SOSIAALIDEMOKRAATTISEN TYOLÄISNAISLIITON. Toimintakertomus ALUSTUKSIA. LIITON XVIII EDUSTAJAKOKOUKSELLE TOUKOKUUN 15, 16 ja 17 PNÄ

Transkriptio

1 SOSIAALIDEMOKRAATTISEN TYOLÄISNAISLIITON Toimintakertomus JA ALUSTUKSIA LIITON XVIII EDUSTAJAKOKOUKSELLE TOUKOKUUN 15, 16 ja 17 PNÄ 1947

2

3 Sos.-dem. Työläisnaisliiton toiminta vv YLEISKATSAUS. Viimeisestä edustajakokouksestamme kuluneet vuodet ovat olleet sekä meidän kansallemme että sen työväenluokalle suurta uudelleen muovautumisen ja nousun aikaa. Sota jatkui vielä silloin kun kokoonnuimme kesäkuun 11 jai 12 pnä 1944, mutta jo silloin saattoi todeta, että ratkaisu, olipa se sitten minkälainen taliansa, oli odotettavissa. Syksyllä saavutettiin rauha, jota kansamme oli toivonut ja odottanut, syyskuun 19 pnä allekirjoitettiin välirauhansopimus toiselta puolen Yhtyneiden Kansakuntien, Neuvostoliiton ja Ison Britannian ja toiselta puolen Suomen välillä. Rauhanehdot olivat raskaat, ne asettivat meille velvoituksia, joista var sinkin sotakorvauksien suorittaminen näytti suorastaan yli voimaiselta. Kansamme on kuitenkin vakaasti päättänyt täyttää sille asetetut ehdot, ja on voimaperäisesti ryhtynyt myöskin tämän päämäärän hyväksi työskentelemään ja nyt voimmekin kahden vuoden kuluttua todeta, että kolmas osa sotakorvauksesta jo on saatu suoritetuksi. Kun Neuvosto liitto puolestaan on myöntänyt kahden vuoden lykkäyksen suoritusten toimittamisessa, näemme edessämme tosin työn täyteisen ja ponnistuksia kysyvän lähitulevaisuuden, mutta kuitenkin tulevaisuuden, joka lupaa kansallemme mahdol lisuudet elää itsenäisenä ja kehittää omaa yhteiskuntaelä määnsä ja omaa kulttuuriaan muiden kansojen joukossa. Rauha vahvistettiin helmikuun 10 päivänä 1947 ja tätrnän, kautta lopullisesti on eräs maamme historian tuskallisimmista vaiheista siirtynyt menneisyyteen. Me olemme sen kuluessa saaneet monia katkeria kokemuksia, me olem me köyhtyneet, menettäneet kymmeniä tuhansia kansalai siamme kaatuneina, toisten jäädessä invalideiksi, nähneet tuhansien kotien tuhoutuvan ja satojentuhansien kansalais temme menettävän kotinsa ja kotiseutunsa ja todenneet, täi-

4 lä kertaa läheisemmin kuin koskaan aikaisemmin: Sota on kansakunnan suuri onnettomuus. Meidän on tästedes py rittävä järjestämään elämämme ja suhteemme muihin kan soihin sillä tavalla, ettei tällainen voi toistua.. Meidän on pyrittävä kehittämään rauhanomaisia ja ystävällisiä suhteita muihin kansoihin, ennenkaikkea tietysti suureen naapuriim me Neuvostoliittoon, ja päästävä keskinäiseen kanssakäymi seen, tutustuaksemme sen kulttuuriin ja yhteiskuntaelä mään. Meillä, sos.-dem. naisilla, on jo tässä kohdin olemassa van hat perinteet, sillä työläisnaisliikkeen aikaisemmissa vaiheis sa olivat Venäjän vallankumouksellisten puolueiden nais edustajat yhteistoiminnassa liittomme kanssa, vieraillen mm. edusta jakokouksissamme. Sodan jälkeen eivät taloudelliset olosuhteet kuitenkaan ole päässeet kehittymään sikäli edulliseen suuntaan, että esim. työväenluokan elintaso olisi saattanut kohota'. Tarvikkeiden puute on edelleenkin ollut sangen suuri, kun ulkomaista tuontia valuuttavaikeuksien vuoksi ei ole voitu riittävästi li sätä, eikä maailman tavaramarkkinoilla vielä ole kaikkiai ta varoita saatavissakaan. Palkka- ja hintatasoa ei ole voitu hallita niin, että rahanarvo olisi säilynyt vakaana ja tästä on ollut seurauksena, että säästäjät ovat joutuneet menettämään melkein täydellisesti vuosien työllä kokoamansa säästöt. So takorvauksista aiheutuvat ym. työt ovat vaatineet runsaasti työvoimaa, niin että siitä on ollut osittaista puutettakin, mm. on naisten työvoima tällä kertaa erikoisen haluttua. Kuiten kaan eivät naisten palkat ole vieläkään; jaksaneet kohota sille tasolle, että ne vastaisivat miehille maksettavia palk koja, vaikka on todettavakin, että miesten ja naisten palk kojen välinen erotus on jonkin verran tasoittunut. Kun naistyövoima entistä suuremmassa määrin on pyrkinyt siir tymään kotitalousaloilta tehdas- ym. työhön, on tästä ollut seurauksena, että varsinkin näillä aloilla on ollut havaitta vissa työvoiman puutetta. Poliittisesti muuttuivat olosuhteet täydellisesti heti välirauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Kommunistit, joiden toiminta lapuanliikkeen päivistä lähtien oli ollut kiel lettyä, saivat nyt julkisen toimintavapauden ja ryhtyivät tie tenkin etsimään itselleen kannattajajoukikoja työväenluokan riveistä. Mutta sensijaan, että he rehellisesti olisivat eden neet omin tunnuksin, he ryhtyivät esiintymään demokra tian ainoina puoltajina perustaen SKDL (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto)-nimisen peitejärjestön, joka yh-

5 tenäisyyden nimissä ryhtyi hajoittamaan työväenliikkeen toi mintaa. Harjoitustyö on pyritty ulottamaan myöskin amma tilliseen ja urheiluliikkeeseen, joissa kommunistit pyrkivät määräävään asemaan. Välirauhan jälkeisissä epävarmoissa ja monien huhujen ja olettamuksien värittämissä olosuhteis sa ja käyttäen apunaan suoranaisia uhkauksia ja peloitteluakin onnistuikin heidän saada aikaan jonkunverran hämmen nystä ja sekaannusta puolueemme kannattajajoukoissa. Näis sä merkeissä käytiin vaaleihin keväällä 1945 ja puolueemme kärsi vaalitappion, joka oli varsin huomattava, mutta ei suin kaan mitenkään yllättävä, kun otamme huomioon, että 1 kom munistit nyt saivat takaisin myöskin ne paikat, jotka he me nettivät vuonna 1930 joutuessaan jättämään eduskunnan. Vaalitappion yhtenä aiheena oli myöskin se, että puoluet tamme vastaan kohdistettuun ajojahtiin liittyivät mukaan eräät puolueemme entiset jäsenet, jotka tosin koko sodan ajan olivat toimineet hyvinkin vastuullisilla paikoilla ja itse puheissaan ja esiintymisessään ilmaisseet hyväksyneensä sen»sotapolitiikan», jonka he nyt ilmoittavat tuomitsevansa. Tällaisen käännöksen suorittajaa ei voi kunnioittaa rehelli senä vastustajana esim. samalla tavalla kuin kommunistia, joka on ollut aikanaan valmis puolustamaan omaa kantaansa aineellisen hyvinvointinsa, vapautensa, jopa henkensäkin hinnalla. Vaalien jälkeen ja kun olot vähitellen ovat alkaneet ta saantua ja kommunistien otteet maamme hallituksessa ja po liittisessa elämässä ovat tulleet tunnetuiksi ja huomatuiksi, on valhepropaganda alkanut menettää tehoaan ja puolueem me jäsenmäärä on lisääntynyt ja se on saavuttamassa takai sin sisäisten riitojen johdosta menettämäänsä arvovaltaa. Suuret työväenluokan elämää ja tulevaisuutta koskevat ky symykset, rahamme arvon säilyttäminen, sosialisoirniskysymys ja maamme tulevaisuuden rakentaminen ovat siirtyneet etualalle, me voimme jälleen reippain ja toivorikkain mielin katsella tulevaisuuteen, joka ei suinkaan ole valoisa eikä huoleton, mutta joka lupaa kansallemme elämän. Sosiaalidemokraattisen Työläisnaisliiton toiminta on näissä vaiheissa ollut samojen kehityksen lakien alainen. Senkin piiriin, tosin vähäisemmässä määrin, on tunkeutunut epätie toisuutta, hapuilua ja uusien»suuntien» etsimistä, mutta- liit tomme vakaa kantajoukko on uskollisesti ja järkähtämättä pysynyt omilla linjoillamme. Niinpä onkin todettava, että liitostamme ei puolueesta eroamisen vuoksi ole eronnut kuin kolme naisjaostoa, jonka lisäksi muutama jaosto kaikes- 5

6 f) sa hiljaisuudessa on lopettanut toimintansa, lähinnä sen vuoksi, että työväenyhdistys on liittynyt SKDL:n. Jäsenmäärä osoitti jo vuonna 1945 nousua ja v nousu saa puneista tilityksistä päättäen on ollut aika huomattavaa. Naiset alkavat vähitellen havaita, että heidän paikkan sa on sosiaalidemokraattisten työläisnaisten riveissä. Nyt kun rauha on saavutettu, ja me jälleen voimme täydellisesti omistautua rakentamaan yhteiskuntaelämäämme ja tulevai suuttamme, on tällä seikalla mitä suurin merkitys, sillä nair silla tulee varmaankin tässä suhteessa olemaan edessään suu ri tehtävä, johon on valmistauduttava ja jota varten on voi mia koottava. TUONEN SATOA. Luodessarrame katsauksen taaksepäin, joudumme kaivaten muistelemaan niitä tovereita, jotka ovat uupuneet ja poistu neet joukostamme tuntemattoman rajan taakse. Elämä so tavuosina on ollut kovaa, se on monille aiheuttanut ylivoi maisia kärsimyksiä ja lyhentänyt elämänpäiviä. Liittomme uranuurtajien rivit harvenevat, suruviestit osastoistamme milloin miltäkin maamme suunnalta kertovat, että hyvä to veri on poistunut keskuudestamme. Hartain mielin muiste lemme heitä jokaista, ketään unohtamatta, heidän elämän työtään, kunnioitamme parhaiten jatkamalla sitä työtä, joka heille on ollut läheinen ja rakas. Joukostamme poistuneiden joukossa on toveri Maria Paaso (Laine) pysyvästi piirtänyt nimensä sos.-dem. naisliikkeen historiaan. Toveri Paaso kuoli toukokuun 5 pnä Hän oli syntynyt marraskuun 13 pnä 1868 ja oli siis kuollessaan 77-Jvuoden ikäinen. Jo nuoruudestaan lähtien hän oli mukana työväenliikkeessä, liittyen jäseneksi Helsingin työväen yhdistyksen naisosastoon vuonna 1898 ja hän oli myöskin hittomme perustajajäsen ja sen ensimmäinen sihteeri sekä liitttotoimikunnan jäsenenä useat vuodet. Äänioikeustaistelussa hän oli mukana innokkaana ja tulisieluisena agitaatto rina ja tuli valituksi ensimmäiseen eduskuntaan v Ma ria Paaso kiinnitti jo hyvin varhaisessa vaiheessa huomiota kasvatuskysymyksiin ja osoitti, että kasvatus sosialismiin lapsesta alkaen on hyvin tärkeätä. Tässä mielessä hän ryh tyi perustamaan Ihanneliittoja, jotka ovat meidän kaikkien nykyisten erimuotoisten lapsijärjestöjemme edeltäjiä. Sos.- dem raittiusliikkeessä hän niinikään oli innolla mukana. Toveri Paaso oli harras, aatteellisen vakaumuksen ihmi-

7 7 nen, jöka uskollisesti seurasi toimintaamme ja tahtoi olla mukana vielä silloinkin, kun ruumiilliset voimat jo asettivat esteitä toiminnalle. Muutamia päiviä ennen kuolemaansa hän lähetti tervehdyksenä Helsingin sos.-dem. Naisyhdistyk sen 25-vuotisjuhlaan sanat: Pitäkää lujasti kiinni köyhälis tön naisten oikeuksista. Ne jäivät hänen testamenttinaan nuorille naistovereille, joiden tulee jatkaa uranuurtajan työtä. Kokoontuessamme edustajakokoukseen tulemme varmaan joukossamme kaipaamaan toveria, joka aina vakaana ja us kollisena oli mukana, Fanni Ahlforsia Porista. Hän siirtyi odottamatta pois joukostamme tammikuun 13 pnä 1947, kes ken vielä jatkuvaa työkauttaan. Tov. Ahlfors oh syntynyt 1884 ja oli siis kuollessaan 63-vuotias. Vaikka hän olikin viimeisinä aikoina ollut sairaaloinen, tuli isku kuitenkin odot tamatta ja järkyttävänä 'kaikille hänen ystävilleen ja tove A reilleen. Tov. Ahlfors oli porilaisessa työläisnaisten toiminnassa keskeinen henkilö, jolta riitti voimaa ja työtarmoa moniin sekä kunnallisiin että myöskin järjestötehtäviin. Hän oli.myöskin eduskunnassa pariinkin otteeseen. Järjestönsä edustajana useissa liittomme vuoden 1918 jälkeisissä vuosi kokouksissa hän rauhallisena ja tyynenä nuijankäyttäjänä joutui hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä. Hän oli liitto neuvostossamme Satakunnan vaalipiirin edustajana. Hänen paikkansa on nyt tyhjä, meidän tehtävämme on toimia niin, että hänelle niin rakas ja läheinen sos.-dem. naisliike jatku vasti kulkee eteenpäin uusia voittoja kohti.

8 Kertomus Sos.-dem. Työläisnaisliiton toiminnasta v Vuosi 1944 orn ollut raskaiden koettelemusten, mutta myös hartaiden toiveiden toteutumisvuosi: se toi mukanaan rau kan. Vuoden alkaessa jatkuivat sotatoimet vielä meidänkin rintamillamme ja johtivat keväällä kotirintamalla pommiotuksiin, jotka erittäin vaikeina kohtasivat mm. Helsinkiä. Ke sällä rintamillamme alkoi suurhyökkäys, jonka jälkeen maamme sodasta irtoamista alettiin voimakkaammin tavoi tella, ja rauhanpyrkimykset, joita jo keväällä oli ollut näh tävissä, saivat selvemmän sävyn. Kesäkuussa solmittu ns. Ribbentrop-sopimus, josta 1 sos.-dem. puolue sanoutui irti, ei kuitenkaan- onneksi kyennyt sitomaani maatamme sortuvan Saksan yhteyteen loppukamppailuun asti, vaan päästiin lo pultakin rauhaani, joka varmennettiin syyskuun 19 pnä sol mitulla välirauhansopimukselila. Se asetti kansamme mo nien raskaiden tosiasioiden eteen, mutta se toi sittenkin mu kanaan helpotuksen siihen tuskaan ja epävarmuuteen, jon ka sota oli tuonut maamme koteihin. Sotatoimet tosin jat kuivat koko syksyn pohjoisessa, jossa entiset»aseveljet» raa'alla tavalla ryhtyivät polttamaan ja hävittämään asutuskeskuksiamme. Mutta rauha oli saavutettu ja se antoi uut ta uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. LIITTOTOIMIKUNTA. Ijittotoimikuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Syivi- Kyllikki Kilpi, vakinaisina jäseninä Miina Sillanpää, Lilli Pesonen, Aino Lehtokoski, Lempi Lehto, Elsa Peräläinen ja Martta Salmela-Järvinen sekä varajäsenet Selma Hiisivaara, Elli Nurminen, Aino Malkamäki, Tyyne Leivo-Larsson ja Toini Sinervo. Liittokokouksessa kesäkuun 12 pnä valittiin, toimikuntaan puheenjohtajaksi edelleen Kilpi ja vakinaisiksi

9 9 jäseniksi Miina Sillanpää, Aino Lehtokoski, Martta Salmela- Järvinen, Lyyli Takki, Selma Hiisivaara ja Tyyne Leivo- Larsson sekä varajäseniksi Lilli Pesonen, Lempi Lehto, Elsa Perdläinen, Ida Aalle-Teljo, Toini Sinervo ja Aino Malka mäki. Työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana S.-K. Kilpi, sihteeri Martta Salmela-Järvinen ja jäsenet Miina Sillanpää, Aino Lehtokoski ja Lempi Lehto. Liittotoimikunta on toimintavuoden aikana pitänyt 17 ko kousta-, joista on pöytäkirjaan merkitty 173 pykälää. TMintarkastajina ovat olleet Anni Harvala ja Maria Sini salo, varalta Ester Lankinen ja Kerttu Koivisto. Liittoko kouksessa valittiin samat tilintarkastajat edelleen tehtäviin sä. LIITON TOIMISTO JA TOIMIHENKILÖT. Liiton toimisto on edelleenkin sijainnut Helsingin työväen talossa huoneessa n:o 42. Liiton sihteerinä ja Tulevaisuuden toimittajana on ollut Martta Salmela-Järvinen, taloudenhoitajana Vera Sumu, kurssityön toiminnanjohtajana Elli Nurminen, toimitsijana Terttu Sainio ja toimistoapulaisina Lyyli Lehto ja Terttu Huotari. Liiton palveluksessa on edelleen ollut kotitalousneuvojina Kerttu Peltotupa A Anni Rekola, Hanna Pohjola ja Laura Vuortola, joka erosi liiton palveluksesta Uudeksi kotitalousneuvojaksi tuli syyskuun 1 pstä Oili Huopio ja lo kakuun 15 pstä Emmi Meskanen sekä käsityö-ohjaajaksi mar raskuun- 1 pstä Sofi Nyrkkö. Järjestötoiminnan ohjaajina ovat olleet Ella Malinen ja syyskuun lpstä alkaen Anni Flinck. Opintokerho-ohjaajan Vieno Sinisalon palkkaukseen on hittomme edelleen osallistunut maksaen puolet hänen pal kastaan Työväen Sivistysliiton suorittaessa puolet. Toimihenkilöiden palkkoja korotettiin helmikuun 1 pstä indeksin kohoamisen- vuoksi 4 % ja joulukuun 1 pstä 200 mk. Kesälomaa on toimihenkilöillä ollut 1 kuukausi. Toimisto on hoitanut 'kirjeenvaihdon, postilähetykset, Työ väen Kukkasrahaston adressien lähetykset ja Helsingissä myytyjen adressien tekstaukset sekä Tulevaisuuden tilaus ten ja irtonumeröiden osoitteet ja niiden monistamisen ja la jittelun-. Vuoden kuluessa on toimistosta lähetetty kaik kiaan 9236 postilähetystä.

10 10 KIERTOKIRJEET. Vuoden, kuluessa lähetettiin liiton osastoille 10 kiertokir jettä ja naisten piiritoimikunnille 4 kiertokirjettä. Kirjeissä on käsitelty ajankohtaisia kysymyksiä, annettu neuvoja ja ohjeita toimintaa varten ym. VALISTUSTYÖ. Kun hiton palveluksessa on ollut koko vuoden ajan vaki nainen järjestäjä Ella Malinen ja syyskuun 1 pstä alkaen toi nenkin järjestäjä Anni Flinck, on voitu järjestää molempien järjestäjien avulla matkat siten, että suurin piirtein on voi tu käydä melkein kaikissa hiton järjestöissä. Tämän lisäksi ovat kotitalousneuvojat kursseja järjestäessään joutuneet liikkumaan eri järjestöjen alueella. Järjestäjä Ella Malisen matkat. Matkapäiviä 205 Paikkakuntia (joissa käyty) 117 Puheita pidetty 63 Järjestö toimintakursseja 4 Osanottajia kursseina 42 Yleisöä päättäjäisissä 930 Perustettu naisjaostoja 3 Perustettu opintokerhoja 2 Yhteinen kuulijamäärä 2537 Järjestäjä Anni Flinckin matkat. Matkapäiviä 68 Paikkakuntia (joissa käyty) 40 Puheita pidetty 35 Järjestötoiminitakursseja 4 Osanottajia kursseilla \ 78 Yleisöä päättäjäisissä 720 Yhteinen kuulijamäärä : 1800 Tilapäismatko Sihteeri on ollut matkoilla 14 päivää, pitäen tänä aikana 18 puhetta ja esitelmää, Elli Nurminen on ollut matkoilla 47 päivää pitäen 25 puhetta ja esitelmää. Kuulijoita on ti laisuuksissa ollut yhteensä henkeä. ja.

11 11 Luttotoimikunnan jäsenet ovat jamatkoilla: Tyyne Leivo-Larsson 6kert. Aino Lehtokoski.. 5» Lempi Lehto 4» S.-K. Kilpi 4» Muna Sillanpää 1» Aino Malkamäki.. 4» käyneet seuraavasti puhu- Muita puhujia Terttu Sainio. Anni Rinne.. Liisa Mustonen Ella Malinen.. Kerttu Nyman Kerttu Vilen.. Reino Oittinen Irja Salmela.. Kerttu Muhonen Fiina Pietikäinen 3 kert. 1» Puhujia liiton (kautta tilattu vuoden aikana yhteensä 62 ti laisuuteen, näistä täytetty 51 tilausta. Yleisöä puhetilaisuuksissa yhteensä henkeä. KURSSITOIMINTA: Piirijärjestöjen kesäkurssit: Kesäkauden alussa oli suunnitteilla perheenäitien kesävirkistyskurssieni järjestäminen kymmenessä vaalipiirissä. Ke sällä alkanut epävarma tilanne, jota kesti välirauhaan asti oli kuitenkin omiaan vaikeuttamaan kurssien toimeenpanoa, varsinkin, kun eräät suunnitellut kurssipaikatkin (tulivat so tatoimialueen piiriin. Seuraavissa vaalipiireissä voitiin kurssit kuitenkin järjestää: Hämeen pohj. vaalip. sos.-dem. naisten piiritoimikunnan kesäkurssit Ruskeapäässä. Viipurin länt. vaalip. sos.- A dem. naisten piiritoimikunnan kurssit sos.-dem. naisyhdistyksen kesäkodissa Kotkassa. Kuopion länt. vaalip. sos.-dem. naisten piiritoimikunnan kurssit Kuopion Kalliorannassa 1/7 15/7 44. Turun etel. vaalip. sos.-dem. piiritoimikunnan naisjaoston kesäkurssit Yläneellä. Uudenmaan sos.-dem. piiritoirrufcunnan naisjaoston kesä kurssit Siuntion Ävallassa 11/8 20/8 44. Osanottajia 17 henkeä. Vaasan 1. it. vaalip. sos.-dem. naisten pimtoimikunnan ke säkurssit Virroilla 19/8 27/8 44. Lapin I. vaalip. sos.-dem. naisten phritoimikunnan kesä kurssit Kemin sd. Naisyhdistyksen kesäkodissa. Kursseilla järjestettiin paitsi virkistystoimintaa myöskin luentoja ja keskustelutilaisuuksia.

12 12 KOTITALOUDELLINEN NEUVONTATYÖ. Kuluneen toimintavuoden aikana on myöskin kotitaloudel linen valistustyö jatkunut entiseen tapaan. Työmuotona on edelleenkin käytetty kursseja, jotka ovat kestäneet 3 15 päivään. Kursseilla on opastettu kunakin ajankohtana tär keäksi katsottuja tehtäviä, kuten syyskesällä säilöntää ja kasvisruokien, valmistusta, talvikaudella kodinhoito- ja kä sityötaidon kehittämistä. Viimeksimainituilla kursseilla on tehty tallukoita, tohveleita ja puukenkiä, korjattu vanhasta uutta jne. Keväällä aloitettiin puutarhaneuvonta ja välitet tiin siemeniä, joita sota-ajasta johtuen on ollut vaikea kaikin paikoin saada. Osanottajamäärä varsinkin käsityökursseilla on Ollut run sas. Suomen Huollon myöntämän määrärahan turvin oli ti laisuus pitää entinen neuvojamäärä liiton palveluksessa, jos kin henkilövaihdoksia tapahtui. Kursseilla on myös yritet ty pitää mahdollisimman paljon ajankohtaisia luentoja ja esitelmiä työläisnaisia lähellä olevista kysymyksistä ja ovat luennoitsijoina esiintyneet paitsi liiton omia toimihenkilöitä myöskin piiritoimikuntien edustajat, kansanedustajat ja paikkakuntien terveyssisaret ja joskus myös lääkärit. Kokovuotisina työntekijöinä ovat olleet edelleenkin Anni Rekola ja Hanna Pohjola. Elli Onni erosi liiton palvelukses ta siirtyen toiselle toimialalle 1 pstä huhtikuuta ja samaten Laura Vuortola mentyään 1 p. maaliskuuta avioliittoon. Lii sa Mustonen toimi väliaikaisena neuvojana tarpeen vaatiessa. Uusina 1 työntekijöinä tuli liiton palvelukseeni Oili Huopio 1 p:stä syyskuuta ja Emmi Meskanen 15 p:stä syyskuuta sekä Sofia Nyrkkö 1 p:stä marraskuuta. Ella Malinen, joka otet tiin ensin kotitalousneuvo jaksi, on koko vuoden toiminut järjestäjän tehtävissä. TILASTOA KURSSEISTA: Kurssi- Osanot- Yleisöä Yleisöä Vaalipiiri: luku: tajia: luenn.: päätt.: Uusimaa henk. 265 henk... Viipurin. länt » 255» Viipurin it » 1.10O» Hämeen, pohj » > Hameeni etel » 798» Turun etel » 396» Satakunnan »

13 » 2 23 Mikkelin, lääni » Vaasan pohj » Vaasan it » Oulun lääni > 780» » 360» , henk henk. Käsityökursseilla valmistettiin seuraavat tarvikkeet: Tallukoita yht paria Tohveleita yht 205» Käsineitä yht 345» Erilaisia pito- ja alusvaatteita kpl. Korjattu sukkia ym. vaatekappaleita. 239» Käytetty liiton kangasta 187 mtr. LIITON ARPAJAISET. Liittotoimikunta anoi ja sai vuoden alussa arpajaisluvan, jonka mukaan elo-, syyskuun aikana saatiin myydä kpl. 25 markan 'hintaista arpaa. Arpajaisten puhdas voitto aiottiin käyttää liiton suorittaman yhteiskunnallisen valistustyön ja perheenäitien kesävirkistystoiminnan hyväksi. Arpajaisten toimeenpano oli uskottu Kansan Pika A arpajaiset ry:n huoleksi. Arpojen myyntiaika sattui kuitenkin kaik kein epäedullisempaan aikaan, jolloin rmtamilla tapahtuneet suuret mullistukset, rauhan pyrkimykset ym. kiinnostivat ihmisten mieliä ja väestönsiirtojen vuoksi suuret joukot 'kan salaisia oli irroitettu varsinaisilta asuinpaikoiltaan. Erikoi sesti on todettava, että suuri osa liittomme omista järjestöis tä jätti arpojen myynnin kokonaan hoitamatta, joskin oli muutamia, 'jotka tässä suhteessa toimivat erittäin kiitettä vällä tarmolla. Arpoja myytiin kaikkiaan vain kap paletta ja puhdas tulo arpajaisista oli mk. Arpojen myynnissä jaettiin palkinnot eniten arpoja myy neille järjestöille seuraavasti: I palk. Helsingin sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt arpoja kpl :. II palk. Tampereen Sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt arpoja kpl :.

14 14 III palk. Kotkan Sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt arpoja kpl :. IV palk. Vallilan Sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt arpoja kpl :. V palk. Lahden Sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt arpoja 1.000:. VI palk. Kymin länt. Ty:n Naisjaosto, myynyt arpoja 921 kpl :. VII palk. Popinniemen Sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt ar poja 883.kpl :. VIII palk. Turun, Sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt arpoja 881 kpl :. Lisäksi oli 27 sellaista naisjärjestöä, jotka olivait ylittäneet arpojen myynnissä 250 kpl:n rajan saaden kukin palkinnoksi 100:. TYÖVÄEN AKATEMIAN STIPENDIRAHASTO. Liittomme jakoi syksyllä 1943 Työväen Akatemiassa opis keleville naisille 14 apurahaa. Helmikuussa oh Akatemian työskentely kuitenkin keskeytettävä ja osa apurahoja jäi käyttämättä. Syyslukukauden alkaessa päätettiin jakaa kaikkiaan 6 kpl. 3.0O0: suuruista apurahaa ja annettiin nämä seuraaville hakijoille: Irma Laakso Nukarilta, Ida Leivo Oulusta, Eva Kunnari Kotkasta, Kaarina Heinonen Helsingistä, Sirkka Lehto Espoosta ja Martta Kokkonen Juuasta. YHDISTYSTEN JA JAOSTOJEN TOIMINTA. Vuoden alussa oli liitossa kaikkiaan 42 naisyhdistystä ja 134 jaostoa. Vuoden kuluessa perustettiin Käpylän Sos.- dem. Naisyhdistys ja uusia jaostoja ilmoittautui Vilppulaan ja Hankasalmelle ja Helsingin Urheiluväen sos.-dem. yhdis tyksen naisjaosto. Toimintansa lopettamisesta, ilmoittivat Köyhän ja Valtimon ty:n naisjaostot. JUHLIVIA JÄRJESTÖJÄ. 40-vuotisjuhlaansa vietti Kymintehtaalaisten Sos.<lem. Naisyhdistys kesäkuun 6 pnä. Liiton edustajana oli tilaisuu dessa saapuvilla Elli Nurminen.

15 15 SOS.-DEM. NAISTEN PIIRITOIMIKUNNAT JA PIIRI TOIMIKUNTIEN NAISJAOSTOT. Vuoden aikana on ohut toiminnassa 5 naisten itsenäistä piiritoimikuntaa ja 8 piiritoimikunnan naisjaostoa. Tällä kertaa puuttuu naisten piirijärjestö enää vain kahdesta vaa lipiiristä, nim. Vaasani etel. ja pohj. piiristä ja toiveita on, että lähimmässä tulevaisuudessa näihinkin saadaan perustetuiksi tärna naisten toiminnalle tärkeä keskuselin. Koko piiriä käsittäviä kokouksia on eri piireissä järjestet ty seuraavasti: Kuopion länt. vaalip. Sos.-dem. naisten piirikokous 25/3. Liiton edustajana oli Elli Nurminen. Hämeen pohj. vaalip. Sos.-dem. naisten piirikokous 7/4 Tampereella. Liiton edustajana Tyyne Leivo-Larsson. Viipurin länt. vaalip. sos.-dem. naisten piirikokous 16/4 Kotkassa. Liiton edustajana Elli Nurminen. Vaasan it. vaalip. sos.-dem. naisten piirikokous 16/4 Jyväskylässäi. Liiton edustajana Lempi Lehto. Satakunnan piirin sos.-dem. naisten neuvottelukokous 7/6 Porissa. Liiton edustajina Miina Sillanpää ja Aino Lehto koski. Turun etel. vaalip. sos.-dem. naisten neuvottelukokous Sa lossa 27/5. Liiton edustajana Aino Lehtokoski. Viipurin it. vaalip. sos.-dem. naisten neuvottelukokous Tainionkoskella joulukuun 7 pnä. Liiton edustajana oli ko kouksessa sihteeri. Oulun piirin sos.-dem. naisten neuvottelukokous Oulussa jouluk. 12 pnä. Liiton edustajana oli Tyyne Leivo-Larsson. Uudenmaan piirin sos.-dem. naisten neuvottelukokous 10/6 Helsingissä. Liiton: edustajana Sylvi-Kyllikki Kilpi. 1 Mikkelin piirin sos.-dem. naisten neuvottelukokous Mikke lissä syyskuun 24 pnä. Liiton edustajana Ella Malinen,. Hämeen pohj. vaalip. sos.-dem. naisten neuvottelukokous 12/11 Tampereella. Liiton edustajana Sylvi-Kyllikki Kilpi. Piirifcokouksissa on käsitelty piirien toimintakertomukset ja uudet työsuunnitelmat, syyspuolella neuvoteltu eduskun taehdokkaista, valittu piiritoimikuntien jäsenet ja käsitelty hiton lähettämiä ym. alustuksia. Liiton puolesta valmistel tiin kevätkokousten käsiteltäväksi alustus:»naapurisopu talkootyö». Lisäksi ovat hiton edustajat antaneet selos tuksen yleispoliittisesta tilanteesta ja selostuksen johdosta on keskusteltu.

16 16 TULEVAISUUS. Tulevaisuuden toimitusneuvostoon ovat kuuluneet Sylvi- Kyllikki Kilpi, Miina Sillanpää, Aino Lehtokoski, Lempi Lehto ja Martta Salmela-Järvinen, viimeksi mainittu lehden päätoimittajana. Toimitustyöhön on osallistunut toimitsija Terttu Sainio. Tulevaisuus on vuoden kuluessa ilmestynyt 15 kertaa, jois ta kaksoisnumerolta 7 ja joulunumero, johon oh yhdistetty marraskuun molemmat ja joulukuun 1 numero. Lehden il mestymistä oli vaikeuttanut paperin ja kirjapainossa vallit seva työvoiman puute, joka varsinkin alkuvuodesta tuotti suuria vaikeuksia. Erikoisnumerolta ovat olleet naistenpäi vä-, vappu-, äitienpäivä-, Mikkehnpäivä- ja joulunumerot. Lehden tilaajatmäärä on osoittanut jatkuvaa nousua ja myöskin irtonumeroiden myynti, jossa yhä edelleen on toi vomisen varaa, on jonkun verran lisääntynyt. Vuoden alus ta on lehteä jätetty myytäväksi myöskin Rautatiekirjakaup pojen myymälöihin, mutta toistaiseksi verrattain huonoin tu loksin. Yleensä on huomattava, että lehti sanomalehtikioskeissa ja myyjillä pidetään johonkin sivulle piiloitettuna, jo ten sitä ei kysymättä voi lainkaan ostaa. Lehden tilausten hankkijoille on järjestetty kilpailu tilausten hankinnassa ja jakautuivat siinä palkinnot seuraavasti: Rauha Ojala, Tampere 1 palk. Maria Turunen, Varkaus 2» Ida Ristimäki, Helsinki 3» Elli Ahonen, Tampere 3» Roosa Peltomäki, Pori 3» II sarja: Ida Laukkanen, Enso 1» Tilda Tiihonen, Kotka 2» Ida Ruotsalainen, Keuruu, Lempi Johansson:, Kuusankos ki ja Ester Lahdelma, Forssa, kukin 3 palkinnon. Kun en simmäisessä sarjassa Ojalan ja Turusen tulos oh melkein yh tä suuri ja Turunen toimii paljon pienemmällä paikkakun nalla, päätettiin antaa Turusellekin palkinnoksi 500:. Mii na Huikurille Joensuusta, Anna Luotoselle Jämsästä annet tiin ylimääräinen kehoituspalkinto 100: kumpaisellekin.

17 17 YHTEISTOIMINTA MUIDEN JÄRJESTÖJEN KANSSA. Ijittotoimikunta on vuoden kuluessa ollut edustettuna seu raavissa järjestöissä: Työväen Sivistysliitto: edustajana Toini Sinervo, varalta Elsa Peräläinen ja Elli Nurminen. Työväen Matkailuliiton edustajisto: Tyyne Leivo-Larsson. Naisten Työvalmiusliitto: Tyyne Leivo-Larsson, varalta Selma Hiisivaara. Väestöliitto: Martta Salmela-Järvinen ja Selma. Hiisivaara, varalta Elsa Peräläinen, Toini Sinervo. Suomen Huolto: Sylvi-Kyllikki Kilpi, varalta Martta Sal mela-järvinen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton sotakummivdliokunta: Selma Hiisivaara. Suomen Naisten Kansallisliitto: Sylvi-Kyllikki Kilpi, var raita Martta SalmelarJärvinen. SNKL:n alakomiteat: Siveellisyyskomiteai: Lilli Pesonen. Naispohlsikomitea: Tyyne Leivo-Larsson. Filmikomitea: Selma Hiisivaara. Ammattikasvatuskomitea: Aino Lehtokoski. Lakikomitea: Lempi Lehto. Naisedustuskomitea: Sylvi-Kyllikki Kilpi, varalta Martta Salmela-Järvinen. Varhaisnuorisotyötoimikunta: Sylvi-Kyllikki Kilpi, varal ta Elsa Peräläinen. Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliitto: Mart ta Salmela-Järvinen. Lomaliiton edustajisto: Aino Lehtokoski, varalta Helmi "Toivonen. Sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea: Lilli Pesonen. Liittotoknikunta on ollut edustettuna seuraavissa kokouk sissa ja juhlatilaisuuksissa: Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliiton luentopäiviuä toukokuun 8 ja 9 pnä Terttu Sainio. Sos.-dem. Puoluekokouksessa liiton edustajana Tyyne Leivo-Larsson ja Tulevaisuuden edustajana "Selma Hiisivaara, varalta: Toini Sinervo. Puolueneuvoston kokouksessa Tyyne Leivo-Larsson ja Tu levaisuuden edustajana Elsa Peräläinen. Ehdokkaiksi puoluetoimikuntaan asetettiin vakinaiseksi Martta Salmela-Järvinen ja varalta Elli Nurminen;. Ensin-

18 18 mainittu tuli valituksi puoluetoimikunnan vakinaiseksi jäse neksi. KUNNIANOSOITUKSET. Prof. Väinö Voionmaan täyttäessä 70 vuotta päätti liittotoimikunta luovuttaa mk. hänen, nimeään kantavaan rahastoon, jonka Työväen Sivistysliitto oli muodostanut. Li säksi osallistuttiin listakeräykseen, joilla järjestömme keräsi vät varoja yhteensä :, jotka luovutettiin mainittuun rahastoon. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ. Yhteistyö on pääasiassa suuntautunut Ruotsiin, sillä mui hin Pohjoismaihin ei ole ollut yhteyksiä. Ruotsini sos.-dem. Naisliiton edustajakokouksessa toukokuun 14, 15 ja 16 pnä Tukholmassa olivat liiton edustajina Sylvi-Kyllikki Kilpi, Martta Salmela-Järvinen, Miina Sillanpää, Toini Sinervo ja Selma Hiisivaara. Meidän edustajakokoukseemme kesäkuun 11 ja, 12 pnä saapui Ruotsin sos.-dem. Naisliiton edustajana kansanedustaja Ebon Anderson. Tanskasta saatiin kirjalli nen tervehdys. AVUSTUSTOIMINTA. Avustustoiminta on vähitellen supistunut, ollen tällä het kellä pääasiassa vain sotakummilasten hyväksi tapahtuvaa avustustyötä. Kuitenkin, kun, kevättalvella Suomeen alet tiin siirtää eestiläisiä ja inkeriläisiä pakolaisia, joiden joukos sa oli myöskin paljon lapsia, jotka olivat sangen säälittävässä asemassa, kävi kansanedustaja Aino Lehtokoski pakolaislei rillä tutustumassa tilanteeseen ja, hänen välityksellään toimi tettiin lapsille jalkineita, vaatteita ja jonkun verran makei sia ym. LIITTONEUVOSTON KOKOUS. Liittoneuvoston kokous ja sen yhteydessä neuvottelupäivät pidettiin lokakuun 28 ja 29 pnä 1944 Helsingissä. Kokouk seen osallistui paitsi vakinaisia, liittoneuvoston jäseniä, suuri joukko yhdistysten: ja jaostojen edustajia. Kokouksessa esitettiin seuraavat alustukset: Siirtoväen kysymyksiä,, alustajina; Anni Rinne ja, Irja Salmela, selostus

19 19 maamme poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta: Aino Leh tokoski; Naisten asema työmarkkinoilla, Tyyne Leivo-Larsson; selostus liiton toiminnasta ja tulevaisuuden suuntavii voja, Martta Salmela-Järvinen. Alustusten johdosta keskus teltiin vilkkaasti ja kokouksen nimissä hyväksyttiin päätös lauselma, jossa ilmaistiin kokouksen kannanotto esillä ol leissa kysymyksissä. TYÖVÄEN KUKKASRAHASTO. Työväen Kukkasrahaston toiminta on kuluneen vuoden ai kana entisestään huomattavasti vilkastunut. Muisto- ja onnitteluadressien myyntiverkoston laajentaminen ja tehostet tu mainonta ovat olleet omiaan lisäämään adressien käyttä jien lukumäärää. Adresseja on ollut myytävänä 130 eri pai kassa, joukossa useita edistysmielisiä osuuskauppoja, jotka ovat lisäksi jättäneet niitä myytäväksi alaosastoihinsa. Ad ressien alin myyntihinta! on ollut 50: kpl. Kaikkiaan myy tiin vuoden 1944 aikana adressia n. 90 markan keski hintaan, jolloin rahaston, tuottama bruttotulo oli ':70. Painatus-, ilmoitus-, toimisto- ym. kulut, olivat yhteensä :50, joten puhtaaksi tuotoksi jäi :70, joka, sum ma jaettiin tasan Sos.-dem. TyÖläisnaisliiton sotaorpojen avustusrahaston ja Ensi Kodin välillä. Vuoden lopulla pan tiin useissa suurliikkeissä toimeen ns. mainoskeräys adres sien tunnetuksitekemistä silmällä pitäen. Keräys tuotti yht :. Työväen Kukkasrahaston toimintaan haittaavana tekijänä mainittakoon, sodasta aiheutuneet vaikeat painatusolot; työvoiman, paperin ja tarvittavien hopea- ja kultavärien puuttuminen, jotka, viivyttivät toimituksia ja vaikutti vat adressien asuun haitallisesti. Näistä vaikeuksista huoli matta on rahasto tullut kuluneen vuoden aikana entistä laa jemmalti tunnetuksi ja saavuttanut nimenomaan työväen järjestöjen piirissä kannatusta. KUMMILAPSET. Liitollamme oli vuoden aikana yhteensä 130 kummilasta, joista 121 sotaorpoa ja 9 invaliidiperheen lasta. Seitsemäl letoista lapselle ovat liiton alaiset naisjärjestöt suorittaneet kummiavustuksia liiton suosituksen mukaan suoraan lasten huoltajille. Neljälle kummilapselleen on myös Suomen Merimies-Unioni jättänyt kumminlahjan, joka on edelleen lii ton toimistosta' lähetetty kummiperheisiin. Kaikkiaan on

20 20 ' v liiton kautta maksettu vuoden kuluessa mk. kuorimiavustuksiin, keskimäärin 250: kuukaudessa lasta koh den. Avustuksena kummitoimintaa varten on liitto saanut Suomen Huollolta :. Kummivaliökuntaan ovat kuuluneet liittotoimikunnan jä senet Selma Hiisivaara ja Lilli Pesonen. Lisäksi on kummivaliökuntaan kuulunut liiton toimihenkilö Terttu Sainio, jon ka tehtävänä on ollut käytännöllisten kummiasioiden; avustusten ja kirjeenvaihdon hoitaminen. LAUSUNTOJA. Sosiaaliministeriö oli kirjelmällä pyytänyt liittotoimikunnan lausuntoa Kotiapulaiskomitean mietinnön johdosta ja kun SAK:n naisjaosto oli samasta asiasta laatinut hyvin yk sityiskohtaisen mietinnön, jossa tehtiin erinäisiä huomautuk sia ja täydennyksiä komitean laatimaan lakiehdotukseen, päätti hitto toimikunta yhtyä SAK: n asiasta antamaan! lau suntoon, ilmoittaen tämän kantansa kirjelmällä Sosiaalimi nisteriölle.

21 Kertomus Sos.-dem. Työläisnaisliiton toiminnasta v Ensimmäinen varsinainen rauhan, vuosi 1945, oli uudelleen järjestäytymisen ja muovautumisen aikaa. Samoin kuin ko ko kansamme vähitellen pääsi irtaantumaan sodan luomista olosuhteista, rajoituksista ja määräyksistä, samoin myöskin työväenliikkeemme piirissä voitiin varustautua uusiin tehtä viin. Leimaar-antavana yhteiskunnalliselle toiminnalle oli kommunistisen puolueen ilmaantuminen julkiseen toimin taan, joka luonnolliseslti oli omiaan herättämään hajaannusta ja sekavuutta työväen joukkotoiminnassa niin ammatillisen kuin: poliittisenkin liikkeen piirissä. On tietysti aivan luon nollista, että kun toinen työväenpuolue alkaa toimia ja se myöskin etsii itselleen kannattajia työväestön piiristä, tästä seuraa jännitystä ja liikehtimistä, meidänkin, puolueessam me, sillä aikaisemmin kommunismille myötämielisiä aineksia on saattanut tulla mukaan myöskin sosialidemokraattisiin järjestöihin. Tälle vuodelle sattuivat myöskin sekä valtiol liset että kunnalliset vaalit, jotka osaltaan toivat eloa ja vilk kautta järjestöjen toimintaan. LIITTOTOIMIKUNTA. Liittotoimikuntaan ovat edelleen kuuluneet: Sylvi-Kyl likki Kilpi puheenjohtajana, vakinaisina jäseninä Miina Sil lanpää, Aino Lehtokoski, Martta Salmela-Järvinen, Lyyli Takki, Selma Hiisivaara ja Tyyne Leivo-Larsson, sekä vara jäseninä Lilli Pesonen, Lempi Lehto, Elsa Peräläinen, Ida Aalle-Teljo, Toini Sinervo ja Aino Malkamäki. Vuoden ku luessa joutui Lilli Pesonen eroamaan luttotoimikunnasta senjälkeen kun hän valtiollisissa vaaleissa asettui SKDL:n lis toille, täten rikkoen puoluepäätöksiä. Liittotoknikunita on vuoden kuluessa pitänyt 13 kokousta, joista pöytäkirjaan on merkitty 214 pykälää.

22 22 Tilintarkastajina liittokokouksen valitsemina ovat olleet Maria Sinisalo ja Anni Harvala sekä varalta Ester Lankinen ja Kerttu Koivisto. LIITON TOIMISTO JA TOIMIHENKILÖT. Liiton toimisto oli edelleen vuoden alkaessa Helsingin työ väentalossa huoneistossa n: o 42, muitta eräiden talossa ta pahtuneiden järjestelyjen vuoksi jouduttiin muuttamaan huoneistoa, jolloin toimisto siistyi kerrosta alemmaksi huo neeseen n:o 24. Liiton sihteerinä ja Tulevaisuuden päätoimittajana on ollut Martta Salmela-Järvinen, taloudenhoitajana Vera Sumu, kotitalouskurssitoiminnan johtajana Elli Nurminen, toimitsija na Terttu Sainio ja toimistoapulaisina Lyyli Lehto ja Terttu Huotari. Järjestäjinä ovat olleet Anni Flinch ja Ella Malinen A sekä kotitalousneuvojina Kerttu Peltotupa, Anni Rekola, Hanna Pohjola, Oili Huopio, Sofi Nyrkkö ja Emmi Meskanen. Siir toväen keskuudessa järjestettäviä kotitalous- ja käsityökurs seja varten myönnetyn lisämäärärahan turvin palkattiin neuvojat Kerttu Mustonen, Sigrid Hartonen, Aino Särkkä, Maire Rajala, Helga Suutarinen ja Siiri Kinnunen, jotka toi mivat tilapäisoihjaajina parin kuukauden ajan. Neuvojat Emmi Meskanen ja Oili Huopio erosivat liiton palveluksesta heinäkuun 1 pnä Opintokerho-ohjaaja Vieno Sinisalon palkkaukseen yhdes sä Työväen Sivistysliiton kanssa on liittomme osallistunut, maksaen puolet hänen palkastaan. Toimihenkilöiden ja SLTL Helsingin Konttorityönteki jäin osaston kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella tehtiin liiton työntekijöiden kanssa työehtosopimus, joka hy väksyttiin lopullisesti toimikunnan kokouksessa syyskuun 18 pnä. Tämän ohessa korotettiin myöskin palkkoja valtioneu voston palkkapäätöksen mukaisesti, ja astuivat korotukset voimaan takautuvasti kesäkuun 1 pstä lukien. Samassa yh teydessä korotettiin myöskin maitkapäivärahoja. Toimisto on hoitanut kirjeenvaihdon, postilähetykset, Työ väen Kukkasrahaston adressien levittämisen ja lähetykset, Helsingissä myytävien adressien tekstauksen sekä Tulevai suuden tilausten ja irtonumeroiden osoitteet, niiden monista misen ja lajittelun. Vuoden kuluessa on toimistosta lähetet ty kaikkiaan 9177 postilähetystä.

23 23 KIERTOKIRJEET JA JÄRJESTÖNAINEN. Vuoden kuluessa lähetettiin osastoille 9 kiertokirjettä ja naisteni piirijärjestöille 3 kiertokirjettä, joissa on käsitelty ajankohtaisia kysymyksiä, vaalitoimintaa ym. koskevia asioi ta. Järjestönainien julkaistiin 1 kerran. VALISTUSTYÖ. Liiton palveluksessa oli koko vuoden ajan kaksi järjestä jää, Ella Malinen ja Anni Flinck ja voitiin tämänvuoksi toi minta järjestää siten, että vuoden aikana saatiin käydyksi järjestöissä ainakin yhden kerran, toisissa useamminkin. Seuraavassa esitämme järjestäjien laatiman yhteenvedon matkojensa tuloksista. Anni Flinckin matkat: 14/1 31/1 Oulun piiri, 2/9 9/3 Satakunnan vaalipiiri, 3/4 23/4 Turun et. vaalipiiri, 28/5 26/6 Kuopion länt. vaalipiiri, 2/9 17/9 Mikkelin vaalipiiri, 17/10 2/11 Oulun piiri, 4/11 2/12 Vaasan pohj. vaalipiiri. Käyty 118 paikkakunnalla, pidetty 117 puhetta ja esitel mää, kuulijoiden lukumäärä 4,756 henkeä. Ella Malisen matkat: 8/1 18/2 Uudenmaan vaalipiiri, 27/2 24/3 Vaasan et. vaalipiiri, 9/4 31/5 Hämeen et. vaalipiiri, 10/10 20/10 Kymin it. vaalipiiri, 3/11 10/11 Kuopion länt. vaalipiiri, 13/11 14/12 Kuopion it. vaalipiiri, käyty yhteen sä 105 paikkakunnalla, pidetty 75 puhetta ja esitelmää, kuu lijoita 3,262.. ' Tilapäispuheet: Martta Salmela-Järvinen on pitänyt toimintakauden aikana' 52 puhetta ja esitelmää. Elli Nurminen on pitänyt 59 puhetta ja esitelmää. Liittotoimikunnan jäsenet ovat käyneet tilapäisjuhlissa ja neuvot telukokouksissa puhumassa seuraavasti: Aino Malkamäki 19 kertaa Lempi Lehto 11» Tyyne Leivo-Larsson ' 10» S. K. Kilpi 10» Aino Lehtokoski 5» Toini Sinervo 2» Lyyli Takki f 1» Ida Aalle-Teljo 1»

24 24 Lisäksi ovat tilapäispuhujina eri tilaisuuksissa käyneet: Terttu Sainio... 4 kertaa Anni Rinne... 1» Liisa Mustonen » Irja Salmela... 2» Aura Järvelä » Laura Härmä....2» Kerttu Muhonen.... 1» Ella Malinen... 4» Fiina Pietikäinen.... 1» Maire Rajala... 2» Alli Kilpinen » Kerttu Vilen... 2» Anni Flinck... 1» Sofia Nyrkkö... 4» Mainittakoon että kaikkiaan oli pyydetty puhujaa 118 tilaisuuteen, joista voitiin lähettää puhujia 110, joten 8 tilausta jäi täyttämättä. Tilapäispuhujien saanti on yhä vaikeutunut, sillä martkustusvaikeuksien ym. seikkojen vuoksi ei ole help poa saada henkilöitä liikkeelle, varsinkin kun järjestöt eivät aina kiinnitä huomiota siihen, että puhujalle olisi maksettava myöskin päiväraha menetetystä työajasta, vaivannäöstä ym.. Liitolla ei ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia suorittaa puhujille matkakustannuksia. OPINTOKERHOT. Pysyvämpää ja kauaskantoisempaa työtä valistustason ko hottamiseksi ja parantamiseksi suorittavat kuitenkin opinto kerhot, joiden toiminnan tehostamiseen on sekä puhein että kirjoituksin pyritty. Siitä huolimatta on yhäkin tässä suh teessa paljonkin toivomisen varaa. Kerhotoiminta ei jär jestö j emme keskuudessa ole niin voimakkaassa vireessä kuin se voisi olla. Vuoden aikana on ollut toiminnassa kaik kiaan 38 opintokerhoa. Ompelukerhoja on ollut 48 ja on niidenkin kokouksissa luettu kirjallisuutta, keskusteltu ym.r joten näidenkini työskentelyn voidaan katsoa lähenevän ai nakin kaunokirjallisuuden opintokerhon työtä. Vuoden ku luessa ryhdyttiin perustamaan Tulevaisuus-kerhoja, joissa keskustellaan pääasiassa Tulevaisuudessa julkaistuista kes kustelukysymyksistä, mutta myöskin muista alustuksista. Tulevaisuudessa julkaistiin kerhoja varten loppuvuodella 2 alustusta.

25 25 KOTITALOUDELLINEN NEUVONTATYÖ. Vaikka sota onkin päättynyt, eivät sota-ajan mukanaan tuomat puutteet ole suinkaan vähentyneet, vaan juuri koti taloudellisessa neuvontatyössä tarvittavista välineistä ja ma teriaalista on jatkuvasti ollut puutetta, jopa sikäli, että se on haitannut kursseille osallistujien lukumäärällistä runsaut ta. Myös matkustusvaikeudet ovat haitanneet työtä ja kaik kien näiden vaikeuksien sekä työn raskauden vuoksi ovat useat neuvojat jättäneet toimensa liitonkin piirissä. Kurssitoimintaa on kuitenkin kaikista vaikeuksista huoli matta voitu jatkaa kaikkien vaalipiirien alueella, joskin va rojen niukkuus on estänyt palkkaamasta tarvittavaa työn tekijämäärää. Tarkoituksena alunperin on ollut, sikäli kuin taloudelliset mahdollisuudet olisivat sallineet, palkata jokai sen vaalipiirin alueelle oma neuvoja, joka olisi naisten piiri toimikuntien käytettävissä kiinteämmin, kuin mitä nyt on ollut 'inahdollista<. Valtioapu on kuitenkin aina ollut niin pieni, eikä muitakaan' varoja kotitaloudellista valistustyötä varten ole ollut käytettävissä, että tällaiseen järjestelyyn ei ole voitu päästä. Suomen Huollon huoltoneuvontaan myöntämien varojen turvin on kuitenkin voitu edes jossain määrin jatkaa toimin taa', vaikka rahanarvon aleneminen onkin suuresti sitä hei kentänyt kustannusten tavattomasti noustessa ja avustusten pysyessä suunnilleen entisen suuruisina;. Kysyntää etenkin vanhasta uutta-kursseista on jatkuvasti kuitenkin; ollut eikä kaikkia tilauksia' ole voitu täyttää' työ voiman vähyyden vuoksi. Työohjelmassa on noudatettu en tistä käytäntöä. Senmukaisesti on kursseja ja opastuspäiviä järjestetty aina ajankohdan mukaan. Talvisin pääasiassa tallukka- ja vanhasta uutta-kursseja, syksyisin ja keväisin ruoanvalmistuskursseja, samaten keväisin myös puutarha neuvontaa ja siemenien myyntiä. Syksyllä on pidetty säilöntäkursseja ja tehty sieni- ja marjaretkiä. Tarvikeaineet ovat osanottajat varanneet itse. Liiton palveluksessa oli alkupuolella vuotta, tilapäisneuvojia Suomen Huollosta saadun lisämäärärahan turvin.. Täl laisia kahden ja kolmen kuukauden ajaksi palkattuja neu vojia olivat Suutarinen Helga Mikkelistä, Rajala Maire Helsingistä, Kinnunen Siiri Säämingistä ja Hartonen Ida Kot kasta. Edellisenä vuonna liiton palvelukseen tulleista neu vojista ja ohjaajista erosivat Meskanen Emmi, Mustonen Liisa ja Huopio Olga. Liiton palvelukseen jäivät tällöin

26 26 Rekola Anni, Riihimäki Kerttu, Pohjola Hanna ja Nyrkkö Sofi vakinaisiksi sekä muutamia tilapäisneuvojia, joita tar peen vaatiessa on lähetetty matkoille. Tilastoa kursseista: Ruoanllaitto- ja säilöntäkursseja 53 Puutarha- ja kodinhoitokursseja 58 Vanhasta-uutta, ompelu- ja jalkinekursseja Morsiankursseja 15 Osanottajat: Yhteensä 244 Kursseilla osanottajia henk. Luennoilla 8.504» Päättäjäisjuhlissa 9.612» Yhteensä 22,103 henk. Kursseja pidetty asutuskeskuksissa ja kau pungeissa no Maaseuduilla 98 Kurssien osanottajat ovatjakautuneet seuraaviin ryhmiin: Siirtoväkeä 854 henk. Kotiutettujen perheenjäseniä 1.673» Sotaleskiperheenjäseniä 91» Invalidiperheenjäseniä 56» Muita osanottajia 1.313» Yhteensä henk. Kursseilla valmistettuja töitä: Tallukoita, tohveleita ja puukenkiä par. Kintaita tehty ja sukkia korjattu 5.590» Muita vaatekappaleita korjattu tai tehty uusia kpl. Kotikäyntien luku neuvojien kohdalla 392

27 27 ERIKOISJUHLAT. Toiminnan vilkastuminen on ollut havaittavissa erikoisjuhliemmekin lisääimtymisessä. Sota-aikana vain aniharvat järjestöt uskaltautuivat niitä järjestämään' eikä se ollut ihme teltävääkään, sillä aika'ei suinkaan ollut omiaan kohottamaan juhlamieltä ja innostusta. Kuluneen toimintavuoden aikana on järjestetty naistenpäiväjuhlat 42 järjestössä, osanottajia 8,050 henkeä, äitienpäiväjuhlia 62 järjestössä, osanottajia 15,000 henkeä. Muita juhlatilaisuuksia, mikkelinpäivä ym. juhlia on, järjestöt toi meenpanneet 194 tilaisuutta, joiden yleisömääristä ei ole tie toja. Naistenpäiväjuhlat vietettiin vaalien 'merkeissä ja siitä joh tuikin, ettei juhlien lukumäärä noussut kovin suureksi, kun huoneistot yleensä olivat varatut vaalitilaisuuksiin. Äitienpäiväjuhlien, järjestelyssä pyydettiin Sos.-dem. Työläisnuorisoliittoa antamaan kehoitus järjestöilleen äitienpäiväjuhlien järjestämisestä yhteistoiminnassa naisjärjestöjen kanssa. Täl lainen kehoitus heidän taholtaan annetuinkin ja järjestettiin tilaisuudet monin paikoin yhdessä nuorison kanssa. Naistenpäivä juhliin valmistettiin hiton toimistossa ohjel misto, johon sisältyi Sylvi-Kyllikki Kilven kirjoittama puhe, runo ym. Niinikään painettiin kaksivärinen seinämainoste, jonka hinta oh 1 mk. kpl. Äitienpäiväjuhlia varten valmis tettiin vain puheluonnos ja toivottiin, että ohjelmia varten saadaan avustus nuoriso-, Päivän Nuoret ym. järjestöiltä'. SOS.-DEM. NAISTEN PIIRITOIMIKUNNAT JA PIIRI TOIMIKUNTIEN NAISJAOSTOT. Sos.-dem. naisten piirittäiset keskuselimet ovat edelleen vahvistaneet ja tehostaneet toimintaansa ja vuoden kuluessa perustettiin Vaasan pohj. vaalipiiriin sos.-dem. piiritoimi kunnan naisjaosto. Vaasassa 15/4 pidetyssä neuvotteluko kouksessa keskusteltiin jaoston perustamisesta, mutta aloite raukesi, kun ei voitu sopia jaoston kotipaikasta. Toivottavaa on, että tämä tärkeä asia Vaasan et. vaalipiirin kohdaltakin saadaan pian järjestykseen. Piirijärjestöt ovat suorittaneet menestyksellisesti valistustyötä piiriensä alueella, erikoisesti vaalitoiminnan aikana, järjestäen mm. liiton toimitsijoiden ja neuvojien matkat sekä toimittaen puhujia piirin keskuksesta yhdistysten ja jaostojen tilaisuuksiin. Piirijärjestöjen toi-

28 28 mintaa on edelleen pyrittävä tehostamaan,se on vielä mones sa' suhteessa heikkoa ja hapuilevaa, muttai joka tapauksessa voimine merkitä ainakin, ensimmäiseni tavoitteen saavute tuiksi senjälkeen kun vielä Vaasan eteläiseenkin on saatu naisten toiminnan keskuselin. PIIRIJÄRJESTÖJEN VUOSI- JA NEUVOTTELU KOKOUKSET. Piirijärjestöt ovat vuoden kuluessa järjestäneet ainakin, yhden koko piiriä käsittävän naisten piiri- tai neuvottelukokouiksen, jossa on. keskusteltu liiton lähettämän kirjalli sen alustuksen perusteella ja liiton edustaja esittänyt tilan neselostuksen. Lisäksi on kokousten ohjelmassa ollut muita paikallista toimintaa ja sen järjestelyä Ikoskevia esityksiä ja alustuksia. Erikoisesti on tietenkin vaaiitoiminta antanut tehtäviä myöskin piirien yhteisille kokouksille. Koko piiriä käsittäviä kokouksia on eri piireissä järjestetty seuraavasti: Vaasan it. vaalipiirissä neuvottelukokouksia Suolahdessa tammikuun 6 pnä ja Jyväskylässä tammikuuni 7 pnä, Kumpaisessakin kokouksessa oli liiton edustajana sihteeri ja li säksi oh saapuvilla kansanedustaja Hilma Koivulahti-Lehto. Viipurin länt. vaalipiirissä Kotkassa tammikuun 7 pnä hi ton edustajana Ida Aalle-Teljo. Hämeen etel. vaalipiirissä Hämeenlinnassa tammikuun 14 pnä hiton edustajana Lyyli Takki ja Aino Malkamäki. Uudenmaan 1. vaalipiirissä Helsingissä tammikuun 14 pnä, liiton edustajana Sylvi-Kyllikki Kilpi ja sihteeri. Turun et. vaalipiirissä Turussa tammikuun 28 pnä hiton edustajana Aino Lehtokoski ja Aino Malkamäki. Hämeen pohj. vaalipiirissä Tampereella tammikuun 14 pnä alustajina Kaisa Hiilelä ja Esteri Seppälä. Kaikissa näissä kokouksissa käsiteltiin liiton laatima vaalitoimintasuunnitelma ja. päätettiin toimenpiteistä sen. joh dosta. Piirikökouksia pidettiin seuraavasti: Kuopion länt. vaalip. sos.-dem. naisten piirikokous Var kaudessa maaliskuun 25 pnä. Liiton edustajana pii sih teeri. Vaasan it. vaalip. sos.-dem. naisten piirikokous Jyväsky lässä maaliskuun 24 pnä. Liiton edustajana oli Anni Flinck. Satakunnan sos.-dem. naisten neuvottelukokous Parissa maaliskuun 4 pnä. Liiton edustajana oli Miina Sillanpää.

29 29 Viipurin' länt. vaalip. sos.-dem. naisten piirikokous Haminassa huhtikuun 4 pnä. Liiton edustajana oli kokouksessa S.-K. Kilpi. Hämeen pohj. vaalip. sos.-dem. naisten piirikokous huhti kuun 22 pnä edustajana Toini Sinervo. Oulun piirin sos.-dem. naisten piirikokous marraskuun 25 pnä Oulussa. Liiton edustajana oli sihteeri. Uudenmaan sos.-dem. naisten neuvottelukokous kesäkuun 10 pnä. Liiton edustajana oli Miina Sillanpää. Kuopiossa pidettiin lokakuun 21 pnä naisten kunnallispäi vät, jossa liiton puheenjohtaja ja Elli Nurminen olivat olleet 1 uennioitsi joina. Vaasan pohj. vaalip. piiritoimikunnan naisjaosto järjesti naisten luento- ja retkeilypäivät Kokkolassa heinäkuun pnä. Päivät olivat sangen onnistuneet ja niillä oh run saasti osanottajia. Laiton edustajana oli saapuvilla sihteeri joka esiintyi päivien aikana pidetyissä juhlissa ja neuvotte luissa. Piirikokouksisisa käsiteltiin liiton lähettämät alustukset: Äitien ja lasten lait ja Perheenäitien kesävirkistystoiminta. Lisäksi on hiton edustaja esittänyt tilanneselostuk sen, jonka johdosta on keskusteltu. PIIRIJÄRJESTÖJEN KESÄVIRKISTYSKURSSIT. Jo parin edellisen kesän aikana olivat naisten piirijärjes töt toimeenpanneet eri vaalipiirien alueilla ns, perheenäitien kesävirkistyskursseja. Näitä varten on saatu Sosiaaliminis teriöltä avustusta., jonka lisäksi on hankittu; avustuksia osuustoiminta- ym. liikkeiltä. Piiritoirniktmitieni naisjaosto jen jäsenet ovat vapaaehtoisena, palkattomana työnä, hoita neet kurssien talouden ja ohjauksen. Kesän kuluessa on kursseja toimeenpantu 9 paikassa ja on niillä ollut osanot tajina 331 äitiä ja 89 lasta. Kursseja toimeenpantiin seuraavasti: Uudenmaan sos.-dem. Piiritoimikunnan, naisjaoston kesävirkistyskurssit pidettiin Anjalan kartanossa elokuun 1 10 pnä. Kursseilla oli kaikkiaan 28 äitiä ja 6 lasta. Kurs sien ohjaajina toimivat Lempi Lehto ja Anni Flinch. Paitsi varsinaista virkistystoimintaa oli kursseilla luentoja, joita pitivät Lempi Lehto, Anni Flinch ja Sylvi-Kyllikki Kilpi. Lapin 1. vaalip. kesävirkistyskurssit järjestettiin Kemin sos.ndem. naisyhdistyksen kesäkodissa Liedafckalassa. Kursseilla oli 70 äitiä ja 30 lasta.