TIEDOKSI NUORILLE - Nuorisotiedotustyön kehittäminen Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIEDOKSI NUORILLE - Nuorisotiedotustyön kehittäminen Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa"

Transkriptio

1 Hanna-Leena Pekkala TIEDOKSI NUORILLE - Nuorisotiedotustyön kehittäminen Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa Opinnäytetyö Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Joulukuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Hanna-Leena Pekkala Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, sosiaalipedagoginen nuorisotyö Nimeke Tiedoksi nuorille Nuorisotiedotustyön kehittäminen Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa Tiivistelmä Nuorisotiedotus on tiedon välittämistä nuorille. Nuorisotiedotuksessa pyritään tarjoamaan nuoria kiinnostavaa tietoa yleisesti sekä heidän tiedontarpeisiin pyritään vastaamaan. Neuvonnan avulla joka on osa nuorisotiedotustyötä, opastetaan nuoria myös hyödyntämään ja etsimään tietoa. Tiedon välittämisen välineenä käytetään erilaisia nuorille tarkoitettuja oppaita, kirjoja, esitteitä sekä muunlaista mediaa. Tampereen kaupungin nuorisopalvelut aloitti 2007 vuoden alussa nuorisotiedotustyön kehittämisen ja uudistamisen. Toukokuussa 2007 toteutettiin Nuorisopalveluiden pyynnöstä yläkouluikäisille tamperelaisille nuorille tiedontarvekysely. Kyselyihin vastasivat neljässä tamperelaisessa koulussa 7-9- luokkalaiset tytöt ja pojat. Tiedontarvekyselyn tavoitteena oli saada selvitys tämän hetkisestä nuorten tiedon tarpeesta Tampereella nuorisotiedotustyön kehittämiseksi. Tässä opinnäytetyössä selvitetään nuorisotiedotustyön tämänhetkistä tilannetta Suomessa sekä avataan muutamia nuoria osallistavia nuorisotiedotustyössä hyödynnettäviä menetelmiä. Työn tavoitteena on selvittää, että mitä päämääriä ja tavoitteita nuorisotiedotustyössä nyt on, millaisia tiedontarpeita tamperelaisilla nuorilla on sekä miten Nuorisopalvelut voivat vastata näihin haasteisiin. Asiasanat (avainsanat) Nuorisotiedotus, osallisuus, nuorten tiedontarpeet, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, tiedontarvekysely Sivumäärä Kieli URN s.34 Suomi URN:NBN:fi:mamk:- opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Sari Miettinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Tampereen kaupungin nuorisopalvelut

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Hanna-Leena Pekkala Degree programme and option Civic Activities and Youth Work, Social pedagogic Youth Work Name of the bachelor's thesis For young people s information Youth Information work s development in City of Tampere Abstract Youth information is supplying information for young people. In general youth information work s main aim is to offer interesting and reliable information for young people. It s goal is also to respond young people s needs. With the help of other information services like counselling we help young people to utilize and search information. To supply information for young people we use different kinds of implements like guide materials, books, booklets and other media. Youth services of Tampere city started to develop their youth information work in the beginning of the year of In May 2007 an inquiry was made of young people s information needs from 7 th graders to 9 th graders by Youth services request. Inquiries were sent for four different schools in Tampere area and there was equal amount of boys and girls. Inquiry was made for the reason that the youth services wanted to get the updated information about out young people s needs in Tampere. They needed the information to develop Youth services youth Information work. This final work studies today s Youth Information s situation in Finland. It also opens up few methods that are used to get young people to participate in youth information work. Final work s aim is to examine youth information s aim s now, to solve out what kinds of needs young people in Tampere have and to analyse how youth services can respond for these challenges. Subject headings, (keywords) Youth information, participation, counseling, young people s information needs, inquiry of information needs Pages Language URN s.34 Finnish URN:NBN:fi:mamk:- opinn Remarks, notes on appendices Tutor Sari Miettinen Bachelor s thesis assigned by Tampere City, Youth services

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NUORTEN TIEDONTARPEET JA NUORISOTIEDOTUS Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Verkkovuorovaikutus NUORTEN OSALLISTAMINEN Osallisuuden muodot Osallistavat nuorisotiedotusmenetelmät Vertaistiedottaminen ja nuori vertaisneuvojana NUORISOTIEDOTUSTYÖ SUOMESSA Nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelut Suomessa Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinointi Nuorisotiedotuksen suositukset ja päämäärät Suomessa Tulevaisuuden nuorisotiedotusstrategian tavoitteet NUORTEN TAMPERE VERKKOHANKE Nuorten Tampere verkkohanke Verkkohankkeen visio ja tavoite Palvelujen kuvaus ja koordinointi Nuorisotiedotuspalveluiden kehittäminen Tampereella vuonna OPINNÄYTETYÖN TEHTÄVÄ JA TOTEUTUS TIEDONTARVEKYSELYN ANALYSOINTI TIEDONTARVEKYSELYN TUTKIMUSTULOKSET Nuorten tiedonhankinta Nuorten Tampere verkkosivujen sisältö ja tuotanto Vastaajien antama palaute ja nuorten kommentteja Nuorten Tampere sivusto vastaa kehitystarpeisiin POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Nuoruus on aikaa, jolloin ihminen tarvitsee paljon tietoa voidakseen hyödyntää tarjolla olevia mahdollisuuksia ja luoda hyvät edellytykset aikuistumiselle. Tarjolla on valtava valintojen kirjo, jonka perusteella nuoren täytyy päättää mihin aikoo elämässään suunnata. Nuoret tarvitsevat paljon tukea ja ohjausta, jotta he pystyvät rakentamaan tulevaisuuttaan tässä hurjassa informaatiotulvassa. Nuorisotiedotus tarjoaa nuorille tietoa, joka määritellään nuoren omista lähtökohdista käsin. Osa nuorista löytää tiedon itsenäisesti ja osa haluaa vastauksen vain johonkin tiettyyn asiaan. Nuorilla saattaa olla ongelmia, joihin eivät enää omat vastaukset riitä. Päivi Timonen Verman (2003, 120) mukaan on olemassa paljon tiedotusvälineitä, - menetelmiä ja työkaluja, joita voidaan käyttää tiedon antamisessa nuoren tarpeita ajatellen. Opinnäytetyöni aihe lähti siitä, että aloin työstää opinnäytetyötäni Tampereen kaupungin nuorisopalveluille. Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää kyselyn avulla tamperelaisten nuorten tiedontarpeita ja sitä, miten tällä hetkellä nuorten tieto- ja neuvontapalvelut vastaavat nuorten tiedon tarpeisiin. Tutkimuskysymyksiä opinnäytetyössä ovat: 1) Millaisia tiedontarpeita tamperelaisilla nuorilla on? 2) Mitkä aiheet nuoria kiinnostavat eniten tällä hetkellä sekä mistä ja miten he mieluiten tietonsa hankkisivat? 3) Miten Tampereen kaupungin nuorisopalvelut voisi kehittää nuorisotiedotustyöstään mahdollisimman toimivan kokonaisuuden, jossa myös nuoret saisivat olla tiedon tuottamisessa mukana? Tampereen kaupungin nuorisopalvelut alkoi kehittää nuorisotiedotustyötään vuoden 2007 alussa. Tampereella nuorten tiedontarpeita on kyselty aikaisemmin vain epävirallisesti kyselemällä sekä heidän tarpeitaan kuuntelemalla, mutta mitään virallista tiedontarvekyselyä ei ole tehty. Tamperelaista nuorisotiedotustyötä kehitettäessä kyselyn tulokset tulevat tarpeeseen, koska tietoja hyödynnetään Nuorten Tampere - verkkohankkeessa sekä yleisesti nuorten tiedotus- ja palvelupisteen kehittämisessä. (Iivonen, 2007.)

6 2 Opinnäytetyön teoriaosuudessa aukaistaan nuorisotiedotustyöhön liittyviä käsitteitä. Työssä keskitytään nuorisotiedotuksen haasteisiin, nuorten tiedontarpeisiin ja osallistaviin menetelmiin nuorisotiedotustyössä. Nuorisotiedotuksen tulisi uudistua vanhoista kaavoistaan ja saada toiminnallaan tavoitettua lisää nuoria. Nuorille tarjottavan tiedon tulisi olla ajankohtaista ja heitä kiinnostavaa. Nuorisotiedotuksessa pitäisi myös enemmän hyödyntää nuorten osallistamista nuorisotiedotustyön eri osa-alueilla. Uudessa nuorisolaissa todetaan, että nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. (Nuorisolaki 8, 2006.) 2 NUORTEN TIEDONTARPEET JA NUORISOTIEDOTUS Nuorten tiedot ja tiedontarpeet muuttuvat koko ajan, mikä asettaa nuorisotiedotustyötä tekevien tietotaidon kehittämiseen jatkuvasti paineita. Avaimena nuorisotiedotustyön menestyksekkääseen hoitamiseen on ajankohtaisten asioiden aktiivinen seuraaminen sekä monipuolinen, jatkuva kouluttautuminen (Laukkanen 2003, 61). Verkkopalvelut, kuten esimerkiksi mobiilipalvelut, joilla lähetetään nuorelle tietoa kännykän välityksellä, tulevat asettamaan omat vaatimuksensa tulevaisuuden nuorisotiedotustyölle yhteiskunnan teknologisoituessa. Nuorten tiedontarpeet ja kasvavat ongelmat edellyttävät nuorisotyöntekijöiltä yhä monimuotoisempia ammatillisia valmiuksia ja nopeaa reagointikykyä. Nyt nuorisotiedotustyöntekijöiltä vaaditaan vahvaa pedagogista osaamista luoda uudenlaisia ratkaisuja nuorten elämänhallinnan tukemiseksi. (Fedotoff 2006, 9.) Nuorisotiedotustyöntekijöillä suurin haaste on pysyä yhteiskunnan muutosten mukana ja osattomien nuorten tavoittaminen on yksi nuorisotiedotustyön tavoitteista. Oulun kaupungin nuorisotiedotuspisteen Nettinapin (2006) määritelmän mukaan nuorisotiedotus on palvelumuoto, jolla annetaan nuorille nuorisotiedotuksen ja - neuvonnan keinoin ammattitaitoista apua, tukea ja tietoa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Suomessa nuorisotiedottaminen on ollut osa nuorisotyötä jo luvulta alkaen. Suomesta löytyy paikallisia nuorisotiedotuspalveluita, nuorisotiedotuskeskuksia ja -pisteitä, jotka on perustettu vastaamaan paikallisten nuorten tiedontar-

7 peita. Nuorisotiedotuskeskuksissa nuori voi hankkia tietoa itsenäisesti tai kysyä henkilökohtaisesti neuvoa työntekijöiltä. 3 Tiedotuspalveluita on myös internetissä, jossa tarjotaan nuorille suunnattuja tietopaketteja. Sieltä pääsee linkkien kautta yhteiskunnan eri toimijoiden sivuille ja nuoret voivat esittää verkon kautta kysymyksiä asiantuntijoille heitä askarruttavista asioista. Nuorisotiedotuskeskusten käyttäjiä ovat yleensä vuotiaat nuoret ja nuoria koskevissa asioissa myös opettajat, opiskelijat ja nuorisotyöntekijät sekä nuorten vanhemmat (Timonen Verma 2003, 113). 2.1 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Neuvonta yleisesti on tukemista ja opastamista. Jaana Fedotoff (2006, 4) kirjoittaa Tiedon henki nuoruudessa artikkelissaan, että neuvonta on viestintää, jossa korostuu neuvojan asiantuntemus ja ammatillinen rooli. Neuvoja auttaa nuorta tekemään itseään koskevia ratkaisuja ja päätöksiä. Neuvontatyöntekijä kuuntelee, tekee tarkentavia kysymyksiä sekä selvittää vaihtoehdot ymmärrettävästi ja tarkistaa, että nuori on saanut tukea juuri oikeaan ongelmaan. Nuorisotiedotustyön neuvonnassa käytetään asiakaskeskeistä lähestymistapaa, jossa vuorovaikutussuhde on tärkeä sisällön ohella. Siinä nuoria autetaan löytämään omat voimavarat keskustelun, ohjauksen ja neuvonnan avulla. Neuvonnan tehtävänä on tukea sekä kehittää nuoren omaa elämänhallintakykyä. Nuorisotiedotustyössä nuorten kanssa työskennellessä tärkeänä pidetään myös henkilökohtaista lähipalvelua. Neuvonnassa autetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä ja asioita. (Fedotoff 2006, 13.) Tietotyö ja -palvelu nuorisotiedotustyössä on käytännössä tiedon keruuta, luokittelua, tietokantojen hallintaa ja uuden tiedon tuottamista. Lähteinä työssä käytetään erilaisia tietoaineistoja, verkossa olevia tietokantoja sekä kirjastoja. Tietotyö on nähty tulevaisuuden haasteena myös nuorisotyössä. (Fedotoff 2006, 13.)

8 4 2.2 Verkkovuorovaikutus Nykyään nuoret eivät enää kaipaa samalla tavalla henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, eikä tietoa hankita enään tietyistä tiedonlähteistä kuten koulusta ja vanhemmilta. Fedotoffin (2006, 9) mukaan koulu ei ole enää ainoa tiedonlähde vaan nuoret hyödyntävät mediaa ja uutta teknologiaa etsiessään ja omaksuessaan uutta tietoa. Verkkovuorovaikutus on toimintaa, jossa ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Verkon välittämänä ja verkossa voidaan toteuttaa useimpia inhimillisiä toimintamuotoja, kuten keskustelua, jonkin suorittamista, suunnittelemista, auttamista, opiskelemista sekä tutkimista. (Ohjaustaidot, 2007, 8-9) Verkkovuorovaikutuksen avulla pystytään helposti pitämään nuoriin yhteyttä ilman että nuoren täytyy olla henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa nuorisotiedottajan/nuorisotiedotustyöntekijän kanssa. Erilaisten verkkopalveluiden avulla nuoret voivat esittää työntekijöille internetin välityksellä kysymyksiä sekä keskustella niin toistensa kuin nuorisotyöntekijöidenkin/ammattilaistenkin kanssa erilaisissa foorumeissa. Tällä hetkellä nuoret haluavat tiedon mahdollisimman vaivattomasti ja nopeasti. Koska verkon kautta tarjottavat nuorisotiedotuspalvelut ovat nousemassa suosioon, myös muut eri alojen organisaatiot, yhteisöt ja yhdistykset voivat tarjota palvelujaan nuorille verkkosivustojen kautta. Tiedon vaivaton saanti nuorille hyödyttää myös nuorisotiedotustyössä, koska verkon kautta tarjottava tieto ei vaadi enää fyysistä käyntiä tiedotuspisteessä. Kaukana nuorisotiedotuspisteestä asuvat nuoret voivat saada saman tiedon yhtä vaivattomasti. 3 NUORTEN OSALLISTAMINEN Osallisuus ja osallistuminen voidaan käsitteinä ymmärtää monella tavalla. Yleisesti puhutaan osallistumisesta, mutta myös osallistaminen on alkanut näkyä suomenkielessä. Miten ne eroavat toisistaan? Pertti Ahosen (1999, 129) mukaan osallisuus-sanan

9 merkitys ja sisältö ole vielä vakiintunut suomalaisessa kielenkäytössä. Osallisuus, sen käyttö ja merkitys viittaa siihen, että kysymys on enemmästä kuin osallistumisesta. 5 Aaro Harju (2004) toteaa artikkelissaan, että osallisuutta voidaan tulkita kahdella eri tavalla. Osallisuudella voidaan tarkoittaa kuulumisen ja mukanaolon tunnetta. Ihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja suomalaisessa yhteiskunnassa, kun hän tekee työtä, harrastaa, osallistuu ja vaikuttaa. Toisen tulkinnan mukaan osallisuus on omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista ja vastuun kantamista. Harju (2004) toteaa, että näin tulkittu osallisuus on osallistumista vaativampaa. Se edellyttää ihmiseltä suurta aktiivisuutta ja sitoutumista. Tiina Piiroisen (2006, 5) tulkinnan mukaan osallistuminen tarkoittaa sitä, että ollaan mukana jossakin tilanteessa, joka on usein toisten ihmisten järjestämä ja johon ei ole itse vaikuttanut millään tavalla. Osallisuus taas tarkoittaa sitä, että itse sitoutuu johonkin toimintaa ja haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun sekä ottaa vastuun myös seurauksista. Se tarkoittaa myös omaa kokemusta päättämisestä ja asioihin vaikuttamisesta sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista. Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Anu Gretschelin (2006, 2-3) määritelmä nuorten osallisuudesta ja vaikuttamisesta kuuluu seuraavalla tavalla: Osallisuus on osallisuuden tunnetta, jonka olemassa olo tai olemattomuus paljastuu kuuntelemalla nuoria. Nuori tuntee pätevyyttä ja pitää itse omaa rooliaan yhteisössä merkittävänä. Osallisuus voidaan myös jakaa kahdeksi aspektiksi; osallisuus omasta elämästä, yhteisöstä ja yhteiskunnan hyvinvoinnista sekä osallisuus vaikuttamisesta. Yhteenvetona nuorten osallisuus on siis määritelmien perusteella vaikuttavaa osallistumista. Nuori omalla aktiivisella toiminnallaan osallistuu ja sitoutuu johonkin yhteisöön ja sitä kautta yhteiskuntaan. Nuori kantaa vastuuta ja hänelle on annettu rooli toimijana ja vaikuttajana. Osallisuuden tunne syntyy aina vuorovaikutuksissa toisiin. Vuorovaikutteinen viestintä tapahtuu dialogina toista kuunnellen. Dialogina keskusteltaessa kehitetään asioita tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. Dialogisessa vuorovaikutuksessa kuunnellaan ja ymmärretään erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Ryhmässä tehdään myös yhteenvetoja asioista sekä annetaan ja saadaan selityksiä itseä askarruttaviin kysymyksiin. (Piiroinen 2006, 7.)

10 6 Piiroisen (2006, 5) mukaan osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle ja syrjäytymiselle. Osallisuus nähdään tällöin osallisuutena johonkin. Tästä näkökulmasta katsottuna toiminnan painopiste on enemmän korjaavassa toiminnassa, kysymys on osattomien saamisesta osallisiksi. Tämän hetken haasteena onkin saada myös osattomat nuoret nuorisotiedotuspalveluiden piiriin. Nuorten osallistaminen nuorisotiedotustyöhön on yksi tavoite. Suomesta ja Euroopasta löytyy jo kokemusta erilaisista osallistumisprojekteista, mutta nuorten osallistuminen nuorisotiedotuksessa on kuitenkin vielä lapsen kengissä. Nuorisotiedotustyöntekijöiden tulisikin avartaa katsettaan ja ymmärtää, mitä nuorten osallisuus ja osallistuminen merkitsee heidän työssään ja miten sitä voi toteuttaa käytännössä. Euroopan nuorisotiedotussuosituksessa (1993) todetaan: Yhteiskuntaelämän monimutkaistuessa nuorisotiedotuksella ja -neuvonnalla on yhä tärkeämpi merkitys nuorten aikuistumiskehityksessä. Tiedotuksella ja neuvonnalla voidaan auttaa nuoria toteuttamaan pyrkimyksiään työ- ja henkilökohtaisessa elämässään sekä edistää nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan vastuullisina kansalaisina. 3.1 Osallisuuden muodot Osallisuudelle on olemassa useita eri muotoja. Tiina Piiroisen (2007, 8-9) ohjaajan oppaassa on esitelty kuusi erilaista osallisuuden muotoa. Ideointiosallisuudessa nuorilla on mahdollisuus olla mukana esittämässä ideoitaan, kun toimintaa suunnitellaan. Esimerkiksi nuorille ja nuorten parissa työskenteleville voidaan järjestää ideariihi, jossa nuoret ovat mukana ideoimassa toiminnan kehittämistä. Ideoinnissa on tärkeää mahdollisimman vapaa ideoiden esittäminen. Seuraava askel osallisuudessa on suunnittelu-osallisuus, jossa nuorten ideat liitetään käytännön toiminnaksi. Nuoret eivät siis enää ideoi, vaan he ovat aktiivisesti mukana ideoidensa käytännön toteutuksessa. Päätöksenteko-osallisuudessa nuoret ovat mukana päättämässä yhteisistä asioista. Tämä voi olla esimerkiksi sitä, että nuori sitoutuu toimintaan pidemmäksi aikaa. (Piiroinen, 2007, 8-9)

11 7 Tieto-osallisuudessa nuoret saavat tarvitsemaansa tietoa oikeuksistaan, nuorten tapahtumista, harrastuksista ja kursseista. Nuorille on tarjolla kaikenlaista nuoria koskevaa tietoa rehellisesti. Arviointi-osallisuudessa nuoret ovat mukana kommentoimassa ja kertomassa mielipiteitään, sekä arvioimassa mitä on tehty ja löytyykö vielä jotain kehitettävää. (Piiroinen, 2007, 8-9) Tiedontarvekysely on yksi esimerkki arviointi-osallisuudesta. Nuorilta saatujen palautteiden ansiosta nuoret ovat osallisia toiminnan kehittämisessä. Viimeisessä osallisuuden muodossa toiminta-osallisuudessa nuoret ovat itse tekemässä ja toteuttamassa ideoitaan, ja aikuiset toimivat nuorten tukijoina. Osaamisen jakaminen nuorten ja aikuisten kesken lisää ja monipuolistaa toimintamahdollisuuksia. Osallistuva oppilas yhteisöllinen koulu, koulun kehittämisen kansiossa esitellään vielä yksi tapa arvioida osallisuutta (Nousiainen & Piekkari 2007, 24 25). Nousiaisen ja Piekkarin Osallisuuden portaat on yksi tapa arvioida, miten nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintakulttuuriin. Portaiden avulla voidaan tehdä suunnitelmia nuorten osallisuuden edistämiseksi. Ensimmäinen porras, nuorten sopeutuminen valmiisiin suunnitelmiin, on Suomessa vallitseva osattomuuden käytäntö. Toinen porras on nuorten kuuleminen, joka merkitsee kaksisuuntaista informaation vaihtoa ilman nuorten todellista päätöksentekoon vaikuttamista. Kolmannella portaalla nuoret osallistuvat aikuisten ehdolla tapahtuvaan suunnitteluun ja nuoria käytetään vain eräänlaisena viiteryhmänä. Viimeisellä portaalla, nuorten todellisessa suunnitteluyhteistyössä, pyritään synteesiin, jossa kummatkin osapuolet tuovat tasavertaisesti näkemyksensä esiin. Silloin on siirrytty osallistumisesta osallisuuteen. (Nousiainen & Piekkari 2007, ) 3.2 Osallistavat nuorisotiedotusmenetelmät Anu Gretschelin (2002) mukaan osallisuustoiminnassa aikuinen ei tuota nuorille valmiita palveluja, vaan tuottaa palvelut yhdessä nuorten kanssa. Osallisuusajattelun toteutuminen lähtee liikkeelle nuorten ja aikuisten välisten vuorovaikutussuhteiden tasa-arvoistamisesta ja dialogisuudesta. (Gretschel 2002, 8.) Nuorten mukanaolo parantaa laadullisesti toimintaa nuorisotiedotustyössä, mutta vaatii työntekijöiltä uskal-

12 lusta, osaamista ja luottamusta nuoria kohtaan. Nuorista löytyy suuri voimavara nuorisotiedottamistyön kehittämisessä. 8 Benelux-maiden nuorisotiedotusverkoston ja ERYICA:n Working Together yhdessä työskentely -työkirja on tarkoitettu nuorisotiedotustyöntekijöille. Työkirja on toimiva ja kattava apuväline jokaiselle nuorisotiedotustyöntekijälle. Se ohjaa nuorten parissa toimivia työntekijöitä ottamaan huomioon nuorten osallisuuden omassa toimintakulttuurissaan. Työkirja pyrkii tarjoamaan erilaisia näkökulmia ja neuvoja toiminnan suunnittelussa. Nuorten osallisuuden ja mukaan ottamisen pitäisi kuitenkin lähteä nuorten omasta halusta, mielenkiinnosta ja siitä, että työntekijä on valmis antamaan nuorelle mahdollisuuden osallistua aktiivisesti. Tällä hetkellä ideoiden, kokemusten ja menetelmien vaihto ovat osoittautuneet tärkeiksi, koska nuorten osallisuus nuorisotiedottamisessa on ollut vähäistä. Jos osallistavia toimintoja halutaan nuorten kanssa aloittaa sekä kehittää jatkossakin, täytyy nuorten olla mukana prosessissa alusta alkaen. Työkirja antaa hyviä käytännön vinkkejä koskien nuorten osallistumista nuorisotiedotustyöhön: sen mukaan on helppo järjestää nuorisotiedotustyön käytännössä vuorovaikutteisia lyhytkestoisia toimintoja tiedotusmateriaalien tuottamiseksi yhdessä nuorten kanssa. Lisäksi myös vertaiskoulutus näyttää olevan tehokas tiedonvälitystapa. (Working Together 2000, 185). Muita osallistavia menetelmiä nuorisotiedottamisessa on nuorten käyttäminen tutkijoina, tiedottajina, neuvojina, kouluttajina tai kehittäjinä. Hyvä käytännön esimerkki osallistavasta nuorisotiedotusmenetelmästä on Aloitekanava.fi, joka on osa opetusministeriön mediakasvatushanketta. Aloitekanava on yksi väline toteuttaa nuorisolain 8. pykälää. Sen mukaan nuorille tulee antaa mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. (Aloitekanava.fi 2007a.) Aloitekanava.fi on nuorille tarkoitettu uusi tapa osallistua, vaikuttaa ja kehittää omaa kotikaupunkiaan ja lähiympäristöään. Lisäksi se on väylä lähestyä päättäjiä. Aloitekanavan kautta nuoret voivat ideoida tai tehdä aloitteita asioista, jotka vaativat heidän mielestään parannusta. Aloitekanavassa toteutetaan verkkodemokratiaa ja opitaan aloitteen tekemistä. Aloitekanavalla voi kommentoida, äänestää, allekirjoittaa ja seu-

13 rata aloitteiden etenemistä ja toteutumista kunnallishallinnossa. (Aloitekanava.fi 2007a.) 9 Aloitekanava.fi edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta sekä täydentää seudullisen tieto- ja neuvontapalvelu NuortenLaturin palveluita, joka on tieto- ja neuvontapalvelu vuotiaille nuorille, nuorten parissa toimiville ja nuorisotyön opiskelijoille sekä nuorten vanhemmille Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa, Keuruulla, Laukaassa, Muuramessa, Petäjävedellä, Äänekoskella ja Toivakassa. (Nuortenlaturi, 2007.) Aloitekanava luo myös hyvän kanavan aikuisille seurata, mitkä asiat nuorten mielestä vaativat kehittämistä, ja väylän kysyä nuorilta mielipiteitä ja ajatuksia heitä koskevissa asioissa. Aloitekanavan on toteuttanut Ponsi Interactive Oy ja siinä ovat mukana Lanuti-Lappi, Ponunet Joensuun seutu ja Espoon kaupunki. (Aloitekanava.fi 2007a.) Ensimmäinen Aloitekanava-palvelu avattiin helmikuussa 2007 Joensuussa. Nyt aloitekanava toimii lisäksi Lapin nuorisotiedotuksen sivuilla ja myöhemmin avataan aloitekanavat Etelä-Pirkanmaan ja Espoon nuorisotiedotusten verkkosivuille. (Aloitekanava.fi 2007b.) Toinen hyvä käytännön esimerkki osallistavasta nuorisotyön menetelmästä on tulevaisuusverstas. Se on ongelmanratkaisumenetelmä, jossa koko yhteisön voimin demokraattisesti työskennellen pohditaan yhteisesti sovittuun asiaan liittyviä ongelmia ja ideoita, joita sitten yhdessä toteutetaan. Tulevaisuusverstaan tarkoituksena on ottaa nuorten asiantuntijuus käyttöön. Tulevaisuusverstas toimii myös hyvin nuorisotiedotustyön kehittämisessä. (Piiroinen 2007, ) Tulevaisuusverstas rakentuu eri vaiheista. Seuraavassa käyn tulevaisuusverstaan eri vaiheet läpi esimerkein. Otetaan mielikuvituksellinen case, jossa nuoret suunnittelevat Nuorten Tampere internetsivuston sisältöä. Motivointivaiheessa Piiroisen mukaan (2007, 12-14) nuoret tutustuvat aiheeseen ja kartoittavat niitä asioita, joita hankkeen avulla olisi mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi millainen sivujen julkaisujärjestelmä on, millaista tietoa sinne voisi laittaa, mitä toteutukseen vaaditaan, kuten esimerkiksi työpanos ja rahoitus. Ongelmavaiheessa nuoret pohtivat kehitettävään kohteeseen liittyviä ongelmia, esimerkiksi Mitä tietoa meille ei ole tarjolla, kaipaammeko nuorekasta ilmettä sivuil-

14 10 le...? Ongelmista kirjataan omat mielipiteet ylös, ja ohjaajan tehtävänä ongelmavaiheessa on pitää huolta, että tässä vaiheessa ei keskustella eikä kritisoida. Ohjaajan tulee myös kannustaa nuoria kirjoittamaan lisää ongelmia, mitä enemmän sen parempi. Kun ongelmia on saatu tarpeeksi, ohjaaja lukee vielä kaikki ääneen, jotta kaikille tulee tietoisuus kirjatuista ongelmista. Sen jälkeen äänestetään. Jokaisella on kolme ääntä käytettävissä ja ne voi käyttää miten haluaa. Lopulta ohjaaja kirjaa ylös viisi eniten ääniä saanutta ongelmaa. (Piiroinen 2007, ) Ideointivaiheessa ongelmat käännetään myönteisiksi asioiksi eli kirjataan vastauksia ongelmiin ja unelmoidaan. Vaihe toteutetaan samalla tavalla kuin ongelmavaihe. Tässäkään vaiheessa ei kritisoida eikä keskustella. Ideointivaiheessa unelmointi on sallittua ja toteuttamista ei tarvitse miettiä. Kaikista ideoista taas äänestetään (jokaisella kolme ääntä) ja kootaan viisi eniten ääntä saanutta ideaa ideakoosteeksi. (Piiroinen 2007, ) Todentamisvaiheessa nuorten kanssa keskustellaan viidestä ideasta, arvioidaan ja kritisoidaan. Kaikkien viiden idean toteuttamista pohditaan pienissä työryhmissä. Myös realismi astuu peliin; täytyy miettiä mikä on oikeasti mahdollista ja toteutettavissa käytännössä. Lopuksi valitaan ryhmän yhteinen ehdotus, joka päätetään toteuttaa. Onnistuneen tulevaisuusverstaan tuntee siitä, että se tarjoaa osallistujilleen iloa, vahvistaa heidän itseluottamustaan ja saa jokaisen mukanaolijan tuntemaan, että heidän ajatuksensa ovat arvokkaita sekä elämä mielekästä. (Piiroinen 2007, ) 3.3 Vertaistiedottaminen ja nuori vertaisneuvojana Vertaistiedottaminen on nuorisotiedotustyön työmenetelmä, jossa nuoren rooli tiedonantajana ja tiedontuottajana on näkyvä. Nuori vertaisneuvoja ja -tiedottaja on muihin ryhmän jäseniin verrattuna vertainen. Vertaistiedottajanuorella on omakohtaista kokemusta samoista asioista kuin muilla ryhmän jäsenillä ja näin hän pystyy helpommin samaistumaan autettaviin. Vertaisneuvonnassa tavoitteena on, että nuori aktivoi muita nuoria vaikuttamaan itse omaan elämäntilanteeseensa. (Fedotoff 2006, 9 10.) Nuori vertaisneuvoja ja -tiedottaja hankkii, tuottaa ja tarjoaa vertaisilleen tietoa nuoria koskettavista asioista. Nuorilla on myös paremmat edellytykset tuoda esille tieto juuri oikeassa muodossa ja oikeilla sanoilla. Vertaistiedottamisessa ohjaajien rooli on mer-

15 11 kittävä, koska ohjaajien tulee tukea ja opastaa nuoria vertaistiedottajia suodattamaan tietoa. Ohjaaja voi esimerkiksi kysyä nuorilta, mikä on asiallista, miten tarjota vain olennainen tieto, miten jäsentää monimutkaiset asiat selkeämpään muotoon? Usealta nuorisotiedotus- ja neuvontapalveluilta löytyy myös verkkopalveluna niin sanottu Pulmakulma, jossa nuoret voivat esittää kysymyksiä, joihin työntekijät vastaavat. Myös toiset nuoret voivat esittää kommentteja kysymyksiin ja jakaa kokemuksiaan aiheesta. (Fedotoff 2006, 10.) Vertaista vailla kokemuksia vertaisneuvojakoulutuksesta (2005) -teoksessa annetaan hyviä käytännön vinkkejä nuorisotyöntekijöille, jotka haluavat hyödyntää nuorten osaamista vertaisneuvojina. Huopion & Laitisen ym. (2005, 5) mielestä nuorten kouluttaminen oman vertaisryhmänsä vertaisneuvojaksi on tärkeää, sillä yleensä nuoret kertovat tuen ja neuvon tarpeesta ensimmäisenä omille ystävilleen. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kohdennetun nuorisotyön toimiston alaisuudessa olevat FENIX Mahdollisuuksien Talo (Dooris ja SPR:n Haavi-projekti) sekä Nuorisotiedotuskeskus Kompassi suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä 120 tunnin mittaisen vertaisneuvojakoulutuksen nuorille. Koulutus alkoi lokakuussa 2003 ja päättyi maaliskuussa (Huopio & Laitinen ym. 2005, 6.) Verne - vertaisneuvojakoulutuksen tavoitteena oli saada mukaan kaksikymmentä vuotiasta nuorta, jotka ovat kiinnostuneita auttamaan, tukemaan ja neuvomaan omaan ikäluokkaansa kuuluvia nuoria. Kiinnostuksen mukaan heillä oli jatkossa mahdollisuus työskennellä muun muassa FENIXissä ja Kompassissa tai muissa nuorisotiedotuksen ja neuvonnan toimipisteissä vertaisneuvojina. Koulutuksesta haluttiin myös tehdä esimerkillinen ja toimiva malli, jota voidaan käyttää apuna nuorisoneuvonnan ja tiedotustyön ammattikunnassa, kun halutaan nuorten osallistuvan nuorisoneuvonta ja -tiedotustyöhön. (Huopio & Laitinen ym. 2005, 6) Verne-koulutusta arvioitiin nuorten ja ohjaajien kannalta. Nuorten mielestä koulutus oli onnistunut ja ohjaajat olivat ammattitaitoisia ja mukavia. Yhteistyö ohjaajien kesken oli sujunut hyvin. Koulutukseen osallistuneet nuoret kertoivat oppineensa uusia keinoja auttaa muita nuoria ja ennen kaikkea he olivat kokeneet saaneensa siihen enemmän uskallusta ja rohkeutta. Case - tehtävien käyttäminen koulutuksessa koettiin

16 12 erittäin onnistuneeksi ja tehtävät puhuttelivat sekä nuoria että ohjaajia. Nuoret kertoivat, että jatkossa he voivat käyttää oppimaansa tietoa jokapäiväisessä elämässä esimerkiksi auttamalla kavereita ongelmatilanteissa. Nuoret ajattelivat myös koulutuksesta olevan hyötyä heidän tulevissa ammateissaan. Moni nuori käytti opittuja tietoja ja taitoja jo koulutuksen aikana esimerkiksi tukemalla muita nuoria ja ohjaamalla heitä nuorille tarkoitettujen palvelujen piiriin. (Huopio & Laitinen ym. 2005, ) Koulutuskerrat olivat nuorten mielestä liian lyhyitä, koska nuorilla olisi riittänyt paljon puhuttavaa koulutuksessa käsiteltävistä asioista. Lisäksi vierailevia ulkopuolisia kouluttajia toivottiin lisää, sillä heiltä nuoret kokivat saaneensa ajankohtaista uusinta tietoa. Myös ohjaajat kertoivat, että he olisivat voineet oppia ulkopuoliselta luennoitsijalta uutta. Arvioinnissa ohjaajat miettivät myös sitä, miten poikia saataisiin mukaan vertaisneuvojakoulutukseen. Kysymyksiä herätti esimerkiksi se, onko aihe yleisesti tyttöjä kiinnostavampi vai vaikuttiko poikiin se, että kutsuja on nainen? Poikien rekrytointi koulutukseen on tulevaisuuden haaste. (Huopio & Laitinen ym. 2005, ) 4 NUORISOTIEDOTUSTYÖ SUOMESSA 4.1 Nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelut Suomessa Nuorisotiedotustyö on tällä hetkellä Suomessa suuressa muutosvaiheessa. Tavoitteeksi on asetettu, että tulevaisuudessa kaikki nuoret ovat tiedotus- ja neuvontapalveluiden piirissä (Minedu 2007). Fyysisiä nuorisotiedotus ja -neuvontapisteitä on ympäri Suomea. Erityisesti Pohjois-Suomessa on tehty paljon töitä sen eteen, että kaikki syrjäkylienkin nuoret saataisiin palveluiden piiriin, vaikka välimatkat ovat pitkiä. Vuonna 2007 opetusministeriö tukee nuorten verkkomedioiden sekä nuorisotiedotusja neuvontatoiminnan kehittämistä. Ministeriö on tukenut Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin -palvelua, joka tarjoaa tietoa ja keskustelufoorumin. Palvelu avaa erilaisia vaikuttamiskanavia nuorille, nuorisojärjestöille ja -ryhmille sekä on samalla linkki nuorisotyöntekijöille nuorten maailmaan. Lisäksi ministeriö on tukenut voimakkaasti useita kunnissa kehitteillä olevia nuorten digidemokratiahankkeita, Nuorten ääni -hankkeita sekä erilaisia uusia verkkovaikuttamishankkeita. (Minedu 2007.)

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä, Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa Mika Pietilä, 14.04.2015 Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus - Koordinaatin toiminta ja palvelut edistävät ja tukevat kuntien, järjestöjen,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman monel

Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman monel Rovaniemen kaupungin Liikunta- ja nuorisopalvelukeskus NUORISO Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) Ympäristölautakunta Yj/6 20.05.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) Ympäristölautakunta Yj/6 20.05.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) 172 Ympäristölautakunnan lausunto Matti Niirasen ym. talousarvioaloitteesta nuorten kesätyöpaikkojen määrärahan korottamisesta HEL 2014-003356 T 00 00 03 Lausunto

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla. www.epeli.fi

Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla. www.epeli.fi Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla www.epeli.fi Etelä-Pirkanmaa Hankkeen kohderyhmä Etelä-Pirkanmaa:» Kylmäkoski» Toijala» Valkeakoski» Viiala» Urjala Asukkaita Etelä-Pirkanmaalla n. 42000,

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut/nuorisopalvelut. Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut/nuorisopalvelut. Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut/nuorisopalvelut Pirjo Kovalainen 20. 8. 2013 Mikkeli Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot