HUS-TILAKESKUS LÄMMÖNHANKINNAN SELVITYS, KELLOKOSKEN JA OHKOLAN SAIRAALAT. Terhi Harjulehto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUS-TILAKESKUS LÄMMÖNHANKINNAN SELVITYS, KELLOKOSKEN JA OHKOLAN SAIRAALAT. Terhi Harjulehto"

Transkriptio

1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS-Tilakeskus Sairaalatie Porvoo HUS-TILAKESKUS LÄMMÖNHANKINNAN SELVITYS, KELLOKOSKEN JA OHKOLAN SAIRAALAT Terhi Harjulehto Kangasvuorentie 10, FIN-40320, JYVÄSKYLÄ Puh , fax Jyväskylässä 25. syyskuuta 2009

2 HUS-Tilakeskus 2/18 ESIPUHE Tässä projektissa tarkasteltiin lämmönhankintaa HUS:n Kellokosken ja Ohkolan sairaaloissa. Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa määritettiin lämmön omakustannushinta ko. kohteissa nykytilanteessa. Työn toisessa vaiheessa arvioitiin lämmönhankintavaihtoehtoja ja niihin liittyviä kustannuksia lähitulevaisuudessa. Lisäksi ko. lämmönhintoja vertailtiin ulkoistetun lämmön hintaan (Rehnström, 2009). on yhteenveto HUS-Tilakeskukselle tehdystä selvitystyöstä. Raportissa esitetty kustannuslaskenta perustuu laitetoimittajilta saatuihin hinta-arvioihin sekä Energiateollisuus ry:n kustannustilastoihin. Selvityksen on tehnyt Terhi Harjulehto Elomatic Oy:stä, jossa työtä ovat valvoneet Jukka Summanen ja Hannu Vekka. Tilaajan yhteyshenkilöinä ovat toimineet Ingemar Borgman, Oiva Kukkola ja Teuvo Koivisto.

3 HUS-Tilakeskus 3/18 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 2 SISÄLLYSLUETTELO TAUSTA YLEISTÄ LÄHTÖTIEDOT LÄMMÖNHANKINTA NYKYTILANTEESSA KULUTUSENNUSTE PÄÄOMAKUSTANNUKSET KÄYTTÖKUSTANNUKSET VUOSITTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET OMAKUSTANNUSHINNAT TULEVAISUUDEN INVESTOINTITARPEET OLETUKSET VE1 TOIMINTA JATKUU NYKYISELLÄÄN Lämpökeskukset Savupiiput Öljysäiliöt Kustannusarviot VE2 OHKOLAN LIITTÄMINEN KELLOKOSKEN LÄMPÖVERKKOON Lämpökeskus Savupiiput Öljysäiliöt Lämpöverkosto Kustannusarviot INVESTOINTIEN VAIKUTUS LÄMMÖN OMAKUSTANNUSHINTOIHIN VE Pääomakustannukset Käyttökustannukset Vuosittaiset kokonaiskustannukset Omakustannushinnat VE Kulutusennuste Pääomakustannukset Käyttökustannukset Vuosittaiset kokonaiskustannukset Omakustannushinta YHTEENVETO LÄHTEET... 18

4 HUS-Tilakeskus 4/18 1. TAUSTA 1.1. Yleistä HUS-Tilakeskus sai kesäkuussa 2009 Fortumilta tarjouksen Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden liittämisestä kaukolämpöön (Fortum ). Jotta kaukolämpötarjousta olisi mahdollista vertailla nykytilanteeseen, HUS-Tilakeskus halusi selvittää lämmön hinnan nykytilanteessa. Lisäksi oli tarve arvioida lämmön hankintakustannuksien kehitystä lyhyellä tähtäimellä huomioiden lähitulevaisuuden (noin 5 vuotta) investointitarpeet. Selvityksen tarkoituksena on mahdollistaa lämmönhankinnan kustannusvertailu, jonka perusteella voidaan tehdä päätös jatkotoimista. Kustannuslaskenta tähtää lämmön omakustannushinnan määritykseen. Laskenta perustuu Energiateollisuus ry:n ylläpitämiin kaukolämmön kustannustilastoihin (Energiateollisuus ry, 2008a & 2008b) sekä laitetoimittajilta saatuihin budjettitasoisiin hinta-arvioihin. Selvitystyö koostuu seuraavista osista: - Lämmön omakustannushintojen määritys nykytilanteessa, - Arvio tulevaisuuden investointitarpeista seuraavissa tilanteissa VE1 toiminta jatkuu nykyisellään VE2 Ohkolan sairaala liitetään Kellokosken sairaalan lämpöverkostoon - Investointien vaikutus lämmön omakustannushintoihin VE1 -tarkastelu VE2 -tarkastelu 1.2. Lähtötiedot Lähtötietoina saatiin seuraavat energian kulutus- ja hintatiedot (Valta, S., 2009): - Kellokosken sairaalan energiankulutus vuonna 2008 maakaasu 5 991,9 MWh kevyt polttoöljy 223, 5 MWh - Ohkolan sairaalan energiankulutus vuonna 2008 kevyt polttoöljy 2 075,0 MWh - Polttoaineiden hintatiedot maakaasu 51,5 /MWh kevyt polttoöljy 42,3 /MWh sähkö (siirto + energia) 54,2 /MWh Maakaasun hinnoittelu perustuu varsinaiseen kaasun eli energian hinnoitteluun ja kaasun siirtohinnoitteluun. Maakaasun hinta 51,5 /MWh ei sisällä kuukausittain suoritettavaa siirron tehomaksua (5 850 /kk), ko. maksu on kustannuslaskennassa huomioitu kiinteänä kuluna ( /a). Maakaasun hintana on käytetty laskutuksen perusteella määritettyä 6 kk:n keskiarvohintaa (helmi-heinäkuu 2009). Myös kevyen polttoöljyn (POK) ja sähkön hintoina on käytetty laskutustietojen perusteella määritettyjä 6 kk:n keskiarvohintoja (tammi-kesäkuu 2009). Kaikki raportissa esitetyt hinta- ja kustannustiedot ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %) ellei toisin mainita.

5 HUS-Tilakeskus 5/18 2. LÄMMÖNHANKINTA NYKYTILANTEESSA 2.1. Kulutusennuste Kulutusennuste perustuu vuoden 2008 polttoaineen kulutustietoihin (kohta 1.2). Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämpöverkkojen kulutusennuste/ -arvio on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden energia- ja tehotiedot Kellokoski Ohkola Polttoaine-energia MWh/a Lämmöntuotanto MWh/a Lämmönkulutus MWh/a Tilausteho kw Mitoitusteho kw Lähtötietojen mukaan Kellokosken sairaalan lämpöverkon huipputehontarve on noin 4 MW. Ohkolan sairaalan tilaustehona on käytetty 800 kw:a Fortumin kaukolämpötarjouksen perusteella. Arviota tukee tieto, että ennen 1 MW:n kattilan hankintaa 800 kw:n kattila ei ole riittänyt huipputeho-tilanteissa (Kukkola, O., 2009). Lämmöntuotannon hyötysuhteina on käytetty maakaasulle 0,92 ja POK:lle 0,85 (Riikonen, A., 1997). Verkostohyötysuhteena on käytetty arvoa 0, Pääomakustannukset Kellokosken lämpökeskuksessa on vuonna 2001 hankittu 4 MW maakaasukattila, jonka investointikustannus on ollut euroa. Ko. kustannus huomioitu laskennassa annuiteettimenetelmällä siten, että korkokantana on käytetty 5 % ja takaisinmaksuaikana 15 vuotta. Ohkolan lämpökeskuksen tapauksessa ei ole huomioitu olemassa olevasta laitteistoista aiheutuvia pääomakustannuksia. Vuotuiset pääomakustannukset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Lämmönhankinnan pääomakustannukset Kellokoski Ohkola Lämpökeskuksen laitteet Annuiteettitekijä 15 a, 5 % 0, ,09634 Pääomakulut /a Käyttökustannukset Laskenta perustuu Energiateollisuus ry:n ylläpitämiin kaukolämmön kustannustilastoihin (Energiateollisuus ry, 2008a & 2008b). Energian hintoina on käytetty seuraavia arvonlisäverottomia hintoja (alv 0 %): sähkö 54,2 /MWh, maakaasu 51,5 /MWh ja POK 42,4 /MWh. Lämmöntuotannon ja -jakelun vuosittaiset käyttökustannukset on esitetty Taulukossa 3. Molemmissa tapauksissa polttoainekustannuksien osuus käyttökustannuksista noin 90 %.

6 HUS-Tilakeskus 6/18 Taulukko 3. Lämmöntuotannon ja -jakelun käyttökustannukset Kellokoski Ohkola Lämpöverkosto: Pumppauskustannukset /a Käyttö- ja kunnossapitokustannukset /a Lämmön tuotanto: Omakäyttösähkö /a Kunnossapito- ja käyttökustannukset /a Maakaasun tehomaksu (5 850 /kk) /a Polttoaine-kustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Vuosittaiset kokonaiskustannukset Kohteiden laskennalliset kokonaisvuosikustannukset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Lämmönhankinnan laskennalliset kokonaisvuosikustannukset Kellokoski Ohkola Pääomakustannukset /a Käyttökustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Omakustannushinnat Omakustannushinnalla tarkoitetaan kaikkia lämpötoiminnasta aiheutuvia kuluja, kuten polttoaine-, sähkö-, pumppaus-, korjaus- ja kunnossapitohenkilöstö- sekä pääoman lainan lyhennys- ja korkokulut. Taulukko 5 esittää lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden. Taulukossa on lisäksi esitetty omakustannushinnan muodostuminen eri kustannuslajeittain. Taulukko 5. Lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden, nykytilanne Kellokoski Ohkola Pääomakustannukset /MWh 1,7 - Polttoainekustannukset /MWh 68,1 49,7 Muut käyttökustannukset /MWh 5,9 7,7 Yhteensä (alv 0 %) /MWh 75,7 57,4 Yhteensä (alv 22 %) /MWh 92,4 70,00

7 HUS-Tilakeskus 7/18 3. TULEVAISUUDEN INVESTOINTITARPEET 3.1. OLETUKSET Arvioitaessa lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulevia investointeja on tehty seuraavia oletuksia Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämmönhankintaan liittyen: - ko. kohteissa lämmöntuotantojärjestelmän käytettävyyden tulee olla hyvä, - päälaitteiden käyttöiät ovat luokkaa vuotta Lämpökeskuksessa tulee olla perus- ja huippukuormakattilan lisäksi varatehoa. Yleisesti ottaen varatehossa on kyse siitä, millaisen varmuuden tilaaja lämpötoiminnalleen haluaa. Toteutukseltaan ja toiminnaltaan varateho voi olla huipputehon kaltainen ja/tai yhdistetty siihen. Varatehoksi voidaan kuitenkin katsoa vain se osuus lämmöntuotantokapasiteetista, joka on käynnistettävissä riittävän nopeasti ja jota ei käytetä tuotantoon normaalitilanteessa. Kulutushuippujen aikanakin on varatehon mitoituksella varauduttava minkä tahansa tuotantoyksikön vikaantumiseen. (Energiateollisuus ry, 2006) Tässä selvityksessä on noudatettu yleistä ohjetta huippu- ja varatehosta, jonka mukaan lämpökeskuksen suurimman kattilan rikkoontuessa jäljelle jäävillä kattiloilla on pystyttävä kehittämään vähintään noin 80 % suurimmasta kuormituksesta VE1 TOIMINTA JATKUU NYKYISELLÄÄN VE1-tarkastelussa esitetään arvio investointitarpeista ja niihin liittyvistä kustannuksista siinä tapauksessa, että lämmönhankinta jatkuu nykyiseen malliin. Ts. Kellokosken sairaala-alueen tarvitsema lämpö tuotetaan Kellokoskella ja Ohkolan sairaala-alueen lämmöntarve tuotetaan Ohkolassa Lämpökeskukset Kellokoski Kellokosken lämpökeskuksen kattilat on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 1. Peruskuormakattilana käytetään 4 MW:n maakaasukattilaa (kattila 2). Varakäytössä ovat kattilat 3 ja 1. Taulukko 6. Kellokosken sairaalan lämpökeskuksen kattilakapasiteetti Nimi Valmistusvuosi Teho (MW) Polttoaine Kattila ,0 Maakaasu/POK Kattila ,0 Maakaasu Kattila ,5 Maakaasu Olettaen, että kattilaa 2 huolletaan säännöllisesti, sille voidaan laskea käyttöikää vuosiin asti. Polttimen laskennallinen elinikä on vuotta, joten välillä investointi uuteen polttimeen on todennäköisesti ajankohtainen. Kattilassa 1 on ollut vuotoja ja sitä on jouduttu hitsaamaan. Jos kattilan tuubit ovat puhki, myös kattila vaippa on syöpynyt ja tällöin kattilan vaihto on ajankohtainen 2 3 vuoden sisällä (Salminen, J., 2009). Noudatettaessa yleistä ohjetta huippu- ja varatehosta kattilan 2 rikkoontuessa Kellokosken lämpökeskuksessa tulisi olla 3,2 MW varatehoa käytettävissä. Tällä hetkellä tilanne on hyvä, sillä vara- ja huipputehoa on yhteensä 4,5 MW. Tämä kuitenkin edellyttää, että kattila 1 on tarpeen tullessa käytettävissä.

8 HUS-Tilakeskus 8/18 Kuva 1. Kellokosken lämpökeskuksen kattilat Tarkasteltaessa tilannetta vuonna , investointitarpeen määrittelee sekä kattilan 3 kunto ja käytettävyys että uusien laitteiden tilantarve. Lämpökeskustilat ovat hyvät, uusi kattila tulisi kattilan 1 tilalle (kuva 1). Kattila 3 on ollut kesäkäytössä eli sitä on ajettu noin 4 kk/a. Edellyttäen, että kattila 3 on pidetty lämpimänä, sillä on vielä reilusti käyttötunteja jäljellä. Kattilalle 3 olisi kuitenkin suositeltavaa tehdä kuntokartoitus. Yhteenveto investointitarpeista: - kattilaan 2 uusi poltin välillä uusi varakattila, joka korvaa nykyisen kattila 1:n joko 2 MW:n kattila (+ olemassa oleva 1,5 MW:n kattila), tai 3 4 MW kattila. Muu lämpökeskuslaitteisto, kuten putkistot ja pumput, ja siihen liittyvät investoinnit on oletettu kuuluvan käyttö- ja kunnossapidon piiriin. Ohkola Kattiloiden tiedot on lueteltu taulukossa 7, kattilat on esitetty kuvassa 2. Tällä hetkellä käytetään kattilaa 1, joka riittää yksistään talven huipputehoilla ja jolla ajetaan myös kesät. 0,6 MW:n kattila 2 on varalla. Kattila 1 on ollut käytössä 10 vuotta, ja sille voidaan laskea käyttöikää noin vuotta. Polttimen laskennallinen elinikä on vuotta, joten polttimen vaihto on ajankohtainen lähitulevaisuudessa. Lämpökeskuksessa on myös 0,8 MW:n kattila vuodelta 1978 (kattila 3 taulukossa 7), joka vaatisi kunnostuksen eikä ole käytössä (kuva 2: kattilan 2 oikealla puolella). Taulukko 7. Ohkolan sairaalan lämpökeskuksen kattilakapasiteetti Nimi Valmistusvuosi Teho (MW) Polttoaine Kattila ,0 POK Kattila ,6 POK Kattila 3 (ei käytetä) ,8 POK

9 HUS-Tilakeskus 9/18 Kuva 2. Ohkolan lämpökeskuksen kattilat 1 ja 2 Jos kattilaa 2 on vuodesta 1980 lähtien käytetty vain vara- ja huipputehona, ja jos se on pidetty lämpimänä, sillä on käyttöikää vielä hyvin jäljellä. Tässä tapauksessa Ohkolan lämpökeskus ei vaadi vuoden sisään kattilainvestointeja. Yhteenveto investointitarpeista: - kattilaan 1 uusi poltin noin vuoteen 2013 mennessä - uusi varakattila 0,8 MW; jos kattila 2 on huonokuntoinen Savupiiput Molemmat savupiiput on tarkastettu maaliskuussa Kellokosken piipussa on havaittu seuraavat korjaustarpeet (Oy Tehdaspiippu Ab, 2004): - yläosan ulkomuurauksessa on halkeamia ja auki syöpyneitä muuraussaumoja, - tukivanteet ja ulkotikkaat ovat ruosteessa, - ulkotikkaista on irronnut yksi kiilapultti. Kellokosken savupiippuun on asennettu osittainen sisäpiippu vuonna 1995, kun laitos siirtynyt maakaasun käyttöön. Ohkolan savupiipun korjaustarpeet ovat seuraavat (Oy Tehdaspiippu Ab, 2004): - ulkomuurauksessa on halkeamia ja pehmenneitä muuraussaumoja, - tukivanteet ja ulkotikkaat ovat ruosteessa, - ylimmän vanteen kiristyspultit ovat syöpyneet ohuiksi, - ukkosenjohdattimen vaijeri on liian kireällä, - piipun yläpäästä puuttuu yksi rappunen. Piippujen korjaus olisi suositeltavaa suorittaa mahdollisimman pian, jotta ennaltaehkäistään mahdollisten vaaratilanteiden syntyminen Öljysäiliöt Esitetyt kuntoarviot perustuvat asiantuntijalausuntoon (Piltonen, E., 2009) sekä lähtötietoina saatuihin tarkastuspöytäkirjoihin. Säiliöiden kuntoluokitus perustuu syvimmän syöpymän kohdalla jäljellä olevaan levynpaksuuteen.

10 HUS-Tilakeskus 10/18 Kellokoski POK-säilön tilavuus on noin m 3, säiliö on vuodelta Säiliössä pidetään 10 tonnia POK:a varastossa. Tarkastuspöytäkirjan (L&T, 2008) mukaan säiliö on luokkaa A (luokitus A D, joista D- luokan säiliöt on välittömästi poistettava käytöstä). Tarkastuksessa säiliön pohjalevyn ohuin kohta oli 4,4 mm; alkuperäis-paksuus on ollut 6 mm. Asiantuntijalausunnon (Piltonen, E., 2009) mukaan säiliön elinkaari on tiensä päässä. Riskinä on pohjalevyjen ulkopuolinen syöpymä, mitä ei voida paikallistaa. Lisäksi säiliöstä lähtevä polttoaineputkisto on riskitekijä, jota ei ole voitu edes mitata. Em. syistä johtuen suositellaan säiliön jättämistä pois käytöstä vuotovahinkojen varalta. Valuma-altaan kuntotarkastuksesta vastaa paloviranomainen. Kustannuslaskennassa on huomioitu ko. säiliön purku ja investointi uuden 100 m 3 :n POKsäiliöön. Säiliö on mitoitettu ohjeen (H17/1995) mukaan 4 MW:n lämpöteholle. Ohkola POK-säiliöt ovat maanalaisia, asennusvuosi on Säiliöiden tilavuudet ovat 50 m 3 ja 25 m 3. Säiliöille on tehty kuntotarkastus , uusintatarkastus suositellaan tehtäväksi mennessä. Molemmat säiliöt ovat luokkaa A: 50 m 3 :n säiliön ohuin kohta on 4 mm (alkuperäispaksuus 6 mm) ja 25 m 3 :n säiliön ohuin kohta on 3,8 mm (alkuperäispaksuus 6 mm). Luokan A raja on levypaksuus >3 mm. Jos levypaksuudesta on jäljellä 1,5 3 mm, säiliö on luokkaa B, ja se tulee tarkastaa kahden vuoden väliajoin. (L&T, 2007) Säiliöt on suositeltavaa uusia hyvissä ajoin. Ohjeen (H17/1995) perusteella uuden säiliön riittävä tilaavuus olisi luokkaa m 3 (laskettu lämpöteholle 1 MW) Kustannusarviot Jos lämmönhankinta jatkuu nykyiseen malliin, taulukoissa 8 ja 9 esitetyt investoinnit ovat ajankohtaisia lähitulevaisuudessa. Esitetyt kustannusarviot perustuvat laitetoimittajilta saatuihin budjettitasoisiin hinta-arvioihin. Kohdassa (3.2.1) esitetyistä kattilahankinta-vaihtoehdoista kustannuslaskentaan on valittu suurempi 3 MW:n kattila, joka on varustettu yhdistelmäpolttimella (maakaasu/pok). Laskennassa on huomioitu Kellokosken öljysäiliön purku ja investointi uuteen 100 m 3 :n säiliöön (taulukko 8 kohdat 4 ja 5). Taulukko 8. Investointitarpeet, Kellokosken lämpökeskus Hankinnan kohde Kustannus ( ) 1 Uusi poltin 4 MW:n kattilaan (kattila 2) Maakaasu/POK -kuumavesikattila 3 MW Savupiipun saneeraus Vanhan öljysäiliön purku yms Uusi POK-säiliö 100 m Suunnittelu ja projektointi Varaukset (15 %) Investoinnit yhteensä

11 HUS-Tilakeskus 11/18 Taulukoiden 8 ja 9 kohtaan 6 (suunnittelu ja projektointi) on sisällytetty mm. hankintoihin liittyvät kilpailutustoimenpiteet. Kohdan 7 varaukset kattavat 15 % kohtien 1 6 kokonaisinvestoinnista. Taulukko 9. Investointitarpeet, Ohkolan lämpökeskus Hankinnan kohde Kustannus ( ) 1 Uusi poltin 1 MW:n kattilaan (kattila 1) POK-kuumavesikattila 0,8 1 MW Savupiipun saneeraus Vanhojen öljysäiliöiden purku yms Uusi POK-säiliö 25 m 3 (sis. perustukset) Suunnittelu ja projektointi Varaukset (15 %) Investointi yhteensä Kokonaisinvestointi olisi luokkaa euroa VE2 OHKOLAN LIITTÄMINEN KELLOKOSKEN LÄMPÖVERKKOON Toisena lämmönhankinnan vaihtoehtona tarkasteltiin Ohkolan sairaalan liittämistä Kellokosken sairaalan lämpöverkkoon Lämpökeskus Jos Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämpöverkostot yhdistettäisiin, ko. verkoston yhteenlaskettu tilausteho olisi noin 4,4 MW, ja lämpökeskuksen mitoitusteho olisi 4,8 MW. (Taulukko 3) Lämpö tuotettaisiin Kellokosken lämpökeskuksessa. 4 MW:n maakaasukattila riittäisi tuottamaan noin 96 % Kellokosken ja Ohkolan vuosittaisesta lämmöntarpeesta. Lisäksi huippu- ja varatehoa tarvitaan Energiateollisuus ry:n suosituksen mukaan noin 4 MW (80 % tekee 3,9 MW). Samoin perustein kuin kohdassa investointi-vaihtoehdot Kellokosken lämpökeskuksen tapauksessa ovat seuraavat: - Kellokosken kattilaan 2 uusi poltin välillä Ohkolan kattilaan 1 uusi poltin noin vuoteen 2013 mennessä - uusi varakattila, joka korvaa Kellokosken nykyisen kattila 1:n joko 3 MW:n kattila (+ olemassa oleva 1,5 MW:n kattila), tai 4 MW kattila. Ohkolan lämpökeskuksessa säilytetään mahdollisuus lämmöntuotantoon häiriötilanteiden varalta Savupiiput Savupiippujen saneeraus kohdan mukaisesti Öljysäiliöt Molemmissa kohteissa on huomioitu vanhojen säiliöiden purku ja investonti uusiin POKsäiliöihin (kohta 3.2.3), joiden koot olisivat seuraavat:

12 HUS-Tilakeskus 12/18 - Kellokoski 100 m 3, - Ohkola m Lämpöverkosto Kaukolämpölinjan pituus Kellokosken lämpökeskuksesta Ohkolan lämpökeskukseen olisi luokkaa metriä. Putkikoko olisi DN 80 tai DN 100 riippuen siitä, tuleeko mitoituksessa huomioida mahdolliset uudet kuluttajat Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lisäksi. DN 80 riittää Ohkolan sairaalan tarpeisiin. Ko. kohteessa kaukolämpötoiminta on alkanut 1960-luvulla. Jos lämpöverkot yhdistetään, olisi suositeltavaa varmistaa, että lämmönjakelu on toteutettu Energiateollisuus ry:n julkaisun Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (K1/2003) mukaisesti. Tämä tulee huomioida erityisesti siinä tapauksessa, jos kaukolämpöverkkoon suunnitellaan liitettäväksi uusia, olemassa olevien lämpöverkkojen ulkopuolisia asiakkaita Kustannusarviot Kustannusarviot perustuvat lämpöverkoston osalta (Taulukko 10) Energiateollisuus ry:n ylläpitämiin kaukolämmön kustannustilastoihin (Energiateollisuus ry, 2008b) ja muilta osin laitetoimittajilta saatuihin budjettitasoisiin hinta-arvioihin. Verkostorakentamisen kokonaiskustannukset on laskettu Mpuk -johtorakenteelle, ja ne sisältävät materiaalit, asennukset sekä maanrakennustyöt. Kohdassa (3.3.1) esitetyistä kattilahankinta-vaihtoehdoista laskentaan on valittu suurempi, 4 MW.n kattila, joka on varustettu yhdistelmäpolttimella (maakaasu/pok). Taulukko 11 esittää investointitarpeet siinä tapauksessa, että Ohkolan sairaala liitetään Kellokosken sairaalan lämpöverkostoon. Ohkolan lämpökeskuksessa ylläpidetään valmius lämmöntuotantoon mahdollisten lämmönjakelun häiriötilanteiden varalta, mistä johtuen myös tässä tapauksessa investoidaan uuteen POK-polttimeen ja -säiliöön. Kohtaan 10 (suunnittelu ja projektointi) on sisällytetty mm. hankintoihin liittyvät kilpailutustoimenpiteet sekä kohtaan 9 liittyvä verkostosuunnittelu. Kohdan 11 varaukset kattavat 15 % kohtien 1 10 kokonaisinvestoinnista. Taulukko 10. Investointitarpeet, Ohkolan liittäminen Kellokosken lämpöverkostoon Hankinnan kohde Kustannus ( ) 1 Uusi poltin 4 MW:n kattilaan (kattila 2) Uusi poltin 1 MW:n kattilaan (kattila 1) Maakaasu/POK -kuumavesikattila 4 MW Savupiippujen saneeraus Vanhan öljysäiliön purku yms, Kellokoski Vanhojen öljysäiliöiden purku yms, Ohkola Uusi POK-säiliö 100 m 3, Kellokoski Uusi POK-säiliö 25 m 3, Ohkola Kaukolämpölinja (1 300 m, putkikoko DN 80) Suunnittelu ja projektointi Varaukset (15 %) Investoinnit yhteensä

13 HUS-Tilakeskus 13/18 4. INVESTOINTIEN VAIKUTUS LÄMMÖN OMAKUSTANNUSHINTOIHIN 4.1. VE1 Tässä esitetään arvio lämmön omakustannushintojen kehittymisestä siinä tapauksessa, että toimintaa jatketaan nykyiseen tapaan. Kustannuslajeittain eritelty kustannusarvio on esitetty kohdassa Sairaaloiden energia- ja tehotietojen on oletettu pysyvät samoina kuin vuonna 2008, kulutusennuste/ -arvio on esitetty kohdassa Pääomakustannukset Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden kokonaisinvestointien pääomakulut on esitetty taulukossa 11. Kokonaisinvestointi on jyvitetty laskenta-ajalle 15 vuotta käyttäen 5 %:n laskentakorkoa. Uusien investointien lisäksi myös Kellokosken lämpökeskukseen vuonna 2001 hankittu 4 MW:n maakaasukattila on huomioitu laskennassa. Taulukko 11. Investointien pääomakustannukset tarkastelussa VE1 Kellokoski Ohkola Kattila 4 MW v Uudet hankinnat Investoinnit yhteensä Annuiteettitekijä 15 a, 5 % 0, ,09634 Pääomakulut /a Käyttökustannukset Laskennassa käyttökustannukset pysyvät samoina kuin nykytilanteessa. Käyttökustannukset on esitetty kohdassa 2.3 taulukossa Vuosittaiset kokonaiskustannukset Kohteiden laskennalliset kokonaisvuosikustannukset on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Lämmönhankinnan laskennalliset kokonaisvuosikustannukset, VE1 Kellokoski Ohkola Pääomakustannukset /a Käyttökustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Omakustannushinnat Taulukko 13 esittää lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden. Lisäksi taulukossa on esitetty omakustannushintojen muodostuminen kustannuslajeittain.

14 HUS-Tilakeskus 14/18 Taulukko 13. Lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden, VE1 Kellokoski Ohkola Pääomakustannukset /MWh 6,8 6,9 Polttoainekustannukset /MWh 68,1 49,7 Muut käyttökustannukset /MWh 5,9 7,7 Yhteensä (alv 0 %) /MWh 80,8 64,3 Yhteensä (alv 22 %) /MWh 98,6 78, VE2 Tässä esitetään arvio lämmön omakustannushinnasta siinä tapauksessa, että Ohkolan sairaala liitetään Kellokosken sairaalaan lämpöverkostoon. Eritelty kustannusarvio on esitetty kohdassa Sairaaloiden energia- ja tehotietojen on oletettu pysyvät samoina kuin vuonna 2008, kulutusennuste/ -arvio on esitetty kohdassa Kulutusennuste Laajennetun lämpöverkon kulutusennuste on esitetty taulukossa 14, ja se perustuu vuoden 2008 polttoaineen kulutustietoihin (kohta 1.2). Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämpöverkkojen kulutusennuste/ -arvio on esitetty taulukossa 3. Taulukko 14. VE2-tarkastelun kulutusennuste Kellokoski + Ohkola Polttoaine-energia MWh/a Lämmöntuotanto MWh/a Lämmönkulutus MWh/a Tilausteho kw Mitoitusteho kw Pääomakustannukset Kohdassa esitetyt investoinnit on huomioitu laskennassa annuiteettimenetelmällä siten, että korkokantana on käytetty 5 % ja takaisinmaksuaikana 15 vuotta. Koska tehtävänantona oli tarkastella lähitulevaisuuden (noin 5 vuotta) investointeja, laskenta huomioi myös Kellokosken lämpökeskukseen vuonna 2001 hankitun maakaasukattilan. Vuotuiset pääomakustannukset on esitetty taulukossa 15. Taulukko 15. Investointien pääomakustannukset tarkastelussa VE2 VE2 Kattila 4 MW v Uudet hankinnat Investoinnit yhteensä Annuiteettitekijä 15 a, 5 % 0,09634 Pääomakulut /a

15 HUS-Tilakeskus 15/ Käyttökustannukset Arvio lämmöntuotannon ja -jakelun vuosittaisista käyttökustannuksista VE2-tarkastelussa on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16. Lämmöntuotannon ja -jakelun käyttökustannukset VE2 Lämpöverkosto: Pumppauskustannukset /a Käyttö- ja kunnossapitokustannukset /a Lämmön tuotanto: Omakäyttösähkö /a Kunnossapito- ja käyttökustannukset /a Maakaasun tehomaksu (5 850 /kk) /a Muut polttoaine-kustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Vuosittaiset kokonaiskustannukset VE2-tarkastelun laskennalliset kokonaisvuosikustannukset on esitetty taulukossa 17. Taulukko 17. Lämmönhankinnan laskennalliset kokonaisvuosikustannukset VE2 Pääomakustannukset /a Käyttökustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Omakustannushinta Taulukko 18 esittää lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden. Taulukossa on lisäksi esitetty omakustannushinnan muodostuminen eri kustannuslajeittain. Taulukko 18. Lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden, VE2 VE2 Pääomakustannukset /MWh 9,5 Polttoainekustannukset /MWh 65,1 Muut käyttökustannukset /MWh 5,8 Yhteensä (alv 0 %) /MWh 80,4 Yhteensä (alv 22 %) /MWh 98,1

16 HUS-Tilakeskus 16/18 5. YHTEENVETO Tehtävänantona oli määrittää lämmön omakustannushinnat Kellokosken ja Ohkolan sairaaloissa nykytilanteessa sekä lähitulevaisuudessa ja vertailla hintoja ulkoistetun energian hintaan. Tässä kappaleessa esitetään yhteenveto selvitystyön tuloksista. HUS vastaa itse Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämmönhankinnasta. Edellä on esitetty arviot lämmönhankinnan vuosittaisista kokonaiskustannuksista ja lämmön omakustannushinnoista seuraavissa tilanteissa: - nykytilanne - tulevaisuuden tarkastelu VE1, toiminta jatkuu nykyisellään - tulevaisuuden tarkastelu VE2, Ohkola liitetään Kellokosken lämpöverkostoon Fortum on esittänyt kesäkuussa 2009 tarjouksen Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden liittämisestä kaukolämpöön keskihintaan 46,5 /MWh (alv 0 %). Vuosittaiset kokonaiskustannukset olisivat esityksen mukaan luokkaa /a. Taulukossa 19 on esitetty lämmön omakustannushinnat nykytilanteessa ja VE1- tarkastelussa. Taulukossa 20 on esitetty lämmön hinnat kaukolämpövaihtoehdoissa, ts. VE2-tarkastelun omakustannushinta ja Fortumin kaukolämpötarjouksen mukainen lämmön keskihinta. Taulukko 19. Lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden, nykytilanne ja VE1-tarkastelu Tarkastelu Kellokoski Ohkola /MWh (alv 0 %) /MWh (alv 22 %) /MWh (alv 0 %) /MWh (alv 22 %) NYT 75,7 92,4 57,4 70,0 VE1 80,8 98,6 64,3 78,4 Taulukko 20. Lämmön omakustannushinta tuotettua lämpöenergiaa kohden VE2- tarkastelussa vs. Fortumin kaukolämpötarjous /MWh (alv 0 %) /MWh (alv 22 %) VE2 80,4 98,1 FORTUM *) 46,5 56,7 *) Rehnström, K., Taulukko 21 puolestaan esittää arviot vuosittaisista kokonaiskustannuksista nykytilanteessa, VE1- ja VE2-tulevaisuudentarkasteluissa sekä Fortumin kaukolämpötarjouksen mukaisen vuosikustannusarvion. Taulukko 21. Arvio vuosittaisista kokonaiskustannuksista eri lämmönhankintavaihtoehdoissa Vuosittainen kustannus, /a (alv 0 %) NYT VE VE FORTUM *) *) Rehnström, K.,

17 HUS-Tilakeskus 17/18 Esitettyjen kustannuksien perusteella lämmönhankinnan ulkoistaminen vaikuttaa varteenotettavalta vaihtoehdolta. Suunniteltaessa lämmönhankinnan ulkoistamista on huomioitava seuraava: erityisalojen hankintalain EU-kynnysarvo tavara- ja palveluhankintojen tapauksessa on , mikä Fortuminkin kesäkuun 2009 mukaisessa tarjouksessa ylittyy sopimuskauden ollessa pidempi kuin yksi vuotta. Tämä edellyttää julkisen hankintalain mukaista hankintamenettelyä, julkista kilpailutusta. Taulukossa 22 on esitetty yhteenveto ulkoistetun ja oman lämmöntuotannon hyödyistä ja haitoista. Oma lämmöntuotanto vaatii yritykseltä asiantuntemusta ja sitoo sen resursseja. Investointiprojektien läpivienti, päivittäinen käyttö ja huoltotoimenpiteet sekä polttoaineen hankinta edellyttävät perehtymistä lämmöntuotantoon. Ulkoistamisen suurimmat hyödyt ovat resurssien vapautuminen ydinliiketoimintaan sekä suuremman. Toisaalta on muistettava, että ulkopuolinen toimittaja haluaa toiminnastaan tuottoja. Taulukko 22. Lämmönhankinnan ulkoistus vs. oma tuotanto, arvioidut hyödyt ja haitat HYÖDYT (+) HAITAT (-) OMA TUOTANTO ULKOISTUS - Hyväkuntoinen lämmöntuotantolaitteisto, jolla hyvin käyttöikää jäljellä - Mahdollisuus itse vaikuttaa lämmön hintaan - Omistus, voi päättää asiat - Kustannussäästöt - Ei sido henkilöstöresursseja - HUS:n rooli vain asiakas, joka maksaa lämmöstä kulutuksensa perusteella - Korkeat kustannukset - Sitoo resursseja - Vaatii asiantuntemusta - Vaatii koulutusta (nykyisen isännöitsijän jäädessä eläkkeelle) - Riippuvuus toimittajasta - Lämmön hintakehitys? - Toimittaja haluaa tuottoja riskien siirtämisestä ulkopuoliselle on maksettava On huomattava, että Fortumin tarjous perustuu teho- ja energiankulutusarvioihin, jotka on määritetty rakennustilavuuksista keskimääräisten ominaisteho- (W/m 3 ) ja ominaiskulutustietojen (kwh/m 3 ) perusteella. Ko. esityksessä (Rehnström, K., 2009) Kellokosken sairaalaalueen liittymistehoksi on arvioitu noin 2,6 MW tässä selvityksessä ko. tehoksi on arvioitu 3,6 MW. Todellisten Fortumin kaukolämpökustannuksien selvittäminen edellyttää tarjouksen tarkentamista.

18 HUS-Tilakeskus 18/18 LÄHTEET Energiasanomat 7/2009. Energiaverojen korotuksen vaikutus kaukolämmön hintaan. (URL: ) Energiateollisuus ry, 2008a. Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry, 2008b. Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset Energiateollisuus ry, Kaukolämmön käsikirja, 566 s. Fortum Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden liittäminen kaukolämpöön. Kristian Rehnström. H17/1995. Öljy- ja maakaasulämpökeskukset. Lämpölaitosyhdistys ry, ISSN HUS hallituksen kokous, Kokous / Pykälä 9. (URL: ) K1/2003. Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (päivitetty versio ). ET ry:n julkaisuja. Kukkola, O., Isännöitsijä Oiva Kukkola, Kellokosken sairaala. Tiedonantoja puhelimitse elokuussa Puhelut Harjulehto Kukkola. L&T, Öljysäiliön tarkastuspöytäkirja n:o Tarkastuslupa 3495/33/2002. Tarkastuksesta vastaava henkilö: Eero Piltonen. L&T, Öljysäiliön tarkastuspöytäkirja n:o 2982 ja Tarkastuslupa 3495/33/2002. Tarkastuksesta vastaava henkilö: Eero Piltonen Maakaasuyhdistys ry, Maakaasukäsikirja. Oy Tehdaspiippu Ab, Ralf Ekblom, työtarjoukset Piltonen, E., Eero Piltonen, öljysäiliöiden tarkastuksesta vastaava henkilö, Lassila & Tikanoja Oy. Tiedonantoja puhelimitse ja sähköpostitse Rehnström, K., Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden liittäminen kaukolämpöön. Fortum Heat, Kristian Rehnströn, Riikonen, A., Kaasun käyttökohteiden putkistot sekä käyttölaitteiden sijoittaminen ja varustelu. Julkaisu M 5, 3. painos. Tammikuu Gasum Oy. Riikonen, A., Maakaasun ja nestekaasun palaminen. Julkaisu M 6, 2. painos. Helmikuu Gasum Oy. Salminen, J., Juha Salminen, tuotepäällikkö, kaasu- ja öljykattilalaitokset, Vapor Oy. Tiedonantoja sähköpostitse syyskuussa Valta, S., Sirkka Valta, HUS. Tiedonantoja sähköpostitse elokuussa 2009.

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.3.2016

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.3.2016 Verkkopalveluhinnasto Caruna Oy 1.3.2016 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon liittyvän

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5)

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5) 1(5) 1. Sopijaosapuolet Punkalaitumen kunta (jäljempänä Ostaja) Y-tunnus 0138037-5 Vesilahdentie 5 31900 PUNKALAIDUN Punkalaitumen Biotrio Oy (jäljempänä Myyjä) Y-tunnus 2625431-6 Karjanmaantie 55 31900

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b

Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b MIKSI MAALÄMPÖ? 1. KAUKOLÄMMÖN JAKOKESKUS TULI IKÄNSÄ (22 V) PUOLESTA UUSITTAVAKSI MIKSI

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2007 ISSN 07864736 ETKaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry 1 (13) Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1 Tietojen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

BB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille

BB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille BB 24/7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen ulkopuolella 2,8 miljoonaa suomalaista

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy Verkkopalveluhinnasto Caruna Espoo Oy 1.3.2017 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2012 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2016 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

PEHMOPAPEREIDEN TARJOUSPYYNTÖ

PEHMOPAPEREIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 15.3.2016 PEHMOPAPEREIDEN TARJOUSPYYNTÖ Valkeakosken kaupunki ja Akaan kaupunki pyytävät tarjoustanne pehmopapereista oheisen tuotetaulukkoliitteen (liite 1) mukaan. Sopimusaika Sopimuskausi on kolme

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA 25 Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Espoo Syyskuu 212 1 Sisällysluettelo 1. KULUTUSENNUSTEET... 3 2. KAASUVOIMALAVAIHTOEHTO... 4 Helsinki

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Helsinki 2016 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Sisältö 1 Taustaa...3 2 Muuntokertoimet...4 3 Kyselyyn vastanneiden lämpölaitosten

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 Siirto Energiakauppa

[Kirjoita teksti] Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 Siirto Energiakauppa [Kirjoita teksti] Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 Siirto Energiakauppa Gasum Oy 11.9.2013 Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 2 (24) 1. HINNOITTELUJÄRJESTELMÄN M2014 SOVELTAMINEN 1.1. Soveltaminen

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

OPPILASKULJETUKSET 2013-2014

OPPILASKULJETUKSET 2013-2014 OPPILASKULJETUKSET 2013-2014 2 Kohde ja sopimuskausi Mäntsälän kunta / pyytää tarjouksia kunnan alueen perusopetuslain 32 :n mukaisista oppilaskuljetuksista liitteessä 1 kuvatuille reiteille. Kuljetukset

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11. Tekninen lautakunta 26.11.2008

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11. Tekninen lautakunta 26.11.2008 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11 Tekninen lautakunta 26.11.2008 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 26.11.2008 klo 16.30 17.50 Kunnanviraston kokoushuone Keskinen Irja Annala Ossi Hautamäki

Lisätiedot

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 3. neljännes Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hintojen pitkään jatkunut lasku tasaantui

Lisätiedot

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia Jussi Hirvonen Hyviä vai huonoja uutisia Lämpöpumppualan kehitys? 9 vuotta 60.000 pumppua 400 miljoonalla per vuosi 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Ilmalämpöpumput (ILP)

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta

Lisätiedot

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 OKL/PS-piiri Sähkötarjoukset 2017 10.11.2016 1/3 Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 Omakotiliiton Pohjois-Savon Piiri pyysi jälleen jäsentarjoukset alueen keskeisiltä sähköyhtiöiltä ensi vuotta

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta kuntalaisille ja yrityksille/alkuinfotilaisuus

Aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta kuntalaisille ja yrityksille/alkuinfotilaisuus Aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta kuntalaisille ja yrityksille/alkuinfotilaisuus Anna-Maria Rauhala, Suomen ympäristökeskus Anniina Kontiokorpi, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto @OljyvapaaPK Öljyvapaa

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2008

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2008 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2009 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO 1.5.2016 Liittyminen Siirto Myynti Liittymismaksu Maakaasu verkoston tehtyjen ja lähiaikoina tehtävien investointien kattamiseksi peritään verkostoon

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot