IIN KUNTA Kunnanhallitus , 89 Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 IIN KUNTA Kunnanhallitus , 89 Kunnanvaltuusto TILINPÄÄTÖS 2009

2 2

3 3 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Hallintopalvelut Elinvoimapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sivistyspalvelut Vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut Tukipalvelukeskuksen palvelut Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat 62

4 4 4. Tilinpäätöksen liitetiedot Iin Vesiliikelaitoksen tilinpäätös 5.1. Ii Vesiliikelaitoksen erillistilinpäätös Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Tase ja tunnusluvut Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Tilinpäätöksen liitetiedot Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Allekirjoitukset ja merkinnät Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Luettelot kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Allekirjoitukset ja merkinnät 116

5 5

6 6 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1. Kunnanjohtajan katsaus Strategisen kuntaliitoksen myötä syntyneen Iin kunnan kolmas vuosi oli valmistautumista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtämiseen Oulunkaaren kuntayhtymälle. Kulunut vuosi oli myös valmistelua merkittävien uusien toimintamallien käyttöönottoon kuntaan jäävien palvelujen tuottamiseksi. Iin väestökehitys oli edelleen tasaisen positiivinen 1,3 %, joka on hyvin kestävän kasvun rajoissa ja vuoden vaihteessa Iin kunnan väkiluku oli 9294 asukasta. Paras-lain edellyttämästä yhteistoiminta-alueen muodostamisesta tehtiin toisen vaiheen päätös ja siinä päätettiin, että Iin kunta siirtää pitkään valmistellun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun Oulunkaaren kuntayhtymälle. Valtuusto päätti kokouksessaan , ettei Iin kunta lähde mukaan Oulun monikuntaliitos-selvitykseen vaan haluaa jatkaa itsenäisenä kuntana ja tämä päätös edellyttää sitä, että oma toiminta täytyy olla taloudellisesti kestävällä pohjalla. Kuluneen vuoden aikana taloustyöryhmä valmisteli sopimuksen Iin kunnan talouden tasapainottamisesta 2,5 milj :lla valtuustokauden aikana. Sopimus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa rinnan Iin kunnan talousarvio/palvelusopimus 2010 ja taloussuunnitelma kanssa. Iin kunnan uudessa toimintamallissa tullaan korostamaan kunnanvaltuuston ja hallituksen asemaa kunnan johtamisessa sekä sopimusohjauksen hallintaa ja palvelujen tuottamistapaa myös liikelaitos ja liikelaitosinstituutti -malleilla. Kuntakonserni kytketään tiukemmin Iin kunnan toimintaan välittämällä omistajan tahto valtuuston ja palvelutuottajan (tytäryhtiö Oy, liikelaitos, kuntayhtymä) kesken tehtävällä omistajaohjaussopimuksella, jonka toteutumista seurataan erillisen konsernijohtoryhmän kautta. Uudella toimintamallilla vastataan myös taloudellisen laman aiheuttamaan sopeuttamistarpeeseen. Toimintamalliin tehtävät muutokset huomioidaan hallinto- ym. kunnan toimintaa ohjaavissa säännöissä ja ohjeissa. Ensimmäiset päätökset sopimuksen toteuttamiseksi tehtiin jo kuluneen vuoden aikana Omistajakokouksen linjauksia vietiin eteenpäin. Maailmanlaajuisen laman vaikutus näkyi myös Iin kunnan toiminnassa lisääntyvän työttömyyden aiheuttamina ongelmina ja verotulot eivät kertyneet arvioidusti. Iin kunnan kokonaistalous pystyttiin hallitsemaan käyttötalouden tiukalla hallinnalla sekä omien tulojen hyvällä kertymällä. Vuosikatetta kertyi 2 milj ja poistojen jälkeen ylijäämää kertyi noin Merkittävin investointi oli Illinsaaren sillan rakentaminen n 1,5 milj, silta valmistuu kesällä Uusiutuvan energian uudet painotukset toivat vuoden aikana mielenkiintoista toimintaa erityisesti tuulivoiman rakentamisen saralla. Tuulivoiman rakentamisvarauksia ja YVA-selvityksiä tehtiin merkittävästi ja erityisesti viime vuoden aikana maatuulivoiman rakentaminen liikahti eteenpäin ja näyttää, että maatuulivoima toteutuu ennen merivoiman rakentamista. Iin kunta pyrki vaikuttamaan tuulivoiman verotuksen muuttamiseksi generaattoripohjaisesta verotuksesta puistokohtaiseen verotukseen. Elinkeinojen kehittämisensaralla uusina avauksina startattiin HAI hanke, jonka kautta järjestettiin

7 7 koulutusta 50 yritykselle liiketoiminnan osaamisen kehittämiseen ja parantamiseen sekä toisena Iin vihreä kortteli-hanke, jonka tavoitteena on oman asuntomessualueen toteuttaminen 2011 kesällä. Messut toteutetaan Tikkasenharjun asuinalueella ja messuteemoina ovat ympäristö ja uusiutuvaenergia. Markku Kehus, vt. kunnanjohtaja Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tilivelvolliset toimielimet, toimielinten tilivelvolliset jäsenet ja tilivelvolliset viranhaltijat: Kunnanhallitus: Ilkka Pakonen, puheenjohtaja Teijo Liedes, 1. vpj. Matti Kumpulainen, 2. vpj. Timo Hand Oili Kaleva Riikka Miettunen Risto Säkkinen Leena Tiiro Johannes Tuomela Leena Törmänen Marjo Veijola Keskusvaalilautakunta: Markku Koskela, puheenjohtaja Seppo A. Veijola, varapuheenjohtaja Kalevi Stenberg Salme Tanninen Pentti Matila Tarkastuslautakunta: Jouni Mähönen, puheenjohtaja Mika Koistinen, varapuheenjohtaja Matti Haatainen Ritva Liedes Maila Maalismaa Sivistyslautakun ta: Sosiaali- ja terveyslautakunt a: Tekninen lautakunta: Erkki Kalliorinne, Sirpa Näätänen, Tapani Teppo, pj. puheenjohtaja puheenjohtaja Jaakko Höyhtyä, Juha Muhojoki, Ritva Jokela-Lantiainen, 1. 1 vpj. 1 vpj. vpj. Petteri Mailis Mäkelä, 2 Seppo Kiviniemi, 2. vpj. Mäenpää, 2 vpj. vpj. Aili-Marja Hannes Hekkala Pentti Jokela Alaraasakka Marita Balk Hilkka Paula Juopperi Kalliorinne Susanna Vesa Jouni Mähönen Illikainen Kangasniemi Mervi Jyrkäs Asko Lohi Ritva Paaso-Rantala Sauli Keltamäki Anna Turtinen Juha Räinä Pentti Puolakka Maire Turtinen Meeri Simoska Tekninen lautakunta: Maarit Tihinen, puheenjohtaja Valvontalautakunta: Tapani Teppo, puheenjohtaja Vapaa-aikalautak unta: Pentti Puolakka, pj.

8 8 Mika Hast, 1 vpj Alpo Kaisto, 1 vpj Riikka Miettunen, 1. vpj. Anne Leppälä, 2 Väinö Klasila, 2 vpj Juha Viitala, 2. vpj vpj. Riitta Hopponen Mira Goman Reino Aaltonen Ritva Pentti Kurttila Hilkka Kalliorinne Jokela-Lantiaine n Tauno Kivelä Marja-Leena Liimatta Miia Kantola Seppo Kiviniemi Anna-Maija Pakonen Tapani Karen Ritva Eero Pentti Matti Kaveri Paaso-Rantala Petri Tervonen Saara Veijola Salme Tanninen

9 9 Vapaa-aikalaut Vesihuoltolaitok akunta: sen johtokunta: Reijo Kehus, Maarit Tihinen, puheenjohtaja puheenjohtaja Hannu Hietala, Mika Hast, 1 vpj 1 vpj Tuomo Hökkä, Anne Leppälä, 2 vpj 2 vpj Eija Hakala Riitta Hopponen Marko Köykkä Ritva Jokela-Lantiain en Arja Miettunen Tauno Kivelä Matti Tiiro Seppo Kiviniemi Maarit Turtinen Ritva Paaso-Rantala Mari Ylikärppä Petri Tervonen Tilivelvolliset viranhaltijat v. 2009: kunnanjohtaja Kyösti Tornberg resurssijohtaja Markku Kehus , vs. kunnanjohtaja hallintopalvelujohtaja Liisa Virkkunen henkilöstöpäällikkö Anu Kosonen perhepalvelujohtaja Leena Pimperi-Koivisto , vs. resurssijohtaja vs. perhepalvelujohtaja Jouko Lantiainen sivistyspalvelujohtaja Erkki Taskila , vs. resurssijohtaja vs. sivistyspalvelujohtaja Tarja Vitikka tekninen palvelujohtaja Markku Vitikka terveyspalvelujohtaja H. Tapio Hanhela vanhuspalvelujohtaja Hannele Pöykiö vapaa-aikajohtaja Tapio Rissanen Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kunnan työllisyys- ja väestökehityksestä Iissä/seutukunnassa keskimäärin kuukausittain avoimet työpaikat työttömyysaste 15,5 12,5 työttömät työhakijat alle 25-v tyött. työnhakijat yli 50-v tyött. työnhakijat yli vuoden työttömänä olleet työttömyysaste seutukunnassa 15,5 13,7 työttömät työnhakijat seutukunnassa (Lähde: ELY-keskus) Väestökehitys vv arvio 2012 väestö arv arv arv uusi Iin kunta muutos hlö

10 10 muutos% 1,3 1,1 1,1 1,2 1,1 1,1 1, Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Maailman laajuinen lama vaikutti kunnan talouteen luomalla epävarmuutta kunnan verotuloihin. Tässä epävarmassa tilanteessa taloustyöryhmä aloitti toimintansa menojen pitämiseksi kurissa ja tuotanto-organisaation toimintatapojen muuttamiseksi tuottavaksi ja tehokkaaksi. Elatustukilain mukaiset elatustuen toimeenpanon ja elatusavun perinnän tehtävät siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi lukien. Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon, joita ei ole hyväksytty talousarviovuoden aikana on perusteltu palvelualueiden palvelusopimuksissa. Toiminta: Sosiaali- ja terveyspalvelut: Perhepalvelut: Päivähoitopalvelujen piirissä olevien lasten määrä nousi vuonna 2009 erityisesti osapäivähoidon osalta. Hoitopäivien lukumäärä vuoden aikana nousi kaikissa päivähoitomuodoissa. Hoitopäivien lukumäärä lasta kohti ylittää kaikissa päivähoitomuodoissa valtakunnallisen keskiarvon. Päiväkotien yhtäaikainen sallittu sijoitusmäärä on 206 lasta. Päiväkoteihin tehtiin hoitosopimuksia vuonna 2009 yhteensä 498. Esim. syyskuussa lapsella oli osaviikkohoitosopimus. Sijoitettuja lapsia oli 206, joten 37 prosentilla lapsista oli osaviikkohoitosopimus. Loma-aikoina päiväkotien käyttöprosentti on pienempi, koska lasten sijoitus on silti voimassa. Päiväkoti on myös usealle lapselle päivähoidon varahoitopaikka. Päiväkoti kokopäivähoito Lapsia kokopäivähoidossa Hoitopäivä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa ,1 219,9 176 Päiväkoti osapäivähoito Lapsia osapäivähoidossa Hoitopäiviä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa , Perhepäivähoito kokopäivähoito Lapsia kokopäivähoidossa Hoitopäivä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa Perhepäivähoito osapäivähoito Lapsia osapäivähoidossa Hoitopäivä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa ,

11 11 Omien päivähoitoyksiköiden määrä vuonna 2009 pysyi ennallaan. Vammaisten työ- ja päivätoiminnan piirissä olevien asiakkaiden määrä nousi: vuonna asiakasta ja vuonna asiakasta. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa laitoshuollon hoitopäivät vähentyivät vuonna 2009 siten, että hoitopäiviä vuonna 2008 oli 2943 päivää ja vuonna päivää. Hoitopäiviä asiakasta kohti oli vuonna päivää ja vuonna päivää. Koko maan keskiarvo vuonna 2008 oli 332 päivää asiakasta kohti. Lastensuojelun sijaisperhehoidon hoitopäivien osuus nousi vuodesta 2008 siten, että se oli vuonna hoitopäivää/vuosi ja vuonna hoitopäivää/vuosi. Turvakotien asumispäivät vuonna 2009 nousivat siten, että asumispäiviä oli 55 (vuonna ), asumispäivät asukasta kohti ovat reilusti alle koko maan keskiarvon. Iissä asumispäiviä oli vuonna ,5 ja vuonna päivää. Maan keskiarvo on 32 päivää. Lapsiasiakkaiden %-osuus (60) ylittää koko maan keskiarvon joka vuonna 2008 oli 55 %. Vammaisten laitoshuollon asiakasmäärä pieneni vuonna Hoitopäiviä vuonna 2009 oli 730 ja vuonna Päihdehuollon asiakasmäärä nousi avohuollon erityspalvelujen sekä katkaisuhoitojen osalta. Palvelujen piirissä olevien asiakkaiden kokonaismäärä alittaa kuitenkin huomattavasi alle koko maan keskiarvon. Talous: Käyttötalous: menot muutos% Kansalaiskunta hallinto ,4 elinvoimapalvelut ,3 Palvelukunta hallintopalvelut ,0 sivistys- ja ,3 vapaa-aikapalvelut sosiaali- ja terveyspalvelut ,5 tekniset palvelut ,9 yhteensä ,2 tulot muutos% Kansalaiskunta hallinto ,4 elinvoimapalvelut ,5 Palvelukunta hallintopalvelut ,2 sivistys- ja ,4 vapaa-aikapalvelut sosiaali- ja terveyspalvelut ,5 tekniset palvelut ,6 yhteensä ,7 netto muutos% Kansalaiskunta hallinto ,2 elinvoimapalvelut ,2 Palvelukunta

12 12 hallintopalvelut ,6 sivistys- ja ,9 vapaa-aikapalvelut sosiaali- ja terveyspalvelut ,4 tekniset palvelut ,4 yhteensä ,1 Verotulot (1000 euroa): tilivuosi/verolaji kunnallisvero muutos% ,4 % ,4 % ,1 % osuus yhteisöveron tuotosta muutos% ,6 % ,0 % ,1 % kiinteistövero muutos% ,8 % ,1 % ,6 % yhteensä muutos% ,6 % ,9 % ,6 % Kunnan henkilöstö Iin kunnan virat ja työsuhteiset tehtävät järjestettiin alkaen uuden kunnan palvelurakennetta vastaaviksi. Vuonna 2009 on perustettu työllistämisen palvelukeskukseen työpajaohjaajan työsuhteinen tehtävä ja vakinaistettu kuusi hoitajan tehtävää vanhuspalveluissa. Hallinnon palveluksesta kirjanpidon ja palkanlaskennan henkilökunta siirtyi kuntapalvelutoimistoon ja elinvoiman työntekijät Iilaakso Oy:n palvelukseen, jolloin vähennystä tuli 9,8 henkilöä. Vakanssien määrät ja vaihtelu vv Vakanssit muutos vakinaiset ,0 % määräaikaiset ,5 41,9 % yhteensä ,1 % Vakanssit palvelualueittain v m aik vak m aik vak m aik vak Hallinto , ,2 Soten kehittäminen 0 1 0,5 0 0,5 0 Perhepalvelut 28 99, , Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sivistyspalvelut 0,6 135,5 13, Tekniset palvelut Yhteensä 40, ,45 483,5 52,5 478 Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä vaihtelee valitun tilastointipäivän mukaan, vaihtelu on n välillä. Jokaisena kalenteripäivänä keskimäärin 70 henkilöä vakinaista, määräaikaista tai sijaista on pois töistä vuosiloman, sairasloman, koulutuksen tai muun seikan takia. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden viimeisen kalenteripäivän mukainen henkilöstömäärä vertailuvuosina. Tilapäiseen henkilökuntaan on kirjattu sekä sijaiset että muista syistä määräaikaiset. Henkilöstömäärät , ja Henkilöstö muutos

13 13 vakinaiset ,1 % tilapäiset ,6 % työllistetyt ,8 % harjoittelijat % yhteensä ,5 % Iin kunnan henkilöstömenot sivukuluineen olivat vuonna 2009 yhteensä n. 26 miljoonaa, n. 50,4 % (v ,8 %) kunnan kaikista käyttömenoista. Henkilöstömenoista poissaoloihin sairauden tai tapaturman vuoksi kului sivukuluineen n , taso oli sama vuonna Sijaisten palkkaukseen kului sivukuluineen , jossa nousua edelliseen vuoteen n. 27 %. Sairaspoissaolopäivien lukumäärä on noussut vuodesta 2007 ( kalenteripäivää) vuoteen 2008 ( kalenteripäivää) 19,3 % ja vuonna 2009 sairaspäivien lukumäärä oli kalenteripäivää. Vertailutietoa työpäivinä ei ole käytettävissä, mutta karkealla tasolla arvioitaessa se on kuntakentän keskitasossa.

14 14 Palkkamenojen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa; luvut eivät sisällä vesilaitosta. Palkkamenojen kehitys v muutos ero % vakinainen henkilöstö ,7 % määräaikainen henkilöstö ,0 % sairaus- ja äit.lomasijaiset ,4 % muut sijaiset ,6 % erilliskorvaukset ,9 % muut korvaukset % palkkatuki ,2 % tuntipalkat ,5 % opettajat kuel ,6 % opettajat vel ,8 % yhteensä ,3 % Vuosien 2007/2009 osalta on laadittu erillinen henkilöstötilinpäätös, joka rakenteeltaan noudattaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta vuodelta Raportista löytyvät tarkemmat tilastot ja vertailutiedot Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Vuoden 2009 aikana on valmisteltu Oulunkaaren yhteistoiminta-alueen käynnistymistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut aloittivat toimintansa vuoden 2010 alusta Oulunkaaren kuntayhtymän toimintana. Yhteistoiminta-alue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta Iin, Pudasjärven ja Utajärvi-Vaalan alueella. Henkilöstö siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä kuntayhtymän palvelukseen. Päivähoito jäi kunnan järjestettäväksi ja siitä vastaa vuoden 2010 alusta lähtien sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta. Maanlaajuinen lama vaikutti koko kuntakentän verotulojen kehitykseen. Työttömyyden nousu vähensi kunnallisverotuloja ja yhteisöverotulokin jäi alle budjetoidun. Viime vuoden aikana oli verotulojen kertymistä vaikea ennakoida ja se aiheutti epävarmuutta kunnan likviditeettiin. Pitkäaikaisten lainojen korkoriskiä on pienennetty ottamalla sekä kiinteäkorkoista että vaihtuvakorkoista lainaa. Lainoista oli vuoden 2009 lopussa 8,8 milj. euroa sidottu 6 kk Euribor korkoon ja 14,3 milj. euroa kiinteään korkoon. Kunnan vakuutukset ovat Vahinkovakuutusyhtiö Pohjolassa. Kunnan maksamat vakuutusmaksut ovat n euroa vuodessa. Kunnanhallitus on jättänyt tutkintapyynnön matkailuhankkeesta Ympäristötekijät Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen Sääskenharjun kaatopaikan sulkemistoimenpiteiksi. Päätöksen mukaan vuonna 2010 olisi tullut rakentaa tiivistyskerros, suotovesijärjestelmä, kaasunkeräysjärjestelmä ja vuoteen 2012 mennessä pintakerrokset. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hakemuksesta myöntänyt antamallaan päätöksellä hankkeen toteuttamiselle lisäaikaa siten, että alue saadaan pitää tiivistämättömänä vuoteen 2014 saakka, ja alue on maisemoitava vuoden 2017 loppuun mennessä. Alueen tarkkailua tulee jatkaa.

15 15 Jäteveden puhdistamon ympäristölupaan liittyen on vanhan lammikkopuhdistamon kunnostamiseksi haettu ympäristölupaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta päivätyllä hakemuksella. Hakemus on siirretty vuoden lopussa uuden aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Oulujoen-Iijoen alaosien välisen alueen jätevesien käsittelyn yleissuunnitelma on valmistunut ympäristökeskuksen johdolla vuoden lopussa. Suunnitelman laatimisen ja sen pohjalta vuoden 2009 aikana tehtävien päätösten johdosta on jäteveden puhdistamon ympäristölupaan liittyvä tasausaltaiden kattamisen määräaikaa jatkettu ympäristökeskuksen päätöksellä vuoden 2010 loppuun. Päätöksessään ympäristökeskus toteaa lisäksi, että ympäristökeskukselle ei ole tullut ilmoituksia puhdistamon aiheuttamista hajuhaitoista lähivuosien aikana Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonnan järjestäminen perustuu kuntalakiin ja kunnan sisäisen valvonnan ohjeisiin sekä muihin sääntöihin, määräyksiin ja ohjeisiin ja niissä määriteltyihin tehtäviin, toimivaltuuksiin ja vastuisiin sekä talousarvioon. Kunnanhallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeen. Ohjeen mukaan sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamista, jolla riskejä tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan. Sisäisen valvonnan tarkoitus on varmistaa toiminnan tuloksellisuus, varojen ja resurssien turvaaminen, lakien ja johdon ohjeiden mukainen toiminta sekä riittävä ja luotettava tieto. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä muut tilivelvolliset ovat vastuullisia sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvan kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä ja asianmukaisesta toimivuudesta. Kunnanhallituksen sisäisen valvonnan selonteko pohjautuu palvelualueiden antamiin selontekoihin. Hyvä hallintotapa toteutuu palvelualueilla lakien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisella asioiden valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Toimintaa ohjaavat lisäksi erilaiset strategiat mm. hyvinvointistrategia. Toiminnan tavoitteena on asiakaslähtöisyys. Palveluiden asiakaslähtöisyyttä on arvioitu mm. Tak-ohjelmistolla toteutettujen asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Toimivallan, vastuiden ja tehtävien selkiyttäminen toiminnan muutosten jälkeen vielä osin tekemättä. Kokonaisvaltainen riskienhallinta Kokonaisvaltainen riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tehtävänä on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Iin kunnalla ei ole kokonaisvaltaista riskienhallintasuunnitelmaa. Riskien kartoitus aloitetaan talousarvion teon yhteydessä. Toiminnan ja talouden tavoitteet ja kehittämisohjelma Taloutta ja toimintaa on seurattu palvelualueittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti. Palvelualueilla on ollut tavoitteena tehostaa talouden seurantaa. Palvelualueet ovat tehneet talousraporttien pohjalta toiminnallisia muutoksia pysyäkseen talousarviossa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja kansalaiskunnan hallinto ei pysynyt taloudellisissa tavoitteissa. Talouden suunnittelu ja seuranta sekä menojen hallinta vaativat edelleen kehittämistä. Toiminnan tavoitteiden toteutumiseen mittaamisessa ei ole palvelualueilla yhtenäisiä mittareita. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt sopimuksen Iin kunnan talouden tasapainottamisohjelmasta vuosille Sopimuksen tavoitteena on Iin kunnan palveluiden järjestäminen ja tuottavuuden parantaminen. Toimintamalli perustuu kansalaiskunta ja palvelukunta malliin. Uudessa toimintamallissa tullaan korostamaan kunnanvaltuuston ja hallituksen asemaa kunnan johtamisessa sekä sopimusohjauksen hallintaa ja palveluiden uutta tuottamistapaa liikelaitos- ja liikelaitosinstituutti malleilla. Tavoitteena on tehdä rakenteellisia muutoksia toiminnan tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kuntakonserni kytketään tiukemmin Iin kunnan

16 16 toimintaan välittämällä omistajan tahto valtuuston ja palvelutuottajan kesken tehtävällä omistajasopimuksella. Konsernissa sopimuksen toteuttamista seurataan erillisellä konserninjohtoryhmän kautta. Hankinnoissa on noudatettu Iin kunnan hankintasääntöä, jota päivitetään parhaillaan. Lisäksi hankinnoissa on noudatettu vahvistettuja hankintarajoja, lakia julkisista hankinnoista, kuntalain säännöksiä sekä Kuntaliiton julkaisemia yleisiä hankintaohjeita. Hankinnat on kilpailutettu Oulun hankintarenkaan kautta. Muista, kuin hankintarenkaan kautta tapahtuneista hankinnoista ja kilpailutuksesta, ovat vastanneet palvelualueet. Hankintojen määrärahojen käytössä on noudatettu palvelusopimuksia ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeita. Palvelualueet ovat vuosittain päättäneet laskujen vastaanottajat ja hyväksyjät. Ostolaskujen asiatarkastus ja hyväksyminen on tapahtunut pääsääntöisesti Rondo-ostolaskuohjelmalla. Iin kunta on ollut mukana Oulun toimiston vetämässä hankintaohjelma-projektissa. Osta-ohjelmalla voidaan tilata toimittajilta sähköisesti hankintarenkaan kilpailuttamia tuotteita. Vuoden 2010 aikana on tarkoitus ottaa hankintaohjelma tuotantokäyttöön ja käyttäjien koulutus on ollut maaliskuussa. Rahoitusriskit Maksuvalmiuden turvaamiseksi on kunnalla kuntarahoitusohjelma kolmen rahalaitoksen kanssa. Rahoitustoiminnan suurimpana riskinä on korkoriski, jota kunta on pienentänyt hajauttamalla lainat kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Kokoja ei ole kokonaisuudessaan suojattu erillisillä sopimuksilla. Henkilöstöriski Henkilöstön rekrytoinnissa noudatetaan lakeja, asetuksia sekä hallintosääntöä. Työtyytyväisyyskyselyä ei ole tehty kaikilla palvelualueilla, mutta kehityskeskusteluja on käyty useimmilla palvelualueilla. Ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluissa on tehty työtyytyväisyyskyselyt vuosina 2008 ja Kyselyn perusteella työhön liittyvät tavoitteet ovat hyvin henkilöstön tiedossa. Muutoinkin kyselyn tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehitystyössä. Henkilöstöhallinnossa on käytössä web-tallennusohjelma, johon lyhyet virkavapaus- ja työlomapäätökset sekä työsopimukset kirjataan. Pidemmät virkavapaus- tai työlomapäätökset kirjataan Dynasty asianhallintaohjelmaan. Tuloksellinen toiminta edellyttää henkilöstön hyvän koulutustason ja osaamisen hyödyntämistä. Organisaation hallinto ei kevene, mikäli vastuita ei kyetä jakamaan ja jos henkilöstön osaamista ei pystytä hyödyntämään. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on avustaa kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa heidän valvontatehtävässään. Talouden sisäistä valvontaa on tehostettu raportoimalla taloutta säännöllisesti lautakuntien, kunnanhallituksen ja valtuuston kokouksissa. Sisäisen valvonnan ohjeet on laadittu ja hyväksytty viime vuoden aikana. Sisäistä valvontaa tulee edelleen kehittää osaksi hyvää hallintotapaa. Controllerin raportointia kehitetään.

17 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 15,66 16,43 Vuosikate/Poistot, % 110,94 116,96 Vuosikate, /asukas 217,18 210,02 Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100* Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön), %-tunnusluku: osoittaa paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla eli mikä on maksurahoituksen osuus Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset: kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenoista valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet

18 18 Vuosikate /asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oma pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -8 2 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 84,82 47,45 Pääomamenojen tulorahoitus, % 29,53 21,94 Lainanhoitokate 0,54 0,41 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100* Vuosikate / investointien omahankintameno.

19 19 Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100* Vuosikate / (investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä LAINANHOITO Lainanhoitokate = (vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS kassan riittävyys(pv) = 365 pv x kassavarat / kassasta maksut tilikaudella

20 Rahoitusasema ja sen muutokset IIN KUNNAN TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aiheettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Käyvän arvon rahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot Ed. tk:en yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesk.er. hank PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Valtion toimeksiannot Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 6 13 Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä Vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet Ostovelat Valmiit tuotteet Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Muu vaihto-omaisuus Siirtovelat Ennakkomaksut Lyhytaikainen Saamiset Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Myyntisaamiset 15 Lainat julkisyhteisöiltä 8 7 Lainasaamsiet Lainat muilta luotonantajilta Muut saamiset Saadut ennakot Siirtosaamiset Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamsiet VASTATTAVAA YHTEENSÄ Muut saamiset Siirtosaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT: Rahoitusarvopaperit Omavaraisuusaste, % 43,45 43,70 % Osakkeet ja osuudet Suhteellinen velkaantuneisuus % 61,91 62,91 % Sijoitukset rahamarkk.instrum. Kertynyt yli-/alijäämä, Joukkovelkakirjalainasaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Muut arvopaperit Lainakanta , Lainat /asukas Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset , VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä Omavaraisuus,% = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma Saadut ennakot) Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta

21 21 Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100* (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista (toimintatuotot, verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

22 Kokonaistulot ja -menot TULOT 1000 % Toiminta Toimintatuotot ,57 % Verotulot ,00 % Valtionosuudet ,22 % Korkotuotot 16 0,03 % Muut rahoitustuotot 481 0,80 % Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -87-0,15 % Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 369 0,66 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 129 0,21 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,69 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä ,00 % MENOT Toiminta Toimintakulut ,70 % - valmistus omaan käyttöön Korkokulut ,47 % Muut rahoituskulut -51 0,08 % Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät +/- pakollisten varausten muutos - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investointimenot ,54 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,36 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,85 % Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä ,00 %

23 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt yhdistely konsernitilinpäätökseen yhdistelty (kpl) ei yhdistelty (kpl) 2 1 Muut omistusyhteysyhteisöt yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Iin kunnan operatiivisesta konserniohjauksesta vastaa kunnanhallitus ja kunnan ylin virkamiesjohto. Kunnanhallitus on kokouksissaan ajankohtaisissa asioissa linjannut kunnan kantaa valmentamalla kuntayhtymien ja osakeyhtiöiden yhtiökokousedustajia. Vuonna 2009 järjestettiin kaksipäiväinen omistajakokous, jossa kunnanhallitus perehtyi tyttärien toimintaan. Omistajakokouksiin kutsuttiin kuntakonsernin osakeyhtiöt, energiayhtiöt, vaikka eivät olisikaan tyttäriä ja vesiliikelaitos. Yhtiöiden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja esittelivät alustavan tilinpäätöksen, tulevaisuuden toimintalinjauksia sekä merkittävimpiä investointeja. Omistajakokouksissa kunnanhallitus linjasi omistajan tahtoa yhtiöille ja kokouksista tehtiin pöytäkirjat. Tämän lisäksi kunnanjohtaja ja resurssijohtaja ovat toimineet omistajaohjaajina eri tytäryhtiöiden hallitustyöskentelyssä. 18 ja omistajakokouksien omistajan linjaukset 1. Iin Energia Oy, Iin kunnan omistus 100 % Iin Energia Oy:tä koskevat omistajan linjaukset: hyvän vesivuoden jälkeen kunnan koskiosuuksien sähkön tuotto on ollut hyvä + 14,4% ja kunnalle tulevaa tuottoa korotetaan samassa suhteessa. toteutunut: - Iin Energia ei tulouttanut kunnalle lisätuottoa. 2. Rantakairan Sähkö Oy, Iin kunnan omistus 22 % Rantakairan Sähkö Oy:tä koskevat omistajan linjaukset: aikaisempi käytäntö tuloksen käsittelyssä (kohtuullinen osingonjako) hyväksyttiin toteutunut: - Rantakairan Sähkö Oy jakoi osinkoa 3. Kuiva-Turve Oy, Iin kunnan omistus 50 % Kuiva-Turve Oy:tä koskevat omistajan linjaukset: turvetuotannon tuotantoala pyritään pitämään ennallaan hankkimalla lisää

24 24 tuotantopinta-alaa hallituksen jäsenmääräksi esitetään yhteensä 6 jäsentä toteutunut: - lisäalueita hankittu ja tulevaisuudessa hankitaan lisää - hallituksen jäsenmäärä korotettu 6 jäseneen 4. Iilaakso Oy, kunnan omistus 100 % ja Micropolis Oy, kunnan omistus 46,15 % Iilaakso Oy:tä koskevat omistajan linjaukset: uusissa hankkeissa edetään nykyisellä osakepääoman asettamislinjalla max (25 35%) hankekohtaisesti erillispäätökset toteutunut: - ei uusia hankkeita - painopisteiden tarkentaminen ja uudelleenorganisoituminen sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan Micropolis Oy:tä koskevat omistajan linjaukset: kunta tukee projektitoimintaa edelleen n /V toteutunut: - toimenpiteet sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan Kuivaniemen Merihelmi Oy Merihelmeä koskevat omistajan linjaukset: Merihelmi liitetään osaksi Iilaaksoa Kuiva-Turve Oy:n omistama 1 osake ostetaan kunnalle Iilaakson hallitus toimii samalla Merihelmen hallituksena toteutunut: - Iilaakso Oy:n hallitus toimii myös Merihelmen hallituksena - Iin kunta on ostanut osakkeen Kuiva-Turve Oy:ltä 6. Iin Vuokratalot Oy, kunnan omistus 93% Kuivaniemen Vuokratalot Oy, kunnan omistus 100% Kiint Oy Rinmanni, kunnan omistus 93,75% Omistajan linjaukset: vuokratalojen fuusiointia yhdeksi yhtiöksi jatketaan yksittäisiä osakkeenomistajia lunastetaan, tavoitteena 100 % kunnan omistama yhtiö kunnan vuokratalojen kaupasta käydään vielä periaatekeskustelua kunnanhallituksessa toteutunut: - toimenpiteet sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan Iin vesiliikelaitos Omistajan linjaukset jätevesien käsittelyn tuleva ratkaisu päätettävä mahdollisimman pian, koska puhdistamo toimii kapasiteetin ylärajoilla ja uusia liittyjiä on tulossa vesiorganisaatioiden yhdistäminen toteutunut: - neuvottelut käynnistetty keskitetystä ratkaisusta Ouluun - vesiorganisaatioiden yhdistämistoimenpiteet sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan Kuivaniemen Vesi Oy, kunnan omistus 85 % Omistajan linjaukset pienosakkaiden kanssa pyritään löytämään ratkaisu omistuksen järjestelyssä vesiorganisaatioiden yhdistäminen toteutunut: - yhdistämistoimenpiteet sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan Oijärven Vesi Oy

25 25 Omistajan linjaukset vesiorganisaatioiden yhdistäminen tutkitaan Yli-Olhavan käyttöveden saannin parantaminen Oijärven suunnalta toteutunut: - yhdistämistoimenpiteet sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan Kunnan vesi- ja viemärilaitteistot Omistajan linjaukset kunnan omistamat laitteistot ja linjat mm. Vatungin jäteveden pumppaamo, siirtoverkko Hepokankaalta ja siirtoviemäri Merihelmestä myydään uudelle yhteiselle vesiorganisaatiolle toteutunut: - yhdistämistoimenpiteet sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Iin kunnan konsernin tuloslaskelma Tuloslaskelma Toimintatuotot , Toimintakulut , Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta ,77 23 Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut ,74-12 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Tilinpäätössiirrot , Vähemmistöosuudet ,87 6 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 47,05 45,96 Vuosikate/Poistot, % 117,27 109,83 Vuosikate, /asukas 531,26 462,79 Asukasmäärä

26 26 Iin kunnan konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate ,93 Korjauserä , ,03 Investointien rahavirta Investointimenot ,97 Rahoitusosuudet investointeihin ,12 Pysyvien vastaavien hyöd , ,16 luovutukset Toiminnan ja investointien rahavirta ,13 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 Antolainasaamisten vähennykset , ,19 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,30 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,72 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,18 Oman pääoman muutokset ,19 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien ,37 muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -865,35 Saamisten muutos ,64 Korottomien velkojen muutos , ,88 Rahoituksen rahavirta ,70 Rahavarojen muutos ,57 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Investointien tulorahoitus, % 95,28 Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,64 Lainanhoitokate 0,88 Rahavarat , Kassasta maksut Kassan riittävyys, pv 29 Asukasmäärä 9294

27 27 IIN KUNNAN KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT SAATAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,62 Muut pitkävaikutteiset menot , ,97 Ennakkomaksut 554, ,19 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,78 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,96 Rakennukset , ,15 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,35 Koneet ja kalusto , ,68 Muut aineelliset hyödykkeet , ,08 Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,74 hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,96 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet Osakkeet ja osuudet , ,64 Muut lainasaamiset , ,40 Muut saamiset , ,17 Sijoitukset yhteensä , ,21 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,95 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,48 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,58 Muut toimeksiantojen varat , ,58 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,64 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,97 Keskeneräiset tuotteet , ,27 Valmiit tuotteet ja tavarat 1 873, ,52 Muu vaihto-omaisuus 1 875, ,89 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,65 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset ,64 Muut saamiset , ,97 Siirtosaamiset 9 590, ,94 Lainasaamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , ,55 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,20 Lainasaamiset , ,78 Muut saamiset , ,98 Siirtosaamiset , ,67 Lyhytaik. saamiset yhteensä , ,63 Saamiset yhteensä , ,18

28 28 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,15 Rahat ja pankkisaamiset , ,39 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,37 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,96 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 37,72 % 37,85 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 68,20 % 70,68 % Kertynyt alijäämä, , ,73 Kertynyt alijäämä, /asukas -244,26-300,18 Konsernin lainat /asukas 4 223, ,50 Konsernin lainakanta , , ,89 Konsernin lainasaamiset , ,39 299,46 Asukasmäärä

29 29 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,82 Osuus kuntayhtymien oman MUU OMA PÄÄOMA Arvonkorotuspääoma , ,62 Muut omat rahastot , ,44 Ed. tilikausien yli-/alijäämä , ,31 Tilikauden yli-/alijäämä , ,60 MUU PÄÄOMA YHTEENSÄ ,35 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,17 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,10 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,37 Vapaaehtoiset varaukset , ,39 POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. YHT , ,76 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraus 4 340, ,86 Muut pakolliset varaukset , ,52 PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ , ,38 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,50 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,28 Muut toimeksiantojen pääomat , ,52 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHTEENSÄ , ,30 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitokset , ,09 Lainat julkisyhteisöiltä , ,64 Lainat muilta luotonantajilta ,99 0,01 Ostovelat 52,39 115,68 Muut pitkäaikaiset velat , ,95 Pitkäaik. velka yhteensä , ,37 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitokset , ,36 Lainat julkisyhteisöiltä , ,18 Lainat muilta luotonantajilta ,41 Saadut ennakot , ,51 Ostovelat , ,99 Muut lyhytaikaiset velat , ,46 Siirtovelat , ,97 Lyhytaik.velka yhteensä , ,88 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,25 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , Keskeiset liitetiedot

30 30 Kaikki liitetiedot on esitetty kohdassa 4 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Vuodelta 2009 laadittu tilinpäätös osoittaa tilikauden tulokseksi ,30. Kunnanhallitus esittää, että tilikauden tuloksesta: 1) Poistoeron vähennyksiin kirjataan ,99 : - Kuivaniemen koulun rivitalojen peruskorjaukseen poistoeron vähennys 9.755,76 - Vatungin kehittämisen II-vaiheen poistoeron vähennys 3.194,04 - Kuivaniemen sosiaali- ja terveyskeskuksen poistoeron vähennys ,64 - Myllykankaan infran poistoeron vähennys 5.147,40 - Kuivaniemen koulun peruskorjauksen poistoeron vähennys ,29 - Vatungin kalasataman jätevedenpuhdistamon poistoeron vähennys 8.939,60 - Yhdysvesijohto Oijärvi-Kuivaniemi poistoeron vähennys 5.606,26 Poistoeron vähennys yhteensä ,99 2) Edellä olevien poistoeron vähennyksien jälkeen on tilikauden ylijäämä ,29 ja kunnanhallitus esittää, että se siirretään vapaaseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. Taseessa on edellisten vuosien alijäämä ,04 Vuoden 2009 tilikauden ylijäämä ,29 Kertynyt alijäämä , Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunnan taloustyöryhmänä on toiminut vuonna 2009 kunnanhallitus ja puheenjohtajana kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunnanhallituksen toimeksianto taloustyöryhmälle em. päätöksen mukaisesti: 1. valvoa, että kunnanvaltuuston päättämät säästöt vuodelle 2009 toteutetaan 2. vastata, että rakennemuutosratkaisujen valmistelu käynnistyy 3. ottaa vastaan valtuustotyöryhmän aloitteita. Taloustyöryhmä kokoontui vuoden 2009 aikana 8 kertaa. Toukokuussa käynnistynyt kehittämistyö Iin kunnan palvelujen järjestämissuunnitelma vuosille sisältäen kunnan talouden tasapainottamissopimuksen mm. suoritetun Balanceanalyysin pohjalta on ollut taloustyöryhmän työn ns. keskiössä. Kunnanvaltuusto hyväksyi Sopimus Iin kunnan talouden tasapainottamisesta vuosille asiakirjan nk. puitesopimuksena. Sopimus Iin kunnan talouden tasapainottamisesta vuosille Tausta ja lähtökohdat Iin ja Kuivaniemen kunta tekivät strategisen kuntaliitoksen vuoden 2007 alussa, jotta kuntien talous saataisiin kuntalain edellyttämälle tasolle. Iin ja Kuivaniemen kuntien asukasluvun kasvu vuodesta on ollut noin 7 %. Voimakas väestön kasvu on aiheuttanut Iin kunnassa paineita palvelutuotannolle sopeutua nopeaan kysynnän kasvuun. Yhteenlasketut kuntien menot ovat kasvaneet samalla ajanjaksolla 37,9 % ja tulot ovat kasvaneet 19,8 %. Tämä menojen ja tulojen epätasapaino on painanut vuosikatteen negatiiviseksi vuosina ja taseeseen oli kertynyt

31 31 vuoden 2007 alussa kattamatonta alijäämää 4,8 miljoonaan euroa. Kuntaliitoksen tarkoituksena oli kattaa alijäämät suunnitelmakaudella ja vahvistaa kuntien taloutta sekä luoda vahvempi kokonaisuus. Vuonna 2008 käyttötalouden menot uhkasivat nousta talousarviosta niin paljon, että tilikauden tulos näytti painuvan alijäämäiseksi. Syksyllä 2008 perustettiin taloustyöryhmä, jonka tehtävänä oli pysäyttää uhkaava menokehitys. Työryhmä onnistui tehtävässään ja tilikauden tulos muodostui ylijäämäiseksi 0,3 miljoonaa euroa. Taloustyöryhmä sisällytti vuoden 2009 talousarvioon noin 1,0 miljoonan euron säästöt eri hallintokunnille. Näiden säästötoimenpiteiden jälkeen vuosikate on 1,9 miljoonaa euroa. Tällä vuosikatteella pystytään kattamaan poistot ja tilikauden tulos pysyy ylijäämäisenä. Investointivauhti on ollut kymmenen edellisen vuoden aikana tasainen. Investoinnit ovat kohdistuneet käyttöomaisuuteen. Koska vuosikate ei ole riittänyt investointien rahoitukseen, on velan määrä kasvanut. Vuonna 2007 oli lainakanta euroa asukasta kohden ja vuonna euroa. Lainamäärän kasvu aiheuttaa rahoitusmenojen kasvua ja suuret korkotason muutokset vaikeuttavat rahoitusmenojen ennustettavuutta. Iin kunta on saanut vuonna 2007 kuntaliitosavustusta 2,1 miljoonaa euroa. Vuosittain avustus pienenee noin 0,4 miljoonaa euroa. Tämä kuntaliitosavustuksen väheneminen ja yleinen taantuma aiheuttavat huomattavan tulojen pienenemisen. Vuoden 2009 tilinpäätösennuste Audiator-yhtiön tekemän laskelman mukaan on 0,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Iin kunnan seuraaville vuosille budjetoidut verotulo-odotukset arvioidaan pienenevän budjetoidusta seuraavasti: Yhteisöverotulot -0,2-0,2-0,1 kunnallisverotulot -0,6-0,6-0,1 kiinteistöverotulot 0,2 +0,8 +0,5 Verotulovajeen vaikutus kuluvan ja kahden seuraavan vuoden aikana on yhteensä n. 0,2 miljoonaa euroa. Tämä verotulojen on arvioitu nykyisellä veroprosentilla ja väestönkasvulla. Arvioitaessa Iin kunnan taloudellista asemaa kriisikunnan mittareilla, on tilanne hälyttävä. Jos vuosikate on vuonna 2009 ja 2010 alle kuntaliitosavustuksen, täyttyvät Iin kunnassa kaikki kriisikunnan tunnusluvut. Myös taantuman aiheuttama työttömyys lisää menopaineita erityisesti sosiaali- ja terveystoimelle. Täyttääkseen paras-lain vaatimukset on Iin kunta päättänyt liittyä Oulunkaaren sote-kuntayhtymään. Uuden palvelusopimuksen solmiminen kuntayhtymän kanssa vaatii tarkkaa harkintaa sopimuksen sisällöstä ja sen taloudellisesta vaikutuksesta Iin kunnalle. Iin kunnanhallitus on tehnyt päätöksen, että Iin kunta säilyy itsenäisenä kuntana eikä lähde mukaan moni kuntaliitosselvitykseen. Säilyäkseen itsenäisenä on kunnan talous saatava kuntoon ja palvelurakenteen tuottavuutta lisättävä. Talouden sopeuttamistarve tälle valtuustokaudelle on 2,5 miljoonaa euroa. Sopimus Tämän asiakirjan tuotoksena on Iin kunnan palveluiden järjestämissuunnitelma ja tuottavuuden parantaminen. Asiakirjaan sisältyy yksityiskohtaiset talouden tasapainottamistoimenpiteet, jotka hyväksyy Iin kunnanvaltuusto. Työn toteuttamista valvoo kunnanhallitus. Tämä sopimus ohjaa Iin kunnan talouden hoitoa koko valtuustokauden. Kunnanvaltuusto hyväksyy sopimuksen ja toteaa, että sopimus on luonteeltaan puitesopimus ja sen toimeenpano vaatii toimielimen erilliset päätökset.