HUS-TILAKESKUS LÄMMÖNHANKINNAN SELVITYS, KELLOKOSKEN JA OHKOLAN SAIRAALAT. Terhi Harjulehto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUS-TILAKESKUS LÄMMÖNHANKINNAN SELVITYS, KELLOKOSKEN JA OHKOLAN SAIRAALAT. Terhi Harjulehto"

Transkriptio

1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS-Tilakeskus Sairaalatie Porvoo HUS-TILAKESKUS LÄMMÖNHANKINNAN SELVITYS, KELLOKOSKEN JA OHKOLAN SAIRAALAT Terhi Harjulehto Kangasvuorentie 10, FIN-40320, JYVÄSKYLÄ Puh , fax Jyväskylässä 25. syyskuuta 2009

2 HUS-Tilakeskus 2/18 ESIPUHE Tässä projektissa tarkasteltiin lämmönhankintaa HUS:n Kellokosken ja Ohkolan sairaaloissa. Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa määritettiin lämmön omakustannushinta ko. kohteissa nykytilanteessa. Työn toisessa vaiheessa arvioitiin lämmönhankintavaihtoehtoja ja niihin liittyviä kustannuksia lähitulevaisuudessa. Lisäksi ko. lämmönhintoja vertailtiin ulkoistetun lämmön hintaan (Rehnström, 2009). on yhteenveto HUS-Tilakeskukselle tehdystä selvitystyöstä. Raportissa esitetty kustannuslaskenta perustuu laitetoimittajilta saatuihin hinta-arvioihin sekä Energiateollisuus ry:n kustannustilastoihin. Selvityksen on tehnyt Terhi Harjulehto Elomatic Oy:stä, jossa työtä ovat valvoneet Jukka Summanen ja Hannu Vekka. Tilaajan yhteyshenkilöinä ovat toimineet Ingemar Borgman, Oiva Kukkola ja Teuvo Koivisto.

3 HUS-Tilakeskus 3/18 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 2 SISÄLLYSLUETTELO TAUSTA YLEISTÄ LÄHTÖTIEDOT LÄMMÖNHANKINTA NYKYTILANTEESSA KULUTUSENNUSTE PÄÄOMAKUSTANNUKSET KÄYTTÖKUSTANNUKSET VUOSITTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET OMAKUSTANNUSHINNAT TULEVAISUUDEN INVESTOINTITARPEET OLETUKSET VE1 TOIMINTA JATKUU NYKYISELLÄÄN Lämpökeskukset Savupiiput Öljysäiliöt Kustannusarviot VE2 OHKOLAN LIITTÄMINEN KELLOKOSKEN LÄMPÖVERKKOON Lämpökeskus Savupiiput Öljysäiliöt Lämpöverkosto Kustannusarviot INVESTOINTIEN VAIKUTUS LÄMMÖN OMAKUSTANNUSHINTOIHIN VE Pääomakustannukset Käyttökustannukset Vuosittaiset kokonaiskustannukset Omakustannushinnat VE Kulutusennuste Pääomakustannukset Käyttökustannukset Vuosittaiset kokonaiskustannukset Omakustannushinta YHTEENVETO LÄHTEET... 18

4 HUS-Tilakeskus 4/18 1. TAUSTA 1.1. Yleistä HUS-Tilakeskus sai kesäkuussa 2009 Fortumilta tarjouksen Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden liittämisestä kaukolämpöön (Fortum ). Jotta kaukolämpötarjousta olisi mahdollista vertailla nykytilanteeseen, HUS-Tilakeskus halusi selvittää lämmön hinnan nykytilanteessa. Lisäksi oli tarve arvioida lämmön hankintakustannuksien kehitystä lyhyellä tähtäimellä huomioiden lähitulevaisuuden (noin 5 vuotta) investointitarpeet. Selvityksen tarkoituksena on mahdollistaa lämmönhankinnan kustannusvertailu, jonka perusteella voidaan tehdä päätös jatkotoimista. Kustannuslaskenta tähtää lämmön omakustannushinnan määritykseen. Laskenta perustuu Energiateollisuus ry:n ylläpitämiin kaukolämmön kustannustilastoihin (Energiateollisuus ry, 2008a & 2008b) sekä laitetoimittajilta saatuihin budjettitasoisiin hinta-arvioihin. Selvitystyö koostuu seuraavista osista: - Lämmön omakustannushintojen määritys nykytilanteessa, - Arvio tulevaisuuden investointitarpeista seuraavissa tilanteissa VE1 toiminta jatkuu nykyisellään VE2 Ohkolan sairaala liitetään Kellokosken sairaalan lämpöverkostoon - Investointien vaikutus lämmön omakustannushintoihin VE1 -tarkastelu VE2 -tarkastelu 1.2. Lähtötiedot Lähtötietoina saatiin seuraavat energian kulutus- ja hintatiedot (Valta, S., 2009): - Kellokosken sairaalan energiankulutus vuonna 2008 maakaasu 5 991,9 MWh kevyt polttoöljy 223, 5 MWh - Ohkolan sairaalan energiankulutus vuonna 2008 kevyt polttoöljy 2 075,0 MWh - Polttoaineiden hintatiedot maakaasu 51,5 /MWh kevyt polttoöljy 42,3 /MWh sähkö (siirto + energia) 54,2 /MWh Maakaasun hinnoittelu perustuu varsinaiseen kaasun eli energian hinnoitteluun ja kaasun siirtohinnoitteluun. Maakaasun hinta 51,5 /MWh ei sisällä kuukausittain suoritettavaa siirron tehomaksua (5 850 /kk), ko. maksu on kustannuslaskennassa huomioitu kiinteänä kuluna ( /a). Maakaasun hintana on käytetty laskutuksen perusteella määritettyä 6 kk:n keskiarvohintaa (helmi-heinäkuu 2009). Myös kevyen polttoöljyn (POK) ja sähkön hintoina on käytetty laskutustietojen perusteella määritettyjä 6 kk:n keskiarvohintoja (tammi-kesäkuu 2009). Kaikki raportissa esitetyt hinta- ja kustannustiedot ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %) ellei toisin mainita.

5 HUS-Tilakeskus 5/18 2. LÄMMÖNHANKINTA NYKYTILANTEESSA 2.1. Kulutusennuste Kulutusennuste perustuu vuoden 2008 polttoaineen kulutustietoihin (kohta 1.2). Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämpöverkkojen kulutusennuste/ -arvio on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden energia- ja tehotiedot Kellokoski Ohkola Polttoaine-energia MWh/a Lämmöntuotanto MWh/a Lämmönkulutus MWh/a Tilausteho kw Mitoitusteho kw Lähtötietojen mukaan Kellokosken sairaalan lämpöverkon huipputehontarve on noin 4 MW. Ohkolan sairaalan tilaustehona on käytetty 800 kw:a Fortumin kaukolämpötarjouksen perusteella. Arviota tukee tieto, että ennen 1 MW:n kattilan hankintaa 800 kw:n kattila ei ole riittänyt huipputeho-tilanteissa (Kukkola, O., 2009). Lämmöntuotannon hyötysuhteina on käytetty maakaasulle 0,92 ja POK:lle 0,85 (Riikonen, A., 1997). Verkostohyötysuhteena on käytetty arvoa 0, Pääomakustannukset Kellokosken lämpökeskuksessa on vuonna 2001 hankittu 4 MW maakaasukattila, jonka investointikustannus on ollut euroa. Ko. kustannus huomioitu laskennassa annuiteettimenetelmällä siten, että korkokantana on käytetty 5 % ja takaisinmaksuaikana 15 vuotta. Ohkolan lämpökeskuksen tapauksessa ei ole huomioitu olemassa olevasta laitteistoista aiheutuvia pääomakustannuksia. Vuotuiset pääomakustannukset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Lämmönhankinnan pääomakustannukset Kellokoski Ohkola Lämpökeskuksen laitteet Annuiteettitekijä 15 a, 5 % 0, ,09634 Pääomakulut /a Käyttökustannukset Laskenta perustuu Energiateollisuus ry:n ylläpitämiin kaukolämmön kustannustilastoihin (Energiateollisuus ry, 2008a & 2008b). Energian hintoina on käytetty seuraavia arvonlisäverottomia hintoja (alv 0 %): sähkö 54,2 /MWh, maakaasu 51,5 /MWh ja POK 42,4 /MWh. Lämmöntuotannon ja -jakelun vuosittaiset käyttökustannukset on esitetty Taulukossa 3. Molemmissa tapauksissa polttoainekustannuksien osuus käyttökustannuksista noin 90 %.

6 HUS-Tilakeskus 6/18 Taulukko 3. Lämmöntuotannon ja -jakelun käyttökustannukset Kellokoski Ohkola Lämpöverkosto: Pumppauskustannukset /a Käyttö- ja kunnossapitokustannukset /a Lämmön tuotanto: Omakäyttösähkö /a Kunnossapito- ja käyttökustannukset /a Maakaasun tehomaksu (5 850 /kk) /a Polttoaine-kustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Vuosittaiset kokonaiskustannukset Kohteiden laskennalliset kokonaisvuosikustannukset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Lämmönhankinnan laskennalliset kokonaisvuosikustannukset Kellokoski Ohkola Pääomakustannukset /a Käyttökustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Omakustannushinnat Omakustannushinnalla tarkoitetaan kaikkia lämpötoiminnasta aiheutuvia kuluja, kuten polttoaine-, sähkö-, pumppaus-, korjaus- ja kunnossapitohenkilöstö- sekä pääoman lainan lyhennys- ja korkokulut. Taulukko 5 esittää lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden. Taulukossa on lisäksi esitetty omakustannushinnan muodostuminen eri kustannuslajeittain. Taulukko 5. Lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden, nykytilanne Kellokoski Ohkola Pääomakustannukset /MWh 1,7 - Polttoainekustannukset /MWh 68,1 49,7 Muut käyttökustannukset /MWh 5,9 7,7 Yhteensä (alv 0 %) /MWh 75,7 57,4 Yhteensä (alv 22 %) /MWh 92,4 70,00

7 HUS-Tilakeskus 7/18 3. TULEVAISUUDEN INVESTOINTITARPEET 3.1. OLETUKSET Arvioitaessa lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulevia investointeja on tehty seuraavia oletuksia Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämmönhankintaan liittyen: - ko. kohteissa lämmöntuotantojärjestelmän käytettävyyden tulee olla hyvä, - päälaitteiden käyttöiät ovat luokkaa vuotta Lämpökeskuksessa tulee olla perus- ja huippukuormakattilan lisäksi varatehoa. Yleisesti ottaen varatehossa on kyse siitä, millaisen varmuuden tilaaja lämpötoiminnalleen haluaa. Toteutukseltaan ja toiminnaltaan varateho voi olla huipputehon kaltainen ja/tai yhdistetty siihen. Varatehoksi voidaan kuitenkin katsoa vain se osuus lämmöntuotantokapasiteetista, joka on käynnistettävissä riittävän nopeasti ja jota ei käytetä tuotantoon normaalitilanteessa. Kulutushuippujen aikanakin on varatehon mitoituksella varauduttava minkä tahansa tuotantoyksikön vikaantumiseen. (Energiateollisuus ry, 2006) Tässä selvityksessä on noudatettu yleistä ohjetta huippu- ja varatehosta, jonka mukaan lämpökeskuksen suurimman kattilan rikkoontuessa jäljelle jäävillä kattiloilla on pystyttävä kehittämään vähintään noin 80 % suurimmasta kuormituksesta VE1 TOIMINTA JATKUU NYKYISELLÄÄN VE1-tarkastelussa esitetään arvio investointitarpeista ja niihin liittyvistä kustannuksista siinä tapauksessa, että lämmönhankinta jatkuu nykyiseen malliin. Ts. Kellokosken sairaala-alueen tarvitsema lämpö tuotetaan Kellokoskella ja Ohkolan sairaala-alueen lämmöntarve tuotetaan Ohkolassa Lämpökeskukset Kellokoski Kellokosken lämpökeskuksen kattilat on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 1. Peruskuormakattilana käytetään 4 MW:n maakaasukattilaa (kattila 2). Varakäytössä ovat kattilat 3 ja 1. Taulukko 6. Kellokosken sairaalan lämpökeskuksen kattilakapasiteetti Nimi Valmistusvuosi Teho (MW) Polttoaine Kattila ,0 Maakaasu/POK Kattila ,0 Maakaasu Kattila ,5 Maakaasu Olettaen, että kattilaa 2 huolletaan säännöllisesti, sille voidaan laskea käyttöikää vuosiin asti. Polttimen laskennallinen elinikä on vuotta, joten välillä investointi uuteen polttimeen on todennäköisesti ajankohtainen. Kattilassa 1 on ollut vuotoja ja sitä on jouduttu hitsaamaan. Jos kattilan tuubit ovat puhki, myös kattila vaippa on syöpynyt ja tällöin kattilan vaihto on ajankohtainen 2 3 vuoden sisällä (Salminen, J., 2009). Noudatettaessa yleistä ohjetta huippu- ja varatehosta kattilan 2 rikkoontuessa Kellokosken lämpökeskuksessa tulisi olla 3,2 MW varatehoa käytettävissä. Tällä hetkellä tilanne on hyvä, sillä vara- ja huipputehoa on yhteensä 4,5 MW. Tämä kuitenkin edellyttää, että kattila 1 on tarpeen tullessa käytettävissä.

8 HUS-Tilakeskus 8/18 Kuva 1. Kellokosken lämpökeskuksen kattilat Tarkasteltaessa tilannetta vuonna , investointitarpeen määrittelee sekä kattilan 3 kunto ja käytettävyys että uusien laitteiden tilantarve. Lämpökeskustilat ovat hyvät, uusi kattila tulisi kattilan 1 tilalle (kuva 1). Kattila 3 on ollut kesäkäytössä eli sitä on ajettu noin 4 kk/a. Edellyttäen, että kattila 3 on pidetty lämpimänä, sillä on vielä reilusti käyttötunteja jäljellä. Kattilalle 3 olisi kuitenkin suositeltavaa tehdä kuntokartoitus. Yhteenveto investointitarpeista: - kattilaan 2 uusi poltin välillä uusi varakattila, joka korvaa nykyisen kattila 1:n joko 2 MW:n kattila (+ olemassa oleva 1,5 MW:n kattila), tai 3 4 MW kattila. Muu lämpökeskuslaitteisto, kuten putkistot ja pumput, ja siihen liittyvät investoinnit on oletettu kuuluvan käyttö- ja kunnossapidon piiriin. Ohkola Kattiloiden tiedot on lueteltu taulukossa 7, kattilat on esitetty kuvassa 2. Tällä hetkellä käytetään kattilaa 1, joka riittää yksistään talven huipputehoilla ja jolla ajetaan myös kesät. 0,6 MW:n kattila 2 on varalla. Kattila 1 on ollut käytössä 10 vuotta, ja sille voidaan laskea käyttöikää noin vuotta. Polttimen laskennallinen elinikä on vuotta, joten polttimen vaihto on ajankohtainen lähitulevaisuudessa. Lämpökeskuksessa on myös 0,8 MW:n kattila vuodelta 1978 (kattila 3 taulukossa 7), joka vaatisi kunnostuksen eikä ole käytössä (kuva 2: kattilan 2 oikealla puolella). Taulukko 7. Ohkolan sairaalan lämpökeskuksen kattilakapasiteetti Nimi Valmistusvuosi Teho (MW) Polttoaine Kattila ,0 POK Kattila ,6 POK Kattila 3 (ei käytetä) ,8 POK

9 HUS-Tilakeskus 9/18 Kuva 2. Ohkolan lämpökeskuksen kattilat 1 ja 2 Jos kattilaa 2 on vuodesta 1980 lähtien käytetty vain vara- ja huipputehona, ja jos se on pidetty lämpimänä, sillä on käyttöikää vielä hyvin jäljellä. Tässä tapauksessa Ohkolan lämpökeskus ei vaadi vuoden sisään kattilainvestointeja. Yhteenveto investointitarpeista: - kattilaan 1 uusi poltin noin vuoteen 2013 mennessä - uusi varakattila 0,8 MW; jos kattila 2 on huonokuntoinen Savupiiput Molemmat savupiiput on tarkastettu maaliskuussa Kellokosken piipussa on havaittu seuraavat korjaustarpeet (Oy Tehdaspiippu Ab, 2004): - yläosan ulkomuurauksessa on halkeamia ja auki syöpyneitä muuraussaumoja, - tukivanteet ja ulkotikkaat ovat ruosteessa, - ulkotikkaista on irronnut yksi kiilapultti. Kellokosken savupiippuun on asennettu osittainen sisäpiippu vuonna 1995, kun laitos siirtynyt maakaasun käyttöön. Ohkolan savupiipun korjaustarpeet ovat seuraavat (Oy Tehdaspiippu Ab, 2004): - ulkomuurauksessa on halkeamia ja pehmenneitä muuraussaumoja, - tukivanteet ja ulkotikkaat ovat ruosteessa, - ylimmän vanteen kiristyspultit ovat syöpyneet ohuiksi, - ukkosenjohdattimen vaijeri on liian kireällä, - piipun yläpäästä puuttuu yksi rappunen. Piippujen korjaus olisi suositeltavaa suorittaa mahdollisimman pian, jotta ennaltaehkäistään mahdollisten vaaratilanteiden syntyminen Öljysäiliöt Esitetyt kuntoarviot perustuvat asiantuntijalausuntoon (Piltonen, E., 2009) sekä lähtötietoina saatuihin tarkastuspöytäkirjoihin. Säiliöiden kuntoluokitus perustuu syvimmän syöpymän kohdalla jäljellä olevaan levynpaksuuteen.

10 HUS-Tilakeskus 10/18 Kellokoski POK-säilön tilavuus on noin m 3, säiliö on vuodelta Säiliössä pidetään 10 tonnia POK:a varastossa. Tarkastuspöytäkirjan (L&T, 2008) mukaan säiliö on luokkaa A (luokitus A D, joista D- luokan säiliöt on välittömästi poistettava käytöstä). Tarkastuksessa säiliön pohjalevyn ohuin kohta oli 4,4 mm; alkuperäis-paksuus on ollut 6 mm. Asiantuntijalausunnon (Piltonen, E., 2009) mukaan säiliön elinkaari on tiensä päässä. Riskinä on pohjalevyjen ulkopuolinen syöpymä, mitä ei voida paikallistaa. Lisäksi säiliöstä lähtevä polttoaineputkisto on riskitekijä, jota ei ole voitu edes mitata. Em. syistä johtuen suositellaan säiliön jättämistä pois käytöstä vuotovahinkojen varalta. Valuma-altaan kuntotarkastuksesta vastaa paloviranomainen. Kustannuslaskennassa on huomioitu ko. säiliön purku ja investointi uuden 100 m 3 :n POKsäiliöön. Säiliö on mitoitettu ohjeen (H17/1995) mukaan 4 MW:n lämpöteholle. Ohkola POK-säiliöt ovat maanalaisia, asennusvuosi on Säiliöiden tilavuudet ovat 50 m 3 ja 25 m 3. Säiliöille on tehty kuntotarkastus , uusintatarkastus suositellaan tehtäväksi mennessä. Molemmat säiliöt ovat luokkaa A: 50 m 3 :n säiliön ohuin kohta on 4 mm (alkuperäispaksuus 6 mm) ja 25 m 3 :n säiliön ohuin kohta on 3,8 mm (alkuperäispaksuus 6 mm). Luokan A raja on levypaksuus >3 mm. Jos levypaksuudesta on jäljellä 1,5 3 mm, säiliö on luokkaa B, ja se tulee tarkastaa kahden vuoden väliajoin. (L&T, 2007) Säiliöt on suositeltavaa uusia hyvissä ajoin. Ohjeen (H17/1995) perusteella uuden säiliön riittävä tilaavuus olisi luokkaa m 3 (laskettu lämpöteholle 1 MW) Kustannusarviot Jos lämmönhankinta jatkuu nykyiseen malliin, taulukoissa 8 ja 9 esitetyt investoinnit ovat ajankohtaisia lähitulevaisuudessa. Esitetyt kustannusarviot perustuvat laitetoimittajilta saatuihin budjettitasoisiin hinta-arvioihin. Kohdassa (3.2.1) esitetyistä kattilahankinta-vaihtoehdoista kustannuslaskentaan on valittu suurempi 3 MW:n kattila, joka on varustettu yhdistelmäpolttimella (maakaasu/pok). Laskennassa on huomioitu Kellokosken öljysäiliön purku ja investointi uuteen 100 m 3 :n säiliöön (taulukko 8 kohdat 4 ja 5). Taulukko 8. Investointitarpeet, Kellokosken lämpökeskus Hankinnan kohde Kustannus ( ) 1 Uusi poltin 4 MW:n kattilaan (kattila 2) Maakaasu/POK -kuumavesikattila 3 MW Savupiipun saneeraus Vanhan öljysäiliön purku yms Uusi POK-säiliö 100 m Suunnittelu ja projektointi Varaukset (15 %) Investoinnit yhteensä

11 HUS-Tilakeskus 11/18 Taulukoiden 8 ja 9 kohtaan 6 (suunnittelu ja projektointi) on sisällytetty mm. hankintoihin liittyvät kilpailutustoimenpiteet. Kohdan 7 varaukset kattavat 15 % kohtien 1 6 kokonaisinvestoinnista. Taulukko 9. Investointitarpeet, Ohkolan lämpökeskus Hankinnan kohde Kustannus ( ) 1 Uusi poltin 1 MW:n kattilaan (kattila 1) POK-kuumavesikattila 0,8 1 MW Savupiipun saneeraus Vanhojen öljysäiliöiden purku yms Uusi POK-säiliö 25 m 3 (sis. perustukset) Suunnittelu ja projektointi Varaukset (15 %) Investointi yhteensä Kokonaisinvestointi olisi luokkaa euroa VE2 OHKOLAN LIITTÄMINEN KELLOKOSKEN LÄMPÖVERKKOON Toisena lämmönhankinnan vaihtoehtona tarkasteltiin Ohkolan sairaalan liittämistä Kellokosken sairaalan lämpöverkkoon Lämpökeskus Jos Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämpöverkostot yhdistettäisiin, ko. verkoston yhteenlaskettu tilausteho olisi noin 4,4 MW, ja lämpökeskuksen mitoitusteho olisi 4,8 MW. (Taulukko 3) Lämpö tuotettaisiin Kellokosken lämpökeskuksessa. 4 MW:n maakaasukattila riittäisi tuottamaan noin 96 % Kellokosken ja Ohkolan vuosittaisesta lämmöntarpeesta. Lisäksi huippu- ja varatehoa tarvitaan Energiateollisuus ry:n suosituksen mukaan noin 4 MW (80 % tekee 3,9 MW). Samoin perustein kuin kohdassa investointi-vaihtoehdot Kellokosken lämpökeskuksen tapauksessa ovat seuraavat: - Kellokosken kattilaan 2 uusi poltin välillä Ohkolan kattilaan 1 uusi poltin noin vuoteen 2013 mennessä - uusi varakattila, joka korvaa Kellokosken nykyisen kattila 1:n joko 3 MW:n kattila (+ olemassa oleva 1,5 MW:n kattila), tai 4 MW kattila. Ohkolan lämpökeskuksessa säilytetään mahdollisuus lämmöntuotantoon häiriötilanteiden varalta Savupiiput Savupiippujen saneeraus kohdan mukaisesti Öljysäiliöt Molemmissa kohteissa on huomioitu vanhojen säiliöiden purku ja investonti uusiin POKsäiliöihin (kohta 3.2.3), joiden koot olisivat seuraavat:

12 HUS-Tilakeskus 12/18 - Kellokoski 100 m 3, - Ohkola m Lämpöverkosto Kaukolämpölinjan pituus Kellokosken lämpökeskuksesta Ohkolan lämpökeskukseen olisi luokkaa metriä. Putkikoko olisi DN 80 tai DN 100 riippuen siitä, tuleeko mitoituksessa huomioida mahdolliset uudet kuluttajat Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lisäksi. DN 80 riittää Ohkolan sairaalan tarpeisiin. Ko. kohteessa kaukolämpötoiminta on alkanut 1960-luvulla. Jos lämpöverkot yhdistetään, olisi suositeltavaa varmistaa, että lämmönjakelu on toteutettu Energiateollisuus ry:n julkaisun Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (K1/2003) mukaisesti. Tämä tulee huomioida erityisesti siinä tapauksessa, jos kaukolämpöverkkoon suunnitellaan liitettäväksi uusia, olemassa olevien lämpöverkkojen ulkopuolisia asiakkaita Kustannusarviot Kustannusarviot perustuvat lämpöverkoston osalta (Taulukko 10) Energiateollisuus ry:n ylläpitämiin kaukolämmön kustannustilastoihin (Energiateollisuus ry, 2008b) ja muilta osin laitetoimittajilta saatuihin budjettitasoisiin hinta-arvioihin. Verkostorakentamisen kokonaiskustannukset on laskettu Mpuk -johtorakenteelle, ja ne sisältävät materiaalit, asennukset sekä maanrakennustyöt. Kohdassa (3.3.1) esitetyistä kattilahankinta-vaihtoehdoista laskentaan on valittu suurempi, 4 MW.n kattila, joka on varustettu yhdistelmäpolttimella (maakaasu/pok). Taulukko 11 esittää investointitarpeet siinä tapauksessa, että Ohkolan sairaala liitetään Kellokosken sairaalan lämpöverkostoon. Ohkolan lämpökeskuksessa ylläpidetään valmius lämmöntuotantoon mahdollisten lämmönjakelun häiriötilanteiden varalta, mistä johtuen myös tässä tapauksessa investoidaan uuteen POK-polttimeen ja -säiliöön. Kohtaan 10 (suunnittelu ja projektointi) on sisällytetty mm. hankintoihin liittyvät kilpailutustoimenpiteet sekä kohtaan 9 liittyvä verkostosuunnittelu. Kohdan 11 varaukset kattavat 15 % kohtien 1 10 kokonaisinvestoinnista. Taulukko 10. Investointitarpeet, Ohkolan liittäminen Kellokosken lämpöverkostoon Hankinnan kohde Kustannus ( ) 1 Uusi poltin 4 MW:n kattilaan (kattila 2) Uusi poltin 1 MW:n kattilaan (kattila 1) Maakaasu/POK -kuumavesikattila 4 MW Savupiippujen saneeraus Vanhan öljysäiliön purku yms, Kellokoski Vanhojen öljysäiliöiden purku yms, Ohkola Uusi POK-säiliö 100 m 3, Kellokoski Uusi POK-säiliö 25 m 3, Ohkola Kaukolämpölinja (1 300 m, putkikoko DN 80) Suunnittelu ja projektointi Varaukset (15 %) Investoinnit yhteensä

13 HUS-Tilakeskus 13/18 4. INVESTOINTIEN VAIKUTUS LÄMMÖN OMAKUSTANNUSHINTOIHIN 4.1. VE1 Tässä esitetään arvio lämmön omakustannushintojen kehittymisestä siinä tapauksessa, että toimintaa jatketaan nykyiseen tapaan. Kustannuslajeittain eritelty kustannusarvio on esitetty kohdassa Sairaaloiden energia- ja tehotietojen on oletettu pysyvät samoina kuin vuonna 2008, kulutusennuste/ -arvio on esitetty kohdassa Pääomakustannukset Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden kokonaisinvestointien pääomakulut on esitetty taulukossa 11. Kokonaisinvestointi on jyvitetty laskenta-ajalle 15 vuotta käyttäen 5 %:n laskentakorkoa. Uusien investointien lisäksi myös Kellokosken lämpökeskukseen vuonna 2001 hankittu 4 MW:n maakaasukattila on huomioitu laskennassa. Taulukko 11. Investointien pääomakustannukset tarkastelussa VE1 Kellokoski Ohkola Kattila 4 MW v Uudet hankinnat Investoinnit yhteensä Annuiteettitekijä 15 a, 5 % 0, ,09634 Pääomakulut /a Käyttökustannukset Laskennassa käyttökustannukset pysyvät samoina kuin nykytilanteessa. Käyttökustannukset on esitetty kohdassa 2.3 taulukossa Vuosittaiset kokonaiskustannukset Kohteiden laskennalliset kokonaisvuosikustannukset on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Lämmönhankinnan laskennalliset kokonaisvuosikustannukset, VE1 Kellokoski Ohkola Pääomakustannukset /a Käyttökustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Omakustannushinnat Taulukko 13 esittää lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden. Lisäksi taulukossa on esitetty omakustannushintojen muodostuminen kustannuslajeittain.

14 HUS-Tilakeskus 14/18 Taulukko 13. Lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden, VE1 Kellokoski Ohkola Pääomakustannukset /MWh 6,8 6,9 Polttoainekustannukset /MWh 68,1 49,7 Muut käyttökustannukset /MWh 5,9 7,7 Yhteensä (alv 0 %) /MWh 80,8 64,3 Yhteensä (alv 22 %) /MWh 98,6 78, VE2 Tässä esitetään arvio lämmön omakustannushinnasta siinä tapauksessa, että Ohkolan sairaala liitetään Kellokosken sairaalaan lämpöverkostoon. Eritelty kustannusarvio on esitetty kohdassa Sairaaloiden energia- ja tehotietojen on oletettu pysyvät samoina kuin vuonna 2008, kulutusennuste/ -arvio on esitetty kohdassa Kulutusennuste Laajennetun lämpöverkon kulutusennuste on esitetty taulukossa 14, ja se perustuu vuoden 2008 polttoaineen kulutustietoihin (kohta 1.2). Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämpöverkkojen kulutusennuste/ -arvio on esitetty taulukossa 3. Taulukko 14. VE2-tarkastelun kulutusennuste Kellokoski + Ohkola Polttoaine-energia MWh/a Lämmöntuotanto MWh/a Lämmönkulutus MWh/a Tilausteho kw Mitoitusteho kw Pääomakustannukset Kohdassa esitetyt investoinnit on huomioitu laskennassa annuiteettimenetelmällä siten, että korkokantana on käytetty 5 % ja takaisinmaksuaikana 15 vuotta. Koska tehtävänantona oli tarkastella lähitulevaisuuden (noin 5 vuotta) investointeja, laskenta huomioi myös Kellokosken lämpökeskukseen vuonna 2001 hankitun maakaasukattilan. Vuotuiset pääomakustannukset on esitetty taulukossa 15. Taulukko 15. Investointien pääomakustannukset tarkastelussa VE2 VE2 Kattila 4 MW v Uudet hankinnat Investoinnit yhteensä Annuiteettitekijä 15 a, 5 % 0,09634 Pääomakulut /a

15 HUS-Tilakeskus 15/ Käyttökustannukset Arvio lämmöntuotannon ja -jakelun vuosittaisista käyttökustannuksista VE2-tarkastelussa on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16. Lämmöntuotannon ja -jakelun käyttökustannukset VE2 Lämpöverkosto: Pumppauskustannukset /a Käyttö- ja kunnossapitokustannukset /a Lämmön tuotanto: Omakäyttösähkö /a Kunnossapito- ja käyttökustannukset /a Maakaasun tehomaksu (5 850 /kk) /a Muut polttoaine-kustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Vuosittaiset kokonaiskustannukset VE2-tarkastelun laskennalliset kokonaisvuosikustannukset on esitetty taulukossa 17. Taulukko 17. Lämmönhankinnan laskennalliset kokonaisvuosikustannukset VE2 Pääomakustannukset /a Käyttökustannukset /a Yhteensä (alv 0 %) /a Omakustannushinta Taulukko 18 esittää lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden. Taulukossa on lisäksi esitetty omakustannushinnan muodostuminen eri kustannuslajeittain. Taulukko 18. Lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden, VE2 VE2 Pääomakustannukset /MWh 9,5 Polttoainekustannukset /MWh 65,1 Muut käyttökustannukset /MWh 5,8 Yhteensä (alv 0 %) /MWh 80,4 Yhteensä (alv 22 %) /MWh 98,1

16 HUS-Tilakeskus 16/18 5. YHTEENVETO Tehtävänantona oli määrittää lämmön omakustannushinnat Kellokosken ja Ohkolan sairaaloissa nykytilanteessa sekä lähitulevaisuudessa ja vertailla hintoja ulkoistetun energian hintaan. Tässä kappaleessa esitetään yhteenveto selvitystyön tuloksista. HUS vastaa itse Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden lämmönhankinnasta. Edellä on esitetty arviot lämmönhankinnan vuosittaisista kokonaiskustannuksista ja lämmön omakustannushinnoista seuraavissa tilanteissa: - nykytilanne - tulevaisuuden tarkastelu VE1, toiminta jatkuu nykyisellään - tulevaisuuden tarkastelu VE2, Ohkola liitetään Kellokosken lämpöverkostoon Fortum on esittänyt kesäkuussa 2009 tarjouksen Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden liittämisestä kaukolämpöön keskihintaan 46,5 /MWh (alv 0 %). Vuosittaiset kokonaiskustannukset olisivat esityksen mukaan luokkaa /a. Taulukossa 19 on esitetty lämmön omakustannushinnat nykytilanteessa ja VE1- tarkastelussa. Taulukossa 20 on esitetty lämmön hinnat kaukolämpövaihtoehdoissa, ts. VE2-tarkastelun omakustannushinta ja Fortumin kaukolämpötarjouksen mukainen lämmön keskihinta. Taulukko 19. Lämmön omakustannushinnat tuotettua lämpöenergiaa kohden, nykytilanne ja VE1-tarkastelu Tarkastelu Kellokoski Ohkola /MWh (alv 0 %) /MWh (alv 22 %) /MWh (alv 0 %) /MWh (alv 22 %) NYT 75,7 92,4 57,4 70,0 VE1 80,8 98,6 64,3 78,4 Taulukko 20. Lämmön omakustannushinta tuotettua lämpöenergiaa kohden VE2- tarkastelussa vs. Fortumin kaukolämpötarjous /MWh (alv 0 %) /MWh (alv 22 %) VE2 80,4 98,1 FORTUM *) 46,5 56,7 *) Rehnström, K., Taulukko 21 puolestaan esittää arviot vuosittaisista kokonaiskustannuksista nykytilanteessa, VE1- ja VE2-tulevaisuudentarkasteluissa sekä Fortumin kaukolämpötarjouksen mukaisen vuosikustannusarvion. Taulukko 21. Arvio vuosittaisista kokonaiskustannuksista eri lämmönhankintavaihtoehdoissa Vuosittainen kustannus, /a (alv 0 %) NYT VE VE FORTUM *) *) Rehnström, K.,

17 HUS-Tilakeskus 17/18 Esitettyjen kustannuksien perusteella lämmönhankinnan ulkoistaminen vaikuttaa varteenotettavalta vaihtoehdolta. Suunniteltaessa lämmönhankinnan ulkoistamista on huomioitava seuraava: erityisalojen hankintalain EU-kynnysarvo tavara- ja palveluhankintojen tapauksessa on , mikä Fortuminkin kesäkuun 2009 mukaisessa tarjouksessa ylittyy sopimuskauden ollessa pidempi kuin yksi vuotta. Tämä edellyttää julkisen hankintalain mukaista hankintamenettelyä, julkista kilpailutusta. Taulukossa 22 on esitetty yhteenveto ulkoistetun ja oman lämmöntuotannon hyödyistä ja haitoista. Oma lämmöntuotanto vaatii yritykseltä asiantuntemusta ja sitoo sen resursseja. Investointiprojektien läpivienti, päivittäinen käyttö ja huoltotoimenpiteet sekä polttoaineen hankinta edellyttävät perehtymistä lämmöntuotantoon. Ulkoistamisen suurimmat hyödyt ovat resurssien vapautuminen ydinliiketoimintaan sekä suuremman. Toisaalta on muistettava, että ulkopuolinen toimittaja haluaa toiminnastaan tuottoja. Taulukko 22. Lämmönhankinnan ulkoistus vs. oma tuotanto, arvioidut hyödyt ja haitat HYÖDYT (+) HAITAT (-) OMA TUOTANTO ULKOISTUS - Hyväkuntoinen lämmöntuotantolaitteisto, jolla hyvin käyttöikää jäljellä - Mahdollisuus itse vaikuttaa lämmön hintaan - Omistus, voi päättää asiat - Kustannussäästöt - Ei sido henkilöstöresursseja - HUS:n rooli vain asiakas, joka maksaa lämmöstä kulutuksensa perusteella - Korkeat kustannukset - Sitoo resursseja - Vaatii asiantuntemusta - Vaatii koulutusta (nykyisen isännöitsijän jäädessä eläkkeelle) - Riippuvuus toimittajasta - Lämmön hintakehitys? - Toimittaja haluaa tuottoja riskien siirtämisestä ulkopuoliselle on maksettava On huomattava, että Fortumin tarjous perustuu teho- ja energiankulutusarvioihin, jotka on määritetty rakennustilavuuksista keskimääräisten ominaisteho- (W/m 3 ) ja ominaiskulutustietojen (kwh/m 3 ) perusteella. Ko. esityksessä (Rehnström, K., 2009) Kellokosken sairaalaalueen liittymistehoksi on arvioitu noin 2,6 MW tässä selvityksessä ko. tehoksi on arvioitu 3,6 MW. Todellisten Fortumin kaukolämpökustannuksien selvittäminen edellyttää tarjouksen tarkentamista.

18 HUS-Tilakeskus 18/18 LÄHTEET Energiasanomat 7/2009. Energiaverojen korotuksen vaikutus kaukolämmön hintaan. (URL: ) Energiateollisuus ry, 2008a. Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry, 2008b. Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset Energiateollisuus ry, Kaukolämmön käsikirja, 566 s. Fortum Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden liittäminen kaukolämpöön. Kristian Rehnström. H17/1995. Öljy- ja maakaasulämpökeskukset. Lämpölaitosyhdistys ry, ISSN HUS hallituksen kokous, Kokous / Pykälä 9. (URL: ) K1/2003. Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (päivitetty versio ). ET ry:n julkaisuja. Kukkola, O., Isännöitsijä Oiva Kukkola, Kellokosken sairaala. Tiedonantoja puhelimitse elokuussa Puhelut Harjulehto Kukkola. L&T, Öljysäiliön tarkastuspöytäkirja n:o Tarkastuslupa 3495/33/2002. Tarkastuksesta vastaava henkilö: Eero Piltonen. L&T, Öljysäiliön tarkastuspöytäkirja n:o 2982 ja Tarkastuslupa 3495/33/2002. Tarkastuksesta vastaava henkilö: Eero Piltonen Maakaasuyhdistys ry, Maakaasukäsikirja. Oy Tehdaspiippu Ab, Ralf Ekblom, työtarjoukset Piltonen, E., Eero Piltonen, öljysäiliöiden tarkastuksesta vastaava henkilö, Lassila & Tikanoja Oy. Tiedonantoja puhelimitse ja sähköpostitse Rehnström, K., Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden liittäminen kaukolämpöön. Fortum Heat, Kristian Rehnströn, Riikonen, A., Kaasun käyttökohteiden putkistot sekä käyttölaitteiden sijoittaminen ja varustelu. Julkaisu M 5, 3. painos. Tammikuu Gasum Oy. Riikonen, A., Maakaasun ja nestekaasun palaminen. Julkaisu M 6, 2. painos. Helmikuu Gasum Oy. Salminen, J., Juha Salminen, tuotepäällikkö, kaasu- ja öljykattilalaitokset, Vapor Oy. Tiedonantoja sähköpostitse syyskuussa Valta, S., Sirkka Valta, HUS. Tiedonantoja sähköpostitse elokuussa 2009.

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys Parikkalan kunta 1/8 Parikkalan kunta 30.01.2014 Ville Korpinen Kangasvuorentie 10 FIN-40320 JYVÄSKYLÄ FINLAND Tel. +358-14-4467 111 Fax +358-14-4467 123 Parikkalan kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...

Lisätiedot

Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010

Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010 Piisilta 1 Micropolis 91100 1(4) Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010 Laatija Osoite Puh./ fax Sähköposti Planora Oy PL 43 (Voudintie 6) 044 7819 310 etunimi.sukunimi@planora.fi

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2014

Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2014 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2015 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi KAUKOLÄMPÖ Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä 2015 www.jyvaskylanenergia.fi Neljä esimerkkiä hinnoittelun muutoksesta Esimerkki 1 : Teollisuuskiinteistö Esimerkki 2: Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu

Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Tulokset 214 Sisältö 1. Selvityksen tausta ja toteutus 2. Tapausesimerkkien kuvaus 3. Tulokset 4. Yhteenveto ja tulosten tarkastelu Liite 1: Arviointiin

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080 Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 )

KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 ) KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 ) Kuntalaki vaatii, että kunta yhtiöittää sellaisen liiketoimintansa, joka toimii markkinoilla kilpailu-tilanteessa. Tällaista toimintaa Siikalatvan

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus LUONNOS 7.11.2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kohdekatselmusten raportoinnista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään energiatehokkuuslain

Lisätiedot

Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti

Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti Esityksen sisältö: Arvioinnissa käytetyn kasvihuoneen rakenne Mielikuva kasvihuoneesta kylmässä pohjolassa todellisuus Kehittyvä

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Aartapolku 41 48410 KOTKA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5)

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5) 21600 PARAINEN 1(5) YLEISTÄ Paraisten Kaukolämpö Oy:n hinnoittelu perustuu kolmeen tariffipohjaiseen maksuun: Liittymismaksu Perusmaksu Energiamaksu on kertaluonteinen maksu, jonka asiakas maksaa liittyessään

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.3.2016

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Oy 1.3.2016 Verkkopalveluhinnasto Caruna Oy 1.3.2016 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon liittyvän

Lisätiedot

BB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille

BB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille BB 24/7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen ulkopuolella 2,8 miljoonaa suomalaista

Lisätiedot

Kaukolämpöverkoston laskenta ja biokattilan mitoitus- ja kannattavuuslaskenta

Kaukolämpöverkoston laskenta ja biokattilan mitoitus- ja kannattavuuslaskenta PYHÄJOEN KUNTA Kaukolämpöverkoston laskenta ja biokattilan mitoitus- ja kannattavuuslaskenta Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26211 Raportti 1 (22) Vinnamo Hannu Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5)

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5) 1(5) 1. Sopijaosapuolet Punkalaitumen kunta (jäljempänä Ostaja) Y-tunnus 0138037-5 Vesilahdentie 5 31900 PUNKALAIDUN Punkalaitumen Biotrio Oy (jäljempänä Myyjä) Y-tunnus 2625431-6 Karjanmaantie 55 31900

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ

HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ Yhteenveto 4 1. Hiekkalahden aluelämpö 6 1.1 Tehon- ja lämmitysenergian tarve 6 1.2 Tunnusluvut 6 1.3 Kiinteistöt 6 1.4 Valtekin halli, L1 7 1.5 Liuhan halli, L2

Lisätiedot

Hangon länsisataman asemakaavan kaavatalousselvityss

Hangon länsisataman asemakaavan kaavatalousselvityss s 6.3.20133 2 (12) 6.3.2013 SISÄLTÖ 1 ESIPUHE... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTA... 3 3 SELVITYKSEN TARKOITUS... 3 4 VAIHTOEHTOJEN KUVAUS... 3 5 LASKELMAN LÄHTÖTIEDOT... 6 5.1 Investoinnit... 6 5.2 Sataman tuotot

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013

Verkkopalveluhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Verkkopalveluhinnasto Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 1. neljännes Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan polttonesteiden kuluttajahinnat laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

ENERGIATARVESELVITYS

ENERGIATARVESELVITYS ENERGIATARVESELVITYS Mustikkakankaan Teollisuusalue Ylöjärvellä 6.5.2015 Vesa Ketola Suomen Energiakatsastus Oy 0400-261503 vesa.ketola@energiakatsastus.fi 23.9.2015 Esipuhe Tämä tutkimus on osana PUUTA-hanketta.

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot