Otsikko Sivu. 38 Kokouksen järjestäytyminen Uusi jäsen maakuntavaltuustoon (Simo Sorsan tilalle Olavi Merihaara) 7

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-11:15 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 38 Kokouksen järjestäytyminen 6 39 Uusi jäsen maakuntavaltuustoon (Simo Sorsan tilalle Olavi Merihaara) 7 40 Uudenmaan liiton tilinpäätöksen 2014 hyväksyminen 8 41 Henkilöstöraportti Lausunto maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehtoja koskevasta selvityksestä Lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta Lausunto Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta Lausunto Sipoon kunnalle Sibbesborgin yleiskaavan luonnoksesta Lausunto Sipoon kunnalle Eriksnäsin korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta 47 Lausunto Järvenpään kaupungille Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosan asemakaavan ehdotuksesta 48 Lausunto Raaseporin kaupungille Karjaan läntisen taajaman osayleiskaavaluonnoksesta Lausunto Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavasta Uusimaa-ohjelman ja maakuntakaavoituksen seurantaraportit Yhdessä takuuseen koulutustakuun varmistaminen Uudellamaalla -hankkeen perustaminen 52 Uudenmaan liiton matkustuspalveluja koskevan yhteistyösopimuksen jatkuminen KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa; tiedoksi 53 Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen edustajan vaihtuminen toimikaudella ; Merja Vikman-Kanerva Riitta Murto-Laitisen tilalle EAKR rahoituspäätös: Rakennerahasto-ohjelman Teknisen 62

2 PÖYTÄKIRJA 3/ tuen projektihakemus 55 EAKR rahoituspäätös: PAKKAAMO Lähi- ja luomuruokapakkaamisen demonstrointi- ja pilotointiympäristö EAKR rahoituspäätös: Aviapolis City EAKR rahoituspäätös: CoINNO. Palvelukehittämisellä sykettä vapaa-aikasektorille 58 EAKR rahoituspäätös: Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (Välke) 59 EAKR rahoituspäätös: Alueellisten innovaatiokeskittymien vahvistaminen EAKR-viestinnän keinoin EAKR rahoituspäätös: Biosta Bisnestä (BiBi) EAKR rahoituspäätös: LEVARBIO - Levien ja niiden tuottamien arvokkaiden biomolekyylien tuotteistaminen 62 EAKR rahoituspäätös: Uusiutuvan energian innovaatiokeskus Rajamäelle -UtaRe 63 EAKR rahoituspäätös: Pelillisiä analytiikkasovelluksia ympäristösuunnittelun tueksi EAKR rahoituspäätös: LOGIN Logistiikan innovaatioverkosto EAKR rahoituspäätös: Elinkaaritehokas hulevesien hallinta kaupunkiympäristössä: teknisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävät menetelmät (HULEKAARI) 66 EAKR rahoituspäätös: RISTIPISTO vertaisvieraat innovaatiotoiminnan vauhdittajana 67 EAKR rahoituspäätös: Loitsu - liiketoimintaa osallistavista innovaatioista tulevaisuuden senioripalveluiden uudistamiseksi 68 EAKR rahoituspäätös: FinRus - yhteistyö Metropolialueen innovaatiotoiminnan kiihdyttäjänä 69 EAKR rahoituspäätös: Ravitsemispalveluiden vähähiilisyyden edistäminen ruokahävikkiä pienentämällä Ilmoitusasioita Johtajien antamat lausunnot Johtajien päätökset Valmistuneita julkaisuja 103

3 PÖYTÄKIRJA 3/ Kokousaikataulu tiedoksi KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen 76 Maakuntajohtajan johtajasopimuksen hyväksyminen ja tehtävän vaativuuden vahvistaminen EAKR rahoituspäätös: Polku - liikeideasta kasvuyritykseksi 113

4 PÖYTÄKIRJA 3/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Blomqvist Thomas Jäsen saapui klo 8.40 :n 38 aikana Enroth Matti Jäsen saapui klo 8.35 :n 38 aikana Herttuainen Auli Jäsen Jalonen Jaakko Jäsen Karimäki Johanna Jäsen saapui klo 8.40 :n 38 aikana Krohn Minerva Jäsen Markkula Markku Jäsen saapui klo 8.40 :n 38 aikana Mäkelä Outi Puheenjohtaja Sainio Jari II varapuheenjohtaja Salonen Pasi I varapuheenjohtaja Taipale Kaarin Jäsen Havula Tapio Varajäsen Niiranen Matti Varajäsen Lehtimäki Harri Varajäsen poistui klo :n 38 aikana Heijnsbroek-Wirén Mia Puhe- ja läsnäolo-oikeus poistui klo :n 42 aikana Juurikkala Timo Mv:n I vpj poistui klo :n 38 aikana Hakola Juha Mv:n II vpj poistui klo :n 38 aikana Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Mikkola Jaakko Johtaja, kansainväliset asiat Kanerva Inka Kehittämisjohtaja Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Elo Seija Tiedottaja POISSA Ansalehto-Salmi Irja Jäsen Ilmoittanut esteestä Karhuvaara Arja Jäsen Ilmoittanut esteestä Raatikainen Mika Jäsen Ilmoittanut esteestä Virta Sari Varajäsen Karjalainen Anne Varajäsen Frosterus Anu Varajäsen Heinäluoma Eero Mv:n pj Ilmoittanut esteestä

5 PÖYTÄKIRJA 3/ ALLEKIRJOITUKSET Outi Mäkelä Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri Pasi Salonen 62 Inka Tikkanen-Pietikäinen 75 I varapuheenjohtaja Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2015 / 2015 Minerva Krohn Matti Enroth PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

6 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Johanna Karimäki ja Markku Markkula). Päätös: Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi sekä että kyseessä on strategisesti merkittävä kokous. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Minerva Krohn ja Matti Enroth. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Kaavakatsaus lista-asioihin liittyen; Merja Vikman-Kanerva Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014, Ossi Savolainen Uudenmaan liiton palkkausjärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena; hallintopäällikkö Inka Tikkanen-Pietikäinen.

7 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Uusi jäsen maakuntavaltuustoon (Simo Sorsan tilalle Olavi Merihaara) 224/ /2013 MHS Perussopimuksen 12 :n mukaan maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsen, jolle ero on myönnetty. Askolan kunnanvaltuusto on päättänyt valita Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsenen Simo Sorsan tilalle maakuntavaltuuston jäseneksi Olavi Merihaaran jäljellä olevaksi ajaksi toimikaudesta Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi maakuntavaltuuston jäsenen Olavi Merihaaran. Valmistelija: Päätös: Paula Autioniemi Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

8 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Uudenmaan liiton tilinpäätöksen 2014 hyväksyminen 58/ /2015 MHS Kuntalain 68 :n mukaan tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen tulee sisällyttää tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Rahoituslaskelma on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaan tilinpäätöksen liitetieto. Tilinpäätös on ,29 euroa ylijäämäinen. Talousarvio laadittiin euroa alijäämäisenä. Tilinpäätösaineisto sidotaan yhtenä kokonaisuutena tasekirjaksi, jonka allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet ja maakuntajohtaja. Allekirjoitus tapahtuu välittömästi tässä kokouksessa. Allekirjoituksen yhteydessä maakuntahallitus oikeuttaa liiton toimiston tekemään tasekirjaan/ toimintakertomukseen mahdollisesti vielä tarvittavia teknisluonteisia korjauksia. Tilinpäätöksen käsittely etenee siten, että tilintarkastajan (PwC Julkistarkastus Oy) työskentelyn jälkeen tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksen ja sen jälkeen maakuntavaltuusto käsittelee tilinpäätöksen kokouksessaan. Uudenmaan liiton yhteistyötoimikunta on käsitellyt tilinpäätöksen kokouksessaan Tilinpäätökseen liittyy tilintarkastusstandardien (ISA) mukainen johdon vahvistusilmoituskirje, jolla ei muuteta maakuntahallituksen, tilivelvollisten, viranhaltijoiden, työntekijöiden eikä tilintarkastajan lainsäädännön mukaisia velvoitteita eikä vastuita. Kirje osoitetaan tilintarkastajalle ja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Liitteenä on Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014 (tasekirja) ja johdon vahvistusilmoituskirje. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus hyväksyy ja allekirjoittaa vuoden 2014 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi esittää maakuntavaltuustolle, että tilikauden tuloksen jälkeen tilikauden ylijäämä ,29 euroa siirretään tilille Edellisten tilikausien yli/alijäämä saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi valtuuttaa maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan maakuntahallituksen puolesta allekirjoittamaan johdon vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle. Valmistelija: Paula Autioniemi Päätös:

9 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Liitteet 1 Uudenmaan liiton tilinpäätös Johdon vahvistusilmoituskirje

10 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Henkilöstöraportti / /2015 MHS Toimintakertomuksessa kuvataan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Henkilöstökulut muodostivat reilusti yli puolet, eli 59,9 % liiton toteutuneista toimintakuluista. Henkilöstöraportissa esitetään keskeiset henkilöstöä koskevat tunnusluvut ja kuvataan henkilöstön ja työyhteisön kehittämiseksi tehtyä työtä. Toimintavuosi 2014 henkilöstönäkökulmasta Toimintavuosi 2014 oli liiton henkilöstöjohtamisen näkökulmasta rakenteiden luomisen ja uudistumisen vuosi. Uudenmaan liiton ulkoisessa ja sisäisessä toimintaympäristössä edellisenä vuonna tapahtuneet ja käynnistyneet suuret muutokset aiheuttivat tarpeen organisoida liiton toimintoja siten, että ne olisivat paremmin linjassa maakuntavaltuuston hyväksymien strategisisten linjausten kanssa (Uusimaa-ohjelma ja Uudenmaan liiton strategia) ja mahdollistaisivat ulkoisesta toimintaympäristöstä tuleviin muutoksiin ja haasteisiin vastaamisen. Organisaatiouudistuksen valmistelemiseksi toteutettiin liitossa tammi-helmikuussa 2014 yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut eivät olleet luonteeltaan tuotannollis-taloudellisia, vaan kyse oli töiden organisoinnista ja toiminnan kehittämisestä avoimessa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Maakuntajohtaja teki päätöksen toimiston uudesta organisaatiosta. Maakuntahallitus hyväksyi Uudenmaan liiton henkilöstösuunnitelman , joka on voimassa toistaiseksi. Henkilöstösuunnitelma osoittaa henkilöstöjohtamisen kehittämiskorit ja painopistealueet Uudenmaan liitossa tulevina vuosina. Henkilöstösuunnitelman sisältämien kehittämistoimenpiteiden lopputulemana nähdään henkilöstön erinomaisen aikaansaannoskyvyn varmistaminen. Liiton jäsenkunnille henkilöstösuunnitelman odotettu lisäarvo on toiminnan tuloksellisuuden lisääntyminen. Henkilöstösuunnitelman osana laadittiin tasa-arvosuunnitelma, joka tuotiin maakuntahallitukselle tiedoksi. Jatkossa liiton henkilöstön ja työnantajan yhteistyöelin, yhteistyötoimikunta ylläpitää ja päivittää tasa-arvosuunnitelmaa. Vuonna 2014 toteutetut toimenpiteet tasa-arvon vahvistamiseksi olivat: Oikeudenmukainen palkkaus: Peruspalkkausjärjestelmä päivitettiin ja palkkauksen kannustavuutta kehitettiin yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisy: Työpaikkakäyttäytymistä ja yhteistyön toimivuutta selvitettiin työyhteisökyselyllä toukokuussa Kyselyn tulosten purku henkilöstön kanssa kytkettiin keväällä 2014 laaditun liiton oman Turvallinen työilmapiiri-toimintaohjeen jalkautukseen.

11 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan liiton hallintosäännön Uuden hallintosäännön henkilöstövaikutuksia olivat mm. viestinnän ja kansainvälisten asioiden toimintojen uudelleenorganisointi tukiyksiköiksi hallintoyksikön rinnalle. Hallintosäännössä myös vahvistettiin liittoon jo luotu esimiestyön malli, jossa vastuualue- ja yksiköiden johtajien tukena esimiestyössä toimivat lähiesimiehet, eli ryhmänvetäjät. Vuonna 2014 saatiin myös päätökseen jo edellisenä vuonna aloitettu koko henkilöstön keskitetty tehtäväkuvausten päivittäminen ja työn vaativuuden arviointi. Työn tavoitteina oli mm. varmistaa ajantasainen pohjatieto työn suunnittelua ja muotoilua sekä uusrekrytointeja varten jatkossa. Tavoitteena oli myös varmistaa se, että työntekijöiden tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee vuoden 2014 henkilöstöraportin tiedoksi. Valmistelija: Päätös: Inka Tikkanen-Pietikäinen Merkittiin tiedoksi. Liitteet 3 Henkilöstöraportti 2014

12 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Lausunto maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehtoja koskevasta selvityksestä 118/ /2014 MHS Ympäristöministeriö pyytää päivätyllä kirjeellä Uudenmaan liiton lausuntoa maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehtoja koskevasta selvityksestä. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arvioinnissa 2014 päädyttiin johtopäätökseen, että on tarpeen selvittää maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn vaihtoehdot ja niiden vaikutukset kaavajärjestelmän toimivuuden kannalta. Ympäristöministeriö käynnisti selvitystyön keväällä Selvityksen laati Auvo Haapanala. Selvitystyötä varten asetettiin ohjausryhmä, johon kuului myös maakuntaliittojen edustajana Ossi Savolainen. Selvityksessä on tarkasteltu kolmea päävaihtoehtoa: Nykymuotoisen vahvistusmenettelyn säilyttäminen sellaisenaan tai kehitetyssä muodossa. Laissa määritelty vahvistusmenettelyn korvaava menettely, jolla valtio voi puuttua maakuntakaavoihin, jotka on laadittu ja hyväksytty vastoin lain säännöksiä. Vahvistusmenettelystä luopuminen sellaisenaan. Päävaihtoehtoja on tarkennettu ja arvioitu neljän eri kehittämisvaihtoehdon kautta. Selvityksessä on arvioitu näiden vaihtoehtojen vaikutuksia muun muassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden turvaamisen, maakuntakaavoituksen aseman, keston ja ohjauksen, viranomaisten toimivallan ja aseman sekä muutoksenhaun kannalta. Arvioidut vaihtoehdot ovat: Vaihtoehto A: Vahvistusmenettely säilytettäisiin nykyiseen tapaan kaikkia maakuntakaavoja koskevana. Kaavan laadinnan aikaista viranomaisyhteistyötä kehitetään. Maakunnan liitolla olisi mahdollisuus määrätä valitusajan kuluttua maakuntakaava tulemaan voimaan ennen kaavan vahvistamista siltä osalta, johon valitusten ei voida katsoa kohdistuvan. Laissa säädetään vahvistusasian käsittelylle kuuden kuukauden määräaika niissä tilanteissa, joissa kaavasta ei ole valitettu. Ympäristöministeriön oikeutta tehdä kaavaan vahvistusvaiheessa maakunnan liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia laajennetaan jonkin verran. Valtioneuvoston yleisistunnon päätösvalta eri ministeriöiden välisissä ristiriitatilanteissa säilyisi. Vaihtoehto B: Vahvistusmenettely korvattaisiin menettelyllä, jossa ympäristöministeriöllä olisi oikeus laissa säädetyin edellytyksin ottaa valtakunnallisten tavoitteiden kannalta ongelmallinen kaava tarkastettavaksi (ottomenettely). Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita täsmennetään ja kaavan laadinnan aikaista viranomaisyhteistyötä kehitetään. Valitusten käsittely siirtyy lähtökohtaisesti hallinto-oikeuteen, mutta tarkastettavaksi otettua kaavaa koskevat valitukset käsiteltäisiin tarkastusmenettelyn yhteydessä ympäristöministeriössä. Valtioneuvoston yleisistunnon päätösvalta eri ministeriöiden välisissä ristiriitatilanteissa säilyy.

13 PÖYTÄKIRJA 3/ Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Vaihtoehto C: Vahvistusmenettelystä luovutaan, mutta ympäristöministeriöllä olisi oikeus tehdä kaavan hyväksymispäätöksestä maakunnan liitolle oikaisukehotus. Valitukset käsitellään hallinto-oikeudessa. Ympäristöministeriöllä ja muilla ministeriöillä kuten myös muilla viranomaisilla on valitusoikeus kaavan hyväksymispäätöksestä. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita täsmennetään ja kaavan laadinnan aikaista viranomaisyhteistyötä kehitetään. Vaihtoehto D: Vahvistusmenettelystä luovutaan eikä sen tilalle tule korvaavaa menettelyä. Valitukset käsitellään hallinto-oikeudessa. Ympäristöministeriöllä ja muilla ministeriöillä kuten myös muilla viranomaisilla on valitusoikeus kaavan hyväksymispäätöksestä. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita täsmennetään ja kaavan laadinnan aikaista viranomaisyhteistyötä kehitetään. Selvityksessä on päädytty puoltamaan ensisijaisesti vaihtoehtoa B, jossa maakuntakaavojen nykyisestä kattavasta vahvistusmenettelystä luovutaan. Vahvistusmenettely korvataan järjestelmällä, jossa ympäristöministeriö voi ottaa maakuntakaavan kokonaan tai tietyltä osin tarkastettavaksi, jos kaava on ilmeisesti laadittu vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (ottomenettely). Selvitys ja siihen perustuva esittelyaineisto on luettavissa ja tulostettavissa ympäristöministeriön verkkosivulta: linkki Uudenmaan liitto on pitänyt vahvistamismenettelyn hyvänä puolena, että eri maakunnissa laaditut maakuntakaavat toteuttavat samalla tavoin valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita sekä maankäyttö- ja rakennuslain tulkinta on samanlaista koko maassa. Vahvistamismenettelyyn on kulunut keskimäärin vuosi. Uudenmaan maakuntakaavoista on lähes poikkeuksetta valitettu, joten prosessit kokonaisuudessaan olisivat vieneet saman ajan ilman vahvistamismenettelyäkin. Viimeaikaiset ympäristöministeriön linjaukset esim. kaupan ohjauksen tulkinnoissa vahvistaessaan eri alueiden maakuntakaavoja ovat olleet hyvin erilaisia, mikä on vienyt uskottavuuden maakuntaliittojen tasapuolisesta kohtelusta. Lisäksi alkuvuodesta lausunnolla olleessa metropolilain lakiluonnoksessa esitettiin, ettei metropolikaavaa alistettaisi ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Tällöin syntyisi erikoinen tilanne, jos valtakunnan tärkeimmän alueen seudullista kaavaa ei vahvistettaisi, mutta muilla alueilla maakuntakaavat edelleen vahvistettaisiin. Kaupunkiseuduilla laaditaan yhä useammin epävirallisia seutujen maankäytönsuunnitelmia (rakennemalleja, kehityskuvia), jotka toimivat valtion ja alueen kuntien välisten MAL-aiesopimusten perustana. Maakuntakaavojen rooli näiden sopimusten valmistelussa ja seurannassa on epäselvä, vaikka ne ovat kuntakaavojen lisäksi ainoat MRL:n mukaiset kaavat. Edellä todetuista syistä Uudenmaan liiton mielestä vahvistamismenettelystä voidaan luopua. Samanaikaisesti tulee valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden määrää ja täsmällisyyttä kehittää, jotta niiden tulkinnanvaraisuus pienenee. Ministeriöiden kannanotot ja näkemykset tulee tulla esiin jo

14 PÖYTÄKIRJA 3/ viranomaisneuvotteluissa. Ehdotettu ottomenettely ei poista niitä ongelmia ja epäkohtia, jotka liittyvät maakuntakaavoista käytäviin viranomaisneuvotteluihin. Mahdollinen ottomenettely estää, kuten vahvistusmenettelykin, ympäristöministeriön edustajaa ottamasta kantaa kaavan ratkaisuihin, koska prosessin edetessä ottomenettelyä voidaan aina käyttää ja siten sama viranomainen voi joutua käsittelemään valituksia. Nykyiset ongelmat säilyvät. Uudenmaan liitto katsoo, että valmistelun pohjaksi ei tule valita selvityksessä esitettyä vaihtoehtoa, jossa vahvistusmenettely korvattaisiin ottomenettelyllä. Sen sijaan vaihtoehdoksi tulisi valita vahvistusmenettelystä luopuminen siten, että lakiin lisätään ympäristöministeriölle ja muille ministeriöille oikeus tehdä maakuntakaavasta oikaisukehotus. Uudenmaan liiton mielestä maakuntakaavojen ja epävirallisten kaupunkiseutujen maankäytönsuunnitelmien keskinäistä suhdetta tulee selkiyttää. MRL:n mukainen maakuntakaava tulee ohjata epävirallisia kaupunkiseutujen maankäytönsuunnitelmia. Nämä epäviralliset suunnitelmat ovat tärkeitä, mutta niiden tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa maakuntakaavaa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Käsittely: Merja Vikman-Kanerva Jaakko Jalonen Auli Herttuaisen ja Minerva Krohnin kannattamana esitti, että valmistelun pohjaksi esitetään vaihtoehtoa B. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Jalosen esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 7 JAA-ääntä (Markkula, Enroth, Niiranen, Mäkelä, Blomqvist, Havula, Salonen) 6 EI-ääntä (Karimäki, Krohn, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Sainio). Päätös: Äänestyksen jälkeen maakuntajohtajan ehdotus tuli maakuntahallituksen päätökseksi. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Ympäristöministeriö

15 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta 309/05.01/2012 MHS Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Helsingin uuden yleiskaavan, kaupunkikaavan, luonnoksesta. Yleiskaava-alue kattaa koko kaupungin lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jolle laaditaan parhaillaan kuntien yhteistä yleiskaavaa. Kaupunkikaava laaditaan oikeusvaikutteisena lukuun ottamatta projektialueita (Koivusaari, Jätkäsaari, Hernesaari, kantakaupungin itäranta, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi, Pasila ja Meri-Rastila), joille on lähivuosina laadittu tarkemmat osayleiskaavat. Yleiskaava on luonteeltaan strateginen, siinä kuvataan tärkeimmät kehittämissuunnat ja painopistealueet. Kaavakartalla osoitetaan ainoastaan maankäytön pääkäyttötarkoitus hehtaarin tarkkuudella (100m x 100m ruuduissa ). Periaatteena on, että kaavakartalla ei esitetä mitään, mistä päätetään jossakin muualla kuin yleiskaavaprosessissa. Esimerkiksi lain nojalla osoitetut suojelualueet on esitetty liitteenä olevalla teemakartalla. Lisäinformaatiota antavat teemakartat eivät ole oikeusvaikutteisia. Nopeimman skenaarion mukainen väestönkasvu mahdollistaa yleiskaavan tavoitevuoteen 2050 mennessä uutta asukasta. Näistä arviolta kolmannes voidaan sijoittaa raideliikenteen asemanseuduille sekä muille edullisille täydennys- ja lisärakentamisen alueille, kolmannes uusien kaupunkibulevardien varteen ja kolmannes Malmin asuntorakentamiseen vapautuvalle lentokenttäalueelle sekä em. Östersundomin yleiskaava-alueelle. Kaavamääräyksissä osoitetaan asuntovaltaisten alueiden rakentamistehokkuus, eli yleiskaavalla ratkaistaan rakentamisen volyymi mutta ei vielä toteutustapaa. Työpaikkamäärien ennustetaan kasvavan tavoitevuoteen mennessä :lla. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä turvataan mm. osoittamalla yleiskaavaluonnoksessa keskeiset olemassa olevat toimitila-alueet yrityksille, joiden tuotannon luonne tai logistiikka eivät mahdollista sijoittumista asuinalueiden yhteyteen. Kaupan suuryksiköitä ei saa rakentaa keskustojen ulkopuolelle lukuun ottamatta alueita, joilla jo on suuria kaupan keskittymiä. Huomattavan suuri osa kaupungin alueesta kylläkin on kantakaupungin laajenemisen myötä määritelty erilaisiksi keskustoiksi (liike- ja palvelukeskusta, kantakaupunki, lähikeskusta). Yleiskaavan keskusta-alueilla päivittäistavarakaupan suuryksiköiden mitoituksen lähtökohtana tulee kaavamääräyksen mukaan olla pääasiassa paikallinen kysyntä. Uudessa yleiskaavassa halutaan varmistaa hyvä joukkoliikennesaavutettavuus kaikkialle kaupunkiin. Nykyisellään moottoritiet ulottuvat pitkälle kaupunkiin ja erottavat kaupunginosia toisistaan. Kehä I:n sisäpuolella moottoriväylät on kaavaluonnoksessa muutettu ns. kaupunkibulevardeiksi, joilla tavoitellaan tehokkaan pikaraitiotien varaan toteutettavaa urbaania kaupunkirakennetta. Kaupunkibulevardit mahdollistavat kantakaupungin laajentumisen kun niiden varret muutetaan asuntorakentamiseen, ajonopeuksia lasketaan, eritasojärjestelmiä muutetaan tasoliittymiksi ja joiltakin osin väyläosuuksia tunneloidaan tai katetaan.

16 PÖYTÄKIRJA 3/ Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Kaavaluonnoksessa parannetaan poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä (pikaraitiotieyhteyksinä Jokeri 1 ja 2, Tiederaitiotie sekä lähinnä matkailumerkitystä omaava Saaristoraitiotie), sekä varaudutaan alustavasti metroverkon laajentumiseen ja Tallinnan tunneliin. Kävelyä ja pyöräilyä priorisoidaan kulkumuotoina ja niiden sujuvuutta pyritään parantamaan yleiskaavan ratkaisuilla läpileikkaavasti. Kasvava ja tiivistyvä kaupunki tarvitsee jatkossakin kattavaa virkistys- ja viheralueverkostoa. Viheralueiden reunoja on tarkistettu, mutta kaavaselostuksen mukaan virkistysalueiden kokonaisuus ei olennaisesti supistu. Virkistysalueverkoston rungon muodostavat yli kuntarajojen jatkuvat seudulliset vihersormet ja muut laajemmat viheralueet sekä poikittaiset viheryhteydet. Tiiviisti rakennetun kaupunkialueen puistot ja lähivirkistysalueet sisältyvät olennaisena osana verkostoon. Kaavakarttaan on merkitty myös koko kaupungin kattava ja kuntarajojen yli jatkuva kävelyn ja pyöräilyn rantaraitti. Hyvin saavutettavan meren merkitystä Helsingin voimavarana on korostettu osoittamalla kaavaluonnoksessa merellisen virkistyksen ja matkailun alueita. Puolustusvoimilta vapautuvat saaret (Kuninkaansaari, Vallisaari, Isosaari ja Kuivasaari) osoitetaan virkistyskäyttöön. Melkkiin, Ramsinniemeen sekä Vartiosaareen puolestaan suunnitellaan merellistä asuntorakentamista. Edellä mainittujen maankäyttömuotojen lisäksi kaavassa on osoitettu myös mm. keskeiset jo toteutuneet laajemmat yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä satamat ja sotilasalueet. Kaikkien suunniteltujen alueiden rakentaminen ei ole yleiskaavan aikajänteellä helposti toteutettavissa, ja siksi kaavassa on maankäyttövarauksia enemmän kuin oletettu väestönkasvu vuoteen 2050 mennessä edellyttää. Kaavaehdotusvaiheessa laadittavassa toteutusohjelmassa ohjelmoidaan asemakaavoituksen järjestys. Kaavaluonnoksesta annettavan lausunnon määräaika oli Uudenmaan liitolle on myönnetty lausunnon antamiseen lisäaikaa maakuntahallituksen kokousaikataulun mukaisesti. Tiivistelmä lausunnon keskeisestä sisällöstä Esitystapa ja tulkinta Positiivista on uusi ennakkoluuloton, ratkaisuhakuinen ja strateginen ote sekä monipuolinen ja laaja selvitysaineisto Yleispiirteisyys ja väljä tulkinta voivat kuitenkin ääritapauksessa johtaa maakuntakaavan tavoitteiden vastaiseen lopputulokseen: vaikutuksia on vaikea ennakoida Valtakunnallisten ja maakunnallisten arvojen välittyminen asemakaavoitukseen on epävarmaa, kun vain kaavakartta on sitova: laadittujen teemakarttojen tulisi olla oikeusvaikutteisia Bulevardisointi Voi edellyttää ratkaisuita Helsingin ulkopuolella: seudulliset vaikutukset liikennejärjestelmään ja joukkoliikennejärjestelmään on selvitettävä, samoin kustannukset, rahoituspohja ja vastuunjako Bulevardeja voi reunustaa asuntorivi virkistysalueellakin, mutta ei kuitenkaan usean korttelin laajuisena ilman maakuntakaavan muutosta. Muuttamiselle ei toistaiseksi ole riittäviä perusteluita

17 PÖYTÄKIRJA 3/ Virkistysverkko ja luontoarvot Varmistettava viher- ja virkistysverkon säilyminen riittävän laajana, yhtenäisenä ja hyvin saavutettavana kasvavan väestön virkistystarpeiden ja seudullisten ekologisten yhteyksien takia Uudet asumiseen osoitetut alueet Malmin ratkaisu on maakuntakaavan mukainen Vartiosaareen ja Melkkiin esitetään niin paljon asumista, että ne tulisi osoittaa maakuntakaavassa taajamana, kuten muutkin vastaavat kohteet. Maakuntakaavan muuttamiselle tarvitaan riittävät perustelut. Muut asiat Keskusta-alueiden ja kaupan ohjauksen suhdetta sekä mitoitusta tulee selkiyttää Kulttuuriympäristöt on käsiteltävä vähintään oikeusvaikutteisella teemakartalla Yhdyskuntateknisen huollon tulevaisuuden tarpeisiin varauduttava, kaava toteaa vain nykytilan Maakuntakaava ohjeena yleiskaavan valmistelussa Uusimaa, sen metropolialue ja etenkin maan pääkaupunki kasvavat nopealla vauhdilla. Kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi maakunnan tulee kyetä vastaamaan väestön ja elinkeinoelämän kasvupaineisiin tulevaisuudessakin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaan Helsingin seudulla tulee suosia joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa täydentävää ja tiivistävää rakentamista, mikä on myös lausunnolla olevan Helsingin yleiskaavaluonnoksen yksi keskeinen lähtökohta vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavojen kokonaisuutta täydentävässä 2. vaihemaakuntakaavassa kiinnitettiin myös erityisesti huomiota maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiskysymyksiin ja osoitettiin kehittämisperiaatemerkinnällä tärkeimmät tiivistettävät alueet. Kaavaluonnoksena juuri nähtävillä olleessa 4. vaihemaakuntakaavassa puolestaan täydennetään ja tarkistetaan voimassa olevia maakuntakaavoja viherrakenteen, kulttuuriympäristöjen, tuulivoiman, logistiikan sekä elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan osalta. Tämä lausunto on laadittu voimassa olevien maakuntakaavojen pohjalta mutta myös 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksen ratkaisuihin peilaten. Strateginen esitystapa innovatiivinen mutta vaikeasti tulkittava Helsingin uusi yleiskaava, kaupunkikaava, on laadittu ennakkoluulottomasti ja uudella strategisella otteella. Tehostuvan maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen on luonnoksen erityinen ansio. Kaavatyössä on tutkittu useita erilaisia tapoja kasvupaineiden vastaanottamiseen (täydentäminen ja tiivistäminen, kaupunkibulevardien mahdollisuudet sekä uudet asumiskäyttöön otettavat alueet). Näin varmistetaan, että rakentaminen voi edetä aina jossakin. Osoittamalla rakentamistehokkuus yleiskaavassa varmistetaan, että sijainniltaan parhaat alueet eivät jää vajaakäyttöisiksi. Tehokkaaseen rakenteeseen on mahdollista päätyä monella tavalla ja siksi on tarkoituksenmukaista, että toteutustapa valitaan vasta asemakaavoituksessa. Se mahdollistaa variaatioita kaupunkiympäristössä ja tulevaisuus voi tuoda tullessaan ratkaisutapoja, joita ei vielä osata ennakoida.

18 PÖYTÄKIRJA 3/ Uusi ruutumaailmaan perustuva suunnitteluote on mielenkiintoinen. Kaavakartalla käsitellään vain keskeiset strategiset valinnat menemättä yksityiskohtiin. Asemakaavoitusvaiheeseen on haettu joustavuutta tulkinnalla, joka mahdollistaa kunkin ruudun muuntumisen osittain viereisen ruudun pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi. Kaava ei myöskään vanhene nopeasti tai muiden viranomaisten päätösten myötä, kun siinä ei osoiteta muita asioita kuin kaavaprosessissa päätettävät merkinnät. Muissa prosesseissa ratkaistavat ja päätettävät asiat, kuten suojelukysymykset, esitetään liitteenä olevilla teemakartoilla. Oikeusvaikutuksettomina näitä karttoja olisi tilanteiden muuttuessa mahdollista ajantasaistaa ilman varsinaisen kaavaprosessin avaamista. Innovatiivisella otteella on kuitenkin kääntöpuolensa. Näin yleispiirteisellä esitystavalla kaava on vaikealukuinen ja sen tulkintaan sekä vaikutusten arviointiin liittyy paljon epävarmuutta: Yleiskaavan kokonaisuutta ja niin ollen myös maakuntakaavan mukaisuutta on vaikea arvioida, kun esitystapa on osin maakuntakaavaakin yleispiirteisempi. Kaavan ruutumaailman tulkintatapa on liiankin väljä. On mahdotonta ennakoida, millaisena kokonaisuus todellisuudessa toteutuu, kun jokainen ruutu voikin toteutua osittain viereisen ruudun osoittaman maankäyttömuodon mukaisena. Jos ratkaisut tehdään aikanaan pienissä postimerkkikaavoissa ja raskaimman mahdollisen rakentamisen mukaisena, kaava saattaa johtaa keskeisten maakunnallisten arvojen, kuten luonto- ja virkistysverkoston ratkaisevaan supistumiseen, jolloin yleiskaava ei ehkä enää toteutakaan maakuntakaavan tavoitteita. Oikeusvaikutteinen kaava-aineisto on vain kaavakartta määräyksineen. Jää epäselväksi, miten varmistetaan, että valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot (esim. luontoarvot) otetaan asemakaavoituksessa huomioon, kun teemakartat ovat oikeusvaikutuksettomia. Osa keskeisistä arvoista ei ole edes teemakartoilla vaan ainoastaan kaavaa varten tehdyissä selvityksissä (esim. kulttuuriympäristöt). Kaavaluonnoksen ratkaisuiden suhde maakuntakaavaan (MRA 17 ) jää näiltä osin epäselväksi. Ehdotusvaiheessa laadittava käyttöönottojärjestystä kuvaava toteutusohjelma on tärkeä etenkin kaavan vaikutusten arvioinnin kannalta. Luonnoksessa on enemmän maankäyttövarauksia kuin oletettu väestönkasvu vuoteen 2050 mennessä edellyttää, koska kaikkien suunniteltujen alueiden käyttöön saaminen yleiskaavan aikajänteellä ei ole varmaa. Jatkosuunnittelussa on tarpeen pohtia enemmän myös sitä, kenen päätöksenteon ja rahoituksen varassa kaavan toteuttaminen on. Myös kaavan toteutumisen seuranta on hyvä suunnitella jo ehdotusta valmisteltaessa. Seuraavassa avataan näitä huomioita tarkemmin maakuntakaavan tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta sekä käsitellään keskeisten ratkaisuiden yhteensovittamistarpeita jatkosuunnittelussa.

19 PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunkibulevardit hieno idea, seudulliset vaikutukset vielä epäselviä Moottoritiemäiset väylät lievealueineen vievät nykyisellään paljon maa-alaa ja erottavat kaupunginosia toisistaan. Henkilöautoliikennettä hillitsemällä voidaan saada aikaan miellyttävämpää kaupunkiympäristöä ja katujen reunat rakentamalla lisätä asumisen mahdollisuuksia joukkoliikenteen piirissä VAT:en mukaisesti. Melusuojanakin toimiva asuinrakennusrivi tai -kortteli voi rauhoittaa taakseen jäävää virkistysaluetta häiriöiltä ja siten parantaa sen käytettävyyttä. Kaupunkibulevardien tavoitteet ovat kannatettavia ja nykyinen maakuntakaavamerkintä (moottoriväylä) mahdollistaa väylän toteuttamisen myös alempiasteisena. Bulevardiratkaisuun liittyy kuitenkin useita avoimia kysymyksiä ja epävarmuustekijöitä: Bulevardisoinnin seudullisia liikenteellisiä vaikutuksia on selvitettävä lisää. Kun tarkoituksena on vähentää henkilöautoliikennettä Kehä I:n sisäpuolella, mihin moottoriteitä kaupungin suuntaan tuleva liikenne ohjautuu tai pysäköidään? Siirtyvätkö ruuhkat vain toisaalle, esim. Kehä I:n ja III:n väliin? Missä henkilöautojen liityntäpysäköinnin tilavaraukset sijaitsevat Kehä I:llä vai kauempana naapurikunnissa ja kuka niiden toteutuksesta vastaa? Bulevardien liikennejärjestelyissä ei siis ole kysymys vain Helsingin sisäisistä asioista tai vaikutuksista, sillä keskustaan suuntautuva liikenne tulee pääasiassa kauempaa seudulta. Joukkoliikennejärjestelmä on kuvattava yleiskaavatyössä mukaan lukien pitkämatkainen, seudullinen ja Helsingin sisäinen joukkoliikenne, sekä tunnistaen Helsingin valtakunnallinen rooli joukkoliikenteen risteysasemana. Matkaketjujen sujuvuus ja vaihtojen minimoiminen ovat aivan olennaisia joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta: esim. jatkaako bussiliikenne tulevaisuudessakin keskustaan saakka vai onko siitä tarkoitus vaihtaa pikaraitiotiehen? Lisää tietoa tarvitaan myös bulevardisoinnin toteutuksen vastuunjaosta ja rahoituspohjasta. Vaikka Helsingin kaupunki omistaakin kaupunkibulevardeja ympäröiviä maita (suurelta osin virkistysalueita), tiet ovat Itäväylää lukuun ottamatta toistaiseksi valtion omaisuutta. Bulevardien toteutuminen edellyttää päätöksiä ja merkittäviä investointeja useilta valtion toimijoilta, sekä yhteistä näkemystä toteutusjärjestyksestä ja ajoituksesta. Bulevardisointi edellyttää monia muitakin suunnitelmia ja päätöksiä esimerkiksi kunnossapidon ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Yleiskaavaan liittyvä erittäin tarpeellinen toteutusohjelma ei siis ole yksin Helsingin ratkaistavissa. Kaupunkibulevardeja reunustavat asuinaluevaraukset levittäytyvät etenkin Hämeenlinnan väylän itäpuolella pitkälle Keskuspuistoon maakuntakaavan virkistysalueille. Maakuntakaavassa moottoriväylän ja virkistysalueen väliin ei kuitenkaan ole osoitettu rakentamista ja molempiin kaavamerkintöihin liittyy rakentamisrajoitus. Maakuntakaavan mittakaavassa (1: ) väylämerkintä peittää alleen noin 300 metrin levyisen alueen, joten tämän kaltaisessa erityistilanteessa on mahdollista tulkita, että meluesteen tavoin toimiva asuinrakennusrivi tai -kortteli väylän varressa voisi parantaa viereisen virkistysalueenkin käytettävyyttä. Jatkosuunnittelun kannalta keskeinen

20 PÖYTÄKIRJA 3/ kysymys kuuluu, mikä on minimimäärä asuntorakentamista, joilla bulevardit kannattaa toteuttaa? Rakentamisen ulottaminen satoja metrejä Keskuspuiston sisälle niin kuin yleiskaavan ruutuvaraukset antavat nyt ymmärtää ei nykyisillä maakuntakaavamerkinnöillä ole mahdollista. Toistaiseksi ei ole esitetty riittäviä perusteluita maakuntakaavan muuttamiseksi taajamatoiminnoille, koska Keskuspuistosta alkavan hyvin saavutettavan luonto- ja virkistysaluekokonaisuuden turvaaminen riittävän laajana ja yhtenäisenä on seudun kasvavan väestömäärän kannalta välttämätöntä. Kaupunkibulevardien tavoitelähtöinen vaikutusten arviointi ei vielä vastaa edellä esitettyihin kysymyksiin. Siksi Uudenmaan liitto ei vielä voi ottaa kantaa siihen, toimiiko bulevardisoinnin kokonaisuus seudun näkökulmasta ja tukeeko ratkaisu maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista tai mikä on tulkinta virkistysalueen reunan osalta. Asuntorakentamisen uusille avauksille tarvitaan lisää perusteluja Malmin lentokentän toiminnan lakkauttamisesta ja muuttamisesta asumiskäyttöön on päätetty hallituksen kehysriihessä sekä valtion ja kuntien välisessä MAL-sopimuksessa Ratkaisu on myös liikenne-ja viestintäministeriön lentoliikennestrategian 2015 mukainen. Tarkoituksena on, että lentotoiminta loppuu alueella 2016 tai viimeistään 2020, jonka jälkeen alue palaa sen omistajan, Helsingin kaupungin käyttöön. Voimassa olevan maakuntakaavan merkintä Liikennealue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue, mahdollistaa jo nyt Malmin muuttamisen asumiskäyttöön. Valtakunnalliset kulttuuriympäristöarvot (terminaali, lentokonehalli ja kiitoradat) luovat alueelle identiteettiä ja voivat parhaassa tapauksessa tarjota suunnittelulle hyviä lähtökohtia. 2. vaihemaakuntakaavan joukkoliikenteen yhteysväli -kehittämisperiaatemerkintää tulkitaan joustavasti ja sen voidaan katsoa ulottuvan Malmin uudelle alueelle. Luonnoksena nähtävillä olleessa 4. vaihemaakuntakaavassa Malmin aluevaraus on muutettu taajamaksi, lentomelualuemerkintä on poistettu ja alueelle on osoitettu tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkintä. Alue tulee siis rakentaa tiiviisti ja tehokkaasti Jokeri II:a sekä Malmin keskustan palveluita hyödyntäen. Malmin osalta yleiskaavaluonnoksen ratkaisu on maakuntakaavojen mukainen ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa edellytetään yhteensovittamista kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Vartiosaari-Ramsinniemi on yleiskaavaluonnoksessa suunniteltu saaristoraitiotien varaan rakennettaviksi merellisiksi asuntoalueiksi. Vartiosaaren ja Ramsinniemen muodostamaan kokonaisuuteen kaavaillaan ainakin uutta asukasta. Se on kokonaisuutena enemmän, kuin aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa on esitetty. Matkailulla, joka painottuu vain osaan vuodesta, ei vielä saatane siltaratkaisuilla toteutettavaa raitiotieyhteyttä kannattavaksi. Onkin todennäköistä, että raitiotien kannattavaksi saaminen edellyttäisi alueelle vielä huomattavasti yleiskaavaluonnoksessakin esitettyä suurempaa väestölisäystä. Matkailunäkökulmasta ratkaisulla voi olla seudullisia vaikutuksia.

21 PÖYTÄKIRJA 3/ Voimassa olevassa maakuntakaavassa Vartiosaari on valkoista aluetta, eli sille ei ole osoitettu erityistä seudullista maankäyttöä. Vartiosaarella on valtakunnallista kulttuuriympäristöarvoa (höyrylaivareittien kesähuvila-asutus). Ramsinniemi puolestaan on virkistys- ja suojelualuetta. 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Vartiosaareen ja Ramsinniemeen on osoitettu uutena maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä. Maakuntakaavassa on ollut tapana osoittaa näin suurille väestömäärille asuntorakentamiseen tarkoitetut alueet taajamana, eikä valkoisena alueena. Saaristossa paljon vähäisemmätkin asutustihentymät, esim. pinta-alaltaan saman kokoinen (noin 80 ha) Suomenlinna (noin 800 asukasta) on merkitty taajamaksi. Kulttuuriympäristöarvot asettavat omat reunaehtonsa alueen suunnittelulle. Tilanteessa, jossa kasvava väestömäärä lisää yhtä lailla myös virkistyskäyttöpaineita, tulee erityisen tarkkaan harkita uusien vielä rakentamattomien alueiden käyttöön ottoa. Maakuntakaavan muuttamiseksi taajamatoimintoihin tarvitaan enemmän taustatietoa ja vahvempia perusteluja. Vartiosaari voisi vaihtoehtoisesti tarjota oivallisen, seudullisestikin merkittävän virkistysalueen. Virkistysaluevaihtoehto on mahdollista käsitellä jo nyt vireillä olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa. Muussa tapauksessa liitto esittää, että Vartiosaaren ja Ramsinniemen käyttöön ottoa harkitaan vielä ja ratkaisut siirretään seuraaville kaavakierroksille, koska 4. vaihemaakuntakaavassa ei erityisesti käsitellä taajamatoimintojen ratkaisuja. Jatkosuunnittelusta tulee jatkaa keskustelua Uudenmaan liiton kanssa. Melkkiin on myös suunniteltu merellistä asumista sekä virkistyskäyttöä saaren vapautuessa puolustusvoimien käytöstä. Ympärivuotiseen lauttaliikenteeseen perustuvalle alueelle kaavaillaan asuntoja arviolta asukkaalle. Kohtuullisen joukkoliikenteen vuorovälin toteutuminen edellyttää väistämättä suurta väestöpohjaa. Maakuntakaavassa Melkki on osoitettu puolustusvoimilta virkistykseen, matkailuun ja/tai koulutustoimintaan vapautuvaksi alueeksi. 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa alueelle on lisäksi osoitettu uutena maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä. Esitetyllä asukasmäärällä myös Melkki edellyttäisi toteutuakseen taajamatoimintojen merkintää maakuntakaavaan. Kulttuuriympäristöarvoiltaan Melkki lienee kuitenkin helpommin yhteensovitettavissa asumisen kanssa kuin Vartiosaari. Alueen suunnitellaan toteutuvan autottomana, mikä edellyttää paitsi hyviä joukkoliikenneyhteyksiä mantereen puoleiseen lauttarantaan (Lauttasaaren Vattunokka tai Jätkäsaari/Ruoholahti), myös henkilöautoliikenteelle pysäköintimahdollisuuksien järjestämistä mantereen puolella. Kaava-asiakirjoista ei käy ilmi, miten tähän on tarkoitus varautua. Maakuntakaavan muuttamiseksi tarvitaan enemmän tietoa ja vahvempia perusteluja. Jatkosuunnittelusta tulee jatkaa keskustelua Uudenmaan liiton kanssa. Tuomarinkylässä on rakentamispaineita Tuusulanväylää reunustavalla aukealla Kehä I:n pohjoispuolella. Tuusulanväylän kaupunkibulevardi ei

22 PÖYTÄKIRJA 3/ suunnitelmissa ulotu näin kauas pohjoiseen, mutta alueelle on osoitettu tulevaisuuden raideliikenteen yhteystarve. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on osoitettu virkistysalueeksi ja valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Tuomarinkylän kartano). Lisäksi se on osa Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa tämä rakentamispainealue on otettu julkiseen keskusteluun mahdollisena uutena taajamatoimintojen alueena. Asutuksen yhteensovittaminen Tuomarinkylän kartanoon liittyvien elinkeinojen kuten hevosharrastustoiminnan kanssa voi olla haastavaa, sillä suunnittelussa tulee varmistaa tarvittavat suojaetäisyydet mm. ratsastustoiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja allergisoivan pölyn vuoksi. Uudenmaan liiton näkemyksen mukaan tarvitaan lisää perusteluita, että em. valtakunnalliset arvot voitaisiin ohittaa ja muuttaa alue kokonaan asumiskäyttöön. Ratkaisusta tulee jatkaa keskustelua Uudenmaan liiton kanssa. Viher- ja virkistysverkko sekä luontoarvot turvattava riittävän laajoina ja yhtenäisinä kokonaisuuksina Helsingin alueella kasvava asukasmäärä paitsi paikoin pienentää virkistysalueita, myös lisää jäljelle jäävien virkistysalueiden merkitystä ja käyttöpaineita entisestään. Pääkaupunkina Helsinki ei vastaa pelkästään oman alueensa nykyisten ja tulevien asukkaiden virkistäytymisestä vaan myös kotimaisten vierailijoiden ja ulkomaisten matkailijoiden virkistystarpeista. Pienetkin kaupunginosapuistot ja historialliset puistot palvelevat lähivirkistysalueina, mutta seudun kannalta keskeistä on rannikolta alkavien yli kuntarajojen ulottuvien seudullisten vihersormien säilyminen riittävän leveinä ja yhtenäisinä virkistysaluekokonaisuuksina niin että ne palvelevat asukkaiden ohella myös ekologista verkostoa ja lajien liikkumista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tällaisia kokonaisuuksia ei saa tarpeettomasti pirstoa. Yleiskaavan ruutujen joustava tulkinta voi todellisuudessa mahdollistaa virkistysalueiden merkittävän supistamisen. Ruutujen muuntuminen voi johtaa Keskuspuiston kaventumiseen paikoin 200 metrin levyiseksi. Esimerkiksi läntinen vihersormi (nyt yhden ruudun levyisenä) voisi väljän tulkinnan takia katketa kokonaan. Uudenmaan liitto esittää huolensa seudun virkistys- ja viherverkon toteutumisesta ja merkittävien luontoarvojen säilymisestä. Metsät ja kaupunkivihreä itsessään parantavat elämän laatua toimimalla kaupungin keuhkoina sekä vähentämällä liikenteen haittoja (kuten sitomalla melua ja pölyä) sekä imeyttämällä hulevesiä. Kerran rakentamiseen otettua maata ei saada takaisin kasvulliseksi ympäristöksi ja siksi yleiskaavalla pitää varmistaa kokonaisuus, jonka laajuisena virkistys- ja viherverkon tulisi vähintään toteutua. Yleiskaavakartan joustavaa tulkintaa tulisi tarkistaa esimerkiksi siten, että yksittäinen virkistys- ja viheralueeksi osoitettu ruutu ei voi ottaa ominaisuuksia naapuriruudusta. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsitellään viherrakennetta kokonaisuutena. Helsingin osalta keskeisiä ratkaisuja ei juurikaan olla muuttamassa. Voimassa olevien maakuntakaavojen viher- ja virkistysverkon toteutumisen kannalta riskikohtia ovat ainakin Keskuspuisto, sen turvaaminen riittävän laajana ja yhtenäisenä kokonaisuutena on epävarmaa VT3:n (Hämeenlinnanväylä) bulevardisointi (käsitelty tarkemmin

23 PÖYTÄKIRJA 3/ kohdassa kaupunkibulevardit) Läntinen vihersormi, joka kaventuu ruututarkastelussa paikoin olemattomiin Lauttasaari sekä muut vastaavat merelliset ympäristöt, joissa rantaan ulottuva rakentaminen voi vaikeuttaa maakuntakaavan rannikon suuntaisen viheryhteystarpeen toteutumista. Sillä on virkistysarvojen lisäksi myös ekologisia tarpeita, jotka eivät toteudu pelkästään kävelyn ja pyöräilyn rantaraitin varassa. Vastaavia kohtia on myös muualla yleiskaava-alueella. Yleiskaavaluonnoksen liitteenä olevilla havainnollisilla teemakartoilla on esitetty sellaisia keskeisiä ratkaisuja, joiden tulisi näkyä nimenomaan varsinaisella kaavakartalla, jotta keskeisten arvojen turvaaminen varmistetaan. Kaupunkiluonnon teemakartalla on esitetty mm. Natura- ja luonnonsuojelualueet, tavoitteellinen metsä-, niitty- ja siniverkosto sekä laajat viheralueet ja kaupunkiluonnon ydinalueet ja ekologiset yhteydet. Virkistys- ja viherverkoston teemakartalla puolestaan on osoitettu laajat viheraluekokonaisuudet ja seudulliset yhteydet sekä merellinen virkistysvyöhyke virkistyssaarineen. Jos kaavan esitystapa ei salli näiden (etenkin suojelualueiden) esittämistä kaavakartalla, pitäisi nämä erinomaiset teemakartat määritellä oikeusvaikutteisiksi. Merellisen virkistyksen ja matkailuelinkeinojen kehittämistä liitto pitää tärkeänä. Rantojen saavutettavuus ja säilyminen vapaassa käytössä ovat myös maakuntakaavan taajamatoimintojen kaavamääräyksen tavoitteita. Tätä tavoitetta voisi yleiskaavassa vielä paikoin terävöittää. 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykerajauksen määräystä ollaan tarkistamassa siten, että se tukisi paremmin matkailuelinkeinoja. Koko kaupungin kattava ja kuntarajojen yli jatkuva kävelyn ja pyöräilyn rantaraitti on yleiskaavassa hieno tahtotilan osoitus. Kulttuuriympäristöt osoitettava vähintään teemakartalla Kulttuuriympäristöt eri aikakausina syntyneine kerroksineen on yleiskaavan valmistelussa ymmärretty voimavaraksi ja otettu osaksi muuttuvan kaupungin identiteettiä. Myös valmisteilla olevan 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on entistä paremmin tunnistaa kulttuuriympäristöjen kehittämispotentiaali ja mahdollistaa uudet kulttuurikerrokset. Yleiskaavatyön tueksi on tehty ansiokas ja monipuolinen kooste kulttuuriarvoista ( Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt ). Selvitykseen sisältyy muutoksensietokykyä käsittelevä herkkyystarkastelu, jota on hyödynnetty ainakin täydennysrakentamisen potentiaaleja määriteltäessä ja otettu huomioon yleiskaavan asuntovaltaisten alueiden mitoituksessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit (valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet sekä muinaisjäännökset) on otettava huomioon alueiden suunnittelun lähtökohtana. Kulttuuriympäristöjä ei kuitenkaan käsitellä varsinaisessa kaava-aineistoissa, eikä selvityksen roolia asemakaavan laatimisen ohjeena ole avattu. Koko kaava-aluetta koskevan määräyksen mukaan kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja maisemakulttuurin arvot tulee ottaa huomioon alueiden kehittämisessä mutta tulkinta jää asemakaavan varaan. On epäselvää, miten valtakunnalliset tai varsinkaan 4. vaihemaakuntakaavassa osoitettavat maakunnalliset kulttuuriympäristöarvot välittyvät asemakaavoitukseen ja turvataan, kun maakuntakaava ei ole

24 PÖYTÄKIRJA 3/ voimassa yleiskaavan saatua lainvoiman, eikä maakunnan liitolla ole välttämättä lausunnonantajanakaan roolia asemakaavavaiheessa. Yleiskaavaa tulee täydentää kulttuuriympäristöjen oikeusvaikutteisella teemakartalla, jossa osoitetaan valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset arvot, Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohde sekä selvityksessä hienosti tunnistetut eri tyyppisten alueiden kehityssuunnat.tietopohja sinänsä on riittävä. Kaupan ohjausvaikutus epäselvä laajoilla keskusta-alueilla Kantakaupungin uudella rajauksella ja bulevardisoinnilla on tavoiteltu urbaania ja elävää kaupunkitilaa nykyistä laajemmalle alueelle. Yleiskaavaluonnoksessa on kolme erilaista tehokkaaseen rakentamiseen tähtäävää keskustamerkintää (liike- ja palvelukeskusta, kantakaupunki sekä palvelukeskusta). Yhdessä ne kattavat huomattavan suuren osan kaavan pinta-alasta. Keskusta-alueiden keskinäiset erot vaikuttavat liittyvän lähinnä rakentamisen tehokkuuteen sekä asumisen, palveluiden ja elinkeinotoiminnan välisiin painotuksiin. Maankäyttöä on tehostettu maakuntakaavan tiivistämiseen tähtäävän kehittämisperiaatemerkinnän mukaisesti. Kaikilla keskustatoimintojen merkinnöillä on yleiskaavaluonnoksessa kaupan osalta yhteinen kaavamääräys ja kaupan mitoitus on esitetty ainoastaan päivittäistavarakaupalle seuraavasti: lähtökohtana tulee olla pääosin paikallinen kysyntä. Toimitila-alueen kaavamääräys puolestaan mahdollistaa Roihupelto-Herttoniemessä, Konalassa ja Suutarilassa sellaisia merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle. Uudenmaan vahvistetuissa maakuntakaavoissa on Helsingin alueelle osoitettu aluevarausmerkinnällä valtakunnan keskus ja kohdemerkinnöillä neljä pääkaupunkiseudun aluekeskusta (Kannelmäki, Malmi, Herttoniemi ja Itäkeskus). Näiden lisäksi maakuntakaava mahdollistaa paikallisten keskusten osoittamisen. Kohdemerkinnällä osoitettujen keskustatoimintojen alueiden sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Yleiskaavan keskustavaraukset ovat merkittävästi maakuntakaavan keskustoja laajemmat. Kaupan tulee sijoittua ensi sijassa keskusta-alueille. Maakuntakaavassa ei esitetä pääkaupunkiseudun kunnille keskustatoimintojen alueiden kaupan enimmäismitoitusta. Muilta osin Helsinkiä koskevat seuraavat seudullisuuden rajat: tilaa vaativa kauppa k-m2, muu erikoistavarakauppa k-m2 ja päivittäistavarakauppa 5000 k-m2, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Keskusta-alueiden lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköitä enimmäismitoituksineen seuraavat kolme: Konala ja Roihupelto k-m2 sekä Suutarila k-m2. Tähän enimmäismitoitukseen sisältyy jo toteutunut sekä suunniteltu uusi liiketila. Yleiskaavan ja maakuntakaavan keskustaratkaisuilla on varsin erilaiset rajaukset mutta myös melko erilaiset tavoitteet, joten kaavojen keskinäistä suhdetta ja maakuntakaavan mukaisuutta on hyvin vaikea arvioida. Maakuntakaava ohjaa suunnittelua, joten siinä osoitettujen kaupan mitoituslukujen tulee välittyä myös yleiskaavaan ja edelleen asemakaavoitukseen. Keskusta-alueiden määrittelyssä ei ole erityisesti tunnistettu Helsingin roolia valtakunnallisena hallinnollisena keskuksena.