiantuntijan, joka toimii Venäjän jälleenmyyjämme teknisenä tukihenkilönä ja kouluttajana. Yhdessä maahantuojamme kanssa rakennamme sinne toimivaa myynti- ja huoltoverkostoa. Markkinoiden avaamiseen liittyy paljon koulutusta sekä Venäjällä että täällä. Olemme kouluttaneet jopa loppuasiakkaiden kuljettajia: Helmikuun alussa tänne saapuu 10 hengen venäläisryhmä, joka koulutetaan Svenska Yrkesinsti- 10

11 Kari Mikkilä, Seppo Koskinen, Gustav Frantzén, Kristian Stén ja Jukka Kivipelto asettuivat samaan potrettiin Skotlantiin menevän Logsetin 8F -kuormatraktorin kanssa. Kari Mikkilä, Seppo Koskinen, Gustav Frantzén, Kristian Stén och Jukka Kivipelto framför en Logset 8F skotare på väg till Skottland. tutissa metsäkoneen kuljettajiksi, kertoo Stén. Osaava henkilöstö on menestystekijä Logsetin palveluksessa työskentelee tällä hetkellä 70 ihmistä, joista 55 Koivulahdessa ja 15 Kurikassa. Yhtiön työllistävä vaikutus on alihankkijoiden kautta kuitenkin vähintään kaksinkertainen omiin työpaikkoihin verrattuna. Logset on palkannut uusia työntekijöitä ja tarvetta lisärekrytointeihin näyttäisi olevan myös jatkossa. Rekrytoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että henkilö sopii työyhteisöön ja että hän on kielitaitoinen. Moni työntekijä onkin tullut taloon harjoittelu- tai kesätyöjakson kautta. Koulutamme henkilökuntaamme jatkuvasti, sillä jokaisen työntekijän pitää pysyä ajan tasalla, kertoo Seppo Koskinen. Olemme myös kasvattamassa yhtiöön toimivaa keskijohtoa, sillä tämän kokoisessa yrityksessä ei omistajien aika riitä kaikkien kysymysten ratkaisemiseen. Päivittäiset rutiinit hoituvat Logsetilla sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä, mutta myös muu kielitaito on tarpeen varsinkin niille henkilöille, jotka ovat asiakaskontakteissa mukana. Logset kantaa vastuunsa paitsi työnantajana myös yhteiskunnallisena toimijana. Jo vuonna 2000 Logset otti käyttöön rakentamansa ympäristöjärjestelmän kaikissa toiminnoissaan. Myös metsäkoneiden suunnittelussa on otettu huomioon ympäristönäkökulmat. Högteknologiska Logset-maskiner för Europas och Kanadas skogar Logset grundades 1992 då Gustav Frantzén, Seppo Koskinen och Kristian Stén köpte Norcars skogsmakinstillverkning och fastigheten i Kvevlax av den dåvarande arbetsgivaren. Namnet Norcar lever ändå envist kvar i folkmun, trots att man har bedrivit affärsverksamhet och sålt egna produkter redan i 12 års tid. År 2002 fusionerades Logset med långvariga samarbetspartnern Fomac International Ltd och Fomacs tidigare ägare Jukka Kivipelto och Kari Mikkilä blev delägare i Logset. Allt bygger på effektiva nätverk Logset konstruerar, tillverkar och marknadsför skogsmaskiner skotare, skördare och skördaraggregat, och tillsammans med svenska Ljungströms har man också konstruerat en flisskördare för uppsamling av hyggesrester och energived. Logsets produkturval är brett och lämpar sig för såväl skogsvårdande gallringar som slutavverkningar. Skogsmaskinen av idag är ett exempel på en komplicerad helhet av högteknologikomponenter. Till exempel skördarens olika funktioner styrs av flera olika datorer som kommunicerar sinsemellan med hjälp av CAN-teknik. Maskinen överför också data trådlöst till skogsbolaget och den är utrustad med GPS-lokaliseringssystem. Tack vare den avancerade teknologin har man skapat en effektiv, energisnål och miljövänlig helhet. Logsets produktion baserar sig på långvariga underleverantörsavtal. Flera av underleverantörerna deltar också i produktutvecklingen en viktig del av Logsets verksamhet. -Vår produktion förnyas hela tiden och vi lanserar ett par nya modeller per år, säger Jukka Kivipelto som ansvarar för produktutvecklingen. - Vi är föregångare speciellt när det gäller maskinernas styrsys- tem. Användar- och miljövänlighet är de viktigaste kriterierna i produktutvecklingen, och direkt feedback från kunderna är en förutsättning för fungerande produktutveckling. En del av Logsets skördartekniska lösningar är också patenterade. - När det gäller marknadsföring och eftermarknaden är det viktigt med fungerande nätverk, säger Kristian Stén. - Ett utbyggt försäljnings- och servicenät i varje försäljningsområde är en förutsättning när man säljer produkter som våra. Skogsmaskinen av idag är ett exempel på en komplicerad helhet av högteknologikomponenter Drag i exporten Logset tillverkar drygt 100 maskiner per år. Bolaget är solitt och lönsamt och står sig bra på den internationella skogsmaskinsmarknaden. Orderstocken är god, hela produktionskapaciteten är såld fram till hösten. Företagets expansion, produktutveckling och investeringar finansieras med egen intäktsfinansiering. - Vi är föregångare i många tekniska lösningar och med hjälp av vårt flexibla modulsystem kan vi bygga precis den maskin, som kunden vill ha. Vi utgår alltid från kundens behov och vi känner faktiskt merparten av våra kunder till förnamnet, säger Gustav Frantzén. Av Logsets produktion går 80 procent på export. De viktigaste marknaderna är Tyskland, Frankrike, Storbritannien och östra Kanada. Den ryska marknaden är ny för Logset men de första maskinerna är redan levererade och volymerna kommer helt säkert att växa Ryssland har stora skogsreserver och den nordiska avverkningsmetoden håller nu på att etableras. Ett av de största företagen i Korsholm är skogsmaskinstillverkaren Oy Logset Ab i Kvevlax. Det mesta av produktionen går på export. - Vi har anställt en rysktalande expert som dels har hand om kundskolningen men också fungerar som teknisk stödperson för vår återförsäljare i Ryssland. Tillsammans med vår importör bygger vi upp ett försäljnings- och servicenätverk i Ryssland. När man går in på en ny marknad betyder det ett stort utbildningsbehov, både här och hos kunden. Vi har till och med utbildat slutkundernas förare i början av februari kommer en grupp på 10 ryssar som ska utbildas till skogsamskinsförare vid Svenska yrkesinstitutet, säger Stén. Framgång bygger på kunnig personal För tillfället har Logset ca 70 anställda: 55 i Kvevlax och 15 i Kurikka. Den sysselsättande effekten är ändå åtminstone det dubbla, då man räknar med underleverantörerna. På senare tid har Logset gjort flera nyanställningar och behovet av nyrekryteringar ser ut att stå sig. I rekryteringen fäster man särskild vikt vid språkkunskaperna och att personen platsar i arbetsplatsgemenskapen. Många av de anställda har kommit till företaget via praktik eller sommarjobb. - Personalen utbildas kontinuerligt, för varje anställd måste hållas ajour, säger Seppo Koskinen. - Just nu strukturerar vi också om bolagets ledning och utbildar en operativ mellanledning ägarnas tid räcker inte till för att lösa alla frågor, säger Koskinen. De dagliga rutinerna sköts på Logset på de båda inhemska språken men ytterligare språkkunskaper är nödvändiga, speciellt för de inom personalen som har hand om kundkontakter. Förutom som arbetsgivare tar Logset också sitt ansvar som en del av samhället. Redan för fem år sedan tog Logset i bruk sitt miljöledningssytem, som berör alla delar av verksamheten, och miljöspekterna står i fokus då nya produkter utvecklas. 11

12 uutiset nyheter Urheiluakatemia aloittaa toimintansa Vaasanseudun urheiluakatemian rahoitus on varmistunut, joten urheiluakatemia aloittaa toimintansa Vaasanseudulla opiskelevat huippu-urheilijat voivat hakea urheiluakatemiaan jo tämän kevään aikana. Urheiluakatemia on palvelukokonaisuus, joka auttaa urheilijaa sovittamaan yhteen harjoittelemisen ja toisen tai kolmannen asteen opinnot. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat valmennus, harjoittelupaikat ja opiskelijapalvelut. Urheiluakatemia toimii läheisessä yhteistyössä seudun oppilaitosten ja urheilun lajijärjestöjen kanssa. Vaasanseudun urheiluakatemian lajit ovat yleisurheilu, suunnistus, hiihto, uinti, jääkiekko, jalkapallo ja lentopallo. Lisätietoja Vaasanseudun urheiluakatemiasta saa internetistä (www.vsua.fi) tai ottamalla yhteyttä: Raine Vasanoja Idrottsakademins verksamhet startar Finansieringen av Vasaregionens idrottsakademi är säkrad, därmed börjar idrottsakademin sin verksamhet Toppidrottare som studerar i Vasaregionen kan söka in till idrottsakademin redan under denna vår. Idrottsakademin är en servicehelhet som hjälper idrottare att anpassa sin idrottsträning med studier på andra eller tredje stadiet.. I servicehelheten ingår träning, träningsfaciliteter och studiehandledning. Idrottsakademin fungerar i ett nära samarbete med regionens institut och idrottens grenförbund. Vasaregionens idrottsakademi lägger tyngdpunkten på friidrott, orientering, längdskidåkning, simning, ishockey, fotboll och volleyboll. Mer information om idrottsakademin fås på Internet (www. vsua.fi) eller genom att kontakta: Raine Vasanoja puh. / tel sähköposti / e-post: FORUM Vaasanseudun elinkeinoneuvonnan yhteistyötä tiivistetään VASEK toimii aktiivisesti yhteistyössä seudun elinkeinoasiamiesten kanssa. Kuntien yrittäjiä palvelevat toimijat ja mm. uusyrityskeskus Startia kokoavat yhdessä säännöllisesti kuukausittaisissa yhteistapaamisissa kuntien ja koko seudun konkreettisesti elinkeinoelämää kehittävät ideat sekä koordinoivat ja tiedottavat toiminnastaan eri osapuolille. Yhdessä saamme enemmän aikaan ja voimme viedä toimivat ideat nopeasti eri puolille maakuntaa, kertoo Isossakyrössä asuva VASEKin yritysasiamies Kari Huhta. Seudullinen yrityspalvelupiste luodaan kokoamalla eri toimijoiden osaaminen ja tuotteet koko verkoston käyttöön. Kyse on enemmänkin koordinoinnista ja tehokkaasta tiedottamisesta kuin saman asian uudestaan keksimisestä. Tavoite seudullisten yrityspalvelupisteiden muodostamisesta on kirjattu hallitusohjelmaan ja niitä rakennetaan jo monille seuduille. Kokoamalla yhteen seudulla toimivat yrityspalvelujen tuottajat kunnalliset elinkeinoasiamiehet ja elinkeinoyhtiöt, TE-keskukset, työvoimatoimistot, maaseutukeskukset, uusyrityskeskukset, yritysrahoittajat, yrityspalveluyritykset, yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset ja muut organisaatiot on tarkoitus selkiyttää palvelujen tarjontaa ja helpottaa niiden saatavuutta. Tarkoitus ei ole rakentaa uutta organisaatiota, vaan parantaa jo olemassa olevien organisaatioiden yhteistoimintaa siten, että asiakas saisi siitä parhaan hyödyn. Seudun elinkeinoasiamiesten yhteistyökokoontumisia on tarkoitus jatkaa kuukausittain. Samarbetet kring Vasaregionens näringslivsrådgivning intensifieras VASEK samarbetar aktivt med regionens näringsombudsmän. Kommunernas aktörer som betjänar företagare, samt bla Nyföretagscentrum Startia samlar månatligen in alla kommuners utvecklingsbara projektidéer som konkret förbättrar näringslivet i regionens kommuner. Därefter koordinerar samt informerar man om verksamheten. -Tillsammans åstadkommer vi mer och kan ta funktionella idéer snabbt ut till olika håll i landskapet, säger storkyrobon Kari Huhta som är företagsombudsman i VASEK. Ett regionalt kontor för företagstjänster skapas genom att sammanställa kunnandet och produkterna hos olika aktörer för hela nätverkets bruk. Det är mer fråga om koordinering och effektiv information än om att uppfinna saker på nytt. Målet angående skapandet av dylika betjäningskontor för företag är antecknat i regeringsprogrammet och betjäningskontorerna håller på att ta form redan i flera regioner. Genom att föra samman producenterna för regionens företagstjänster kommunala näringslivsombudsmän och näringsföretag, TE-centraler, arbetskraftsbyråer, landsbygdscentra, nyföretagscentra, företagsfinansiärer, företag som levererar företagstjänster, företagsorganisationer, läroanstalter och övriga organisationer - strävar man till att göra utbudet av tjänsterna tydligare och mera lättillgängliga. Tanken är inte att skapa en ny organisation, utan att förbättra samverkan mellan dessa organisationer så att kunden får den bästa möjliga nyttan. Meningen är att samarbetsträffarna för regionens näringslivsombudsmän fortsätter månatligen. 12

13 Rannikko- Pohjanmaan Yrittäjät aloitti toimintansa Suomen Yrittäjien aluejärjestö Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät Kust-Österbottens Företagare on synnyttyään lopettanut pari vuotta jatkuneen kiistan Pohjanmaan maakunnassa toimivasta yrittäjien aluejärjestöstä. Juuri ennen joulua neuvoteltu ratkaisu on voimassa vuoden 2006 loppuun asti. Uuden aluejärjestön ovat perustaneet paikallisyhdistykset Vaasan Yrittäjät (VY) ja Österbottens Företagarförening (ÖF), joissa on jäseninä yhteensä lähes 2300 yrittäjää. Aluejärjestö on aidosti kaksikielinen, mutta paikallisyhdistykset palvelevat jäseniään edelleen omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Aluejärjestön organisaatio pidetään kevyenä, joten käytännön asioista vastaavat aluejärjestön hallitus sekä paikallisyhdistysten työntekijät. Kentältä tullut jäsenien 100- prosenttinen tuki mahdollisti tämän aluejärjestön perustamisen, sanoo ÖF:n hallituksen puheenjohtaja Caj-Erik Karp. Samoilla linjoilla on myös Vaasan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Pentti Risberg, joka kiittelee myös ÖF:n ja VY:n yhteistoimintaa saumattomaksi. Kielirajat ylittävä aito yhteistyö takaa sen, että meillä on enemmän resursseja seudun yrittäjien edunvalvontaan. Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueeseen kuuluvat Vaasa, Mustasaari, Korsnäs, Luoto, Maalahti, Maksamaa, Närpiö, Oravainen, Uusikaarlepyy ja Vöyri. ÖF palvelee ruotsinkielisiä yrittäjiä vielä laajemmalla alueella. Kust-Österbottens Företagare startade sin verksamhet Regionorganisationen för Företagarna i Finland, Kust-Österbottens Företagare, har avlsutat en tvåårig dragkamp om en i landskapet Österbotten stationerad regionorganisation för företagare. Förhandlingarna resulterade i ett beslut före julen 2004 och är i kraft till slutet av Den nya regionorganisationen är grundad av lokaföreningarna Vaasan Yrittäjät (VY) och Österbottens Företagarförening (ÖF), där det finns sammanlagt nästan 2300 företagare. Regionorganisationen är genuint tvåspråkig, men lokalföreningarna betjänar sina medlemmar fortsättningsvis på sitt eget språk, finska eller svenska. Regionförbundets organisation kommer att hållas lätt, de praktiska ärendena sköts av en motsvarande regionorganisation med styrelse samt lokalföreningens arbetstagare. -Medlemmarna ute på fältet gav oss ett 100-procentigt stöd och detta möjliggjorde grundandet av en regionorganisation, säger ÖF:d styrelseordförande Caj- Erik Karp. Samma linjeföring har även styrelseordföranden för Vaasan Yrittäjät, Pentti Risberg, som tacksam för det smidiga samarbetet mellan ÖF och VY. Ett genuinta samarbete över språkgränserna garanterar det att vi har mer resurser för företagarnas intressebevakning i regionen. Kust-Österbottens Företagare har Vasa, Korsholm, Korsnäs, Larsmo, Malax, Maxmo, Närpes, Oravais, Nykarleby och Vörå som sina områden. ÖF betjänar även de svenskspråkiga företagarna på ett ännu större område. FORUM uutiset nyheter Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus (toinen oikealta) kävi onnittelemassa Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjiä avointen ovien päivänä. Tuula Töyli (vas.), Caj-Erik Karp, Kurt Häggblad, Pentti Risberg ja Pekka Haapanen olivat tyytyväisiä aluejärjestön perustamisen johdosta. Jussi Järventaus, vd för Företagarna i Finland, (andra från höger) gratulerade Kust-Österbottens Företagare under Öppet Hus-dagen. Tuula Töyli (till vänster), Carj-Erik Karp, Kurt Häggblad, Pentti Risberg och Pekka Haapanen verkar nöjda med grundandet av en regionorganisation. 13

14 uutiset nyheter FORUM Lisää lentoja Vaasasta Vaasanseudun lentomatkustajien yhteydet paranivat alkaen, kun lentoyhtiö Blue 1 aloitti suorat lennot Vaasasta Helsinkiin ja Kööpenhaminaan. Myös Finnair jatkaa lentoja Vaasasta Helsinkiin. Tällä hetkellä Vaasasta pääsee Helsinkiin maanantaisin 10 kertaa päivässä ja muina arkipäivinä 11 kertaa päivässä. Lauantaisin lähtöjä on kuusi ja sunnuntaisin viisi. Paluulentoja Vaasaan on luonnollisesti sama määrä. Suoria Kööpenhaminan lentoja on arkipäivisin kerran päivässä. Tukholmaan lennetään arkisin neljä kertaa ja viikonloppuisin kolme kertaa päivässä. Vaikka Tukholman lähtöjen lukumäärä väheni yhdellä, matkustajapaikkojen lukumäärä säilyi, sillä aamun ensimmäinen kone on suurempi kuin aiemmin käytössä ollut. Viime vuoden liikennetilastojen mukaan laskeutumiset Vaasan lentoasemalle lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna. Myös kuluvan vuoden tammikuu oli matkustajaliikenteen osalta vilkas. Mer flygturer från Vasa Flygpassagerarnas förbindelser blev sträcket bättre från och med den 31.1, då flygbolaget Blue 1 började med direktflyg från Vasa till Helsingfors och Köpenhamn. Även Finnair fortsätter sina flygturer från Vasa till Helsingfors. För tillfället kommer man från Vasa till Helsingfors alla måndagar 10 gånger dagligen, andra vardagar 11 gånger per dag. Lördagens avresor är 6 till antalet och söndagar avgår flyget från Vasa till Helsingfors 5 gånger. Returflygen till Vasa är lika många till antalet. Varje dag avgår en flygtur från Vasa till Köpenhamn. Till Stockholm kommer man 4 gånger i veckan under vardagarna och under helgen 3 gånger per dag. Även om flygturerna till Stockholm minskades med en avgång, förblev passagerarplatsernas antal samma eftersom morgonflygets första flygmaskin är större än den som flugit rutten tidigare. Förra årets trafikstatistik visar på en ökning i antalet landningar på Vasa flygfält jämfört med siffrorna från föregående år. Även passagerartrafiken i januari i år var livlig. IC-juna jatkaa liikennöintiä Vaasan ja Helsingin välillä Vaasan ja Helsingin välinen suora InterCity-junayhteys jatkuu ainakin vuoden 2005 loppuun saakka. IC 42 -juna lähtee arkisin ja lauantaisin Vaasasta Helsinkiin klo ja IC 41 Helsingistä Vaasaan arkisin ja sunnuntaisin klo Suoran junayhteyden säilyminen oli vaakalaudalla vuodenvaihteessa. VR perusteli suoran junayhteyden lakkauttamissuunnitelmia mm. sillä, että veturin vaihtaminen Seinäjoen asemalla on suhteellisen työlästä ja kallista. Vaasan ja Helsingin välisessä InterCity-junassa on myös ns. Vaasa-vaunu, jonka edulliset paikat ovat ensisijaisesti VR:n kanssa sopimuksen tehneiden yritysten ja yhteisöjen henkilökunnan ja jäsenten käytettävissä. Myös muuta matkustajat voivat kysellä vapaana olevia Vaasa-vaunu -paikkoja VR:n matkapalvelusta matkapäivää edeltävänä päivänä. IC-tåget fortsätter trafikera mellan Vasa och Helsingfors InterCity-tåget trafikerar mellan Vasa och Helsingfors åtminstone fram till slutet av år IC 42 tåget avgår vardagar och lördagar från Vasa till Helsingfors kl 05.30, och IC 41 från Helsingfors till Vasa vardagar och söndagar kl Den direkta tågförbindelsen var nedläggningshotad vid årsskiftet. Statens järnvägar Valtion Rautatiet VR motiverade nedläggningsplanerna bla med att lokbytet vid Seinäjoki station är både kostsamt och arbetsdrygt. IC-tåget som trafikerar mellan Vasa och Helsingfors har även en sk Vasa-vagn, vars förmånliga tågplatser är till förfogande främst för personal och medlemmar till företag och samfund, som har ett avtal med VR. Även andra resenärer kan fråga efter lediga platser i Vasa-vagnen från VR:s resetjänst dagen före avresan. 14

15 FORUM uutiset nyheter Vuoden 2008 asuntomessut Vaasassa Osuuskunta Suomen Asuntomessut on päättänyt myöntää vuoden 2008 asuntomessut Vaasan kaupungille. Asuntomessut järjestetään Vaasan kaupungin ja Suomen Asuntomessujen yhteistyönä Suvilahden kaupunginosassa. Messujen teemana on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä merellinen asuminen keskustan tuntumassa. Messualue rakennetaan Suvilahden rantavyöhykkeelle osana 1970-luvulla rakennetun lähiön uudistushanketta. Messualueesta tulee monipuolinen asuinalue, joka soveltuu osaksi Suvilahden nykyistä lähiötä. Rakentamista valmistelevat perustyöt alkavat tänä keväänä. Messualueen kunnallisteknisten kustannusten osuudeksi arvioidaan noin kaksi miljoonaa euroa. Vaasan Suvilahti on Suomen Asuntomessujen ensimmäinen lähiöuudistushanke. Lähiön täydennysrakentaminen myös pien- taloilla vahvistaa ja monipuolistaa alueen asuntotarjontaa. Asuntomessuilla myös suunnittelijoiden ja rakentajien on mahdollisuus kokeilla uusia ratkaisuja ja asumisideoita, mikä varmasti vaikuttaa lopputulokseen. Vielä ennen Vaasaa asuntomessut järjestetään Oulussa 2005, Espoossa 2006 ja Hämeenlinnassa Bostadsmässan år 2008 i Vasa Andelslaget Finlands Bostadsmässa överlåter värdskapet för bostadsmässan år 2008 till Vasa stad. Bostadsmässan arrangeras i samarbete med Vasa stad och Finlands Bostadsmässa i Sunnanviks stadsdel. Temat för mässan är ett socialt och ekologiskt hållbart, havsnära boende intill centrum. Mässområdet byggs på Sunnanviks strandbälte, som en del av ett förnyelseprojekt som pågår i förorten Sunnanvik som är byggd på 70-talet. Mässområdet blir ett mångsidigt bostadsområde, som anpassar sig väl efter nuvarande Sunnanvik. Det förberedande grundarbetet för byggandet startar denna vår. Kostnadsandelen för mässområdets kommunalteknik uppskattas till ca två miljoner euro. Sunnanvik i Vasa är det första förnyelseprojektet för en förort som bostadsmässan Suomen Asuntomessut genomför. Byggandet av nya bostäder och även småhus på förorten förstärker samt gör områdets bostadsutbud mångsidigare. Bostadsmässan ger även husplanerare och -byggare möjligheten att ta fram nya lösningar och bostadsidéer, som garanterat påverkar slutresultatet. Innan Vasa Bostadsmässa tar form, arrangeras motsvarande i Uleåborg 2005, Esbo 2006 och Tavastehus Lisätietoja / Information: 15

16 Koulutusta yrittäjille oman alueen oppilaitoksista Vaasan seudun yrityksillä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa osaamistaan, sillä paikalliset oppilaitokset tarjoavat yrittäjille ja yritysten henkilökunnalle monipuolista koulutusta. Yrittäjät voivat parantaa ammattitaitoaan opiskelemalla esimerkiksi taloushallintoa ja kirjanpitoa, tietotekniikkaa, laatuasioita, kieliä tai henkilöstön johtamista ja esimiestaitoja. Yrittäjille on olemassa oma ammattitutkintonsakin: yrittäjän ammattitutkinto ja syventävämpi yrittäjän erityisammattitutkinto. Koulutuksen avainsana tänä päivänä on yksilöllisyys. Opetusohjelmat räätälöidään opiskelijan tarpeita vastaaviksi. Opetus on usein monimuoto-opetusta, jolloin osa opiskelusta tapahtuu työpaikalla tai verkko-opetuksena internetin välityksellä. Opiskella voi siellä missä haluaa ja silloin, kun se parhaiten sopii omaan aikatauluun. Yrittäjäjärjestöt ja kouluttajat yhteistyössä Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus on mukana muun muassa valtakunnallisissa, julkisrahoitteisissa Kattava- ja Panosprojekteissa. Projektit ovat tulosta Suomen Yrittäjien ja Aikuiskoulutuskeskusten liiton vuonna 2001 tekemästä sopimuksesta, jonka tavoitteena on mm. luoda valtakunnallinen toimintamalli yrittäjäjärjestöjen ja aikuiskoulutuskeskusten järjestelmälliselle yhteistyölle. Pohjalaisten pilottiyritysten etsintä aloitettiin syksyllä. Viime syksynä VAKK:ssa käynnistyi myös Osaava yrittäjä projekti, joka pyrkii edistämään yrittäjyyttä Pohjanmaan alueella. Ensimmäinen kurssi aloitti opintonsa joulukuussa. Ryhmän toivomuksesta kurssilaiset keskittyvät aluksi yrityksensä markkinointimateriaalin, kuten kotisivujen ja esitteiden, tuottamiseen. Projekti kestää vuoteen 2007 saakka, ja uusia opiskelijoita otetaan mukaan koko ajan, projektipäällikkö Päivi Ikävalko-Kivihaka kertoo. Ruotsinkielisen Pohjanmaan aikuiskoulutuksesta vastaa KKC Korsnäs Kurscenter. Se tarjoaa yrittäjille sekä pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstölle mm. johtamistaidon koulutusta. Yhdessä Suupohjan rannikkoseudun, Vaasan ja Pietarsaaren työvoimatoimistojen kanssa toteutettavassa Työresurssi-projektissa etsitään ja koulutetaan uusia työntekijöitä projektissa mukana oleviin yrityksiin. Korsnäsin lisäksi KKC Korsnäs Kurscenter järjestää koulutusta myös Pietarsaaressa, Närpiössä, Vaasassa ja Kristiinankaupungissa. Lisätietoja Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, puh. (06) , KKC - Korsnäs Kurscenter, (06) , Företagare kan förbättra sin yrkeskunskap genom att studera ekonomi och bokföring, datateknik, kvalitetsövervakning, språk samt personalledning och förmanskunskaper. Det finns även en yrkesexamen för företagare; företagarens yrkesexamen och en mera djupgående specialyrkesexamen för företagare. Nyckelordet för utbildning idag är individualitet. Utbildningsschemat skräddarsys för att motsvara studerandens behov. Utbildningen sker i form av flerformsundervisning där en del av studierna sker på arbetsplatsen eller som nätundervisning via Internet. Man kan studera på valbart ställe och enligt den egna tidtabellen. Företagsorganisationer och utbildare i samarbete Vasa Yrkesutbildningscentrum för Vuxna är med i bl a riksomfattande, offentligt finansierade projekt såsom Kattava och Panos. Mia Händelin (oik.) VAKK:sta opettaa Anne Kytölälle tietokantaohjelman käyttöä. Mia Händelin (tillh.) från VAKK lär Anne Kytölä att använda databasprogram. Utbildning för företagare i den egna regionens läroinstanser Företagen i Vasaregionen har goda möjligheter att utöka sitt kunnande, ty lokala läroinstanser erbjuder företagare och deras personal en mångsidig utbildning. Projekten är resultat av ett avtal mellan Företagarna i Finland och förbundet för vuxenutbildningscentra som gjordes år 2001, och målet är bl a att skapa en riksomfattande verksamhetsmodell till ett systematiskt samarbete mellan företagarorganisationer och vuxenutbildningscentra. Sökandet efter österbottniska pilotföretag startades i höst. I höst startade även projektet Kunnig Företagare i Vasa Yrkesutbildningscentrum för Vuxna. Projektets mål är att främja företagandet i Österbotten. Den första kursen startade i december. Enligt gruppens eget önskemål koncentrerar man sig först på företagets marknadsföringsmaterial, såsom produktion av hemsidor och broschyrer. Projektet fortsätter fram till år 2007, nya studeranden tas med i lederna hela tiden, berättar projektchef Päivi Ikävalko-Kivihaka. För den svenskspråkiga vuxenutbildningen svarar KKC Korsnäs Kurscenter. Korsnäs Kurscenter erbjuder bla ledarskapsutbildning för personal på små- och medelstora företag. Tillsammans med arbetskraftsbyråerna inom Syd-Österbottens kustområde, Vasa och Jakobstad förverkligas Arbetsresursen-projektet där man söker och utbildar nya arbetstagare för företag som är med i projektet. Förutom i Korsnäs arrangerar KKC Korsnäs Kurscenter utbildning i Jakobstad, Närpes, Vasa och Kristinestad. Mer information Vasa Yrkesutbildningscenter för Vuxna, tel (06) , KKC Korsnäs Kurscenter, (06) , 16

17 Pendelöinti Vaasanseudun kuntien välillä yleistä Vaasanseudulla pendelöidään ahkerasti eli käydään työssä muualla kuin asuinkunnassa. Välimatkat ovat suhteellisen lyhyet ja kulkuyhteydet hyvät. Pisimmillään työmatka esimerkiksi Vaasaan on noin 50 kilometriä yhteen suuntaan. Pendelöintiä on myös Vaasanseutua kauemmaksi, esimerkiksi Ouluun, Turkuun ja pääkaupunkiseudulle ja päinvastoin. Työpaikkaomavaraisuus eli työpaikkojen määrä kunnissa vaikuttaa pendelöintimääriin. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, tilanne on päinvastainen. Vaasanseudun kunnista kuljetaan eniten töihin Vaasaan, jossa käy työssä 7700 ei-vaasalaista. Myös muut kunnat tarjoavat suhteellisen paljon työpaikkoja muista kunnista tuleville: Mustasaareen tulee töihin 1200, Laihialle 400 sekä Maalahteen ja Isoonkyröön 300 henkilöä. Mustasaaren työllisestä työvoimasta kolmannes käy töissä oman kunnan alueella ja yli puolet suuntaa Vaasaan. Kyrönmaan kuntien välinen pendelöinti on vilkasta, joskin Vaasa saa pendelöijistä suurimman osan, lähes 1400 työntekijää. Maalahdesta käy 800 henkilöä muissa kunnissa töissä. Oravaisista, Vöyriltä, Jurvasta ja Korsnäsistä muualle töihin lähteminen on vähäisempää kuntien korkean työpaikkaomavaraisuuden vuoksi. Pendlingen mellan kommunerna i Vasaregionen allmänt I Vasaregionen pendlar man flitigt, dvs man arbetar någon annanstans än i sin egen hemkommun. Avstånden är förhållandevis korta och förbindelserna goda. Den längsta vägen inom regionen - tex till Vasa - är 50 km i en riktning. Man pendlar även längre, tex till Uleåborg, Åbo och huvudstadsregionen och tvärtom. Arbetsplatssysselsättningsgraden gällande arbetsplatser dvs antalet arbetsplatser i kommunerna inverkar på pendlingen. Om arbetsplatssysselsättningsgraden är över 100 %, är områdets arbetsplatsantal större än antalet yrkesverksam arbetskraft i regionen. Om sysselsättningsgraden är under 100 % är situationen omvänd. I vasaregionens kommuner pendlar man mest till Vasa där över 7700 icke-vasabor arbetar. Även andra kommuner erbjuder förhållandevis mycket arbetsplatser för arbetstagare från andra kommuner: till Korsholm kommer ca 1200 arbetstagare, till Laihela 400 samt till Malax och Storkyro 300 personer per kommun. Pendlingen mellan kommuner är livlig i Kyrolandet, även om Vasa får den största delen av alla pendlare, nästan 1400 arbetstagare. Från Malax pendlar 800 personer till andra kommuner. Från Oravais, Vörå, Jurva och Korsnäs pendlar man mindre till andra kommuners arbetsplatser på grund av den egna kommunens höga arbetsplatssysselsättningsgrad. 17

18 Vaasa on suosittu kokouskaupunki Vaasa on varteenotettava vaihtoehto Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun rinnalla, kun etsitään paikkaa kansainväliselle, suurelle tapahtumalle. Vaasa on yksi Suomen merkittävimmistä kokouskaupungeista. Kaupungissa järjestetään joka vuosi useita suuria kokouksia ja tapahtumia. Viime vuonna Vaasassa pidettiin 8 kansainvälistä kongressia. Tänä vuonna Vaasassa järjestetään mm. Kaupunkifoorum, joka tuo toukokuussa Vaasaan kuntien viranhaltijaa ja kaupunginjohtajaa. Vuonna 2006 tapahtumia on erityisen paljon, sillä Vaasa täyttää silloin 400 vuotta. Vaasa sijoittui vuonna 2001 viidenneksi Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun jälkeen Finland Convention Bureaun kansainvälisten kongressien määrää mittaavalla listalla, vaikka meillä Vasa är ett av Finlands mest anmärkningsvärda kongresstäder. I staden arrangeras årligen stora möten och evenemang. Förra året arrangerades åtta internationella kongresser i Vasa. I år arrangeras bla Stadsforum i Vasa, som inbringar kommunaljänsteinnehavare och stadsdirektörer till staden i maj. År 2006 finns det speciellt många evenemang inbokade i Vasa, då staden fyller 400 år. Vasa rankades som femma år 2001 efter Helsingfors, Esbo, Tammerfors och Åbo på listan av den internationella kongressmätaren, Finland Convention Bureau, även om vi inte har något skilt kongresshus. I stället för ett kongresshus har vi många olika alternativ. Ett möte kan arrangeras på stranden vid Badhotell Rantasipi Tropic- ei ole erillistä kongressitaloa. Yhden kongressitalon sijasta meillä on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Kokouksen voi järjestää meren rannalla Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandiassa, Vaasan yliopistossa tai Åbo Akademissa. Kaupungin keskustaan haluavat voivat valita kokouspaikaksi esimerkiksi Radisson SAS Royal hotellin tai Sokos Hotelli Vaakunan, jossa on aivan uudistuneet tilat. Messuja ja muita suuria tilaisuuksia varten meillä on Botniahalli ja Vaasa Arena, kaupungin kokous- ja kongressipäällikkö Maria Backman luettelee. Kokoustilojen valikoima on laaja neuvottelukabineteista 500 hengen auditorioihin. Pienille, Vasa populär som mötes- och konferensstad Vasa är ett gott alternativ till Helsingfors, Esbo, Tammerfors och Åbo, när man söker ett säte för stora internationella evenemang. alle 20 hengen ryhmille, idyllisimmät kokouspaikat löytyvät Vaasan saaristosta. Vaasan valtteja kokouskaupunkina ovat mm. hyvät yhteydet. Kaupunkiin on helppo tulla. Vaasaan pääsee suorilla lennoilla Helsingistä, Tukholmasta ja Kööpenhaminasta. Etäisyydet Vaasassa ovat lyhyitä; palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Suurten tilaisuuksien järjestäminen ei tuota ongelmia, sillä kaupungissa riittää majoitustilaa. Kaupungin seitsemässä hotellissa on yli 800 huonetta. Kokouspaikan ja hotellin lisäksi vieraat arvostavat hyvin järjestettyjä oheispalveluja ja -ohjelmaa Vaasassa ja ympäristökunnissa, Backman sanoo. Vinkkejä tapahtumien järjestäjille Kokous- ja kongressipäällikkö Maria Backman neuvoo maksutta tilaisuuksien järjestäjiä, puh. (06) , Vaasassa on yrityksiä, joiden landia, vid Vasa universitet eller Åbo Akademi. De som vill vistas i stadens centrum kan boka tex Radisson SAS Royal Hotel eller Sokos Hotel Vaakuna, där det finns alldeles nya utrymmen. För mässor och andra stora evenemang finns Botniahallen och Vasa Arena, listar stadens mötes- och kongresschef Maria Backman. Utbudet av mötesutrymmen är stort, allt från förhandlingskabinett till auditorium för 500 personer. För små grupper om 20 personer finns de mest idylliska mötesplatserna i Vasa skärgård. Vasas fördel som mötesstad är bla de goda förbindelserna. Det är lätt att komma till staden. Det går direktflyg från Helsingfors, Stockholm och Köpenhamn och avstånden i Vasa är korta; servicen finns på promenadavstånd. Att arrangera stora tillställningar orsakar inga svårigheter, staden har gott om övernattningsmöjligheter. I stadens sju hotell finns över 800 rum. - Förutom fina möterplatser och hotell uppskattar gästerna välorganiserade rekretationsmöjligheter och program i Vasa med omnejd, säger Backman. Tips till arrangörer Mötes- och kongresschef Maria Backman ger råd och tips kostnadsfritt till arrangörer av evenemang, tel. (06) , Företag i Vasa som man kan vända sig till angående mötesarrangemang: Vasa universitet; Levón-institutet Bothnia Congress, tex (06) och Linc Projects Oy Ab, tel. (06) Även mässbolag Oy Finn- Nolia Ab, tel. (06) , arrangerar stora evenemang. tehtäväksi voi antaa kokousten järjestämisen, esim: Vaasan yliopiston Levón-instituutin Bothnia Congress, puh (06) ja Linc Projects Oy Ab, puh. (06) Myös messuyhtiö Oy Finn-Nolia Ab, puh (06) , järjestää isoja tilaisuuksia. Tulossa 2005 På kommande th NIR Nord Midwinter Meeting and Course Järj. / Arr. NIRCE ja Unizon. Crossborder NetWorking and Learning Järj. / Arr. Unizon Conference. Kaupunkifoorum Järj. sisäasiainministeriö ja Vaasan kaupunki. Stadsforum Arr. Vasa stad och inrikesministeriet. Algorithmic Information Theory Järj. Vaasan yliopisto. Arr. Vasa universitet. 8 th Vaasa Conference in International Business Järj. Vaasan yliopisto. Arr. Vasa universitet. Kuntoutusasiain neuvottelukunnan ja alueellisten yhteistyötoimikuntien neuvottelupäivät Järj. Länsi- Suomen lääninhallitus. Gemensamma infodagar för Delegationen för rehabiliteringsärenden och de regionala rehabilite ringssamarbetskom missionerna Vaasan yliopistolla on järjestetty monia konferensseja: The 32nd Nordic Haematological Spring Meeting järjestettiin siellä toukokuussa Många konferenser har arrangerats vid Vasa universitet: The 32nd Nordic Haematological Spring Meeting arrangerades där i maj

19 Mene museoon! Suomi on museoiden luvattu maa ja Pohjanmaalla on yksi maailman tiheimmistä museoverkostoista. Museot syntyvät usein yksityisten keräilijöiden kokoelmien ympärille ja niiden toiminnasta vastaa jokin yhteisö. Museoksi voidaan kutsua melkein mitä tahansa kokoelmaa ja siksi niiden taso vaihtelee suuresti. Museot kertovat seudulle ominaisesta kulttuurista joko laajasti tai keskittyen johonkin tiettyyn osa-alueeseen luvulla museoverkosto laajeni voimakkaasti ja tällä hetkellä tarjonta on runsasta. Museot kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta paitsi toisten museoiden myös muiden vapaa-ajan viettotapojen kanssa. Sen takia jokaisen museon pitäisi löytää jokin oma erikoisuutensa, jonka avulla se houkuttelee kävijöitä, sanoo museonjohtaja Anne-Maj Salin Tikanojan taidekodista. Ei pelkästään vanhaa tavaraa Museo-sanalla on pölyinen ja pysähtynyt kaiku. Kaikki museoitava tavara ei kuitenkaan ole vanhaa, vaan monet museot tallettavat myös meidän ajastamme kertovaa esineistöä. Usein nämä esineet saadaan lahjoituksina, mutta monesti museot täydentävät kokoelmiaan myös ostamalla esineistöä. Valitettavasti tarjonta on lähes rajatonta ja määrärahat ovat pieniä. Museohenkilökunnan on osattava napata yhteiskunnasta oleellisia asioita kerätessään esineistöä. Tämä koskee sekä kulttuurihistoriallisia että taidemuseoita, Salin kertoo. Yleensä ihmiset käyvät museoissa vierailla paikkakunnilla, mutta harvemmin omilla kotikulmillaan. Oman kotiseudun museoissa käyminen voi kuitenkin vahvistaa omaa identiteettiä ja auttaa ymmärtämään lähiseudun historiaa. Museokäynti voi olla myös esteettinen virkistyshetki, jonka aikana pääsee nauttimaan ympärillä olevien esineiden kauneudesta. Oheinen lista ei ole täysin kattava, mutta antaa viiteitä Vaasanseudun museotarjonnasta. Vaasanseudun museoita: Isokyrö: Asemiesmuseo, Isonkyrön kotiseutumuseo, Lehmäjoen maa- ja kotitalousmuseo Jurva: Jurvan museo Laihia: Laihian kirkkomuseo, Laihian maatalouskonemuseo, Laihian museo, Laihian nuorisoseuramuseo, Nuukuuren museo Korsnäs: Harrströmin myllymäkimuseo, Kotiseutumuseo, Pappilamuseo Maalahti: Arstugården, Bergön kotiseutumuseo, Brinken, Merenkurkun venemuseo, Petolahden kotiseutumuseo Mustasaari: Björkön museoalue, Granösundin kalastajakylä, Raippaluodon kotiseutumuseo, Stundarsin käsityöläiskylä Oravainen: Betlehemin käsityöläismuseo, Kimon koulumuseo, Kimon ruukki, Päretalo, Työväenasuntomuseo Virgo, Vänrikki Stoolin keskus Vaasa: Auto- ja moottorimuseo, Bragen ulkomuseo, Merimuseo, Nelin-Cronströmin taiteilijakoti, Pohjanmaan museo, Sundomin museo, Tikanojan taidekoti, Vaasan sotaveteraanimuseo, Vaasan taidehalli, Vaasan työväenmuseo, Wasastjernan kauppiaantalo (marraskuussa 2005 avautuu Kuntsin modernin taiteen museo) Vähäkyrö: Pläkkyrimuseo, Vähäkyrön kotiseutumuseo Vöyri: Fädernergården, Myrbergsgården, Rasmusbacken Till museet! Finland är muséernas lovade land och har ett av de tätaste musénätverken i världen. Muséer föds ofta kring en privatsamling och verksamheten styrs vanligen av ett samfund av något slag. Man kan kalla nästan vilken samling som helst för ett museum och därför växlar nivån storligen. Muséerna berättar om regionens karaktäristiska kulturdrag, antingen ur en vid synvinkel eller med betoning på ett visst delmråde. På 1970-talet breddades musénätverket kraftigt och för tillfället finns det ett stort utbud. Muséerna tävlar om människornas fritid förutom med andra muséer även med annan fritidssysselsättning. Därför bör varje museum hitta en egen specialitet som lockar till sig besökare, säger muséintendent Anne-Maj Salin från Tikanojas konsthem. Inte bara gamla saker Ordet museum låter som något gammalt och avstannat. Alla muséföremål är dock inte gamla, många museer samlar in tingest som berättar om samtida fenomen och leverne. Ofta doneras dessa föremål, men många gånger kompletterar muséerna sina samlingar genom att köpa föremål. Tyvärr är utbudet nästan gränslöst och anslagen små. - Musépersonalen bör kunna ta till vara väsentliga saker från samhället. Detta berör både kulturhistoriska instanser som konstmuséer, berättar Salin. Människor går ofta till muséer på andra orter, mera sällan i sina egna hemknutar. Att besöka den egna ortens museum stärker dock den egna identiteten och hjälper oss att förstå närregionens historia. Ett musébesök kan vara en estetiskt uppiggande upplevelse där man kan njuta av skönheten av de omringande föremålen. Den bifogade listan är inte helt komplett men ger en inblick i Vasaregionens muséutbud. Vasaregionens museer: Storkyro: Vapenbrödramuséet, Storkyro hembygdsmuseum, Lehmäjoki lantbruksoch hushållsmuseum Jurva: Jurva museum Laihela: Laihela kyrkomuseum, Laihela jordbruksmaskinmuseum, Laihela museum, Laihela ungdomsförenings museum, Nuukuuren museo (Noggrannhetens museum) Korsnäs: Harrströms kvarnmuseum, Hembygdsmuseum, Prästgårdmuseum Malax: Arstugården, Bergö hembygdsmuseum, Brinken, Kvarkens båtmuseum, Petalax hembygdsmuseum Korsholm: Björkö muséområde, Granösunds fiskarmuseum, Replot hembygdsmuseum, Stundars kulturcentrum Oravais: Betlehems hantverksmuseum, Kimo skolmuseum, Kimo bruk, Pärtmuseum, Arbetsbostadsmuséet Virgo, Fänrik Ståls centrum Vasa: Bil-och motormuseum, Brage friluftsmuseum, Havsmuseum, Nelin-Cronströms konsthem, Österbottens museum, Sundom museum, Tikanojas konsthem, Vasa krigsveteranmuseum, Vasa konsthall, Vasa arbetarmuseum, Wasastjernas köpmannahus och museum, (i november 2005 öppnas Kuntsis museum för modern konst) Lillkyro: Pläkkyrimuseo (Bläckslagarmuseum), Lillkyro hembygdsmuseum Vörå: Fädernegården, Myrbergsgården, Rasmusbacken Tikanojan taidekoti on hyvä esimerkki pienestä mutta aktiivisesta taidemuseosta, jonka erinomaiset näyttelyt kiinnostavat yleisöä. Tikanojas konsthem är ett gott exempel på ett litet men aktivt museum, vars utställnigar intresserar publiken. 19

20 Pohjanmaalle halutaan luoda geologinen nähtävyyspaketti Kuvat: Gunnar Bäckman Kallio- ja maaperään liittyvät ilmiöt herättävät suurta kiinnostusta siellä, missä ne otetaan esille elävästi ja ammattitaitoisesti. Tällaisia geologisten ilmiöiden ympärille kehitettyjä matkailukohteita on lähinnä Keski-Euroopassa ja USA:ssa. Vaasanseudun aluekeskusohjelman puitteissa on käynnistymässä hanke, jonka tarkoituksena on luoda Pohjanmaalle matkailukokonaisuus Geopark Ostrobothnia. Siihen kootaan alueen geologiset nähtävyydet, ja kohteista luodaan houkutteleva turistipaketti, jota matkailuyritykset voivat hyödyntää markkinoinnissaan, kertoo Geobotnia-projektia vetävä geologi, filosofian tohtori Peter Edén. Hän työskentelee Åbo Akademin jatkokoulutuskeskuksessa Vaasassa alueellisen kehittämisen parissa (Center för lokal utveckling). Euroopassa on tällä hetkellä 17 Geoparkia, jotka muodostavat European Geoparks Network - verkoston. Geopark Ostrobothnia tulisi valmistuessaan olemaan ensimmäinen tai toinen pohjoismainen verkoston osa, sillä Norjassa- kin suunnitellaan vastaavanlaista Geoparkia. Pohjanmaan alueella on useita, osittain valmiita geologisia turistikohteita, joista Merenkurkkua on haettu Unescon maailmanperintökohteeksi. Unesco käsittelee hakemuksen keväällä 2006, ja statuksen saatuaan alueesta tulee luontoturismin veturi, Edén uskoo. Geobotnia-hankkeen kehittämiskohteet Söderfjärden, ainutlaatuinen meteoriittikraatteri, joka syntyi 520 miljoonaa vuotta sitten. Toimenpidesuunnitelma: suunnitella näyttely, tilat, taulut, kyltit Korsnäsin kaivos, pohjalaista teollisuushistoriaa ja harvinaisia mineraaleja. Toimenpidesuunnitelma: tilojen saneeraus ja näyttelyn sekä taulujen ja kylttien suunnittelu Merenkurkku jääkaudenaikaisine muodostelmineen ja maan kohoamisineen, jotka mahdollisesti oikeuttavat pääsyyn Unescon maailmanperintölistalle. Toimenpidesuunnitelma: Geonat-nimisen Interreg-projektin tietojen sovittaminen pakettiin Terranova/Pohjanmaan museo. Näyttely maan kohoamisesta ja kaksi suunniteltua näyttelyä, toinen Merenkurkun jääkaudenaikaisesta pinnanmuodostuksesta ja toinen Pohjanmaan geologiasta. Ovat valmiina liitettäviksi kokonaissuunnitelmaan Susiluola-Pyhävuori. Ainoa neandertalinaikainen asuinpaikka Pohjolassa ja ainoa, joka on löydetty mannerjään peittämältä alueelta. Toimenpidesuunnitelma: mm. geologiset taulut Pyhävuori Susiluola Paarmanni -vaellusreitin varrelle Oravaisten kivipuisto, jonka 100 erilaista kivilajia eri puolilta Suomea valaisevat Suomen geologiaa 3500 miljoonan vuoden takaa. Toimenpidesuunnitelma: taulujen uudistaminen, kokoelman täydentäminen Levaneva, Natura alue Laihian ja Jurvan rajalla, jossa on luontopolku ja lintutorni. Toimenpidesuunnitelma: geologiset taulut vaellusreitille Koko alueesta suunnitellaan tehtäväksi kartta ja opas sekä opetusmateriaalia opettajille Peter Edén esittelee maan kohoamista ja Merenkurkun jääkaudenaikaista pinnanmuodostusta Terranovassa. Peter Edén förevisar landhöjningen och istida ytformningar i Terranova-utställningen. 20

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee VAASAN KO R KEAKO U LU KONSO RTIO - VASA HöGSKO LE KO NSO RTI U M Tämä dokumentti on vaasalaisten korkeakoulujen 1.1.2009 voimaan astuneen joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen (myöh. JOO-sopimus)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke Saate Miten Palosaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kokema alue? Tätä kysymystä pohdittiin kolme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, johon kuului myös opastettu kehittämiskävelykierros

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Yleissivistävän opetuksen koulutushanke 2008 2010 Turussa KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää kouluille ja oppilaitoksille asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet Yliopiston tulevaisuuden Avoimen yliopiston menestystekijät Turku 4.10.2007 Christoffer Taxell 1 Yliopiston tulevaisuuden 2 1 Avoimen yliopiston tulevaisuuden 3 Tulevaisuuden haasteista 4 2 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2008 vp Kaivostoiminnan jatkumisen turvaaminen Sodankylässä Eduskunnan puhemiehelle Sodankylän kunta on ollut hitaasti nousemassa 1990-luvun alun syvästä lamasta. Yhtenä merkittävänä

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Ida. Komero 180. www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500. - Since 1951 - E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND

Ida. Komero 180. www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500. - Since 1951 - E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND - Since 1951 - Ida Komero 180 www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500? E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND i Pusseissa / i påsar / in bags 24 x 8 x 8 x ~100 x 1 x 4 x 4 x 12 x x

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot