HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo:

Transkriptio

1 HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo:

2 1 SISÄLLYS: 1. LUKU... 4 YLEISET MÄÄRÄYKSET HALLINTOSÄÄNNÖN SOVELTAMINEN JA KUNNAN JOHTOSÄÄNNÖT ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN TOIMIELINTEN KOKOONPANO TAVOITTEET TOIMIELIMEN YLEINEN RATKAISUVALTA LUKU... 9 HENKILÖSTÖASIAT LUVUN MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN TOIMIVALTA VIRAN PERUSTAMISESSA JA LAKKAUTTAMISESSA SEKÄ VIRKASUHTEEN MUUTTAMISESSA TYÖSUHTEEKSI / UUSIEN TOIMIEN HYVÄKSYMINEN VIRAN / TOIMEN HAKU HENKILÖSTÖN KELPOISUUSEHDOT HENKILÖSTÖVALINNAT VIRANHALTIJAN / TYÖNTEKIJÄN SIIRTÄMINEN TOISEEN VIRKA- TAI TYÖSUHTEESEEN JA PÄÄTÖSVALTA TEHTÄVÄMUUTOKSISSA SIVUTOIMILUPA PALVELUSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA LOMAUTTAMINEN VIRANHALTIJOIDEN RATKAISUVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA LUKU KUNNAN TALOUS VIRANHALTIJOIDEN RATKAISUVALTA TALOUSASIOISSA TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO TALOUSARVION MUUTOKSET OMAISUUDEN MYYNTI POISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN RAHATOIMEN HOITAMINEN MAKSUJEN MÄÄRÄÄMINEN RISKIEN HALLINTA LUKU KOKOUSMENETTELY LUVUN MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN KOKOUSAIKA JA PAIKKA KOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN JATKOKOKOUS VARAJÄSENEN KUTSUMINEN KOKOUKSEN PITÄMINEN KOKOUKSEN JOHTAMINEN TILAPÄINEN PUHEENJOHTAJA LÄSNÄOLO TOIMIELINTEN KOKOUKSISSA KUNNANHALLITUKSEN EDUSTUS MUISSA TOIMIELIMISSÄ ESITTELY ESTEELLISYYDEN TOTEAMINEN ÄÄNESTYS JA VAALIT PÖYTÄKIRJAN LAATIMINEN, TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN KUNNANHALLITUKSEN JA LAUTAKUNNAN OTTO-OIKEUS OTTOKELPOISEN PÄÄTÖKSEN ILMOITTAMINEN LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET TIEDOTTAMINEN KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET KUNNAN NIMENKIRJOITUS JA ASIAKIRJOJEN ALLEKIRJOITUS... 28

3 42 ASIAKIRJOJEN ANTAMISESTA PÄÄTTÄMINEN ASIAKIRJOISTA PERITTÄVÄT LUNASTUKSET SEKÄ NIIDEN ANTAMISESTA PERITTÄVÄT MAKSUT HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS JA SISÄINEN VALVONTA ESTEELLISYYS LUKU KUNNANHALLITUS TOIMIALA KUNNANHALLITUKSEN ERITYINEN RATKAISUVALTA KUNNANJOHTAJA KUNNANHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA TILAAJAJOHTAJA HAASTEIDEN VASTAANOTTO TOIMIKUNNAN, NEUVOSTON JA NUORISOVALTUUSTON ASETTAMINEN LUKU KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA TOIMIALA LAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT LAUTAKUNNAN ERITYINEN RATKAISUVALTA VANHEMPAINYHDISTYKSET VIRANHALTIJOIDEN ERITYINEN RATKAISUVALTA Sivistysjohtaja Tehtävän johtaja Varhaiskasvatuksen päällikkö Aamu- ja iltapäivätoiminnan johtaja Perusopetuksen 1-6 johtaja Perusopetuksen 7-9 johtaja Lukion rehtori Tulosyksikön esimies Päiväkodinjohtaja, perhepäivähoidon esimies, esiopetuksen esimies Peruskoulun johtaja / rehtori Luokanopettaja/luokanvalvoja LUKU VAPAA AIKALAUTAKUNTA TOIMIALA LAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT LAUTAKUNNAN ERITYINEN RATKAISUVALTA VIRANHALTIJOIDEN ERITYINEN RATKAISUVALTA Vapaa-aikapäällikkö LUKU TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMIALA LAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT LAUTAKUNNAN ERITYINEN RATKAISUVALTA VIRANHALTIJOIDEN ERITYINEN RATKAISUVALTA Tekninen johtaja Vesihuoltopäällikkö Kiinteistöpäällikkö Kuntatekniikan päällikkö LUKU YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TOIMIALA LAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT LAUTAKUNNAN ERITYINEN RATKAISUVALTA VIRANHALTIJOIDEN ERITYINEN RATKAISUVALTA

4 1. Kaavoitusjohtaja Maanmittausinsinööri Ympäristönsuojelusihteeri Rakennustarkastaja Tarkastusinsinööri Asuntosihteeri LUKU PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET KUNNAN LUOTTAMUSTEHTÄVISSÄ LUVUN SOVELTAMINEN KOKOUS-, VUOSIPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET EDUSTAJAINKOKOUKSET TILINTARKASTAJAT VAALILAUTAKUNTA, - TOIMIKUNTA ERITYISTEHTÄVÄT ANSIONMENETYKSEN KORVAUS VAATIMUKSEN ESITTÄMINEN MAKSAMINEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET HALLINTOSÄÄNNÖN TOIMINTAKAAVIO LIITE

5 4 1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt Kontiolahden kunnan organisaation toiminta määräytyy tämän säännön mukaisesti, ellei toisin ole säädetty tai muussa säännössä määrätty. Kunnan hallinnosta huolehtivat kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, johtokunnat ja henkilöstö. Taloudenhoidon ja hallinnon ulkoisesta tarkastamisesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTT- tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Sisäinen tarkastus ja riskienhallinta tapahtuu kunnanhallituksen antamien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti. Henkilöstöllä tarkoitetaan kuntaan virka- tai työsuhteessa olevaa palkattua henkilöstöä. Konsernihallintoon kuuluvat lisäksi kunnan omistamat yhtiöt, joilla on oma hallintonsa. Hallintosäännössä määrätään kunnan organisaatiosta ja johtamisesta sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kunnan toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - valtuuston työjärjestys - tarkastussääntö Kunnan keskusvaalilautakunnasta, vaalilautakunnista ja työsuojelutoiminnasta on säädetty erikseen. Kunnanvaltuuston hyväksymä kuntastrategia ohjaa kunnan toimintoja ja kehittämistoimenpiteitä. Kunnan toiminta-ajatus ja tavoitteet asetetaan taloussuunnitelmassa. Kunnassa tehdään luottamushenkilöiden, esimiesten ja henkilöstön välillä tavoitteellista yhteistyötä. Edellytyksiä tulokselliselle toiminnalle luo yhteistoimintalain mukainen yhteistyö. Perustelut: Tämä hallintosääntö sisältää yleisesti toimivallan edelleen siirtämisen periaatteen. KuntaL 14 2 momentin periaatteenmukaisesti siirrettyä toimivaltaa ei enää voida siirtää. Hallintosäännön soveltamista koskevassa 1 :ssä ovat määräykset kunnan sääntörakenteesta. Pykälän 4 momenttiin kootaan kaikki muut kunnan toimintaa ohjaavat johtosäännöt, joihin nähden kunnan hallintosääntö on toissijainen. Kunnan taloudesta sekä hallinnon ja talouden tarkastuksesta voidaan määrätä hallintosäännössä tai hallintosäännön määräysten nojalla erillisissä johtosäännöissä.

6 5 2 Organisointi ja johtaminen Kunnan hallinto ja johtaminen organisoidaan seuraavasti: KUNNANVALTUUSTO Tarkastuslautakunta JHTT-Tilintarkastaja KUNNANHALLITUS Kunnan tytäryhtiöt KUNNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ Hallinto-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Hallintojohtaja Sivistysjohtaja Tekninen johtaja Kunnanhallitus Kasvatus- ja koulutuslautakunta Tekninen lautakunta Kunnanjohtaja Sivistysjohtaja Tekninen johtaja * keskushallinto * kasvatus- ja koulutoimen hallinto * tekniset palvelut * sosiaali- ja terveys- * aamu- ja iltapäivätoiminta * kiinteistöpalvelut toimen tilaus * perusopetus 1-6 lk * liiketoiminta * elinvoiman ja työllisyyden * perusopetus 7-9 lk * vesihuolto edistäminen * lukiokoulutus * ravintohuolto Talousjohtaja * vapaa sivistystyö Tilaajajohtaja * varhaiskasvatuspalvelut Vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta Vapaa-aikapäällikkö Kaavoitusjohtaja * vapaa-aikapalvelut * ympäristöpalvelut JOHTORYHMÄN JÄSENET LAUTAKUNTIEN ESITTELIJÄT Kunnan luottamushenkilöorganisaatio koostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallituksesta ja neljästä lautakunnasta (lisäksi tarkastus- ja keskusvaalilautakunta ja teknisen lautakunnan toimitusjaosto) Kunnan toiminnot jakaantuvat seuraaviin osastoihin: hallinto-osasto, sivistysosasto, tekninen osasto, jotka puolestaan jakaantuvat toiminnallisiin tehtäviin ja edelleen tulosyksiköihin (TY). Lautakuntien välisen tehtävänjaon yksityiskohdista määrää tarvittaessa kunnanhallitus. Osastojen toiminnan johtamisesta vastaavat osastopäälliköt; hallintojohtaja, sivistysjohtaja ja tekninen johtaja. Osastojen jakamisesta tehtäviin päättää kunnanvaltuusto. Johtoryhmän tehtävänä on keskustellen ideoida ja valmistella oikeudenmukaista päätöksentekoa. Johtoryhmä sopii yhtenäisistä käytännöistä, soveltamis- ja toimintaohjeista sekä tukee ja kehittää kunnan tasapuolista kokonaisjohtamista.

7 6 Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja. Kunnanjohtajalla on mahdollisuus / velvollisuus kutsua asianomainen viranhaltija tai työntekijä kunnan johtoryhmän kokoukseen, jossa käsitellään asianomaisen yksikön tai tehtävän asioita. Hallinto - osaston lautakuntana toimii kunnanhallitus. Osaston johtoryhmän muodostaa osastopäällikkö ja hänen määräämänsä viranhaltijat tai työntekijät sekä menettelytapaohjeiden koskien yhteistoimintaa määrittelemällä valittu osaston henkilöstön edustaja. Tarvittaessa osastopäällikkö asettaa osaston sisäisiä työryhmiä ja tehtävän johtoryhmän, johon kuuluvat tehtävän johtaja ja hänen määräämänsä viranhaltijat tai työntekijät sekä menettelytapaohjeiden koskien yhteistoimintaa mukaisesti valittu tehtävän henkilöstön edustaja. 3 Toimielinten kokoonpano Kunnanhallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä. Kunnanvaltuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa on yksitoista (11) jäsentä ja vapaaaika-, teknisessä ja ympäristölautakunnissa yhdeksän (9). Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Teknisen lautakunnan toimitusjaostossa on kolme (3) jäsentä. Kaikki toimielimet valitaan kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi, paitsi kunnanhallitus kahden vuoden ajaksi. Tarkastuslautakunnassa on säädetty erikseen kunnan tarkastussäännöissä. Kunnanhallitukseen, tekniseen-, ympäristö- ja tarkastuslautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Nuorisovaltuuston nimeämillä edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus julkisten asioiden osalta kasvatus- ja koulutus-, vapaa-aika-, teknisessä - ja ympäristölautakunnassa. Perustelut: KuntaL 19. Toimielimen jäsenet valitaan valtuustoon toimikaudeksi, jollei valtuusto päätä lyhyemmästä toimikaudesta. 4 Tavoitteet Osaston tehtävien tavoitteet määritellään kunnanvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa ja talousarviossa sekä kunnanhallituksen ja lautakuntien hyväksymissä käyttösuunnitelmissa. Tarkemmat ohjeet taloussuunnitelman, talousarvion ja käyttösuunnitelmien laadinnassa antaa kunnanhallitus. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä antaa tarkennettuja tavoitteita tulosyksiköille. Osastojen on

8 7 1. raportoitava tavoitteiden toteutumisesta valtuustolle 2. tehtävä toimintansa edellyttämät lupa- ja rahoitushakemukset, annettava valtionosuus- ja muiden viranomaisten edellyttämät selvitykset ja tilastotiedot sekä perittävät tulot ja suoritettavat menot. Virka- ja työsuhteessa tuleva henkilöstö otetaan Kontiolahden kunnan palvelukseen. Virkavaalin suorittava viranomainen määrää viranhaltijan alkusijoituspaikan ja työsopimuksen tekevä viranomainen työntekijän tehtävät ja aloituspaikan. Osastopäällikön tehtävänä on - johtaa toimialansa palvelutuotantoa tuloksellisesti sekä taloudellisesti - seurata toimialallaan tapahtuvaa kehitystä ja tehdä esityksiä toimialansa palvelun kehittämiseksi - valvoa taloudenhoitoa, taloussuunnitelmia ja talousarvioehdotuksen tekemistä ja talousarvion noudattamista - huolehtia yleisestä tiedotustoiminnasta ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Esimiehen ja työntekijän välisillä kehittämiskeskusteluilla määritellään viranhaltijan ja työntekijän asema, viran/toimen tarkoitus, tavoitteet, ratkaisuvalta, velvollisuus sijaisuuden hoitamiseen sekä arvioidaan henkilökohtaista työsuoritusta. Tavoitteet tulee johtaa voimassa olevasta kuntastrategiasta. Kehittämiskeskustelut käydään vuosittain tai vähintään joka toinen vuosi. Kunnanjohtajan vuosittaiset tulostavoitteet hyväksyy kunnanhallitus. Henkilöstön osallistuminen oman työn ja työyhteisön kehittämiseen mahdollistetaan säännöllisin työpaikkakokouksin, joissa käsitellään tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen, yhteistoimintaan ja työnjakoon liittyviä kysymyksiä. 5 Toimielimen yleinen ratkaisuvalta Toimielin toimialallaan päättää tai hyväksyy seuraavat asiat, ellei toisin ole säädetty tai määrätty tai talousarviosta muuta johdu: 1. Tehtävien jakamisesta tulosyksikköihin (l-taso). 2. Hankinnat, sopimukset, rakennussuunnitelmat ja avustukset siltä osin kun niitä ei ole siirretty käyttösuunnitelmassa tai muutoin virantai toimenhaltijalle. 3. Irtaimet ominaisuudet hankkimisen, vuokrauksen ja muun käytettäväksi luovuttamisen sekä toimielimen hallintaan kuuluvien alueiden, paikkojen ja tilojen sekä niihin kuuluvien laitteiden käytön siltä osin kuin niitä ei ole siirretty käyttösuunnitelmassa tai muutoin viran- tai toimenhaltijalle.

9 4. Palvelu- ja muut maksut tai maksuperusteet noudattaen talousarviota tai kunnanvaltuuston muutoin määräämää maksupolitiikkaa. 5. Toimielimen ratkaisuvallan edelleen siirtämisen alaiselleen viranhaltijalle. 6. Päättää mahdollisista harkinnanvaraisista palkoista ja palkkioista kunnanhallituksen tekemän linjauksen mukaisesti. Kunnanvaltuuston valitsemien viran- tai toimenhaltijoiden osalta asiasta päättää kunnanhallitus. Toimielin ei saa ylittää tehtäväkohtaisten palkkojen vahvistamisella työntekijän tai viranhaltijan palkkatasoa, joka kunnassa yleisesti on käytössä, ilman kunnanhallituksen erillistä lupaa. 7. Päättää vuotta pitempää kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden tai työloman myöntämisestä. 8. Päättää kolmannelle henkilölle toimielimen toimialueella aiheutuneista vahingoista vahingonkorvausvelvollisuuden toteutuessa. 9. Asettaa toimialallaan tarvittavat toimikunnat ja työryhmät. 10. Ratkaisee toimielimen alaisesta toiminnasta tehdyt kantelut. 11. Päättää valitsemiensa viranhaltijoiden osalta virantoimituksesta pidättämisestä. Kunnanhallitus voi antaa siirretyn päätösvallan käyttämiseen liittyviä ohjaavia määräyksiä. 8

10 9 2. luku HENKILÖSTÖASIAT 6 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan sekä työsuhteeseen ja työntekijään liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa, työsopimuslaissa tai muussa laissa, päättää hallitus. ellei laissa ole toisin säädetty tai jäljempänä tässä hallintosäännössä muuta määrätty. Perustelu: Jonkin toimielimen tehtäväalueella saattaa olla tarvetta poikkeamiseen henkilöstöasioissa. Poikkeamista tarkoittava määräys otetaan tällöin hallintosääntöjen asianomaisen toimielimen kohdalle. 7 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi / uusien toimien hyväksyminen Virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kunnanhallitus valtuuston hyväksymän henkilöstöohjelman perusteella. Avoimeksi tulevan viran lakkautumisesta tai virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi mikäli siinä ei käytetä julkista valtaa, päättää kunnanhallitus. Uudet toimet hyväksytään vuosittain taloussuunnitelman henkilöstöohjelma yhteydessä. Perustelu: Pykälä vastaa voimaan tulevan kuntalain 45 :ää. Kunta voi itse päättää minkä virkojen osalta päätösvaltaa delegoidaan ja mille toimielimelle se annetaan. 8 Viran / toimen haku Viran / toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija / työntekijä avoinna olevaan virkaan / toimeen. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kunnanhallitus. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä: kun kyseessä on kuntalain 24 ja 25 :ssä tarkoitettu kunnanjohtajan siirtäminen toiseen virkaan / työsuhteeseen tai määräaikaisen kunnanjohtajan määräaikaisuuden jatkaminen, kun kyseessä on laissa tai hallintosäännöissä säädetty siirtäminen toiseen virkasuhteeseen, kun kyseessä on viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden asianomaiset kelpoisuusehdot täyttäen joukosta virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää.

11 Kyseistä kohtaa voidaan soveltaa myös, kun on kysymys työntekijän irtisanoutumisesta koeajalla. Työsopimussuhteeseen voidaan valita ilman julkista hakumenettelyä, kun kyseessä on henkilön ottaminen sellaiseen työsopimussuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut määräaikaisesti vähintään 6 kuukautta Perustelut: Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n mukaan johtosäännöissä voidaan määrät muitakin kuin em. säännöksessä mainituista, mutta niihin rinnastettavista perusteista, joiden perusteella virkasuhteeseen voidaan ottaa ilman hakumenettelyä Henkilöstön kelpoisuusehdot Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset määräytyvät lain, asetuksen tai viran perustamispäätöksen mukaisesti. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti. 10 Henkilöstövalinnat Valtuusto valitsee kunnanjohtajan. Kunnanhallitus valitsee, ellei laista tai asetuksesta muuta johdu osastopäällikkönä toimivat viranhaltijat sekä kaavoitusjohtajan ja vapaaaikapäällikön. Lautakunta (kunnanhallitus hallinto-osaston osalta) valitsee toistaiseksi ja yli vuoden määräaikaiseen palvelussuhteeseen tulevat viran- ja toimenhaltijat. Ei koske niitä sijaisia, jotka valittu hoitamaan lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen mukaisia nk. ehdottomia virka/toimivapauksia. Valitseva viranomainen päättää valitsemansa viranhaltijan/työntekijän alkupalkkauksesta paitsi kunnanvaltuuston valintojen osalta kunnanhallitus. Kunnanhallitus voi antaa erillisohjeita avoimeksi tulevien palvelussuhteiden täyttämiseksi. Viran/toimen julistaa haettavaksi täyttävä viranomainen tai sen määräämä viranhaltija. Valinnan valmistelee valmistelusta vastaava viranhaltija. Kunnanvaltuuston päätettävän viran julistaa haettavaksi kunnanhallitus. Toimielimen suorittaman ehdollisen virkavaalin vahvistaa asianomaisen osaston osastopäällikkö ja kunnanjohtaja osastopäällikköjen virkavaalin osalta. Irtisanomisesta ja eron myöntämisestä päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen.

12 11 Kunnanhallitus määrää viranhaltijoista osastopäälliköt. Osastopäälliköille sijaisen määrää kunnanjohtaja. Lautakunta määrää tehtävän johtajan. Tehtävän johtajalle sijaisen määrää osastopäällikkö. Osastopäällikkö nimeää tuloyksikön esimiehen ja hänelle sijaisen. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteen. Perustelut: Koeaikaa ja sen pituutta koskevat säännökset sisältyvät kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin ja työsopimuslakiin. 11 Viranhaltijan / työntekijän siirtäminen toiseen virka- tai työsuhteeseen ja päätösvalta tehtävämuutoksissa Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää osastopäälliköiden, kaavoitusjohtajan, vapaa-aikapäällikön ja ylilääkärin osalta kunnanhallitus ja muiden osalta eri osastojen välisenä kunnanjohtaja ja osaston sisällä osastopäällikkö. Siirtämisen yhteydessä kuullaan ao. henkilöä tai hänen valtuuttamaansa edustajaa. Perustelut: Kunnallisen viranhaltijalain mukaan viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja perusteena on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene tai hän on antanut siirtoon suostumuksensa taikka siirtoon on muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa. Työntekijän siirtoon toiseen työsuhteeseen tarvitaan työntekijän suostumus. Työntekijän siirrosta päättää eri osastojen välisenä kunnanjohtaja ja osastojen sisällä tehtävien välisenä osastopäällikkö ja tehtävien sisällä tehtävänjohtaja ottaen huomioon työsopimuslain säännökset. Tehtävämuutoksista ja niistä johtuvista tehtäväkohtaisista palkantarkistuksista ottaen huomioon voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten määräykset, päättää lähiesimies tai henkilöstösiirron tehnyt viranhaltija. 12 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimien vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää osastopäällikkö ja kunnanjohtaja suorassa alaisuudessa oleville. Perustelut: Sivutoimiluvan myöntämistä sekä sen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämistä koskevat materiaaliset määräykset sisältyvät kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 18 :ään Viranhaltijan on edellä mainitun lain perusteella ilmoitettava työnantajalle sellaisesta sivutoimesta, joka ei edellytä työajan käyttöä.

13 Työnantaja voi laissa säädetyin edellytyksin kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen Palvelusuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta/ lomautusilmoituksen antamisesta (työsopimuslaki 5 luvun 4 ja kunnallinen viranhaltijalaki 31 ) päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Perustelut: Määräys liittyy edellä olevaan määräykseen, joka koskee henkilöstövalinnoista päättävää viranomaista. Yleensä on tarkoituksenmukaista, että palvelusuhteen päättämisellä tarkoitetaan virka- ja työsuhteen irtisanomista, purkamista ja koeaikapurkua. Myös viranhaltijan tai työntekijän itse irtisanoessa tai purkaessa palvelussuhteensa asia todetaan samassa järjestyksessä. 14 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa 1. Kunnanjohtaja, osastopäällikkö, tehtävän johtaja ja tulosyksikön esimies ratkaisevat suorassa alaisuudessa olevien seuraavat henkilöstöasiat: 1. Myöntää vuosiloman. 2. Myöntää sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön ja virka- ja työehtosopimuksen nojalle ehdoton oikeus. 3. Myöntää harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman yhteensä enintään vuoden ajaksi. 4. Edellisten kohtien tapauksessa valitsevat tarvittaessa sijaisen ja päättävät myös sijaisen palkkauksesta. 5. Valitsee määräaikaiset viranhaltijat ja työntekijät enintään vuoden palvelussuhteeseen. 6. Antaa alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virkamatkamääräyksen. 7. Määrää tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon. 8. Päättä terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä. 9. Määrää henkilökunnan osallistumaan viranhoidon edellyttämään ylläpito- ja täydennyskoulutukseen. 10. Päättää työllisyysvaroin palkatun henkilökunnan ottamisesta. 11. Antaa kirjallisen varoituksen. 12. Päättää siviilipalvelukseen ottamisesta.

14 13 2. Henkilökohtainen lisä Henkilökohtaista lisää koskevan arvioinnin suorittaa ja ehdotuksen henkilökohtaisen lisän myöntämisestä tekee lähin esimies. Henkilökohtaisen lisän myöntämisestä päättää osastopäällikkö. Osastopäällikkö ja kunnanjohtajan suorassa alisuudessa olevien osalta päätöksen tekee kunnanjohtaja. 3. Työkokemus- / vuosisidonnainen (OVTES) lisä Työkokemus- / vuosisidonnaisen (OVTES) lisän myöntämisestä päättää lähiesimies. Perustelut: Henkilöstöasioista päättäminen voidaan siirtää johtosäännössä viranhaltijalle. Yhtenäisen menettelyn aikaansaamiseksi on kuitenkin suositeltavaa määrätä asiasta hallintosäännössä. Päätösluettelosta puuttuu osittain virkaehtosopimuksiin sisältyvistä asioista päättämistä. Virka- ja työvapaan myöntäminen kuuluu hallintosäännön 14 :n nojalla yleensä esimiesasemassa olevalle viranhaltijalle, Kunnanjohtajan virka- ja työvapaat käsittelee kunnanhallitus. Mallin mukaan esimerkiksi äitiys- ja vanhempainvapaan myöntävä viranhaltija määrää myös sijaisen. Mikäli viran- tai toimenhaltijalla on virkavapauden / työloman saamiseen ehdoton oikeus, ei aikarajoitetta ole. Mikäli kyseessä on hallinnanvarainen virkavapaus/työloma, voi viranhaltija ottaa sijaisen enintään vuoden ajaksi. Pitemmästä ajasta päättää toimielin. Yleinen harkinnanvaraisia virka- ja työehtosopimuksia perustuvia palvelussuhdeasioita koskevia delegointimääräys on edelleen tarpeellinen mm. harkinnanvaraisen palkankorotuksen, henkilökohtaisen lisän ja tulospalkkion määräämiseksi valtuustoa alemmalla tasolla. Edellä tarkoitettu yleinen delegointimääräys on sisällytettävissä hallintosääntöön.

15 14 3. luku KUNNAN TALOUS 15 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta talousasioissa Osastopäällikkö - Vastaa johtamansa osaston taloudesta ja talouden seurannasta - Päättää irtaimiston poistoista ja myynnistä kunnanhallituksen määräämissä rajoissa (ei koske osuuksia ja osakkeita). - Päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta, osamäärärahojen käytöstä ja palveluiden antamisesta. - Huolehtii valtionosuuksien, avustusten ja korvausten hakemisesta ja tekee tarvittaessa esityksen ao. toimielimelle oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiseksi valtionosuus- ja valtionavustuspäätösten johdosta, ellei näitä asioita ole siirretty muille viranhaltijoille. - Päättää hankinnoista kunkin vuoden talousarvion täytäntöönpanoohjeissa määrättyjen hankintarajojen puitteissa. - Päättää ratkaisuvallan ja tehtävien siirtämisen alaiselleen henkilöstölle. Tehtävän johtaja - Vastaa johtamansa tehtävän taloudesta ja talouden seurannasta - Huolehtii tulojen, saatavien ja maksujen perinnästä, vastaa tehtävänsä osalta irtaimistoluettelon pidosta kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Laitosten osalta kuitenkin irtaimistoluettelon pitämisestä vastaa laitoksen johtaja. - Päättää saatavien poistoista ja luottotappioihin kirjaamisesta kunnanhallituksen määräämissä rajoissa. - Päättää tulosyksikkö 2-3 ja tarvittaessa kohteiden käyttösuunnitelmat. - Siirtää ratkaisuvaltaa ja tehtäviä alaiselleen henkilöstölle Tulosyksikön esimies Vastaa johtamansa tulosyksikön taloudesta ja talouden seurannasta Talousjohtaja - Ratkaisee tilapäisluoton ottamisen kunnanhallituksen vahvistamaan enimmäismäärään asti

16 - Valvoo ja ohjaa kunnan saatavien ja kunnalle tulevien suoritusten vakuuksien hyväksymistä, valvontaa ja muuttamista ja vapauttamista. - Päättää kunnan myöntämien asuntolainojen ja avustusten irtisanomisesta ja ilman irtisanomista takaisin maksettavaksi määräämisestä Talousarvion täytäntöönpano Valtuusto päättää talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus, lautakunta ja johtokunta päättävät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Perustelut: Talousarvon toteuttaminen vaatii toimivallan jakoa koskevan johtosääntömääräyksen. Toimielimet päätyvät käyttösuunnitelmilla tavoitteet sekä määrärahojen käyttöä ja tuloarvioiden toteutumista koskevat tavoitteet tehtäville ja hankkeille. Toimielin voi siirtää talousarvion täytäntöönpanoon liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Toimielinten päätösvaltaa voidaan siirtää viranhaltijoille useammalle eri tasolle riippuen käyttösuunnitelmien tarpeesta. Kuntalain 65 :n tarkoittamaa määräraha- ja tuloarviokäsitteitä on määritelty kunnan ja kuntaryhmän talousarvio- ja suunnitelmasuosituksessa. Valtuuston ja toimielinten toimivaltasuhteiden kannalta ovat määrärahoihin verrattavia eriä tuloslaskelmaosassa, korkomenot, muut rahoitusmenot ja satunnaiset kulut sekä rahoitusosassa antolainojen, pitkäaikaisten lainojen vähennys sekä lyhytaikaisten lainojen vähennys. Tuloarvioihin verrattavia ovat tuloslaskelmaosassa verotulot, valtionosuudet, korkotuotot, muut rahoitustuotot ja satunnaiset tuotot sekä rahoitusosassa antolainojen vähennys, pitkäaikaisten lainojen lisäys ja lyhytaikaisten lainojen lisäys. Valtuusto hyväksyy talousarviossa myös mahdollisen arvion maksuvalmiuden muutoksesta. 17 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.

17 Perustelut: Kuntalain 65 :n kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Valtuuston käsiteltävien asioiden valmistelusta vastaa kunnanhallitus lukuun ottamatta hallinnon ja talouden tarkastusta koskevia asioita, jotka valmistelee tarkastuslautakunta. Edellä mainitun kuntalain säännöksen mukaan kaikki talousarvion muutokset ovat samanarvoisia, johtuivatpa ne sitten määrärahojen, tuloarvioiden tai hyväksyttyjen tavoitteiden muutoksista. Kuntalaissa ei ole kunnallislain tapaan erillistä lisätalousarviosäännöstä. Jos talousarvion muuttamisen tarve johtuu määrärahojen korotustarpeesta, on samalla selvitettävä, mitä vaikutusta määrärahan korotuksella on toiminnan tavoitteisiin ja mitä vaikutusta rahoitukseen. Vastaavasti, jos talousarvion muutostarve johtuu toiminnallisten tavoitteiden alentamisesta, on selvitettävä, mitä vaikutusta muutoksella on määrärahoihin ja rahoitukseen. Talousarvioon kuuluvat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kun talousarviovuosi on päättynyt, myös talousarvion mukainen toiminta on päättynyt. Toiminnasta on aiheutunut talousarvion määrärahojen käyttöä ja talousarvion tuloja. Siirtomäärärahamenettelyä ei kirjanpitolaki sisällä. Vapaaehtoisia varauksia ja rahastoon siirtoja voidaan tehdä vain ylijäämäisestä tilikauden tuloksesta. Talousarviovuoden jälkeen tehtävien talousarvion muutosten tarve todennäköisesti pienenee ja merkitys muuttuu. Koska talousarviovuoden jälkeen ei toimintaan enää voida vaikuttaa ja koska tuloksenjärjestelyeristä voidaan päättää vasta, kun on kokonaisuutena selvillä tilikauden tulos, talousarviovuoden jälkeen tehdyillä talousarvion erillisillä muutoksilla on merkitystä vain tilinpäätöksen hyväksyttävyydelle esitetyn muutoksen osalta. Uudessa järjestelmässä korostuukin talousarvion seuranta, ja tarvittavat muutokset tulee valmistella ja käsitellä talousarviovuoden aikana Omaisuuden myynti Kunnanhallitus päättää kiinteän omaisuuden myynnistä euroon saakka sekä osakkeiden ja osuuksien myynnistä. Perustelut: Käyttöomaisuuden myynti ei kuulu kunnanhallituksen lakisääteiseen taloudenhoidon vastuuseen. Talousarvion toteuttamista koskeva hallintosäännön määräys ei myöskään sisällä toimivallan siirtoa käyttöomaisuuden myynnin osalta. Käyttöomaisuuden myynti liittyvä toimivalta voidaan johtosääntömääräyksellä siirtää joko kokonaan tai rajatusti valtuustolta muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivallan määrittelyn ja siirtämisen kannalta yksinkertaisin menettely on, että valtuusto siirtää toimivaltaansa kunnanhallitukselle ja oikeuttaa hallituksen siirtämään toimivaltaa edelleen. Tämä sopii hyvin myös siihen, että kun-

18 talain 23 :n mukaan taloudenhoidon vastuu on kunnanhallituksella. Irtaimiston myynnin toimivalta on siirretty osastopäälliköille (15 ) Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta kunnanhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Käyttöomaisuuden perusparannusmenolle laaditaan erillinen poistosuunnitelma. Kunnanhallitus päättää vuosittain perusparannusmenojen poistosuunnitelmat sekä hyväksyy uudiskohteiden poistoajat poistosuunnitelman mukaisesti. Kunnanhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan sekä kertapoistorajan. Perustelut: Suunnitelmapoistojen perusteella kuuluvat talouden perusteisiin, joista kuntalain 13 :n 2 momentin valtuuston tulee päättää. Suunnitelmapoistojen perusteet kuuluvat talouden perusteisiin, joista valtuuston on KuntaL 132 :n nojalla päätettävä. Valtuuston hyväksymät perusteet tulisi esittää kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suunnitelmapoistoja koskevan yleisohjeen liitteen 1 periaatteen mukaisena. Poistosuunnitelman poistokohteiden ryhmittelyn, poistoajat ja poistomenetelmät jokainen kunta ja kuntaryhmä määrittää itse. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen yksityiskohtaisista määräyksistä voidaan poiketa vain perustelluista syistä. Poistosuunnitelma on pitemmällä aikavälillä vakaa, eikä poistolaskentaa käytetä tilikauden tuloksen järjestelemiseksi. Suunnitelmapoistojen perusteiden ja poistosuunnitelman muutokset käsitellään hyväksymisjärjestyksessä. Kuntalain 23 :n mukaiseen kunnanhallituksen taloudenhoidon vastuuseen kuuluu valvoa poistosuunnitelman toteutumista ja taloudellista vaikuttavuutta. 20 Rahatoimen hoitaminen Valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kunnanhallitus. Kunnanhallitus voi käyttää johdannaistuotteita suojautumistarkoituksessa. Kunnanhallitus voi siirtää lainan ottamiseen, sijoitustoimintaan tai riskeiltä suojautumiseen liittyvää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille tai viranhaltijoille. Perustelut: Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää mm. talouden ja rahoituksen sekä maksujen perusteista. Näin valtuuston

19 on päätettävä mm. lainan ottamisen sekä lainan antamisen ja muun sijoitustoiminnan periaatteista. Rahoituksen perusteet, joista valtuuston lain mukaan on päätettävä, koskevat lähinnä talousarvion ja -suunnitelman rahoitusosan antolainojen ja muiden pitkäaikaisten saamisten muutoksia, pitkäaikaisten lainojen vähennystä ja rahoitusjäämän kattamista. Lainasalkun ja sijoitussalkun hajauttamisen periaatteet, tarjousten pyytäminen, sopimusten tekeminen sekä rahoituksen muut käytännön toimenpiteet voidaan johtosäännöllä siirtää muille viranomaisille. Suositeltava tehtävien ja vastuun jako voisi olla se, että valtuusto hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman rahoitusosan erät, ja että hallitus hyväksyy lainasalkun ja sijoitussalkun periaatteet, maksuvalmiussuunnittelun periaatteet sekä seuraa rahoituksen tasapainon kehitystä. Hallintosäännön määräys voidaan kirjoittaa niin, että muita rahoituksen tehtäviä kunnanhallitus voi omalla päätöksellään siirtää edelleen muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. Johtosääntömääräyksessä on syytä tarkasti määritellä, sisältääkö toimivallan siirto ja edelleen siirto-oikeus sekä rahoitusomaisuuteen että pitkäaikaisiin sijoituksiin liittyvää toimivaltaa. On huomattava, että toimivallan puitteissa tehdystä ratkaisusta vastaa päätöksentekijä siinäkin tapauksessa, että pitkäaikainen sijoitus tai pitkäaikainen vieras pääoma siirtyy määrärajan puitteissa taseryhmästä toiseen. Päätöksentekijä vastaa päätöksestä koko sen vaikutusajan eikä tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen siirrä vastuuta pois päätöksentekijältä kuin asianomaisen vuoden osalta. Luottokorteilla ostaminen on verrattavissa lainanottoon. Luottokorttien hankinnat, ostorajoitukset ja kunnan nimissä olevien luottokorttien haltijoiden velvollisuudet tulisi määritellä niin, että kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaa tarvittavilta osin muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Yhtenäisen valvonnan järjestäminen luottokorttienkin osalta on kunnanhallituksen vastuulla. Tähän liittyy olennaisena osana myös sisäisen valvonnan järjestäminen. Keskitetysti sisäisen valvonnan ohjeista vastaa kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus ja sen toteuttamisesta käytännössä vastaa kunnanjohtaja. Sisäiset ohjeet laskujen maksatukseen liittyvistä asioista antaa kunnanhallitus. Näihin asioihin liittyvät mm. suoritteiden vastaanottamiset ja merkinnät laskuihin, laskujen hyväksymiset, maksatustilien käyttövaltuudet sekä muutoinkin eritellyt henkilökohtaiset käyttöoikeudet kirjanpidon ja maksatuksen tiedostoissa. Rahoitusriskien hallinta ja siihen liittyvät tehtävät liittyvät ensiksikin lainasalkun ja sijoitussalkun hajauttamisen periaatteiden hyväksymiseen. Käytännössä rahoitusriskejä voidaan pienentää lainasalkun ja sijoitussalkun hajautuksella, rahoituksen tarkoituksenmukaisella suunnittelulla ja toimenpiteiden ajoituksella, riskianalyysillä, henkilöstön asiantuntemuksen lisäämisellä ja välttämällä suuria riskejä silläkin uhalla, että sijoitustuotto jää vaatimattomammaksi. Nämä asiat vaikuttavat periaatteiden hyväksymiseen sekä toimivallan siirtämiseen tasoon. 18

20 19 21 Maksujen määrääminen Maksujen määräämisessä kunnanhallitus voi siirtää kunnanvaltuuston delegoimaan toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille (ks. 5 kohta 4). Perustelut: Valtuuston hyväksymät maksujen yleiset perusteet voivat olla taksassa tai muutoin erillisinä päätöksinä. Kuntalain 23 :n mukaisen kunnanhallituksen taloudenhoidon vastuun kannalta on tarkoituksenmukaista, että maksujen määrääminen sekä maksujen yksityiskohtaisten perusteiden päättäminen keskitetään kunnanhallitukselle. Keskittäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö kunnanhallitus voisi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille. Tämä koskee yksityisoikeudellisten maksujen lisäksi julkisoikeudellisia maksuja laissa tai asetuksessa mahdollisesti säädetyin rajoituksin. 22 Riskien hallinta Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Perustelut: Kunnanhallitus kuuluu yleisvastuu riskienhallinnan koordinoinnista, Kunnanhallituksen tulee päättää riskienkartoituksesta, vastuunjaosta vakuutuslaitosten ja kunnan välillä, omavastuuosuuksien rahoituksesta sekä omaisuuden turvaamisesta ja suojaamisesta. Päätöksellään kunnanhallitus voi määrätä, kuka viranhaltijoista vastaa riskienhallinnan koordinoinnista, vakuutussopimusten hyväksymisestä ja allekirjoituksesta ja kuka riskienhallinnan toteuttamista. Erikseen tulee määritellä, kenelle kuuluu takausvastuiden ja muiden vastuiden valvonta.

21 20 4. luku KOKOUSMENETTELY 23 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kunnan toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. Perustelut: Valtuuston toiminnasta määrätään valtuuston työjärjestyksessä. Hallintosäännön 31 :ssä määrätään kuitenkin valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan läsnäolosta kunnanhallituksen kokouksessa. 24 Kokousaika ja paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Perustelut: Ns. ylimääräisen asian käsiteltäväksi ottamisesta määrätään 28 :n momentissa. 25 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. 26 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 27 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemää jo-

22 takin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 29 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja varoituksen annettuaan saa määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 30 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, Valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Viite: KuntaL Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kunnan eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: - kunnanhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla - muun toimielimen kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla - osastopäälliköllä on läsnäolo- ja puheoikeus alaisensa toimielimen kokouksissa. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Kunnanhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä. Perustelut: Toimielimen kokouksissa päätöksentekoon ottavat osaa vain toimielimen jäsenet. Hallintosäännössä voidaan määrätä muiden kuin toimielimen jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta eri

23 toimielinten kokouksissa. Määräykset voivat olla myös velvoittavia. Ne voivat lähinnä koskea toimielimeen kuulumattomia luottamushenkilöitä ja kunnan henkilöstöä. Kokousten yleisöjulkisuudesta säädetään KuntaL 57 :ssä. Pykälän 1 momenttiin on koottu määräykset luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajan läsnäolo- ja puheoikeudesta eri toimielinten kokouksissa. Esimerkiksi kunnanjohtajalla on oikeus olla läsnä kaikissa kunnan toimielinten kokouksissa. Muiden kuin 1 momentissa mainittujen henkilöiden läsnäolosta päättää 2 momentin mukaan kukin toimielin itse Kunnanhallituksen edustus muissa toimielimissä 33 Esittely Kunnanhallitus voi määrätä muihin toimielimiin, ei kuitenkaan keskusvaali- ja vaalilautakuntiin, edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksissa. Edustajaksi voidaan määrätä kunnanhallituksen jäsen, varajäsen tai kunnanjohtaja. Perustelut: Edellisen pykälän nojalla kunnanjohtajalla ja kunnanhallituksen puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikkien toimielinten kokouksissa. Tämän pykälän nojalla kunnanhallitus voi 1976 KunL 70 :n tapaan määrätä edustajansa muihin toimielimiin. Kunnanhallituksen harkintaan voidaan jättää, jätetäänkö edustaja johonkin toimielimeen määräämättä. Myös hallintosäännössä voidaan määrätä, että joihinkin toimielimiin ei valita edustajia. Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Kunnanhallituksen kokouksessa ratkaistaan asiat kunnanjohtajan esittelystä ja lautakunnan kokouksessa osastopäällikön esittelystä, paitsi ympäristölautakunnassa kaavoitusjohtajan esittelystä ja vapaaaikalautakunnassa vapaa-aikapäällikön esittelystä. Teknisen lautakunnan toimitusjaostossa asiat ratkaistaan kuntatekniikan päällikön esittelystä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Perustelut: Asiat ratkaistaan määräyksen mukaan muiden toimielinten kuin valtuuston kokouksissa pääsääntöisesti viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on ns. pohjaehdotus. Pohjaehdotus ei vaadi erillistä kannatusta päästäkseen äänestykseen toimielimen jäsenen tekemän kannatetun ehdotuksen kanssa.

24 Määräyksessä esitetään kaksi vaihtoehtoista tapaa määrätä esittelijä - esittelijä määrätään asianomaisen toimielimen johtosäännössä tai - toimielin päättää asiasta erillisellä päätöksellään. On myös mahdollista koota kaikki esittelymääräykset hallintosääntöön. Joissakin tilanteissa, esim. johtavaa viranhaltijaa irtisanottaessa, saattaa olla tarpeen poiketa tavanomaisesta esittelyjärjestyksestä. Tällöin toimielin voi 5 momentin nojalla päättää, että asia käsitellään viranhaltijan esittelyn sijasta puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Määräyksessä tarkoitettu erityinen syy on syytä tuoda päätöksenteossa esiin. 4 momentissa määrätään sijaisuusjärjestelyistä. Määräys on kirjoitettu niin, että esittelijälle määrätään erikseen sijainen. Sijaismääräys voi olla luonteeltaan pysyvä tai toimielin voi aina erikseen päättää esittelijän sijaisesta. Määräys voidaan kirjoittaa myös niin, että esittelijän sijaisena toimii henkilö, joka muutenkin hoitaa esittelijänä toimivan viranhaltijan virkatehtävät hänen poissa ollessaan. 61. Eriävä mielipide Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan. Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä. Esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Perustelut: KuntaL 52.4 :n mukaan esteellisen henkilön on itse ilmoitettava esteellisyydestään. Tulkinnanvaraisessa tilanteessa on yleensä parempi pidättyä asian käsittelyssä: Jos esteellisyydestä kuitenkin joudutaan päättämään kokouksessa, esteellisyydestä päättää määräyksen mukaan asianomainen toimielin. Henkilön, jonka esteellisyydestä päätetään, ei ole syytä olla päättämässä omasta esteellisyydestään. 35 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään.

25 Perustelut: Pykälässä viitataan valtuuston työjärjestysmallin äänestystapaa ja äänestysjärjestystä koskevia määräyksiä (21 ja 22 ) ja vaaleja koskevaan 4 lukuun. Yleensä määräykset tulevat sovellettaviksi valtuuston kokouksissa Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen; sekä eriävä mielipide. 3) laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä merkintä nähtävänäpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Perustelut: Toimielimen pöytäkirja kirjoitetaan puheenjohtajan johdolla. Jos pöytäkirjan sisällöstä syntyy erimielisyyttä puheenjohtajan ja pöytäkirjanpitäjän välillä, puheenjohtaja määrää pöytäkirjan sisällön. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.

26 25 Yleensä kaksi toimielimen jäsentä valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi. Jos tarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. 62. Pöytäkirja Toimielimen kokouksesta pidetään pöytäkirjaa. Luottamushenkilön ja viranhaltijan päätöksistä pidetään pöytäkirjaa, jollei se päätöksen luonteen johdosta ole tarpeetonta. 63. Pöytäkirjan pitäminen nähtävänä Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Muun viranomaisen pöytäkirja pidetään vastaavasti yleisesti nähtävänä, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. 37 Kunnanhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kunnanhallituksen, kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan lisäksi hallintojohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä. Perustelut: Pykälässä määrätään niistä viranhaltijoista, jotka laissa säädettyjen lisäksi voivat ottaa asian kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. 38 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kunnan viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kunnanhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jota voidaan ottaa kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Perustelut: KuntaL 51 :n mukaan otto-oikeus vastaa 1976 KuntaL 63 ja 71 b :n mukaista siirto-oikeutta ottaa alemman viranomaisen käsittelemä asia päätöksenteon jälkeen kunnanhallituksen ja lautakunnan käsiteltäväksi. Otto-oikeutta on käytettävä viimeistään siinä ajassa, jossa oikeusvaatimus päätöksestä on tehtävä. Johtosäännössä voitaneen myös määrätä, että lain mukaista määräaikaa lyhennetään. Kuntalaissa ei ole 1976 KuntaL :ää vastaavaa säännöstä. Säännöksessä kiellettiin siirtokelpoisessa asiassa tehdyn päätöksen täytäntöönpano ennen kuin oli selvinnyt, ettei asiaa siirretä. Asian luonne, kiireellisyys ja ylemmän viranomaisen lupa oikeuttivat kuitenkin täytäntöönpanoon. Kaikki ottokelpoiset päätökset on ilmoitettava kunnanhallitukselle ja vastaavasti lautakunnalle.