TKK Kielikeskus TOIMINTAKÄSIKIRJA. Johdanto

Transkriptio

1 1 (70) TKK Kielikeskus TOIMINTAKÄSIKIRJA Johdanto Toimintakäsikirja kuvaa kielikeskuksen nykyistä toimintaa, sen tavoitteita ja keskeisimpiä kehittämiskohteita. Toimintakäsikirjatyöstä vastaa kielikeskuksen johtaja ja hänen tukenaan aineiston keräämisessä on toiminut osastosihteeri. Lisäksi käsikirjan kirjoittamiseen ja kehittämiseen on osallistunut laitoksen laatutyöryhmä. Työryhmässä on ollut kielikeskuksen opetus ja hallintohenkilökunnan edustajia sekä TKY:n nimeämä opiskelijaedustaja. Vuonna 2009 laatutyöryhmän jäseninä ovat olleet lehtorit Eeva Leena Aittoniemi, Pauli Kudel, Laura Mendoza, Ken Pennington, amanuenssi Juhana Nieminen, osastosihteeri Vuokko Rantanen (siht.), johtaja Heidi Rontu (pj.) ja opiskelijaedustaja (TKY). Perusedellytys kielikeskuksen toiminnan tarkastelulle ja toiminnan tavoitteiden määrittelylle sekä kehittämiskohteiden pohdinnalle on ollut koko henkilökunnan osallistuminen laatutyöhön. Toimintakäsikirja perustuu henkilökunnan yksilöhaastatteluihin, henkilökunnan yhteisten laatutyöpäivien ja laatutyöryhmän työskentelyyn. Toimintakäsikirja 2009 valmistunut (vt. toimistosihteeri Marianne Kuusipalo, johtaja Heidi Rontu)

2 2 (70) Kielikeskus Kielikeskus lyhyesti Missio, visio ja strategia Laatuajattelu Tavoitteet Mittarit Laadunvarmistuskäytännöt Organisaatio Yksikön organisaatio Johtamiskäytännöt Kehittämissuunnittelu Voimavarat Henkilöstö...12 Rekrytointi...12 Perehdyttäminen...13 Työaika...13 Kehitys ja palkkakeskustelut...14 Henkilöstön hyvinvointi ja työviihtyvyys Rahoitus...15 Budjetointi...15 Taloushallinto Tilat ja laitteet Koulutus Toiminnan kuvaus Ydinprosessi...17 Opetus...17 Ilmoittautuminen...18 Poissaolot...19 Verkko opetus...20 Opetuksen suunnittelu...20 Muutokset opetustarjonnassa...23 Oppimateriaali...23 Lukujärjestykset ja tilavaraukset...23 Noppa...24 Tenttikäytännöt...24 Arviointi...27 AHOT Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen...27 Lunttaus ja plagiointi...27 Opetuksen ryhmäkoko Tukiprosessit...28 Opinto ohjaus...28 Opintohallinto...28 Henkilöstöhallinto...29 Taloushallinto...29 Kirjasto...29 Viestintä...29 Kansainvälinen toiminta...29 Tieto ja viestintätekniikka...29 Kielistudio...31

3 3 (70) Tenttiakvaario Palvelutoiminnot Toisen kotimaisen kielen vapautusanomusten käsittely Muu kieltenopetus...33 Avoin yliopisto ja henkilöstökoulutus Kielentarkastus ja käännöstoiminta...34 Kielenkääntäjä...34 Muu käännös ja kielenhuoltoneuvonta Kielitodistukset ja neuvonta Toiminnan arviointi Opetus...35 Palaute opetuksesta...35 Yhteistyö tiedekuntien kanssa...36 Kehityskeskustelut...36 Kehittämispäivät Johtaminen Hallintotoiminta Työhyvinvointi...37 Aloitteet...37 Virkistystoiminta Erityistilanteet...37 Henkilöstön poissaolot...37 Puheeksiottaminen...38 Muutokset lukujärjestykseen...38 Muut opetuksen erityistilanteet Toiminnan kehittäminen Opetus Verkko opetus Kansainvälinen toiminta Aalto yliopisto...41 Liitteet

4 4 (70) Kielikeskus 1.1 Kielikeskus lyhyesti Teknillisen korkeakoulun kielikeskus on informaatio ja luonnontieteiden tiedekuntaan kuuluva erillislaitos. Kielikeskus huolehtii korkeakoulussa annettavasta kielten ja viestinnän opetuksesta ja opetuksen kehittämisestä sekä englannin käännöspalveluista yliopiston sisäiseen toimintaan. Opetettavia aineita ovat englanti, espanja, japani, kiina, portugali, ranska, ruotsi, saksa, venäjä, suomi äidinkielenä ja vieraana kielenä sekä puheviestintä. Tieteellistä kirjoittamista opetetaan perus ja jatko opiskelijoille englannin, ruotsin ja suomen kielissä. Kielikeskuksessa työskentelee virkasuhteessa 37 lehtoria ja 8 hallintohenkilöä. Lisäksi opetusta antavat lukuvuosittain 5 8 tuntiopettajaa. Kielikeskuksen toimintaa johtaa kielikeskuksen johtaja, ja toimintaa ohjaa ja valvoo kielikeskuksen johtokunta. 1.2 Missio, visio ja strategia Kielikeskuksen tehtävänä on 1. antaa opetussuunnitelmien mukaista kotimaisten ja vieraiden kielten käytännön viestintätaitojen ja kulttuurien tuntemuksen opetusta korkeakoulun opiskelijoille; 2. antaa kotimaisten ja vieraiden kielten sekä viestinnän opetusta korkeakoulun henkilökunnalle sekä avustaa näiden aineiden täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa; 3. ylläpitää ja kehittää viestintävalmiuksia edistävää uutta tekniikkaa sekä itseopiskelumahdollisuuksia ja kursseja; 4. kehittää kielten ja viestinnän oppimateriaaleja ja opetusmenetelmiä sekä hoitaa keskuksen toiminnan ja kehittämisen kannalta tarpeelliset koti ja ulkomaiset yhteydet. Kielikeskuksen tehtävä on määritelty johtosäännössä (liite 1). Kielikeskuksen tavoitteena on taata opiskelijoille monipuoliset kieli ja viestintätaidot myös tulevaisuuden vaativien asiantuntijatehtävien tarpeisiin. Kielikeskus haluaa tarjota oppimisympäristön, joka kehittää opiskelijan omaa ymmärrystä ja tietämystä kielestä, kielenkäytöstä ja kielenoppimisesta sekä puheviestinnästä. Oppimisympäristö kasvattaa myös tietoa kulttuureista ja antaa taitoja kulttuurien väliseen kanssakäymiseen.

5 5 (70) Tavoitteena on olla valmistuvien diplomi insinöörien ja sidosryhmien arvostama opetusyksikkö. Opetuksessa pyritään integroimaan kieli ja viestintäopintoja tekniikan alan substanssiopetukseen ja ottamaan huomioon eri tekniikan alojen erityistarpeet. Integrointiin on kehitetty malli, jota sovelletaan kurssisuunnittelussa (liite 2). Integroinnin edellytyksenä on kielikeskuksen yhteistyö eri tiedekuntien, laitosten ja tutkinto ohjelmien kanssa. Näin voidaan selvittää erityistarpeet ja suunnitella kieli ja viestintäopetus niiden mukaan. Keskeisiä edellytyksiä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat opettajien hyvä ammattitaito ja sen ylläpitäminen, opetuksen niveltyminen TKK:n strategisiin tavoitteisiin, opetuksen suunnittelu yhteistyössä tiedekuntien kanssa ja hyvin toimiva työyhteisö. Osana yliopiston strategiatyötä kielikeskus on laatinut itselleen toimintaa ohjaavan strategian (liite 3).

6 6 (70) 2 Laatuajattelu 2.1 Tavoitteet Kielikeskus tarjoaa kielten ja viestinnän opetusta, joka perustuu pedagogiseen ammattitaitoon ja asiantuntijuuteen. Opetettavan aineen hyvä hallinta varmistetaan opetushenkilökuntaa rekrytoitaessa. Asiantuntijuuden ylläpitämistä ja opettajien ammattitaidon kehittämistä kannustetaan ja tuetaan. Kielikeskuksen pedagoginen asiantuntijuus on laaja alaista. Opettajan yksilöllistä asiantuntijuutta kunnioitetaan. Opettaja perustaa opetusmetodinsa omaan oppimis ja opetuskäsitykseensä. Opettajien koulutus, kokemus ja yksilö ja kulttuurierot takaavat osaltaan opetuksen monipuolisuuden. Opettajat noudattavat yhteistä opetussuunnitelmaa, säädöksiä ja kielikeskuksen strategiaa. Opettajilta vaaditaan ylempi yliopistotutkinto ja sen antama kyky kriittiseen, tieteelliseen ajatteluun. Opettajien jatko ja täydennyskoulutusta tuetaan. Tekniikan alan tuntemuksen katsotaan lisäävän opettajan asiantuntijuutta. Kielikeskuksen opetus on oppilaskeskeistä ja vuorovaikutteista. Opetusryhmien koko pyritään pitämään kohtuullisena, jotta opettajilla olisi mahdollisuus ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. 2.2 Mittarit Asiakastyytyväisyyttä mitataan sekä opettajakohtaisella että aineryhmittäin arvioitavalla opiskelijapalautteella. Opettajat analysoivat saamansa palautteen ja tekevät sen perusteella tarvittaessa muutoksia opetukseensa. Vastuulehtorit antavat ryhmänsä palautekoosteen johtajalle, joka tarkastelee sitä suhteessa kielikeskuksen kokonaisopetukseen. Johtaja esittää tarvittaessa palautekoosteen perusteella opetuksen kehittämistarpeita joko vastuulehtoreille (vastuulehtorikokoukset) tai yhteisesti koko henkilökunnalle (laitoskokoukset, kehittämispäivät). Opettajien asiantuntijuuden kehittymistä, työn kuormittavuutta ja työviihtyvyyttä käsitellään kehityskeskusteluissa. Myös hallintohenkilökunnan työtehtävistä, tehtävistä suoriutumisesta, työn kuormittavuudesta ja työviihtyvyydestä puhutaan heidän kehityskeskusteluissaan.

7 7 (70) Valtakunnallisesti kielikeskus on mukana laadunvarmistusyhteistyössä yliopistojen kielikeskusten yhteisessä laatuhankkeessa (LAAKEA). Hankkeen tavoitteena on koordinoida kielikeskusten laadunvarmistustapoja. 2.3 Laadunvarmistuskäytännöt Kielikeskuksen laatuvastaava on kielikeskuksen johtaja. Laitoksen laatujärjestelmää käsitellään henkilökunnan kokouksissa ja se esitellään johtokunnalle. Kielikeskuksen toimintakäsikirja dokumentoidaan intranetiin. Asiakirjaa ylläpitävät ja päivittävät johtaja ja nimetyt hallintohenkilöt. Toimintakäsikirja on yliopiston päälaatukäsikirjan alainen. Laitoksen toiminnan laatujärjestelmä tarkastetaan vuosittain valmistauduttaessa tulosneuvotteluihin. Johtaja esittelee henkilökunnalle ja johtokunnalle laatujärjestelmän toimivuutta ja muutostarpeita. Tarkastelussa hyödynnetään tiedekuntien ja laitosten palautetta ja muualta yliopistosta saatavaa tietoa laitoksen toiminnasta. Tarvittaessa voidaan käyttää apuna muita sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita (esim. LAAKEA yhteistyö). Tarkastus raportoidaan ja tallennetaan intranetiin.

8 8 (70) 3 Organisaatio 3.1 Yksikön organisaatio Kielikeskus on Teknillisen korkeakoulun alainen erillinen laitos, jolla on oma johtosääntönsä. Laitoksen esimies on johtaja. Toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta. Lisäksi kielikeskuksen laitoskokous toimii keskustelu ja tiedotusfoorumina ja henkilökunnan vaikutusmahdollisuutena. Henkilökuntaan kuuluu opetus ja hallintohenkilöstöä. Opetushenkilöstöä ovat vastuulehtorit lähiesimiehinä ja kunkin aineen opettajat. Kaavio 1. Kielikeskuksen henkilöstöorganisaatio Kielikeskus Johtaja Aineryhmät Vastuulehtorit Hallinto Hallintohenkilöstö Päätoimiset opettajat Sivutoimiset opettajat Osastosihteeri Toimistosihteeri Amanuenssi Opintoneuvojat Kielenkääntäjä 3.2 Johtamiskäytännöt Kielikeskuksen toimintaa johtaa tiedekunnan dekaanin nimeämä johtaja. Johtaja nimetään viideksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Laitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo rehtorin asettama johtokunta. Johtokunta asetetaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on jäseninä henkilökunnan edustaja, edustajat kaikista tiedekunnista ja opiskelijajärjestön edustaja. Yliopiston laitoksen toiminnan ohjeen mukaisesti kielikeskuksessa toimii johtajan tukena myös johtoryhmä kielikeskuksen toiminnan kehittämistyössä. Johtoryhmässä on 6 henkilöstön jäsentä. Johtoryhmä aloitti toimintansa lukuvuonna Sen jäsenet on valittu kiinnostuksen ja vapaaehtoisuuden perusteella. Johtoryhmän toimikaudeksi on johtaja määritellyt yhden kalenterivuoden. Johtoryhmä on epävirallinen elin eikä tästä johtuen päätösvaltainen.

9 9 (70) Lukuvuoden kielikeskuksen organisaatio uudistetaan. Uudistuksessa muodostetaan hallintohenkilökunnan ryhmä sekä useampia opettajaryhmiä. Ryhmille nimitetään ryhmänvetäjät, joilla on ryhmänsä sisällä lähiesimiesasema. Ryhmät ja ryhmänvetäjät aloittavat toimintansa keväällä Rymänvetäjät tulevat muodostamaan kielikeskuksen uuden johtoryhmän keväällä Henkilöstökokouksia on seuraavasti: laitoskokous yksi kaksi kertaa lukukaudessa. Kokous on tarkoitettu koko henkilökunnalle ja siinä käsitellään ensisijaisesti hallinnollisia asioita. Laitoskokoukseen osallistuminen kuuluu päätoimisten työntekijöiden virkavelvollisuuksiin. Johtaja kutsuu kokouksen koolle. vastuulehtorikokous kaksi tai kolme kertaa lukukaudessa. Kokouksessa käydään läpi opetuksen suunnittelua ja kehittämistä ja hallinnollisia asioita. Johtaja kutsuu kokouksen koolle. kielten ja viestinnän ainekohtainen ryhmäkokous kaksi kertaa lukukaudessa, tarvittaessa useammin. Vastuulehtori kutsuu kokouksen koolle. hallintohenkilökunnan kansliapalaveri kerran kahdessa viikossa. Palaverissa käydään läpi tärkeimmät tapahtumat ja tehtävät. Johtaja kutsuu kokouksen koolle. Kaikissa kokouksissa pyritään sopimaan seuraavan kokouksen ajankohta. Kaavio 2. Kielikeskuksen johtamiskäytännöt Kielikeskus Johtaja Johtokunnan kokous Johtokunta Johtoryhmän kokous Johtoryhmä Laitoskokous Koko henkilöstö Vastuulehtorikokous Vastuulehtorit ja johtaja Kansliakokous Hallintohenkilöstö Kokoukset aineryhmittäin Opettajat ja vastuulehtorit Kahdesti vuodessa henkilökunnalle järjestetään kehittämispäivä, jossa arvioidaan kielikeskuksen opetusta ja toimintaa työyhteisönä sekä suunnitellaan tulevaa. Lukuvuonna kehittämispäivien teema on ollut kielikeskuksen opetuksen

10 10 (70) yhteiset käytänteet. Lukuvuoden teema on oman alan kielitaidon ja kulttuurituntemuksen opettaminen. Johtaja on henkilöstön esimies. Vastuulehtorit ovat oman aineryhmänsä lähiesimiehiä. Organisaatiouudistuksen myötä ryhmänvetäjät ovat lähiesimiehiä, joilla on mm. palkkaja kehityskeskustelut ryhmän jäsentensä kanssa sekä yleinen töiden direktio oikeus. Johtaja käy kehityskeskustelut kaikkien päätoimisten työntekijöiden kanssa vähintään kerran vuodessa. Henkilökunnan kehityskeskustelut ovat osa toiminnan laadunvarmistusta ja kehittämistä. Sivutoimisten opettajien kanssa johtaja käy kehityskeskusteluja mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Esimies käsittelee työntekijän kanssa kuluneeksi työkaudeksi työntekijälle asetetut tavoitteet ja niiden saavuttamisen. Tällöin keskustellaan myös työntekijän omasta työstä osana kielikeskuksen kokonaistoimintaa ja sen tavoitteita. Johtaja käy yliopiston palkkausjärjestelmään kuuluvat keskustelut koko henkilöstön kanssa. Keskusteluissa noudatetaan yliopiston yleisiä ohjeita. Omat kehittämis ja palkkakeskustelunsa johtaja käy dekaanin kanssa. 3.3 Kehittämissuunnittelu Kielikeskuksen toimintaa kehitetään yhteistoiminnallisesti. Laitoksen henkilökunta keskustelee kehittämistarpeista ja tavoitteista kerran lukukaudessa pidettävänä kehittämispäivänä. Keskustelun pohjana ovat laitoksen toimintastrategia ja siinä yhteisesti sovitut toiminnan tavoitteet. Kehittämisen keskeisenä lähtökohtana ovat akateemiset ja työelämässä tarvittavat kieli ja viestintätarpeet. Työelämän tarpeista saadaan tietoa esim. Tekniikan akateemisten liiton (TEK) ja yliopistollisten ura ja rekrytointipalveluiden tutkimuksista sekä opettajien omien työelämäkontaktien kautta. Lisäksi johtaja kerää säännöllisesti palautetta kieli ja viestintätaidoista ja työelämän taitotarpeista yrityksistä, jotka rekrytoivat Teknillisestä korkeakoulusta valmistuvia diplomi insinöörejä. Johtajan vastuulla on lisäksi esittää koko yliopiston toimintaa koskevat strategiatavoitteet ja soveltaa ne kielikeskuksen toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Kielten ja viestinnän opetuksen kehittämisestä keskustellaan vastuulehtorikokouksissa, missä johtajan tehtävänä on tuoda esille sekä yliopiston tavoitteet että kielikeskuksen kokonaistoiminnan tavoitteet. Tältä pohjalta kielten ja viestinnän ainekokouksissa keskustellaan opetuksen ja kurssitarjonnan kehittämisestä. Jokainen opettaja on vastuussa oman opetuksensa kehittämisestä ja kielikeskuksen yhteisten kehittämislinjausten soveltamisesta opetuksessaan.

11 11 (70) Kaavio 3. Kielikeskuksen toiminnan vuosikello KIELIKESKUS VUOSIKELLO JOULU TAMMI MARRAS HELMI Kehittämispäivä Kehityskeskustelut Opetuksen suunnittelu (seuraava lukuvuosi) Tulossopimusneuvottelut Laitoskokous LOK Johtoryhmän kokous A Opetuksen suunnittelu Vastuulehtorikokous Johtoryhmän kokous (pitkäaikais) Vastuulehtorikokous Ryhmäkokous Vastuulehtorikokous MAALIS Kansliapalaveri Johtoryhmän kokous SYYS Laitoskokous Budjetointi ja Johtoryhmän kokous toiminnan arviointi ja suunnittelu Vastuulehtorikokous Vastuulehtorikokous Laitoskokous Johtoryhmän kokous Kehittämispäivä HUHTI ELO TOUKO HEINÄ Säännölliset palaverit: Kielten ja viestinnän ryhmäkokoukset 2 3 krt/lukukausi Hallintohenkilökunnan kansliapalaverit 2 krt/kk KESÄ

12 12 (70) 4 Voimavarat 4.1 Henkilöstö Rekrytointi Johtaja esittää johtokunnalle päätoimisen henkilöstön rekrytointitarpeen ja ehdotuksen aikataulusta. Myös opiskelija ja opintosuoritusmääriä ja opetuksen kehittämistarpeita seurataan opettajien rekrytointia varten. Johtokunta asettaa tarvittaessa virkavalintaa varten virantäyttötoimikunnan, jossa on johtokunnassa oleva henkilöstön edustaja, johtaja, Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustaja sekä vähintään yksi ulkopuolinen asiantuntija. Toimikunnan puheenjohtajana toimii kielikeskuksen johtaja ja sihteerinä osastosihteeri. Virantäyttötoimikunta tekee esityksen virantäytöstä johtokunnalle, joka sen käsiteltyään vie nimitysesityksen tiedekuntaneuvostolle. Hallintohenkilökunnan viroissa johtaja tekee nimitysesitykset johtokunnalle ja edelleen tiedekuntaneuvostolle. Hallintohenkilökunnan rekrytoinnista vastaa johtaja. Johtaja esittää johtokunnalle päätoimisen hallintoviran kelpoisuusvaatimukset. Virantäytössä painotetaan koulutusta, ammattiosaamista ja aikaisempaa työkokemusta. Hallintohenkilökunnan keskeisimmät työtehtävät on määritelty liitteissä Kielikeskuksen opettajia koskevat asetukset korkeakoulun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä (309/1993, 463/1998 ja 481/2003). Lisäksi opetushenkilökunnan virantäytössä on otettava huomioon yliopiston määrittelemät kelpoisuusvaatimukset. Opettajarekrytoinnissa painotetaan pedagogista koulutusta ja osaamista. Suurimmalla osalla virassa olevista lehtoreista on pedagoginen koulutus. Virantäytössä pedagoginen osaaminen arvioidaan näyteluennolla. Rekrytoinnissa keskeistä on kielen asiantuntijuus, joka tarkoittaa erinomaista kielitaitoa ja yliopistotutkinnon tuomaa opetuskielen ja kielenkäytön ymmärtämystä. Lisäksi rekrytoinnissa varmistetaan opettajan kiinnostus ja kokemus kielikeskuksen opetuksen tavoitteiden aihealueista: taata opiskelijoille monipuoliset kieli ja viestintätaidot myös tulevaisuuden vaativien asiantuntijatehtävien tarpeisiin. kasvattaa tietoa kulttuureista ja antaa taitoja kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. tarjota oppimisympäristö, joka kehittää opiskelijan omaa ymmärrystä ja tietämystä kielestä, kielenkäytöstä ja kielenoppimisesta sekä puheviestinnästä. olla valmistuvien diplomi insinöörien ja sidosryhmien arvostama opetusyksikkö

13 Kielikeskuksen lehtoreiden keskeisimmät työtehtävät on määritelty (liite 4). 13 (70) Vastuulehtoreiden rekrytoinnista vastaa johtaja. Vastuulehtoreiden rekrytoinnissa painotetaan myös lähiesimieskoulutusta ja kokemusta. Vastuulehtorin keskeisimmät työtehtävät on määritelty (liite 5). Määräaikaisten lehtoreiden rekrytoinnista vastaavat vastuulehtori ja johtaja. Sivutoimisten tuntiopettajien rekrytoinnista vastaa vastuulehtori. Määräaikaisten lehtoreiden ja sivutoimisten tuntiopettajien kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin virkasuhteessa olevien opettajien. Poikkeustapauksissa voidaan tehtävään valita opettaja, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia. Näitä poikkeustapauksia ovat rekrytointivaikeudet silloin kun opettaja täytyy löytää kiireellisesti tai jos kieleen on erityisen vaikea rekrytoida opettajia (esim. harvinaiset kielet). Poikkeustapauksissa vastuulehtori ja johtaja neuvottelevat kelpoisuusvaatimuksista ja niistä poikkeamisesta. Tiedekuntaneuvosto nimeää kielikeskuksen johtajan viiden lukuvuoden toimikaudeksi kuultuaan kielikeskuksen johtokuntaa (liite 1). Kielikeskuksen johtajan esimies on tiedekunnan dekaani. Perehdyttäminen Perehdyttämisen yhdyshenkilönä toimii osastosihteeri, joka vastaanottaa uuden työntekijän ja tekee tarvittavat henkilödokumentit ja lupahakemukset. Hän huolehtii siitä, että uusi työntekijä siirtyy perehdytykseen johtajan, vastuulehtorin ja amanuenssin tai opintoneuvojan luo. Johtaja perehdyttää kielikeskuksen yleiseen toimintaan ja toimintatapoihin ja vastuulehtori opetuksen sisältöön. Amanuenssi tai opintoneuvoja perehdyttää tieto ja viestintätekniikan käyttöön kielikeskuksessa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Yliopistossa on laadittu henkilöstöopas, joka annetaan uudelle työntekijälle. Kielikeskuksen omalla intranet sivustolla on lisäksi laitoksen omia käytäntöjä koskeva tietopaketti. Uudelle työntekijälle on valmisteilla opas. Uudelle tulokkaalle nimetään mentor, joka toimii tukihenkilönä ja ohjaajana henkilön aloittaessa työskentelynsä. Työaika Opettajat noudattavat virkaehtosopimuksen 1600 tunnin mukaista kokonaistyöaikaa, josta sovitaan lukuvuosittaisessa tai kausittaisessa työsuunnitelmassa. Opetustehtäviin varataan 1400 h ja laitostehtäviin 200 h. Opetustehtäviin kuuluu opetuksen valmistelu, kuulustelut tai vastaavat arviointitavat, opetuksen kehittäminen ja uudistaminen, materiaalin laatiminen, palautteen keruu, käsittely ja raportointi sekä muut opetukseen liittyvät tehtävät. Jos opettajalla on ulkopuolista hanke tai muuta rahoitusta korvaavan opetuksen järjestämiseksi, voidaan työsuunnitelmaan sisällyttää muita kuin

14 14 (70) opetustehtäviä, esim. kielen opetuksen kehittämishanke. Työsuunnitelman mukaisia työn tuloksia tarkastellaan kehityskeskusteluissa. Opettaja esittää työsuunnitelman vastuulehtorille, joka puolestaan esittää aineensa opettajien kokonaistyöaikasuunnitelmat johtajalle. Johtaja esittää suunnitelmat johtokunnalle. Työsuunnitelmia säilytetään johtajan huoneessa. Päätoimisilla opettajilla on vastaanotto kerran viikossa. Myös sivutoiminen opettaja on velvollinen järjestämään vastaanoton kerran viikossa opetuksensa yhteydessä. Lisäksi sivutoimisten opettajien suositellaan osallistuvan aine ja laitoskokouksiin. Kielikeskuksen muu kuin opetushenkilökunta noudattaa virkatyöaikaa. Työajan seurantaan käytetään kulkulupakorttia. Henkilöstöosasto toimittaa työaikaraportit johtajalle, joka hyväksyy ne. Johtaja voi tarvittaessa pyytää selvennystä poikkeuksellisista työajoista. Kukin työntekijä tarkistaa oman raporttinsa. Raportit säilytetään kunkin työntekijän omassa työhuoneessa. Johtajan työajan seurannasta vastaa hallintojohtaja. Kielikeskuksen henkilökunta käyttää Halli projektinhallintajärjestelmää. Kielikeskuksen virkasuhteiset työntekijät voivat toimia sivutoimessa enintään 10 tuntia viikossa yliopiston ohjeistuksen mukaisesti. Jos sivutoimia on useampia, sivutoimien yhteenlaskettu työaika ei saa ylittää 10 tuntia viikossa. Sivutoimen suositellaan tukevan ammatillista kehittymistä tai muutoin edistävän korkeakoulun ja kielikeskuksen kilpailukykyä, toimintaedellytyksiä ja tuloksellisuutta. Työntekijän tulee hakea sivutoimilupaa, johon haetaan puoltoa johtajalta. Rehtori myöntää sivutoimiluvat henkilöstöasiain lakimiehen esittelystä. Kehitys ja palkkakeskustelut Kehityskeskustelu on tärkeä väline laitoksen laadunvarmistuksessa. Kehityskeskustelussa käydään läpi opettajan saama opiskelijapalaute ja opetuksen kehittämissuunnitelmat. Päätoimiset opettajat ja muu henkilökunta käyvät kehityskeskustelun johtajan kanssa vähintään kerran vuodessa tai tarpeen vaatiessa useammin. Sivutoimisen henkilöstön kanssa johtaja käy kehityskeskusteluja tarpeen mukaan. Työntekijä ja esimies valmistautuvat keskusteluun etukäteen. Keskustelu on tavoitteellinen ja luottamuksellinen. Työntekijä arvioi yhdessä esimiehensä kanssa työnsä tuloksia, työn sujuvuutta, työssä viihtymistä ja jaksamista ja asettaa tavoitteensa tulevalle työkaudelle. Keskustelussa noudatetaan yliopiston henkilöstöosaston antamia ohjeita ja keskustelu kirjataan kehityskeskustelulomakkeelle. Esimies kannustaa henkilöstöä antamaan palautetta omasta toiminnastaan.

15 15 (70) Kehityskeskustelujen lisäksi päätoimiset opettajat ja muu henkilökunta käyvät uuden palkkausjärjestelmän mukaiset palkkakeskustelut johtajan kanssa. Henkilöstön hyvinvointi ja työviihtyvyys Henkilöstön hyvinvointia ja työviihtyvyyttä käsitellään kehityskeskusteluissa. Henkilöstölle järjestetään virkistystoimintaa syys ja kevätlukukaudella. Laitoksella sovelletaan yliopiston varhaisen puuttumisen mallia. Kielikeskuksen osastosihteeri on laitoksen TYHY yhteyshenkilö ja kuuluu TKK:n työyhteisökehittäjien ryhmään. Ergonomiaa koskevissa asioissa henkilöstö voi ottaa yhteyttä yliopiston työturvallisuushenkilöön. Kielikeskuksen henkilöstöä kannustetaan monipuoliseen virkistystoimintaan. Kielikeskus järjestää henkilökunnalle virkistystapahtuman kevät ja syyskaudella. Kampusalueen kuntosali ja pelihalli ovat henkilöstön käytössä. 4.2 Rahoitus Budjetointi Kielikeskuksen toiminta rahoitetaan yliopiston toimintamenomäärärahasta. Laitoksella ei ole ulkopuolista toiminnan rahoitusta. Johtaja ja osastosihteeri valmistelevat laitoksen talousarvion. Talousarvio on pohjana dekaanin kanssa käytäville tulosneuvotteluille. Niiden perusteella yliopiston talousosasto vahvistaa laitoksen budjetin vuosittain. Johtaja käy dekaanin kanssa seurantakeskustelun tulossopimuskauden puolivälissä. Laitoksen taloudesta ja tuloksesta vastaa johtaja. Taloushallinto Osastosihteeri hoitaa laitoksen päivittäiset talousasiat. Hän huolehtii myös palkkioiden maksumääräyksistä. Toimistosihteeri hoitaa henkilöstön virkamatkalaskutuksen. Osastoja toimistosihteeri ohjeistavat henkilökuntaa ja vastaavat lomakkeista laitoksen intranetissä. Toimistosihteeri on laitoksen talousasioiden varahenkilö. 4.3 Tilat ja laitteet Kielikeskus muuttaa syksyllä 2009 Teknillisen fysiikan laitoksen tiloihin, Otakaari 4, ensimmäiseen kerrokseen. Opetustilat tulevat sijaitsemaan muissa tiloissa. Laitoksen tietokoneet, tulostimet, videotykit, kamerat ja muut tekniset laitteet on kirjattu laiterekisteriin (LAREK), jota ylläpitää amanuenssi. Atk keskus ylläpitää kielikeskuksessa käytössä olevaa atk verkkoa ja antaa tarvittaessa teknistä laitetukea.

16 16 (70) Atk lähituesta vastaavat laitoksen amanuenssi, ATK tukihenkilö ja opintoneuvojat, jotka tekevät tietoturvapäivityksiä ja ohjelmiston asennuksia. Amanuenssi, ATK tukihenkilö ja opintoneuvojat vastaavat laitoksen tietoturvasta. Tähän tulee ohjeistus atk keskukselta. Tarvittaessa kielikeskus voi antaa tarkempia tietoturvaa koskevia lisäohjeita. Jokaisella kielikeskuksen työntekijällä on henkilökohtainen vastuu tietoturvasta ja annettujen ohjeiden noudattamisesta. Laitehankinnat ja laitteiden poistot hyväksyy johtaja. Amanuenssi toimii esittelijänä ja tekee ilmoitukset muutoksista laiterekisteriin. Tietotekniikkajärjestelyistä kuten tietoverkon muokkaamisesta ja laitoksen palvelimista yms. vastaavat amanuenssi ja atkkeskus. Toimistotarvikkeet henkilökunta tilaa hankinnoista ja käsivarastosta vastaavan toimistosihteerin kautta. 4.4 Koulutus Henkilöstön ammattitaitoa kehitetään ja ylläpidetään yliopiston järjestämällä ja ulkoisella koulutuksella. Laitos järjestää sisäistä koulutusta kaikille työntekijöille 1 2 kertaa lukuvuodessa. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus yksilölliseen lisäkoulutukseen. Koulutustarpeen määrittelevät työntekijä ja johtaja. Koulutus voi olla pedagogista tai muuta koulutusta. Koulutuksen järjestäjinä voivat toimia kielikeskus, yliopiston opetuksen ja opiskelun tuki, muut yliopistot tai korkeakoulut sekä ulkopuoliset kotimaiset ja ulkomaiset järjestäjät ja luennoijat. Tarvittaessa koulutus voidaan järjestää laitokselle räätälöitynä kurssina. Johtaja päättää koulutuksen tilaamisesta kulloinkin käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Koulutustarpeet voidaan kirjata kehityskeskusteluissa työntekijän henkilökohtaiseen kehittämissuunnitelmaan. Koko laitokselle järjestettävää koulutusta ei tarvitse kirjata ko. suunnitelmaan ellei työntekijä sitä erityisesti pyydä.

17 17 (70) 5 Toiminnan kuvaus 5.1 Ydinprosessi Opetus Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ( ) määrää, että opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Asetuksen mukaisesti alempaan tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle riittävä ja ylemmän tutkinnon hyvä viestintä ja kielitaito. Kielikeskus vastaa yliopiston perustutkintoon kuuluvista kieli ja viestintäopinnoista. Opintojen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt määritellään kielikeskuksessa. Tavoitteet ja sisällöt on kirjattu kielten ja viestinnän kurssikuvauksiin yliopiston opetusohjelmaan ja kielikeskuksen kotisivuille. Tutkintoon kuuluvat äidinkielen ja viestinnän opinnot kielikeskus tarjoaa kandidaattiseminaarissa (liite 12). Opinnot on integroitu kandidaattiseminaariin siten, ettei kielikeskus saa niistä erillisiä opintosuorituksia. Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö määrää, että opiskelija osoittaa erinomaisen suullisen ja kirjallisen kielitaidon kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvän kypsyysnäytteen sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen kieliasun tarkistaa kielikeskuksen ruotsin tai suomen kielen lehtori (liite 13). Jos opiskelija ei ole kirjoittanut kypsyysnäytettä kandidaatintyönsä yhteydessä, tulee kypsyysnäyte kirjoittaa maisteriopintojen lopputyön yhteydessä. Jos opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoaan kypsyysnäytteellä. Suomeksi tai ruotsiksi kirjoitetun kypsyysnäytteen kieliasun voi kuitenkin halutessaan tarkastuttaa. Mikäli opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen englanniksi, kieltä ei tarkasteta. Diplomityön englanninkielisen tiivistelmän kieli tarkastetaan (liite 14). Toisessa kotimaisessa kielessä opiskelijan on osoitettava tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Lisäksi opiskelijan on yhdessä opetussuunnitelmaan sisältyvässä

18 18 (70) vieraassa kielessä osoitettava ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen kirjallinen ja suullinen taito. Kielikeskuksen kielten kurssit on määritelty eurooppalaisen kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen viitekehyksen (CEFR) mukaisesti. Taitotasoasteikot kuvaavat oppijan osaamista. Ne auttavat opiskelijaa hahmottamaan omaa osaamistaan ja suunnittelemaan kielten opintojaan. Kielikeskuksen kurssikuvauksissa on kaksi merkintää: CEFR lähtötaso ja CEFR tavoitetaso. CEFR lähtötaso kuvaa taitotasoa, joka opiskelijalla on oltava kurssia aloitettaessa. CEFR tavoitetaso kuvaa taitotasoa, joka opiskelijalla odotetaan olevan hyväksytyn kurssisuorituksen jälkeen. CEFR taitotasot ovat A1 (alhaisin taso), A2, B1, B2, C1, C2 (korkein taso). Jatko opiskelijat voivat osallistua perustutkinto opiskelijoiden kieli ja viestintäkursseille. Perustutkinto opiskelijoilla on kuitenkin etuoikeus opiskelupaikkaan. Kielten ja viestinnän opetusta voi antaa myös joko osittain tai kokonaan toisen laitoksen tai tiedekunnan palkkaama opettaja asianomaisessa laitoksessa tai tiedekunnassa. Kielikeskuksen mukaista kielen opetusta ja kielitukea henkilökunnalle antavat kaksi englannin kielen lehtoria muissa tiedekunnissa: Puunjalostustekniikan laitoksella ja Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnassa. Muualla kuin kielikeskuksessa annettu kielten opetus kirjataan kielikeskuksen opinnoiksi. Opintosuoritusten laskutuksesta kielikeskukselta sovitaan erikseen. Laitokseen tai tiedekuntaan sijoittuvan kielten tai viestinnän opettajan rekrytoinnissa on mukana kielikeskuksen johtaja ja opetusaineen vastuulehtori. Ulkomaalaisille opiskelijoille tarjotaan opetusta ensisijaisesti suomen ja englannin kielissä. Lisäksi puheviestinnässä järjestetään muutamilla kursseilla opetusta englanniksi, ja espanjan, ruotsin, saksan ja venäjän kielissä on alkeistason kursseja, joissa opetuskielenä on englanti. Ilmoittautuminen Opetukseen ilmoittaudutaan weboodi järjestelmässä. Kaksi opetusjaksoa kestäville kursseille ilmoittaudutaan sen opetusjakson alussa, jolloin opetus alkaa. Weboodissa ilmoittaudutaan ensisijaisesti lähiopetuskursseille. Itseopiskelukursseille ilmoittaudutaan sähköpostitse kurssista vastaavalle opettajalle. Niille itseopiskelukursseille, joissa osanottajamäärät ovat suuria tai joissa on lähiopetuskerta kurssin alussa, ilmoittaudutaan weboodissa. Opiskelija voi ilmoittautua vain yhteen kurssin opetusryhmään. Rinnakkaisryhmiin ilmoittautuminen ei ole mahdollista.

19 19 (70) Opintoneuvojat tallentavat lukukausien alussa tiedot opetettavista kursseista weboodiin. He myös avaavat ja sulkevat ilmoittautumisen. Jaksojen ilmoittautumisajat sovitaan yhteisesti laitoskokouksissa. Opettaja on velvollinen tarkistamaan omaa opetustaan koskevien tietojen paikkansapitävyyden weboodissa. Opiskelijat valitaan kurssille yleensä ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos kurssille ilmoittautuu enemmän opiskelijoita kuin mitä kurssilla on opiskelupaikkoja, opettajalla on mahdollisuus antaa ilman paikkaa jääneiden opiskelijoiden kirjautua kurssin varalistalla. Kurssin ensimmäisen tunnin jälkeen opettaja voi tarjota paikkaa varalistalla oleville, jos kaikki kurssille hyväksytyt eivät ole ottaneet paikkaansa vastaan. Ruotsin kursseille ilmoittautuvat täyttävät perustelulomakkeen ( Tämän lisäksi opiskelija tekee ruotsin kielitestin ( Perustelulomakkeen vastausten ja kielitestin perusteella opiskelija ohjataan hänelle sopivaan ruotsin opetusryhmään. Englannin kursseille valitaan yleensä sekä suomalaisia että ulkomaalaisia opiskelijoita tavoitteena saada opetusryhmistä kieli ja kulttuuritaustaltaan heterogeenisiä. Tarvittaessa joidenkin kurssien ilmoittautumista jatketaan. Ensimmäisen opetusviikon aikana opiskelijalla vielä mahdollisuus tiedustella opetusryhmän opettajalta, onko ryhmässä vielä tilaa. Kaikille kursseille ilmoittautuneille lähetetään sähköpostitse tieto kurssille hyväksytyistä opiskelijoista. Jos opiskelijaa ei valita kurssille, opiskelija voi kysyä syytä ko. ryhmän opettajalta. Poissaolot Kielten ja viestinnän kursseilla edellytetään säännöllistä läsnäoloa. Opettaja käy kurssin alussa läpi opettamansa kurssin käytännöt, ja Nopassa ilmoitetaan kurssia koskevat erityiskäytännöt. Peruskriteerinä, on että tunneilla on 80 % läsnäolopakko. Alle 80 % läsnäolo kurssilla johtaa suorituksen hylkäämiseen. Pitkistä sairauspoissaoloista tarvitaan lääkärintodistus ja kurssin suorittamisesta on neuvoteltava opettajan kanssa. Opiskelijan on osallistuttava kurssin ensimmäiselle oppitunnille ottaakseen vastaan opiskelupaikkansa. Mikäli opiskelijalla on perusteltu syy olla ensimmäiseltä tunnilta poissa, on hänen ilmoitettava siitä opettajalle. Englannin ja ruotsin kurssien osalta käytäntö on tiukempi, kuin muiden kielikeskuksen kurssien osalta. Mikäli opiskelija ei ilmesty ensimmäiselle englannin tai ruotsin tunnille eikä ilmoita siitä opettajalle, on suoritus automaattisesti hylätty. Muiden kurssien osalta

20 20 (70) opiskelijan suoritus hylätään, mikäli ilmoitusta ei tule kolmannen tunnin jälkeen. Opettaja tiedottaa mahdollisista muista käytännöistä. Verkko opetus Kielissä ja viestinnässä järjestetään myös verkko opetusta. Verkko opetus toimii yleensä luokka ja/tai itseopiskelun tukena. Verkko opetuksen suunnittelussa avustavat amanuenssi ja opintoneuvojat. Suurin osa opetushenkilökunnasta on käynyt valtakunnallisen Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön (TieVie) koulutuksen ja osa jatkokoulutuksen. Lisäksi henkilökuntaa kannustetaan kouluttautumaan yliopiston Opetuksen ja opiskelun tukiyksikön verkko opetuksen kursseilla. Teknillisessä korkeakoulussa on käytössä Optima oppimisalusta, jota opettajat voivat käyttää joko osana monimuotoistettua kurssiopetusta tai itseopiskelua. Optiman käyttöön on mahdollista saada koulutusta ja tukea Opetuksen ja opiskelun tuki yksiköstä. Muiden oppimisalustojen käyttöä ei yliopistossa tueta. Opetushenkilökuntaa kannustetaan hakemaan erillistä hankerahoitusta ja hankeyhteistyötä. Hankeyhteistyötä on menestyksekkäästi tehty tietotekniikan opetuksesta vastaavien koulutusohjelmien kanssa. Verkko opetus ja sen kehittäminen ovat osa kielikeskuksen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiasuunnittelua (liite 15). Opetuksen suunnittelu Opetuksen suunnittelu perustuu yliopiston koulutustarpeiden ja opiskelijoiden yksilötarpeiden arviointiin. Koulutustarpeet määrittyvät tutkintosäännön asettamien kieli ja viestintätaitotavoitteiden ja julkisyhteisöjen kielitaitovaatimusten mukaan. Opetuksen suunnittelussa tärkeitä yhteistyötahoja ovat laitosten opintosuunnittelijat ja kansainväliset opintoneuvojat. Suunnittelussa otetaan huomioon kielikeskuksen selvitysten perusteella saatu tieto työelämän kieli ja viestintätaitotarpeista ja teknisten akateemisten ja yliopistollisten ura ja rekrytointi sekä opintopalveluiden selvitykset. Osastosihteeri osallistuu säännöllisesti opintosuunnittelijoiden kokouksiin. Johtaja tulee kokouksiin tarvittaessa ja aina silloin, kun asialistalla on kieli tai viestintäopintoja koskevia asioita. Lisäksi johtaja neuvottelee opintotoimiston päällikön kanssa, kun on tarve ottaa opintosuunnittelijoiden kokousten asialistalle kieli tai viestintäopintoja koskevia asioita. Opintotoimiston päällikkö toimii opintosuunnittelijoiden kokousten puheenjohtajana. Johtaja vastaa kielikeskuksen opetuksen kokonaissuunnittelusta ja on velvollinen seuraamaan yliopistokoulutuksen ja työelämän kielitaitovaatimusten kehitystä sekä