TIEDOKSI NUORILLE - Nuorisotiedotustyön kehittäminen Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIEDOKSI NUORILLE - Nuorisotiedotustyön kehittäminen Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa"

Transkriptio

1 Hanna-Leena Pekkala TIEDOKSI NUORILLE - Nuorisotiedotustyön kehittäminen Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa Opinnäytetyö Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Joulukuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Hanna-Leena Pekkala Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, sosiaalipedagoginen nuorisotyö Nimeke Tiedoksi nuorille Nuorisotiedotustyön kehittäminen Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa Tiivistelmä Nuorisotiedotus on tiedon välittämistä nuorille. Nuorisotiedotuksessa pyritään tarjoamaan nuoria kiinnostavaa tietoa yleisesti sekä heidän tiedontarpeisiin pyritään vastaamaan. Neuvonnan avulla joka on osa nuorisotiedotustyötä, opastetaan nuoria myös hyödyntämään ja etsimään tietoa. Tiedon välittämisen välineenä käytetään erilaisia nuorille tarkoitettuja oppaita, kirjoja, esitteitä sekä muunlaista mediaa. Tampereen kaupungin nuorisopalvelut aloitti 2007 vuoden alussa nuorisotiedotustyön kehittämisen ja uudistamisen. Toukokuussa 2007 toteutettiin Nuorisopalveluiden pyynnöstä yläkouluikäisille tamperelaisille nuorille tiedontarvekysely. Kyselyihin vastasivat neljässä tamperelaisessa koulussa 7-9- luokkalaiset tytöt ja pojat. Tiedontarvekyselyn tavoitteena oli saada selvitys tämän hetkisestä nuorten tiedon tarpeesta Tampereella nuorisotiedotustyön kehittämiseksi. Tässä opinnäytetyössä selvitetään nuorisotiedotustyön tämänhetkistä tilannetta Suomessa sekä avataan muutamia nuoria osallistavia nuorisotiedotustyössä hyödynnettäviä menetelmiä. Työn tavoitteena on selvittää, että mitä päämääriä ja tavoitteita nuorisotiedotustyössä nyt on, millaisia tiedontarpeita tamperelaisilla nuorilla on sekä miten Nuorisopalvelut voivat vastata näihin haasteisiin. Asiasanat (avainsanat) Nuorisotiedotus, osallisuus, nuorten tiedontarpeet, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, tiedontarvekysely Sivumäärä Kieli URN s.34 Suomi URN:NBN:fi:mamk:- opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Sari Miettinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Tampereen kaupungin nuorisopalvelut

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Hanna-Leena Pekkala Degree programme and option Civic Activities and Youth Work, Social pedagogic Youth Work Name of the bachelor's thesis For young people s information Youth Information work s development in City of Tampere Abstract Youth information is supplying information for young people. In general youth information work s main aim is to offer interesting and reliable information for young people. It s goal is also to respond young people s needs. With the help of other information services like counselling we help young people to utilize and search information. To supply information for young people we use different kinds of implements like guide materials, books, booklets and other media. Youth services of Tampere city started to develop their youth information work in the beginning of the year of In May 2007 an inquiry was made of young people s information needs from 7 th graders to 9 th graders by Youth services request. Inquiries were sent for four different schools in Tampere area and there was equal amount of boys and girls. Inquiry was made for the reason that the youth services wanted to get the updated information about out young people s needs in Tampere. They needed the information to develop Youth services youth Information work. This final work studies today s Youth Information s situation in Finland. It also opens up few methods that are used to get young people to participate in youth information work. Final work s aim is to examine youth information s aim s now, to solve out what kinds of needs young people in Tampere have and to analyse how youth services can respond for these challenges. Subject headings, (keywords) Youth information, participation, counseling, young people s information needs, inquiry of information needs Pages Language URN s.34 Finnish URN:NBN:fi:mamk:- opinn Remarks, notes on appendices Tutor Sari Miettinen Bachelor s thesis assigned by Tampere City, Youth services

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NUORTEN TIEDONTARPEET JA NUORISOTIEDOTUS Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Verkkovuorovaikutus NUORTEN OSALLISTAMINEN Osallisuuden muodot Osallistavat nuorisotiedotusmenetelmät Vertaistiedottaminen ja nuori vertaisneuvojana NUORISOTIEDOTUSTYÖ SUOMESSA Nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelut Suomessa Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinointi Nuorisotiedotuksen suositukset ja päämäärät Suomessa Tulevaisuuden nuorisotiedotusstrategian tavoitteet NUORTEN TAMPERE VERKKOHANKE Nuorten Tampere verkkohanke Verkkohankkeen visio ja tavoite Palvelujen kuvaus ja koordinointi Nuorisotiedotuspalveluiden kehittäminen Tampereella vuonna OPINNÄYTETYÖN TEHTÄVÄ JA TOTEUTUS TIEDONTARVEKYSELYN ANALYSOINTI TIEDONTARVEKYSELYN TUTKIMUSTULOKSET Nuorten tiedonhankinta Nuorten Tampere verkkosivujen sisältö ja tuotanto Vastaajien antama palaute ja nuorten kommentteja Nuorten Tampere sivusto vastaa kehitystarpeisiin POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Nuoruus on aikaa, jolloin ihminen tarvitsee paljon tietoa voidakseen hyödyntää tarjolla olevia mahdollisuuksia ja luoda hyvät edellytykset aikuistumiselle. Tarjolla on valtava valintojen kirjo, jonka perusteella nuoren täytyy päättää mihin aikoo elämässään suunnata. Nuoret tarvitsevat paljon tukea ja ohjausta, jotta he pystyvät rakentamaan tulevaisuuttaan tässä hurjassa informaatiotulvassa. Nuorisotiedotus tarjoaa nuorille tietoa, joka määritellään nuoren omista lähtökohdista käsin. Osa nuorista löytää tiedon itsenäisesti ja osa haluaa vastauksen vain johonkin tiettyyn asiaan. Nuorilla saattaa olla ongelmia, joihin eivät enää omat vastaukset riitä. Päivi Timonen Verman (2003, 120) mukaan on olemassa paljon tiedotusvälineitä, - menetelmiä ja työkaluja, joita voidaan käyttää tiedon antamisessa nuoren tarpeita ajatellen. Opinnäytetyöni aihe lähti siitä, että aloin työstää opinnäytetyötäni Tampereen kaupungin nuorisopalveluille. Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää kyselyn avulla tamperelaisten nuorten tiedontarpeita ja sitä, miten tällä hetkellä nuorten tieto- ja neuvontapalvelut vastaavat nuorten tiedon tarpeisiin. Tutkimuskysymyksiä opinnäytetyössä ovat: 1) Millaisia tiedontarpeita tamperelaisilla nuorilla on? 2) Mitkä aiheet nuoria kiinnostavat eniten tällä hetkellä sekä mistä ja miten he mieluiten tietonsa hankkisivat? 3) Miten Tampereen kaupungin nuorisopalvelut voisi kehittää nuorisotiedotustyöstään mahdollisimman toimivan kokonaisuuden, jossa myös nuoret saisivat olla tiedon tuottamisessa mukana? Tampereen kaupungin nuorisopalvelut alkoi kehittää nuorisotiedotustyötään vuoden 2007 alussa. Tampereella nuorten tiedontarpeita on kyselty aikaisemmin vain epävirallisesti kyselemällä sekä heidän tarpeitaan kuuntelemalla, mutta mitään virallista tiedontarvekyselyä ei ole tehty. Tamperelaista nuorisotiedotustyötä kehitettäessä kyselyn tulokset tulevat tarpeeseen, koska tietoja hyödynnetään Nuorten Tampere - verkkohankkeessa sekä yleisesti nuorten tiedotus- ja palvelupisteen kehittämisessä. (Iivonen, 2007.)

6 2 Opinnäytetyön teoriaosuudessa aukaistaan nuorisotiedotustyöhön liittyviä käsitteitä. Työssä keskitytään nuorisotiedotuksen haasteisiin, nuorten tiedontarpeisiin ja osallistaviin menetelmiin nuorisotiedotustyössä. Nuorisotiedotuksen tulisi uudistua vanhoista kaavoistaan ja saada toiminnallaan tavoitettua lisää nuoria. Nuorille tarjottavan tiedon tulisi olla ajankohtaista ja heitä kiinnostavaa. Nuorisotiedotuksessa pitäisi myös enemmän hyödyntää nuorten osallistamista nuorisotiedotustyön eri osa-alueilla. Uudessa nuorisolaissa todetaan, että nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. (Nuorisolaki 8, 2006.) 2 NUORTEN TIEDONTARPEET JA NUORISOTIEDOTUS Nuorten tiedot ja tiedontarpeet muuttuvat koko ajan, mikä asettaa nuorisotiedotustyötä tekevien tietotaidon kehittämiseen jatkuvasti paineita. Avaimena nuorisotiedotustyön menestyksekkääseen hoitamiseen on ajankohtaisten asioiden aktiivinen seuraaminen sekä monipuolinen, jatkuva kouluttautuminen (Laukkanen 2003, 61). Verkkopalvelut, kuten esimerkiksi mobiilipalvelut, joilla lähetetään nuorelle tietoa kännykän välityksellä, tulevat asettamaan omat vaatimuksensa tulevaisuuden nuorisotiedotustyölle yhteiskunnan teknologisoituessa. Nuorten tiedontarpeet ja kasvavat ongelmat edellyttävät nuorisotyöntekijöiltä yhä monimuotoisempia ammatillisia valmiuksia ja nopeaa reagointikykyä. Nyt nuorisotiedotustyöntekijöiltä vaaditaan vahvaa pedagogista osaamista luoda uudenlaisia ratkaisuja nuorten elämänhallinnan tukemiseksi. (Fedotoff 2006, 9.) Nuorisotiedotustyöntekijöillä suurin haaste on pysyä yhteiskunnan muutosten mukana ja osattomien nuorten tavoittaminen on yksi nuorisotiedotustyön tavoitteista. Oulun kaupungin nuorisotiedotuspisteen Nettinapin (2006) määritelmän mukaan nuorisotiedotus on palvelumuoto, jolla annetaan nuorille nuorisotiedotuksen ja - neuvonnan keinoin ammattitaitoista apua, tukea ja tietoa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Suomessa nuorisotiedottaminen on ollut osa nuorisotyötä jo luvulta alkaen. Suomesta löytyy paikallisia nuorisotiedotuspalveluita, nuorisotiedotuskeskuksia ja -pisteitä, jotka on perustettu vastaamaan paikallisten nuorten tiedontar-

7 peita. Nuorisotiedotuskeskuksissa nuori voi hankkia tietoa itsenäisesti tai kysyä henkilökohtaisesti neuvoa työntekijöiltä. 3 Tiedotuspalveluita on myös internetissä, jossa tarjotaan nuorille suunnattuja tietopaketteja. Sieltä pääsee linkkien kautta yhteiskunnan eri toimijoiden sivuille ja nuoret voivat esittää verkon kautta kysymyksiä asiantuntijoille heitä askarruttavista asioista. Nuorisotiedotuskeskusten käyttäjiä ovat yleensä vuotiaat nuoret ja nuoria koskevissa asioissa myös opettajat, opiskelijat ja nuorisotyöntekijät sekä nuorten vanhemmat (Timonen Verma 2003, 113). 2.1 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Neuvonta yleisesti on tukemista ja opastamista. Jaana Fedotoff (2006, 4) kirjoittaa Tiedon henki nuoruudessa artikkelissaan, että neuvonta on viestintää, jossa korostuu neuvojan asiantuntemus ja ammatillinen rooli. Neuvoja auttaa nuorta tekemään itseään koskevia ratkaisuja ja päätöksiä. Neuvontatyöntekijä kuuntelee, tekee tarkentavia kysymyksiä sekä selvittää vaihtoehdot ymmärrettävästi ja tarkistaa, että nuori on saanut tukea juuri oikeaan ongelmaan. Nuorisotiedotustyön neuvonnassa käytetään asiakaskeskeistä lähestymistapaa, jossa vuorovaikutussuhde on tärkeä sisällön ohella. Siinä nuoria autetaan löytämään omat voimavarat keskustelun, ohjauksen ja neuvonnan avulla. Neuvonnan tehtävänä on tukea sekä kehittää nuoren omaa elämänhallintakykyä. Nuorisotiedotustyössä nuorten kanssa työskennellessä tärkeänä pidetään myös henkilökohtaista lähipalvelua. Neuvonnassa autetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä ja asioita. (Fedotoff 2006, 13.) Tietotyö ja -palvelu nuorisotiedotustyössä on käytännössä tiedon keruuta, luokittelua, tietokantojen hallintaa ja uuden tiedon tuottamista. Lähteinä työssä käytetään erilaisia tietoaineistoja, verkossa olevia tietokantoja sekä kirjastoja. Tietotyö on nähty tulevaisuuden haasteena myös nuorisotyössä. (Fedotoff 2006, 13.)

8 4 2.2 Verkkovuorovaikutus Nykyään nuoret eivät enää kaipaa samalla tavalla henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, eikä tietoa hankita enään tietyistä tiedonlähteistä kuten koulusta ja vanhemmilta. Fedotoffin (2006, 9) mukaan koulu ei ole enää ainoa tiedonlähde vaan nuoret hyödyntävät mediaa ja uutta teknologiaa etsiessään ja omaksuessaan uutta tietoa. Verkkovuorovaikutus on toimintaa, jossa ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Verkon välittämänä ja verkossa voidaan toteuttaa useimpia inhimillisiä toimintamuotoja, kuten keskustelua, jonkin suorittamista, suunnittelemista, auttamista, opiskelemista sekä tutkimista. (Ohjaustaidot, 2007, 8-9) Verkkovuorovaikutuksen avulla pystytään helposti pitämään nuoriin yhteyttä ilman että nuoren täytyy olla henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa nuorisotiedottajan/nuorisotiedotustyöntekijän kanssa. Erilaisten verkkopalveluiden avulla nuoret voivat esittää työntekijöille internetin välityksellä kysymyksiä sekä keskustella niin toistensa kuin nuorisotyöntekijöidenkin/ammattilaistenkin kanssa erilaisissa foorumeissa. Tällä hetkellä nuoret haluavat tiedon mahdollisimman vaivattomasti ja nopeasti. Koska verkon kautta tarjottavat nuorisotiedotuspalvelut ovat nousemassa suosioon, myös muut eri alojen organisaatiot, yhteisöt ja yhdistykset voivat tarjota palvelujaan nuorille verkkosivustojen kautta. Tiedon vaivaton saanti nuorille hyödyttää myös nuorisotiedotustyössä, koska verkon kautta tarjottava tieto ei vaadi enää fyysistä käyntiä tiedotuspisteessä. Kaukana nuorisotiedotuspisteestä asuvat nuoret voivat saada saman tiedon yhtä vaivattomasti. 3 NUORTEN OSALLISTAMINEN Osallisuus ja osallistuminen voidaan käsitteinä ymmärtää monella tavalla. Yleisesti puhutaan osallistumisesta, mutta myös osallistaminen on alkanut näkyä suomenkielessä. Miten ne eroavat toisistaan? Pertti Ahosen (1999, 129) mukaan osallisuus-sanan

9 merkitys ja sisältö ole vielä vakiintunut suomalaisessa kielenkäytössä. Osallisuus, sen käyttö ja merkitys viittaa siihen, että kysymys on enemmästä kuin osallistumisesta. 5 Aaro Harju (2004) toteaa artikkelissaan, että osallisuutta voidaan tulkita kahdella eri tavalla. Osallisuudella voidaan tarkoittaa kuulumisen ja mukanaolon tunnetta. Ihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja suomalaisessa yhteiskunnassa, kun hän tekee työtä, harrastaa, osallistuu ja vaikuttaa. Toisen tulkinnan mukaan osallisuus on omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista ja vastuun kantamista. Harju (2004) toteaa, että näin tulkittu osallisuus on osallistumista vaativampaa. Se edellyttää ihmiseltä suurta aktiivisuutta ja sitoutumista. Tiina Piiroisen (2006, 5) tulkinnan mukaan osallistuminen tarkoittaa sitä, että ollaan mukana jossakin tilanteessa, joka on usein toisten ihmisten järjestämä ja johon ei ole itse vaikuttanut millään tavalla. Osallisuus taas tarkoittaa sitä, että itse sitoutuu johonkin toimintaa ja haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun sekä ottaa vastuun myös seurauksista. Se tarkoittaa myös omaa kokemusta päättämisestä ja asioihin vaikuttamisesta sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista. Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Anu Gretschelin (2006, 2-3) määritelmä nuorten osallisuudesta ja vaikuttamisesta kuuluu seuraavalla tavalla: Osallisuus on osallisuuden tunnetta, jonka olemassa olo tai olemattomuus paljastuu kuuntelemalla nuoria. Nuori tuntee pätevyyttä ja pitää itse omaa rooliaan yhteisössä merkittävänä. Osallisuus voidaan myös jakaa kahdeksi aspektiksi; osallisuus omasta elämästä, yhteisöstä ja yhteiskunnan hyvinvoinnista sekä osallisuus vaikuttamisesta. Yhteenvetona nuorten osallisuus on siis määritelmien perusteella vaikuttavaa osallistumista. Nuori omalla aktiivisella toiminnallaan osallistuu ja sitoutuu johonkin yhteisöön ja sitä kautta yhteiskuntaan. Nuori kantaa vastuuta ja hänelle on annettu rooli toimijana ja vaikuttajana. Osallisuuden tunne syntyy aina vuorovaikutuksissa toisiin. Vuorovaikutteinen viestintä tapahtuu dialogina toista kuunnellen. Dialogina keskusteltaessa kehitetään asioita tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. Dialogisessa vuorovaikutuksessa kuunnellaan ja ymmärretään erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Ryhmässä tehdään myös yhteenvetoja asioista sekä annetaan ja saadaan selityksiä itseä askarruttaviin kysymyksiin. (Piiroinen 2006, 7.)

10 6 Piiroisen (2006, 5) mukaan osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle ja syrjäytymiselle. Osallisuus nähdään tällöin osallisuutena johonkin. Tästä näkökulmasta katsottuna toiminnan painopiste on enemmän korjaavassa toiminnassa, kysymys on osattomien saamisesta osallisiksi. Tämän hetken haasteena onkin saada myös osattomat nuoret nuorisotiedotuspalveluiden piiriin. Nuorten osallistaminen nuorisotiedotustyöhön on yksi tavoite. Suomesta ja Euroopasta löytyy jo kokemusta erilaisista osallistumisprojekteista, mutta nuorten osallistuminen nuorisotiedotuksessa on kuitenkin vielä lapsen kengissä. Nuorisotiedotustyöntekijöiden tulisikin avartaa katsettaan ja ymmärtää, mitä nuorten osallisuus ja osallistuminen merkitsee heidän työssään ja miten sitä voi toteuttaa käytännössä. Euroopan nuorisotiedotussuosituksessa (1993) todetaan: Yhteiskuntaelämän monimutkaistuessa nuorisotiedotuksella ja -neuvonnalla on yhä tärkeämpi merkitys nuorten aikuistumiskehityksessä. Tiedotuksella ja neuvonnalla voidaan auttaa nuoria toteuttamaan pyrkimyksiään työ- ja henkilökohtaisessa elämässään sekä edistää nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan vastuullisina kansalaisina. 3.1 Osallisuuden muodot Osallisuudelle on olemassa useita eri muotoja. Tiina Piiroisen (2007, 8-9) ohjaajan oppaassa on esitelty kuusi erilaista osallisuuden muotoa. Ideointiosallisuudessa nuorilla on mahdollisuus olla mukana esittämässä ideoitaan, kun toimintaa suunnitellaan. Esimerkiksi nuorille ja nuorten parissa työskenteleville voidaan järjestää ideariihi, jossa nuoret ovat mukana ideoimassa toiminnan kehittämistä. Ideoinnissa on tärkeää mahdollisimman vapaa ideoiden esittäminen. Seuraava askel osallisuudessa on suunnittelu-osallisuus, jossa nuorten ideat liitetään käytännön toiminnaksi. Nuoret eivät siis enää ideoi, vaan he ovat aktiivisesti mukana ideoidensa käytännön toteutuksessa. Päätöksenteko-osallisuudessa nuoret ovat mukana päättämässä yhteisistä asioista. Tämä voi olla esimerkiksi sitä, että nuori sitoutuu toimintaan pidemmäksi aikaa. (Piiroinen, 2007, 8-9)

11 7 Tieto-osallisuudessa nuoret saavat tarvitsemaansa tietoa oikeuksistaan, nuorten tapahtumista, harrastuksista ja kursseista. Nuorille on tarjolla kaikenlaista nuoria koskevaa tietoa rehellisesti. Arviointi-osallisuudessa nuoret ovat mukana kommentoimassa ja kertomassa mielipiteitään, sekä arvioimassa mitä on tehty ja löytyykö vielä jotain kehitettävää. (Piiroinen, 2007, 8-9) Tiedontarvekysely on yksi esimerkki arviointi-osallisuudesta. Nuorilta saatujen palautteiden ansiosta nuoret ovat osallisia toiminnan kehittämisessä. Viimeisessä osallisuuden muodossa toiminta-osallisuudessa nuoret ovat itse tekemässä ja toteuttamassa ideoitaan, ja aikuiset toimivat nuorten tukijoina. Osaamisen jakaminen nuorten ja aikuisten kesken lisää ja monipuolistaa toimintamahdollisuuksia. Osallistuva oppilas yhteisöllinen koulu, koulun kehittämisen kansiossa esitellään vielä yksi tapa arvioida osallisuutta (Nousiainen & Piekkari 2007, 24 25). Nousiaisen ja Piekkarin Osallisuuden portaat on yksi tapa arvioida, miten nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintakulttuuriin. Portaiden avulla voidaan tehdä suunnitelmia nuorten osallisuuden edistämiseksi. Ensimmäinen porras, nuorten sopeutuminen valmiisiin suunnitelmiin, on Suomessa vallitseva osattomuuden käytäntö. Toinen porras on nuorten kuuleminen, joka merkitsee kaksisuuntaista informaation vaihtoa ilman nuorten todellista päätöksentekoon vaikuttamista. Kolmannella portaalla nuoret osallistuvat aikuisten ehdolla tapahtuvaan suunnitteluun ja nuoria käytetään vain eräänlaisena viiteryhmänä. Viimeisellä portaalla, nuorten todellisessa suunnitteluyhteistyössä, pyritään synteesiin, jossa kummatkin osapuolet tuovat tasavertaisesti näkemyksensä esiin. Silloin on siirrytty osallistumisesta osallisuuteen. (Nousiainen & Piekkari 2007, ) 3.2 Osallistavat nuorisotiedotusmenetelmät Anu Gretschelin (2002) mukaan osallisuustoiminnassa aikuinen ei tuota nuorille valmiita palveluja, vaan tuottaa palvelut yhdessä nuorten kanssa. Osallisuusajattelun toteutuminen lähtee liikkeelle nuorten ja aikuisten välisten vuorovaikutussuhteiden tasa-arvoistamisesta ja dialogisuudesta. (Gretschel 2002, 8.) Nuorten mukanaolo parantaa laadullisesti toimintaa nuorisotiedotustyössä, mutta vaatii työntekijöiltä uskal-

12 lusta, osaamista ja luottamusta nuoria kohtaan. Nuorista löytyy suuri voimavara nuorisotiedottamistyön kehittämisessä. 8 Benelux-maiden nuorisotiedotusverkoston ja ERYICA:n Working Together yhdessä työskentely -työkirja on tarkoitettu nuorisotiedotustyöntekijöille. Työkirja on toimiva ja kattava apuväline jokaiselle nuorisotiedotustyöntekijälle. Se ohjaa nuorten parissa toimivia työntekijöitä ottamaan huomioon nuorten osallisuuden omassa toimintakulttuurissaan. Työkirja pyrkii tarjoamaan erilaisia näkökulmia ja neuvoja toiminnan suunnittelussa. Nuorten osallisuuden ja mukaan ottamisen pitäisi kuitenkin lähteä nuorten omasta halusta, mielenkiinnosta ja siitä, että työntekijä on valmis antamaan nuorelle mahdollisuuden osallistua aktiivisesti. Tällä hetkellä ideoiden, kokemusten ja menetelmien vaihto ovat osoittautuneet tärkeiksi, koska nuorten osallisuus nuorisotiedottamisessa on ollut vähäistä. Jos osallistavia toimintoja halutaan nuorten kanssa aloittaa sekä kehittää jatkossakin, täytyy nuorten olla mukana prosessissa alusta alkaen. Työkirja antaa hyviä käytännön vinkkejä koskien nuorten osallistumista nuorisotiedotustyöhön: sen mukaan on helppo järjestää nuorisotiedotustyön käytännössä vuorovaikutteisia lyhytkestoisia toimintoja tiedotusmateriaalien tuottamiseksi yhdessä nuorten kanssa. Lisäksi myös vertaiskoulutus näyttää olevan tehokas tiedonvälitystapa. (Working Together 2000, 185). Muita osallistavia menetelmiä nuorisotiedottamisessa on nuorten käyttäminen tutkijoina, tiedottajina, neuvojina, kouluttajina tai kehittäjinä. Hyvä käytännön esimerkki osallistavasta nuorisotiedotusmenetelmästä on Aloitekanava.fi, joka on osa opetusministeriön mediakasvatushanketta. Aloitekanava on yksi väline toteuttaa nuorisolain 8. pykälää. Sen mukaan nuorille tulee antaa mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. (Aloitekanava.fi 2007a.) Aloitekanava.fi on nuorille tarkoitettu uusi tapa osallistua, vaikuttaa ja kehittää omaa kotikaupunkiaan ja lähiympäristöään. Lisäksi se on väylä lähestyä päättäjiä. Aloitekanavan kautta nuoret voivat ideoida tai tehdä aloitteita asioista, jotka vaativat heidän mielestään parannusta. Aloitekanavassa toteutetaan verkkodemokratiaa ja opitaan aloitteen tekemistä. Aloitekanavalla voi kommentoida, äänestää, allekirjoittaa ja seu-

13 rata aloitteiden etenemistä ja toteutumista kunnallishallinnossa. (Aloitekanava.fi 2007a.) 9 Aloitekanava.fi edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta sekä täydentää seudullisen tieto- ja neuvontapalvelu NuortenLaturin palveluita, joka on tieto- ja neuvontapalvelu vuotiaille nuorille, nuorten parissa toimiville ja nuorisotyön opiskelijoille sekä nuorten vanhemmille Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa, Keuruulla, Laukaassa, Muuramessa, Petäjävedellä, Äänekoskella ja Toivakassa. (Nuortenlaturi, 2007.) Aloitekanava luo myös hyvän kanavan aikuisille seurata, mitkä asiat nuorten mielestä vaativat kehittämistä, ja väylän kysyä nuorilta mielipiteitä ja ajatuksia heitä koskevissa asioissa. Aloitekanavan on toteuttanut Ponsi Interactive Oy ja siinä ovat mukana Lanuti-Lappi, Ponunet Joensuun seutu ja Espoon kaupunki. (Aloitekanava.fi 2007a.) Ensimmäinen Aloitekanava-palvelu avattiin helmikuussa 2007 Joensuussa. Nyt aloitekanava toimii lisäksi Lapin nuorisotiedotuksen sivuilla ja myöhemmin avataan aloitekanavat Etelä-Pirkanmaan ja Espoon nuorisotiedotusten verkkosivuille. (Aloitekanava.fi 2007b.) Toinen hyvä käytännön esimerkki osallistavasta nuorisotyön menetelmästä on tulevaisuusverstas. Se on ongelmanratkaisumenetelmä, jossa koko yhteisön voimin demokraattisesti työskennellen pohditaan yhteisesti sovittuun asiaan liittyviä ongelmia ja ideoita, joita sitten yhdessä toteutetaan. Tulevaisuusverstaan tarkoituksena on ottaa nuorten asiantuntijuus käyttöön. Tulevaisuusverstas toimii myös hyvin nuorisotiedotustyön kehittämisessä. (Piiroinen 2007, ) Tulevaisuusverstas rakentuu eri vaiheista. Seuraavassa käyn tulevaisuusverstaan eri vaiheet läpi esimerkein. Otetaan mielikuvituksellinen case, jossa nuoret suunnittelevat Nuorten Tampere internetsivuston sisältöä. Motivointivaiheessa Piiroisen mukaan (2007, 12-14) nuoret tutustuvat aiheeseen ja kartoittavat niitä asioita, joita hankkeen avulla olisi mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi millainen sivujen julkaisujärjestelmä on, millaista tietoa sinne voisi laittaa, mitä toteutukseen vaaditaan, kuten esimerkiksi työpanos ja rahoitus. Ongelmavaiheessa nuoret pohtivat kehitettävään kohteeseen liittyviä ongelmia, esimerkiksi Mitä tietoa meille ei ole tarjolla, kaipaammeko nuorekasta ilmettä sivuil-

14 10 le...? Ongelmista kirjataan omat mielipiteet ylös, ja ohjaajan tehtävänä ongelmavaiheessa on pitää huolta, että tässä vaiheessa ei keskustella eikä kritisoida. Ohjaajan tulee myös kannustaa nuoria kirjoittamaan lisää ongelmia, mitä enemmän sen parempi. Kun ongelmia on saatu tarpeeksi, ohjaaja lukee vielä kaikki ääneen, jotta kaikille tulee tietoisuus kirjatuista ongelmista. Sen jälkeen äänestetään. Jokaisella on kolme ääntä käytettävissä ja ne voi käyttää miten haluaa. Lopulta ohjaaja kirjaa ylös viisi eniten ääniä saanutta ongelmaa. (Piiroinen 2007, ) Ideointivaiheessa ongelmat käännetään myönteisiksi asioiksi eli kirjataan vastauksia ongelmiin ja unelmoidaan. Vaihe toteutetaan samalla tavalla kuin ongelmavaihe. Tässäkään vaiheessa ei kritisoida eikä keskustella. Ideointivaiheessa unelmointi on sallittua ja toteuttamista ei tarvitse miettiä. Kaikista ideoista taas äänestetään (jokaisella kolme ääntä) ja kootaan viisi eniten ääntä saanutta ideaa ideakoosteeksi. (Piiroinen 2007, ) Todentamisvaiheessa nuorten kanssa keskustellaan viidestä ideasta, arvioidaan ja kritisoidaan. Kaikkien viiden idean toteuttamista pohditaan pienissä työryhmissä. Myös realismi astuu peliin; täytyy miettiä mikä on oikeasti mahdollista ja toteutettavissa käytännössä. Lopuksi valitaan ryhmän yhteinen ehdotus, joka päätetään toteuttaa. Onnistuneen tulevaisuusverstaan tuntee siitä, että se tarjoaa osallistujilleen iloa, vahvistaa heidän itseluottamustaan ja saa jokaisen mukanaolijan tuntemaan, että heidän ajatuksensa ovat arvokkaita sekä elämä mielekästä. (Piiroinen 2007, ) 3.3 Vertaistiedottaminen ja nuori vertaisneuvojana Vertaistiedottaminen on nuorisotiedotustyön työmenetelmä, jossa nuoren rooli tiedonantajana ja tiedontuottajana on näkyvä. Nuori vertaisneuvoja ja -tiedottaja on muihin ryhmän jäseniin verrattuna vertainen. Vertaistiedottajanuorella on omakohtaista kokemusta samoista asioista kuin muilla ryhmän jäsenillä ja näin hän pystyy helpommin samaistumaan autettaviin. Vertaisneuvonnassa tavoitteena on, että nuori aktivoi muita nuoria vaikuttamaan itse omaan elämäntilanteeseensa. (Fedotoff 2006, 9 10.) Nuori vertaisneuvoja ja -tiedottaja hankkii, tuottaa ja tarjoaa vertaisilleen tietoa nuoria koskettavista asioista. Nuorilla on myös paremmat edellytykset tuoda esille tieto juuri oikeassa muodossa ja oikeilla sanoilla. Vertaistiedottamisessa ohjaajien rooli on mer-

15 11 kittävä, koska ohjaajien tulee tukea ja opastaa nuoria vertaistiedottajia suodattamaan tietoa. Ohjaaja voi esimerkiksi kysyä nuorilta, mikä on asiallista, miten tarjota vain olennainen tieto, miten jäsentää monimutkaiset asiat selkeämpään muotoon? Usealta nuorisotiedotus- ja neuvontapalveluilta löytyy myös verkkopalveluna niin sanottu Pulmakulma, jossa nuoret voivat esittää kysymyksiä, joihin työntekijät vastaavat. Myös toiset nuoret voivat esittää kommentteja kysymyksiin ja jakaa kokemuksiaan aiheesta. (Fedotoff 2006, 10.) Vertaista vailla kokemuksia vertaisneuvojakoulutuksesta (2005) -teoksessa annetaan hyviä käytännön vinkkejä nuorisotyöntekijöille, jotka haluavat hyödyntää nuorten osaamista vertaisneuvojina. Huopion & Laitisen ym. (2005, 5) mielestä nuorten kouluttaminen oman vertaisryhmänsä vertaisneuvojaksi on tärkeää, sillä yleensä nuoret kertovat tuen ja neuvon tarpeesta ensimmäisenä omille ystävilleen. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kohdennetun nuorisotyön toimiston alaisuudessa olevat FENIX Mahdollisuuksien Talo (Dooris ja SPR:n Haavi-projekti) sekä Nuorisotiedotuskeskus Kompassi suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä 120 tunnin mittaisen vertaisneuvojakoulutuksen nuorille. Koulutus alkoi lokakuussa 2003 ja päättyi maaliskuussa (Huopio & Laitinen ym. 2005, 6.) Verne - vertaisneuvojakoulutuksen tavoitteena oli saada mukaan kaksikymmentä vuotiasta nuorta, jotka ovat kiinnostuneita auttamaan, tukemaan ja neuvomaan omaan ikäluokkaansa kuuluvia nuoria. Kiinnostuksen mukaan heillä oli jatkossa mahdollisuus työskennellä muun muassa FENIXissä ja Kompassissa tai muissa nuorisotiedotuksen ja neuvonnan toimipisteissä vertaisneuvojina. Koulutuksesta haluttiin myös tehdä esimerkillinen ja toimiva malli, jota voidaan käyttää apuna nuorisoneuvonnan ja tiedotustyön ammattikunnassa, kun halutaan nuorten osallistuvan nuorisoneuvonta ja -tiedotustyöhön. (Huopio & Laitinen ym. 2005, 6) Verne-koulutusta arvioitiin nuorten ja ohjaajien kannalta. Nuorten mielestä koulutus oli onnistunut ja ohjaajat olivat ammattitaitoisia ja mukavia. Yhteistyö ohjaajien kesken oli sujunut hyvin. Koulutukseen osallistuneet nuoret kertoivat oppineensa uusia keinoja auttaa muita nuoria ja ennen kaikkea he olivat kokeneet saaneensa siihen enemmän uskallusta ja rohkeutta. Case - tehtävien käyttäminen koulutuksessa koettiin

16 12 erittäin onnistuneeksi ja tehtävät puhuttelivat sekä nuoria että ohjaajia. Nuoret kertoivat, että jatkossa he voivat käyttää oppimaansa tietoa jokapäiväisessä elämässä esimerkiksi auttamalla kavereita ongelmatilanteissa. Nuoret ajattelivat myös koulutuksesta olevan hyötyä heidän tulevissa ammateissaan. Moni nuori käytti opittuja tietoja ja taitoja jo koulutuksen aikana esimerkiksi tukemalla muita nuoria ja ohjaamalla heitä nuorille tarkoitettujen palvelujen piiriin. (Huopio & Laitinen ym. 2005, ) Koulutuskerrat olivat nuorten mielestä liian lyhyitä, koska nuorilla olisi riittänyt paljon puhuttavaa koulutuksessa käsiteltävistä asioista. Lisäksi vierailevia ulkopuolisia kouluttajia toivottiin lisää, sillä heiltä nuoret kokivat saaneensa ajankohtaista uusinta tietoa. Myös ohjaajat kertoivat, että he olisivat voineet oppia ulkopuoliselta luennoitsijalta uutta. Arvioinnissa ohjaajat miettivät myös sitä, miten poikia saataisiin mukaan vertaisneuvojakoulutukseen. Kysymyksiä herätti esimerkiksi se, onko aihe yleisesti tyttöjä kiinnostavampi vai vaikuttiko poikiin se, että kutsuja on nainen? Poikien rekrytointi koulutukseen on tulevaisuuden haaste. (Huopio & Laitinen ym. 2005, ) 4 NUORISOTIEDOTUSTYÖ SUOMESSA 4.1 Nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelut Suomessa Nuorisotiedotustyö on tällä hetkellä Suomessa suuressa muutosvaiheessa. Tavoitteeksi on asetettu, että tulevaisuudessa kaikki nuoret ovat tiedotus- ja neuvontapalveluiden piirissä (Minedu 2007). Fyysisiä nuorisotiedotus ja -neuvontapisteitä on ympäri Suomea. Erityisesti Pohjois-Suomessa on tehty paljon töitä sen eteen, että kaikki syrjäkylienkin nuoret saataisiin palveluiden piiriin, vaikka välimatkat ovat pitkiä. Vuonna 2007 opetusministeriö tukee nuorten verkkomedioiden sekä nuorisotiedotusja neuvontatoiminnan kehittämistä. Ministeriö on tukenut Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin -palvelua, joka tarjoaa tietoa ja keskustelufoorumin. Palvelu avaa erilaisia vaikuttamiskanavia nuorille, nuorisojärjestöille ja -ryhmille sekä on samalla linkki nuorisotyöntekijöille nuorten maailmaan. Lisäksi ministeriö on tukenut voimakkaasti useita kunnissa kehitteillä olevia nuorten digidemokratiahankkeita, Nuorten ääni -hankkeita sekä erilaisia uusia verkkovaikuttamishankkeita. (Minedu 2007.)

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa

Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa Mika Pietilä, suunnittelija, Oulu Monday, May 10, 2010 1 Kyselyn taustaa Kyselyllä pyrittiin selvittämään nuorten tieto ja neuvontapalveluiden nykytilaa

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Liite 1 Perustamissuunnitelma Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Alueellisen koordinoinnin rakenne

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Operaatio Pulssi! syntyi Lähiöprojektin rahoittamana hankkeena kaudella 2008-2011.

Operaatio Pulssi! syntyi Lähiöprojektin rahoittamana hankkeena kaudella 2008-2011. Operaatio Pulssi! Operaatio Pulssi! syntyi Lähiöprojektin rahoittamana hankkeena kaudella 2008-2011. Toiminta-alue: Länsi-Helsinki: Kannelmäen, Malminkartanon ja Haagojen alue Kohderyhmä: 12-18-vuotiaat

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön tilastointiohjelma Miksi tilastoida? - Asiakasmäärät, kysytyimmät aihealueet, asiointitapa, ikäryhmät jne. - Apuna nuorten tiedontarpeita

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla. www.epeli.fi

Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla. www.epeli.fi Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla www.epeli.fi Etelä-Pirkanmaa Hankkeen kohderyhmä Etelä-Pirkanmaa:» Kylmäkoski» Toijala» Valkeakoski» Viiala» Urjala Asukkaita Etelä-Pirkanmaalla n. 42000,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) Ympäristölautakunta Yj/6 20.05.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) Ympäristölautakunta Yj/6 20.05.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) 172 Ympäristölautakunnan lausunto Matti Niirasen ym. talousarvioaloitteesta nuorten kesätyöpaikkojen määrärahan korottamisesta HEL 2014-003356 T 00 00 03 Lausunto

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012

Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012 Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012 TAVOITE Kasvattaa Lounais-Suomen Partiopiirissä toimivien partiolaisten määrää 1.500:lla vuoteen 2015 mennessä. KEINOT Yhdessä lippukuntien kanssa etsitään keinot

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot