MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Aika klo 17:00-20:21 Paikka Kunnantalo, kokoushuone 1-2 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pikkupellontien katusuunnitelman hyväksyminen ja asettaminen yleisesti nähtäville / suunnitelman vahvistaminen Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma Lausunto lämpökeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta Lausunto Kotokartanon asemakaavan muutosehdotuksesta Lausunto Kaunismäen asemakaavan muutosehdotuksesta Lausunto Isonniityntien asemakaavan muutosehdotuksesta Lausunto Etelä-Suomen liikennöintisopimuksen muutosesitykseen / Helsinki-Jyväskylä 36 Lausunto Etelä-Suomen liikennöintisopimuksen muutosesitykseen / Mäntsälä - Helsinki Mäntsälän liikenneturvallisuussuunnitelma Vuoden 2013 aikana tehtyjen kuntalaisaloitteiden käsittely Viranhaltijapäätösten otto-oikeudesta päättäminen Keskusteluasiat Ilmoitusasiat Yksityistieavustusten hakuohjeiden tarkistaminen Seuraava kokous 99

2 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Eerola Asko puheenjohtaja Virtanen Hilkka varapuheenjohtaja Eloranta Jari jäsen Heikkilä Jussi jäsen Kalenius Christina jäsen Laine Leena jäsen Lindqvist Rami jäsen Sundberg Anneli jäsen Tattari Esko jäsen Havula Tapio khall:n edustaja Seppälä Hannu esittelijä Pasanen Irja sihteeri Karhinen Soile asiantuntija poistui klo 18:23 :n esittelyn jälkeen Määttänen Asko asiantuntija Nivala Maija asiantuntija Allekirjoitukset Asko Eerola puheenjohtaja Irja Pasanen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Jari Eloranta Anneli Sundberg Pöytäkirja yleisesti nähtävillä klo kunnantalo

3 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Tekninen lautakunta 27 Päätösesitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen.

4 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta Tekninen lautakunta 28 Päätösesitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Jari Eloranta ja Anneli Sundberg. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen.

5 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pikkupellontien katusuunnitelman hyväksyminen ja asettaminen yleisesti nähtäville / suunnitelman vahvistaminen 30/10.03/2014 Tekninen lautakunta Mäntsälän kunnan teknisissä palveluissa on valmistunut päivätty Pikkupellontien katusuunnitelma, joka käsittää tonttikadun rakentamisen tekniset asiakirjat suunnitelmapiirustuksineen. Pikkupellontie sijaitsee Mäntsälän kunnan kirkonkylällä Pitkäaron asuinalueella. Suunniteltu tie on noin 160 metriä pitkä ja ajorata 6 metriä leveä. Kaavan mukainen katualueen leveys on 12 metriä. Katusuunnitelma sisältää myös vesihuollon ja kuivatuksen rakentamisen. (Valmistelija / lisätietoja: suunnitteluinsinööri Matti Sulonen, puh ) Päätösesitys: Tekninen lautakunta hyväksyy Pikkupellontien katusuunnitelman ja kustannusarvion sekä päättää asettaa suunnitelman yleisesti nähtäville. Investointisuunnitelmassa hankkeelle on varattu ja hankkeen toteuttaminen on Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen. Tekninen lautakunta 29 Pikkupellontien katusuunnitelma on ollut Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan julkisesti nähtävillä välisen ajan Mäntsälän kunnantalon teknisissä palveluissa. Nähtävillä olon aikana ei suunnitelmasta tehty yhtään muistutusta. (Valmistelija / lisätietoja: suunnitteluinsinööri Matti Sulonen, puh ) Päätösesitys: Tekninen lautakunta päättää vahvistaa Pikkupellontien katusuunnitelman. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen.

6 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma 102/ /2014 Tekninen lautakunta Tekniset palvelut käynnisti joulukuussa 2012 kiinteistöjen kehittämisohjelman, jonka tarkoitus on luoda yleiset tavoitteet Mäntsälän kunnan kiinteistöjen omistamiselle ja hoidolle. Strategiassa ei oteta kantaa yksittäisten rakennusten kohtaloon vaan pyritään luomaan yleinen toiminta- ja päätöksentekomalli, jota voidaan soveltaa investointi- ja korjauspäätöksiä tehtäessä. Malli sisältää kuvauksen tavasta ja tasosta, jolla kiinteistönpito hoidetaan. Ohjelmassa esitetään myös tapa, jolla kiinteistökannan kehittäminen on mahdollista rahoittaa ja järjestää. Kehittämisohjelman tekemisestä vastaavina konsultteina toimivat Heikki Lonka ja Ville-Veikko Lallukka Granlund Oy:stä. Alikonsulttina toimi palveluverkkoselvitysten osalta Kimmo Haapasalo Kuntamaisema Oy:stä. Konsulttien työtä ohjasivat tilaajan edustajina tekninen johtaja Hannu Seppälä sekä tilapäällikkö Jukka Nissinen. Työssä avustivat Antti Andelin ja Joonas Alakomi Granlund Oy:stä. Työtä seurasi koko ajan ohjausryhmä, joka valmisteli tilaisuudet ja teki lopulliset päätökset tilaisuuksissa syntyneen aineiston perusteella. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano: Tekninen johtaja Hannu Seppälä, perusturvajohtaja Eija Rintala, sivistysjohtaja Pekka Lintonen, varhaiskasvatuspäällikkö Erja Sihlman, päivähoidon vastuuhenkilö Merja Harmokivi, rakennuttamispäällikkö Pekka Savolainen, sivistystoimen talous- ja hallintopäällikkö Janne Vainikainen, tilapäällikkö Jukka Nissinen, kaavoitusjohtaja Lauri Pouru Kiinteistöohjelman lopputuloksena saatiin analyysi Mäntsälän kunnan hallitsemien kiinteistöjen kiinteistötaloudesta, asiakastyytyväisyydestä kiinteistöittäin, kiinteistönpidon toiminnan tasosta sekä kiinteistöissä tapahtuvasta toiminnasta. Lisäksi kiinteistöohjelmassa saatiin vertailutietoa muiden kuntien tietoihin. Kiinteistöohjelmassa esitettiin investointisuunnitelma, joka sisälsi kolme vaihtoehtoista tapaa rakentaa palvelu- ja kiinteistöverkko sekä rahoitusvaihtoehdot ja aikataulutuksen. Kiinteistöohjelmassa esitettiin ehdotukset jatkotoimenpiteille ja linjaukset kiinteistönpidon organisoimiseksi. Tilastrategian toteuttaminen on ollut yksi teknisen lautakunnan vuoden 2013 keskeisistä tavoitteista. Mäntsälän kiinteistöt muodostavat merkittävän osan kunnan varallisuudesta. Kiinteistömassasta puolet on valmistunut 80-luvun puolivälin jälkeen. Tyytymättömiä käyttäjiä on kuitenkin paljon ja kolmasosa käyttäjistä valittaa terveysongelmista. Erityinen ongelma on Mäntsälän kiinteistöjen hajanaisuus ja tehottomuus. Kokonaisvaltainen toiminnan kustannusten arviointi tuotettiin kunnan peruskoulutus- ja varhaiskasvatuksen kulujen osalta. Päiväkoti- ja

7 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta kouluverkon kokonaiskustannusten osalta Granlund Oy:n ja Kuntamaisema Oy:n yhdessä luomalla simulaatiomallilla tutkittiin eri mallien vaikutukset toiminta- ja kiinteistökustannuksiin. Mallien perusteella Mäntsälässä olisi mahdollista säästää vuodessa 2-4,6 M ja luopua kiinteistöneliöstä. Säästö on noin 2,5 % - 5,9 % kunnan toimintakatteesta tai 3 % - 7 % kunnan verotuloista. Tässä ohjelmassa tarkasteltiin kiinteistökantaa, jonka laajuus on brm2. Kiinteistöjen neliömäärää voitaisiin tästä määrästä pienentää mallista riippuen noin 13 % -21 %:lla. Jotta strategia voidaan toteuttaa, tarvitaan uusi investoimisen ja kiinteistönpidon toimintamalli. Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtökohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet. Investoinnit ja kiinteistöpito tukevat toimintaa. Päätösesitys: Käsittely: Tekninen lautakunta käy periaatteellisen keskustelun Mäntsälän kunnan kiinteistöohjelmasta ja pyytää Mäntsälän kunnan kiinteistöohjelmasta lausunnon perusturvalautakunnasta, sivistyslautakunnasta ja maankäyttölautakunnasta. Lausuntojen jälkeen tekninen lautakunta tekee esityksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle jatkotoimenpiteistä. Tekninen johtaja teki päätösesitykseen lisäyksen, että lausunnot pyydetään toimittamaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Asiasta käydyn vilkkaan keskustelun aikana jäsen Rami Lindqvist jäsen Jari Elorannan kannattamana teki esittelijän päätösesityksestä poikkeavan vastaehdotuksen. Lindqvist esitti, että tekninen lautakunta käy keskustelun kiinteistöjen kunnosta ja ryhtyy suunnittelemaan kiinteistöjen rappeutumisen ehkäisemistä ja korjaustoimenpiteitä ja esitti, että tekninen lautakunta ei pyydä lausuntoja kiinteistöjen kehittämisohjelmasta. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että asiasta käydyn keskustelun aikana tehtiin esittelijän päätösesitykseen kannatettu vastaehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi kädennostoäänestystä. Äänestystapa hyväksyttiin. Toimitetussa äänestyksessä esittelijän päätösesitystä kannatti 6 jäsentä (Asko Eerola, Jussi Heikkilä, Christina Kalenius, Leena Laine, Anneli Sundberg ja Hilkka Virtanen) ja Lindqvistin vastaehdotusta kannatti 3 jäsentä (Jari Eloranta, Rami Lindqvist ja Esko Tattari). Puheenjohtaja totesi teknisen lautakunnan päättäneen äänestyksen perusteella hyväksyä esittelijän päätösesityksen ja lausunnot pyydetään toimittamaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta on toimittanut sivistyslautakunnalle lausuntoa varten Granlund Oy:n laatiman kiinteistöohjelman. Kiinteistöohjelma lähetetään lautakunnan jäsenille esityslistan liitteenä.

8 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta (Valmistelija / lisätietoja: sivistysjohtaja Pekka Lintonen, puh ) Sivistysjohtajan päätösesitys: Sivistyslautakunta toteaa lausuntonaan, että perusopetuksen keskittäminen nykyistä suurempiin yksiköihin on perusteltua sekä taloudellisten että toiminnallisten näkökohtien perusteella. Taloudelliset näkökohdat tulevat esille Granlundin selvityksessä. Toiminnalliset näkökohdat muodostuvat siitä, että suuremmissa yksiköissä pystytään opetus paremmin järjestämään voimassa olevan opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti. Tämä tarkoittaa mm. mahdollisuutta joustavaan pedagogiseen ryhmittelyyn, lisääntyneitä ainevalintamahdollisuuksia, mahdollisuutta käyttää erikoisluokkatiloja, oppilaan tukipalveluiden tehokkaampaa käyttömahdollisuutta ja aiempaa turvallisempaa oppimisympäristöä. Sivistyslautakunta päätti hyväksyä esityksen. Perusturvalautakunta Kiinteistöohjelmaa laadittaessa tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä tilapalveluiden palveluista. Myös perusturvan henkilöstö vastasi kyselyyn. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla keskeisiä asiakkaita sekä tilapalveluiden johtoa ja henkilöstöä. Vastausten ja haastattelujen perusteella tiloihin kohdistui tyytymättömyyttä suhteellisen paljon. Yli puolet tilojen käyttäjistä näkee Mäntsälän kiinteistöissä ongelmia. Osa koulujen ja päiväkotien käyttäjistä valittaa sisäilmaongelmista, joita aiheuttavat kosteusvauriot ja muut huonokuntoisten rakennusten ongelmat. Kolmasosa käyttäjistä valittaa terveysongelmista. Saatuihin kiinteistöpalveluihin ei olla täysin tyytyväisiä. Raportin mukaan kiinteistönpidolle suunnatut rahat menevät tällä hetkellä pitkälti tilojen ylläpitoon eikä suunnitellulle kiinteistöjen kunnossapidolle ole riittäviä resursseja. Tilapalveluiden näkökulmasta tilanne on toinen. Heidän pitäisi hoitaa puutteellisilla resursseilla suurta rakennuskantaa. Resurssien ollessa niukkoja, voivat tilojen käyttäjien kasvavat tarpeet ja lisäpyynnöt tuntua epäoikeudenmukaisilta. Jos kiinteistöjen tilanne yllättävästi huononee ja tiloja joudutaan sulkemaan, on vaarana että tehdään paniikkitilanteessa ennen kaikkea toiminnan ja asiakaspalvelun näkökulmasta vääriä valintoja, joista seurauksena voi olla käyttökustannusten nousu. Raportissa on esitetty uusi investoimisen ja kiinteistönpidon toimintamalli, jossa lähtökohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet. Investoinnit ja kiinteistöpito tukevat toimintaa. Perusturvapalvelujen asiakkaiden ja kuntalaisten näkökulmasta edellä mainittu toimintatapa on erityisen tärkeä. Osa rakennuksista on toiminnallisesti vanhentuneita ja niitä olisi välttämättä muutettava.

9 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Päätösesitys / perusturvajohtaja: Kiinteistöillä saattaa olla nykytilanteessa toiminnan kustannuksia korottava vaikutus, kuten esim. pienistä yksiköistä koostuva hajanainen päiväkotiverkko. Kiinteistökulut ovat kuitenkin vain % kuluista, eikä kiinteistönpito saisi vaikuttaa haitallisesti muuhun 80 %:iin. Palveluverkko tulisi suunnitella tehokkaimmalla mahdollisella tavalla nykyinen ja tuleva väestö ja palvelutarve huomioon ottaen. Jos halutaan laittaa rahat toimintaan eikä rakenteisiin, on yksikköjen koko harkittava tarkkaan. Myös palvelutarpeen määrän muutokset on helpompi hallita suuremmissa yksiköissä. Henkilökulut ovat kunnan suurin menoerä ja jos halutaan saada aikaan laadukasta ja tehokasta palvelutuotantoa on henkilökunnan panos pyrittävä jakamaan mahdollisimman tasaisesti tai optimaalisesti asiakkaiden kesken. Raportissa todetaan, että jos halutaan tarjota kunnan jäsenille palveluita tasapuolisesti ja laadukkaasti, on huomio siirrettävä rakenteiden ylläpitämisestä palveluihin. Sen sijaan, että suunnitellaan investointeja ja sopeutetaan palvelut niihin, olisi suunniteltava toimintaa ja tehtävä investoinnit palveluiden ehdoilla. Palvelut tulevat ensin, kiinteistöt ovat tukitoiminto. Päiväkoti-, esiopetus- ja kouluverkkoa on mallinnettu kolmen eri vaihtoehtoisen toteutustavan näkökulmasta - tiivis malli, väljä malli ja välimalli. Tulevaisuuden tilannetta on näiden kolmen eri näkökulmana osalta mallinnettu suhteessa alkuperäiseen ja olemassa olevaan alkutilanteeseen nähden (tilinpäätöstiedot 2011). Saadut kustannussäästöt perustuvat niin tilojen tehokkaampaan ja toimivampaan käyttöön kuin toimintojen tehostumiseen (laskennallisesti suuremmat opetusryhmäkoot) ja käyttöasteen kasvattamiseen. Raportin lopussa on kuvattu uuden toimintamallin käyttöönotolle välttämättömät toimenpiteet vuosille (Valmistelijat/lisätietoja: varhaiskasvatuspäällikkö Erja Sihlman, puh ja perusturvajohtaja Eija Rintala, puh ) Perusturvalautakunta lausuu kiinteistöohjelmasta seuraavaa: Perusturvapalvelujen asiakasnäkökulmasta ja optimaalisen sekä kustannustehokkaan palvelurakenteen näkökulmasta on oleellista kiinnittää huomio rakenteiden ylläpitämisestä palveluihin. Sen sijaan, että suunnitellaan investointeja ja sopeutetaan palvelut niihin, olisi suunniteltava toimintaa ja tehtävä investoinnit palveluiden ehdoilla. Palvelut tulevat ensin, kiinteistöt ovat osa tukitoimintoja. Kiinteistöohjelmassa esille nostettu kiinteistönpidon pitkäntähtäimen suunnittelu on myös erityisen tärkeätä jatkuvan ja keskeytymättömän palvelutuotannon takaamiseksi.

10 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Mäntsälän kunnan kiinteistöohjelman tavoitteet ja jatkotoimenpiteet ovat kannatettavia ja niitä tulee yhteistyössä viedä eteenpäin joko väljän mallin tai välimallin mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa olisi tärkeää laatia palveluverkkosuunnitelmat yleiskaavaan ja asemakaavojen pohjalta. Perusturvapalveluiden näkökulmasta ensivaiheessa voisi mm. suunnitella, mikä olisi varhaiskasvatuksen toimipisteiden optimaalinen sijoittuminen vuoteen 2025 mennessä, mikä olisi niiden koko ja mitä muuta sote-palvelua tai muuta kuntalaisten hyvinvointipalvelua niiden yhteydessä voisi järjestää. Vanhusväestön ja liikuntarajoitteisen väestön asuntojen ja heidän omatoimista selviytymistä tukevien palvelujen sijoittumista kuntaan olisi hyvä sisällyttää suunnitelmaan. Ikäpoliittisen ohjelman ja asunto-ohjelman tavoitteet tulee jatkotyöskentelyssä huomioida. Muiden perusturvan palveluiden toimipisteiden sijoittamista voitaisiin suunnitella ja päivittää palveluverkkoon myöhemmässä vaiheessa, kun ratkaisut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja organisoinnista on tehty seudulla. Sähköiset, mobiilit ja paikasta riippumattomat sote-palvelut lienevät tulevaisuudessa isommassa roolissa kuin nyt. Iso osa sote-palveluista tapahtuu kuntalaisten normaalissa elinympäristössä eikä näin ollen ole riippuvainen toimipisteiden sijoittumisesta. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen. Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Tekninen lautakunta on toimittanut maankäyttölautakunnalle lausuntoa varten Granlund Oy:n laatiman kiinteistöohjelman. Kiinteistöohjelma on lähetetty lautakunnan jäsenille jo etukäteen ja on lisäksi esityslistan liitteenä. (Valmistelija / Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Lauri Pouru, puh ). Maankäyttölautakunta toteaa lausuntonaan, että mitä aikaisemmassa vaiheessa hankkeiden sijoituksesta neuvotellaan maankäyttöpalveluiden kanssa, sitä paremmat mahdollisuudet hankkeilla on toteutua suunnitelluissa aikatauluissa. Jos hankkeet vaativat asemakaavaprosessien läpivientiä saattaa niissä tulla ylimääräisiä aikaviiveitä, jotka saattavat olla täysin riippumattomia kunnan tahdosta. Uusia rakennuksia suunniteltaessa pitäisi olla realistinen suunnitelma, mitä vanhoille, mahdollisesti tyhjeneville tiloille tapahtuu, ettei niistä aiheudu ennakoimattomia menoja tilojen tyhjennyttyä. Myös olemassa olevien tilojen käyttöastetta tulisi ennakkoluulottomammin kasvattaa nykyisestä. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen.

11 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Liite 1. Mäntsälän kiinteistöjen kehittämisohjelma Tekninen lautakunta 30 Tekninen lautakunta on pyytänyt lausunnon Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelmasta sivistyslautakunnalta, perusturvalautakunnalta sekä maankäyttölautakunnalta. Perusturvalautakunta toteaa, että Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelman tavoitteet ja jatkotoimenpiteet ovat kannatettavia ja niitä tulee yhteistyössä viedä eteenpäin joko väljän mallin tai välimallin mukaisesti. Sivistyslautakunta toteaa lausuntonaan, että perusopetuksen keskittäminen nykyistä suurempiin yksiköihin on perusteltua sekä taloudellisten että toiminnallisten näkökohtien perusteella. Maankäyttölautakunnalle on tärkeää tietää hyvissä ajoin mihin uusia kohteita on tarkoitus sijoittaa. Kuntaliitoselvityksen yhteydessä on laadittu palveluverkkoselvitys (tilastrategia/ kiinteistöjen kehittämisohjelma) niille kunnille, jotka eivät olleet vastaavanlaista selvitystä tehneet. Kuntaliitoselvityksen loppuraportin yhteydessä käsitellään palveluverkkoselvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä. Päätösesitys: Käsittely: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma (tilastrategia) hyväksytään. Kiinteistöjen kehittämisohjelma on pitkäntähtäimen strateginen ohjelma ja esitetyt toimenpiteet toteutetaan aikajaksolla Päätavoitteena on edetä väljän / välimallin tavoitteiden mukaisesti. Tulevissa taloussuunnitelmissa tulee huomioida Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelman tavoitteet. Tekninen johtaja muutti päätösesitystä ennen kokouksen käsittelyä. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma (tilastrategia) hyväksytään ohjeellisena ja kiinteistöjen kehittämisohjelmaa tarkistetaan vuosittain. Kiinteistöjen kehittämisohjelma on pitkäntähtäimen strateginen ohjelma ja esitetyt toimenpiteet toteutetaan aikajaksolla Tulevissa taloussuunnitelmissa päätetään erikseen mahdollisten koulujen ja päiväkotien sekä muiden toimitilojen keskittämisestä ja niiden sijoittumisesta Mäntsälän kunnan alueelle. Keskustelun aikana jäsen Lindqvist jäsen Elorannan kannattamana esitti päätösesityksestä poikkeavan muutosesityksen, että asia palautetaan uudelleen käsittelyyn ja ohjelmasta poistetaan kaikki sivut ja viitteet mitkä viittaavat kyläkoulujen ja päiväkotien lakkauttamiseen ja poistetaan tiiviis,väli ja väljä malli suunnitelmat. Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asiasta oli äänestettävä. Puheenjohtaja esitti kädennostoäänestystä. Äänestystapa hyväksyttiin.

12 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Suoritetussa äänestyksessä jäsen Lindqvistin muutettua esitystä kannattivat jäsenet Eloranta, Lindqvist, Kalenius, Laine, Heikkilä, Tattari ja Sundberg. Esittelijän päätösesityksen puolesta äänestivät jäsenet Virtanen ja Eerola. Tekninen lautakunta päätti äänin 7-2 hyväksyä jäsen Lindqvistin muutosesityksen, jossa asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

13 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Lausunto lämpökeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta 34/ /2014 Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Lämpökeskus asemakaavan työ n:o 302 tarkoituksena on varata rakennuspaikka kotimaisen polttoaineen lämpövoimalalle, kooltaan alle 10 Mw. Samalla tutkitaan Mustamäen ja Arvonpellon alueilla olevien Pukkimäenteiden yhdistämistä kokooja- / pääsytieksi. Suunnittelualue on pääosin Mustamäen ja moottoritie 4 välissä, ks. liite 1. OAS. Kaavamuutos on tullut vireille Mäntsälän Sähkö Oy:n aloitteesta. Mäntsälän kunta omistaa alueen. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh )) Maankäyttölautakunta esittää kunnanhallitukselle, että asemakaavan laajennus käynnistetään yllämainituilla perusteilla. Samalla asetetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus Liite 1. Lämpökeskus asemakaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS työ n:o 302. Kj:n päätösesitys: Käsittely: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. OAS työ n:o 302 Liite 1. Lämpökeskus asemakaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttölautakunta Lämpökeskuksen sijoittamispaikkana paremmaksi todettiin runkoputken varressa alavimmalla alueella moottoritien vieressä Mustanmäen ja Arvonpellon välissä. Alueelle laadittiin yleissuunnitelma, liitteenä. Asemakaavaa laadittaessa ko. suunnitelmaa muutettiin seuraavasti: - Sijaintia muutettiin jättämällä 15 m:n suojaviheralue pellon suuntaan. - Kevyen liikenteen reitti Mustamäestä rautatieasemalle linjattiin lämpökeskuksen ja moottoritien väliin.

14 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: - Kevyen liikenteen reitti Mustamäestä keskustaan linjattiin länsipuolelta kuivan maan kautta. - Kevyen liikenteen reitti Keskustasta Kapulin teollisuusalueelle linjattiin pohjoispuolelle pellon reunaan. - Puurivistöt merkittiin kevyen liikenteen reittien varsiin alueen moottoritien ja pellon puolisille rajoille. - Pukkimäentien pään laaja kääntöpaikka laajana esim. hakevaraston laajennukseen sopivana. Lämpökeskus käyttää n m3 haketta vuodessa, mikä tarkoittaa 150m3 kuljettavina rekkakuormina yht. 340 eli 1-2 kuormaa / vrk kuljetuspäivinä. Koska alueelle liikennöidään Pukkimäentietä, mikä on kokoojatie, ei liikenteestä aiheudu verkollisia ongelmia eikä melu lisäänny merkittävästi. Lämpökeskuksia koskevat määräykset edellyttävät rakenteita, joiden avulla ympäristöhäiriöt esim. hiukkaset tai melu eivät haittaa asumista. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä todettiin, että kyseessä ovat tekniset rakenteet kuten suodattimet ja piipun pituuden määrittäminen, joilla suositusarvot toteutuvat. Em. syystä ei kaavaluonnosvaiheessa katsottu tarpeelliseksi em. selvityksien laadintaa. Alue on avoin osittain täyttöaluetta osittain soistunut painanne. Kortteli rajautuu etelässä Mustamäen metsään, jossa on todettu liito-oravaesiintymä, lännessä moottoritien alitse johtavaan valtaojaan, pohjoisessa peltoon ja valtaojaan ja idässä läjitysalueeseen. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh )) Maankäyttölautakunta päättää hyväksyä Lämpökeskuksen asemakaavan muutoksen luonnoksen asetettavaksi nähtäville huomautusten kuulemista varten sekä että voimalasta pyydetään Mäntsälän kunnan sisäiset lausunnot sekä alustavasti keskustellaan viranomaistahojen kanssa. Virallisia lausuntoja ei pyydetä. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Maankäyttölautakunta 155 Liite 1. Lämpökeskuksen asemakaavamuutoksen luonnos Liite 2. Lämpökeskuksen alustava yleissuunnitelma Liite 3. Lämpökeskuksen asemapiirros Liite 4. Lämpökeskuksen havainnekuva Lämpökeskuksen asemakaavaluonnos oli nähtävillä ja siitä saatiin 2 lausuntoa, mielipiteitä ei jätetty. Mäntsälän Sähkö Oy

15 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Asemakaavassa voisi olla merkintä mahdollisuudesta laajentaa lämmöntuotantoa toisella lämpökeskuksella, jos rakentaminen tapahtuu rakennusalan sisäpuolella ja yksityiskohtainen tehomerkintä sekä toimistotilojen rakennusoikeus koskisi vain yhtä lämpökeskusta. Suojaviheralue ja istutettavat alueen osat edesauttavat lämpökeskuksen sulautumista olemassa olevaan maisemaan. Lisäksi kevyenliikenteen yhteydet jatkuessaan Mustamäkeen palvelevat alueen asukkaita. Luonnoksen kokonaisuus vaikuttaa sopivalta pääliikenneväylien (moottoritie ja oikorata) läheisyyteen maisemallisesti sekä katkaisemaan melua asutuksen suuntaan. Yleisen kaavatien (Pukkimäentie) päähän on syytä varata kääntöalue, jos tie ei jatku lämpökeskustonttia pidemmälle. Vastine Muutettiin Energiahuollon alueen (EN-1) määräys muotoon: Energiahuollon alue. Alueelle saa sijoittaa enintään kaksi 10MW:n lämpökeskusta. Alueelle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 % käytetystä rakennusoikeudesta. Alueen rakentaminen edellyttää MRL 128 :n mukaista lupaa (MRL 43.2 ). Pukkimäentien päätteenä on kääntöalue. Tekninen lautakunta Lämpökeskuksen asemakaavan muutoksessa tulee huomioida ja varata tila Mustamäen Pukkimäentien sekä Arvonpellon Pukkimäentien katuosuuksien yhdistämiselle Mustamäen asuinalueen liikennöinnin mahdollistamiseksi esim. rautatieaseman suuntaan. Vastine Kaavamuutoksen katualue on siten varattu, että Arvonpellon ja Mustamäen Pukkimäentiet voidaan tarvittaessa yhdistää. Kaavoitusjohtajan päätösesitys: (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh )) Maankäyttölautakunta päättää hyväksyä Lämpökeskuksen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotuksen asetettavaksi nähtäville muistutusten kuulemista varten ja, että ehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Annika Warras-Stjernvall poistui kokouksesta eikä esteellisenä (Mäntsälän Sähkö Oy:n hallituksen jäsenenä) osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Lämpökeskuksen asemakaavamuutoksen ja laajennuksen ehdotus Liite 2. Kaavaselostus Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

16 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta 31 Mäntsälän kunnan tekniset palvelut on käynyt läpi Lämpökeskuksen asemankaavamuutoksen ja toteaa lausunnossa ettei sillä ole kaavamuutokseen huomautettavaa. Pukkimäentien kadun ja vesihuollon rakentamiseen ja suunnitteluun tulee kuitenkin varata tuleville vuosille rahoitus sekä riittävästi aikaa, sillä Pukkimäentie nykyisellään ei ole lämpökeskuksen tarpeita edellyttävässä kunnossa. Tien rakenteet eivät kestä kasvavaa raskaan liikenteen määrää eikä alueella ole kevyen liikenteen väyliä ja hulevesiviemäröintiä. (Valmistelija / lisätietoja: suunnitteluinsinööri Matti Sulonen, puh ) Päätösesitys: Teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa Lämpökeskuksen asemankaavamuutokseen. Pukkimäentien kadun ja vesihuollon rakentamiseen ja suunnitteluun tulee varata tuleville vuosille rahoitus. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen.

17 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Lausunto Kotokartanon asemakaavan muutosehdotuksesta 37/ /2014 Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Kaavamuutoksen tarkoituksena on täydentää Kotokartanon palvelutaloja. Kotokartanon ja terveyskeskuksen olevia hoitopalveluja hyödynnetään rakentamalla lähikortteleihin lisää senioriasumista. Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy tarvitsee uusia asuntoja erityisesti iäkkäille. Samalla tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa Anderstorpin päiväkodin kortteliin laaja kirjo kunnallisia tai ja yksityisiä palveluita mm. I-kerrokseen uudistunut lasten päiväkoti. Senioriasumisen yhteyteen sijoittuessaan lasten päiväkoti virkistäisi alueen elämää. Mäntsälän kunta omistaa alueen. Kunnallistekniikka on valmiina. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh ) Maankäyttölautakunta esittää kunnanhallitukselle, että asemakaavan muutos käynnistetään yllämainituilla perusteilla ja että kunnanhallitus hyväksyisi Kotokartanon asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sekä asemakaavaluonnoksen ja asettaisi ne nähtäville ja pyytäisi tarvittavat viranomaisten lausunnot. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Tavoitteellinen asemakaavaluonnos Liite 3. Asemakaavaselostus Kj:n päätösesitys: Käsittely: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Tavoitteellinen asemakaavaluonnos Liite 3. Asemakaavaselostus Maankäyttölautakunta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ELY-keskus katsoo, että kaavanmuutoksella kehitetään keskusta-aluetta

18 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta monipuolisena palvelujen, asumisen ja työpaikkojen alueena valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Kaavamääräys korttelin 210 osalta kohdistuu tämän kaava-alueen ulkopuolella olevaan LP-alueeseen (kortteli 211). Kaavatyön yhteydessä tulee varmistaa, ettei synny ristiriitaisuutta korttelin 211 voimassa olevien määräysten ja tavoitteiden kanssa. Yleiselle jalankululle varatun alueen (pp/t) kaavamääräys on syytä korjata muotoon: ja polkupyöräilylle varattu Vastine: Korttelin 211 voimassa olevat kaavamääräykset ovat: LP Yleinen pysäköintialue. Selostuksessa LP-alueesta mainitaan s. 13: LP Yleinen pysäköintialue. Pääasiassa ympäröiviä yleisten rakennusten korttelialueita palveleva pysäköintialue. Autopaikoitusta kartoitettiin vanhustenhuollon kanssa todeten: - Vastaavalla määrällä senioriasukkaita ASE-tyyppisissä asunnoissa on autoja > 1 auto / 600 k-m² eli > 1 auto / 10 asukasta kohden. - Vastaavalla määrällä senioriasukkaita YS-tyyppisissä asunnoissa ei ole autoja. - Hoitohenkilöille tulee varata autopaikkaa / ASE ja YS-laajennus. - Vieraspaikkoja tulee varata n. 10 kpl / talo. Em. määrät merkitsevät ASE 20 ap ja YS-laajennuksen 3600 k-m² osalta 15 ap. Korjataan pp/t määräys. Lahden kaupunginmuseo Ei huomautettavaa. Uudenmaan liitto Ei huomautettavaa.. Perusturvalautakunta Vuonna 2013 tehdään kotona asuvien kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvän palvelutarpeen kartoitus ja toimenpideohjelma. Se tulee huomioida Kotokartanon asemakaavan muutoksessa, jonka asemakaavamerkintä on "Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue". Kiinteistöohjelman mukaisesti päiväkodin koko tulee olla vähintään 5-8 ryhmää, jotta taloudellisuus, toiminnallisuus ja tehokkuus pystytään toteuttamaan optimaalisesti. Tontti on keskeisellä paikalla lähellä terveyskeskusta ja Kotokartanon palveluasumisyksikköä ja hoivaosastoa. Puutteena on jo nyt riittämättömäksi käyneet pysäköintipaikat. Kaavoituksen yhteydessä tulee

19 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta huomioida jo olemassa olevien parkkipaikkojen lisätarve uudisrakentamisen tuoman parkkipaikkatarpeen lisäksi. Erityisesti huomioitavaa: a) rakennuksen malli ja sijoittaminen tontille siten, etteivät Kotokartanosta asumispaikat vähene, b) rakennuksen sijoittaminen ja sen lähiympäristön rakentaminen siten, että vanhuksille "jää" sekä nykyisen että tulevan rakennuksen yhteyteen turvalliset ja viihtyisät piha-alueet. Piha-alueissa huomioitava erityisesti muistisairaiden asukkaiden ulkoilun vaatimat turvallisuuteen liittyvät seikat kuten aidat ja läpiajoliikenne, jota pihalla on nykyään. Suunnitelmassa mainitut Kotokartanon lisäsiipien rakentaminen rakennuksen itäiseen päähän tarkoittaisi asumispaikkojen vähenemistä, joka edellyttäisi, että korvaavat paikat rakennettaisiin uudisrakennuksen 40 paikan lisäksi tai että suunnitelmassa huomioidaan että asuinpaikat eivät vähene nykyisestä rakennuksesta. Vastine Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) merkintä sisältää erityisryhmien palvelujen rakentamisen. Kiinteistöohjelman mukainen päiväkoti ei ole mahdollinen Kotokartanon alueella. Poistetaan päiväkodin rakentamismahdollisuus kaavasta. Pysäköinti toteutetaan tarpeen vaatiessa kerrospysäköintinä LP-alueella. Kotokartanon julkisivut ja rakenne (ikkunat ja käytävien sijoitus) johtavat laajennuksen täydentämään kaavassa esitetyllä tavalla nykyistä rakennusta. Korvaavat tilat osoitetaan laajennuksen suunnittelun osana. Piha-alueiden huoltoliikennettä ja järjestelyjä muutetaan ehdotuksessa siten, että huoltoliikenteelle nyt käytettävä piha muuttuu osittain oleskeluun soveltuvaksi (länsipää) ja huolto Kaakkumäentien kautta Santerinraitin puolelta tapahtuvaksi vain henkilöliikenne pääovelle jää. Nykyisin Kaakkumäentien puolella on kaksi ajotietä, toinen Kiinni Kotokartanossa ja toinen on Kaakkumäenraitti. Tekninen lautakunta Ei huomautettavaa. Mäntsälän Sähkö Oy Alueella on olemassa olevat kaukolämpöputkistot niin Kartanonraitilla kuin Kaakkumäentiellä. Runkoputkistot on sijoitettu pääasiassa tierunkoihin tonttijohtoja lukuun ottamatta, jotka kulkevat kiinteistöjen Runkoputkistoihin voidaan tarvittaessa liittää uusia käyttäjiä korttelien K210 ja K244 osalta. Vastine Huomioidaan linjat. Mäntsälän Vesi

20 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Mäntsälän Vedellä on alueella olemassa oleva vesihuoltoverkosto, joka on sijoittuneena väylille (kevyt liikenne, huoltoliikenne yms.). Olemassa olevalle verkostolle tulee uudessa asemakaavassa varata riittävä (6 m) rasitealue mahdollisia huolto- ja korjaustöille. Rasitealueelle ei saa sijoittaa pysyviä rakennelmia. Vesihuoltoverkostoa on joiltain osin siirretty terveyskeskuksen laajentamisen vuoksi ja on siis pääosin uudehkoa. Mikäli asemakaavamuutos edellyttää verkoston siirtämistä, on siirron kustannuksista vastattava siitä hyötyvän tahon eli maanomistajan. Vastine: Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Huomioidaan linjat 6 m:n rasitteella. Nähtävillä olon aikana valmistui Anderstorpin rakennusinventointi jossa todettiin ettei talolla ja sen pihalla ollut erityisiä arvoja ks. liite 4. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh ) Maankäyttölautakunta esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksyttäväksi ja virallisesti MRA 27 :n mukaisesti nähtäville asetettavaksi. Ehdotuksesta pyydetään myös tarpeelliset lausunnot. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Asemakaavan muutosehdotus Liite 2. Kaavaselostus Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Liite 4. Anderstorpin rakennusinventointi / Teija Ahola 2013 Kunnanhallitus 359 Kj:n päätösesitys: Käsittely: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru ja maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus esittelivät asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. - Puheenjohtaja määräsi kokoustauon ajaksi tämän pykälän aikana. Liite 1. Asemakaavan muutosehdotus Liite 2. Kaavaselostus Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Liite 4. Anderstorpin rakennusinventointi / Teija Ahola 2013 Tekninen lautakunta 32

21 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Mäntsälän kunnan tekniset palvelut on käynyt Kotokartanon asemakaavan muutoksen läpi ja toteaan lausunnossaan, että kapean kevyen liikenteen väylän sijasta uudelle ASE-kerrostalolle (senioriasuintalojen korttelialue) tulee kulkea vähintään 14 metriä leveä katualue, jotta mahdollistetaan kunnossapidon sekä kevyen liikenteen ja autoliikenteen yhteensujuvuus. Kaakkumäentien tulisi näin ollen jatkua vähintään 14 metriä leveänä aina ASE-talolle varatulle kääntöpaikalle asti. (Valmistelija / lisätietoja: suunnitteluinsinööri Matti Sulonen, puh ) Päätösesitys: Tekninen lautakunta esittää lausunnossaan, että kapean kevyen liikenteen väylän sijasta uudelle senioriasuintalojen korttelialueelle tulisi kulkea vähintään 14 metriä leveä katualue. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen.

22 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Lausunto Kaunismäen asemakaavan muutosehdotuksesta 92/10.02/ /11/112/2013 Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys Kaunismäen keskellä olevaa päiväkotia päätettiin laajentaa ja rakentaa samaan kokonaisuuteen myös hyvinvointineuvolan tilat. Asemakaavan vahvistumisen jälkeen 2005 pysäköintitilojen normit ja mitoitus ovat muuttuneet ja todettiin tarve parempien pysäköintimahdollisuuksien toteuttamiselle. Lisäksi on tavoitteena parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti päiväkodin läheisyydessä Kultasiiven ja Menninkäisen katualueiden osalta sekä linjata kevyen liikenteen reitti rautatieasemalta Kaunismäen kautta Anttilan asuntoalueen suuntaan. Kaunismäen kokoojatie Kultasiipi rautatieasemalta YO-kortteliin on kapea (7m), käytännössä jalankulku on myös tällä kapealla kokoojatiellä autojen kanssa. Sitä voi leventää Sälinkääntien puoleista korttelia sellaisenaan siirtämällä 3-5m länteen, jolloin Kultasiipi kasvaa 10-12m:n levyiseksi. Tällä saadaan tilaa jalkakäytävälle ja lumelle jolloin katu on turvallisempi ja huolto on halvempaa. Samoin Kultasiipi on kapea itäosasta kohdassa jossa kevyen liikenteen reitti tulee YO korttelin Männikön suunnasta. Tämä kohta Kultasiivestä tulisi asemakaavassa merkitä pihakaduksi tai vastaavaksi. Korttelin 1200 pohjoisosan käyttötarkoitus (YO) säilyisi ennallaan, aiemmin kaavaillun koulurakentamisen sijaan alue on jo rakentunut osittain päiväkodille. Korttelin 1200 eteläosa muutettaisiin samalla mahdollistamaan rivitalojen rakentaminen kuten muuallakin Kaunismäessä nykyisen kaavan sallimien paritalojen lisäksi. Korttelissa sallittaisiin myös häiriöitä aiheuttamattomat yritykset kuten kotitoimistot ja pienpalvelut. Vaikka Mäntsälä on erillispientalojen leimaamaa aluetta, pidetään toivottavana käytännössä hieman tehokkaampaa rakentamistapaa aivan rautatieaseman kyljessä. Samalla tutkitaan tonttijaon vaihtoehtoja pyrkien muodostamaan kaikille tonteille autopaikoitusmahdollisuus. Tonttijaossa tutkitaan jakomahdollisuutta kahta useampaan tonttiin, jolloin aluetta voisi rakentaa myös talokohtaisesti tai nykyistä kahta tonttia useampana kokonaisuutena. Kaunismäen yleinen miljöö ja rakennustapa säilytetään murrettuna rivitaloina (II-kerrosta, lapekatto ja puuta). Rakennustapaohjeet säilytetään. Alueen koko on n. 2,9 ha. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh ) Maankäyttölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että

23 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta käynnistetään asemakaavan muutos kortteleissa 1200 osa ja 1229 sekä tutkitaan onko mahdollista parantaa alueen liikenneturvallisuutta ja nostaa rakennustehokkuutta erillispientalojen korttelissa sallimalla rivitalojen ja asumiseen liittyvien yritysten toteuttaminen. Samalla maankäyttölautakunta päättää esittää osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamista mikäli kaavanmuutos päätetään kunnanhallituksessa käynnistää. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Asemakaavaluonnos Liite 3. Päiväkoti ja hyvinvointineuvola kaavapohjalla Kj:n päätösesitys: Käsittely: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Maankäyttölautakunta 156 Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Asemakaavaluonnos Liite 3. Päiväkoti ja hyvinvointineuvola kaavapohjalla Asemakaavaehdotus päivätty varaa päiväkodille ja neuvolalle rakennuspaikan, päiväkodille myöhemmin tehtävän laajennuksen ja toiminnalle riittävän autopaikoituksen. Alueen pääkevyen liikenteen reitti on siirretty Kultasiiven 12 m:n levyiseksi merkitylle katualueelle. Alueen rakentamistapa säilyi ennallaan, voimassa olevan asemakaavan määrittelemä miljöö säilyy. Kortteli 1200 on "Yleisten palveluiden korttelialue" (Y-1) jonne voidaan rakentaa, päiväkoti, neuvola, sekä julkisia että yksityisiä lähipalvelurakennuksia. Pääjulkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Kortteli 1229 on "Asuin- ja liikerakennusten korttelialue" (AL-3) jonne sallitaan pienten palveluyritysten rakentaminen asumiseen liittyen. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus esim. kotitoimistojen tai alueellisten palvelujen kuten kotikampaamojen tms. palveluyritysten toteuttamiseen kodin yhteydessä. Yritykset ovat osa asumista koska tonttikohtaisesta rakennusoikeudesta vähintään puolet tulee käyttää asumiseen. Ohjeellinen tonttijako ja autopaikoituksen mitoitus uudistettiin. Rakentamista ohjataan myös erillisellä rakentamistapaohjeella, jossa annetaan ohjeita mm. rakennusten sijoittelusta, talojen tyyleistä, väreistä, harjan suunnasta, kattokaltevuudesta ja piha-alueiden käsittelystä. Piha-alueet tulee toteuttaa erillisen viherrakentamistapaohjeen mukaisesti. Rakennuslupaa haettaessa tulee esittää vihersuunnitelma.

24 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Kaavoitusjohtajan muutettu päätösesitys: (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh ) Maankäyttölautakunta esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksyttäväksi ja virallisesti MRA 27 :n mukaisesti nähtäville asetettavaksi. Ehdotuksesta pyydetään myös tarpeelliset lausunnot. Korttelia 1229 pienennetään alareunasta kiertoliittymän laajentamista varten. Maankäyttölautakunta esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksyttäväksi ja virallisesti MRA 27 :n mukaisesti nähtäville asetettavaksi. Ehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä muutetun esityksen. Liite 1. Asemakaavan muutosehdotus Liite 2. Kaavaselostus Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Tekninen lautakunta 33 Mäntsälän kunnan tekniset palvelut on käynyt läpi Kaunismäen asemankaavan muutoksen ja toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa tehtyyn asemakaavamuutokseen. (Valmistelija / lisätietoja: suunnitteluinsinööri Matti Sulonen, puh ) Päätösesitys: Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan, että teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa Kaunismäen asemankaavan muutokseen. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen.

25 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Lausunto Isonniityntien asemakaavan muutosehdotuksesta 33/ /2014 Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys Isonniityntien päässä korttelin 517 Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:n rakennuksissa on havaittu vakavia kosteusvaurioita. Vaurioiden syynä on rakennusten liian matalalle perustaminen, alkuperäisiin rakennussuunnitelmiin nähden ARA-neuvotteluissa rakennuksien perustuksista jouduttiin tinkimään valtion tuen saamiseksi. Rakentaminen tehtiin 1980-luvulla, joten rakennukset ovat n. 30 v. ikäisiä. Kuntotutkimuksien perusteella kosteusvauriot ovat kalliita korjata. Perussyystä eli laattaperustan kostumisesta ei päästäisi kuitenkaan eroon, joten on päädytty rakennusten purkamiseen. Alueen keskelle itäreunaan asennettiin v pohjaveden tarkkailuputki ja todettiin että vesi putkessa nousee 30-50cm ylitse maanpinnan. Alueen kuivatus ei onnistu. Perustamisolosuhteet ovat huonot eli ainoat toimivat perustamistavat olisivat paalutus tai kevennetty massanvaihto. Kumpikin ovat pientaloille kalliita. Alueen arvo rakennusmaana on negatiivinen. Ehdotamme korttelin 517 rakentamattoman osan poistettavaksi rakentamiskäytöstä ja muutettavaksi puistokäyttöön. Nyt purettavat vuokra-asunnot esitämme korvattaviksi samalle paikalle rakennettavalla lasten päiväkodilla, kooltaan 3-5 ryhmää ja n k-m2. Nykyisten rakennusten perustuksia voitaneen hyödyntää uudisrakentamisessa ja alue on painokuormittunut nyt 30v. Isonniityntie on mitoitettu kokoojatienä, joten palvelujen liikenne ei aiheuta verkollisia ongelmia. Alueen koko on n. 3,63 ha. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh )) Maankäyttölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että käynnistetään asemakaavan muutos korttelissa 157 osa ja tutkitaan onko mahdollista toteuttaa ko. tonteille päiväkoti ja aktiviteettipuisto. Samalla maankäyttölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville, jos kaavanmuutos päätetään kunnanhallituksessa käynnistää. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Asemakaavaluonnos Liite 3. Asemakaavaselostus

26 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta Kj:n päätösesitys: Kunnanhallitus päättää käynnistää asemakaavan muutos korttelissa 571. Käsittely: Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Merkittiin, että klo Sari Martniku saapui kokoukseen tämän pykälän esittelyn aikana ja Kari Kuisma poistui kokouksesta. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Asemakaavaluonnos Liite 3. Asemakaavaselostus Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Isonniityntien asemakaavaluonnos on säilynyt ennallaan mukaisena. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh ) Maankäyttölautakunta päättää asettaa asemakaavan muutosluonnoksen alustavasti nähtäville mielipiteiden antamista varten. Samanaikaisesti nähtäville asetetaan myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Luonnoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Maankäyttölautakunta Liite 1. Isonniityntien asemakaavan muutosluonnos Liite 2. Asemakaavan selostus Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Isonniityn asemakaavamuutosluonnos oli nähtävillä välisen ajan ja siitä saatiin 4 lausuntoa ja 4 mielipidettä. Perusturvalautakunta Kaavamuutoksen tarkoitus on muuttaa nykyinen asumisen korttelialue yleisten palvelujen alueeksi. Maankäyttölautakunnan mukaan Isonniityntien päässä korttelin 517 Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:n rakennuksissa on havaittu vakavia kosteusvaurioita, joiden vuoksi on päädytty rakennusten purkamiseen. Kaavaluonnoksessa ehdotetaan alueen itäreunan korttelin 517 rakentamaton osan poistettavaksi rakentamiskäytöstä ja muutettavaksi puistokäyttöön. Purettavien vuokra-asuntojen tilalle kaavamuutoksessa esitetään rakennettavaksi päiväkoti, kooltaan 3-5 ryhmää ja n

27 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tekninen lautakunta k-m². lsonniityntie on mitoitettu kokoojatienä, joten palvelujen liikenne ei aiheuta verkollisia ongelmia. Alueen koko on n. 3,63 ha. Kunnan investointisuunnitelmissa on esitetty keskustan alueelle rakennettavaksi uusi vähintään kuusiryhmäinen päiväkoti. Päiväkodin tulisi sijaita ns. kirkonmäen suunnalla suhteessa keskustaan. Näin sijoittuneena se täydentää asemanseudulle sijoittuvia päiväkotipalveluja. "Kirkonseudun alueella" sijaitsevat väliaikaiseksi tarkoitettu Ehnroosin päiväkoti (parakki n. 40 paikkaa 5-6 -vuotiaille ja Pikku-Pappilan päiväkoti (n. 30 paikkaa 1-6 -vuotiaille) seurakunnalta vuokratuissa tiloissa. Ehnroosin päiväkoti on rakennusteknisesti elinkaarensa päässä. Molemmat yksiköt ovat kooltaan liian pieniä. Vuonna 2012 laaditun koulu - ja päiväkotiverkkoselvityksen mukaan väestönkasvu keskustan alueella ennakoi 50 uuden paikan tarvetta vuoteen 2017, eli vähintään kolmeryhmäistä päiväkotia. Parhaillaan laajennettava Kaunismäen päiväkoti on huomioitu tällöin toteutettuna kohteena. Vuosina jää keskustan alueella eläkkeelle 5 perhepäivähoitajaa ja korvaava paikkatarve on 20 hoitopaikkaa eli kaksi päiväkotiryhmää, koska suurin osa on alle 3-vuotiaita. Näitä ei pystyttäne korvaamaan perhepäivähoidolla, vaan ainakin osan tilalle tarvitaan päiväkotipaikkoja. Kunnan kiinteistöohjelman ja kokemuksenkin mukaan päiväkodin tulee olla 5-8 ryhmäinen ja tilojen tulee sisältää mahdollisuus kerhotoiminnan tarjoamiselle, jotta palvelut pystytään toteuttamaan lasten ja perheiden tarpeiden mukaisesti monipuolisena varhaiskasvatuksen palveluina. Uudessa päiväkodissa tulee pystyä huomioimaan toteutusvaiheessa myös erityisryhmien tarpeet. Alueen Iiikenneturvallisuus tulee varmistaa sekä lasten mahdollinen itsenäinen liikkuminen ja esteetön kulku huomioiden. Kunnan kiinteistöohjelman mukaisesti päiväkodin koko tulee olla vähintään 5-8 ryhmää, jotta taloudellisuus, toiminnallisuus ja tehokkuus pystytään toteuttamaan optimaalisesti. Tämä on huomioitava, mikäli tontille suunnitellaan päiväkoti. Toiminnallisesti päiväkodin tulee olla yhdessä rakennuksessa ja erityisryhmien tarpeet tulee huomioida. Vastine: Muutetaan mitoitus on 1600 k-m² => 2400 k-m² ja laajennetaan päiväkodin tonttia. Varaudutaan yhteen rakennukseen kantavimmalla alueella Isonniityntien varressa jossa pohjamoreeni on lähempänä. Tekninen lautakunta Maaperän tulee ottaa huomioon rakennusten sijoittelussa. Vastine: Maaperätutkimukset ovat ohjanneet aiempien jo rakennettujen rakennusten sijoittelua. Rakennusala on rajattu "Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, joka on varattu lasten päiväkodille. (YS-1)" osalta enintään Isonniityntien varteen kantavimmalle maaperälle. Perustustapa ratkaistaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä.