Vuosikatsaus. Opiskelijan parempaa terveyttä

Transkriptio

1 Vuosikatsaus 2012 Opiskelijan parempaa terveyttä 1

2 Opiskelijat twiittaavat Sisällys 4 Puheenjohtajan katsaus Hoidon laatu ja potilasturvallisuus 5 Toimitusjohtajan katsaus Ekologinen YTHS 6 YTHS:llä on tyytyväisiä asiakkaita 20 Osaava ja kokenut henkilökunta tuntee opiskelijan arjen 7 Yhteydensaanti ja hoitoonpääsy 21 Toiminnan tuottavuus tehostui 9 Sähköisestä terveyskyselystä sähköisiin muistutuksiin 22 Tuloslaskelma 11 YTHS:n palveluja kysytään ja tarvitaan 23 Vastaavaa 12 Palvelujen todellinen tarve nyt nähtävissä 24 Vastattavaa 13 Facebook uudenlaista terveyden edistämistä 25 YTHS:n hallintorakenne Terveyden edistäminen vaatii verkostoja 26 Yhteystiedot 18 Tutkimustoiminnan voimannäytteet 27 Asiakaspalautetta Toimitus: YTHS viestintä, Tekstit: Kristiina Kokko, Jukka Männistö, Hanna Kari, Anne Komulainen, Päivi Pynnönen, Kristina Kunttu, Leena Vapaavuori, Olli-Pekka Luukko ja Sari Krappe Vuosikatsauksen kuvat: Johanna Erjonsalo, Jami Hellman, Vanessa Riki, Anna Hämäläinen, YTHS viestintä Aukeaman kuvat: Johanna Erjonsalo ja Vanessa Riki Design ja taitto: Grapica Oy, Pia Kauppinen Etukannen kuva: Johanna Erjonsalo 2

3 YTHS:n palvelut ovat lähellä opiskelijaa YTHS:llä on omia toimipisteitä 15 paikkakunnalla. Palveluita käyttää noin yliopisto- ja korkeakouluopiskelijaa. YTHS:n toimipisteet Helsinki: Töölö ja Viikki Espoo: Otaniemi Hämeenlinna ( ) Joensuu Jyväskylä Kajaani Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Opiskelijamäärä/ terveyspalveluyksikkö v Helsinki-Espoo Jyväskylä Joensuu-Savonlinna Kuopio Lappeenranta Oulu-Kajaani Rovaniemi Seinäjoki Tampere-Hämeenlinna Turku-Rauma Vaasa STM:n päätöksellä ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistä YTHS-mallin mukaan selvitetään vuosina toteutettavan kolmivuotisen kokeilun avulla. Kokeilupaikkakunnat ovat Seinäjoki ja Lappeenranta. Lue lisää kokeilusta Katso yhteystiedot netistä! 3

4 Puheenjohtajan katsaus 2012 Ammattikorkeakoulukokeilu tuotti hyvää satoa V Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta koko säätiölle ja sidosryhmille! Kuva: YTHS viestintä uosi 2012 oli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön 58. toimintavuosi. Toiminta yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon turvaamiseksi ja terveyden edistämiseksi on ollut kaikilla mittareilla mitattuna laadukasta sekä vakiintunutta. Vuoden aikana henkilökunta on jatkanut voimiaan säästämättä työtään hoitotakuun noudattamiseksi onnistuen siinä aivan erinomaisesti. Opiskelijoiden hoidontarpeen arviointi on muuttunut tasalaatuisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi koko maassa. Haasteita toki riittää tulevillekin vuosille hoitotakuussa pysymisessä ja hoitoaikojen kohtuullisuudessa läpi koko Suomen kaikilla sektoreilla. YTHS haluaa ja pystyy huolehtimaan tehtävästään opiskeluterveydenhuollon toteuttajana myös toimintaympäristön alituisessa muutoksessa. Vuoden 2012 teki erilaiseksi se, että YTHS on tarjonnut palveluita ammattikorkeakouluopiskelijoille kahdessa korkeakoulussa. Kokeilun aikana Saimaan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat päässeet YTHS:n palveluiden piiriin. Kokeilu on ollut erittäin mielenkiintoinen ja antoisa kaikille osapuolille. Yhteiselo ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden kesken Lappeenrannassa on sujunut mutkattomasti ja synergiaa tuottaen. Seinäjoella puolestaan on saatu huomata voimakas kysyntä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopalveluille. Lieneekin luvallista spekuloida, että Suomessa on ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa suurta tarvetta opiskeluterveydenhuollon YTHS konseptille kaikilla sektoreilla. Kiitos kaikille, jotka omalla toiminnallanne olette mahdollistaneet tämän historiallisen kokeilun onnistuneen suunnittelun ja toteutuksen. Ammattikorkeakoulukokeilu on tuonut myös varmuuden siitä, että vain opiskelijamaksujen vakuutusluontoisuus ja kerääminen kaikilta opiskelijoilta takaavat toiminnan nykyisen luonteen. Paljon palveluita käyttävät eivät joudu maksamaan kohtuuttomasti, vaan taakka jakautuu tasaisesti kaikille opiskelijoille. Samalla opiskelijoista tulee oman terveydenhuolto-organisaationsa omistajia ja päätöksentekijöitä. Tämän periaatteen toteutumiseksi on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että myös jatkossa kaikki korkeakouluopiskelijat maksavat terveydenhuoltomaksua. Ylioppilaskunnat ovat puoli vuosisataa keränneet maksut ylioppilaskuntien jäsenmaksujen yhteydessä, ja YTHS on voinut olla tähän järjestelmään erittäin tyytyväinen. Opiskelijaliikkeelle on tärkeää, että YTHS tuntuu ja näyttää ylioppilaiden omalta terveydenhuollon organisaatiolta. Jatkuvuudesta ja YTHS-hengestä pitävät huolta erityisellä tavalla talossa pitkään palvelleet työntekijät. On kunnia-asia, että YTHS:llä osa henkilökunnasta on ollut talossa kymmeniä vuosia, jopa neljäkymmentäkin. Myös johdon on oltava erityisellä tavalla orientoitunutta. YTHS:n toimivan johdon ajattelussa opiskelijan parhaan tulee kulkea aina edellä. Haluankin tässä yhteydessä kiittää koko johtoryhmää sekä erityisesti YTHS:n vuonna 2012 jättänyttä johtajaylilääkäri Markku Kanervaa esimerkillisestä asenteesta ja otteesta. Toivottavasti Markun asenne opiskelijoita ja potilastyötä kohtaan jää elämään YTHS:ssä. Kristiina Kokko YTHS:n hallituksen puheenjohtaja 4

5 toimitusjohtajan katsaus 2012 Erinomainen asiakaspalaute toiminnan riskit hallinnassa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on vuodesta 2010 alkaen kiinnittänyt oman toimintansa suunnittelussa ja toimintansa arvioinnissa huomiota erityisesti saatuun asiakaspalautteeseen. Palveluiden käyttäjien YTHS:lle antama palaute on aina ollut erityisen hyvää. Toimintavuonna saatu asiakaspalaute on ollut kokonaisuutena erinomaista, ja siitä lämmin kiitos niin opiskelijoille kuin asiansa kiitettävästi osaavalle henkilökunnalle. Haluan tänä aurinkoisena kevätpäivänä kiittää lämpimästi asiakkaitamme, henkilökuntaa, hallitusta, valtuuskuntaa, johtokuntia ja toimintamme rahoittajia vuodesta K ehittääksemme palveluitamme yhä paremmin vastaamaan opiskelijoiden toiveita laajensimme toimintavuonna asiakaspalauteprosessia. Nyt myös niiltä opiskelijoilta, jotka eivät olleet käyttäneet YTHS:n palveluja toimintavuoden aikana, pyydettiin palautetta ja erityisesti syitä palveluiden käyttämättömyyteen. Saimme yhteensä yksilöllistä palautetta. Näistä tuli opiskelijoilta, jotka eivät olleet käyttäneet YTHS:n palveluita. Suurin yksittäinen syy oli se, ettei terveyspalveluihin ollut tarvetta ja toiseksi suurin syy oli se, että työssäkäyvät opiskelijat olivat työterveydenhuollon palveluiden piirissä. Yksityisten terveyspalveluiden käyttämisen YTHS:n palvelujen käyttämättömyyteen ilmaisi syyksi yllättävän harva opiskelija, vain 7 %. Vain viisi prosenttia opiskelijoista ilmoitti syyksi sen, että hän on kunnallisten julkisten terveyspalveluiden käyttäjä. Hyvän tai erinomaisen yleisarvosanan saamastaan palvelusta antoi yli 85 % YTHS:n asiakkaista. Vastaajia pyydettiin asiakastyytyväisyyskyselyssä mainitsemaan myös toiminnan kehittämistoiveita. Selvästi eniten toiveita sai terveys- ja palveluneuvonnan kehittäminen verkkopalveluna. Tämä on ollut ja on myös jatkossa YTHS:n toiminnan yksi keskeisimpiä kehittämiskohteita. Asiakaspalautteen lisäksi olemme vuotuisen toimintamme suunnittelussa - ja myös johtamisessa - ottaneet aikaisempaa jäsentyneemmin käyttöön merkittävimpien eri riskien tunnistamisen. Vuonna 2012 merkittäviksi toimintaamme kohdistuviksi riskeiksi kuvasimme mm. käytössä olevan ja YTHS:ssä aikanaan kehitetyn potilastietojärjestelmän puutteet, mahdollisen epäonnistumisen hoidontarpeen arvioinnissa ja hoitoon pääsyn säädetyissä määräajoissa, työssä jaksamisen heikkenemisen sekä mahdollisen epäonnistumisen ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon tuottamista koskevassa kokeilussa. Olemme nämä riskit nyt tiedostaneet ja aloittaneet toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Olemme käynnistäneet potilastietojärjestelmän vaihtamista koskevan hankkeen toimintavuoden aikana heti sen jälkeen, kun toimintamme rahoittajat pitivät hanketta perusteltuna. Hoidontarpeen arviointi ja lääketieteellisesti perustellun hoidon järjestäminen säädettyjen määräaikojen sisällä on YTHS:ssä toteutunut hyvin, mutta vuoden 2013 yhdeksi kehittämiskohteeksi nostimme pyrkimyksen hoidon odotusaikojen yhdenmukaistamiseen eri yksiköiden välillä. Henkilöstöriskin osalta vuoden 2012 henkilöstötilinpäätös osoittaa sairaslomien määrän vähentyneen. Tämä on merkillepantavaa, koska työn kuormittavuus on lisääntynyt erityisesti terveydenhoitajien ja palveluneuvojien työssä lakisääteisen välittömän yhteydensaannin toteuttamisen osalta. Lisäksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistä koskeva kokeilu on toiminnallisesti onnistunut hyvin. Jukka Männistö Toimitusjohtaja Kuva: YTHS viestintä 5

6 YTHS:llä on tyytyväisiä asiakkaita Oli kyllä YTHS:llä ihan liian empaattinen terveydenhoitaja. Mitä a tämä oikein on, ilmaisiss palveluissa pitäisi olla töykeää ja inhottavaa! YTHS häviää työterveydelle miljardi - nolla.noin hoitoa, tule jono Jos tarvit ma-pe ennen kl ttamaan o 8. Tutustu asiakaspalautteeseen sivulla 27. A siakastyytyväisyyskysely lähetettiin lukuvuoden aikana kaikille YTHS:n palveluihin oikeutetuille riippumatta siitä, olivatko he palveluita käyttäneet. Vastauksia saatiin ja vastaajista kolme neljästä oli naisia. Vastanneista 41 % kuului ikäryhmään vuotiaat ja joka neljäs ikäryhmään 22-vuotiaat tai alle. Yli 85 % antoi asiakastyytyväisyyskyselyssä yleisarvosanan hyvästä erinomaiseen saamalleen hoidolle ja piti hoidosta aiheutuneita kustannuksia kohtuullisina. Valtaosa vastaajista oli myös tyytyväisiä puhelimessa tai toimipisteessä tehtyyn hoidontarpeen arviointiin sekä koki yhteydenoton YTHS:lle sujuvaksi. Toimintavuonna tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan, mitkä toiminnot heidän mielestään vaatisivat kehittämistä. Toiveiden tynnyrin huipulle nousi terveys- ja palveluneuvonnan kehittäminen verkkopalveluna. Tätä toivetta koski 84 % kaikista kehittämisehdotuksista. MIELENTERVEYS Yhteyden saaminen Odotusaika Hoidontarpeen arvioin= Avun saaminen Amma7taito Ystävällisyys Yleisarvio SUUNTERVEYS Yhteyden saaminen Hyvä (3-5) Odotusaika Hoidontarpeen arvioin= TyydyPävä (2) Avun saaminen Huono (1) Amma7taito Ei kokemusta (0) Ystävällisyys Yleisarvio YLEISTERVEYS Yhteyden saaminen Odotusaika Hoidontarpeen arvioin= Avun saaminen Amma7taito Ystävällisyys Yleisarvio 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Nettipalautteessa kritisoitiin maksujärjestelyjä ja ajanvarausta Palautetta verkkosivujen jatkuvan asiakaspalautteen kautta tuli toimintavuonna säätiötasolla yhteensä 548 palautetta. Niistä 59 % oli kriittisiä, 21 % positiivisia ja 20 % kehitysehdotuksia. Kriittistä palautetta annettiin eniten maksujärjestelyistä, ajanvaruksesta/hoidon tarpeen arvioinnista ja kohtelusta. Positiiviisista palautteista valtaosa koski kohtelua, ammattitaitoa sekä maksuja ja maksujärjestelyjä. Kehitysehdotuksia annettiin mm. palvelujen saatavuuteen sekä ajanvaraukseen/hoidontarpeen arviointiin liittyen. ÂÂ Asiakkailta tulleita kehittämisehdotuksia ja niihin tehtyjä toimenpiteitä Twiitliirum laa tiviiska 6

7 Yhteydensaanti JA HOITOONPÄÄSY Yhteydensaantia tehostettiin Opiskelijoiden hoitoonpääsyä parannettiin tehostamalla yhteydensaantiprosessia ja hoidontarpeen arviointikäytäntöä. Opiskelija ohjautuu vastaanotolle aina terveydenhuollon ammattihenkilön tekemän hoidontarpeen arvioinnin kautta, jotta asiakkaat pääsevät hoitoon oikeaan aikaan ja oikealle henkilölle. YTHS:lle tulevissa puheluissa hyödynnetään takaisinsoittopalvelua palveluprosessin nopeuttamiseksi. Aiemman puhelimessa jonottamisen sijaan jokaiselle asiakkaalle soitetaan samana päivänä takaisin. Opiskelijat ovatkin olleet uuteen järjestelmään tyytyväisiä. Asiakastyytyväisyyskyselyssä noin 80 % vastaajista arvioi yleisterveyden henkilökunnan hoidontarpeen ja jopa 90 % suunterveyden arviointikykyä hyväksi ja yhteydensaantia nopeaksi. Hoitajien työnkuvaa uusi toimintamalli muutti oleellisesti lisäämällä puhelimessa tehtävän hoidontarpeen arvioinnin osuutta: hoitokontaktien määrä nousi pelkästään yleisterveydessä noin vuodessa. Suunterveys urakoi 6000 hoitotoimenpidettä enemmän Suunterveyden ammattilaiset tekivät toimintavuonna vastaanotoilla entistä enemmän ja entistä vaativampia toimenpiteitä. Karieksen hoidon toimenpiteistä eniten lisääntyivät suurimmat täytteet ja juurenhoidot. Myös akuuttipotilaiden käynnit kääntyivät nousuun ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen. Niin hammaslääkärin kuin suuhygienistin tutkimuksia tehtiin edellisvuotta enemmän. Hammaslääkärin tekemiä ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tutkimuksia tehtiin lähes yhdeksäntuhatta, mikä on miltei kuusisataa enemmän kuin vuonna Suuhygienistien seulontatutkimuksia tehtiin reilusti yli kaksituhatta, mikä on lähes kahdeksansataa enemmän kuin edellisvuonna. Suunterveyden kontakti- ja potilasmäärät hieman laskivat säätiötasolla edellisvuodesta, mutta paikkakuntakohtaisia eroja oli havaittavissa. Pääkaupunkiseudulla, Vaasassa, Joensuussa, Lappeenrannassa ja Seinäjoella sekä hammaslääkärillä käyntien että potilaiden määrät lisääntyivät. Suuhygienistikäyntien ja potilaiden määrät kasvoivat lisäksi Oulussa, Joensuussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Seinäjoella. Hoitokontaktien vähentymistä selittää sähköisen terveyskyselyn palautteiden annon siirtyminen suuhygienisteiltä terveydenhoitajille. Hoitoon pääsy on askel kohti tarpeenmukaista hoitoa Hoidontarpeen arvioinnin uusi sektoriyhteistyö näkyi toimintavuonna myös parantuneessa, mielenterveysasioissa yhteyttä ottaneiden asiakastyytyväisyydessä. Vuoden 2012 asiakastyytyväisyyskyselyn Kuva: Jami Hellman mukaan yli 80 % vastanneista koki yhteydensaannin toteutuneen vähintään tyydyttävästi, ja lähes 90 % oli tyytyväisiä puhelimessa toteutettuun hoidontarpeenarviointiprosessiin. Mielenterveyteen tulleen asiakkaan ensimmäinen vastaanottokäynti toteutui hoitotakuun mukaisesti joko yleisterveyden vastaanotoilla tai mielenterveyden erityispalveluissa. Vuoden 2011 tilastojen mukaan mielenterveyden erityispalveluihin ohjautuneiden opiskelijoiden määrä kasvoi enemmän kuin koskaan ennen (ka + 6,9 %) henkilöstömäärän säilyessä ennallaan. Taso säilyi samana vuoden 2012 aikana. Myös perustason mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvussa muutosten myötä. Mietittäessä keinoja, joilla vastata esiin nousseeseen mielenterveyspalvelujen tarpeeseen, on syytä muistaa, että osa mielenterveysongelmien kanssa painiskelevista yliopisto-opiskelijoista jää valitettavasti yhä edelleen hoidon ulkopuolelle.»» 7

8 Kuva: Johanna Erjonsalo Olisivatko matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut sittenkin mahdollisia? Hoidontarpeen arvioinnin uusi sektoriyhteistyö näkyi toimintavuonna myös parantuneessa, mielenterveysasioissa yhteyttä ottaneiden asiakastyytyväisyydessä: Vuoden 2012 asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan yli 80 % vastanneista koki yhteydensaannin toteutuneen vähintään tyydyttävästi, ja lähes 90 % oli tyytyväisiä puhelimessa toteutettuun hoidontarpeenarviointiprosessiin. Pohjoismainen opiskeluterveydenhuollon kongressi toi mielenterveyden ammattilaiset yhteen Syyskuun päivinä YTHS järjesti Helsingin Paasitornissa Pohjoismaisen opiskeluterveydenhuollon kongressin, johon osallistui yli kaksisataa opiskeluterveydenhuollon ja opinto-ohjauksen ammattilaista. Mielenterveysaiheisen kongressin pääteemana oli Varhainen puuttuminen. Pääluennoissa käsiteltiin opiskelijoiden stressiä, traumaattisista tapahtumista selviytymistä, opiskelukykyä ja opiskelu-uupumusta. Mielenkiintoinen ja korkeatasoinen ohjelma sai runsaasti kiitosta. Tapahtuma kokosi Pohjoismaiset asiantuntijat ainutlaatuisella tavalla yhteen vaihtamaan ajatuksia ja oppimaan toisiltaan. Tapahtuma järjestetään kahden vuoden välein, ja seuraavan kerran se pidetään Ruotsissa. ÂÂ Lue lisää Piikki-verkkolehdestä: Pohjoismainen yhteistyö kantaa opiskeluterveydessäkin ÂÂ Kongressiesitykset ÂÂ Kongressin posterit YTHS:n ajanvaraushan olikin superkätevä, kun maltto vaan kuunnella ohjeet. Niin mukava nainen soitteli takas että! Kuva: YTHS viestintä 8

9 Sähköisestä terveyskyselystä Vastaajista yhdeksällä kymmenestä oli hälytysmerkintä jossakin terveyskyselyn hälytysmerkinnöillä varustetussa kysymyksessä. SÄHKÖISIIN MUISTUTUKSIIN S ähköisiä terveyskyselyjä eli kotikutoisemmin Sätkyjä lähetettiin runsaalle seitsemälletoista tuhannelle ensimmäisen vuoden opiskelijalle lukuvuonna Kyselyyn vastasi puolet opiskelijoista (8 566). Kyselyn perusteella terveystapaamiseen kutsuttiin opiskelijaa (43 %), kaikki ok -vastauksen sai opiskelijaa (42 %) ja muulle vastaanotolle ohjattiin (15 %) opiskelijaa. Kaiken kaikkiaan hälytysmerkintöjä oli yhteensä eli keskimäärin kaksi per vastaaja. Terveystapaamiseen kutsutuilla hälytysmerkintöjä oli eniten oireilussa (1 672), alkoholinkäytössä (1 522), hammastarkastuksesta kuluneesta ajasta (1 383), sosiaalisten tilanteiden kokemisessa (1 218), hampaissa yleensä löydetyssä paikkauksen tarpeesta (1 010) sekä pitkäaikaissairauksissa (944). Muulle vastaanotolle ohjatuilla hälytysmerkintöjä oli eniten oireilussa (633), hammastarkastuksesta kuluneesta ajasta (447), alkoholin käytössä (307), pitkäaikaissairauksissa (302), hampaissa yleensä löydetyssä paikkauksen tarpeesta (291) sekä ruokailukertojen määrässä/halussa keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä asioista (259). Kaikki ok -vastauksen saaneilla hälytysmerkintöjä oli eniten hammastarkastuksesta kuluneesta ajasta (1 115), alkoholinkäytössä (920), hampaissa yleensä löydetyssä paikkauksen tarpeesta (697), ruokailukertojen määrässä (696), oireilussa (498) sekä sosiaalisten tilanteiden kokemisessa (364). Vastaajista 34 %:lla oli jatkuvia tai toistuvia oireita ja pitkäaikaissairauksia 20 %:lla. Vastaajista (80 %) käytti alkoholia, vastaajista 11 % halusi keskustella seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista, ja heistä 7 % oli kokeillut tai käyttänyt jotakin huumetta 5 kertaa tai enemmän ja 6 % tupakoi päivittäin. Vastaajista 4 %:lla vastaajista suhtautuminen ruokaan ei ollut normaalia ja 11 % ei osannut sanoa onko se normaalia vai epänormaalia. Terveyskyselyn lukemisen perusteella terveydenhoitajat lähettivät opiskelijaa eri vastaanotoille ja terveystapaamisen jälkeen 377 opiskelijaa eri vastaanotoille. Kuva: Johanna Erjonsalo»» 9

10 Kuva: Vanessa Riki Terveystarkastukseen liittyvässä sähköisessä terveyskyselyssä siirryttiin myös uudenlaiseen palautekäytäntöön. Terveyskyselyn suunterveyden kysymyksiin antoivat palautteen aiemmin suuhygienistit, mutta lukuvuoden alusta lähtien opiskelijoille kaikkiin kysymyksiin on vastannut terveydenhoitaja. Valmiit palautepohjat ohjaavat terveydenhoitajan palautteenantoa kysymysaiheittain, ja palaute annetaan turvallisen viestinnän kautta. Hoitoaikojen muistutuksilla 400 potilastyötuntia lisää tamattomia poisjääntejä lukumääräisesti puoleen, mikä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä pudotus. Sähköisten muistutusten käyttöä päätettiin jatkaa pilottipaikkakunnilla. Vuoden 2012 keväällä hoitoaikojen sähköpostimuistutukset saatiin Suunterveyteen kaikille paikkakunnille. Vuoden lopussa voitiin todeta peruuttamattomien käyntien määrän vähentyneen 600:lla edellisvuodesta. Peruuttamattomien poisjääntien osuus potilasvastaanottotunneista pieneni 3,0 %:sta 2,4 %:iin. Suunterveys ei enää poikkea muista sektoreista peruuttamattomien poisjääntien määrissä. YTHS käynnisti keväällä 2009 suunterveyden hoitoaikojen sähköisten muistutusten pilotit pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Suunterveydessä peruuttamattomien poisjääntien määrä oli selvästi suurempi kuin yleis- tai mielenterveydessä. Sähköisten muistutusten havaittiin vähentävän peruut- Mitenhän pitkät jonot Jyväskylän YTHS:llä on viisaudenhampaan poistoon? OLISI PITÄNYT, mutta en ole vielä osannut varata aikaa. PERUUTTAMATTOMIEN POISJÄÄNTIEN OSUUS (%) POTILASVASTAANOTTOTUNNEISTA Terveyspalveluyksikkö Yleisterveys Mielenterveys Suunterveys Helsinki-Espoo Turku-Rauma Tampere-Hämeenlinna Oulu-Kajaani Seinäjoki Joensuu-Savonlinna Jyväskylä Vaasa Lappeenranta Kuopio Rovaniemi YHTEENSÄ Tunnollisuuden purulelut käytetty YTHS:llä puolivuotishuollossa. Nyt taas kelpaa. 10

11 Kuva: Johanna Erjonsalo Yths:n palveluja kysytään JA TARVITAAN Selvempi mieli? YTHS:n päihde- ja mielenterveystyön toimintamallin tavoitteena on puuttua runsaaseen päihteiden käyttöön ja niiden kanssa samanaikaisesti esiintyviin mielenterveysongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaisen tuen avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan päihteisiin ja mielenterveyteen liittyviä riskejä sekä edistämään opiskelijoiden mielenterveyttä ja päihteetöntä elä- Kuva: Johanna Erjonsalo mäntapaa. Toimintamallissa arvioidaan mielenterveyden häiriötä, päihdekäyttöä sekä toimintakykyä, ja hoidon toimintalinja valitaan kokonaistilanteen perusteella. Vastaanotoilla pyritään aktiivisen ja motivoivan haastatteluotteen käyttöön, ja päihteistä kysyminen on otettu vakiintuneeksi käytännöksi vastaanottokäynneillä. Mieli- ja päihdehäiriöiden arvioinnissa otettiin käyttöön toimintakyvyn arviointi SOFAS. Kiireellistä (1-7vrk) tutkimusta ja hoitoa tarvitsevat 23-vuotiaat ja sitä vanhemmat kiireetöntä hoitoa tarvitsevat opiskelijat ohjautuvat alkuvaiheen tutkimukseen ja hoitoon Yleisterveyden sektorille. Jos lievän (tai keskivaikean) päihdeongelman ja/tai mielenterveysongelman hoito Yleisterveyden sektorilla ei ole tuottanut tulosta kolmessa kuukaudessa, konsultoidaan Mielenterveyden sektorin työntekijää ja/tai ohjataan opiskelija eteenpäin (Mielenterveyden sektorille, A-klinikalle tai muuhun päihdehuoltoon). Alle 23-vuotiaat kiireetöntä hoitoa tarvitsevat ohjautuvat alkuvaiheen tutkimukseen ja hoitoon ensisijaisesti Mielenterveyden sektorille. Keskivaikean tai vaikean mielenterveysongelman hoito toteutetaan alkuarvioinnin jälkeen joko Mielenterveyden sektorilla tai psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, riippumatta päihdeongelman mukanaolosta. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille lähetetään sähköinen terveyskysely, johon sisältyy kysymyksiä päihteiden käytöstä ja terveystapaamisessa. Vastaanottokäynneillä toimitaan niin kutsutun Mini-interventiomallin mukaisesti. A-klinikan tai muun paikallisen päihdehuollon toimijan kanssa järjestetään tarvittaessa hoitoneuvottelu YTHS:llä. YTHS toimii kumppanina Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n alkoholiohjelmassa. Sen tavoitteena on yhteistyössä ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja ja riskikäyttöä sekä edistää vastuullista päihdepolitiikkaa. Lääkehoitosuunnitelmasta käytännön työväline lääkehoidon kehittämiselle L ääkehoitoa toteuttavan henkilöstön tulee osata arvioida asiakkaan vointia ennen lääkkeenantoa, ymmärtää miksi ja miten lääkettä annetaan sekä seurata lääkkeen vaikutusta vointiin. YTHS:n lääkehoitosuunnitelman lähtökohtana on, että henkilökunnalla on perus- ja täydennyskoulutuksen avulla riittävä osaaminen toteuttaa yksikössä tarvittavaa lääkehoitoa. Säätiö järjestää lääkehoidon osaamisen täydennyskoulutusta ja tehtävän vaativuustasoon soveltuvan lääkehoidon tentin verkko-opetuksen avulla 5 vuoden välein. Työntekijöiden kanssa tehdään vuosittain kehityskeskustelujen yhteydessä osaamiskartoitus ja suoritetut koulutukset merkitään koulutusrekisteriin.»» 11

12 Palvelujen todellinen tarve nyt nähtävissä M YTHS:ssä on mielenterveyspalielenterveyspalvelujen kysynmielenterveyden velujen tarpeeseen haettu ratkaisuja tä on kasvanut koko 2000 ongelmat ovat sektoreiden välisestä yhteistyöstä, -luvun ajan. Hoitopolkujen edelleenkin opiskelukyvyn yhteisöterveyden mahdollisuuksia ja -jaksojen sisältöä on pyritty kehitsuurin yksittäinen unohtamatta. Opiskelijan mielentertämään jo aiemminkin, mutta hyvin uhka veyden tukemiseen sekä yksilö- että erilaisessa tilanteessa kuin nykyisin. yhteisötasolla ja ongelmien vaikeutumisen ennaltahoitotakuun ja tästä seuranneen hoitoonpääsyn paehkäisyyn tähtäävät varhaisen puuttumisen mahrantumisen seurauksena mielenterveyspalvelujen todollistavat interventiot ovat tärkeä osa opiskeluterdellinen tarve on nousemassa esiin, eikä entiseen ole veydenhuollon kokonaisuutta. Näiden teemojen paluuta. Ongelmien varhainen tunnistaminen ja tartärkeys nousi esiin myös suuren suosion saavuttakoituksenmukaisen hoidon mahdollistaminen onkin neessa 16. Pohjoismaisessa opiskeluterveydenhuolyksi opiskeluterveydenhuollon keskeisiä haasteita. hammas Viisauden un, hkeaa suuh mmas pu sitä ta milloin ha Seuraa,it heti alkaa harja miskipua jotta vo tä puhkea ähdä pien osittain Älä säik aan myös am ist hd le pu mmas Opette ha ki, au puhjennut mmänpaita utasi vähe Avaahasurjaat ylätakaham lissa kun rm an no aa e arvioida Poistoastatarvrkastuksessa hamm VIISAUDENHAMPAAT KIINNOSTAVAT S uunterveyden Viisaudenhammas-hankkeen avulla hälvennettiin viisaudenhampaita kohtaan koettua pelkoa sekä tuotiin helposti saataville asiallista tietoa viisaudenhampaista. Nettisivuille keväällä 2012 rakennettu Viisaudenhammassivusto keräsi puolen vuoden aikana yli 4000 yksilöityä käyntiä suomenkielisille, 250 käyntiä ruotsinkielisille ja 200 käyntiä englanninkielisille sivuilleen. Suunterveyden palveluja yhden viikon aikana käyttäneille opiskelijoille lähetettyyn viisaudenhammasaiheiseen kyselyyn vastasi lähes puolet opiskelijoista (1270). Viisaudenhammasvaivat ilmoitti ajankohtaisiksi 44 % vastaajista. Heistä 85 % koki hankemateriaalin vastanneen tarpeisiinsa. Sen lisäksi myös 76 % niistä, joilla vaivat eivät olleet ajankohtaisia, koki materiaalin tarpeelliseksi. Katso masam denh viisau vinkit:».yths www rveys» te suun nhammas de viisau sivusto ÂÂ Viisaudenhammassivusto lon kongressissa, jossa YTHS toimi vastuullisena järjestäjänä (ks. lisää sivu 8). YTHS:n mielenterveyspalvelujen kokonaisuuden toimivuuden kannalta on erittäin tärkeää, että hoidontarpeen arviointi ja hoitojaksot toteutuvat riittävän yhdenmukaisesti ja ammattitaitoisesti riippumatta siitä, mitä kautta opiskelija on hakenut apua. Tämä haaste on tunnistettu. Sektoreiden välisen työnjaon, potilasohjauksen ja konsultaatiokäytäntöjen toimivuus sekä hoitoprosessien sisällön kehittäminen oli yksi toiminnan painopisteitä vuoden 2012 aikana, ja on sitä myös tulevina vuosina. OPISKELIJAT: YSTÄVÄLLISTÄ JA AMMATTITAITOISTA PALVELUA SUUNTERVEYDESSÄ O piskelijat arvioivat suunterveyden palvelut asiakastyytyväisyyskyselyssä erittäin hyviksi: 74 % antoi erinomaisen tai kiitettävän yleisarvion. Suunterveyden henkilöstön ammattitaitoa pidettiin hyvänä (94 %) ja palvelua ystävällisenä (93 %). Yhdeksän kymmenestä opiskelijasta koki tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Yksi toive opiskelijoilla kuitenkin oli: odotusaikaa ajanvarauksesta hoitoon pääsyyn pitäisi voida lyhentää. Puolet kyselyyn vastanneista piti odotusaikaa kohtuullisena. Hoidon tarpeen vaikeutuminen ei kuitenkaan suinkaan helpota hoitoon pääsyä, vaan päinvastoin vaikeammat ja suuremmat vauriot vievät yhä enemmän ammattilaisten aikaa. Löytyisikö opiskelijoista apua hoidon tarpeen vähentämistalkoisiin? Jokainen voisi tehdä hieman enemmän itse. ÂÂ Putsaa pususi PUTSAA PUSUSI 12

13 Facebook uudenlaista terveyden edistämistä Y THS:n Facebook-sivuilla on edistetty opiskelijoiden terveyttä jo kohta kolmen vuoden ajan. Toimintavuonna päivityksiä tehtiin perinteisesti kuhunkin vuodenaikaan sopivilla teemoilla muistuttamalla allergiareseptien uusimisesta, kaamosoireista ja niiden hoitamisesta sekä kertomalla YTHS:n ajankohtaisista tapahtumista ja ryhmätoiminnasta, kuten Pohjoismaisesta opiskeluterveydenhuollon kongressista tai niskahartia-ryhmistä. Säätiön FB-tiimi koki yhä tärkeämmäksi asiakkaiden aktiivisen osallistamisen keskusteluihin ja kannustamisen vuorovaikutteisuuteen. Aivoriihen tuloksena päätettiin käynnistää Pelkäätkö hammaslääkäriä? -teemapäivä. Se lanseerattiin kysymällä faneilta, kuinka moni ylipäätäänsä kokee hammashoitopelkoa. Faneilla oli myös mahdollisuus teemapäivän aikana kysyä yksityiskohtaisemmin mahdollisuuksista ja keinoista hammaslääkäripelon lieventämiseen. Kysymyksiin oli vastaamassa FBtiimin uusin asiantuntijajäsen, hammaslääkäri Marjo Tipuri. Kokeilun todettiin innostavan uusiin yrityksiin vaihtuvilla teemoilla myös tulevana vuonna. ÂÂ facebook.com/ ylioppilaidenterveydenhoitosaatio FB YTHS nen mukaan s k y it a poisti iv ä p ntaohjelmikista u rj to s u vir at. lmana ka haittaohjeajanvarausohjelm ta koneis a kellään? Lisätieto Kuva: YTHS viestintä Hammaslääkäri naamakirjassa Marjo Tipuri Aloitin syksyllä suun terveyden edustajana Facebook-tiimissä. Aikaisempi kokemukseni Facebookmaailmasta oli melko vähäistä, oma profiili oli luotuna, mutta en juurikaan ollut tehnyt päivityksiä. Teknisesti asian oppi nopeasti, enemmän aikaa meni miettiessä, mitähän voisi julkaista. Mielestäni kiinnostavia linkkejä on löytynyt kuitenkin melko vähällä vaivalla ja on ollut mukava tuoda näkyviin omien www-sivujemme suun terveydenedistämisen asioita. Kahdesti syksyn aikana toteutettiin kokeilu on line kyselypäivästä, aiheena oli hammaslääkäripelko. Kysymyksiä tuli vähän, mutta vastaaminen oli mukavaa ja mielenkiintoista. Toimiminen Facebook-päivittäjänä on innostanut seuraamaan suun terveyden ajankohtaisasioita entistä tarkemmin ja etsimään netistä opiskelijoille sopivia artikkeleita. Mielestäni Facebook on hyvä suun terveyden edistämisen foorumi, fanittajamäärämme vaan pitäisi saada huomattavasti kasvamaan.»» 13

14 Kuva: Jami Hellman Sähköisen viestinnän valttina on nopeus ja ekologisuus Maailman muuttuessa myös viestintätarpeet muuttuvat. Mitä ei ole verkossa, sitä ei ole olemassa. Työkiireen keskellä myös säätiön henkilöstö saa yhä enemmän sähköpostia ja ohjeita, joiden lukemiseen pitäisi löytää aikaa. YTHS siirtyi työyhteisöviestinnässään käyttämään tapahtumakohtaisesti videoita sähköpostien ja tiedotteiden sijaan. Videot palvelivat hyvin esimerkiksi tallennettaessa koulutuksia, joihin kaikilla halukkailla ei ollut mahdollisuutta osallistua. Videoiden välityksellä tietoa saa kätevästi myöhemmin itselleen sopivana ajankohtana ilman matkustusrasitteita tai velvoitetta katsoa koko esitys. Videot toimivat hyvin myös atk-ohjelmien opastajina tai uusien hoitoprosessien tarkentajina. Videot eivät myöskään kuormita ympäristöä paperijätteellä, koska esityksen tulostaminen ei ole mahdollista. Harvoin on Ylioppilaiden terveydenho (YTHS) saanitosäätiö paljon palstat ut näin lifestyle-blog ilaa ista... Toimintavuonna ryhdyttiin julkaisemaan sidosryhmille uutta sähköistä osavuosikatsausta. Katsaus ilmestyi vuosikolmanneksittain ja se sisälsi ajankohtaista tietoa opiskeluterveydenhuollosta YTHS:ssä, taloudesta sekä tietoa erilaisista ajankohtaisista teemoista, kuten sähköisen asioinnin kehittämisestä tai laatutyöstä. ÂÂ Lue lisää Sähköiskun sai myös YTHS:n henkilöstölle tärkeä työyhteisölehti Piikki. Sen työstäminen verkkolehdeksi aloitettiin syksyllä, ja sen ensimmäinen verkkolehtinumeron julkaisu siirtyi seuraavan vuoden puolelle. Uudistetun Piikin tarkoitus on toimia edelleen työyhteisölehtenä, mutta kertoa samalla laajemmin, yksityiskohtaisemmin ja teemallisemmin YTHS:n toiminnasta myös sidosryhmille. Piikin sisältöä tullaan kehittämään sen saaman asiakaspalautteen myötä. ÂÂ Tutustu Piikkiin osoitteessa verkkolehti.yths.fi. Säätiö oli näkyvästi läpi koko vuoden mukana terveyden edistämiseen liittyvissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Toimintavuonna YTHS järjesti myös kaksi varsin paljon medianäkyvyyttä saanutta tapahtumaa: Poh- Kuva: YTHS viestintä joismaisen opiskeluterveydenhuollon kongressin ja Opiskelijoiden omppupäivän. Helmikuun 13. päivä, YTHS:n virallisena syntymäpäivänä, vietettiin ensimmäistä kertaa Opiskelijan omppupäivää eli opiskelijoiden terveyden edistämispäivää. Päivän viestintäteemana oli terveellinen ruokavalio, mutta toimipisteillä oli myös muita terveyden edistämisteemoja. Terveydenhoitajat antoivat toimipisteissä terveysneuvontaa, ja kaikille asiakkaille jaettiin omenia. 14

15 Terveyden edistämisen hankkeet Yksilöllinen toiminta ja koulutuspäivät Yksilöllinen ja yhteisöllinen toiminta Yhteisöllinen toiminta Terveyden edistäminen vaatii verkostoja T erveyden edistämisessä tarvitaan sekä suuria linjoja että pieniä tekoja, näkemystä tavoitteista ja mahdollisuuksista sekä runsaasti käytännön toimintaa ja yhteistyötä. Lisäksi on oltava ajan hermolla ja toimittava, kun aika on otollinen. Kohderyhmän huomioiminen on erityisen tärkeää. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus (KOTT2012) tarjoaa hyödyllistä tietoa toiminnan tueksi. YTHS on mukana monipuolisessa valtakunnallisessa toiminnassa, jossa voi- daan vaikuttaa opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin. Yhteistyön vahvistuminen näkyy myös paikallisesti, sillä terveystyöryhmissä oli aiempaa enemmän opiskelijoiden ja yhteistyökumppanien edustajia. Säätiöläiset osallistuivat aktiivisina asiantuntijoina noin 120 opiskelijatapahtumaan tai sidosryhmäkoulutukseen ja pitivät niissä runsaasti esityksiä liittyen opiskelijoiden hyvinvointiin. Osallistujia tapahtumissa on ollut yhteensä yli Hyvä esimerkki yhteistyötä vaativasta toiminnasta on opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta. Käytäntöjen suunnittelemiseksi järjestettiin Turussa työseminaari, jossa oli YTHS:n lisäksi edustajia Turun yliopistoista, ammattikorkeakoulusta, ylioppilaskunnista ja kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta. Mukana oli mm. vararehtoreita, tilahallinnon edustajia, turvallisuuspäällikköjä. Asiasta valmistui toimintamalli ja arviointilomake käytännön työhön. Positiivinen viesti opiskeluym- päristöön vaikuttamisesta on ollut monen yliopistokampuksen julistautuminen savuttomaksi; YTHS on ollut tässä työssä mukana. ÂÂ Lue lisää: Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus»» 15

16 Lähde liikkumaan Opiskeluterveyttä liikunnalla -hankkeessa ( ) huomio kohdistui tuki- ja liikuntaelinoireista kärsiviin sekä vähän liikkuviin opiskelijoihin. Yhteistyökumppaneina ovat Opiskelijoiden Liikuntaliitto ja yliopistojen liikuntapalvelut. Fysioterapian järjestämiin ryhmiin osallistui 1222 niska-, selkä-, polvi- tms. vaivoja kokevaa opiskelijaa. Paikallisissa hankkeissa jatkettiin erityisesti liikuntatuutoritoiminnan levittämistä. Aiemmin työstetyt materiaalit ja kehittämistyö koottiin ÂÂ Opiskeluterveyttä liikunnalla verkkosivuksi KOTT2012:ssa oli osio Liikunnan rooli opiskelijoiden elämässä, jonka analysoinnit valmistuvat myöhemmin. Päihde ja Mieli Merkittävällä osalla opiskelijoista päihteidenkäyttö on todellinen terveysriski ja elämänhallinnan ongelma. Monilla nuorilla päihteidenkäyttö ja psyykkiset ongelmat kietoutuvat toisiinsa. Päihde ja Mieli -hankkeen tavoitteena oli puuttua opiskelijoiden runsaaseen päihteiden käyttöön ja niiden kanssa samanaikaisesti esiintyviin mielenterveysongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tampereella käynnistyneen hankkeen kokemuksia levitettiin koko säätiöön. Terveyden edistämisen koulutuspäivä Tullaan viisaammiksi näin? Päihteet, mieli ja opiskelijakulttuurit järjestettiin yhteistyössä Kykyprojektin kanssa. Se kokosi 130 opiskelijoiden hyvinvointityötä tekevää henkilöä eri ammattiryhmistä YTHS:stä, yliopistoilta ja ylioppilaskunnista kuulemaan, keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia. Hankkeeseen liittyen ryhdyttiin yhteistyössä Nyyti ry:n kanssa kouluttamaan terveydenhoitajia Elämäntaitokurssien ohjaajiksi. ÂÂ Lue lisää: Päihteet YTHS:n teemana mat sivut terveystietopankissa olivat virtsatieinfektiot, kurkkukipu, ehkäisypillerit, silmätulehdus ja kondylooma. ÂÂ Tutustu Terveystietopankkiin Hyväpaha netti Opiskelijoiden rahapelaamisen ja netinkäytön ongelmia on selvitelty jo vuonna 2011 yhteistyössä THL:n kanssa. Yhteistyötä jatkettiin Opiskelijoiden pelihaitat miten puuttua raha- ja nettipeliongelmiin -hankkeessa, jossa kehitettiin hoito- ja opetushenkilökunnalle suunnattu verkkokurssi netti- ja peliongelmiin puuttumiseksi. Opiskelijoille laadittiin aiheesta esite Kuin kala vedessä vai kiinni verkossa? Teema oli mukana KOTT2012:ssa, joka osoitti hankkeelle olevan tarvetta. Internetissä käytetty aika aiheutti monille ongelmia vuorokausirytmissä ja haittasi opiskeluja yleisemmin kuin neljä vuotta sitten. Verkkoneuvonnan sivujen katseluja oli ja uusien kysymysten määrä oli 827. Kiinnostavimpina aihealueina oli edelleen seksuaaliterveys. Sen vuoksi käynnistettiin Seksuaaliterveys- ja raskaudenehkäisy -sivuston laatiminen. ÂÂ Tutustu Verkkoneuvontaan Vuonna 2012 julkaistiin seuraavat itsehoito-oppaat ja terveyden edistämisen juliste: ÂÂ Lue lisää: Pelihaitat Psykosomaattinen oireilu -potilasopas Satoa ryhmästä Ryhmät ja kurssit ovat hyviä tapoja varhaiseen puuttumiseen. Ryhmän tarjoama tuki on lisäarvo, jota ei yksilötoiminnassa voida antaa. Ryhmänohjaajien koulutukseen osallistui myös opintopsykologeja. Säätiön opassarjaan valmistui Satoa ryhmästä -opas hyvinvointiryhmän ohjaajalle. Erilaisia ryhmiä tai kursseja pidettiin lähes 200 ja niihin osallistui 4763 opiskelijaa. Satoa ryhmästä -opas hyvinvointiryhmän ohjaajalle Kuin kala vedessä vai kiinni verkossa? Terveystietoa oppaista ja verkosta Potilasoppaita päivitettiin, käännettiin ruotsiksi ja englanniksi. Terveystietopankkiin laadittiin kymmeniä uusia ja päivitettiin vanhoja artikkeleita mm. seksuaaliterveyden, suun terveyden ja fysioterapian alueelta. Terveystietopankissa oli sivun katseluja Suosituim- Lue lisää: YTHS:n oppaat ja julisteet»» 16

17 Kuva: Jami Hellman Liikuntatuutoreita rekrytoitiin Joensuussa, Vaasassa ja Kuopiossa L iikuntatuutoritoiminnan tavoitteena on ohjatun vertaistuen avulla innostaa vähän liikkuvia opiskelijoita liikuntaan. Joensuussa Tuutorit tukena liikuntaan -hankkeessa koulutettiin 15 opiskelijaa liikuntatuutoreiksi, jotka perustivat Facebook-ryhmän sekä ISYY-sähköpostilistan. Tuutoroitavien hankkimiseksi järjestettiin tietotori uusille opiskelijoille, kaupunkisuunnistus ja kuntoratsia kampuksen kaikissa rakennuksissa. Kuntoratsiassa oli liikunnallista toimintaa, kuten minigolf, minicurling, pingiskoris, jonka avulla liikuntatuutorit tiedustelivat opiskelijoiden liikunta-aktiivisuutta sekä etsivät potentiaalisia, vähän liikkuvia opiskelijoita VIP- tilaisuuteen. Siihen osallistuikin 70 henkilöä, jotka jaettiin tuutoriryhmiin. Vaasassa Liikuntatuutoroinnissa tuotiin kaupungin liikuntatarjontaa lähemmäksi, sillä Vaasan yliopistossa ei ole yliopistoliikuntaa. Hankkeen starttina toimi fuksilenkki, joka veti mukaan yli 40 uutta opiskelijaa. Uudet opiskelijat pääsivät tutustumaan palloilulajeihin, sitten talkootanssiin ja lopulta vielä keilailuunkin. Lisäksi järjestettiin VYY:n olympialaiset uusille opiskelijoille, jolloin Vaasan yliopiston kampus muuntautui liikunnalliseksi iloitteluksi. Kuopion Liiku ja lepää -hankkeessa uusia tuutoroitavia rektyroitiin info-torilla opintojen aloitusviikolla kaikkiaan 63. Liikuntatuutorien koulutukseen tuotettiin julkaisu Liikuntamotivaatio ja siihen vaikuttaminen. Viestintää parannettiin perustamalla sekä liikuntatuutoreille että tuutoroitaville oma Facebook-ryhmä ja molemmille vielä sähköpostilista. Toiminnan jatkumiseen on vuodelle 2013 saatu Itä-Suomen yliopistolta rahoitus. HOITOSÄÄTIÖ N TERVEYDEN YLIOPPILAIDE OPPAITA 4 YLIOPPILAID EN TERVEY DENHOITOS OPPAITA 9 ÄÄTIÖ 2012 U EIL AATTINEN OIR PSYKOSOM Potilasopas 2012 Satoa ryhmäs tä opas hyvin vointiryhm Martin, Heis ka, Syvälahti, än ohjaajal Hoikkala le 17

18 Terveystutkimus - opiskeluterveydenhuollon bestseller yths tutkimus Tutkimustoiminnan voimannäytteet Vuoden 2012 suuria ponnistuksia tutkimuksen tiimoilta oli valtakunnallisen Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012:n toteuttaminen. N eljän vuoden välein toteutettava terveystutkimus käsittelee laajasti opiskelijoiden terveyttä, terveyskäyttäytymistä, opiskelukykyä ja näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua, toimeentuloa ja työssäkäyntiä. Peruskysymysten lisäksi tutkimuksessa oli useita erityisteemoja, joista monet liittyvät suoraan opiskelukykyyn, kuten oppimisvaikeudet, opiskelu-uupumus ja -into sekä Internetin käyttö. Opiskelijan terveyden erityistarkastelussa olivat seksuaaliterveys, paniikkikokemukset sekä pään ja kasvojen alueen kiputilat (narskuttelu). Syvällisesti hyvinvointiin liittyviä teemoja olivat kiusaamis-, vainoamis- ja väkivaltakokemukset ja käyttäytymisen osalta rahapelaaminen, dopingin ja vesipiipun käyttö. Lisäksi tutkittiin liikunnan kulttuurisia ja sosiaalisia merkityksiä. Tutkimusaineistosta tehtävien jatkohankkeiden valmistelemiseksi on tehty runsaasti yhteistyötä eri organisaatioiden tutkijoiden kanssa. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen tutkijaryhmään kuuluu kolmisenkymmentä tutkijaa. Tutkijoita oli YTHS:n lisäksi Turun, Tampereen, Helsingin, Jyväskylän yliopistoista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, A-klinikalta sekä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöstä. Uusien tutkimusten suunnittelun lisäksi tutkijaryhmässä on jatkettu aiemmin aloitettuja tutkimuksia, joista valmistuivat artikkelit opiskelijoiden lastenhankinnasta, jännittämiskokemuksista ja tupakoinnista. Uusia tutkimuskohteita terveystutkimuksen lisäksi olivat Mobiiliterveysvalmennus terveyskäyttäytymisen seurannassa, Opiskelijoiden hyvinvointi ja Elämäntaito -kurssi yhteistyössä Nyytin ry:n kanssa sekä opiskelijoiden hammashoitopelko ja päihteidenkäyttö. Kaikkiaan YTHS:n työntekijät olivat tekijöinä seitsemässä tieteellisessä artikkelissa, 25 esitelmä- tai posteriabstraktissa sekä muutamissa yleistajuisissa kirjoituksis- YlioPPila iden Terv Kristina Ku KORKEAK eydenhoi TosääTiö n TuTKimuK sia 47 nttu ja Tomm i Pesonen OULUOPI SKEL terveys IJOIDEN tutkimu S 2012 sa. Säätiölle perustettiin YTHS:n raportteja -sarja, johon on koottu seitsemän kiinnostavaa ja tärkeää raporttia vuodesta 2000 alkaen. YTHS:n tutkimustoiminta nousee suoraan opiskeluterveydenhuollon käytännön tarpeista. Sillä haetaan taustatietoja ja vastauksia opiskeluterveydenhuollossa esiin tulleisiin ongelmiin. Tulosten pohjalta voidaan kehittää toimintaa opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveyspalvelujen suuntaamiseksi. ÂÂ Lue lisää YTHS:n tutkimus- ja julkaisutoiminnasta K orkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa 5000 yliopisto- ja 5000 ammattikorkeakouluopiskelijaa sai kyselylomakkeen, johon saattoi vastata perinteisellä paperilomakkeella tai sähköisesti. Uusintakyselyjen jälkeen vastauksia saatiin noin Kesän ja syksyn aikana vastaukset tallennettiin, aineistot siivottiin, yhdistettiin ja analysoitiin, jonka jälkeen päästiin tulosten tutkimiseen. Raportin käsikirjoitus valmistui vuoden vaihteessa ja julkistettiin helmikuussa Tuloksissa erittäin mielenkiintoista oli seurata kahdentoista vuoden kehitystä monen ilmiön kohdalla. Jos muutosten suunta on sama, voidaan havaita vähäisempikin positiivinen tai negatiivinen kehitys, vaikka lyhyellä aikavälillä asiat näyttäisivät pysyneen ennallaan. Vertailu yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä antoi tietoa myös palvelujen järjestämiseen. Tutkimus kertoi monia mielenkiintoisia asioita. Koko 2000-luvun jatkunut oireilun yleistyminen näyttää taittuneen, alkoholinkäytössä runsaimmin alkoholia käyttävien osuus on pienentynyt, tupakoinnin väheneminen on jatkunut suotuisasti ja miehet ovat havahtuneet miettimään ruuan terveellisyyttä. Toisaalta ylipainoisten osuus on kasvanut, Internetin aiheuttamat ongelmat ovat entistä tavallisempia ja opiskelijan psyykkiset ongelmat ovat edelleen hieman yleistyneet. Yliopistojen ponnistukset opintojen ohjaamisen parantamiseksi näyttäisivät tuottaneen tuloksia. Tutkimus antaa vahvistusta sille, että opiskelijoiden omia toiveita avun ja tuen tarpeisiin kannattaa kuunnella. ÂÂ Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus

19 Hoidon laatu ja potilasturvallisuus POTILASTURVALLISUUS Laiteturvallisuus - Y THS:ssä otettiin käyttöön terveydenhuoltolain edellyttämät laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmat. Henkilöstö käsitteli suunnitelmia laatuverkoston koulutuspäivässä sekä työpaikkakokouksissa. Opiskelijoita varten nettiin koottiin laitteiden turvallisuus - käyttöturvallisuus Hoidon turvallisuus - - hoitomenetelmät - hoitokäytännöt Lääkehoidon turvallisuus lääkehoitosuunnitelmat - lääketurvallisuus VAARATAPAHTUMA ÂÂ Hoidon laatu ja turvallisuus -sivusto Läheltä piti -tapahtuma Ei haittaa potilaalle Tapahtuman käsittely Tpy-tasoisena /säätiötasoisena oppimis- ja kehittämiskohteena Haittatapahtuma Haittaa potilaalle Potilasvahinko Lääkevahinko OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ekologinen YTHS Y THS:lle keväällä 2011 luodun ympäristöstrategian mukaisesti toimintavuonna pilotoitiin Töölön toimipisteessä ja säätiön hallinnossa Green Office -ympäristönhallintajärjestelmää. Green Office -kriteerien ja -periaatteiden mukaisesti koko ekopilotoinnissa mukana ollut henkilöstö osallistui aktiivisesti miettimään ympäristöystävällisempiä tapoja omaan työskentelyyn ja koko työyhteisön ympäristötietoisuuden kehittämiseen. Vaikka ekotyön yhtenä tavoitteena oli saada Green Office -merkin käyttöoikeus, ympäristötyötä kehitettiin säätiössä paljon yli Green Office -kriteerien; Töölön toimipiste ja säätiön hallinto saivat Green Office -toimistotarkastuksessa ympäristömerkin käyttöoikeuden lisäksi hyväksynnän erinomaisin arvosanoin ekotoiminnalleen. YTHS:n Green Office -tarkastaja Juha Kortesalmi kiitti erityisesti YTHS:n Töölön toimipisteen henkilöstön innostunutta ja mukaansatempaavaa tapaa työskennellä yhdessä ympäristöarvojen eteen. 19

20 Osaava ja kokenut henkilökunta tuntee opiskelijan arjen Ikäännytään ja viihdytään Eläköityminen jatkui viime vuosien tapaan kiivaana. Uusien työntekijöiden palkkaaminen ei kuitenkaan vaikuttanut henkilöstön keski-ikään, joka säilyi melko korkeana. Vakituinen henkilöstö on työskennellyt pitkään säätiön palveluksessa. Opiskelijoiden kanssa tehty työ koetaan palkitsevana ja on saanut useita työntekijöitä jatkamaan työssä vielä senkin jälkeen, kun eläkkeelle jäänti olisi ollut mahdollista. YTHS:ssä tuettiin ikääntymiseen liittyvää jaksamista muun muassa erilaisin työaikajärjestelyin ja muuttamalla työtehtäviä. Ikäjohtamisen periaatteet sovittiin kirjattavaksi henkilöstösuunnitelmaan. Työ opiskeluterveydenhuollossa houkuttelee Pääsääntöisesti rekrytoinneissa onnistuttiin hyvin. Henkilöstön saatavuus vaihteli eri henkilöstöryhmien ja paikkakuntien välillä. Haasteellisinta uuden työntekijän palkkaaminen oli Pohjoisja Itä-Suomessa. Uusi työntekijä saatiin palkattua pääsääntöisesti ensimmäisellä hakukerralla, mutta muutama tehtävä jouduttiin laittamaan uudelleen hakuun. Keskimäärin yhtä avointa tehtävää kohden oli yli yhdeksän työnhakijaa. Viiteen vakituiseen tehtävään ja neljään määräaikaiseen sijaisuuteen ei ollut yhtään työnhakijaa. Vuodenvaihteessa henkilöstön kanssa käydyt yhteistoimintaneuvottelut varjostivat alkuvuonna henkilöstön tunnelmia, mutta taloudellisen tilanteen vakauduttua luottamus työpaikkojen säilymiseen palasi ja ilmapiiri koheni. Monen vuoden kokemuksen jälkeen vuosityöaika on koettu hyväksi ja tuovan tarpeellista joustavuutta työaikoihin, jotka mukailevat palvelutuotannon kysyntää. Hoito- ja toimistohenkilöstön palkkausjärjestelmän kehittämisellä on palkkausjärjestelmään saatu luotua portaittainen rakenne työntekijän työtehtävien vaativuuden, osaamisen ja työssä menestymisen mukaisesti. Portaittainen rakenne mahdollistaa henkilökohtaisen palkanosan maksamisen peruspalkan päälle esimiehen tekemän arvioinnin perusteella. Sairauspoissaolot vähenivät Uudistetun työkyvyn hallinnan toimintamallin myötä säätiössä kiinnitettiin entistä enemmän huomiota sairauspoissaoloihin, jotka näyttävät edelleen hieman vähentyneen. Kevään aikana järjestettiin koulutusta koko henkilökunnalle uudistetusta työkyvyn hallinnan toimintamallista ja päihdeohjelmasta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Esimiehiä kannustettiin toimintamallin käyttöönottoon, ja mallin käyttöönottoa ja toimivuutta seurattiin aktiivisesti koko vuoden ajan. Vitsi, lekuri rento ja muk oli todella Varmaan vo ava heppu. is teloa itseäni useam min. Sairauspoissaoloseurannan helpottamiseksi ryhdyttiin työstämään myös järjestelmää, jossa esimiehet saavat herätteitä työntekijän sairauspoissaoloista, jos ne ylittävät työkyvyn hallinnan toimintamallissa mainitut rajat. Tällä pyritään puuttumaan erityisesti tilanteisiin, joissa samalle työntekijälle kertyy useita lyhytaikaisia sairauspoissaoloja, tai valmistautumaan tilanteeseen, jossa pitkällä sairaslomalla ollut työntekijä on palaamassa työhön. Työsuojeluorganisaatiota uudistettiin siten, että työsuojeluvaalissa valittiin kuusi alueellista työsuojeluvaltuutettua. Niihin toimipisteisiin, joissa on vähintään 10 työntekijää ja joissa ei ole omaa työsuojeluvaltuutettua, valittiin työsuojeluasiamies. Henkilöstön koulutus perustui kunkin sektorin omiin painopistealueisiin. Henkilöstölle järjestettiin laajalti sisäistä koulutusta ja lisäksi henkilöstö osallistui myös ulkoisiin koulutuksiin ammatillisen osaamisensa kehittämiseksi. YTHS:n palveluksessa työskentelee yli 600 terveydenhuollon ammattilaista. Joukkoomme kuuluu mm. yleis- ja erikoislääkäreitä (esimerkiksi gynekologeja, ihotautilääkäreitä ja psykiatreja), terveyden- ja sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, psykologeja, hammaslääkäreitä, hammashoitajia ja suuhygienistejä. Kuva: Vanessa Riki 20