Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(9) Nro A 1144 Dnro KAS-2005-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA UPM-Kymmene Oyj Selluntie Kuusankoski TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kuusankosken Kymintehtaalla kiinteistöllä 306/3/166/5 sijaitsevan vanhan höyryvoimalaitoksen purkamisesta syntyvän betoni- ja tiilijätteen murskaus ja murskeen sijoittaminen purettavien rakennusten kellareiden täyttömateriaaliksi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 2 momentin kohdan 4 ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 3 momentin mukaan. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 d mukaan. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on toimitettu ympäristökeskukseen Hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta on toimitettu TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Purkamislupa, Kuusankosken kaupunki, Ilmoitus tilapäisestä melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta, Kouvolan seudun kansanterveystyön ky:n päätös, SIJAINTIPAIKKA, SEN YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Toiminta sijaitsee keskellä Kymintehtaan tehdasaluetta. Alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat noin 0,5 km päässä. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. TOIMINNAN KUVAUS Kymin vanhan höyryvoimalaitoksen purkamisesta syntyvä betoni- ja tiilijäte murskataan ja loppusijoitetaan purettavien rakennusten maanalaisiin betonirakenteisiin kellareihin täyttö- Kauppamiehenkatu 4, Kouvola PL 1023, Kouvola Puh. (05) Faksi (05) kirjaamo.kas@ymparisto.fi Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI Kouvola, Finland Tfn Fax kirjaamo.kas@ymparisto.fi Laserkatu Lappeenranta Puh. (05) Faksi (05) kirjaamo.kas@ymparisto.fi Laserkatu 6 FI Villmanstrand, Finland Tfn Fax kirjaamo.kas@ymparisto.fi

2 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y , materiaaliksi. Murske korvaa kivi- ja soramateriaalin kellareiden täyttömateriaalina. Täyttöja purkuympäristö maisemoidaan lopuksi soralla ympäröivään tehdastonttiin. Murskattavaa betoni- ja tiilijätettä syntyy noin tonnia. Maanalaisia paikalleen jääviä pohja- ja seinärakenteita, joita ei murskata, on noin tonnia. Käytössä olleet piiput ja kanavistot ovat teräsrakenteisia. Kattilan muurauksissa ei ole todettu olevan asbestia. Betonielementtisen kattilarakennuksen pystysaumaukset on tehty mineraalivillalla, jotka on suojattu ulkopäin kapealla kuparilevyllä. Elementtien vaakasaumoissa on käytetty laastia. Kohteessa ei ole elastisia PCB:tä tai lyijyä sisältäviä saumoja. Kellareiden suotovedet johdetaan tehdasalueella oleviin suotovesiviemäreihin. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maaperään tai vesistöön. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Kuusankosken kaupungin ilmoitustauluilla Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristölupaan liittyvä neuvottelu on pidetty Lausunnot Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta esittää lausuntonaan seuraavan: UPM Kymmene Oyj:n vanhan höyryvoimalaitoksen purkamisessa syntyvät betoni- ja tiilijätteet tulisi ensisijaisesti hyödyntää materiaalina. Tämä toteutuu joko toimittamalla jätteet niitä käsittelevälle tai hyödyntävälle taholle taikka muutoin hyödyntämällä paikan päällä esim. rakennuspaikkojen tai parkkialueiden rakennekerroksiin. Koska hakemuksessa ei ole esitetty, että jätteen sijoituskohdan päälle olisi tarkoitus rakentaa jotakin, voidaan katsoa, että jätettä ei käytetä hyödyksi. Pelkkä hyödyn saavuttaminen siinä, että syntyvään kaivantoon ei tarvitse hankkia puhtaita täyttömaita, ei riitä täyttämään jätteen hyödyntämisajatusta. Tässä tapauksessa maan alla olevat seinärakenteet jäävät paikoilleen ehjänä rakenteena, mutta ne kuitenkin poistuvat entisestä rakennuskäytöstään, joten ne tulee myös luokitella jätteeksi. Hakemuksen mukaisessa toiminnassa ei näin ollen ole kyse jätteen hyödyntämisestä vaan jätteen loppusijoittamisesta maahan. Hakemuksen mukaisessa toiminnassa maahan loppusijoitettavat betoni- ja tiilijätteet tulee murskata tasalaatuiseksi ja niistä tulee poistaa raudoitukset, eristeet yms. Täytön yhteydessä tulee siis samalla huolehtia, että maan alle ei sijoiteta mitään muuta jätettä, esim. asbestijätettä. (Höyryvoimalaitoksen purkutyötä koskevassa ilmoituksessa on todettu syntyvän 40 tonnia asbestijätettä, joka on tarkoitus loppusijoittaa UPM Kymmene Oyj:n kaatopaikalle Lamminmäkeen.)

3 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y , Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ympäristökeskukseen ole toimitettu muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija toteaa saapuneessa vastineessaan seuraavan: Kymin vanhan höyryvoimalaitoksen purusta syntyvä betoni- ja tiilijäte on tarkoitus murskata siten, että kaikki betonin sisältämä mahdollinen rauta ja muu hyödynnettävä materiaali poistetaan. Tällöin käytettävä materiaali, josta on poistettu ylimääräiset jakeet, vastaa lähinnä louhittua mursketta. Purkajan kanssa on sopimuksen mukaisesti murskeen edellytetty olevan tasalaatuista. Koska voimalaitoksen alueen lähistöllä kulkee vielä käytössä olevia maanalaisia putki- ja kaapelitunneleita, on osa höyryvoimalaitoksen maanalaisista seinistä syytä jättää tukemaa tämän tyyppisiä rakenteita. Purettavan höyryvoimalaitoksen ollessa alueen eräänlainen hermokeskus, ei maanalaisia rakenteita voida purkaa teollisuuden jatkuessa jatkossakin teollisuustontilla. Purettava höyryvoimalaitos sijaitsee UPM-Kymmene Oyj:n raskaan teollisuuden tehdastontilla. Aluetta tullaan jatkossakin käyttämään teollisuustarkoitukseen, kaavoitusta ei ole tarkoitus muuttaa eikä alueen käyttötarkoitus muutu. Purettavan rakennuksen keskeinen sijainti vapauttaa ko. alueen jatkosuunnitteluun. Uudelleenkäyttö teollisuustarkoitukseen ei ole poissuljettu, mutta tällä hetkellä tällaisia suunnitelmia ei ole. Murskeen sijoittaminen mahdollistaa joustavan maisemoinnin ja vähentää neitseellisen täytön tarvetta. Edellä esitetty ja hakemuksemme huomioiden toivomme hakemuksen myönteistä päätöstä. Tarvittaessa annamme asiasta lisäselvitystä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntää UPM-Kymmene Oyj:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan purkubetonin ja tiilen murskaukselle ja läjittämiselle. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset 1. Toiminnanharjoittaja saa sijoittaa Kymin vanhan höyryvoimalaitoksen läheisyyteen tilapäisen betoni- ja tiilijätteen murskausaseman. Alueella saa murskata ja välivarastoida purkamisesta syntyvää betoni- ja tiilijätettä yhteensä noin tonnia. Betoni- ja tiilijätteen murskauksen tulee tapahtua arkisin ma-pe klo ja lauantaisin ja sunnuntaisin klo välisenä aikana. Vaikka alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitsekaan asuintaloja tai muita häiriintyviä kohteita, on murskauksen ajallisen rajoittamisen katsottu kuitenkin varmistavan sen, ettei toiminnasta aiheudu melulle herkimpinä ajankohtina kohtuutonta rasitusta lähimmille häiriintyville kohteille. Tällöin ei myöskään melumittausta ole katsottu tarpeelliseksi.

4 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y , Murskauksesta ja maarakentamisesta, työmaaliikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa ylittää eniten melulle alttiissa häiriintyvässä kohteessa päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq). Murskain, murskattavat materiaalit ja valmiit tuotekasat on sijoitettava niin, ettei voimakkain ääni lähde eniten melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db. Murskaimen sijoittelussa on otettava huomioon eniten melulle ja pölylle alttiit häiriintyvät kohteet. Murskaimen sijoittamisessa tulisi käyttää hyväksi alueelle jäävien rakennusten suojaavaa vaikutusta. 3. Murskattavan betoni- ja tiilijätteen on oltava kosteaa ja murskain on tarvittaessa koteloitava. Betoni- ja tiilijätteen varastokasoja sekä aluetta, jolla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen, alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä. 4. Kymin vanhan höyryvoimalaitoksen purkamisesta saatavaa betoni- ja tiilimursketta saa käyttää puhtaiden maanalaisten betonirakenteisten kellaritilojen täytössä. Ennen täytön aloittamista tulee varmistua, että maahan jätettävät rakenteet eivät sisällä öljyä tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle on varattava mahdollisuus kellaritilojen tarkastamiseen ennen niiden täyttämistä. Jätelain 6 :n mukaan ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine. Betoni- ja tiilijätteen käytön kellaritilojen täytössä on katsottu korvaavan luonnonmateriaaleja. Rakenteet on vaadittu tarkastettavaksi vähintään aistinvaraisesti ennen niiden täyttämistä. 5 Täytössä käytettävässä betoni- ja tiilijätteessä ei saa olla muuta rakennusjätettä yli 1 paino-%, eikä se saa sisältää havaittavissa määrin kevyitä materiaaleja, kuten mineraalivillaa. Murskattu tai pulveroitu täyttömateriaali ei saa sisältää haitta-aineita, kuten asbestia tai bitumia. Pitoisuusraja 1 paino-% perustuu rakennusten purkamisesta syntyvän, maarakentamiseen käytettävän betonijätteen yleisiin laatuvaatimuksiin. (TEKES, Teknologiakatsaus 91/2000). 6 Purkutöiden yhteydessä syntyvä betoni- ja tiilijäte, jota ei käytetä maanalaisten betonirakenteiden täyttöön, on toimitettava laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 7. Käytettävän betoni- ja tiilijätteen ympäristökelpoisuus on varmistettava ennen sijoittamista standardin SFS 5884 Betonimurskeen maarakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä mukaisesti. Murskeesta on otettava vähintään kaksi kokoomanäytettä taikka vastaavasti jokaista alkavaa tonnia kohden. Kokoomanäytteen on koostuttava kolmesta 30 kg osanäytteestä. Täyttömateriaalina käytettävän betoni- ja tiilimurskeen tulee alittaa seuraavat raja-arvot:

5 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y , Aine Raja-arvo (L/S 10), mg/kg Pitoisuus Liukoisuus PAH-yhdisteet 10 PCB-yhdisteet 0,5 liuennut orgaaninen hiili (DOC) 500 kadmium (Cd) 0,02 kromi (Cr) 0,5 kupari (Cu) 2,0 lyijy (Pb) 0,5 sulfaatti (SO 2-4 ) Liukoisuus- ja kokonaispitoisuustestien tulokset on toimitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukseen ennen täyttötyön aloittamista. Vaikka standardi SFS 5884 koskee vain betonimurskeen maarakennuskäyttöä, on määräyksessä asetettu samat näytteenottoon liittyvät vaatimukset myös tiilimurskeelle. Ennen täyttöön sijoittamista on betoni- ja tiilimurskeesta poistettava muut jätemateriaalit ja havaitut haitalliset epäpuhtaudet standardin SFS 5884 mukaisesti. Täytössä käytettävän betoni- ja tiilijätteen on täytettävä standardin luokan 1 yleiset vaatimukset (päällystämätön). Standardin ohjeita tiheämpi näytteenotto on tarpeen, koska täyttöön käytettävä murske valmistetaan useasta erilaisesta rakenneosasta. Haitta-aineiden liukoisuuksille asetetut raja-arvot perustuvat valtioneuvoston asetusluonnokseen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (päivätty ), sekä siihen liittyvään VTT:n taustaselvitykseen, jossa peitetylle rakenteelle esitetyt yleiset liukoisuusraja-arvoehdotukset perustuvat pitkälti pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen raja-arvoihin. Sen sijaan PAHja PCB-pitoisuuksille asetetut raja-arvot ovat samaa suuruusluokkaa kuin mitä maaperän pilaantumisen määrittämisessä on yleisesti käytetty. Raja-arvot ovat kymmenkertaiset standardissa esitettyyn ja noin puolet pienempiä kuin valtioneuvoston asetusluonnoksessa. 8. Betoni- ja tiilijätteen sijoittamisen kaikki työvaiheet on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta melua, ympäristön roskaantumista taikka haittaa tai vaaraa ympäristölle tai alueella työskenteleville. Työkoneissa käytettävät polttoaineet on varastoitava niin, että vuodot maaperään voidaan estää. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on työmaa-alueella oltava riittävästi imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet tai muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Vahingoista tai onnettomuuksista, joiden seurauksena ympäristöön on päässyt haitallisia aineita on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kymenlaakson pelastuslaitokselle. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka viihtyisyyden melkoista vähentymistä. Vahinko tai onnettomuustilanteessa polttonesteen leviäminen ympäristöön voidaan estää imeyttämällä neste turpeeseen tai muuhun tarkoitukseen suunniteltuun materiaaliin. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan jätettä syntyessä onnettomuuden, tuotantohäiriön tai muun siihen rinnastettavan tilanteen tai kertaluonteisen toimen johdosta siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai

6 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y , se edellyttää erityisiä toimia jätehuollossa, on jätteen haltijan viivytyksettä ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille. 9. Jätteellä täytetty alue tulee läjityksen loputtua suojata ja maisemoida ympäröivään alueeseen sopivaksi esim. sorapinnoitteella. Pinnoitteen paksuuden tulee olla vähintään 10 cm. Välivarastointiin käytetyt alueet on toiminnan loputtua puhdistettava siten, ettei alueille jää näkyvää betoni- tai tiilijätettä, eikä muuta rakennusten purkuun liittyvää jätettä. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta. Ympäristönsuojeluasetuksen 9 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka on jätteiden vastaanoton lakattua viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 10. Betoni- ja tiilijätteen murskaamisen aloittamisesta sekä täytön aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Ennen em. töiden aloittamista tulee ympäristökeskukselle ilmoittaa päätöksen määräysten noudattamisesta vastaavan henkilön nimi yhteystietoineen. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on hyödyntämis- tai käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava henkilö. 11. Sadevesiviemäriin johdettavien suotovesien öljyhiilivetypitoisuudet tulee analysoida kuuden kuukauden kuluessa täyttötoiminnan loputtua. Tulokset tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen kuukauden kuluessa niiden valmistuttua. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä, sekä siitä, miten tulokset arvioidaan ja miten tarkkailun tulokset toimitetaan valvontaviranomaisille. 12. Betoni- ja tiilimurskeen määristä, sijoituskohteista sekä liukoisuus ja kokonaispitoisuustestien tuloksista on pidettävä kirjaa. Betoni- ja tiilimurskeen sijoituskohteen dokumentointitiedot ja lopulliset kuvat täytöstä on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa työn päättymisestä. Kentän valmistumisesta ilmoittaminen sekä sijoituksen toteutussuunnitelma, betonimurskeelle tehtyjen analyysien tulokset ja kirjanpito ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. 13. Aluetta vuokrattaessa tai luovutettaessa on uudelle haltijalle esitettävä tiedot alueelle jäävistä rakenteista ja jätteistä. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 104 :n mukaiseen selontekovelvollisuuteen.

7 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y , RATKAISUN PERUSTELUT Vastaus lausuntoihin ja yksilöityihin vaatimuksiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, että betoni- ja tiilimurskeen käyttö hakemuksen mukaisessa toiminnassa korvaa luonnonmateriaalien käyttöä sekä vähentää purku- ja täyttötöistä aiheutuvaa liikennettä ja on näin ollen jätteen hyötykäyttöä. Olennaista on muun muassa, että betonin sisältämä raudoitus poistetaan ja toimitetaan uusiokäyttöön. Hakijan mukaan paikalleen jäävät rakenteet suojaavat vielä käytössä olevia putki- ja kaapelitunneleita. Alueen käyttötarkoitus ei myöskään ole muuttumassa, joten betonirakenteiden paikalleen jättäminen on tässä tapauksessa katsottu hyväksyttäväksi. Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Betoni- ja tiilijätteen murskaus on lyhytaikaista toimintaa, jonka ei voida katsoa aiheuttavan merkittäviä terveys- tai ympäristövaikutuksia, etenkin kun murskausaikaa on päätöksessä rajoitettu. Betoni- ja tiilimurskeen käyttäminen maarakentamisessa edellyttää, että murskeen ympäristökelpoisuus on tutkittu ja se täyttää myös tiilimurskeen osalta betonimurskeen maanrakennuskäytön laadunhallintajärjestelmästandardissa SFS 5884 esitetyt tekniset vaatimukset sekä eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevassa Valtioneuvoston asetusluonnoksessa betonimurskeen sisältämille haitta-aineille esitetyt raja-arvot. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on päätöstä antaessaan edellyttänyt, että kiinteistön ha l- tija esittää ympäristönsuojelulain 104 :n mukaisesti maaperää koskevat tiedot, mikäli tämä luovuttaa tai vuokraa kiinteistön. Lupamääräysten yleiset perustelut Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista, eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai ha i- tan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta on tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätteen laitosja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki- ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

8 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y , PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Kaakkois-Suomen ympäristökeskus määrää, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta euron vakuutta vastaan. Valitus korvauksesta ei estä toiminnan aloittamista. (YSL 101 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupa on purkutoiminnan ja murskauksen osalta voimassa asti ja purkujätteen läjittämisen osalta toistaiseksi. (YsL 55 ) ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu on Maksu suoritetaan erillisellä laskulla. Maksu perustuu ympäristöministeriön asetukseen 1237/2003 alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista. Maksua on peritty asian käsittelyyn kuluneen työmäärän perusteella 38,50 euroa/tunti. PÄÄTÖKSEN TEDOKSIANTAMINEN JAKELU Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Kuusankosken kaupungin ilmoitustaululla. Päätös Hakija saantitodistuksella MUUTOKSENHAKU Jäljennös päätöksestä Kuusankosken kaupunginhallitus Kouvolan seudun kansanterveystyön ky., ympäristöpalvelut Suomen ympäristökeskus, kirjaamo Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveydentai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

9 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y , ) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella 5) muulla asiasta yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä (LUV 01). Lupa- ja valvontayksikön päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Ylitarkastaja Juha Rantala