Turun seudun Parkinson-yhdistys ry. Jäsenlehti 2/2014

Transkriptio

1 Turun seudun Parkinson-yhdistys ry Jäsenlehti 2/2014

2 Tässä numerossa Pääkirjoitus...3 Samma på Svenska...4 Aluekerhojen yhteystiedot...4 Rehabilitering samt semester på Svenska...5 Viimeinen Parkinson-nuorten ja nuortenmielisten tapahtuma Joensuussa..6 Syksyn aikana tapahtunutta Parkinson-elämää osa 1/3...8 Att leva med Parkinson del 1/3...9 Tukisukkia parkkilaisille ja omaisille - koulutettuja vertaistukihenkilöitä Turun seudun Parkinson-yhdistykseen...12 Toimintakalenterit Toimisto: Suvilinnantie 2, TURKU, puh Sähköposti: turunparkkis@gmail.com Kotisivut: Päivystys joka tiistai toimistossa klo Hallitus v Puheenjohtaja: Esko Myllylä, puh , esko.myllyla@gmail.com Varapuheenjohtaja: Harri Ristikankare puh , harri.ristikankare@elisanet.fi Hallituksen jäsenet: Varalla: Pirjo Kylä-Uuppo Lassi Velling Tapani Wikström Eva Hirvensalo Antti Reinikainen Erkki Kallionpää Anneli E. Salonen Anne Hoikkala Anne Karvonen Hannu Petäjoki Hannu Kärki Sihteeri: Eva Hirvensalo puh Rahastonhoitaja: Virpi Kalliola puh Jäsenrekisterinhoitaja: Tapani Wikström puh Suomen Parkinson-liiton liittohallituksen jäsenet: Esko Myllylä varsinainen jäsen v Jaakko Ylinen varsinainen jäsen v Seppo Maikola varajäsen v Harri Ristikankare varajäsen v Liittokokousedustajat v. 2014: Esko Myllylä, Eva Hirvensalo, Harri Ristikankare, Tapani Wikström, Pirjo Kylä-Uuppo ja Antti Reinikainen. Varalla: Erkki Kallionpää, Anne Hoikkala ja Anneli Salonen. Yhdistyksen aluekerhot: Turun seudun Parkinson-kerho, Loimaan seudun Parkinson-kerho, Lounais- Hämeen Parkinson-kerho, Paraisten seudun Parkinson-kerho/Pargas nejdens Parkinsonklubb, Salon seudun Parkinson-kerho, Someron Parkinson-kerho ja Uudenkaupungin seudun Parkinson-kerho. 2/2014 Julkaisija: Turun Seudun Parkinson-yhdistys ry Lehti julkaisee jäsenten kirjoituksia sitoumuksetta. Lehden osoite on Suvilinnantie 2, Turku, Päätoimittaja: Antti Reinikainen boknas1900@gmail.com Painos: 900 kpl Taitto ja paino: Jarkko Kokkala/Lightpress Oy puh Julkaisuajat ja deadline 2/2014 ilm. Deadline /2015 ilm. Deadline /2015 ilm. Deadline /2015 ilm. Deadline /2015 ilm. Deadline /2016 ilm. Deadline Ilmoituskoot: 1/1 190 x 270 mm tai A4 (210 x 297 mm) + 3 mm bleediä 1/2 190 x 131 mm 93 x 270 mm (pysty) 1/4 93 x 131 mm 1/8 93 x 63 mm 1/16 93 x 29 mm Lehden vastuu virheellisistä ilmoituksista rajoittuu ilmoitushintaan. Vuosikerta Yhdistyksen toimintaa voi tukea ostamalla itselle tai lahjaksi Parkissa-lehden vuosikerran (4 numeroa alkaeen 1/2015). Hinta: 80 Myynti: Antti Reinikainen boknas1900@gmail.com Logo ja nimi Lehden nimi on PARKISSA ja logo on venyttelevä kissa. Logon on piirtänyt Anu Hoikkala Virkkalasta. Anu on luovuttanut kuvan kaikki oikeudet julkaisijalle. Kansi Kansallismaisemaa Kolilta, kuva Antti Reinikainen 2

3 Pääkirjoitus Perjantaina saimme nauttia Turussa hotelli Caribiassa järjestetystä korkeatasoisesta Parkinson-seminaarista, missä maamme huippuneurologit luennoivat noin 200-henkiselle yleisölle Parkinsonin taudin tutkimuksen viimeaikaisista saavutuksia. Vaikka taudin syntymekanismi onkin yhä tuntematon, saimme kuulla, että uusia, oireita lievittäviä Parkinson-lääkkeitä kehitellään laajalla rintamalla eri maissa ja että piskuinen Suomikin on vahvasti mukana tutkimustyön eturintamassa. Tähän seminaariin ja samassa paikassa järjestettyyn iltajuhlaan huipentui Suomen Parkinson-liiton 30-vuotis juhlavuosi. 30 vuotta sitten kourallinen aktiivisia Parkinson potilaita päätti perustaa yhdistyksen, jonka tavoitteena oli koota potilaita yhteen, jakaa tietoa tästä sairaudesta, tehdä sairautta tunnetuksi yhteiskunnan päättäville tahoille ja näin ollen helpottaa jokaisen potilaan tilannetta. Tänään, 30-vuotta myöhemmin, on Liitosta kasvanut valtakunnallisestikin merkittävä toimija, johon kuuluu lähes 20 paikallisyhdistystä ja näiden kautta yli 8000 jäsentä. Kuitenkin Liiton perustehtävä on pysynyt ennallaan: Liitto pyrkii monin eri tavoin helpottamaan jokaisen jäsenensä arkea. Liitto on ja sen tulee olla olemassa jäseniään varten! Turun seudun Parkinson-yhdistyksen, -kerhon ja Olivia-ryhmän yhteiset Joulujuhlat perjantaina klo 18 Ravintola Olè, Veritas-stadion, Kupittaa JOULUBUFFET Onnea vielä kerran 30-vuotiaalle Suomen Parkinson-liitolle! Esko Joulupukki saapuu paikalle, joten pikkupaketti mukaan. Jouluista ohjelmaa, musiikkia ja joululauluja. Arpajaiset Tervetuloa! Ilmoittautuminen mennessä Eva Hirvensalo puh Hinta 30 sisältää joulubuffetin ja glögin. Maksu kerätään paikalla. Jäsentiedote 2/2014 3

4 Samma på svenska Ihan noin helpolla ei kumpikaan meistä ole pääsyt Kemiönsaaren treffien tähänastisissa tapaamissa. Kieltä on käännetty ja joissakin tapauksissa väännettykin, jos on ollut parempi niin. Paljon huumoria ja sekaan saaristolaista vaatimattomuutta. Ongelma ei kieli ole ollut, rikkaus enemminkin Väki täällä on tottunut siihen, ettei jokainen vastaantulija puhu samaa kieltä, sillä aikojen saatossa on käskijät ja jumalat vaihtuneet aina siitä riippuen, mistä ilmansuunnasta kulloinkin on tultu. Keitä me sitten olemme? Minä olen Antti Reinikainen Porvoosta syntysin, mutta nyt asun Turussa. Täysin ruotsalaisen äidin ja täysin suomalaisen isän esikoinen. Mukana tavallista enemmin rakkauden kieltä. Synnyin 50-luvun lopulla ja kotikaupunkini oli selvästi kaksikielinen. Enemmistökielenä ruotsi. Kouluja oli erikseen molemmille kieliryhmille, mutta ei se meitä lapsia mitään haitannut. Kaverit olivat kavereita, puhuvathan ne sitten kumpaa kieltä vain. Kotona kieli vaihtui kesken lauseen, eikä siinä mitään ihmeellistä. Näkyvä muutos tapahtui 60-luvulla, kun katukilvet vaihtoivat paikkaa, samoin kun Kirjasto nostettiin Bibliotek -sanan yläpuolelle. Suuret ikäluokat lähtivät valloittamaan uusia asuinalueita ja rakennustoiminnan kiihtyminen kaupungistumisen myötä muutti väestön kielitasapainoa. Väkeä lähti suurin joukoin Ruotsiin, mutta ei sielläkään riittänyt samma på svenska. Piti opetella ainakin Förskått ja Ärtsoppa, jotta pysyi rahassa ja ruuassa. Saaristostakin lähdettiin, mutta ei niin suuressa määrin kuin rajaseudulta. Suomalaisten muutto saaristoon oli hyvin pientä ja siinäkin syynä oli usein avioliitto paikallisen kanssa. Saaristo pysyi ruotsinkielisenä aina siihen asti, kunnes kesämökkirakentaminen alkoi 70-luvulla. Talvi palautti ruotsin taas enemmistökieleksi. Siltojen ja lossiyhteyksien myötä muutos suomalaisenemmistöksi tapahtuu hitaasti mutta varmasti. Se toinen meistä on Anne Hoikkala, os. Järnström, suomenkielisen äidin ja ruotsinkielisen isän lapsi. Esikoinen Aluekerhojen yhteystiedot Turun seudun Parkinson-kerho Puh.joht. Erkki Kallionpää Puh Sihteeri Anne Karvonen Puh Loimaan seudun Parkinson-kerho Puh.joht. Lassi Velling Puh Sihteeri Pirjo Kylä-Uuppo Puh Lounais-Hämeen Parkinson-kerho Puh.joht. Hannu Petäjoki Puh Salon seudun Parkinson-kerho Puh.joht. Jarmo Virtanen Puh Sihteeri Anne Hoikkala Puh (Iltaisin) Someron Parkinson-kerho Puh.joht. Mauri Salminen Puh Sihteeri Pekka Hietanen Puh Uudenkaupungin seudun Parkinsonkerho Sihteeri Eija Salonen Puh Paraisten seudun Parkinson-kerho Pargas nejdens Parkinsonklubb Yht.henkilö/kontaktperson. Antti Reinikainen Puh Olivia-ryhmä; Varhain Parkinsonin tautiin sairastuneet Puh.joht. Eva Hirvensalo Puh Sihteeri Tapani Wikström puh , 4

5 kuten minäkin. Sopivasti nuorempi eli 60-luvun alun lapsia. Anne oli se meistä, joka sai idean lähteä kotiin Kemiönsaarelle selvittämään missä paikalliset parkkarit luuraa ja saadanko ne saman pöydän ääreen. Alkuvaiheessa mukana oli myös Tapani Wikström, joka on nimestään huolimatta suomenkielinen. Jos en minä tuntenut Kemiönsaarta ennestään, ei Annenkaan kokemus Porvoosta ole ollut kovinkaan pitkäikäistä. Anne on käynyt vuoden 2004 jälkeen salolaisten työkavereiden kanssa useampana vuonna juuri ennen joulua Porvoon vanhassa kaupungissa haistelemassa ihania tuulahduksia vanhasta ajasta. Löytyihän sieltä myös Annelle tuttu yhdestä basaarista: Kemiöstä Porvooseen muuttanut piispa Björn Vikströmin rouva Maria. Anne tunsi jo Kemiössä asuessaan sekä Björn että Maria Vikströmin. Juttua riitti, Annen tuntien ja pitkiä katseita luotiin vieraaseen, joka kehtasi keskustella tuttavallisesti Rouva Vikströmin kanssa. Pyydyksiin tarttuikin lähes kaksikymmentä potilasta ja omaista, jotka kokoontuivat Annen kutsumana joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona Kemiönsaarella Villa Landetissa talon useissa eri kabineteissä kahvikupin ja sopivan informaation merkeissä. Väki on pääosin ruotsinkielistä, joukossa kaksikielisiä ja muutama täysin suomenkielinenkin. Minä ja Anne simultaanitulkkaamme molempiin suuntiin, Annepa jopa på Kimitoskå. Tilaisuuksien aiheet vaihtelevat Kelan, apteekkarin luennon, erillaisten asiakirjojen käytön ja täytön opettelun ja fysioterapian kautta keskusteluihin, musiikkiakaan unohtamatta. Osanottoprosentti on ollut kiitettävän korkea ja se sai minut kutsumaan itseni kylään omaan synnyinkaupunkini, Porvoon Paikallisen Parkinson-kerhon vieraaksi. Kuvittelin, että Porvoo selvästi vielä kaksikielisenä, saisi pienen Kemiönsaaren lailla koottua yksikielistä paikkakuntaa paremmin ihmisiä saman lipun alle. Tuntui hiukan oudolta tulla kotiin kylään, ovathan nuo sanat jotenkin ristiriidassa keskenään, mutta unohdin kielitieteen ja astuin minulle avatusta ovesta sisään Porvoon suomalaisen seurakuntakodin pienempään saliin. Varsågoda. Ruotsia ainakin täällä puhutaan ja seurakuntakoteja riittää kaksi samalle kadulle. Sali oli kauniisti katettu ja väen lisääntyessä suomenkielisten osuus lisääntyi. Meitä lienee ollut neljästätoista noin puolet. Saman verran oli väkeä yleensä Kemiönsaarella. Parhaimmillaan suomenkieltä puhuttiin Porvoossa, mutta ruotsiakin laitettiin sekaan. Kuulosti hyvin Kemiönsaarelaiselta. Siellä taas suomea laitetaan sekaan. Keskustelin myöhemmin Porvoon kerhon jäsenmäärästä ja sain kuulla, että niitä tässä kaksikielisessä kerhossa on 40, joten läsnäoloprosentti oli kohtuullinen. Yleistä parkkareiden passiivisuutta esiintyy kaksikelisyydestä huolimatta Porvoossakin, onhan kunnan asukasluku asukkaan paikkeilla. Sain kuulla aktiivisuudesta Parkinson kävelyn yhteydessä. Porvoossa oli myyty kahvia, arpoja ja makkaraa usean sadan euron edestä. Sillä voi maksaa osan jouluaterian kuluista. Anne tapasi jouluostoksilla Porvoossa tutun Piispan rouvan ja minäkin törmäsin tuttuihin vuosikymmenten takaa. Porvoon Parkinson-kerhon puheenjohtaja istui salissa minua vastapäätä. Kun hän esitteli itsensä Leena Linnovaaraksi, muistui lapsuus ja nuoruus mieleeni. Asuimme suuressa, puisessa vuokratalossa Porvoon vanhassa kaupungissa. Eräs asunnoista oli vuokralla ateljé-tiloina ja kukapa muu oli vuokralaisena kuin tunnettu porvoolaistaiteilija, alunperin rovaniemeläinen, Juhani Linnovaara, Leenan puoliso. Menneitä muisteltiinkin seuraavana päivänä heidän kodissaan teen ja piirakan kera eikä kotiinkaan tarvinnut lähteä tyhjin käsin. Suuret kiitokset kaikesta. Mitä matka opetti? No ainakin sen, että kaksikielisyys on pienten paikkakuntien juttu. Pienillä paikkakunnilla ihmiset tuntevat toisensa ja liikkuvat yhdessä. Osallistuvatkin yhdessä. Sen näkee Kemiönsaarella. Suuremmilla paikkakunnilla aktiivisuus on pienempää ja tosi isoilla paikkakunnilla taas riittää väkeä kun asukkaitakin on moninkertainen määrä. Silti tuntuu siltä, että Parkinson-väen tapaa parhaiten, ei päivällä treffeillä, vaan yöllä kahden aikaan netissä. Kielestä riippumatta. Ainahan voi sanoa: Samma på svenska. Antti Reinikainen ja Anne Hoikkala Rehabilitering samt semester på Svenska: FPA ordnar en svenskspråkig anpassningskurs som Parkurs för personer med Parkinson sjukdom under tiden i Maskun neurologinen kuntoutuskeskus. Information från FPA. Folkhälsan ornar en svenskpråkig anpassningkurs för personer med Parkinson sjukdom under Maj-månad 2015 i Sunnanvind, Åbo. Mera information senare. Höstsemester för svenskspråkiga ordnas i Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi, Österbotten av Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto - Självriskandelen för vuxna är 20 / dygn. - Ansökningstiden upphör Ordnas i samarbete med Psoriasis och Muskelhandikappsförbund. - Semesterorganisationen ansvarar för programmet. - Information och ansökningsblanketter : per telefon Anne Aulonen , anne.aulonen@mthl.fi samt (blanketten kan fyllas per dator och skrivas ut) Jäsentiedote 2/2014 5

6 Viimeinen Parkinson-nuorten ja nuortenmielisten tapahtuma Joensuussa Tulomatka ja tutustuminen On perjantaiaamu. Kello lähestyy seitsemää. Joukko turkulaisia Parkinsonyhdistyksen jäseniä nousee Tampereelle menevään junaan ja asettuu samaan vaunuun. Määrämpään on Joensuu. Tarkemmin sanottuna Hotelli Kimmeli ja siellä pidettävä valtakunnallinen Parkinson-nuorten ja nuortenmielisten tapahtuma. Viimeinen sellainen, tosin vain nimensä puolesta. Pitkä ja vaikea nimi korvataan vuonna 2015 lyhennyksellä ParDy15. Nimi kuvaa paremmin sairausryhmiä ja on edellisiä nimiä vähemmän ikäsidonnainen. Mainittakoon tässä samalla, että ParDy15 järjestetään Salossa elokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna Turun seudun Parkinson-yhdistys ry:n toimesta. Parin junanvaihdon jälkeen ryhmä saapui onnellisesti Pielisjoen kaupunkiin aikataulun mukaisesti klo 14. Vastassa olivat tilaisuuden järjestäjät Riitta ja Seikku sekä muualta tullut väki. Halaamisen vihdoin loputtua päästiin majoituspuuhiin ja tuliaiskahville. Samalla havaittiin, että Turku oli hyvin edustettuna. Neljästäkymmenestä osallistujasta kymmenen oli Turusta. Tervetulotilaisuuden avasi Jenni Laasonen hotellin edustajana ja Aarno Komu järjestäjien taholta. Tellervo Romppanen perehdytti vieraat kaupungin historiaan ja kunnon äänenavauksen jälkeen kabinetissa kaikui yhteislaulu. Ennen päivällistä ehdittiin vielä hetki tanssia. Kimmelissä oli P-päivät, sillä hotellissa juhli Parkinson-väen lisäksi ainakin Pelastuslaitos ja Pitäjäseura rajantakaisesta Karjalasta Musiikkia joka makuun Joensuussa järjestettiin Joen Yö -festivaali. Sitä ei voinut olla huomaamatta, kun lähti kävellen kohti keskustaa. Iloisia ihmisiä joka puolella ja halukkaat pääsivät laulamaan karaokea aina sulkemisaikaan saakka. Ilosaaressa oli nuorille suunnattu Supasoul-fest. Voi sanoa, että kaupunki oli yhtä juhlaa, mutta ilman rähinöitä. Vuode kutsui väsyneitä matkalaisia vasta kellon ollessa pitkän matkaa yli puolenyön. Kolia ja keilojen kolinaa Aamuaurinko herätti nukkuvat parkkarit ja lääkeluennon jälkeen väki jakautui kahtia. Seikku esikuntineen oli jo ilmottautumisvaiheessa kertonut päivänohjelmana olevan joko käynti Kolilla tai keilakisa harjoitteluineen Kuntokeitaalla. Linja-auto odotti ruokailusta tulevia parkkareita. Pienen sähläilyn jälkeen saatiin keilaporukka kokoon ja vietyä hallille. Linja-auto jatkoi kohti Kolia. Matka ohjelmassa oli mm tietokilpailu ja lauluvisailu. Mukana oppaana ollut Tellervo Romppanen tiesi hämmästyttävän hyvin niin Joensuun paikallishistorian kuin matkalla olevien sivuteiden muinaiset asukit ja näiden sukulaissuhteet. Auto toi matkalaiset Kolin juurelle ja rinteen suuntainen hissi vei heidät ylös Hotelli Kolin pihaan. Ilmari Martikainen liittyi mukaan ryhmän oppaaksi. Ikänsä paikkakunnalla asuneena Ilmari tiesi Kolista kaiken. Moni meistä muistaa humoristisen oppaan tarkan jääkauden loppumisajan vuotta sitten. Opettaja oli Ilmarin luokalle kertonut jääkauden loppuneen vuotta sitten ja tuosta opettajan kertomuksesta on nyt 61 vuotta aikaa. Hotellin pihasta noustiin kohti paikan korkeinta huippua, Ukko-Kolia. Samalla 6

7 ihailtiin taustalla olevan Pielisen ja Kolin muodostamaa kansallismaisemaa. Käytiin myös Akka Kolilla ja lopuksi vielä Pahalla-Kolilla. Lähes yhtä korkeita vaaroja kaikki kolme. Viime mainitulla on jylhän kaunis luonnon oma kirkko, jossa Sibeliuskin sai elämänuskonsa takaisin käytyään paikan päällä syöpäleikkauksen jälkeen v Janne kuoli vasta v Paikka on hämmästyttänyt jopa ulkomaisia kirjailijoita karulla kauneudellaan. Huipuilta näkyi yksittäisiä kohteita todella kaukaa esimerkiksi Joensuun keskusairaala erottuu 80 km päästä. Keilahalli ei näkynyt, mutta keilakisa oli saatu pidettyä ja keilaajat olivat Kimmelissä. Iltajuhla Paluumatkan jälkeen oli vuorossa maittava juhlaillallinen ja ilta jatkui kabinetissa Kitaristi-laulajan, pienen näytelmän ja 150 erillaista ääntä hallitsevan imitaattorin toimesta. Pääsipä yleisökin mukaan imitoimaan imitaattorin henkilöhahmoja. Mikäpä se paremmin loppuun sopisi kuin karaoke alakerran baarissa tai kaupungilla.yön jälkeen oli jäljellä vain huoneiden luovutus ja ruokailu. Lähtöitkujen jälkeen väki lähti tyytyväisenä kotimatkalle. Ensi vuonna Saloon Antti Reinikainen PS. Kiitos mukavasta juhlasta. Hauskaa ja monipuolista ohjelmaa oli sopivasti, muttei liikaa. Riittävästi taukoja ohjelmien välissä ja mykistävä Koli. Kiitos vielä kerran! AR Syksyn aikana tapahtunutta 2014 Kuva Antti Reinikainen Kuva Jukka Vaittinen Nuorten ja nuortenmielisten tapaaminen Joensuussa Kuva Antti Reinikainen Kuva Jukka Vaittinen Jäsentiedote 2/2014 7

8 Kävelytapahtuma Turun Torilla Kuva Antti Reinikainen Svenskspråkig Parkinsonsymposium i Helsingfors. Kuva Antti Reinikainen Karaoketaksi Parkinson-liiton 30-vuotisjuhlat Turussa. Kuvat Anne Hoikkala 8

9 Kuvat Arja Pasila Meiltä saat Bonusta vapaan kaupan tuotteista. Palvelemme ma-pe 9-21, la 9-18 ja su Kauppakeskus Myllyssä Prisman vieressä. Tervetuloa! puh Jäsentiedote 2/2014 9

10 Parkinson-elämää osa 1/3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. YLEISTÄ PARKINSONIN TAUDISTA 2.1 Taustaa lyhyesti 2.2 Mitä on Parkinsonismi 2.3 Yleisyys 2.4 Kuka sairastuu Parkinsonin tautiin 2.5 Oireet 2.6 Diagnosi 3. PARKINSONIN TAUDIN HOITO 3.1 Lääkehoito 3.2 Kirurgia 3.3 Liikunta 3.4 Ravinto 4. ITSEHOITO 4.1 Arjessa selviäminen 4.2 Parkinsonin tauti ja työelämä 4.3 Autoilu 4.4 Kymmenen hyvää ohjetta 4.5 Parkinsonin taudin lääkekorvaukset 5. HOITO 5.1 Hoitohenkilökunnan apu 5.2 Jokapäiväisiä ongelmia 5.3 Omaiset 6. SUOMEN PARKINSON-LIITTO 7. SAIRASTUNEEN HAASTATTELU 1. Johdanto Oletko itse, tai joku lähipiiristäsi, saanut viime aikoina diagnoosin Parkinsonin tauti? Parkinsonin tauti on monelle tuntematon, ja se herättää monia kysymyksiä. Tämä kertomus kuvailee Parkinsonin tautia (vastedes PD) lyhyesti ja ymmärrettävästi niin yleiseltä kuin lääketieteelliseltä kannalta katsottuna. Kertomus jatkuu vielä kahdessa lehdessä ja jokaisessa on mukana myös alkuperäinen, ruotsinkielinen versio. Tekijä ei halua nimeään julkisuuteen, mutta kiitän häntä hyvästä alkuperäistekstistä ja kiitos myös luvasta tuoda kertomus muidenkin luettavaksi. 2. Yleistä Parkinsonin taudista PD on neurologinen ja usein hitaasti etenevä sairaus. Sairaus tuhoaa välittäjäainetta, dopamiinia, tuottavia soluja. 10 Dopamiini toimii aivojen hermosolujen viestityksessä välittäjäaineena. Solut tuhoutuvat hitaasti ja oireet alkavat näkyä. Ennen ei tässä vaiheessa voitu tehdä mitään. Nykyisillä lääkkeillä voidaan kuitenkin lievittää tehokkaasti oireita. Sairastuminen: alle 30-v on mahdollista, mutta epätodennäköistä. Suomen väestöstä sairastuu 1-2 henkilöä / 1000 henkilöä. Suurin osa sairastuneista on miehiä. Yleisin ikä sairastua on vuotta. 2.1 Taustaa lyhyesti Tuntuu siltä kuin Parkinsonin tauti olisi ollut olemassa kautta aikain. Tekstit Intialaisessa kronikassa v.1000 ekr kertovat ihmisiä vaivaavasta PD:tä muistuttavasta sairaudesta. Tämä krooninen, etenevä sairaus ilmenee lihaskontrollihäiriöinä. Sairaus on saanut nimensä englantilaisen lääkärin James Parkinsonin mukaan ( ). Hän kirjoitti mm julkaistun kirjasen An essey of a shaking palsy. Siinä hän kuvailee kuutta henkilöä, jolla oli samanlaisia vaivoja, kuten eteenpäin työntyvä kehon asento, lyhyet askeleet sekä vapinaa käsissä ja jaloissa. 2.2 Mitä on Parkinsonismi? PD sekoitetaan usein Parkinsonismiin. Kyseessä on ihan eri sairaus. Parkinsonin taudilla ja Parkinsonismilla on samanlaisia oireita. Esim. jäykkyyttä, vapinaa ja liikkumisen vaikeutta, mutta levodopa tehoaa huonosti ja lisäksi on oireita, joita ei PD:ssa tavallisesti ole. 2.3.Yleisyys Tauti on yleistynyt pidentyneen eliniän vuoksi erityisesti, maissa. PD:n sairastutaan yleensä iäkkäänä Suomessa sairastuu 1-2 henkeä 1000 asukasta kohden. Suomalaisista sairastuu n 750 henkeä Parkinsonin tautiin vuosittain. Sairastuneista enemmistö on miehiä. Yleisin sairastumisikä on vuotta. Sairastuminen alle 30-vuotiaana on mahdollista, mutta harvinaista. 2.4 Kuka sairastuu? PD:n aiheuttajaa ei tiedetä. Tieteellisissä tutkimuksissa on eräänä syynä pidetty ympäristömyrkkyjä, jotka saattavat olla syy taudin varhaiseen puhkeamiseen. Mikäli jommalla kummalla vanhemmista on PD, lapsella on 50% mahdollisuus kantaa perimässään tautia seuraavalle sukupolvelle. vaikka ei itse sairastukaan PD :n. Taudin periytymisestä ei ole selvää näyttö. Maailmalle levisi 1920-luvulla unitaudin tyyppinen sairaus, joka aiheutti monelle PD:n tyyppisiä oireita. Unitautiepidemian tyyppinen sairaus herätti epäilyjä siitä, että sairauden syynä oli infektio, joka tuhosi suurimman osan dopamiinia tuottavista soluista. PD:n oireet tulevat näkyviin vasta kun noin 80% dopamiinia tuottavista soluista on tuhoutunut. Lapsuudessa koettu, dopamiinia tuottavien solujen infektio voi mahdollisesti aikaansaada PD:n. 2.5 Oireet PD:n oireet eivät ole jokaisella sairastuneella samanlaisia. Yleisimpia ovat kuitenkin lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus ja tasapainovaikeudet. Oireet näkyvät ensin toisessa kädessä tai jalassa, ensin toispuoleisesti ja myöhemmin molemmilla puolilla. Toisille tulee oireita ensin yläraajoihin ja toisille taas alaraajoihin. Toiset oireet muistuttavat autonomisen hermoston häiriöitä,mm matalaa verenpainetta, ummetusta, ihon rasvoittumista, hikoilua, virtsaamisvaivoja, ja puhe voi muuttua epäselväksi. Masennusta ja häiriöistä kongnitiivisissä toiminnoissa voi esiintyä, esim. depressiota, kosketusyliherkkyyttä, sosiaalista eristäytymistä, ajatusten hitautta ja huonoa hajuaistia. Riskinä on, että % potilaista saa dementian. Seuraavaksi kerron kolmesta yleisimmästä oireesta: Vapina (Tremor) Ensimmäisenä vapina, jota esiintyy 75 % sairastuneista. Tavallisesti vapina alkaa sormista, varsinkin jos on hermostunut tai stressaantunut. Vapina voi alkaa myös toisessa kädessä ja siirtyä saman

11 puolen jalkaan vuosien tai kuukausien kuluessa. Joskus vapina voi levitä myös kieleen ja leukaan, muttei koskaan päähän. Joskus vapina voi olla ainoa oire ja sekin niin lievä, että vapinan saa omalla tahdolla loppumaan. Lääkkeet eivät tehoa kovin hyvin vapinaan. Vapinan kesto voi olla kovin lyhyt, mutta voi pidentyä päivän aikana. Siihen vaikuttaa myös raajan asento. Kun vapiseva kehonosaa aktivoidaan, vapina vähenee tai loppuu. Stressi, väsymys ja hermostuminen lisäävät oireita. Jäykkyys (Rigiditeetti) Lihasjännitys ja jäykkyys lisääntyvät Parkinsonin taudissa. Lihasjännitystä esiintyy jopa levossa. Tämä johtuu sitä, että ojentajalihakset eivät rentoudu kuten terveillä ihmisillä. Jäykkyyttä esiintyy kehon sillä puolella, mistä sairaus alkoi. Jäykkyys ja hitaus kuuluvat usein yhteen. Jäykkyys tekee pukeutumisesta, liikkeen aloittamisesta tai peseytymisestä vaikeaa. Sairaus muuttaa kehon asentoa. Selkä kallistuu eteenpäin ja kädet lukkiutuvat tiukasti kehoon kiinni molemmin puolin. Tasapainon vuoksi polvet ovat usein koukussa. Lukkiutunut asento tekee kaikista liikkeistä vaikeita. Hidasliikeisyys (Hypokinesia) Hidasliikkeisyys kuuluu Parkinsonin tautiin. Liikkeiden aloittaminen voi olla vaikeaa tai hidasta. Vaikeuksia voi olla käsien motoriikassa, silmien liikuttamisessa, puheessa tai askelkuvioissa. Lihakset jaloissa eivät toimi kuten pitäisi, vaan askelista tulee lyhyitä ja laahaavia. Lihasheikkoutta voi esiintyä, sillä lihakset eivät jaksa toistuvaa liikettä. Parkinsonin tautia sairastavan katse saattaa olla tuijottava. Tämä johtuu vähentyneistä silmälihaksen liikkeestä. Lihasheikkous voi saada ihmisten kasvot näyttämään aloitekyvyttömättömiltä. Kielen ja nielun lihaksista tulee hitaita ja jäykkiä. Tämä heikentää puheen voimakkuutta. 2.6 Diagnoosin teko PD:tä ei voida diagnosoida verikokeella eikä röntgentutkimuksella. Lääkäri tekee diagnoosin potilaan sairashistorian perusteella. Potilas kertoo oireistaan ja neurologi tekee kliiniset tutkimukset, joissa hän tutkii mm. refleksit, lihasjäykkyyden sekä tasapainon. Tietokonetomografiaa ja ja muuta kuvausta käyttämällä neurologi sulkee pois muut mahdolliset syyt. Kuvantaminen ei kerro, onko kuvattavalla PD, mutta se sulkee pois muut sairaudet. PD:n varmistamiseksi voidaan potilaalle antaa pieni määrä lääkettä esim levodopaa. Jos lääke auttaa, varmistuu samalla diagnoosiksi PD. Jokainen meistä reagoi eri tavalla saatuaan tietää sairastavansa PD :ta. Sairauden aiheuttamat kemialliset muutokset tekevät monesta alakuloisen. Tutkimustulos voi tuntua monelta helpottavalta, kun vihdoinkin tietää mitä sairastaa. Läheisten läsnäolo tässä tilaisuudessa on suositeltava tukena lääkärikäynnissä ja samalla oppimassa uusia asioita PD:stä. Käännös ja muokkaus Antti Reinikainen. Jatkuu suraavassa numerossa. Att leva med Parkinson del 1/3 INNEHÅLLSFÖRTECKNING: 1. INLEDNING 2. ALLMÄNT OM PARKINSONS SJUKDOM 2.1 Kort bakgrundsbeskrivning 2.2 Vad är Parkinsonism? 2.3 Hur vanlig är sjukdomen? 2.4 Vem insjuknar i Parkinsons sjukdom? 2.5 Symtomer 2.6 Att ställa diagnos 3. BEHANDLING AV SJUKDOMEN 3.1 Läkemedel 3.2 Kirurgi 3.3 Motion 3.4 Kost 4. EGEN VÅRD 4.1 Att klara vardagen hemma 4.2 Att ha Parkinsons sjukdom i arbetsliv 4.3 Bilkörning 4.4 Tio goda råd 4.5 Ersättning av Parkinsons mediciner 5. OMVÅRDNAD 5.1 Hjälp av vårdpersonal 5.2 Vardagliga problem att tänka på 5.3 Anhöriga 6. FINLANDS PARKINSON- FÖRBUND 7. INTERVJU 1. Inledning Har du, eller någon av dina anhöriga, fått diagnosen Parkinsons sjukdom? Parkinsons sjukdom är okänd för de flesta och den har många frågetecken omkring sig. Denna texten beskriver Parkinsons sjukjdomen (härefter PD) enkelt och lättfatligt både från den almänna och medicinella synvinkeln. Texten fortsätter i två Parkissa tidningar och alla tre innehåller också den orginala, svenskspråkiga versionen. Författaren vill vara inkognito, men jag vill tacka för den goda originaltexten och rättigheterna, så att också andra personer kan läsa texten. 2. Allmänt om Parkinsons sjukdom Parkinsons sjukdomen är en neurologisk och i flesta fall en långsamt framskridande sjukdom. Vid sjukdomen förstörs cellerna i hjärnan, som tillverkar signalstubstanssen dopamin. Hjärnan använder dopamin för att skicka signalerna mellan hjärnceller. Hjärnan får då svårare att kontrolera signalerna mellan hjärncellerna. Närvcellerna förstörs inte direkt, utan det är en långsam prosess. Dopaminhalten blir allt lägre och symtomerna börjar synnas ju mera celler förstörs. Tillsvidare finns det ingen behandling som kan hindra sjukdomens fortskridande, men nuförtiden medisineringen kan effektivt lindra sjukdomens symptom. Jäsentiedote 2/

12 2.1 Kort bakgrundsbeskrivning Det verkar som om PD funnits i alla tider. Texterna i de indiska Veda-skrifterna från 1000-talet FÖRE Kristus berättar att människor redan då var drabbade av Parkinson liknade besvär. Denna kroniska, framskridande nervsjukdom vidtar sig genom olika störningar i muskelkontrollen och sjukdomen har fåt sitt namn efter den engelska läkaren James Parkinson ( ). Han skrev bl.a en liten skrift med titteln An essey on the shaking palsy som utgavs Texten beskriver 6 personer som hade likadana besvär såsom framåtlutande kroppshållning, gång med korta steg och darrningar i armar och ben. 2.2 Vad är Parkinsonism? Ofta kan man blanda Parkinsonism med Parkinsons sjukdom, men det är inte samma sak. Parkinsonism har flera symptom, som är likadanna vid Parkinson sjukdom dvs stelhet, rörelsesvårigheter och skakningar. Parkinsonism skiljer sig från Parkinsons sjukdomen om att effekten av t.ex läkemedlet levodopa är sämre och dels kan det förekomma symptomer som inte är vanliga i Parkinsons sjukdom Hur vanlig är sjukdomen? Sjukdomen har blivit vanlig på senaste åren i utvecklade länder, eftersom de mänskliga livslängden har förlengts och största delen av de som insjuknas är äldre. Av hela Finlands befolkningen insjuknar ca. 1-2 personer/ 1000 invånare. Årligen insjuknar ca. 750 personer i Parkinsons sjukdom. Det har visats, att män drabbas oftare än kvinnor. Vanligtvis insjuknar man i åldern år. Det är ganska ovanligt att få sjukdomen före man fyllt 30, men det är möijligt. 2.4 Vem insjuknar i Parkinsons sjukdom? Man vet inte ännu vad som orsakar sjukdomen. Enligt vetenskapliga undersökningar så finns det en möjlighet att gifter i omgivningen kan framkalla sjukdomen och få den att bryta ut tidigare. 12 Men det finns 50-prosents chans att få arvsanlaget om det finns hos en av föreldrarna. Man kan föra arvsanlaget vidare till nästa generation, fast man inte själv insjuknar. Men än idag har man inte kunnat bevisa att sjukdomen skulle vara ärftig. Det gick en virussjukdom på 1920-talet av sömnsjuketyp över världen som gjorde att många människor drabbades av Parkinsons liknande symptom. Denne sömnsjuke-epidemin som gick på 1920-talet skapade en misstanke om att det kunde vara att vissa infektioner drabbade hjärnan och dödade en stor del av dopamincellerna. För att Parkinsonscsymptom skall brytas ut så krävs det att man förlorar ca. 80 prosent av dopamincellerna. Om man i barndomen genomgår en infektion förlorar celler, kan man senare i livet insjukna i Parkinsonsymptom. 2.5 Symptom Symptom av Parkinsons sjukdom varierar mycket olika hos varje person. De vanligaste symptomena är skakningar i vila, muskelstelhet, långsamma rörelsel och balansproblem. Symptomena börjar oftast i den ena handen eller foten. Först på samma sidan, och sedan på motsatta. Vissa får symtomer i övre extremiterna och andra i nedre. Övriga symptom kan förekomma som olika störningar i det autonoma nervsystemet bl.a lågt blodtryck. förstoppning, fet hy, svettningar, uringsbesvär och talet kan bli otydligt. Depression och problem med kognitiva funktioner kan förekomma t.ex depresiva symptom, ökad känslighet, social isolering, långsamhet i tankeverksamheten, minnesluckor och nedsatt luktsinne. Ofta finns risken att ca prosent av Parkinsons patienter får demens. Som följande skall jag berätta om de tre mest vanligaste symptom som uppstår vid Parkinsons sjukdom. Skaknigar/Darningar (Tremor) Det första symptomer är skakningar, som uppstår hos cirka 75 prosent av de som insjuknat. Vanligtvis börjar skakningarna i fingrarna, oftast när man blir stressad eller orolig. Också kan skakningana börja i ena handen och sprida sig i månar eller år till benen. Någon gång kan skakningana även sprida sig till hakan eller tungan, men huvudet skakar inte. Ibland kan skakningarna vara mycket lindriga och det enda symptomet. Man kan få en lindrig skakning att stoppa med egen vilja. Medicinerna är inte så efektiva mot skakning. Längden på skakningar kan variera från en minut till längre tid vid dagens lopp och är beroende på benets och armens ställning. När den drabbade kropsdelen aktiveras, minskar eller upphörs skakningarna. Stress, nervositet eller trötthet gör att symptomerna blir värre. Stelhet (Rigiditet) Muskelspänning och stelhet ökar vid Parkinsons sjukdom. Till och med i vila uppkommer muskelspänning. Detta beror delvis på att sträkkusklerna t.ex i armar och ben inte slapnar av vid rörelsen som det gör vid en frisk människa. Stelheten förekommer mest i nacken, axeln och höftet och muskelvärk kan höra till detta. Stelhet förekommer på den sidan sjukdomen först har börjats. Ofta hör stelhet och långsamhet ihop. Stelheten gör att man får svårt att klä på sig, böija sig och tvätta sig. Sjukdomen gör att kropshållningen förändras, ryggen blir framåtlutande, armarna blir låsta och hålls stadigt intill sidorna. För att inte tappa balanssen hålls knäna lätt böijda. Den fastlåsta hålningen gör att varje rörelse blir svårare att utföra. Långsamma rörelser (Hypokinesia) Vid Parkinsons sjukdom uppstår långsamma rörelser. Det kan vara svårt att påbörja en rörelse och det kan gå långsammt att utföra den. Man kan få svårigheter med handmotorik, ögonmuskulatur, talförmåga och gångmönster. Dvs. att musklerna i benen inte fungrerar som vanligt och stegen blir korta och släpande. Man kan även känna muskelsvaghet och detta beror på musklerna inte kan uppföra upprepade rörelser. Hos en person med Parkinsons sjukdom, kan blicken värka stirrande och det beror på att blinkningarna blir färre i ögat. Muskelstelheten kan också göra att man se utryckslös i ansiktet. Tungans och svalgets muskler blir långsamma. och styva. Det orsakar svagare ljudstyrka. 2.6 Att ställa diagnos Man kan inte diagnostisera Parkinsons sjukdom varken med blodprov eller röntgen. Neurologen fastställer diagnosen med hjälp av sjukdoms historin Patienten berättar om sina symptom. Neurologen gör en klinisk undersökning där

13 han undersöker reflex, muskelspänning och balans. För att utesluta andra opsaker undersöker man andra delar av närvsystemet med hjälp av datatomograf och datakamera undersökning. Bilderna visar inte att man har Parkinsons sjukdon men utesluter andra möjliga orsaker. För att vara säker på att man har Parkinsons sjukdom, så får man testa på en parkinsonmedicin, vanligtvis levodopa. Om medicinen hjälper då visar det sig att man har Parkinsons sjukdom. Om inte medicinerna hjälper, då har man inte Parkinsons sjukdom. Alla männikskor reagerar på olika sätt då man får diagnosen Parkinson. Oftast blir man nedstämd av de kemiska förändringarna i hjärnan som sjukdomen orsakar. Sjukdoms besked kan kännas för en del som en lättnad att entligen få veta vad man har. Det kan vara bra att ha en närastående med som stöd vid läkarbesök, och för att lära sig om sjukdomen. Översättning Antti Reinikainen Fortsätter i följande nummer. Tukisukkia parkkislaisille ja omaisille - koulutettuja vertaistukihenkilöitä Turun seudun Parkinson-yhdistykseen Kuten niin usein ennenkin, edistys Suomeen saapui jälleen Turun kautta Suomen Parkinson-liiton ihka ensimmäiset koulutetut vertaistukihenkilöt Parkinsonin tautiin sairastuneille ja heidän omasilleen valmistuivat lokakuun alussa. Jokainen vapaaehtoistoiminnassa mukana oleva on toiminut enemmän tai vähemmän vertaistukihenkilönä muille osallistujille, mutta koulutusta tähän ei aiemmin ole ollut tarjolla. Turun Parkinson-yhdistykseen koulutetut tukihenkilöt saivat kahden lauantaipäivän verran tietoa mm. kriisin vaiheista, vuorovaikutuksesta ja kuuntelijan kultaisista säännöistä. Koulutus järjestettiin osittain yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistyksen kanssa. Seuraava parkkislaisten koulutus järjestetään marraskuussa Jos siis kaipaat kuulevaa korvaa ja luotettavaa ihmistä, jonka kanssa keskustella sairaudesta ja sen kanssa elämisestä, ota rohkeasti yhteyttä osaaviin ja ymmärtäviin vertaistukihenkilöihin! Vertaistukihenkilöt Parkinsonin tautia sairastaville: Pirjo Kylä-Uuppo p , pirjo.kyla-uuppo@luukku.com Taina Kuivamäki p Pekka Hakala p , pekka.hakala3@gmail.com Vertaistukihenkilöt omaisille: Anne Wikström p , annelaakso@hotmail.com Heikki Kuivamäki Teksti ja kuva: Milla Roos Kuvassa vasemmalta Anne, Pirjo, Heikki, Taina ja Pekka. Jäsentiedote 2/

14 Toimintakalenterit Päivitetty vk/ah Pvm Tapahtuma Aika Paikka Osoite Yhteyshenkilö Puh/ s-posti Ilmoitaudu Lisätiedot alk lop mennessä Järjestäjä Joulukuu 2014 Pe 5. JOULUJUHLA 18:00 22:00 Olè-ravintola Veritas-stadion Eva Hirvensalo Kts. Kutsu Tammikuu 2015 Ma 05. Hallituksen kokous 18:00 Suvituuli Suvilinnantie 2 Esko Myllylä HUOM PÄIVÄ!! La 17. Terapeuttista tanssia 13:00 14:00 Manilla It. Rantak. 64 Anne Karvonen Kts. Erill. Kutsu La 24. Terapeuttista tanssia 13:00 14:00 Manilla It. Rantak. 64 Anne Karvonen Kts. Erill. Kutsu La 31. Terapeuttista tanssia 13:00 14:00 Manilla It. Rantak. 64 Anne Karvonen Kts. Erill. Kutsu Helmikuu 2015 Ti 3. Hallituksen kokous 18:00 Suvituuli Suvilinnantie 2 Esko Myllylä La 7. Terapeuttista tanssia 13:00 14:00 Manilla It. Rantak. 64 Anne Karvonen Kts. Erill. Kutsu La 14. Terapeuttista tanssia 13:00 14:00 Manilla It. Rantak. 64 Anne Karvonen Kts. Erill. Kutsu La 21. Terapeuttista tanssia 13:00 14:00 Manilla It. Rantak. 64 Anne Karvonen Kts. Erill. Kutsu La 28. Terapeuttista tanssia 13:00 14:00 Manilla It. Rantak. 64 Anne Karvonen Kts. Erill. Kutsu Maaliskuu 2015 Ti 3. Hallituksen kokous 18:00 Suvituuli Suvilinnantie 2 Esko Myllylä Ti 7. Terapeuttista tanssia 13:00 14:00 Manilla It. Rantak. 64 Anne Karvonen Kts. Erill. Kutsu Ke 18. Risteily 19 Turun satama Esko Myllylä Lisätietoja myöh. Ke 25. Kevätkokous Suvituuli Suvilinnantie 2 Esko Myllylä kts.erillinen kok kutsu Paraisten lähellä kaksikieliset tapahtumat ja tilaisuudet Tvåspråkig program nära Pargas Päivitetty ah Pvm Tapahtuma Aika Paikka Osoite Yhteyshenkilö Puh/ s-posti Ilmoitaudu Lisätiedot alk lop mennessä Järjestäjä December/ Joulukuu 17 Parkkis-treffit Café Sågbacken Sahatie 7, Kemiö Antti Reinikainen Parkkis-träff Sågvägen 7, Kimito Anne Hoikkala Januari/ Tammikuu 28 Parkkis-treffit Café Sågbacken Sahatie 7, Kemiö Antti Reinikainen Parkkis-träff Sågvägen 7, Kimito Anne Hoikkala Februari/ Helmikuu 25 Parkkis-treffit Café Sågbacken Sahatie 7, Kemiö Antti Reinikainen Parkkis-träff Sågvägen 7, Kimito Anne Hoikkala Mars/ Maaliskuu Parkkis-treffit Café Sågbacken Sahatie 7, Kemiö Antti Reinikainen Parkkis-träff Sågvägen 7, Kimito Föreläsning Vårdplan på Kimitoön januari 2015 Sihteeri Anne Hoikkala Parkinson-risteily maaliskuussa 2015 Turusta Kontaktperson/ yhteyshenkilö: Antti Reinikainen Parkinson-kryssning i mars 2015 från Åbo En skild annons om Rehabiliterings kurser på svenska i Finland år

15 Tillfällen ordnad av Åland Uppdaterat ah Datum Tillfällen Tid Ort Adress Kontaktperson Tel/ E-post Anmäl dig Tilläggsuppg. från till senast Ordnas av December 1. Studieresa till Hummel- 07:15 bussplan, M:hamn HandiCampen Pris 30 gården, Siggtuna fråga efter lediga plats 3. Minimässa i Maxinge 12:00 17:00 Internationella Handikappsdagen 6. Julfest på Hjorten 18:00 Ålands hotell och rest. HandiCampen Julbuffé 25 /32 skola bindande medlem/icke medlem assistent gratis 9. Värmehjälpmedel 18:00 HandiCampen Bert Magnusson 10. Föreningsbingo 18:00 HandiCampen 6 inkl kaffe m dopp Januari Föreläsning Vårdplan Kimitoön Minna Meriläinen NV, SAMS fanns inte uppgifter ännu Februari fanns inte uppgifter ännu Mars fanns inte uppgifter ännu Parkinson-kryssning från Åbo Anne Hoikkala Kontaktperson för Åland Anne Hoikkala Ålands Neurologiska förening ahkmito1@gmail.com ordförande Viveka Landgärds tel: sekreterare för Salonejden Parkinson-klubb eller viveka.landgards@aland.net medlem i styrelsen för Åbonejdens Parkinson rf ledare för Parkkis-träff på Kimitoön Stödgrupp för Parkinson-patienter i Åland Ta gärna kontakt om du vill få information om Parkinson i Finland. Eva Helling även stöddiskussioner på svenska Organisationssekreterare utom styrelsen alnf[at]handicampen.ax En skild annons om Rehabiliterings Tel eller kurser på svenska i Finland år måndag, tisdag och torsdag I Masku Neurologinen kuntoutuskeskus skall det ordnas PÅ SVENSKA EN ANPASNINGSKURS som parkurs för klienter med Parkinson sjukdom. Patienter tas emot från hela Finland och tidpunkten är Kursnr är För mer information kan du med fördel vända dig till rehabiliteringssekreterarna: Tfn Tfn Jäsentiedote 2/

16 Turun seudun Parkinson-kerho Päivitetty vk/ah Pvm Tapahtuma Aika Paikka Osoite Yhteyshenkilö Puh/ s-posti Ilmoitaudu Lisätiedot alk lop mennessä Järjestäjä Joulukuu 2014 Ti 2 Salijumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen Vetäjä fysioterapeutti Ti 2 Pelkkis Anne Karvonen Ke 3 Allasjumppa Anneli Salonen Vetäjä fysioterapeutti To 4 Allasjumppa Vetäjä fysioterapeutti Pe 5 JOULUJUHLA Olè-ravintola Veritas-stadion Eva Hirvensalo Kts. Erillinen kutsu Ti 9 Salijumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen Ti 9 Pelkkis Anne Karvonen Ke 10 Allasjumppa Anneli Salonen Ke 10 Naisten kerho Ruusukortteli huone 4 Virpi Kalliola Ke 10 Läheisten ryh Ruusukortteli huone 4 Anne Wikström To 11 Allasjumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen To 11 Boccia Ruusukortteli liikuntasali Reima Runko Ti 16 Salijumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen Ti 16 Pelkkis Anne Karvonen Ke 17 Allasjumppa Anneli Salonen To 18 Allasjumppa To 18 Boccia Ruusukortteli liikuntasali Reima Runko Pelkkistä pelataan tiistaisin Suvituulessa klo Vuoden viimeinen peli Pelejä myös Raisiossa Kaanaan koululla perjantaisin ko Viimeinen peli Bocciaa pelataan Ruusukorttelissa torstaisin klo Vuoden viimeinen peli 18,12. Allasjumppaa järjestetään Suvituulessa keskiviikkoisin ja torstaisin klo Viimeiset allasjumpat 17. ja Salijumppaa järjestetään Suvituulessa tiistaisin klo Vuoden viimeinen jumppa Tammikuu 2015 To 8 Boccia Ruusukortteli liikuntasali Reima Runko Ti 13 Salijumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen Vetäjä fysioterapeutti Ti 13 Pelkkis Anne Karvonen Ke 14 Allasjumppa Anneli Salonen Vetäjä fysioterapeutti Ke 14 Naisten kerho Ruusukortteli Huone 4 Virpi Kalliola Ke 14 Läheisten ryh Ruusukortteli Huone 4 Anne Wikström Ke 14 Pelkkis Anne Karvonen To 15 Allasjumppa Anneli Salonen To 15 Boccia Ruusukortteli liikuntasali Reima Runko Ti 20 Salijumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen Ti 20 Pelkkis Anne Karvonen Ke 21 Allasjumppa Anneli Salonen To 22 Allasjumppa To 22 Boccia Ruusukortteli liikuntasali Reima Runko Ti 27 Salijumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen Ti 27 Pelkkis Anne Karvonen Ke 28 Allasjumppa Anneli Salonen To 29 Allasjumppa To 29 Boccia Ruusukortteli liikuntasali Reima Runko To 29 TREFFIT LS MS-yhdistys It.pitkäk. 68 Erkki Kallionpää Anne Karvonen paikalla Turun kaupungin palveluohjaaja Päivi Sorsa-Ettala Kausimaksut kevät v Pelkkis 20,00 Maksut mennessä Boccia 20,00 Turun s. Parkinson-kerhon tilille FI Allasjumppa 70,00 Salijumppa 70,00 Raision Kaanaan koululla jatkuvat pelkkispelit perjantaisin klo alk Helmikuu 2015 Ti 3 Salijumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen Vetäjä fysioterapeutti Ti 3 Pelkkis Anne Karvonen Ke 4 Allasjumppa Anneli Salonen Vetäjä fysioterapeutti To 5 Allasjumppa Vetäjä fysioterapeutti Ti 10 Salijumppa Ti 10 Pelkkis Anne Karvonen Ke 11 Allasjumppa Anneli Salonen Ke 11 Naisten kerho Ruusukortteli Huone 4 Virpi Kalliola To 12 Läheisten ryh Ruusukortteli Huone 4 Anne Wikström To 12 Allasjumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen To 12 Boccia Ruusukortteli liikuntasali Reima Runko Ti 17 Salijumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen Ti 17 Pelkkis Anne Karvonen Ke 18 Allasjumppa Anneli Salonen

17 Turun seudun Parkinson-kerho jatkuu Päivitetty vk/ah Pvm Tapahtuma Aika Paikka Osoite Yhteyshenkilö Puh/ s-posti Ilmoitaudu Lisätiedot alk lop mennessä Järjestäjä Helmikuu 2015 To 19 Allasjumppa To 19 Boccia Ruusukortteli liikuntasali Reima Runko Ti 24 Salijumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen Ti 24 Pelkkis Anne Karvonen Ke 25 Allasjumppa Anneli Salonen To 26 Allasjumppa To 26 Boccia Ruusukortteli liikuntasali Reima Runko To 26 TREFFIT LS MS-yhdistys It.pitkäk. 68 Erkki Kallionpää Anne Karvonen Maaliskuu 2015 Ti 3 Salijumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen Vetäjä fysioterapeutti Ti 3 Pelkkis Anne Karvonen Ke 4 Allasjumppa Anneli Salonen Vetäjä fysioterapeutti To 5 Allasjumppa Vetäjä fysioterapeutti To 5 Boccia Ruusukortteli liikuntasali Reima Runko Ti 10 Salijumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen Ti 10 Pelkkis Anne Karvonen Ke 11 Allasjumppa Anneli Salonen Ke 11 Naisten kerho Ruusukortteli Huone 4 Virpi Kalliola To 12 Läheisten ryh Ruusukortteli Huone 4 Anne Wikström To 12 Allasjumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen To 12 Boccia Ruusukortteli liikuntasali Reima Runko Ti 17 Salijumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen Ti 17 Pelkkis Anne Karvonen Ke 18 Allasjumppa Anneli Salonen Ke 18 Parkinson-rist. Turun satama Esko Myllylä lisätiedot myöhemmin To 19 Allasjumppa To 19 Boccia Ruusukortteli liikuntasali Reima Runko Ti 24 Salijumppa Suvituuli Suvilinnantie 2 Anneli Salonen Ti 24 Pelkkis Anne Karvonen Ke 25 Allasjumppa Anneli Salonen To 26 Allasjumppa To 26 Boccia Ruusukortteli liikuntasali Reima Runko To 26 TREFFIT LS MS-yhdistys It.pitkäk. 68 Erkki Kallionpää Anne Karvonen Suvituuleen fysioterapiaan! Suvituuleen voit tulla fysioterapeutille esimerkiksi yksilölliselle fysioterapiajaksolle, toimintakyvyn arvioon, fyysisen kunnon testaukseen ja allasterapiaan. Toimintakyvyn arviossa arvioidaan mm. asentoa, asennonhallintaa ja liikkumista. Tarvittaessa saat yksilölliset kotiohjeet itsehoidon tueksi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: fysioterapeutti Laura Jussila puh fysioterapeutti Taina Piittisjärvi puh Yhdistyksen jäsenille kaikista yksilöllisistä avopalveluista 10 % alennus! Jäsentiedote 2/

18 Uudenkaupungin seudun Parkinson-kerho Pvm Tapahtuma Aika Paikka Osoite Yhteyshenkilö Puh/ s-posti Ilmoitaudu Lisätiedot alk lop mennessä Järjestäjä Joulukuu 2014 Ke 3. Joulujuhla 17:00 Männäisten tupa Kalanti Eija Salonen kerh Paikallislehtien siht./rahastonh. Seuratoimintapalstat Tiistaisin Keilausta iltapäivisin Aquariuksen keilahalli omakustanteinen Torstaisin Kuntosali 17:00 18:00 Sakunkulma ilmainen Tammikuu 2015 Ke 21. Kerhoilta Merililjakoti Merimiehenk. 4 Eija Salonen Paikallislehtien Tilinpäätös ja siht./rahastonh. eijasalon@gmail.com Seuratoimintatoimintakertomus palstat Tiistaisin Keilausta iltapäivisin Aquariuksen keilahalli omakustanteinen Torstaisin Kuntosali 17:00 18:00 Sakunkulma ilmainen Helmikuu 2015 Ke Kerhoilta Merililjakoti Merimiehenk. 4 Eija Salonen Paikallislehtien siht./rahastonh. eijasalon@gmail.com Seuratoimintapalstat Tiistaisin Keilausta iltapäivisin Aquariuksen keilahalli omakustanteinen Torstaisin Kuntosali 17:00 18:00 Sakunkulma ilmainen Maaliskuu 2015 Ke Kerhoilta Merililjakoti Merimiehenk. 4 Eija Salonen Paikallislehtien siht./rahastonh. eijasalon@gmail.com Seuratoimintapalstat Tiistaisin Keilausta iltapäivisin Aquariuksen keilahalli omakustanteinen Torstaisin Kuntosali 17:00 18:00 Sakunkulma ilmainen Someron Parkinson-kerho Päivitetty ts/ ah Pvm Tapahtuma Aika Paikka Osoite Yhteyshenkilö Puh/ s-posti Ilmoitaudu Lisätiedot alk lop mennessä Järjestäjä Joulukuu Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus 8 Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus 11 Jouluruokailu 13 Toritupa Somero Mauri Salminen Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus Tammikuu Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus 19 Kokous SP:ssä Someron Säästöpankki Somero Mauri Salminen Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus 26 Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus Helmikuu Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus 9 Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus 16 20v. Juhla SP:n kokoust Someron Säästöpankki Somero Mauri Salminen Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus 23 Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus Maaliskuu Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus 9 Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus 16 Vuosikokous SP:ssä Someron Säästöpankki Somero Mauri Salminen Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus 23 Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus 30 Neurologinen jumppa Someron terveyskeskus Somero Kuntoutus 18

19 Olivia-ryhmä Päivitetty vk/ah Pvm Tapahtuma Aika Paikka Osoite Yhteyshenkilö Puh/ s-posti Ilmoitaudu Lisätiedot alk lop mennessä Järjestäjä Joulukuu keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv 5. JOULUJUHLA 18:0022:00 Olè-ravintola Veritas-stadion Eva Hirvensalo Kts. Kutsu 8. keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv 15. keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv 17. keilailu vs MS-yhd. 12:00 13:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare Hinnasto: sulkapallo 79,00 euroa 10 kertaa keilailu 45,00 euroa 10 kertaa 9,00 euroa 1 kertaa 9,60 euroa 1 rata, 2 h radalla=4,80/h 3 h radalla=3,20/h Tammikuu keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv 14. Kuukausikokous 17:0019:30 Suvituuli Suvilinnantie 2 Turku Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com keilailu vs MS-yhd. 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv 26. keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv Helmikuu keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv 9. keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv 11. Kuukausikokous 17:0019:30 Suvituuli Suvilinnantie 2 Turku Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv 19. keilailu vs MS-yhd. 12:00 13:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv Maaliskuu keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv 9. keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv 11. Kuukausikokous 17:0019:30 Suvituuli Suvilinnantie 2 Turku Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv 19. keilailu vs MS-yhd. 12:00 13:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv 30. keilailu 13:00 14:00 Keilahalli Raisio Varppeenk.24 Raisio Harri Ristikankare sulkapallo 12:00 13:00 Kilosport Urakkakatu 7 Kaarina Tapani Wikström oliviaryhma@gmail.com edellinen pv Jäsentiedote 2/

20 Lounais-Hämeen Parkinson-kerho Päivitetty hp/ah Pvm Tapahtuma Aika Paikka Osoite Yhteyshenkilö Puh/ s-posti Ilmoitaudu Lisätiedot alk lop mennessä Järjestäjä Viikoittain ma Fysioterapia Korkeavaha lääkärin lähete ma Kuntosali Tyykihovi Hannu Kärki to Vesijumppa 16:15 17 Vesihelmi pe Kuntosali Heikanrinne Hannu Kärki Joulukuu Kk-tapaaminen FSOP Hannu Petäjoki pj pikkujoulujuhla kerhohuone - karaoke jäsenten kotona Hannu Petäjoki pj Teatteria ja muuta virkistystoimintaa - luentoja Tammikuu Kk-tapaaminen FSOP Hannu Petäjoki pj kerhohuone - karaoke jäsenten kotona Hannu Petäjoki pj Helmikuu Kk-tapaaminen FSOP Hannu Petäjoki pj kerhohuone - karaoke jäsenten kotona Hannu Petäjoki pj Maaliskuu Kk-tapaaminen FSOP Hannu Petäjoki pj kerhohuone - karaoke jäsenten kotona Hannu Petäjoki pj Hannu Petäjoki puh Loimaan seudun Parkinson-kerho Päivitetty pk/vk/ah Pvm Tapahtuma Aika Paikka Osoite Yhteyshenkilö Puh/ s-posti Ilmoitaudu Lisätiedot alk lop mennessä Järjestäjä Joulukuu 2014 Ke 10. Joulujuhla 18:00 Veteraanitupa Ypäjä Pirjo Kylä-Uuppo seuraa paikallis- To ja Vesivoimistelu + 11:00 11:30 Loimaan Vesihovi Hirvikoski lehdistä tietoja To vapaa uinti yht 2h Loimaan lehti ja Seutusanomat Tammikuu 2015 Ti Kuukausitapaaminen 13:00 15:00 ks lehdestä Pirjo Kylä-Uuppo Loimaan lehti ja kerholaisten luona Seutusanomat Joka torstai alkaen Vesivoimistelu + 11:00 11:30 Loimaan Vesihovi Hirvikoski vapaa uinti yht 2h Helmikuu 2015 Ti Kuukausitapaaminen 13:00 15:00 ks lehdestä Pirjo Kylä-Uuppo Loimaan lehti ja kerholaisten luona Seutusanomat Torstaisin Vesivoimistelu + 11:00 11:30 Loimaan Vesihovi Hirvikoski vapaa uinti yht 2h Maaliskuu 2015 Ti Kuukausitapaaminen 13:00 15:00 ks lehdestä Pirjo Kylä-Uuppo Loimaan lehti ja kerholaisten luona Seutusanomat Torstaisin Vesivoimistelu + 11:00 11:30 Loimaan Vesihovi Hirvikoski vapaa uinti yht 2h sihteeri Pirjo Kylä-Uuppo pirjo.kyla-uuppo@luukku.com pj Lasse Velling

21 Salon seudun Parkinson-kerho ja Kemiönsaari Päivitetty ah Pvm Tapahtuma Aika Paikka Osoite Yhteyshenkilö Puh/ s-posti Ilmoitaudu Lisätiedot alk lop mennessä Järjestäjä Joulukuu Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen Ilmaista, tehokasta 5 Positiivisuus-ryhmä Syty ry Helsingintie 6, Salo Tuire Aaltonen Adventinaika 9 Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen Parasta itsehoitoa! 12 Salon kk-kerho Mahlakankare srk Palomäenk 2, Salo Jarmo Virtanen Joululounas 16 Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen Tule kokeilemaan! 17 Parkkis-treffit Café Sågbacken Sahatie 7, Kemiö Antti Reinikainen Parkkis-träff Sågvägen 7, Kimito Anne Hoikkala Tammikuu Positiivisuus-ryhmä Mahlakankare srk Palomäenk 2, Salo Tuire Aaltonen yhteinen tilaisuus 9 Salon kk-kerho Mahlakankare srk Palomäenk 2, Salo Jarmo Virtanen neurologi, järjest. 13 Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen Ilmaista, tehokasta 20 Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen 27 Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen Tule kokeilemaan! 28 Parkkis-treffit Café Sågbacken Sahatie 7, Kemiö Antti Reinikainen Parkkis-träff Sågvägen 7, Kimito Anne Hoikkala Helmikuu Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen Ilmaista, tehokasta 6 Positiivisuus-ryhmä Syty ry Helsingintie 6, Salo Tuire Aaltonen 10 Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen Tule kokeilemaan! 13 Salon kk-kerho Mahlakankare srk Palomäenk 2, Salo Jarmo Virtanen MR Parkinson, pelit 17 Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen 24 Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen Parasta itsehoitoa! 25 Parkkis-treffit Café Sågbacken Sahatie 7, Kemiö Antti Reinikainen Parkkis-träff Sågvägen 7, Kimito Anne Hoikkala Maaliskuu Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen Ilmaista, tehokasta 6 Positiivisuus-ryhmä Syty ry Helsingintie 6, Salo Tuire Aaltonen 10 Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen 13 Salon kk-kerho Mahlakankare srk Palomäenk 2, Salo Jarmo Virtanen Poliisi 17 Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen 24 Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen Parasta itsehoitoa! 25 Parkkis-treffit Café Sågbacken Sahatie 7, Kemiö Antti Reinikainen Parkkis-träff Sågvägen 7, Kimito Anne Hoikkala Rentoutus-venytysryhmä Uimahallin liikuntatila Tuire Aaltonen Tule kokeilemaan! Föreläsning Vårdplan på Kimitoön januari 2015 Sihteeri Anne Hoikkala Karaoke-sunnuntai tammi-helmikuussa 2015 Parkinson-risteily maaliskuussa 2015 Turusta Parkinson-kryssning i mars 2015 från Åbo En skild annons om Rehabiliterings kurser på svenska i Finland år MYYTÄVÄNÄ SENIORISÄNKY Myytävänä Kiteen huonekalutehtaan valmistama Seniori-kalustemallin SENIORISÄNKY 120x200 patjoineen. Runko luonnonväristä koivua. Uudenveroinen. Sijaitsee Vehmaalla. Yhteydenotot: Jaakkola p Jäsentiedote 2/

22 Parkinsonin taudin asiantuntija Varaa aika! tai neuroneo.fi Ajanvaraus arkisin klo 7 alk. ja la su klo 8 alk. Ma pe 8 20, la 10 16, su Valtteri Kaasinen neurologi, dosentti P Maksuton paikoitus Joukahaisenk. 6, Turku Palvelemme ma- pe klo la klo Länsiranta 8, Salo puh TERVETULOA! Puhelun hinta kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min ja matkapuhelinliittymistä 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min. Soraliike Lehtovaaralta All in ja piha kuntoon! Lyö piharakentajan ässät pöytään! Uitontie Piikkiö soraa.fi multaa.fi 22

23 Kelan kursseja Kelan järjestämät kurssit vuoden 2015 aikana (tilanne ), kurssin alkamispäivämäärä, lisätietoja Kelasta ja netistä Seuraavassa numerossa - Kissan kynsissä TSPY ry.n hallitus - Parkinsonelämää/att leva med osa 2 del 2 1/2015 Jäsentiedote 2/

24 Tanssiteatteri Glims & Gloms yhteistyössä Läntisen tanssin aluekeskuksen kanssa: Terapeuttista tanssia Parkinson potilaille Aika: klo Paikka: Manilla, Itäinen Rantakatu 64, Turku, pieni tanssisali. Maksuton TULE MUKAAN TU TURUSSA Tanssikurssin opettajina toimivat Tanssiteatteri Glims & Gloms taiteellinen johtaja koreografi-tanssija Tuomo Railo sekä turkulainen tanssin ammattilainen Kaisa Koulu. HAKU MENNESSÄ Terapeuttista tanssia Parkinson-potilaille kurssi on järjestetty syksyllä Espoossa ja pilottihanketta tukee AVEK. Haluatko olla tukena ja rin Tule antamaan panoksesi v Kurssin max osallistujamäärä on 20 henkilöä (+mahdolliset avustajat), ja osallistujalta toivotaan ainakin periaatteellista sitoutumista kaikkiin 8 kertaan. Omaiset mielenterveystyön tu Terapeuttisen tanssin kurssi on suunnattu kaikille tanssimisesta kiinnostuneille. kouluttavat Aiempaa yhdessä tanssikokemusta kurssi ei edellytä. Kurssille osallistutaan aluksi istuvana osallistujana, tautiin sairastuneille tuolitanssija- ja heidän tukihenk na. Kunnon mukaan kokeillaan myös tanssiaskeleita. Tarvittaessa voi olla mukana avustaja. Koulutus järjestetään osittain Kurssilla hyödynnetään laajasti nykytanssin liikemielikuvia ja yksinkertaisia osionsa. ohjeita sekä käytetään innostavaa ja rytmikästä musiikkia. Nämä yhdessä auttavat kehon ja mielen yhteistyötä sekä virkistävät kehon liikemuistia. Kurssilla tehdään yksilöharjoitteita, paritanssiharjoitteita Hakijat haastatellaan ennen k sekä ryhmätöitä. Kurssin tavoitteena on tarjota osallistujille koordinaatiota, lihasvoimaa ja tasapainoa vahvistavia harjoitteita, joita on helppo tehdä ilman ohjausta kurssin jälkeenkin. Kurssi tarjoaa myös iloisia kohtaamisen ja jakamisen kokemuksia tanssin Lisätietoja merkeissä. ja ilmoittautumi Pukeutuminen: asu, jossa on hyvä liikkua ja jossa pysyy lämpimänä, Suomen jalkaan Parkinson-liitto sukat tai ry sisäkengät. Järjestösuunnittelija Milla Ro milla.roos@parkinson.fi Infotilaisuus Turun seudun Parkinson-kerholaisten jäsentapaamisessa torstaina klo Itäinen Pitkäkatu 68, p Turku. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Hanna Paatero Tuottaja Producent Producer Nuijalantie Espoo Finland Glims & Gloms Dance Theatre hanna.paatero@glimsgloms.com