HUS-TILAKESKUS LÄMMÖNHANKINNAN SELVITYS, KELLOKOSKEN JA OHKOLAN SAIRAALAT. Terhi Harjulehto
|
|
- Pauli Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS-Tilakeskus Sairaalatie Porvoo HUS-TILAKESKUS LÄMMÖNHANKINNAN SELVITYS, KELLOKOSKEN JA OHKOLAN SAIRAALAT Terhi Harjulehto Kangasvuorentie 10, FIN-40320, JYVÄSKYLÄ Puh , fax Info@elomatic.com Jyväskylässä 25. syyskuuta 2009
2 HUS-Tilakeskus 2/18 ESIPUHE Tässä projektissa tarkasteltiin lämmönhankintaa HUS:n Kellokosken ja Ohkolan sairaaloissa. Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa määritettiin lämmön omakustannushinta ko. kohteissa nykytilanteessa. Työn toisessa vaiheessa arvioitiin lämmönhankintavaihtoehtoja ja niihin liittyviä kustannuksia lähitulevaisuudessa. Lisäksi ko. lämmönhintoja vertailtiin ulkoistetun lämmön hintaan (Rehnström, 2009). on yhteenveto HUS-Tilakeskukselle tehdystä selvitystyöstä. Raportissa esitetty kustannuslaskenta perustuu laitetoimittajilta saatuihin hinta-arvioihin sekä Energiateollisuus ry:n kustannustilastoihin. Selvityksen on tehnyt Terhi Harjulehto Elomatic Oy:stä, jossa työtä ovat valvoneet Jukka Summanen ja Hannu Vekka. Tilaajan yhteyshenkilöinä ovat toimineet Ingemar Borgman, Oiva Kukkola ja Teuvo Koivisto.
3 HUS-Tilakeskus 3/18 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 2 SISÄLLYSLUETTELO TAUSTA YLEISTÄ LÄHTÖTIEDOT LÄMMÖNHANKINTA NYKYTILANTEESSA KULUTUSENNUSTE PÄÄOMAKUSTANNUKSET KÄYTTÖKUSTANNUKSET VUOSITTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET OMAKUSTANNUSHINNAT TULEVAISUUDEN INVESTOINTITARPEET OLETUKSET VE1 TOIMINTA JATKUU NYKYISELLÄÄN Lämpökeskukset Savupiiput Öljysäiliöt Kustannusarviot VE2 OHKOLAN LIITTÄMINEN KELLOKOSKEN LÄMPÖVERKKOON Lämpökeskus Savupiiput Öljysäiliöt Lämpöverkosto Kustannusarviot INVESTOINTIEN VAIKUTUS LÄMMÖN OMAKUSTANNUSHINTOIHIN VE Pääomakustannukset Käyttökustannukset Vuosittaiset kokonaiskustannukset Omakustannushinnat VE Kulutusennuste Pääomakustannukset Käyttökustannukset Vuosittaiset kokonaiskustannukset Omakustannushinta YHTEENVETO LÄHTEET... 18
4 HUS-Tilakeskus 4/18 1. TAUSTA 1.1. Yleistä HUS-Tilakeskus sai kesäkuussa 2009 Fortumilta tarjouksen Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden liittämisestä kaukolämpöön (Fortum ). Jotta kaukolämpötarjousta olisi mahdollista vertailla nykytilanteeseen, HUS-Tilakeskus halusi selvittää lämmön hinnan nykytilanteessa. Lisäksi oli tarve arvioida lämmön hankintakustannuksien kehitystä lyhyellä tähtäimellä huomioiden lähitulevaisuuden (noin 5 vuotta) investointitarpeet. Selvityksen tarkoituksena on mahdollistaa lämmönhankinnan kustannusvertailu, jonka perusteella voidaan tehdä päätös jatkotoimista. Kustannuslaskenta tähtää lämmön omakustannushinnan määritykseen. Laskenta perustuu Energiateollisuus ry:n ylläpitämiin kaukolämmön kustannustilastoihin (Energiateollisuus ry, 2008a & 2008b) sekä laitetoimittajilta saatuihin budjettitasoisiin hinta-arvioihin. Selvitystyö koostuu seuraavista osista: - Lämmön omakustannushintojen määritys nykytilanteessa, - Arvio tulevaisuuden investointitarpeista seuraavissa tilanteissa VE1 toiminta jatkuu nykyisellään VE2 Ohkolan sairaala liitetään Kellokosken sairaalan lämpöverkostoon - Investointien vaikutus lämmön omakustannushintoihin VE1 -tarkastelu VE2 -tarkastelu 1.2. Lähtötiedot Lähtötietoina saatiin seuraavat energian kulutus- ja hintatiedot (Valta, S., 2009): - Kellokosken sairaalan energiankulutus vuonna 2008 maakaasu 5 991,9 MWh kevyt polttoöljy 223, 5 MWh - Ohkolan sairaalan energiankulutus vuonna 2008 kevyt polttoöljy 2 075,0 MWh - Polttoaineiden hintatiedot maakaasu 51,5 /MWh kevyt polttoöljy 42,3 /MWh sähkö (siirto + energia) 54,2 /MWh Maakaasun hinnoittelu perustuu varsinaiseen kaasun eli energian hinnoitteluun ja kaasun siirtohinnoitteluun. Maakaasun hinta 51,5 /MWh ei sisällä kuukausittain suoritettavaa siirron tehomaksua (5 850 /kk), ko. maksu on kustannuslaskennassa huomioitu kiinteänä kuluna ( /a). Maakaasun hintana on käytetty laskutuksen perusteella määritettyä 6 kk:n keskiarvohintaa (helmi-heinäkuu 2009). Myös kevyen polttoöljyn (POK) ja sähkön hintoina on käytetty laskutustietojen perusteella määritettyjä 6 kk:n keskiarvohintoja (tammi-kesäkuu 2009). Kaikki raportissa esitetyt hinta- ja kustannustiedot ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %) ellei toisin mainita.
5 HUS-Tilakeskus 5/18 2. LÄMMÖNHANKINTA NYKYTILANTEESSA 2.1. Kulutusennuste Kulutusennuste perustuu vuoden 2008 polttoaineen kulutustietoihin (kohta 1.2). Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämpöverkkojen kulutusennuste/ -arvio on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden energia- ja tehotiedot Kellokoski Ohkola Polttoaine-energia MWh/a Lämmöntuotanto MWh/a Lämmönkulutus MWh/a Tilausteho kw Mitoitusteho kw Lähtötietojen mukaan Kellokosken sairaalan lämpöverkon huipputehontarve on noin 4 MW. Ohkolan sairaalan tilaustehona on käytetty 800 kw:a Fortumin kaukolämpötarjouksen perusteella. Arviota tukee tieto, että ennen 1 MW:n kattilan hankintaa 800 kw:n kattila ei ole riittänyt huipputeho-tilanteissa (Kukkola, O., 2009). Lämmöntuotannon hyötysuhteina on käytetty maakaasulle 0,92 ja POK:lle 0,85 (Riikonen, A., 1997). Verkostohyötysuhteena on käytetty arvoa 0, Pääomakustannukset Kellokosken lämpökeskuksessa on vuonna 2001 hankittu 4 MW maakaasukattila, jonka investointikustannus on ollut euroa. Ko. kustannus huomioitu laskennassa annuiteettimenetelmällä siten, että korkokantana on käytetty 5 % ja takaisinmaksuaikana 15 vuotta. Ohkolan lämpökeskuksen tapauksessa ei ole huomioitu olemassa olevasta laitteistoista aiheutuvia pääomakustannuksia. Vuotuiset pääomakustannukset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Lämmönhankinnan pääomakustannukset Kellokoski Ohkola Lämpökeskuksen laitteet Annuiteettitekijä 15 a, 5 % 0, ,09634 Pääomakulut /a Käyttökustannukset Laskenta perustuu Energiateollisuus ry:n ylläpitämiin kaukolämmön kustannustilastoihin (Energiateollisuus ry, 2008a & 2008b). Energian hintoina on käytetty seuraavia arvonlisäverottomia hintoja (alv 0 %): sähkö 54,2 /MWh, maakaasu 51,5 /MWh ja POK 42,4 /MWh. Lämmöntuotannon ja -jakelun vuosittaiset käyttökustannukset on esitetty Taulukossa 3. Molemmissa tapauksissa polttoainekustannuksien osuus käyttökustannuksista noin 90 %.
6 HUS-Tilakeskus 6/18 Taulukko 3. Lämmöntuotannon ja -jakelun käyttökustannukset Kellokoski Ohkola Lämpöverkosto: Pumppauskustannukset /a Käyttö- ja kunnossapitokustannukset /a Lämmön tuotanto: Omakäyttösähkö /a Kunnossapito- ja käyttökustannukset /a Maakaasun tehomaksu (5 850 /kk) /a Polttoaine-kustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Vuosittaiset kokonaiskustannukset Kohteiden laskennalliset kokonaisvuosikustannukset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Lämmönhankinnan laskennalliset kokonaisvuosikustannukset Kellokoski Ohkola Pääomakustannukset /a Käyttökustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Omakustannushinnat Omakustannushinnalla tarkoitetaan kaikkia lämpötoiminnasta aiheutuvia kuluja, kuten polttoaine-, sähkö-, pumppaus-, korjaus- ja kunnossapitohenkilöstö- sekä pääoman lainan lyhennys- ja korkokulut. Taulukko 5 esittää lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden. Taulukossa on lisäksi esitetty omakustannushinnan muodostuminen eri kustannuslajeittain. Taulukko 5. Lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden, nykytilanne Kellokoski Ohkola Pääomakustannukset /MWh 1,7 - Polttoainekustannukset /MWh 68,1 49,7 Muut käyttökustannukset /MWh 5,9 7,7 Yhteensä (alv 0 %) /MWh 75,7 57,4 Yhteensä (alv 22 %) /MWh 92,4 70,00
7 HUS-Tilakeskus 7/18 3. TULEVAISUUDEN INVESTOINTITARPEET 3.1. OLETUKSET Arvioitaessa lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulevia investointeja on tehty seuraavia oletuksia Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämmönhankintaan liittyen: - ko. kohteissa lämmöntuotantojärjestelmän käytettävyyden tulee olla hyvä, - päälaitteiden käyttöiät ovat luokkaa vuotta Lämpökeskuksessa tulee olla perus- ja huippukuormakattilan lisäksi varatehoa. Yleisesti ottaen varatehossa on kyse siitä, millaisen varmuuden tilaaja lämpötoiminnalleen haluaa. Toteutukseltaan ja toiminnaltaan varateho voi olla huipputehon kaltainen ja/tai yhdistetty siihen. Varatehoksi voidaan kuitenkin katsoa vain se osuus lämmöntuotantokapasiteetista, joka on käynnistettävissä riittävän nopeasti ja jota ei käytetä tuotantoon normaalitilanteessa. Kulutushuippujen aikanakin on varatehon mitoituksella varauduttava minkä tahansa tuotantoyksikön vikaantumiseen. (Energiateollisuus ry, 2006) Tässä selvityksessä on noudatettu yleistä ohjetta huippu- ja varatehosta, jonka mukaan lämpökeskuksen suurimman kattilan rikkoontuessa jäljelle jäävillä kattiloilla on pystyttävä kehittämään vähintään noin 80 % suurimmasta kuormituksesta VE1 TOIMINTA JATKUU NYKYISELLÄÄN VE1-tarkastelussa esitetään arvio investointitarpeista ja niihin liittyvistä kustannuksista siinä tapauksessa, että lämmönhankinta jatkuu nykyiseen malliin. Ts. Kellokosken sairaala-alueen tarvitsema lämpö tuotetaan Kellokoskella ja Ohkolan sairaala-alueen lämmöntarve tuotetaan Ohkolassa Lämpökeskukset Kellokoski Kellokosken lämpökeskuksen kattilat on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 1. Peruskuormakattilana käytetään 4 MW:n maakaasukattilaa (kattila 2). Varakäytössä ovat kattilat 3 ja 1. Taulukko 6. Kellokosken sairaalan lämpökeskuksen kattilakapasiteetti Nimi Valmistusvuosi Teho (MW) Polttoaine Kattila ,0 Maakaasu/POK Kattila ,0 Maakaasu Kattila ,5 Maakaasu Olettaen, että kattilaa 2 huolletaan säännöllisesti, sille voidaan laskea käyttöikää vuosiin asti. Polttimen laskennallinen elinikä on vuotta, joten välillä investointi uuteen polttimeen on todennäköisesti ajankohtainen. Kattilassa 1 on ollut vuotoja ja sitä on jouduttu hitsaamaan. Jos kattilan tuubit ovat puhki, myös kattila vaippa on syöpynyt ja tällöin kattilan vaihto on ajankohtainen 2 3 vuoden sisällä (Salminen, J., 2009). Noudatettaessa yleistä ohjetta huippu- ja varatehosta kattilan 2 rikkoontuessa Kellokosken lämpökeskuksessa tulisi olla 3,2 MW varatehoa käytettävissä. Tällä hetkellä tilanne on hyvä, sillä vara- ja huipputehoa on yhteensä 4,5 MW. Tämä kuitenkin edellyttää, että kattila 1 on tarpeen tullessa käytettävissä.
8 HUS-Tilakeskus 8/18 Kuva 1. Kellokosken lämpökeskuksen kattilat Tarkasteltaessa tilannetta vuonna , investointitarpeen määrittelee sekä kattilan 3 kunto ja käytettävyys että uusien laitteiden tilantarve. Lämpökeskustilat ovat hyvät, uusi kattila tulisi kattilan 1 tilalle (kuva 1). Kattila 3 on ollut kesäkäytössä eli sitä on ajettu noin 4 kk/a. Edellyttäen, että kattila 3 on pidetty lämpimänä, sillä on vielä reilusti käyttötunteja jäljellä. Kattilalle 3 olisi kuitenkin suositeltavaa tehdä kuntokartoitus. Yhteenveto investointitarpeista: - kattilaan 2 uusi poltin välillä uusi varakattila, joka korvaa nykyisen kattila 1:n joko 2 MW:n kattila (+ olemassa oleva 1,5 MW:n kattila), tai 3 4 MW kattila. Muu lämpökeskuslaitteisto, kuten putkistot ja pumput, ja siihen liittyvät investoinnit on oletettu kuuluvan käyttö- ja kunnossapidon piiriin. Ohkola Kattiloiden tiedot on lueteltu taulukossa 7, kattilat on esitetty kuvassa 2. Tällä hetkellä käytetään kattilaa 1, joka riittää yksistään talven huipputehoilla ja jolla ajetaan myös kesät. 0,6 MW:n kattila 2 on varalla. Kattila 1 on ollut käytössä 10 vuotta, ja sille voidaan laskea käyttöikää noin vuotta. Polttimen laskennallinen elinikä on vuotta, joten polttimen vaihto on ajankohtainen lähitulevaisuudessa. Lämpökeskuksessa on myös 0,8 MW:n kattila vuodelta 1978 (kattila 3 taulukossa 7), joka vaatisi kunnostuksen eikä ole käytössä (kuva 2: kattilan 2 oikealla puolella). Taulukko 7. Ohkolan sairaalan lämpökeskuksen kattilakapasiteetti Nimi Valmistusvuosi Teho (MW) Polttoaine Kattila ,0 POK Kattila ,6 POK Kattila 3 (ei käytetä) ,8 POK
9 HUS-Tilakeskus 9/18 Kuva 2. Ohkolan lämpökeskuksen kattilat 1 ja 2 Jos kattilaa 2 on vuodesta 1980 lähtien käytetty vain vara- ja huipputehona, ja jos se on pidetty lämpimänä, sillä on käyttöikää vielä hyvin jäljellä. Tässä tapauksessa Ohkolan lämpökeskus ei vaadi vuoden sisään kattilainvestointeja. Yhteenveto investointitarpeista: - kattilaan 1 uusi poltin noin vuoteen 2013 mennessä - uusi varakattila 0,8 MW; jos kattila 2 on huonokuntoinen Savupiiput Molemmat savupiiput on tarkastettu maaliskuussa Kellokosken piipussa on havaittu seuraavat korjaustarpeet (Oy Tehdaspiippu Ab, 2004): - yläosan ulkomuurauksessa on halkeamia ja auki syöpyneitä muuraussaumoja, - tukivanteet ja ulkotikkaat ovat ruosteessa, - ulkotikkaista on irronnut yksi kiilapultti. Kellokosken savupiippuun on asennettu osittainen sisäpiippu vuonna 1995, kun laitos siirtynyt maakaasun käyttöön. Ohkolan savupiipun korjaustarpeet ovat seuraavat (Oy Tehdaspiippu Ab, 2004): - ulkomuurauksessa on halkeamia ja pehmenneitä muuraussaumoja, - tukivanteet ja ulkotikkaat ovat ruosteessa, - ylimmän vanteen kiristyspultit ovat syöpyneet ohuiksi, - ukkosenjohdattimen vaijeri on liian kireällä, - piipun yläpäästä puuttuu yksi rappunen. Piippujen korjaus olisi suositeltavaa suorittaa mahdollisimman pian, jotta ennaltaehkäistään mahdollisten vaaratilanteiden syntyminen Öljysäiliöt Esitetyt kuntoarviot perustuvat asiantuntijalausuntoon (Piltonen, E., 2009) sekä lähtötietoina saatuihin tarkastuspöytäkirjoihin. Säiliöiden kuntoluokitus perustuu syvimmän syöpymän kohdalla jäljellä olevaan levynpaksuuteen.
10 HUS-Tilakeskus 10/18 Kellokoski POK-säilön tilavuus on noin m 3, säiliö on vuodelta Säiliössä pidetään 10 tonnia POK:a varastossa. Tarkastuspöytäkirjan (L&T, 2008) mukaan säiliö on luokkaa A (luokitus A D, joista D- luokan säiliöt on välittömästi poistettava käytöstä). Tarkastuksessa säiliön pohjalevyn ohuin kohta oli 4,4 mm; alkuperäis-paksuus on ollut 6 mm. Asiantuntijalausunnon (Piltonen, E., 2009) mukaan säiliön elinkaari on tiensä päässä. Riskinä on pohjalevyjen ulkopuolinen syöpymä, mitä ei voida paikallistaa. Lisäksi säiliöstä lähtevä polttoaineputkisto on riskitekijä, jota ei ole voitu edes mitata. Em. syistä johtuen suositellaan säiliön jättämistä pois käytöstä vuotovahinkojen varalta. Valuma-altaan kuntotarkastuksesta vastaa paloviranomainen. Kustannuslaskennassa on huomioitu ko. säiliön purku ja investointi uuden 100 m 3 :n POKsäiliöön. Säiliö on mitoitettu ohjeen (H17/1995) mukaan 4 MW:n lämpöteholle. Ohkola POK-säiliöt ovat maanalaisia, asennusvuosi on Säiliöiden tilavuudet ovat 50 m 3 ja 25 m 3. Säiliöille on tehty kuntotarkastus , uusintatarkastus suositellaan tehtäväksi mennessä. Molemmat säiliöt ovat luokkaa A: 50 m 3 :n säiliön ohuin kohta on 4 mm (alkuperäispaksuus 6 mm) ja 25 m 3 :n säiliön ohuin kohta on 3,8 mm (alkuperäispaksuus 6 mm). Luokan A raja on levypaksuus >3 mm. Jos levypaksuudesta on jäljellä 1,5 3 mm, säiliö on luokkaa B, ja se tulee tarkastaa kahden vuoden väliajoin. (L&T, 2007) Säiliöt on suositeltavaa uusia hyvissä ajoin. Ohjeen (H17/1995) perusteella uuden säiliön riittävä tilaavuus olisi luokkaa m 3 (laskettu lämpöteholle 1 MW) Kustannusarviot Jos lämmönhankinta jatkuu nykyiseen malliin, taulukoissa 8 ja 9 esitetyt investoinnit ovat ajankohtaisia lähitulevaisuudessa. Esitetyt kustannusarviot perustuvat laitetoimittajilta saatuihin budjettitasoisiin hinta-arvioihin. Kohdassa (3.2.1) esitetyistä kattilahankinta-vaihtoehdoista kustannuslaskentaan on valittu suurempi 3 MW:n kattila, joka on varustettu yhdistelmäpolttimella (maakaasu/pok). Laskennassa on huomioitu Kellokosken öljysäiliön purku ja investointi uuteen 100 m 3 :n säiliöön (taulukko 8 kohdat 4 ja 5). Taulukko 8. Investointitarpeet, Kellokosken lämpökeskus Hankinnan kohde Kustannus ( ) 1 Uusi poltin 4 MW:n kattilaan (kattila 2) Maakaasu/POK -kuumavesikattila 3 MW Savupiipun saneeraus Vanhan öljysäiliön purku yms Uusi POK-säiliö 100 m Suunnittelu ja projektointi Varaukset (15 %) Investoinnit yhteensä
11 HUS-Tilakeskus 11/18 Taulukoiden 8 ja 9 kohtaan 6 (suunnittelu ja projektointi) on sisällytetty mm. hankintoihin liittyvät kilpailutustoimenpiteet. Kohdan 7 varaukset kattavat 15 % kohtien 1 6 kokonaisinvestoinnista. Taulukko 9. Investointitarpeet, Ohkolan lämpökeskus Hankinnan kohde Kustannus ( ) 1 Uusi poltin 1 MW:n kattilaan (kattila 1) POK-kuumavesikattila 0,8 1 MW Savupiipun saneeraus Vanhojen öljysäiliöiden purku yms Uusi POK-säiliö 25 m 3 (sis. perustukset) Suunnittelu ja projektointi Varaukset (15 %) Investointi yhteensä Kokonaisinvestointi olisi luokkaa euroa VE2 OHKOLAN LIITTÄMINEN KELLOKOSKEN LÄMPÖVERKKOON Toisena lämmönhankinnan vaihtoehtona tarkasteltiin Ohkolan sairaalan liittämistä Kellokosken sairaalan lämpöverkkoon Lämpökeskus Jos Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämpöverkostot yhdistettäisiin, ko. verkoston yhteenlaskettu tilausteho olisi noin 4,4 MW, ja lämpökeskuksen mitoitusteho olisi 4,8 MW. (Taulukko 3) Lämpö tuotettaisiin Kellokosken lämpökeskuksessa. 4 MW:n maakaasukattila riittäisi tuottamaan noin 96 % Kellokosken ja Ohkolan vuosittaisesta lämmöntarpeesta. Lisäksi huippu- ja varatehoa tarvitaan Energiateollisuus ry:n suosituksen mukaan noin 4 MW (80 % tekee 3,9 MW). Samoin perustein kuin kohdassa investointi-vaihtoehdot Kellokosken lämpökeskuksen tapauksessa ovat seuraavat: - Kellokosken kattilaan 2 uusi poltin välillä Ohkolan kattilaan 1 uusi poltin noin vuoteen 2013 mennessä - uusi varakattila, joka korvaa Kellokosken nykyisen kattila 1:n joko 3 MW:n kattila (+ olemassa oleva 1,5 MW:n kattila), tai 4 MW kattila. Ohkolan lämpökeskuksessa säilytetään mahdollisuus lämmöntuotantoon häiriötilanteiden varalta Savupiiput Savupiippujen saneeraus kohdan mukaisesti Öljysäiliöt Molemmissa kohteissa on huomioitu vanhojen säiliöiden purku ja investonti uusiin POKsäiliöihin (kohta 3.2.3), joiden koot olisivat seuraavat:
12 HUS-Tilakeskus 12/18 - Kellokoski 100 m 3, - Ohkola m Lämpöverkosto Kaukolämpölinjan pituus Kellokosken lämpökeskuksesta Ohkolan lämpökeskukseen olisi luokkaa metriä. Putkikoko olisi DN 80 tai DN 100 riippuen siitä, tuleeko mitoituksessa huomioida mahdolliset uudet kuluttajat Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lisäksi. DN 80 riittää Ohkolan sairaalan tarpeisiin. Ko. kohteessa kaukolämpötoiminta on alkanut 1960-luvulla. Jos lämpöverkot yhdistetään, olisi suositeltavaa varmistaa, että lämmönjakelu on toteutettu Energiateollisuus ry:n julkaisun Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (K1/2003) mukaisesti. Tämä tulee huomioida erityisesti siinä tapauksessa, jos kaukolämpöverkkoon suunnitellaan liitettäväksi uusia, olemassa olevien lämpöverkkojen ulkopuolisia asiakkaita Kustannusarviot Kustannusarviot perustuvat lämpöverkoston osalta (Taulukko 10) Energiateollisuus ry:n ylläpitämiin kaukolämmön kustannustilastoihin (Energiateollisuus ry, 2008b) ja muilta osin laitetoimittajilta saatuihin budjettitasoisiin hinta-arvioihin. Verkostorakentamisen kokonaiskustannukset on laskettu Mpuk -johtorakenteelle, ja ne sisältävät materiaalit, asennukset sekä maanrakennustyöt. Kohdassa (3.3.1) esitetyistä kattilahankinta-vaihtoehdoista laskentaan on valittu suurempi, 4 MW.n kattila, joka on varustettu yhdistelmäpolttimella (maakaasu/pok). Taulukko 11 esittää investointitarpeet siinä tapauksessa, että Ohkolan sairaala liitetään Kellokosken sairaalan lämpöverkostoon. Ohkolan lämpökeskuksessa ylläpidetään valmius lämmöntuotantoon mahdollisten lämmönjakelun häiriötilanteiden varalta, mistä johtuen myös tässä tapauksessa investoidaan uuteen POK-polttimeen ja -säiliöön. Kohtaan 10 (suunnittelu ja projektointi) on sisällytetty mm. hankintoihin liittyvät kilpailutustoimenpiteet sekä kohtaan 9 liittyvä verkostosuunnittelu. Kohdan 11 varaukset kattavat 15 % kohtien 1 10 kokonaisinvestoinnista. Taulukko 10. Investointitarpeet, Ohkolan liittäminen Kellokosken lämpöverkostoon Hankinnan kohde Kustannus ( ) 1 Uusi poltin 4 MW:n kattilaan (kattila 2) Uusi poltin 1 MW:n kattilaan (kattila 1) Maakaasu/POK -kuumavesikattila 4 MW Savupiippujen saneeraus Vanhan öljysäiliön purku yms, Kellokoski Vanhojen öljysäiliöiden purku yms, Ohkola Uusi POK-säiliö 100 m 3, Kellokoski Uusi POK-säiliö 25 m 3, Ohkola Kaukolämpölinja (1 300 m, putkikoko DN 80) Suunnittelu ja projektointi Varaukset (15 %) Investoinnit yhteensä
13 HUS-Tilakeskus 13/18 4. INVESTOINTIEN VAIKUTUS LÄMMÖN OMAKUSTANNUSHINTOIHIN 4.1. VE1 Tässä esitetään arvio lämmön omakustannushintojen kehittymisestä siinä tapauksessa, että toimintaa jatketaan nykyiseen tapaan. Kustannuslajeittain eritelty kustannusarvio on esitetty kohdassa Sairaaloiden energia- ja tehotietojen on oletettu pysyvät samoina kuin vuonna 2008, kulutusennuste/ -arvio on esitetty kohdassa Pääomakustannukset Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden kokonaisinvestointien pääomakulut on esitetty taulukossa 11. Kokonaisinvestointi on jyvitetty laskenta-ajalle 15 vuotta käyttäen 5 %:n laskentakorkoa. Uusien investointien lisäksi myös Kellokosken lämpökeskukseen vuonna 2001 hankittu 4 MW:n maakaasukattila on huomioitu laskennassa. Taulukko 11. Investointien pääomakustannukset tarkastelussa VE1 Kellokoski Ohkola Kattila 4 MW v Uudet hankinnat Investoinnit yhteensä Annuiteettitekijä 15 a, 5 % 0, ,09634 Pääomakulut /a Käyttökustannukset Laskennassa käyttökustannukset pysyvät samoina kuin nykytilanteessa. Käyttökustannukset on esitetty kohdassa 2.3 taulukossa Vuosittaiset kokonaiskustannukset Kohteiden laskennalliset kokonaisvuosikustannukset on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Lämmönhankinnan laskennalliset kokonaisvuosikustannukset, VE1 Kellokoski Ohkola Pääomakustannukset /a Käyttökustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Omakustannushinnat Taulukko 13 esittää lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden. Lisäksi taulukossa on esitetty omakustannushintojen muodostuminen kustannuslajeittain.
14 HUS-Tilakeskus 14/18 Taulukko 13. Lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden, VE1 Kellokoski Ohkola Pääomakustannukset /MWh 6,8 6,9 Polttoainekustannukset /MWh 68,1 49,7 Muut käyttökustannukset /MWh 5,9 7,7 Yhteensä (alv 0 %) /MWh 80,8 64,3 Yhteensä (alv 22 %) /MWh 98,6 78, VE2 Tässä esitetään arvio lämmön omakustannushinnasta siinä tapauksessa, että Ohkolan sairaala liitetään Kellokosken sairaalaan lämpöverkostoon. Eritelty kustannusarvio on esitetty kohdassa Sairaaloiden energia- ja tehotietojen on oletettu pysyvät samoina kuin vuonna 2008, kulutusennuste/ -arvio on esitetty kohdassa Kulutusennuste Laajennetun lämpöverkon kulutusennuste on esitetty taulukossa 14, ja se perustuu vuoden 2008 polttoaineen kulutustietoihin (kohta 1.2). Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämpöverkkojen kulutusennuste/ -arvio on esitetty taulukossa 3. Taulukko 14. VE2-tarkastelun kulutusennuste Kellokoski + Ohkola Polttoaine-energia MWh/a Lämmöntuotanto MWh/a Lämmönkulutus MWh/a Tilausteho kw Mitoitusteho kw Pääomakustannukset Kohdassa esitetyt investoinnit on huomioitu laskennassa annuiteettimenetelmällä siten, että korkokantana on käytetty 5 % ja takaisinmaksuaikana 15 vuotta. Koska tehtävänantona oli tarkastella lähitulevaisuuden (noin 5 vuotta) investointeja, laskenta huomioi myös Kellokosken lämpökeskukseen vuonna 2001 hankitun maakaasukattilan. Vuotuiset pääomakustannukset on esitetty taulukossa 15. Taulukko 15. Investointien pääomakustannukset tarkastelussa VE2 VE2 Kattila 4 MW v Uudet hankinnat Investoinnit yhteensä Annuiteettitekijä 15 a, 5 % 0,09634 Pääomakulut /a
15 HUS-Tilakeskus 15/ Käyttökustannukset Arvio lämmöntuotannon ja -jakelun vuosittaisista käyttökustannuksista VE2-tarkastelussa on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16. Lämmöntuotannon ja -jakelun käyttökustannukset VE2 Lämpöverkosto: Pumppauskustannukset /a Käyttö- ja kunnossapitokustannukset /a Lämmön tuotanto: Omakäyttösähkö /a Kunnossapito- ja käyttökustannukset /a Maakaasun tehomaksu (5 850 /kk) /a Muut polttoaine-kustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Vuosittaiset kokonaiskustannukset VE2-tarkastelun laskennalliset kokonaisvuosikustannukset on esitetty taulukossa 17. Taulukko 17. Lämmönhankinnan laskennalliset kokonaisvuosikustannukset VE2 Pääomakustannukset /a Käyttökustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Omakustannushinta Taulukko 18 esittää lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden. Taulukossa on lisäksi esitetty omakustannushinnan muodostuminen eri kustannuslajeittain. Taulukko 18. Lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden, VE2 VE2 Pääomakustannukset /MWh 9,5 Polttoainekustannukset /MWh 65,1 Muut käyttökustannukset /MWh 5,8 Yhteensä (alv 0 %) /MWh 80,4 Yhteensä (alv 22 %) /MWh 98,1
16 HUS-Tilakeskus 16/18 5. YHTEENVETO Tehtävänantona oli määrittää lämmön omakustannushinnat Kellokosken ja Ohkolan sairaaloissa nykytilanteessa sekä lähitulevaisuudessa ja vertailla hintoja ulkoistetun energian hintaan. Tässä kappaleessa esitetään yhteenveto selvitystyön tuloksista. HUS vastaa itse Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämmönhankinnasta. Edellä on esitetty arviot lämmönhankinnan vuosittaisista kokonaiskustannuksista ja lämmön omakustannushinnoista seuraavissa tilanteissa: - nykytilanne - tulevaisuuden tarkastelu VE1, toiminta jatkuu nykyisellään - tulevaisuuden tarkastelu VE2, Ohkola liitetään Kellokosken lämpöverkostoon Fortum on esittänyt kesäkuussa 2009 tarjouksen Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden liittämisestä kaukolämpöön keskihintaan 46,5 /MWh (alv 0 %). Vuosittaiset kokonaiskustannukset olisivat esityksen mukaan luokkaa /a. Taulukossa 19 on esitetty lämmön omakustannushinnat nykytilanteessa ja VE1- tarkastelussa. Taulukossa 20 on esitetty lämmön hinnat kaukolämpövaihtoehdoissa, ts. VE2-tarkastelun omakustannushinta ja Fortumin kaukolämpötarjouksen mukainen lämmön keskihinta. Taulukko 19. Lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden, nykytilanne ja VE1-tarkastelu Tarkastelu Kellokoski Ohkola /MWh (alv 0 %) /MWh (alv 22 %) /MWh (alv 0 %) /MWh (alv 22 %) NYT 75,7 92,4 57,4 70,0 VE1 80,8 98,6 64,3 78,4 Taulukko 20. Lämmön omakustannushinta tuotettua lämpöenergiaa kohden VE2- tarkastelussa vs. Fortumin kaukolämpötarjous /MWh (alv 0 %) /MWh (alv 22 %) VE2 80,4 98,1 FORTUM *) 46,5 56,7 *) Rehnström, K., Taulukko 21 puolestaan esittää arviot vuosittaisista kokonaiskustannuksista nykytilanteessa, VE1- ja VE2-tulevaisuudentarkasteluissa sekä Fortumin kaukolämpötarjouksen mukaisen vuosikustannusarvion. Taulukko 21. Arvio vuosittaisista kokonaiskustannuksista eri lämmönhankintavaihtoehdoissa Vuosittainen kustannus, /a (alv 0 %) NYT VE VE FORTUM *) *) Rehnström, K.,
17 HUS-Tilakeskus 17/18 Esitettyjen kustannuksien perusteella lämmönhankinnan ulkoistaminen vaikuttaa varteenotettavalta vaihtoehdolta. Suunniteltaessa lämmönhankinnan ulkoistamista on huomioitava seuraava: erityisalojen hankintalain EU-kynnysarvo tavara- ja palveluhankintojen tapauksessa on , mikä Fortuminkin kesäkuun 2009 mukaisessa tarjouksessa ylittyy sopimuskauden ollessa pidempi kuin yksi vuotta. Tämä edellyttää julkisen hankintalain mukaista hankintamenettelyä, julkista kilpailutusta. Taulukossa 22 on esitetty yhteenveto ulkoistetun ja oman lämmöntuotannon hyödyistä ja haitoista. Oma lämmöntuotanto vaatii yritykseltä asiantuntemusta ja sitoo sen resursseja. Investointiprojektien läpivienti, päivittäinen käyttö ja huoltotoimenpiteet sekä polttoaineen hankinta edellyttävät perehtymistä lämmöntuotantoon. Ulkoistamisen suurimmat hyödyt ovat resurssien vapautuminen ydinliiketoimintaan sekä suuremman. Toisaalta on muistettava, että ulkopuolinen toimittaja haluaa toiminnastaan tuottoja. Taulukko 22. Lämmönhankinnan ulkoistus vs. oma tuotanto, arvioidut hyödyt ja haitat HYÖDYT (+) HAITAT (-) OMA TUOTANTO ULKOISTUS - Hyväkuntoinen lämmöntuotantolaitteisto, jolla hyvin käyttöikää jäljellä - Mahdollisuus itse vaikuttaa lämmön hintaan - Omistus, voi päättää asiat - Kustannussäästöt - Ei sido henkilöstöresursseja - HUS:n rooli vain asiakas, joka maksaa lämmöstä kulutuksensa perusteella - Korkeat kustannukset - Sitoo resursseja - Vaatii asiantuntemusta - Vaatii koulutusta (nykyisen isännöitsijän jäädessä eläkkeelle) - Riippuvuus toimittajasta - Lämmön hintakehitys? - Toimittaja haluaa tuottoja riskien siirtämisestä ulkopuoliselle on maksettava On huomattava, että Fortumin tarjous perustuu teho- ja energiankulutusarvioihin, jotka on määritetty rakennustilavuuksista keskimääräisten ominaisteho- (W/m 3 ) ja ominaiskulutustietojen (kwh/m 3 ) perusteella. Ko. esityksessä (Rehnström, K., 2009) Kellokosken sairaalaalueen liittymistehoksi on arvioitu noin 2,6 MW tässä selvityksessä ko. tehoksi on arvioitu 3,6 MW. Todellisten Fortumin kaukolämpökustannuksien selvittäminen edellyttää tarjouksen tarkentamista.
18 HUS-Tilakeskus 18/18 LÄHTEET Energiasanomat 7/2009. Energiaverojen korotuksen vaikutus kaukolämmön hintaan. (URL: ) Energiateollisuus ry, 2008a. Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry, 2008b. Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset Energiateollisuus ry, Kaukolämmön käsikirja, 566 s. Fortum Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden liittäminen kaukolämpöön. Kristian Rehnström. H17/1995. Öljy- ja maakaasulämpökeskukset. Lämpölaitosyhdistys ry, ISSN HUS hallituksen kokous, Kokous / Pykälä 9. (URL: ) K1/2003. Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (päivitetty versio ). ET ry:n julkaisuja. Kukkola, O., Isännöitsijä Oiva Kukkola, Kellokosken sairaala. Tiedonantoja puhelimitse elokuussa Puhelut Harjulehto Kukkola. L&T, Öljysäiliön tarkastuspöytäkirja n:o Tarkastuslupa 3495/33/2002. Tarkastuksesta vastaava henkilö: Eero Piltonen. L&T, Öljysäiliön tarkastuspöytäkirja n:o 2982 ja Tarkastuslupa 3495/33/2002. Tarkastuksesta vastaava henkilö: Eero Piltonen Maakaasuyhdistys ry, Maakaasukäsikirja. Oy Tehdaspiippu Ab, Ralf Ekblom, työtarjoukset Piltonen, E., Eero Piltonen, öljysäiliöiden tarkastuksesta vastaava henkilö, Lassila & Tikanoja Oy. Tiedonantoja puhelimitse ja sähköpostitse Rehnström, K., Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden liittäminen kaukolämpöön. Fortum Heat, Kristian Rehnströn, Riikonen, A., Kaasun käyttökohteiden putkistot sekä käyttölaitteiden sijoittaminen ja varustelu. Julkaisu M 5, 3. painos. Tammikuu Gasum Oy. Riikonen, A., Maakaasun ja nestekaasun palaminen. Julkaisu M 6, 2. painos. Helmikuu Gasum Oy. Salminen, J., Juha Salminen, tuotepäällikkö, kaasu- ja öljykattilalaitokset, Vapor Oy. Tiedonantoja sähköpostitse syyskuussa Valta, S., Sirkka Valta, HUS. Tiedonantoja sähköpostitse elokuussa 2009.
Parikkalan kunta. Varatehoselvitys
Parikkalan kunta 1/8 Parikkalan kunta 30.01.2014 Ville Korpinen Kangasvuorentie 10 FIN-40320 JYVÄSKYLÄ FINLAND Tel. +358-14-4467 111 Fax +358-14-4467 123 Parikkalan kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...
LisätiedotIin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010
Piisilta 1 Micropolis 91100 1(4) Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010 Laatija Osoite Puh./ fax Sähköposti Planora Oy PL 43 (Voudintie 6) 044 7819 310 etunimi.sukunimi@planora.fi
LisätiedotSuomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7
Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotSIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010
1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376
LisätiedotKaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015
Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotUUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon
LisätiedotKiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset
Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista
LisätiedotTiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009
Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotKAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS
KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen
LisätiedotElenia Lämpö Kaukolämmön kilpailukykytarkastelun tulokset Yhteenveto
Elenia Lämpö Kaukolämmön kilpailukykytarkastelun tulokset Yhteenveto 30.5.2018 www.elenia.fi/lampoluotsi Kaukolämmön kilpailukykytarkastelu Tarkastelun laati puolueeton energiaratkaisujen asiantuntijayritys
Lisätiedotb = Liittymismaksun tilaustehoon sidottu vakio-osa b2 = 216 b3 = 130 b4 = 87 b5 = 61
LÄMPÖHINNASTO 1.1.2018 1(5) LIITTYMISMAKSUHINNASTO 1.1.2018 ALKAEN Kaukolämpöön liittäminen on mahdollista lämpöyhtiön kaukolämpöalueilla seuraavin ehdoin: Asiakas maksaa Varkauden Aluelämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon
LisätiedotYhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015
Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.
LisätiedotTaksan määräytymisen perusteet
Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet
LisätiedotSelvityksen tausta ja toteutus (1/2)
Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään
LisätiedotSUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry
SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin
LisätiedotYhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA
LisätiedotAlue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012
Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...
LisätiedotSuur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä
Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen
LisätiedotLähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa
Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen
LisätiedotRajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)
Anna Häyrinen 14.04.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotAurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy
Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotHake- ja pellettikattilan mitoitus
Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen
LisätiedotKaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2014
Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2015 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotKaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU
ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki
LisätiedotKeinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön
Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön
LisätiedotBB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille
BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen
LisätiedotAurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua
Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää
LisätiedotAurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen
Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotNikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus
Nikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus Energiantuotantoratkaisut 30.9.2016 Page 1 Mika Strachan Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin.
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi
KAUKOLÄMPÖ Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä 2015 www.jyvaskylanenergia.fi Neljä esimerkkiä hinnoittelun muutoksesta Esimerkki 1 : Teollisuuskiinteistö Esimerkki 2: Kiinteistöosakeyhtiö
LisätiedotLämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu
Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Tulokset 214 Sisältö 1. Selvityksen tausta ja toteutus 2. Tapausesimerkkien kuvaus 3. Tulokset 4. Yhteenveto ja tulosten tarkastelu Liite 1: Arviointiin
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2010 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2010 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotSÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
LisätiedotHankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1
Hankesuunnitelman liite 11 Sipoonlahden koulu Energiantuotantoratkaisut 27.9.2016 Page 1 Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin. Puhelinkeskustelu
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotSähkömarkkinan muutosten haasteet lämpöpumppujen mitoitukselle ja kannattavuudelle. SULPU Lämpöpumppuseminaari Esa Muukka Nivos Energia Oy
Sähkömarkkinan muutosten haasteet lämpöpumppujen mitoitukselle ja kannattavuudelle SULPU Lämpöpumppuseminaari 28.11.2017 Esa Muukka Nivos Energia Oy ENERGIAMARKKINA ON MURROKSESSA Esityksen on tarkoitus
LisätiedotEnergiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.
8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotVuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT
Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot
LisätiedotKaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA
Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
LisätiedotTalonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset
Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI
ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan
LisätiedotLimingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo
Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö
LisätiedotBIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET
BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin
LisätiedotKivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun
LisätiedotBiolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke
Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski
LisätiedotAurinko- ja poistoilmalämmitysjärjestelmä. GES-verkostotilaisuus Lappeenrannassa Ville Terävä, Kymi-Solar Oy. OptiSun
Aurinko- ja poistoilmalämmitysjärjestelmä GES-verkostotilaisuus Lappeenrannassa 11.5.2017 Ville Terävä, Kymi-Solar Oy OptiSun 1 Kymi-Solar Oy Kymi-Solar Oy on kansainvälisille markkinoille tähtäävä startup-yritys.
LisätiedotEnergian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.
LisätiedotJakeluverkon tariffirakenteen kehittäminen Loppuseminaari Vantaa Kimmo Lummi TTY, Sähköenergiatekniikan laboratorio
Jakeluverkon tariffirakenteen kehittäminen Loppuseminaari Vantaa 30.8.2017 Kimmo Lummi TTY, Sähköenergiatekniikan laboratorio kimmo.lummi@tut.fi Sisältö 1. Taustaa ja yleistä tietoa tehdyistä tarkasteluista
LisätiedotKANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma
KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681
LisätiedotRASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT
RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotSkenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080
Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (7)
Anna Häyrinen 05.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian n huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1. Hakijan
LisätiedotLämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä
Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle
LisätiedotMikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?
Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö
LisätiedotORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri
ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää
LisätiedotTehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy
Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys
LisätiedotPäästövaikutukset energiantuotannossa
e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90
LisätiedotFInZEB-kustannuslaskenta
FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä
LisätiedotLÄMMITYSTAPA- SELVITYS
LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Aartapolku 41 48410 KOTKA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...
LisätiedotLahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.
14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotLämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.
LisätiedotKAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 )
KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 ) Kuntalaki vaatii, että kunta yhtiöittää sellaisen liiketoimintansa, joka toimii markkinoilla kilpailu-tilanteessa. Tällaista toimintaa Siikalatvan
LisätiedotLämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa
Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön
Lisätiedot5/13 Ympäristöministeriön asetus
5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotOuti Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö
21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.
LisätiedotOne 1 palvelutarjonta
One1 Oy One 1 palvelutarjonta Toiminta-alueilla Uusiutuva energia Energiatehokkuus Energian myynti One1 Selvitys ja konsultointi Suunnitteluja projektointi Ratkaisujen kokonaistoimitukset Projektitoiminta
LisätiedotLiite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU
Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...
LisätiedotENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
LisätiedotÖljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä
Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä
LisätiedotSähkökyselyn tulokset
Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotInvestointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013
Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla
LisätiedotLämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke
Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta
LisätiedotLiite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE
Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3
LisätiedotKaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut
Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2007 ISSN 07864736 ETKaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry 1 (13) Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1 Tietojen
LisätiedotEnergian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä
Lisätiedot