VERTAILEVA TAPAUSTUTKIMUS VAIHTOEHTOISISTA RIIDANRATKAISUJÄRJESTELMISTÄ VERKKOTUNNUKSIA KOSKEVIEN RIITOJEN OSALTA

Transkriptio

1 VERTAILEVA TAPAUSTUTKIMUS VAIHTOEHTOISISTA RIIDANRATKAISUJÄRJESTELMISTÄ VERKKOTUNNUKSIA KOSKEVIEN RIITOJEN OSALTA VERTAILEVA TAPAUSTUTKIMUS VAIHTOEHTOISISTA RIIDANRATKAISUJÄRJESTELMISTÄ VERKKOTUNNUKSIA KOSKEVIEN RIITOJEN OSALTA Tiivistelmä 1

2 TIIVISTELMÄ Internetin myötä tavaramerkin haltijat pääsevät nykyään markkinoille ja saavat kuluttajiin yhteyden tavalla, jollaista aiemmin oli mahdoton edes kuvitella. Samalla kuitenkin riski joutua teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten ja muunlaisten petosten uhriksi on myös lisääntynyt verkossa. Tavaramerkit ovat erityisen alttiita loukkauksille verkossa, koska ne voidaan muun muassa sisällyttää verkkotunnuksiin tekstinä suhteellisen helposti, mikä voi johtaa erilaisiin verkkotunnusten epäasianmukaisen rekisteröinnin ja/tai väärinkäytön käytäntöihin. Kun internetin käyttö alkoi lisääntyä 1990-luvun lopulla, internetin sidosryhmät ja lainsäätäjät tulivat entistä tietoisemmiksi kyseisistä riskeistä. Kuitenkin vaikka kansalliset tuomioistuimet olivat tottuneita panemaan täytäntöön tavaramerkkioikeuksia sellaisenaan, internetin rajattomat ja useisiin lainkäyttöalueisiin liittyvät ominaisuudet yhdistettyinä asiaan liittyviin perinteisesti aikaa vieviin ja usein kalliisiin rajat ylittäviin oikeudenkäynteihin loivat ongelmia epäasianmukaisten verkkotunnusten rekisteröintien vastaisen teollisuus- ja tekijänoikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon osalta. Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) loi näistä syistä UDRP-menettelyn (Uniform Domain Name Dispute Resolution Policy) internetin verkkotunnusten rekisteröinnistä johtuvien riitojen ratkaisemiseksi. ICANN (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers), internetin nimi- ja numeroavaruuksien ylläpidon ja menettelyjen koordinoinnista vastaava organisaatio, hyväksyi vuoden 1999 lopulla WIPO:n suositukset ja otti käyttöön UDRP-menettelyn kaikkien gtld-rekisteröintien osalta. Sen lisäksi, että tuotemerkin omistajia avustetaan niiden tavaramerkkeihin kohdistuvan ja verkossa tapahtuvan väärinkäytön käsittelemisessä ilman tarvetta kalliille tuomioistuinmenettelyille ja että kansallisille tuomioistuimille aiheutuva rasite minimoidaan, on syytä korostaa, että verkkovälitteisten riidanratkaisumenettelyjen, kuten UDRP:n, katsotaan helpottavan maailmanlaajuista sähköistä kaupankäyntiä ja että suojaamalla tuotemerkit verkossa ei ainoastaan auteta lieventämään kuluttajien hämmennystä ja asiaan liittyviä harmeja, vaan myös autetaan tarjoamaan vakaa alusta taloudelliselle kasvulle. Nykyään riitojen ratkaisemiseksi sovelletaan UDRP-menettelyä kaikkien yleisten aluetunnusten 1 (gtld), myös uusien gtld-tunnusten 2, osalta. Vaikka monien maakohtaisten aluetunnusten (cctld) 3 osalta käytetään myös UDRP-menettelyä, toisten cctld-tunnusten osalta on kuitenkin päätetty ottaa käyttöön muunnettu versio UDRP-menettelystä, jotta voitaisiin ottaa huomioon maan lainsäädännössä olevat erot tai luoda räätälöity riidanratkaisumenettely (DRP), joka voi toimia eri tavalla kuin UDRP-menettely. Näiden erilaisten riidanratkaisumenettelyjen olemassaolo ja siitä johtuvat vaihtelevat säännöt ja menettelyt vaativat erityistietämystä, jota ilman teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoille saattaa aiheutua sekaannusta joistakin kyseisten riidanratkaisumenettelyjen ainutlaatuisista piirteistä (mikä aiheuttaa haasteen resurssien näkökulmasta). Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) alaisuudessa toimiva teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalainen seurantakeskus (seurantakeskus) tilasi tämän tutkimuksen, jonka otsikko on Comparative Case Study on Alternative Resolution Systems for Domain Name Disputes (vertaileva 1 IANAn (Internet Assigned Numbers Authority) ylläpitämät aluetunnusten (TLD) luokat. Niin kutsuttuun gtldtunnusten ydinryhmään kuuluvat tunnukset.com,.info,.net ja.org. 2 Tällä hetkellä noin tunnusta (esimerkiksi.top,.loan,.xyz ynnä muut). 3 Käytetään tai on varattu yleensä maata, itsenäistä valtiota tai toisesta valtiosta riippuvaista aluetta varten, ja tunnuksena on maatunnus (esimerkiksi.uk,.es,.us ynnä muut). 2

3 tapaustutkimus vaihtoehtoisista riidanratkaisujärjestelmistä verkkotunnuksia koskevien riitojen osalta). Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kymmenen valitun riidanratkaisumenettelyn (mukaan luettuna UDRP 4 ) todennäköisiä tuloksia yhdentoista ennalta määritetyn skenaarion (riidan) osalta. Tutkimus toteutettiin riidanratkaisumenettelyjen asiantuntijapanelistien myötävaikutuksella, ja sen tavoitteena oli määrittää mahdollisten tulosten vastaavuuksien ja erojen keskeiset kohdat sekä vertailla kunkin riidanratkaisumenettelyn keskeisiä ominaisuuksia, kuten menettelyjä, maksuja, kestoa ja tapaustilastoja. Huomioon otettiin suuri määrä UDRP-menettelyjä sekä cctld-muunnelmia koskevia tapauksia. Tutkimuksessa on erillisessä osiossa yhteenvetotaulukko, jossa esitetään tilastotietoja tapauksista, joissa asia on ratkaistu kantajan eduksi tai vastaajan eduksi tai jotka oli lopetettu ennen kuin päätös oli tehty tai joilla on ollut muita lopputuloksia (esimerkiksi tunnuksen peruutus, maksun maksamatta jättäminen, pätemätön valitus). Lisäksi kerättiin suuri määrä kaikissa riidanratkaisumenettelyissä mukana olevien asiantuntijapanelistien toimittamia tietoja, jotka analysoitiin tapausten vertailua varten. Tässä raportissa on oma erillinen osio kutakin skenaariota varten. Tutkimuksessa todettiin, että Tanskan verkkotunnuksia käsittelevää valituslautakuntaa (.dk) lukuun ottamatta kaikki arvioidut riidanratkaisumenettelyt ovat olennaisilta osin samanlaisia kuin UDRPmenettely 5. Itse asiassa osa analysoiduista riidanratkaisumenettelyistä on täysin samanlaisia kuin UDRPmenettely lukuun ottamatta joitakin sellaisia muutoksia, joiden tarkoituksena on joko yhdenmukaistaa prosessi kyseisen maan lainsäädännön kanssa tai sisällyttää alkuun pakollinen sovitteluvaihe 6. Esimerkiksi Japanin verkkotunnusta koskevassa riidanratkaisumenettelyssä (JP-DRP) (.jp) laajennetaan verkkotunnusta koskevan riidan aloittamisperusta tavaramerkeistä ja palvelumerkeistä tavaramerkkiin tai muuhun merkintään [sic] ; näin voidaan ottaa huomioon Japanin tavaramerkkilaissa määritelty tavaramerkin suppea määritelmä. Näin ollen Tanskan verkkotunnuksia käsittelevää valituslautakuntaa (.dk) lukuun ottamatta todennäköiset tulokset yhdentoista teoreettisen skenaarion osalta olivat olennaisilta osin samanlaiset arvioiduissa eri riidanratkaisumenettelyissä. Tästä huolimatta riidanratkaisumenettelyjen välillä on useita keskeisiä kohtia, jotka eroavat toisistaan: Nominetin (.uk),.nl- ja.it-verkkotunnusten, jotka ovat kaikki UDRP-menettelyn muutettuja versioita, osalta on mahdollista käyttää sovitteluvaihetta, jossa sekä kantajalle että vastaajalle annetaan mahdollisuus ratkaista riita ennen paneelivaihetta, mikäli molemmat osapuolet näin haluavat. Sovitteluvaiheessa ratkaisuun päätyneiden tapausten osuus ratkaistuista riidoista ennen asian käsittelyn virallista aloittamista on kohtuullisen suuri. Esimerkiksi.uk-verkkotunnuksia koskevien riitojen osalta lähes kymmenen prosenttia kaikista valituksista ratkaistaan tällä tavalla. Vastaajan vastaista päätöstä koskevissa vaatimuksissa on jonkin verran eroja 7. Esimerkiksi UDRPmenettelyssä edellytetään, että kantajan osoitetaan toimineen vilpillisessä mielessä 4 Valitut riidanratkaisumenettelyt, jotka on ilmoitettu hakasulkeissa [], sekä niihin liittyvät cctld- tai gtld-tunnukset ovat seuraavat: 1) Kaikki gtld-tunnukset ja uudet gtld-tunnukset (esimerkiksi.com,.org,.net ynnä muut) [UDRP]; 2).au [audrp]; 3).dk [Tanskan verkkotunnuksia käsittelevä lautakunta]; 4).eu [euadr]; 5).it [PRSD, muutettu UDRP]; 6).uk [Nominet DRS]; 7).cn [CNDRP]; 8).jp [JP-DRP]; 9).us [usdrp]; 10).nl [muutettu UDRP]. 5 Tanskan verkkotunnuksia käsittelevän valituslautakunnan menettely perustuu internetin verkkotunnuksista annetussa Tanskan laissa esitettyihin kolmeen linjaan. Laissa todetaan, että rekisteröijät eivät saa rekisteröidä eivätkä käyttää internetin verkkotunnuksia hyvän verkkotunnuskäytännön vastaisesti ja että rekisteröijät eivät saa rekisteröidä internetin verkkotunnuksia eivätkä pitää niitä voimassa ainoastaan jälleenmyynti- tai vuokraustarkoituksia varten. Muuta ohjeistusta ei anneta. 6 Katso.nl-verkkotunnuksia koskeva muutettu UDRP-menettely ja.it-verkkotunnuksia koskeva muutettu UDRPmenettely. 7 UDRP-menettelyssä käytetään kolmivaiheista testiä, joka kantajan on osoitettava todeksi tehdessään valituksen vastaajasta: i) verkkotunnus on täysin samanlainen tai sekaannusta aiheuttavalla tavalla samankaltainen kuin 3

4 rekisteröintihetkellä ja käytön osalta (tyypillisesti valitushetkellä). Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että verkkotunnuksen haltija, joka rekisteröi verkkotunnuksen vilpittömässä mielessä mutta käyttää verkkotunnusta myöhemmin vilpillisessä mielessä, voittaisi silti tavallisesti kantajan riitatilanteessa. Useimmissa muissa riidanratkaisumenettelyissä kuitenkin todetaan riittäväksi sen todistaminen, että joko verkkotunnuksen rekisteröinti tai käyttö on tehty vilpillisessä mielessä. Lisäksi UDRP-menettelyn kolme kumulatiivista edellytystä, jotka kantajan on osoitettava todeksi vastaajan vastaisen päätöksen osalta [i) että verkkotunnus on täysin samanlainen tai sekaannusta aiheuttavalla tavalla samankaltainen kuin tavaramerkki, ja ii) vastaajalla ei ole oikeutta tai oikeutettua etua verkkotunnukseen, ja iii) verkkotunnus on rekisteröity ja sitä käytetään vilpillisessä mielessä], eivät sisälly eu.-verkkotunnuksia koskevaan vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun (euadr). Sen sijaan euadr:ssä todetaan, että kantajan on osoitettava, miksi riidanalainen verkkotunnus on samanlainen tai sekaannusta aiheuttavalla tavalla samankaltainen kuin tavaramerkki tai asiaankuuluva tunnus ja joko miksi riidanalaisen verkkotunnuksen haltija on rekisteröinyt verkkotunnuksen ilman oikeutta tai oikeutettua etua tai miksi olisi katsottava, että riidanalainen verkkotunnus on rekisteröity tai sitä käytetään vilpillisessä mielessä. Menettelyjen kattamien oikeuksien osalta todettakoon, että vaikka useissa riidanratkaisumenettelyissä, mukaan luettuna UDRP-menettely, on tapana ottaa huomioon tavaramerkkien ja palvelumerkkien suoja, toisissa riidanratkaisumenettelyissä, mukaan luettuina euadr ja.nl (molemmat muutettuja versioita UDRP-menettelystä), katsotaan oikeuksien ulottuvan muillekin alueille. Kyseisiä muita alueita ovat muun muassa maantieteelliset merkinnät tai alkuperänimitykset sekä rekisteröimättömät tavaramerkit, kaupalliset merkit, yritysten tunnukset, yritysten nimet, sukunimet sekä suojattujen kirjallisten ja taiteellisten teosten selvästi erottuvat nimet. Näillä joskus hyvin vähäisillä eroavuuksilla voi olla vaikutusta sekä koko menettelyyn vastaajan ja kantajan osalta että lähestymistapaan, jonka panelistit valitsevat tehdessään päätöksen asiasta. Joissakin tapauksissa ne saattavat todellakin johtaa erilaisiin asian käsittelyn tuloksiin, esimerkiksi valituksen tekemistä koskevan asiavaltuuden osalta, tai eroihin, jotka koskevat kumulatiivisia vaatimuksia vastaajan vastaisen päätöksen tekemiseksi. Tämän tutkimuksen tulosten pitäisi selkeyttää tilannetta teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoita, verkkotunnusten sidosryhmiä ja päätöksentekijöitä varten. tavaramerkki, ii) vastaajalla ei ole oikeuksia tai oikeutettua etua verkkotunnukseen nähden, ja iii) verkkotunnus on rekisteröity ja/tai sitä käytetään vilpillisessä mielessä. 4

5 Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto, 2018 Jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan VERTAILEVA TAPAUSTUTKIMUS VAIHTOEHTOISISTA RIIDANRATKAISUJÄRJE STELMISTÄ VERKKOTUNNUKSIA KOSKEVIEN RIITOJEN OSALTA 5