Maakuntahallitus Lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta 309/05.01/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakuntahallitus 43 16.03.2015. Lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta 309/05.01/2012"

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta 309/05.01/2012 MHS Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Helsingin uuden yleiskaavan, kaupunkikaavan, luonnoksesta. Yleiskaava-alue kattaa koko kaupungin lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jolle laaditaan parhaillaan kuntien yhteistä yleiskaavaa. Kaupunkikaava laaditaan oikeusvaikutteisena lukuun ottamatta projektialueita (Koivusaari, Jätkäsaari, Hernesaari, kantakaupungin itäranta, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi, Pasila ja Meri-Rastila), joille on lähivuosina laadittu tarkemmat osayleiskaavat. Yleiskaava on luonteeltaan strateginen, siinä kuvataan tärkeimmät kehittämissuunnat ja painopistealueet. Kaavakartalla osoitetaan ainoastaan maankäytön pääkäyttötarkoitus hehtaarin tarkkuudella (100m x 100m ruuduissa ). Periaatteena on, että kaavakartalla ei esitetä mitään, mistä päätetään jossakin muualla kuin yleiskaavaprosessissa. Esimerkiksi lain nojalla osoitetut suojelualueet on esitetty liitteenä olevalla teemakartalla. Lisäinformaatiota antavat teemakartat eivät ole oikeusvaikutteisia. Nopeimman skenaarion mukainen väestönkasvu mahdollistaa yleiskaavan tavoitevuoteen 2050 mennessä uutta asukasta. Näistä arviolta kolmannes voidaan sijoittaa raideliikenteen asemanseuduille sekä muille edullisille täydennys- ja lisärakentamisen alueille, kolmannes uusien kaupunkibulevardien varteen ja kolmannes Malmin asuntorakentamiseen vapautuvalle lentokenttäalueelle sekä em. Östersundomin yleiskaava-alueelle. Kaavamääräyksissä osoitetaan asuntovaltaisten alueiden rakentamistehokkuus, eli yleiskaavalla ratkaistaan rakentamisen volyymi mutta ei vielä toteutustapaa. Työpaikkamäärien ennustetaan kasvavan tavoitevuoteen mennessä :lla. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä turvataan mm. osoittamalla yleiskaavaluonnoksessa keskeiset olemassa olevat toimitila-alueet yrityksille, joiden tuotannon luonne tai logistiikka eivät mahdollista sijoittumista asuinalueiden yhteyteen. Kaupan suuryksiköitä ei saa rakentaa keskustojen ulkopuolelle lukuun ottamatta alueita, joilla jo on suuria kaupan keskittymiä. Huomattavan suuri osa kaupungin alueesta kylläkin on kantakaupungin laajenemisen myötä määritelty erilaisiksi keskustoiksi (liike- ja palvelukeskusta, kantakaupunki, lähikeskusta). Yleiskaavan keskusta-alueilla päivittäistavarakaupan suuryksiköiden mitoituksen lähtökohtana tulee kaavamääräyksen mukaan olla pääasiassa paikallinen kysyntä. Uudessa yleiskaavassa halutaan varmistaa hyvä joukkoliikennesaavutettavuus kaikkialle kaupunkiin. Nykyisellään moottoritiet ulottuvat pitkälle kaupunkiin ja erottavat kaupunginosia toisistaan. Kehä I:n sisäpuolella moottoriväylät on kaavaluonnoksessa muutettu ns. kaupunkibulevardeiksi, joilla tavoitellaan tehokkaan

2 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: pikaraitiotien varaan toteutettavaa urbaania kaupunkirakennetta. Kaupunkibulevardit mahdollistavat kantakaupungin laajentumisen kun niiden varret muutetaan asuntorakentamiseen, ajonopeuksia lasketaan, eritasojärjestelmiä muutetaan tasoliittymiksi ja joiltakin osin väyläosuuksia tunneloidaan tai katetaan. Kaavaluonnoksessa parannetaan poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä (pikaraitiotieyhteyksinä Jokeri 1 ja 2, Tiederaitiotie sekä lähinnä matkailumerkitystä omaava Saaristoraitiotie), sekä varaudutaan alustavasti metroverkon laajentumiseen ja Tallinnan tunneliin. Kävelyä ja pyöräilyä priorisoidaan kulkumuotoina ja niiden sujuvuutta pyritään parantamaan yleiskaavan ratkaisuilla läpileikkaavasti. Kasvava ja tiivistyvä kaupunki tarvitsee jatkossakin kattavaa virkistys- ja viheralueverkostoa. Viheralueiden reunoja on tarkistettu, mutta kaavaselostuksen mukaan virkistysalueiden kokonaisuus ei olennaisesti supistu. Virkistysalueverkoston rungon muodostavat yli kuntarajojen jatkuvat seudulliset vihersormet ja muut laajemmat viheralueet sekä poikittaiset viheryhteydet. Tiiviisti rakennetun kaupunkialueen puistot ja lähivirkistysalueet sisältyvät olennaisena osana verkostoon. Kaavakarttaan on merkitty myös koko kaupungin kattava ja kuntarajojen yli jatkuva kävelyn ja pyöräilyn rantaraitti. Hyvin saavutettavan meren merkitystä Helsingin voimavarana on korostettu osoittamalla kaavaluonnoksessa merellisen virkistyksen ja matkailun alueita. Puolustusvoimilta vapautuvat saaret (Kuninkaansaari, Vallisaari, Isosaari ja Kuivasaari) osoitetaan virkistyskäyttöön. Melkkiin, Ramsinniemeen sekä Vartiosaareen puolestaan suunnitellaan merellistä asuntorakentamista. Edellä mainittujen maankäyttömuotojen lisäksi kaavassa on osoitettu myös mm. keskeiset jo toteutuneet laajemmat yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä satamat ja sotilasalueet. Kaikkien suunniteltujen alueiden rakentaminen ei ole yleiskaavan aikajänteellä helposti toteutettavissa, ja siksi kaavassa on maankäyttövarauksia enemmän kuin oletettu väestönkasvu vuoteen 2050 mennessä edellyttää. Kaavaehdotusvaiheessa laadittavassa toteutusohjelmassa ohjelmoidaan asemakaavoituksen järjestys. Kaavaluonnoksesta annettavan lausunnon määräaika oli Uudenmaan liitolle on myönnetty lausunnon antamiseen lisäaikaa maakuntahallituksen kokousaikataulun mukaisesti. Tiivistelmä lausunnon keskeisestä sisällöstä Esitystapa ja tulkinta Positiivista on uusi ennakkoluuloton, ratkaisuhakuinen ja strateginen ote sekä monipuolinen ja laaja selvitysaineisto Yleispiirteisyys ja väljä tulkinta voivat kuitenkin ääritapauksessa johtaa maakuntakaavan tavoitteiden vastaiseen lopputulokseen: vaikutuksia on vaikea ennakoida

3 Valtakunnallisten ja maakunnallisten arvojen välittyminen asemakaavoitukseen on epävarmaa, kun vain kaavakartta on sitova: laadittujen teemakarttojen tulisi olla oikeusvaikutteisia Bulevardisointi Voi edellyttää ratkaisuita Helsingin ulkopuolella: seudulliset vaikutukset liikennejärjestelmään ja joukkoliikennejärjestelmään on selvitettävä, samoin kustannukset, rahoituspohja ja vastuunjako Bulevardeja voi reunustaa asuntorivi virkistysalueellakin, mutta ei kuitenkaan usean korttelin laajuisena ilman maakuntakaavan muutosta. Muuttamiselle ei toistaiseksi ole riittäviä perusteluita Virkistysverkko ja luontoarvot Varmistettava viher- ja virkistysverkon säilyminen riittävän laajana, yhtenäisenä ja hyvin saavutettavana kasvavan väestön virkistystarpeiden ja seudullisten ekologisten yhteyksien takia Uudet asumiseen osoitetut alueet Malmin ratkaisu on maakuntakaavan mukainen Vartiosaareen ja Melkkiin esitetään niin paljon asumista, että ne tulisi osoittaa maakuntakaavassa taajamana, kuten muutkin vastaavat kohteet. Maakuntakaavan muuttamiselle tarvitaan riittävät perustelut. Muut asiat Keskusta-alueiden ja kaupan ohjauksen suhdetta sekä mitoitusta tulee selkiyttää Kulttuuriympäristöt on käsiteltävä vähintään oikeusvaikutteisella teemakartalla Yhdyskuntateknisen huollon tulevaisuuden tarpeisiin varauduttava, kaava toteaa vain nykytilan Maakuntakaava ohjeena yleiskaavan valmistelussa Uusimaa, sen metropolialue ja etenkin maan pääkaupunki kasvavat nopealla vauhdilla. Kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi maakunnan tulee kyetä vastaamaan väestön ja elinkeinoelämän kasvupaineisiin tulevaisuudessakin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaan Helsingin seudulla tulee suosia joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa täydentävää ja tiivistävää rakentamista, mikä on myös lausunnolla olevan Helsingin yleiskaavaluonnoksen yksi keskeinen lähtökohta vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavojen kokonaisuutta täydentävässä 2. vaihemaakuntakaavassa kiinnitettiin myös erityisesti huomiota maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiskysymyksiin ja osoitettiin kehittämisperiaatemerkinnällä tärkeimmät tiivistettävät alueet. Kaavaluonnoksena juuri nähtävillä olleessa 4. vaihemaakuntakaavassa puolestaan täydennetään ja tarkistetaan voimassa olevia maakuntakaavoja viherrakenteen, kulttuuriympäristöjen, tuulivoiman, logistiikan sekä elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan osalta. Tämä lausunto on laadittu voimassa olevien maakuntakaavojen pohjalta mutta myös 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksen ratkaisuihin peilaten.

4 Strateginen esitystapa innovatiivinen mutta vaikeasti tulkittava Helsingin uusi yleiskaava, kaupunkikaava, on laadittu ennakkoluulottomasti ja uudella strategisella otteella. Tehostuvan maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen on luonnoksen erityinen ansio. Kaavatyössä on tutkittu useita erilaisia tapoja kasvupaineiden vastaanottamiseen (täydentäminen ja tiivistäminen, kaupunkibulevardien mahdollisuudet sekä uudet asumiskäyttöön otettavat alueet). Näin varmistetaan, että rakentaminen voi edetä aina jossakin. Osoittamalla rakentamistehokkuus yleiskaavassa varmistetaan, että sijainniltaan parhaat alueet eivät jää vajaakäyttöisiksi. Tehokkaaseen rakenteeseen on mahdollista päätyä monella tavalla ja siksi on tarkoituksenmukaista, että toteutustapa valitaan vasta asemakaavoituksessa. Se mahdollistaa variaatioita kaupunkiympäristössä ja tulevaisuus voi tuoda tullessaan ratkaisutapoja, joita ei vielä osata ennakoida. Uusi ruutumaailmaan perustuva suunnitteluote on mielenkiintoinen. Kaavakartalla käsitellään vain keskeiset strategiset valinnat menemättä yksityiskohtiin. Asemakaavoitusvaiheeseen on haettu joustavuutta tulkinnalla, joka mahdollistaa kunkin ruudun muuntumisen osittain viereisen ruudun pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi. Kaava ei myöskään vanhene nopeasti tai muiden viranomaisten päätösten myötä, kun siinä ei osoiteta muita asioita kuin kaavaprosessissa päätettävät merkinnät. Muissa prosesseissa ratkaistavat ja päätettävät asiat, kuten suojelukysymykset, esitetään liitteenä olevilla teemakartoilla. Oikeusvaikutuksettomina näitä karttoja olisi tilanteiden muuttuessa mahdollista ajantasaistaa ilman varsinaisen kaavaprosessin avaamista. Innovatiivisella otteella on kuitenkin kääntöpuolensa. Näin yleispiirteisellä esitystavalla kaava on vaikealukuinen ja sen tulkintaan sekä vaikutusten arviointiin liittyy paljon epävarmuutta: Yleiskaavan kokonaisuutta ja niin ollen myös maakuntakaavan mukaisuutta on vaikea arvioida, kun esitystapa on osin maakuntakaavaakin yleispiirteisempi. Kaavan ruutumaailman tulkintatapa on liiankin väljä. On mahdotonta ennakoida, millaisena kokonaisuus todellisuudessa toteutuu, kun jokainen ruutu voikin toteutua osittain viereisen ruudun osoittaman maankäyttömuodon mukaisena. Jos ratkaisut tehdään aikanaan pienissä postimerkkikaavoissa ja raskaimman mahdollisen rakentamisen mukaisena, kaava saattaa johtaa keskeisten maakunnallisten arvojen, kuten luonto- ja virkistysverkoston ratkaisevaan supistumiseen, jolloin yleiskaava ei ehkä enää toteutakaan maakuntakaavan tavoitteita. Oikeusvaikutteinen kaava-aineisto on vain kaavakartta määräyksineen. Jää epäselväksi, miten varmistetaan, että valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot (esim. luontoarvot) otetaan asemakaavoituksessa huomioon, kun teemakartat ovat

5 oikeusvaikutuksettomia. Osa keskeisistä arvoista ei ole edes teemakartoilla vaan ainoastaan kaavaa varten tehdyissä selvityksissä (esim. kulttuuriympäristöt). Kaavaluonnoksen ratkaisuiden suhde maakuntakaavaan (MRA 17 ) jää näiltä osin epäselväksi. Ehdotusvaiheessa laadittava käyttöönottojärjestystä kuvaava toteutusohjelma on tärkeä etenkin kaavan vaikutusten arvioinnin kannalta. Luonnoksessa on enemmän maankäyttövarauksia kuin oletettu väestönkasvu vuoteen 2050 mennessä edellyttää, koska kaikkien suunniteltujen alueiden käyttöön saaminen yleiskaavan aikajänteellä ei ole varmaa. Jatkosuunnittelussa on tarpeen pohtia enemmän myös sitä, kenen päätöksenteon ja rahoituksen varassa kaavan toteuttaminen on. Myös kaavan toteutumisen seuranta on hyvä suunnitella jo ehdotusta valmisteltaessa. Seuraavassa avataan näitä huomioita tarkemmin maakuntakaavan tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta sekä käsitellään keskeisten ratkaisuiden yhteensovittamistarpeita jatkosuunnittelussa. Kaupunkibulevardit hieno idea, seudulliset vaikutukset vielä epäselviä Moottoritiemäiset väylät lievealueineen vievät nykyisellään paljon maa-alaa ja erottavat kaupunginosia toisistaan. Henkilöautoliikennettä hillitsemällä voidaan saada aikaan miellyttävämpää kaupunkiympäristöä ja katujen reunat rakentamalla lisätä asumisen mahdollisuuksia joukkoliikenteen piirissä VAT:en mukaisesti. Melusuojanakin toimiva asuinrakennusrivi tai -kortteli voi rauhoittaa taakseen jäävää virkistysaluetta häiriöiltä ja siten parantaa sen käytettävyyttä. Kaupunkibulevardien tavoitteet ovat kannatettavia ja nykyinen maakuntakaavamerkintä (moottoriväylä) mahdollistaa väylän toteuttamisen myös alempiasteisena. Bulevardiratkaisuun liittyy kuitenkin useita avoimia kysymyksiä ja epävarmuustekijöitä: Bulevardisoinnin seudullisia liikenteellisiä vaikutuksia on selvitettävä lisää. Kun tarkoituksena on vähentää henkilöautoliikennettä Kehä I:n sisäpuolella, mihin moottoriteitä kaupungin suuntaan tuleva liikenne ohjautuu tai pysäköidään? Siirtyvätkö ruuhkat vain toisaalle, esim. Kehä I:n ja III:n väliin? Missä henkilöautojen liityntäpysäköinnin tilavaraukset sijaitsevat Kehä I:llä vai kauempana naapurikunnissa ja kuka niiden toteutuksesta vastaa? Bulevardien liikennejärjestelyissä ei siis ole kysymys vain Helsingin sisäisistä asioista tai vaikutuksista, sillä keskustaan suuntautuva liikenne tulee pääasiassa kauempaa seudulta. Joukkoliikennejärjestelmä on kuvattava yleiskaavatyössä mukaan lukien pitkämatkainen, seudullinen ja Helsingin sisäinen joukkoliikenne, sekä tunnistaen Helsingin valtakunnallinen rooli joukkoliikenteen risteysasemana. Matkaketjujen sujuvuus ja vaihtojen minimoiminen ovat aivan olennaisia joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta: esim. jatkaako bussiliikenne tulevaisuudessakin keskustaan saakka vai onko siitä tarkoitus vaihtaa pikaraitiotiehen?

6 Lisää tietoa tarvitaan myös bulevardisoinnin toteutuksen vastuunjaosta ja rahoituspohjasta. Vaikka Helsingin kaupunki omistaakin kaupunkibulevardeja ympäröiviä maita (suurelta osin virkistysalueita), tiet ovat Itäväylää lukuun ottamatta toistaiseksi valtion omaisuutta. Bulevardien toteutuminen edellyttää päätöksiä ja merkittäviä investointeja useilta valtion toimijoilta, sekä yhteistä näkemystä toteutusjärjestyksestä ja ajoituksesta. Bulevardisointi edellyttää monia muitakin suunnitelmia ja päätöksiä esimerkiksi kunnossapidon ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Yleiskaavaan liittyvä erittäin tarpeellinen toteutusohjelma ei siis ole yksin Helsingin ratkaistavissa. Kaupunkibulevardeja reunustavat asuinaluevaraukset levittäytyvät etenkin Hämeenlinnan väylän itäpuolella pitkälle Keskuspuistoon maakuntakaavan virkistysalueille. Maakuntakaavassa moottoriväylän ja virkistysalueen väliin ei kuitenkaan ole osoitettu rakentamista ja molempiin kaavamerkintöihin liittyy rakentamisrajoitus. Maakuntakaavan mittakaavassa (1: ) väylämerkintä peittää alleen noin 300 metrin levyisen alueen, joten tämän kaltaisessa erityistilanteessa on mahdollista tulkita, että meluesteen tavoin toimiva asuinrakennusrivi tai -kortteli väylän varressa voisi parantaa viereisen virkistysalueenkin käytettävyyttä. Jatkosuunnittelun kannalta keskeinen kysymys kuuluu, mikä on minimimäärä asuntorakentamista, joilla bulevardit kannattaa toteuttaa? Rakentamisen ulottaminen satoja metrejä Keskuspuiston sisälle niin kuin yleiskaavan ruutuvaraukset antavat nyt ymmärtää ei nykyisillä maakuntakaavamerkinnöillä ole mahdollista. Toistaiseksi ei ole esitetty riittäviä perusteluita maakuntakaavan muuttamiseksi taajamatoiminnoille, koska Keskuspuistosta alkavan hyvin saavutettavan luonto- ja virkistysaluekokonaisuuden turvaaminen riittävän laajana ja yhtenäisenä on seudun kasvavan väestömäärän kannalta välttämätöntä. Kaupunkibulevardien tavoitelähtöinen vaikutusten arviointi ei vielä vastaa edellä esitettyihin kysymyksiin. Siksi Uudenmaan liitto ei vielä voi ottaa kantaa siihen, toimiiko bulevardisoinnin kokonaisuus seudun näkökulmasta ja tukeeko ratkaisu maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista tai mikä on tulkinta virkistysalueen reunan osalta. Asuntorakentamisen uusille avauksille tarvitaan lisää perusteluja Malmin lentokentän toiminnan lakkauttamisesta ja muuttamisesta asumiskäyttöön on päätetty hallituksen kehysriihessä sekä valtion ja kuntien välisessä MAL-sopimuksessa Ratkaisu on myös liikenne-ja viestintäministeriön lentoliikennestrategian 2015 mukainen. Tarkoituksena on, että lentotoiminta loppuu alueella 2016 tai viimeistään 2020, jonka jälkeen alue palaa sen omistajan, Helsingin kaupungin käyttöön. Voimassa olevan maakuntakaavan merkintä Liikennealue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue,

7 mahdollistaa jo nyt Malmin muuttamisen asumiskäyttöön. Valtakunnalliset kulttuuriympäristöarvot (terminaali, lentokonehalli ja kiitoradat) luovat alueelle identiteettiä ja voivat parhaassa tapauksessa tarjota suunnittelulle hyviä lähtökohtia. 2. vaihemaakuntakaavan joukkoliikenteen yhteysväli -kehittämisperiaatemerkintää tulkitaan joustavasti ja sen voidaan katsoa ulottuvan Malmin uudelle alueelle. Luonnoksena nähtävillä olleessa 4. vaihemaakuntakaavassa Malmin aluevaraus on muutettu taajamaksi, lentomelualuemerkintä on poistettu ja alueelle on osoitettu tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkintä. Alue tulee siis rakentaa tiiviisti ja tehokkaasti Jokeri II:a sekä Malmin keskustan palveluita hyödyntäen. Malmin osalta yleiskaavaluonnoksen ratkaisu on maakuntakaavojen mukainen ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa edellytetään yhteensovittamista kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Vartiosaari-Ramsinniemi on yleiskaavaluonnoksessa suunniteltu saaristoraitiotien varaan rakennettaviksi merellisiksi asuntoalueiksi. Vartiosaaren ja Ramsinniemen muodostamaan kokonaisuuteen kaavaillaan ainakin uutta asukasta. Se on kokonaisuutena enemmän, kuin aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa on esitetty. Matkailulla, joka painottuu vain osaan vuodesta, ei vielä saatane siltaratkaisuilla toteutettavaa raitiotieyhteyttä kannattavaksi. Onkin todennäköistä, että raitiotien kannattavaksi saaminen edellyttäisi alueelle vielä huomattavasti yleiskaavaluonnoksessakin esitettyä suurempaa väestölisäystä. Matkailunäkökulmasta ratkaisulla voi olla seudullisia vaikutuksia. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Vartiosaari on valkoista aluetta, eli sille ei ole osoitettu erityistä seudullista maankäyttöä. Vartiosaarella on valtakunnallista kulttuuriympäristöarvoa (höyrylaivareittien kesähuvila-asutus). Ramsinniemi puolestaan on virkistys- ja suojelualuetta. 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Vartiosaareen ja Ramsinniemeen on osoitettu uutena maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä. Maakuntakaavassa on ollut tapana osoittaa näin suurille väestömäärille asuntorakentamiseen tarkoitetut alueet taajamana, eikä valkoisena alueena. Saaristossa paljon vähäisemmätkin asutustihentymät, esim. pinta-alaltaan saman kokoinen (noin 80 ha) Suomenlinna (noin 800 asukasta) on merkitty taajamaksi. Kulttuuriympäristöarvot asettavat omat reunaehtonsa alueen suunnittelulle. Tilanteessa, jossa kasvava väestömäärä lisää yhtä lailla myös virkistyskäyttöpaineita, tulee erityisen tarkkaan harkita uusien vielä rakentamattomien alueiden käyttöön ottoa. Maakuntakaavan muuttamiseksi taajamatoimintoihin tarvitaan enemmän taustatietoa ja vahvempia perusteluja. Vartiosaari voisi vaihtoehtoisesti tarjota oivallisen, seudullisestikin merkittävän virkistysalueen. Virkistysaluevaihtoehto on mahdollista käsitellä jo nyt vireillä

8 olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa. Muussa tapauksessa liitto esittää, että Vartiosaaren ja Ramsinniemen käyttöön ottoa harkitaan vielä ja ratkaisut siirretään seuraaville kaavakierroksille, koska 4. vaihemaakuntakaavassa ei erityisesti käsitellä taajamatoimintojen ratkaisuja. Jatkosuunnittelusta tulee jatkaa keskustelua Uudenmaan liiton kanssa. Melkkiin on myös suunniteltu merellistä asumista sekä virkistyskäyttöä saaren vapautuessa puolustusvoimien käytöstä. Ympärivuotiseen lauttaliikenteeseen perustuvalle alueelle kaavaillaan asuntoja arviolta asukkaalle. Kohtuullisen joukkoliikenteen vuorovälin toteutuminen edellyttää väistämättä suurta väestöpohjaa. Maakuntakaavassa Melkki on osoitettu puolustusvoimilta virkistykseen, matkailuun ja/tai koulutustoimintaan vapautuvaksi alueeksi. 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa alueelle on lisäksi osoitettu uutena maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä. Esitetyllä asukasmäärällä myös Melkki edellyttäisi toteutuakseen taajamatoimintojen merkintää maakuntakaavaan. Kulttuuriympäristöarvoiltaan Melkki lienee kuitenkin helpommin yhteensovitettavissa asumisen kanssa kuin Vartiosaari. Alueen suunnitellaan toteutuvan autottomana, mikä edellyttää paitsi hyviä joukkoliikenneyhteyksiä mantereen puoleiseen lauttarantaan (Lauttasaaren Vattunokka tai Jätkäsaari/Ruoholahti), myös henkilöautoliikenteelle pysäköintimahdollisuuksien järjestämistä mantereen puolella. Kaava-asiakirjoista ei käy ilmi, miten tähän on tarkoitus varautua. Maakuntakaavan muuttamiseksi tarvitaan enemmän tietoa ja vahvempia perusteluja. Jatkosuunnittelusta tulee jatkaa keskustelua Uudenmaan liiton kanssa. Tuomarinkylässä on rakentamispaineita Tuusulanväylää reunustavalla aukealla Kehä I:n pohjoispuolella. Tuusulanväylän kaupunkibulevardi ei suunnitelmissa ulotu näin kauas pohjoiseen, mutta alueelle on osoitettu tulevaisuuden raideliikenteen yhteystarve. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on osoitettu virkistysalueeksi ja valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Tuomarinkylän kartano). Lisäksi se on osa Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa tämä rakentamispainealue on otettu julkiseen keskusteluun mahdollisena uutena taajamatoimintojen alueena. Asutuksen yhteensovittaminen Tuomarinkylän kartanoon liittyvien elinkeinojen kuten hevosharrastustoiminnan kanssa voi olla haastavaa, sillä suunnittelussa tulee varmistaa tarvittavat suojaetäisyydet mm. ratsastustoiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja allergisoivan pölyn vuoksi. Uudenmaan liiton näkemyksen mukaan tarvitaan lisää perusteluita, että em. valtakunnalliset arvot voitaisiin ohittaa ja muuttaa alue kokonaan asumiskäyttöön. Ratkaisusta tulee jatkaa

9 keskustelua Uudenmaan liiton kanssa. Viher- ja virkistysverkko sekä luontoarvot turvattava riittävän laajoina ja yhtenäisinä kokonaisuuksina Helsingin alueella kasvava asukasmäärä paitsi paikoin pienentää virkistysalueita, myös lisää jäljelle jäävien virkistysalueiden merkitystä ja käyttöpaineita entisestään. Pääkaupunkina Helsinki ei vastaa pelkästään oman alueensa nykyisten ja tulevien asukkaiden virkistäytymisestä vaan myös kotimaisten vierailijoiden ja ulkomaisten matkailijoiden virkistystarpeista. Pienetkin kaupunginosapuistot ja historialliset puistot palvelevat lähivirkistysalueina, mutta seudun kannalta keskeistä on rannikolta alkavien yli kuntarajojen ulottuvien seudullisten vihersormien säilyminen riittävän leveinä ja yhtenäisinä virkistysaluekokonaisuuksina niin että ne palvelevat asukkaiden ohella myös ekologista verkostoa ja lajien liikkumista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tällaisia kokonaisuuksia ei saa tarpeettomasti pirstoa. Yleiskaavan ruutujen joustava tulkinta voi todellisuudessa mahdollistaa virkistysalueiden merkittävän supistamisen. Ruutujen muuntuminen voi johtaa Keskuspuiston kaventumiseen paikoin 200 metrin levyiseksi. Esimerkiksi läntinen vihersormi (nyt yhden ruudun levyisenä) voisi väljän tulkinnan takia katketa kokonaan. Uudenmaan liitto esittää huolensa seudun virkistys- ja viherverkon toteutumisesta ja merkittävien luontoarvojen säilymisestä. Metsät ja kaupunkivihreä itsessään parantavat elämän laatua toimimalla kaupungin keuhkoina sekä vähentämällä liikenteen haittoja (kuten sitomalla melua ja pölyä) sekä imeyttämällä hulevesiä. Kerran rakentamiseen otettua maata ei saada takaisin kasvulliseksi ympäristöksi ja siksi yleiskaavalla pitää varmistaa kokonaisuus, jonka laajuisena virkistys- ja viherverkon tulisi vähintään toteutua. Yleiskaavakartan joustavaa tulkintaa tulisi tarkistaa esimerkiksi siten, että yksittäinen virkistys- ja viheralueeksi osoitettu ruutu ei voi ottaa ominaisuuksia naapuriruudusta. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsitellään viherrakennetta kokonaisuutena. Helsingin osalta keskeisiä ratkaisuja ei juurikaan olla muuttamassa. Voimassa olevien maakuntakaavojen viher- ja virkistysverkon toteutumisen kannalta riskikohtia ovat ainakin Keskuspuisto, sen turvaaminen riittävän laajana ja yhtenäisenä kokonaisuutena on epävarmaa VT3:n (Hämeenlinnanväylä) bulevardisointi (käsitelty tarkemmin kohdassa kaupunkibulevardit) Läntinen vihersormi, joka kaventuu ruututarkastelussa paikoin olemattomiin Lauttasaari sekä muut vastaavat merelliset ympäristöt, joissa rantaan ulottuva rakentaminen voi vaikeuttaa maakuntakaavan rannikon suuntaisen viheryhteystarpeen toteutumista. Sillä on virkistysarvojen lisäksi myös ekologisia tarpeita, jotka eivät toteudu pelkästään kävelyn ja pyöräilyn rantaraitin varassa. Vastaavia kohtia on myös muualla yleiskaava-alueella.

10 Yleiskaavaluonnoksen liitteenä olevilla havainnollisilla teemakartoilla on esitetty sellaisia keskeisiä ratkaisuja, joiden tulisi näkyä nimenomaan varsinaisella kaavakartalla, jotta keskeisten arvojen turvaaminen varmistetaan. Kaupunkiluonnon teemakartalla on esitetty mm. Natura- ja luonnonsuojelualueet, tavoitteellinen metsä-, niitty- ja siniverkosto sekä laajat viheralueet ja kaupunkiluonnon ydinalueet ja ekologiset yhteydet. Virkistys- ja viherverkoston teemakartalla puolestaan on osoitettu laajat viheraluekokonaisuudet ja seudulliset yhteydet sekä merellinen virkistysvyöhyke virkistyssaarineen. Jos kaavan esitystapa ei salli näiden (etenkin suojelualueiden) esittämistä kaavakartalla, pitäisi nämä erinomaiset teemakartat määritellä oikeusvaikutteisiksi. Merellisen virkistyksen ja matkailuelinkeinojen kehittämistä liitto pitää tärkeänä. Rantojen saavutettavuus ja säilyminen vapaassa käytössä ovat myös maakuntakaavan taajamatoimintojen kaavamääräyksen tavoitteita. Tätä tavoitetta voisi yleiskaavassa vielä paikoin terävöittää. 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykerajauksen määräystä ollaan tarkistamassa siten, että se tukisi paremmin matkailuelinkeinoja. Koko kaupungin kattava ja kuntarajojen yli jatkuva kävelyn ja pyöräilyn rantaraitti on yleiskaavassa hieno tahtotilan osoitus. Kulttuuriympäristöt osoitettava vähintään teemakartalla Kulttuuriympäristöt eri aikakausina syntyneine kerroksineen on yleiskaavan valmistelussa ymmärretty voimavaraksi ja otettu osaksi muuttuvan kaupungin identiteettiä. Myös valmisteilla olevan 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on entistä paremmin tunnistaa kulttuuriympäristöjen kehittämispotentiaali ja mahdollistaa uudet kulttuurikerrokset. Yleiskaavatyön tueksi on tehty ansiokas ja monipuolinen kooste kulttuuriarvoista ( Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt ). Selvitykseen sisältyy muutoksensietokykyä käsittelevä herkkyystarkastelu, jota on hyödynnetty ainakin täydennysrakentamisen potentiaaleja määriteltäessä ja otettu huomioon yleiskaavan asuntovaltaisten alueiden mitoituksessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit (valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet sekä muinaisjäännökset) on otettava huomioon alueiden suunnittelun lähtökohtana. Kulttuuriympäristöjä ei kuitenkaan käsitellä varsinaisessa kaava-aineistoissa, eikä selvityksen roolia asemakaavan laatimisen ohjeena ole avattu. Koko kaava-aluetta koskevan määräyksen mukaan kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja maisemakulttuurin arvot tulee ottaa huomioon alueiden kehittämisessä mutta tulkinta jää asemakaavan varaan. On epäselvää, miten valtakunnalliset tai varsinkaan 4. vaihemaakuntakaavassa osoitettavat maakunnalliset kulttuuriympäristöarvot välittyvät asemakaavoitukseen ja turvataan, kun maakuntakaava ei ole voimassa yleiskaavan saatua lainvoiman, eikä maakunnan liitolla ole välttämättä lausunnonantajanakaan roolia asemakaavavaiheessa.

11 Yleiskaavaa tulee täydentää kulttuuriympäristöjen oikeusvaikutteisella teemakartalla, jossa osoitetaan valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset arvot, Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohde sekä selvityksessä hienosti tunnistetut eri tyyppisten alueiden kehityssuunnat.tietopohja sinänsä on riittävä. Kaupan ohjausvaikutus epäselvä laajoilla keskusta-alueilla Kantakaupungin uudella rajauksella ja bulevardisoinnilla on tavoiteltu urbaania ja elävää kaupunkitilaa nykyistä laajemmalle alueelle. Yleiskaavaluonnoksessa on kolme erilaista tehokkaaseen rakentamiseen tähtäävää keskustamerkintää (liike- ja palvelukeskusta, kantakaupunki sekä palvelukeskusta). Yhdessä ne kattavat huomattavan suuren osan kaavan pinta-alasta. Keskusta-alueiden keskinäiset erot vaikuttavat liittyvän lähinnä rakentamisen tehokkuuteen sekä asumisen, palveluiden ja elinkeinotoiminnan välisiin painotuksiin. Maankäyttöä on tehostettu maakuntakaavan tiivistämiseen tähtäävän kehittämisperiaatemerkinnän mukaisesti. Kaikilla keskustatoimintojen merkinnöillä on yleiskaavaluonnoksessa kaupan osalta yhteinen kaavamääräys ja kaupan mitoitus on esitetty ainoastaan päivittäistavarakaupalle seuraavasti: lähtökohtana tulee olla pääosin paikallinen kysyntä. Toimitila-alueen kaavamääräys puolestaan mahdollistaa Roihupelto-Herttoniemessä, Konalassa ja Suutarilassa sellaisia merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle. Uudenmaan vahvistetuissa maakuntakaavoissa on Helsingin alueelle osoitettu aluevarausmerkinnällä valtakunnan keskus ja kohdemerkinnöillä neljä pääkaupunkiseudun aluekeskusta (Kannelmäki, Malmi, Herttoniemi ja Itäkeskus). Näiden lisäksi maakuntakaava mahdollistaa paikallisten keskusten osoittamisen. Kohdemerkinnällä osoitettujen keskustatoimintojen alueiden sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Yleiskaavan keskustavaraukset ovat merkittävästi maakuntakaavan keskustoja laajemmat. Kaupan tulee sijoittua ensi sijassa keskusta-alueille. Maakuntakaavassa ei esitetä pääkaupunkiseudun kunnille keskustatoimintojen alueiden kaupan enimmäismitoitusta. Muilta osin Helsinkiä koskevat seuraavat seudullisuuden rajat: tilaa vaativa kauppa k-m2, muu erikoistavarakauppa k-m2 ja päivittäistavarakauppa 5000 k-m2, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Keskusta-alueiden lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköitä enimmäismitoituksineen seuraavat kolme: Konala ja Roihupelto k-m2 sekä Suutarila k-m2. Tähän enimmäismitoitukseen sisältyy jo toteutunut sekä suunniteltu uusi liiketila. Yleiskaavan ja maakuntakaavan keskustaratkaisuilla on varsin erilaiset rajaukset mutta myös melko erilaiset tavoitteet, joten kaavojen keskinäistä suhdetta ja maakuntakaavan mukaisuutta on hyvin vaikea arvioida. Maakuntakaava ohjaa suunnittelua, joten siinä osoitettujen kaupan mitoituslukujen tulee välittyä myös yleiskaavaan ja edelleen asemakaavoitukseen. Keskusta-alueiden määrittelyssä ei ole erityisesti

12 tunnistettu Helsingin roolia valtakunnallisena hallinnollisena keskuksena. Yhdyskuntateknisellä huollolla tulee myös varautua kasvuun Yhdyskuntateknisen huollon kuten energiantuotannon sekä vesi- ja jätehuollon toteuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja tilavarauksia. Kaavaluonnoksessa on kuitenkin osoitettu vain muutamia aluevarauksia yhdyskuntatekniselle huollolle ja teemakartalla todetaan ainoastaan merkittävimmät nykyiset aluevaraukset, eli tämänhetkinen tilanne. Vaikuttaa, että varsinaista suunnittelua tässä teemassa ei ole tehty. Yleiskaavalla tulee varautua tulevaisuuden tarpeisiin, sillä merkittävä väestön ja työpaikkojen lisäys väistämättä vaikuttaa teknisen verkoston kapasiteettiin: tarvitaanko jossakin lisää verkostoa tai tuotantolaitoksia, linjataanko kaapelit maan päälle vai alle, hoidetaanko jätehuollon tarpeet Helsingin alueella vai muualla seudulla ja niin edelleen? Tekninen huolto sekä jätteen, biopolttoaineiden ja vaarallisten aineiden kuljetustarpeet voivat aiheuttaa seudullisia vaikutuksia. Uudenmaan liitto pitää yleiskaavaa puutteellisena yhdyskuntateknisen huollon suunnittelun osalta. Helsingin tavoitteena on hiilineutraalius samoin kuin Uudenmaan maakunnankin. 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa ei monista reunaehdoista johtuen voitu osoittaa maakunnallisesti merkittävää tuulivoimalaa Helsingin alueelle, mutta paikallista tuulivoimaa (alle 10 voimalaa) Helsinkiin on mahdollista sijoittaa. Paikallisesti merkittävän tuulivoiman sijoittuminen olisi hyvä ratkaista yleiskaavatyössä. Väylä- ja raideverkko täsmentyy yleiskaavassa Liitto katsoo tarpeelliseksi todeta liikenteen ratkaisuiden osalta keskeiset, osin tulkinnalliset kohdat, joissa yleiskaava selkeästi tarkentaa maakuntakaavan ratkaisuja: Tallinnan tunneli on osoitettu raideliikenteen yhteystarpeena. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu yhteystarve ja 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa ohjeellinen linjaus. Ratkaisut ovat linjassa keskenään. Hakamäentien ja Koskelantien tunneliosuudet on osoitettu maakuntakaavassa lyhyempinä kuin yleiskaavassa, mutta maakuntakaavan merkintä ei estä toteuttamasta tunneleita pitempinä. Kehä II, joka on maakuntakaavassa osoitettu moottoriväylänä, voidaan merkitä yleiskaavassa pääkatuna. Maakuntakaavan merkintä ei estä väylän toteuttamista alempiasteisena. Raideliikenteen yhteystarvemerkintä eli ns. Töölön metron jatkeet pohjoiseen Lahdenväylän ja Tuusulanväylän suuntiin sekä etelässä Länsisatamaan ja Katajanokalle ovat maakuntakaavan näkökulmasta pitkän aikavälin suunnitelmina mahdollisia, kun ne osoitetaan tässä vaiheessa raideliikenteen yhteystarpeena. Jos myöhemmässä suunnittelussa osoittautuu että raideliikenneratkaisu on metro, merkintä tulee saada myös maakuntakaavaan. Jatkosuunnittelussa tulee varmistua siitä, ettei raideliikenteellä estetä maakuntakaavan virkistysyhteyksien toteutumista.

13 Vuosaaren sataman metron linjausta tarkennetaan yleiskaavassa maakuntakaavassa osoitetusta. Jos matkustajaterminaalin rakentaminen Vuosaareen tulee jossakin vaiheessa tarpeelliseksi, on joukkoliikennetarvetta ensisijaisesti matkustajaliikenteellä. Jatkosuunnittelua yhteistyössä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaa ja Helsingin yleiskaavaa laaditaan rinnakkain samassa aikataulussa. Liitto kiittää hyvästä ja aktiivisesta yhteistyöstä kaavavalmistelussa tähän asti. Vielä on kuitenkin joitakin ristiriitoja, joihin täytyy molempien kaavojen ehdotusvaiheeseen mennessä löytää ratkaisuja puolin ja toisin. Esimerkiksi bulevardisoinnin ja uusien käyttöön otettavien asuntoalueiden osalta edellytetään lisää selvityksiä ja perusteluita, kuten edellä on todettu. Jos joltakin osin päädytään tarkistamaan maakuntakaavaratkaisua, yleiskaavan on odotettava maakuntakaavan voimaan tuloa. Helsingin uusi yleiskaava on koko maakunnan kannalta erittäin tärkeä kaava ja on vaatinut huolellista paneutumista ja tiivistä yhteistyötä niin laatijoiltaan kuin sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneiltakin. Uudenmaan liitto kiittää lausunnolle myönnetystä lisäajasta. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Käsittely: Maakuntajohtajan muutettu ehdotus: Päätös: Rinkinen Kristiina Maakuntajohtaja täydensi kokouksessa ehdotustaan. Lausunnon alkuun lisätään lause "Uudenmaan liitto laatii neljättä vaihemaakuntakaavaa yhtäaikaisesti Helsingin yleiskaavan kanssa. Yhteistyö kaavoittajien kesken on ollut hedelmällistä. Uudenmaan liitto toivoo, että molempien kaavojen ehdotusvaiheeseen mennessä löydetään ratkaisuja vielä avoinna oleviin kysymyksiin." Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessa muutetun ehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Helsingin kaupunki

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 38 Kokouksen järjestäytyminen 6. 39 Uusi jäsen maakuntavaltuustoon (Simo Sorsan tilalle Olavi Merihaara) 7

Otsikko Sivu. 38 Kokouksen järjestäytyminen 6. 39 Uusi jäsen maakuntavaltuustoon (Simo Sorsan tilalle Olavi Merihaara) 7 PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 Maakuntahallitus AIKA 16.03.2015 klo 08:30-11:15 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 38 Kokouksen järjestäytyminen 6 39 Uusi jäsen maakuntavaltuustoon

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

KAUPUNKIKAAVA. Yleiskaavaluonnos. 19.1.2015 Marja Piimies HELSINGIN YLEISKAAVA

KAUPUNKIKAAVA. Yleiskaavaluonnos. 19.1.2015 Marja Piimies HELSINGIN YLEISKAAVA KAUPUNKIKAAVA Yleiskaavaluonnos 19.1.2015 Marja Piimies HELSINGIN YLEISKAAVA Työohjelmasta kaavaluonnokseksi Lähtökohdat ja työohjelma Visio 2050 Yleiskaavaluonnos KSLK 20.11.2012 KSLK 3.12.2013 KSLK 16.12.2014

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Elinkeino:, liikenne- ja UUDELY/833/07O1/20I2 a. ymparistokeskus

Elinkeino:, liikenne- ja <Lausunto> UUDELY/833/07O1/20I2 a. ymparistokeskus Elinkeino:, liikenne- ja UUDELY/833/07O1/20I2 a. ymparistokeskus 18.2.2016 helsinki.kirjaamo@hel.fi VNte Ksv/HEL 2015-012596 Lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta, Kaupunkikaava-Helsingin

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 25.2.2015 Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 25.2.2015 Yksikön päällikkö Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmu Kaupunginmun / Keski-Uudenmaan maakuntamun lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta HEL 2012-012586 T 10 03 02 00 Kaupunginmun näkökulmia: Helsingin kaupunginmu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 5390/10.02.00/2013 106 Lausunnon antaminen Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta Valmistelijat / lisätiedot: Ritva Helminen-Halkola, puh.

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Kaavaluonnos valmistunut Maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaavan uudistamisen (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) luonnos on valmistunut! Maakuntakaavan uudistamisessa

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Maakuntahallitus 129 24.08.2015. Lausunto Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta 164/05.01/2013

Maakuntahallitus 129 24.08.2015. Lausunto Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta 164/05.01/2013 Maakuntahallitus 129 24.08.2015 Lausunto Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta 164/05.01/2013 MHS 24.08.2015 129 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Vartiosaaren

Lisätiedot

Maakuntakaavan laadinta

Maakuntakaavan laadinta Hallitus 117 23.08.2011 LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 42/07/70/700/2011 hall 117 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto p. 4766 4260,

Lisätiedot

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava Lähtökohtia kaavan laadinnalle Taustaa Etelä-Savon maakuntakaava ollut voimassa 4.10.2010 alkaen Liitto seuraa kaavan ajantasaisuutta ja tekee vuosittain seurantaraportin,

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkistetusta ehdotuksesta (Uudenmaan liitto)

Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkistetusta ehdotuksesta (Uudenmaan liitto) Yhdyskuntalautakunta 96 16.08.2011 Kaupunginhallitus 173 31.08.2011 Yhdyskuntalautakunta 69 22.05.2012 Kaupunginhallitus 143 30.05.2012 Yhdyskuntalautakunta 149 04.12.2012 Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen: -8kpl lausuntoja -0kpl mielipiteitä? 1. Lapin Elinkeino-,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen.

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen. Kaavan nimi: Kauttuan keskuksen asemakaavan muutos Luonnos nähtävillä 13.4.-14.5.2015 Kooste saaduista lausunnoista ja mielipiteistä Kaavatoimikunta Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

SIUNTIO 11.03.2015 Kuntakeskus / Siuntion Virkkula, asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SIUNTIO 11.03.2015 Kuntakeskus / Siuntion Virkkula, asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SIUNTIO 11.03.2015 Kuntakeskus / Siuntion Virkkula, asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 78 29.4.2015 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Asemakaavaehdotus / Keilanrinne Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta 25.2.2015 40 Suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 2.9.2015 Diaari nro:

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Kaavaehdotus Maakuntakaavan uudist aminen Suunnittelualueena 28 kuntaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ensimmäinen laajentuneen Uudenmaan 28 kuntaa kattava maakuntakaava.

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot