TKK Kielikeskus TOIMINTAKÄSIKIRJA. Johdanto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TKK Kielikeskus TOIMINTAKÄSIKIRJA. Johdanto"

Transkriptio

1 1 (70) TKK Kielikeskus TOIMINTAKÄSIKIRJA Johdanto Toimintakäsikirja kuvaa kielikeskuksen nykyistä toimintaa, sen tavoitteita ja keskeisimpiä kehittämiskohteita. Toimintakäsikirjatyöstä vastaa kielikeskuksen johtaja ja hänen tukenaan aineiston keräämisessä on toiminut osastosihteeri. Lisäksi käsikirjan kirjoittamiseen ja kehittämiseen on osallistunut laitoksen laatutyöryhmä. Työryhmässä on ollut kielikeskuksen opetus ja hallintohenkilökunnan edustajia sekä TKY:n nimeämä opiskelijaedustaja. Vuonna 2009 laatutyöryhmän jäseninä ovat olleet lehtorit Eeva Leena Aittoniemi, Pauli Kudel, Laura Mendoza, Ken Pennington, amanuenssi Juhana Nieminen, osastosihteeri Vuokko Rantanen (siht.), johtaja Heidi Rontu (pj.) ja opiskelijaedustaja (TKY). Perusedellytys kielikeskuksen toiminnan tarkastelulle ja toiminnan tavoitteiden määrittelylle sekä kehittämiskohteiden pohdinnalle on ollut koko henkilökunnan osallistuminen laatutyöhön. Toimintakäsikirja perustuu henkilökunnan yksilöhaastatteluihin, henkilökunnan yhteisten laatutyöpäivien ja laatutyöryhmän työskentelyyn. Toimintakäsikirja 2009 valmistunut (vt. toimistosihteeri Marianne Kuusipalo, johtaja Heidi Rontu)

2 2 (70) Kielikeskus Kielikeskus lyhyesti Missio, visio ja strategia Laatuajattelu Tavoitteet Mittarit Laadunvarmistuskäytännöt Organisaatio Yksikön organisaatio Johtamiskäytännöt Kehittämissuunnittelu Voimavarat Henkilöstö...12 Rekrytointi...12 Perehdyttäminen...13 Työaika...13 Kehitys ja palkkakeskustelut...14 Henkilöstön hyvinvointi ja työviihtyvyys Rahoitus...15 Budjetointi...15 Taloushallinto Tilat ja laitteet Koulutus Toiminnan kuvaus Ydinprosessi...17 Opetus...17 Ilmoittautuminen...18 Poissaolot...19 Verkko opetus...20 Opetuksen suunnittelu...20 Muutokset opetustarjonnassa...23 Oppimateriaali...23 Lukujärjestykset ja tilavaraukset...23 Noppa...24 Tenttikäytännöt...24 Arviointi...27 AHOT Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen...27 Lunttaus ja plagiointi...27 Opetuksen ryhmäkoko Tukiprosessit...28 Opinto ohjaus...28 Opintohallinto...28 Henkilöstöhallinto...29 Taloushallinto...29 Kirjasto...29 Viestintä...29 Kansainvälinen toiminta...29 Tieto ja viestintätekniikka...29 Kielistudio...31

3 3 (70) Tenttiakvaario Palvelutoiminnot Toisen kotimaisen kielen vapautusanomusten käsittely Muu kieltenopetus...33 Avoin yliopisto ja henkilöstökoulutus Kielentarkastus ja käännöstoiminta...34 Kielenkääntäjä...34 Muu käännös ja kielenhuoltoneuvonta Kielitodistukset ja neuvonta Toiminnan arviointi Opetus...35 Palaute opetuksesta...35 Yhteistyö tiedekuntien kanssa...36 Kehityskeskustelut...36 Kehittämispäivät Johtaminen Hallintotoiminta Työhyvinvointi...37 Aloitteet...37 Virkistystoiminta Erityistilanteet...37 Henkilöstön poissaolot...37 Puheeksiottaminen...38 Muutokset lukujärjestykseen...38 Muut opetuksen erityistilanteet Toiminnan kehittäminen Opetus Verkko opetus Kansainvälinen toiminta Aalto yliopisto...41 Liitteet

4 4 (70) Kielikeskus 1.1 Kielikeskus lyhyesti Teknillisen korkeakoulun kielikeskus on informaatio ja luonnontieteiden tiedekuntaan kuuluva erillislaitos. Kielikeskus huolehtii korkeakoulussa annettavasta kielten ja viestinnän opetuksesta ja opetuksen kehittämisestä sekä englannin käännöspalveluista yliopiston sisäiseen toimintaan. Opetettavia aineita ovat englanti, espanja, japani, kiina, portugali, ranska, ruotsi, saksa, venäjä, suomi äidinkielenä ja vieraana kielenä sekä puheviestintä. Tieteellistä kirjoittamista opetetaan perus ja jatko opiskelijoille englannin, ruotsin ja suomen kielissä. Kielikeskuksessa työskentelee virkasuhteessa 37 lehtoria ja 8 hallintohenkilöä. Lisäksi opetusta antavat lukuvuosittain 5 8 tuntiopettajaa. Kielikeskuksen toimintaa johtaa kielikeskuksen johtaja, ja toimintaa ohjaa ja valvoo kielikeskuksen johtokunta. 1.2 Missio, visio ja strategia Kielikeskuksen tehtävänä on 1. antaa opetussuunnitelmien mukaista kotimaisten ja vieraiden kielten käytännön viestintätaitojen ja kulttuurien tuntemuksen opetusta korkeakoulun opiskelijoille; 2. antaa kotimaisten ja vieraiden kielten sekä viestinnän opetusta korkeakoulun henkilökunnalle sekä avustaa näiden aineiden täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa; 3. ylläpitää ja kehittää viestintävalmiuksia edistävää uutta tekniikkaa sekä itseopiskelumahdollisuuksia ja kursseja; 4. kehittää kielten ja viestinnän oppimateriaaleja ja opetusmenetelmiä sekä hoitaa keskuksen toiminnan ja kehittämisen kannalta tarpeelliset koti ja ulkomaiset yhteydet. Kielikeskuksen tehtävä on määritelty johtosäännössä (liite 1). Kielikeskuksen tavoitteena on taata opiskelijoille monipuoliset kieli ja viestintätaidot myös tulevaisuuden vaativien asiantuntijatehtävien tarpeisiin. Kielikeskus haluaa tarjota oppimisympäristön, joka kehittää opiskelijan omaa ymmärrystä ja tietämystä kielestä, kielenkäytöstä ja kielenoppimisesta sekä puheviestinnästä. Oppimisympäristö kasvattaa myös tietoa kulttuureista ja antaa taitoja kulttuurien väliseen kanssakäymiseen.

5 5 (70) Tavoitteena on olla valmistuvien diplomi insinöörien ja sidosryhmien arvostama opetusyksikkö. Opetuksessa pyritään integroimaan kieli ja viestintäopintoja tekniikan alan substanssiopetukseen ja ottamaan huomioon eri tekniikan alojen erityistarpeet. Integrointiin on kehitetty malli, jota sovelletaan kurssisuunnittelussa (liite 2). Integroinnin edellytyksenä on kielikeskuksen yhteistyö eri tiedekuntien, laitosten ja tutkinto ohjelmien kanssa. Näin voidaan selvittää erityistarpeet ja suunnitella kieli ja viestintäopetus niiden mukaan. Keskeisiä edellytyksiä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat opettajien hyvä ammattitaito ja sen ylläpitäminen, opetuksen niveltyminen TKK:n strategisiin tavoitteisiin, opetuksen suunnittelu yhteistyössä tiedekuntien kanssa ja hyvin toimiva työyhteisö. Osana yliopiston strategiatyötä kielikeskus on laatinut itselleen toimintaa ohjaavan strategian (liite 3).

6 6 (70) 2 Laatuajattelu 2.1 Tavoitteet Kielikeskus tarjoaa kielten ja viestinnän opetusta, joka perustuu pedagogiseen ammattitaitoon ja asiantuntijuuteen. Opetettavan aineen hyvä hallinta varmistetaan opetushenkilökuntaa rekrytoitaessa. Asiantuntijuuden ylläpitämistä ja opettajien ammattitaidon kehittämistä kannustetaan ja tuetaan. Kielikeskuksen pedagoginen asiantuntijuus on laaja alaista. Opettajan yksilöllistä asiantuntijuutta kunnioitetaan. Opettaja perustaa opetusmetodinsa omaan oppimis ja opetuskäsitykseensä. Opettajien koulutus, kokemus ja yksilö ja kulttuurierot takaavat osaltaan opetuksen monipuolisuuden. Opettajat noudattavat yhteistä opetussuunnitelmaa, säädöksiä ja kielikeskuksen strategiaa. Opettajilta vaaditaan ylempi yliopistotutkinto ja sen antama kyky kriittiseen, tieteelliseen ajatteluun. Opettajien jatko ja täydennyskoulutusta tuetaan. Tekniikan alan tuntemuksen katsotaan lisäävän opettajan asiantuntijuutta. Kielikeskuksen opetus on oppilaskeskeistä ja vuorovaikutteista. Opetusryhmien koko pyritään pitämään kohtuullisena, jotta opettajilla olisi mahdollisuus ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. 2.2 Mittarit Asiakastyytyväisyyttä mitataan sekä opettajakohtaisella että aineryhmittäin arvioitavalla opiskelijapalautteella. Opettajat analysoivat saamansa palautteen ja tekevät sen perusteella tarvittaessa muutoksia opetukseensa. Vastuulehtorit antavat ryhmänsä palautekoosteen johtajalle, joka tarkastelee sitä suhteessa kielikeskuksen kokonaisopetukseen. Johtaja esittää tarvittaessa palautekoosteen perusteella opetuksen kehittämistarpeita joko vastuulehtoreille (vastuulehtorikokoukset) tai yhteisesti koko henkilökunnalle (laitoskokoukset, kehittämispäivät). Opettajien asiantuntijuuden kehittymistä, työn kuormittavuutta ja työviihtyvyyttä käsitellään kehityskeskusteluissa. Myös hallintohenkilökunnan työtehtävistä, tehtävistä suoriutumisesta, työn kuormittavuudesta ja työviihtyvyydestä puhutaan heidän kehityskeskusteluissaan.

7 7 (70) Valtakunnallisesti kielikeskus on mukana laadunvarmistusyhteistyössä yliopistojen kielikeskusten yhteisessä laatuhankkeessa (LAAKEA). Hankkeen tavoitteena on koordinoida kielikeskusten laadunvarmistustapoja. 2.3 Laadunvarmistuskäytännöt Kielikeskuksen laatuvastaava on kielikeskuksen johtaja. Laitoksen laatujärjestelmää käsitellään henkilökunnan kokouksissa ja se esitellään johtokunnalle. Kielikeskuksen toimintakäsikirja dokumentoidaan intranetiin. Asiakirjaa ylläpitävät ja päivittävät johtaja ja nimetyt hallintohenkilöt. Toimintakäsikirja on yliopiston päälaatukäsikirjan alainen. Laitoksen toiminnan laatujärjestelmä tarkastetaan vuosittain valmistauduttaessa tulosneuvotteluihin. Johtaja esittelee henkilökunnalle ja johtokunnalle laatujärjestelmän toimivuutta ja muutostarpeita. Tarkastelussa hyödynnetään tiedekuntien ja laitosten palautetta ja muualta yliopistosta saatavaa tietoa laitoksen toiminnasta. Tarvittaessa voidaan käyttää apuna muita sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita (esim. LAAKEA yhteistyö). Tarkastus raportoidaan ja tallennetaan intranetiin.

8 8 (70) 3 Organisaatio 3.1 Yksikön organisaatio Kielikeskus on Teknillisen korkeakoulun alainen erillinen laitos, jolla on oma johtosääntönsä. Laitoksen esimies on johtaja. Toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta. Lisäksi kielikeskuksen laitoskokous toimii keskustelu ja tiedotusfoorumina ja henkilökunnan vaikutusmahdollisuutena. Henkilökuntaan kuuluu opetus ja hallintohenkilöstöä. Opetushenkilöstöä ovat vastuulehtorit lähiesimiehinä ja kunkin aineen opettajat. Kaavio 1. Kielikeskuksen henkilöstöorganisaatio Kielikeskus Johtaja Aineryhmät Vastuulehtorit Hallinto Hallintohenkilöstö Päätoimiset opettajat Sivutoimiset opettajat Osastosihteeri Toimistosihteeri Amanuenssi Opintoneuvojat Kielenkääntäjä 3.2 Johtamiskäytännöt Kielikeskuksen toimintaa johtaa tiedekunnan dekaanin nimeämä johtaja. Johtaja nimetään viideksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Laitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo rehtorin asettama johtokunta. Johtokunta asetetaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on jäseninä henkilökunnan edustaja, edustajat kaikista tiedekunnista ja opiskelijajärjestön edustaja. Yliopiston laitoksen toiminnan ohjeen mukaisesti kielikeskuksessa toimii johtajan tukena myös johtoryhmä kielikeskuksen toiminnan kehittämistyössä. Johtoryhmässä on 6 henkilöstön jäsentä. Johtoryhmä aloitti toimintansa lukuvuonna Sen jäsenet on valittu kiinnostuksen ja vapaaehtoisuuden perusteella. Johtoryhmän toimikaudeksi on johtaja määritellyt yhden kalenterivuoden. Johtoryhmä on epävirallinen elin eikä tästä johtuen päätösvaltainen.

9 9 (70) Lukuvuoden kielikeskuksen organisaatio uudistetaan. Uudistuksessa muodostetaan hallintohenkilökunnan ryhmä sekä useampia opettajaryhmiä. Ryhmille nimitetään ryhmänvetäjät, joilla on ryhmänsä sisällä lähiesimiesasema. Ryhmät ja ryhmänvetäjät aloittavat toimintansa keväällä Rymänvetäjät tulevat muodostamaan kielikeskuksen uuden johtoryhmän keväällä Henkilöstökokouksia on seuraavasti: laitoskokous yksi kaksi kertaa lukukaudessa. Kokous on tarkoitettu koko henkilökunnalle ja siinä käsitellään ensisijaisesti hallinnollisia asioita. Laitoskokoukseen osallistuminen kuuluu päätoimisten työntekijöiden virkavelvollisuuksiin. Johtaja kutsuu kokouksen koolle. vastuulehtorikokous kaksi tai kolme kertaa lukukaudessa. Kokouksessa käydään läpi opetuksen suunnittelua ja kehittämistä ja hallinnollisia asioita. Johtaja kutsuu kokouksen koolle. kielten ja viestinnän ainekohtainen ryhmäkokous kaksi kertaa lukukaudessa, tarvittaessa useammin. Vastuulehtori kutsuu kokouksen koolle. hallintohenkilökunnan kansliapalaveri kerran kahdessa viikossa. Palaverissa käydään läpi tärkeimmät tapahtumat ja tehtävät. Johtaja kutsuu kokouksen koolle. Kaikissa kokouksissa pyritään sopimaan seuraavan kokouksen ajankohta. Kaavio 2. Kielikeskuksen johtamiskäytännöt Kielikeskus Johtaja Johtokunnan kokous Johtokunta Johtoryhmän kokous Johtoryhmä Laitoskokous Koko henkilöstö Vastuulehtorikokous Vastuulehtorit ja johtaja Kansliakokous Hallintohenkilöstö Kokoukset aineryhmittäin Opettajat ja vastuulehtorit Kahdesti vuodessa henkilökunnalle järjestetään kehittämispäivä, jossa arvioidaan kielikeskuksen opetusta ja toimintaa työyhteisönä sekä suunnitellaan tulevaa. Lukuvuonna kehittämispäivien teema on ollut kielikeskuksen opetuksen

10 10 (70) yhteiset käytänteet. Lukuvuoden teema on oman alan kielitaidon ja kulttuurituntemuksen opettaminen. Johtaja on henkilöstön esimies. Vastuulehtorit ovat oman aineryhmänsä lähiesimiehiä. Organisaatiouudistuksen myötä ryhmänvetäjät ovat lähiesimiehiä, joilla on mm. palkkaja kehityskeskustelut ryhmän jäsentensä kanssa sekä yleinen töiden direktio oikeus. Johtaja käy kehityskeskustelut kaikkien päätoimisten työntekijöiden kanssa vähintään kerran vuodessa. Henkilökunnan kehityskeskustelut ovat osa toiminnan laadunvarmistusta ja kehittämistä. Sivutoimisten opettajien kanssa johtaja käy kehityskeskusteluja mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Esimies käsittelee työntekijän kanssa kuluneeksi työkaudeksi työntekijälle asetetut tavoitteet ja niiden saavuttamisen. Tällöin keskustellaan myös työntekijän omasta työstä osana kielikeskuksen kokonaistoimintaa ja sen tavoitteita. Johtaja käy yliopiston palkkausjärjestelmään kuuluvat keskustelut koko henkilöstön kanssa. Keskusteluissa noudatetaan yliopiston yleisiä ohjeita. Omat kehittämis ja palkkakeskustelunsa johtaja käy dekaanin kanssa. 3.3 Kehittämissuunnittelu Kielikeskuksen toimintaa kehitetään yhteistoiminnallisesti. Laitoksen henkilökunta keskustelee kehittämistarpeista ja tavoitteista kerran lukukaudessa pidettävänä kehittämispäivänä. Keskustelun pohjana ovat laitoksen toimintastrategia ja siinä yhteisesti sovitut toiminnan tavoitteet. Kehittämisen keskeisenä lähtökohtana ovat akateemiset ja työelämässä tarvittavat kieli ja viestintätarpeet. Työelämän tarpeista saadaan tietoa esim. Tekniikan akateemisten liiton (TEK) ja yliopistollisten ura ja rekrytointipalveluiden tutkimuksista sekä opettajien omien työelämäkontaktien kautta. Lisäksi johtaja kerää säännöllisesti palautetta kieli ja viestintätaidoista ja työelämän taitotarpeista yrityksistä, jotka rekrytoivat Teknillisestä korkeakoulusta valmistuvia diplomi insinöörejä. Johtajan vastuulla on lisäksi esittää koko yliopiston toimintaa koskevat strategiatavoitteet ja soveltaa ne kielikeskuksen toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Kielten ja viestinnän opetuksen kehittämisestä keskustellaan vastuulehtorikokouksissa, missä johtajan tehtävänä on tuoda esille sekä yliopiston tavoitteet että kielikeskuksen kokonaistoiminnan tavoitteet. Tältä pohjalta kielten ja viestinnän ainekokouksissa keskustellaan opetuksen ja kurssitarjonnan kehittämisestä. Jokainen opettaja on vastuussa oman opetuksensa kehittämisestä ja kielikeskuksen yhteisten kehittämislinjausten soveltamisesta opetuksessaan.

11 11 (70) Kaavio 3. Kielikeskuksen toiminnan vuosikello KIELIKESKUS VUOSIKELLO JOULU TAMMI MARRAS HELMI Kehittämispäivä Kehityskeskustelut Opetuksen suunnittelu (seuraava lukuvuosi) Tulossopimusneuvottelut Laitoskokous LOK Johtoryhmän kokous A Opetuksen suunnittelu Vastuulehtorikokous Johtoryhmän kokous (pitkäaikais) Vastuulehtorikokous Ryhmäkokous Vastuulehtorikokous MAALIS Kansliapalaveri Johtoryhmän kokous SYYS Laitoskokous Budjetointi ja Johtoryhmän kokous toiminnan arviointi ja suunnittelu Vastuulehtorikokous Vastuulehtorikokous Laitoskokous Johtoryhmän kokous Kehittämispäivä HUHTI ELO TOUKO HEINÄ Säännölliset palaverit: Kielten ja viestinnän ryhmäkokoukset 2 3 krt/lukukausi Hallintohenkilökunnan kansliapalaverit 2 krt/kk KESÄ

12 12 (70) 4 Voimavarat 4.1 Henkilöstö Rekrytointi Johtaja esittää johtokunnalle päätoimisen henkilöstön rekrytointitarpeen ja ehdotuksen aikataulusta. Myös opiskelija ja opintosuoritusmääriä ja opetuksen kehittämistarpeita seurataan opettajien rekrytointia varten. Johtokunta asettaa tarvittaessa virkavalintaa varten virantäyttötoimikunnan, jossa on johtokunnassa oleva henkilöstön edustaja, johtaja, Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustaja sekä vähintään yksi ulkopuolinen asiantuntija. Toimikunnan puheenjohtajana toimii kielikeskuksen johtaja ja sihteerinä osastosihteeri. Virantäyttötoimikunta tekee esityksen virantäytöstä johtokunnalle, joka sen käsiteltyään vie nimitysesityksen tiedekuntaneuvostolle. Hallintohenkilökunnan viroissa johtaja tekee nimitysesitykset johtokunnalle ja edelleen tiedekuntaneuvostolle. Hallintohenkilökunnan rekrytoinnista vastaa johtaja. Johtaja esittää johtokunnalle päätoimisen hallintoviran kelpoisuusvaatimukset. Virantäytössä painotetaan koulutusta, ammattiosaamista ja aikaisempaa työkokemusta. Hallintohenkilökunnan keskeisimmät työtehtävät on määritelty liitteissä Kielikeskuksen opettajia koskevat asetukset korkeakoulun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä (309/1993, 463/1998 ja 481/2003). Lisäksi opetushenkilökunnan virantäytössä on otettava huomioon yliopiston määrittelemät kelpoisuusvaatimukset. Opettajarekrytoinnissa painotetaan pedagogista koulutusta ja osaamista. Suurimmalla osalla virassa olevista lehtoreista on pedagoginen koulutus. Virantäytössä pedagoginen osaaminen arvioidaan näyteluennolla. Rekrytoinnissa keskeistä on kielen asiantuntijuus, joka tarkoittaa erinomaista kielitaitoa ja yliopistotutkinnon tuomaa opetuskielen ja kielenkäytön ymmärtämystä. Lisäksi rekrytoinnissa varmistetaan opettajan kiinnostus ja kokemus kielikeskuksen opetuksen tavoitteiden aihealueista: taata opiskelijoille monipuoliset kieli ja viestintätaidot myös tulevaisuuden vaativien asiantuntijatehtävien tarpeisiin. kasvattaa tietoa kulttuureista ja antaa taitoja kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. tarjota oppimisympäristö, joka kehittää opiskelijan omaa ymmärrystä ja tietämystä kielestä, kielenkäytöstä ja kielenoppimisesta sekä puheviestinnästä. olla valmistuvien diplomi insinöörien ja sidosryhmien arvostama opetusyksikkö

13 Kielikeskuksen lehtoreiden keskeisimmät työtehtävät on määritelty (liite 4). 13 (70) Vastuulehtoreiden rekrytoinnista vastaa johtaja. Vastuulehtoreiden rekrytoinnissa painotetaan myös lähiesimieskoulutusta ja kokemusta. Vastuulehtorin keskeisimmät työtehtävät on määritelty (liite 5). Määräaikaisten lehtoreiden rekrytoinnista vastaavat vastuulehtori ja johtaja. Sivutoimisten tuntiopettajien rekrytoinnista vastaa vastuulehtori. Määräaikaisten lehtoreiden ja sivutoimisten tuntiopettajien kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin virkasuhteessa olevien opettajien. Poikkeustapauksissa voidaan tehtävään valita opettaja, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia. Näitä poikkeustapauksia ovat rekrytointivaikeudet silloin kun opettaja täytyy löytää kiireellisesti tai jos kieleen on erityisen vaikea rekrytoida opettajia (esim. harvinaiset kielet). Poikkeustapauksissa vastuulehtori ja johtaja neuvottelevat kelpoisuusvaatimuksista ja niistä poikkeamisesta. Tiedekuntaneuvosto nimeää kielikeskuksen johtajan viiden lukuvuoden toimikaudeksi kuultuaan kielikeskuksen johtokuntaa (liite 1). Kielikeskuksen johtajan esimies on tiedekunnan dekaani. Perehdyttäminen Perehdyttämisen yhdyshenkilönä toimii osastosihteeri, joka vastaanottaa uuden työntekijän ja tekee tarvittavat henkilödokumentit ja lupahakemukset. Hän huolehtii siitä, että uusi työntekijä siirtyy perehdytykseen johtajan, vastuulehtorin ja amanuenssin tai opintoneuvojan luo. Johtaja perehdyttää kielikeskuksen yleiseen toimintaan ja toimintatapoihin ja vastuulehtori opetuksen sisältöön. Amanuenssi tai opintoneuvoja perehdyttää tieto ja viestintätekniikan käyttöön kielikeskuksessa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Yliopistossa on laadittu henkilöstöopas, joka annetaan uudelle työntekijälle. Kielikeskuksen omalla intranet sivustolla on lisäksi laitoksen omia käytäntöjä koskeva tietopaketti. Uudelle työntekijälle on valmisteilla opas. Uudelle tulokkaalle nimetään mentor, joka toimii tukihenkilönä ja ohjaajana henkilön aloittaessa työskentelynsä. Työaika Opettajat noudattavat virkaehtosopimuksen 1600 tunnin mukaista kokonaistyöaikaa, josta sovitaan lukuvuosittaisessa tai kausittaisessa työsuunnitelmassa. Opetustehtäviin varataan 1400 h ja laitostehtäviin 200 h. Opetustehtäviin kuuluu opetuksen valmistelu, kuulustelut tai vastaavat arviointitavat, opetuksen kehittäminen ja uudistaminen, materiaalin laatiminen, palautteen keruu, käsittely ja raportointi sekä muut opetukseen liittyvät tehtävät. Jos opettajalla on ulkopuolista hanke tai muuta rahoitusta korvaavan opetuksen järjestämiseksi, voidaan työsuunnitelmaan sisällyttää muita kuin

14 14 (70) opetustehtäviä, esim. kielen opetuksen kehittämishanke. Työsuunnitelman mukaisia työn tuloksia tarkastellaan kehityskeskusteluissa. Opettaja esittää työsuunnitelman vastuulehtorille, joka puolestaan esittää aineensa opettajien kokonaistyöaikasuunnitelmat johtajalle. Johtaja esittää suunnitelmat johtokunnalle. Työsuunnitelmia säilytetään johtajan huoneessa. Päätoimisilla opettajilla on vastaanotto kerran viikossa. Myös sivutoiminen opettaja on velvollinen järjestämään vastaanoton kerran viikossa opetuksensa yhteydessä. Lisäksi sivutoimisten opettajien suositellaan osallistuvan aine ja laitoskokouksiin. Kielikeskuksen muu kuin opetushenkilökunta noudattaa virkatyöaikaa. Työajan seurantaan käytetään kulkulupakorttia. Henkilöstöosasto toimittaa työaikaraportit johtajalle, joka hyväksyy ne. Johtaja voi tarvittaessa pyytää selvennystä poikkeuksellisista työajoista. Kukin työntekijä tarkistaa oman raporttinsa. Raportit säilytetään kunkin työntekijän omassa työhuoneessa. Johtajan työajan seurannasta vastaa hallintojohtaja. Kielikeskuksen henkilökunta käyttää Halli projektinhallintajärjestelmää. Kielikeskuksen virkasuhteiset työntekijät voivat toimia sivutoimessa enintään 10 tuntia viikossa yliopiston ohjeistuksen mukaisesti. Jos sivutoimia on useampia, sivutoimien yhteenlaskettu työaika ei saa ylittää 10 tuntia viikossa. Sivutoimen suositellaan tukevan ammatillista kehittymistä tai muutoin edistävän korkeakoulun ja kielikeskuksen kilpailukykyä, toimintaedellytyksiä ja tuloksellisuutta. Työntekijän tulee hakea sivutoimilupaa, johon haetaan puoltoa johtajalta. Rehtori myöntää sivutoimiluvat henkilöstöasiain lakimiehen esittelystä. Kehitys ja palkkakeskustelut Kehityskeskustelu on tärkeä väline laitoksen laadunvarmistuksessa. Kehityskeskustelussa käydään läpi opettajan saama opiskelijapalaute ja opetuksen kehittämissuunnitelmat. Päätoimiset opettajat ja muu henkilökunta käyvät kehityskeskustelun johtajan kanssa vähintään kerran vuodessa tai tarpeen vaatiessa useammin. Sivutoimisen henkilöstön kanssa johtaja käy kehityskeskusteluja tarpeen mukaan. Työntekijä ja esimies valmistautuvat keskusteluun etukäteen. Keskustelu on tavoitteellinen ja luottamuksellinen. Työntekijä arvioi yhdessä esimiehensä kanssa työnsä tuloksia, työn sujuvuutta, työssä viihtymistä ja jaksamista ja asettaa tavoitteensa tulevalle työkaudelle. Keskustelussa noudatetaan yliopiston henkilöstöosaston antamia ohjeita ja keskustelu kirjataan kehityskeskustelulomakkeelle. Esimies kannustaa henkilöstöä antamaan palautetta omasta toiminnastaan.

15 15 (70) Kehityskeskustelujen lisäksi päätoimiset opettajat ja muu henkilökunta käyvät uuden palkkausjärjestelmän mukaiset palkkakeskustelut johtajan kanssa. Henkilöstön hyvinvointi ja työviihtyvyys Henkilöstön hyvinvointia ja työviihtyvyyttä käsitellään kehityskeskusteluissa. Henkilöstölle järjestetään virkistystoimintaa syys ja kevätlukukaudella. Laitoksella sovelletaan yliopiston varhaisen puuttumisen mallia. Kielikeskuksen osastosihteeri on laitoksen TYHY yhteyshenkilö ja kuuluu TKK:n työyhteisökehittäjien ryhmään. Ergonomiaa koskevissa asioissa henkilöstö voi ottaa yhteyttä yliopiston työturvallisuushenkilöön. Kielikeskuksen henkilöstöä kannustetaan monipuoliseen virkistystoimintaan. Kielikeskus järjestää henkilökunnalle virkistystapahtuman kevät ja syyskaudella. Kampusalueen kuntosali ja pelihalli ovat henkilöstön käytössä. 4.2 Rahoitus Budjetointi Kielikeskuksen toiminta rahoitetaan yliopiston toimintamenomäärärahasta. Laitoksella ei ole ulkopuolista toiminnan rahoitusta. Johtaja ja osastosihteeri valmistelevat laitoksen talousarvion. Talousarvio on pohjana dekaanin kanssa käytäville tulosneuvotteluille. Niiden perusteella yliopiston talousosasto vahvistaa laitoksen budjetin vuosittain. Johtaja käy dekaanin kanssa seurantakeskustelun tulossopimuskauden puolivälissä. Laitoksen taloudesta ja tuloksesta vastaa johtaja. Taloushallinto Osastosihteeri hoitaa laitoksen päivittäiset talousasiat. Hän huolehtii myös palkkioiden maksumääräyksistä. Toimistosihteeri hoitaa henkilöstön virkamatkalaskutuksen. Osastoja toimistosihteeri ohjeistavat henkilökuntaa ja vastaavat lomakkeista laitoksen intranetissä. Toimistosihteeri on laitoksen talousasioiden varahenkilö. 4.3 Tilat ja laitteet Kielikeskus muuttaa syksyllä 2009 Teknillisen fysiikan laitoksen tiloihin, Otakaari 4, ensimmäiseen kerrokseen. Opetustilat tulevat sijaitsemaan muissa tiloissa. Laitoksen tietokoneet, tulostimet, videotykit, kamerat ja muut tekniset laitteet on kirjattu laiterekisteriin (LAREK), jota ylläpitää amanuenssi. Atk keskus ylläpitää kielikeskuksessa käytössä olevaa atk verkkoa ja antaa tarvittaessa teknistä laitetukea.

16 16 (70) Atk lähituesta vastaavat laitoksen amanuenssi, ATK tukihenkilö ja opintoneuvojat, jotka tekevät tietoturvapäivityksiä ja ohjelmiston asennuksia. Amanuenssi, ATK tukihenkilö ja opintoneuvojat vastaavat laitoksen tietoturvasta. Tähän tulee ohjeistus atk keskukselta. Tarvittaessa kielikeskus voi antaa tarkempia tietoturvaa koskevia lisäohjeita. Jokaisella kielikeskuksen työntekijällä on henkilökohtainen vastuu tietoturvasta ja annettujen ohjeiden noudattamisesta. Laitehankinnat ja laitteiden poistot hyväksyy johtaja. Amanuenssi toimii esittelijänä ja tekee ilmoitukset muutoksista laiterekisteriin. Tietotekniikkajärjestelyistä kuten tietoverkon muokkaamisesta ja laitoksen palvelimista yms. vastaavat amanuenssi ja atkkeskus. Toimistotarvikkeet henkilökunta tilaa hankinnoista ja käsivarastosta vastaavan toimistosihteerin kautta. 4.4 Koulutus Henkilöstön ammattitaitoa kehitetään ja ylläpidetään yliopiston järjestämällä ja ulkoisella koulutuksella. Laitos järjestää sisäistä koulutusta kaikille työntekijöille 1 2 kertaa lukuvuodessa. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus yksilölliseen lisäkoulutukseen. Koulutustarpeen määrittelevät työntekijä ja johtaja. Koulutus voi olla pedagogista tai muuta koulutusta. Koulutuksen järjestäjinä voivat toimia kielikeskus, yliopiston opetuksen ja opiskelun tuki, muut yliopistot tai korkeakoulut sekä ulkopuoliset kotimaiset ja ulkomaiset järjestäjät ja luennoijat. Tarvittaessa koulutus voidaan järjestää laitokselle räätälöitynä kurssina. Johtaja päättää koulutuksen tilaamisesta kulloinkin käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Koulutustarpeet voidaan kirjata kehityskeskusteluissa työntekijän henkilökohtaiseen kehittämissuunnitelmaan. Koko laitokselle järjestettävää koulutusta ei tarvitse kirjata ko. suunnitelmaan ellei työntekijä sitä erityisesti pyydä.

17 17 (70) 5 Toiminnan kuvaus 5.1 Ydinprosessi Opetus Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ( ) määrää, että opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Asetuksen mukaisesti alempaan tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle riittävä ja ylemmän tutkinnon hyvä viestintä ja kielitaito. Kielikeskus vastaa yliopiston perustutkintoon kuuluvista kieli ja viestintäopinnoista. Opintojen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt määritellään kielikeskuksessa. Tavoitteet ja sisällöt on kirjattu kielten ja viestinnän kurssikuvauksiin yliopiston opetusohjelmaan ja kielikeskuksen kotisivuille. Tutkintoon kuuluvat äidinkielen ja viestinnän opinnot kielikeskus tarjoaa kandidaattiseminaarissa (liite 12). Opinnot on integroitu kandidaattiseminaariin siten, ettei kielikeskus saa niistä erillisiä opintosuorituksia. Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö määrää, että opiskelija osoittaa erinomaisen suullisen ja kirjallisen kielitaidon kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvän kypsyysnäytteen sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen kieliasun tarkistaa kielikeskuksen ruotsin tai suomen kielen lehtori (liite 13). Jos opiskelija ei ole kirjoittanut kypsyysnäytettä kandidaatintyönsä yhteydessä, tulee kypsyysnäyte kirjoittaa maisteriopintojen lopputyön yhteydessä. Jos opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoaan kypsyysnäytteellä. Suomeksi tai ruotsiksi kirjoitetun kypsyysnäytteen kieliasun voi kuitenkin halutessaan tarkastuttaa. Mikäli opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen englanniksi, kieltä ei tarkasteta. Diplomityön englanninkielisen tiivistelmän kieli tarkastetaan (liite 14). Toisessa kotimaisessa kielessä opiskelijan on osoitettava tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Lisäksi opiskelijan on yhdessä opetussuunnitelmaan sisältyvässä

18 18 (70) vieraassa kielessä osoitettava ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen kirjallinen ja suullinen taito. Kielikeskuksen kielten kurssit on määritelty eurooppalaisen kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen viitekehyksen (CEFR) mukaisesti. Taitotasoasteikot kuvaavat oppijan osaamista. Ne auttavat opiskelijaa hahmottamaan omaa osaamistaan ja suunnittelemaan kielten opintojaan. Kielikeskuksen kurssikuvauksissa on kaksi merkintää: CEFR lähtötaso ja CEFR tavoitetaso. CEFR lähtötaso kuvaa taitotasoa, joka opiskelijalla on oltava kurssia aloitettaessa. CEFR tavoitetaso kuvaa taitotasoa, joka opiskelijalla odotetaan olevan hyväksytyn kurssisuorituksen jälkeen. CEFR taitotasot ovat A1 (alhaisin taso), A2, B1, B2, C1, C2 (korkein taso). Jatko opiskelijat voivat osallistua perustutkinto opiskelijoiden kieli ja viestintäkursseille. Perustutkinto opiskelijoilla on kuitenkin etuoikeus opiskelupaikkaan. Kielten ja viestinnän opetusta voi antaa myös joko osittain tai kokonaan toisen laitoksen tai tiedekunnan palkkaama opettaja asianomaisessa laitoksessa tai tiedekunnassa. Kielikeskuksen mukaista kielen opetusta ja kielitukea henkilökunnalle antavat kaksi englannin kielen lehtoria muissa tiedekunnissa: Puunjalostustekniikan laitoksella ja Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnassa. Muualla kuin kielikeskuksessa annettu kielten opetus kirjataan kielikeskuksen opinnoiksi. Opintosuoritusten laskutuksesta kielikeskukselta sovitaan erikseen. Laitokseen tai tiedekuntaan sijoittuvan kielten tai viestinnän opettajan rekrytoinnissa on mukana kielikeskuksen johtaja ja opetusaineen vastuulehtori. Ulkomaalaisille opiskelijoille tarjotaan opetusta ensisijaisesti suomen ja englannin kielissä. Lisäksi puheviestinnässä järjestetään muutamilla kursseilla opetusta englanniksi, ja espanjan, ruotsin, saksan ja venäjän kielissä on alkeistason kursseja, joissa opetuskielenä on englanti. Ilmoittautuminen Opetukseen ilmoittaudutaan weboodi järjestelmässä. Kaksi opetusjaksoa kestäville kursseille ilmoittaudutaan sen opetusjakson alussa, jolloin opetus alkaa. Weboodissa ilmoittaudutaan ensisijaisesti lähiopetuskursseille. Itseopiskelukursseille ilmoittaudutaan sähköpostitse kurssista vastaavalle opettajalle. Niille itseopiskelukursseille, joissa osanottajamäärät ovat suuria tai joissa on lähiopetuskerta kurssin alussa, ilmoittaudutaan weboodissa. Opiskelija voi ilmoittautua vain yhteen kurssin opetusryhmään. Rinnakkaisryhmiin ilmoittautuminen ei ole mahdollista.

19 19 (70) Opintoneuvojat tallentavat lukukausien alussa tiedot opetettavista kursseista weboodiin. He myös avaavat ja sulkevat ilmoittautumisen. Jaksojen ilmoittautumisajat sovitaan yhteisesti laitoskokouksissa. Opettaja on velvollinen tarkistamaan omaa opetustaan koskevien tietojen paikkansapitävyyden weboodissa. Opiskelijat valitaan kurssille yleensä ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos kurssille ilmoittautuu enemmän opiskelijoita kuin mitä kurssilla on opiskelupaikkoja, opettajalla on mahdollisuus antaa ilman paikkaa jääneiden opiskelijoiden kirjautua kurssin varalistalla. Kurssin ensimmäisen tunnin jälkeen opettaja voi tarjota paikkaa varalistalla oleville, jos kaikki kurssille hyväksytyt eivät ole ottaneet paikkaansa vastaan. Ruotsin kursseille ilmoittautuvat täyttävät perustelulomakkeen (http://sana.hut.fi/regform/). Tämän lisäksi opiskelija tekee ruotsin kielitestin (http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/kielitesti/index.html). Perustelulomakkeen vastausten ja kielitestin perusteella opiskelija ohjataan hänelle sopivaan ruotsin opetusryhmään. Englannin kursseille valitaan yleensä sekä suomalaisia että ulkomaalaisia opiskelijoita tavoitteena saada opetusryhmistä kieli ja kulttuuritaustaltaan heterogeenisiä. Tarvittaessa joidenkin kurssien ilmoittautumista jatketaan. Ensimmäisen opetusviikon aikana opiskelijalla vielä mahdollisuus tiedustella opetusryhmän opettajalta, onko ryhmässä vielä tilaa. Kaikille kursseille ilmoittautuneille lähetetään sähköpostitse tieto kurssille hyväksytyistä opiskelijoista. Jos opiskelijaa ei valita kurssille, opiskelija voi kysyä syytä ko. ryhmän opettajalta. Poissaolot Kielten ja viestinnän kursseilla edellytetään säännöllistä läsnäoloa. Opettaja käy kurssin alussa läpi opettamansa kurssin käytännöt, ja Nopassa ilmoitetaan kurssia koskevat erityiskäytännöt. Peruskriteerinä, on että tunneilla on 80 % läsnäolopakko. Alle 80 % läsnäolo kurssilla johtaa suorituksen hylkäämiseen. Pitkistä sairauspoissaoloista tarvitaan lääkärintodistus ja kurssin suorittamisesta on neuvoteltava opettajan kanssa. Opiskelijan on osallistuttava kurssin ensimmäiselle oppitunnille ottaakseen vastaan opiskelupaikkansa. Mikäli opiskelijalla on perusteltu syy olla ensimmäiseltä tunnilta poissa, on hänen ilmoitettava siitä opettajalle. Englannin ja ruotsin kurssien osalta käytäntö on tiukempi, kuin muiden kielikeskuksen kurssien osalta. Mikäli opiskelija ei ilmesty ensimmäiselle englannin tai ruotsin tunnille eikä ilmoita siitä opettajalle, on suoritus automaattisesti hylätty. Muiden kurssien osalta

20 20 (70) opiskelijan suoritus hylätään, mikäli ilmoitusta ei tule kolmannen tunnin jälkeen. Opettaja tiedottaa mahdollisista muista käytännöistä. Verkko opetus Kielissä ja viestinnässä järjestetään myös verkko opetusta. Verkko opetus toimii yleensä luokka ja/tai itseopiskelun tukena. Verkko opetuksen suunnittelussa avustavat amanuenssi ja opintoneuvojat. Suurin osa opetushenkilökunnasta on käynyt valtakunnallisen Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön (TieVie) koulutuksen ja osa jatkokoulutuksen. Lisäksi henkilökuntaa kannustetaan kouluttautumaan yliopiston Opetuksen ja opiskelun tukiyksikön verkko opetuksen kursseilla. Teknillisessä korkeakoulussa on käytössä Optima oppimisalusta, jota opettajat voivat käyttää joko osana monimuotoistettua kurssiopetusta tai itseopiskelua. Optiman käyttöön on mahdollista saada koulutusta ja tukea Opetuksen ja opiskelun tuki yksiköstä. Muiden oppimisalustojen käyttöä ei yliopistossa tueta. Opetushenkilökuntaa kannustetaan hakemaan erillistä hankerahoitusta ja hankeyhteistyötä. Hankeyhteistyötä on menestyksekkäästi tehty tietotekniikan opetuksesta vastaavien koulutusohjelmien kanssa. Verkko opetus ja sen kehittäminen ovat osa kielikeskuksen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiasuunnittelua (liite 15). Opetuksen suunnittelu Opetuksen suunnittelu perustuu yliopiston koulutustarpeiden ja opiskelijoiden yksilötarpeiden arviointiin. Koulutustarpeet määrittyvät tutkintosäännön asettamien kieli ja viestintätaitotavoitteiden ja julkisyhteisöjen kielitaitovaatimusten mukaan. Opetuksen suunnittelussa tärkeitä yhteistyötahoja ovat laitosten opintosuunnittelijat ja kansainväliset opintoneuvojat. Suunnittelussa otetaan huomioon kielikeskuksen selvitysten perusteella saatu tieto työelämän kieli ja viestintätaitotarpeista ja teknisten akateemisten ja yliopistollisten ura ja rekrytointi sekä opintopalveluiden selvitykset. Osastosihteeri osallistuu säännöllisesti opintosuunnittelijoiden kokouksiin. Johtaja tulee kokouksiin tarvittaessa ja aina silloin, kun asialistalla on kieli tai viestintäopintoja koskevia asioita. Lisäksi johtaja neuvottelee opintotoimiston päällikön kanssa, kun on tarve ottaa opintosuunnittelijoiden kokousten asialistalle kieli tai viestintäopintoja koskevia asioita. Opintotoimiston päällikkö toimii opintosuunnittelijoiden kokousten puheenjohtajana. Johtaja vastaa kielikeskuksen opetuksen kokonaissuunnittelusta ja on velvollinen seuraamaan yliopistokoulutuksen ja työelämän kielitaitovaatimusten kehitystä sekä

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto Yliopiston ylin johto Monijäsenisiä hallintoelimiä Päättäviä toimielimiä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014

Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014 Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014 Tervetuloa koulutuspolitiikan ihmeellisille vesille! Sisältö Osa I Verkko, johon olet takertunut Osa II Kopon

Lisätiedot

Yliopiston hallinto, säännöt ja muuta kopon arkea

Yliopiston hallinto, säännöt ja muuta kopon arkea Yliopiston hallinto, säännöt ja muuta kopon arkea Koposektorikoulutus Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Järjestöseminaari 2.2.2013 Jenna Anttonen, Antti Seppänen & Maria Rytkönen Sisältö Osa I Verkko,

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kopo-koulutus. 8.2.2011 Mikko Punkari & Joachim Kratochvil Hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Kopo-koulutus. 8.2.2011 Mikko Punkari & Joachim Kratochvil Hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Kopo-koulutus 8.2.2011 Mikko Punkari & Joachim Kratochvil Hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Mikä on kopo-vastaava? Kopo valvoo, että opiskelijan oikeudet

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Sähköinen kaupankäynti, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o osallistuu verkkokaupan ylläpitämiseen

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA PROSESSIN OMISTAJA Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJÄ TutkintoDiakin johtaja PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Talouspalvelut, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon hoitaa yhtä seuraavista

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Professorin rekrytointiprosessi Sibelius-Akatemiassa

Professorin rekrytointiprosessi Sibelius-Akatemiassa Professorin rekrytointiprosessi Sibelius-Akatemiassa 1 Soveltamisala Tätä prosessikuvausta sovelletaan silloin, kun henkilö palkataan toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kahden vuoden pituiseen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Weboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi

Weboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi Weboodi Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi WebOodissa: Henkilötietojen ylläpito Henkilötietojen luovutusluvat ja niiden ylläpito Ilmoittautuminen opetukseen / tentteihin Virallinen suoritusrekisteri

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Kansainvälisen kaupan laskutus ja reskontran hoito Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Talouspalvelut tutkinnon osa (TAPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Talouspalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE

ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE 1 (5) ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE Opintojen toteutuksille tulee ilmoittautua SoleOPSissa niiden ilmoittautumisaikana joko HOPSilta tai toteutussuunnitelmalta. Ilmoittautumisajat - syksyn opinnoille 15.4.

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille VOPLA-pilotti Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille Kerstin Salminen Kaie Veiler Laatuaskeleita - kokemuksia verkko-opetuksen laatutyöstä Seminaari 15.2.2007 Swedish

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Moduulitasoinen HOPS Vahvistettu HOPS tehdään ja tallennetaan Oodin ehopstyökalulla. Työkalu ei ole vielä valmis. Tällä hetkellä

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

yhteyshenkilö ihmeidentekijä?

yhteyshenkilö ihmeidentekijä? eedu 2004/NRO6 VirtuaaliAMK-yhteyshenkil yhteyshenkilö ihmeidentekijä? - Ketä AMKista tarvitaan - tytti.thuren thuren@tamk.fi 1 AMKin toimijat - Opiskelija Läsnäolevana tutkinto-opiskelijana AMKissa (perus-

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

WebOodin opinto-opas ja ilmoittautuminen

WebOodin opinto-opas ja ilmoittautuminen Aloitus Homma alkaa osoitteesta www.helsinki.fi/weboodi. Jos et omista yliopiston atk-tunnuksia, voit hypätä kohdan 1. yli. Voit huoletta tutustua WebOodin saloihin ilman tunnuksiakin. WebOodin opinto-opas

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Keskeytetyt kurssit kielittäin (N=71)

Keskeytetyt kurssit kielittäin (N=71) KIELIKESKUKSEN KURSSIEN KESKEYTTÄMINEN Kysely kevät 2005 jf/2.2.2006 Vastaajia yhteensä 220 - ei keskeyttänyt yhtään kurssia 158 - keskeyttänyt yhden kurssin 53 - keskeyttänyt kaksi kurssia 9 Keskeytysten

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Tuoteneuvonta tutkinnon osa (TUNE) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Tuoteneuvonta Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 3/12 2.10.2012 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 7/12 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 8/12 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 9/12 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS OPINTOKOKONAISUUKSIEN JA OPINTOJAKSOJEN JÄRJESTÄ- MISESTÄ AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA

YHTEISTYÖSOPIMUS OPINTOKOKONAISUUKSIEN JA OPINTOJAKSOJEN JÄRJESTÄ- MISESTÄ AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA 1 YHTEISTYÖSOPIMUS OPINTOKOKONAISUUKSIEN JA OPINTOJAKSOJEN JÄRJESTÄ- MISESTÄ AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA 1. Yhteistyösopimus Vaasan yliopiston (seuraavassa ) ja yhteistyöoppilaitos sopivat tällä sopimuksella

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PALKANLASKENTA PALA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PALKANLASKENTA PALA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 PALKANLASKENTA PALA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Palkanlaskenta, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o laskee palkanmaksukaudelta maksettavan palkan

Lisätiedot