Tomi ja Susanna Tuominen 22 vuotta yhdessä. Olimme vakavissamme alusta asti

Transkriptio

1 Vammaisten seksuaalisuus on yhä vaiettu asia s. 8 Sinkkuna kohti kesää s / 2010 Tomi ja Susanna Tuominen 22 vuotta yhdessä Olimme vakavissamme alusta asti Ketju

2 Ketju 2/2010 VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyesti Koonnut Petri Kiuttu 32 Kolumni Jarkko Martikainen ja erilaisuus. 33 Ketju 40 vuotta sitten 48 Tutkimuksessa tapahtuu Kristiina From väitteli erityispedagogiikasta ja erityistä tukea tarvitsevista lapsista kysymystä alan ammattilaiselle Maria Rajala on työskennellyt 20 vuotta Espoon Riilahden toimintakeskuksessa fysioterapeuttina ja seksuaalineuvojana. Taskun pohjalle on jäänyt kosolti iloa pienistä arjen asioista ja onnistumisista. seksuaalisuus 8 Riitta Palonen-Munnukka Kehitysvammaisten hoitaja ja seksuaaliterapeutti kirjoitti sanottavansa kirjaksi. 12 Tämä on meidän juttu! Susanna ja Tomi Tuominen hemmottelevat usein toisiaan. 16 Asiat eivät parane vaikenemalla Seksuaalineuvoja, draamapedagogi Anu Hagmanin mukaan on harhakäsitys, että vain kehitysvammaiset naiset ovat seksuaalisen hyväksikäytön riskiryhmässä. Siihen ryhmään kuuluvat myös nuoret miehet. Tehokkain ase hyväksikäyttöä ja sen yrityksiä kohtaan on turvakasvatus ja tieto. 20 Autistiset nuoret ja seksi. Ajatuksia vaikeasta aiheesta. 22 Kehitysvammaisten seksuaaliopetus on tärkeää Kehitysvammaisilla on aivan samanlaiset seksuaaliset tarpeet kuin muillakin kansalaisilla, kirjoittavat Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen terveydenhoitajaopiskelijat opinnäytetyössään. 24 Kehitysvammaisilla on oikeus seksuaalisuuteen siinä missä muillakin Ryhmäkodissa eletään täyttä elämää. Täällä aikuisilla ihmisillä on oikeus asua yhdessä ja katsella vaikkapa aikuisviihde-elokuvia. Rajat ovat kaikkien tiedossa, samoin kuin se, mikä on sallittua ja mikä ei. 26 Kaikilla meillä on tunteet Tarja Sandberg on kliininen seksologi. Sandberg on työskennellyt kehitysvammaisten parissa 20 vuoden ajan. Nykyisin Sandberg työskentelee Väestöliitossa. 28 Sinkut kirmaavat kohti kesää Talvenselkä on taittumassa, mutta missä on mun kultani! Kun keväinen valo lisääntyy, ihminen alkaa hamuta ihmisen luo. Lahtelaiset sinkut pohtivat ilman paria elämisen iloja ja murheita. nähtyä ja koettua 30 Retkiluistelu onnistuu istualtaankin Retkiluistelun käsite avartuu, kun suuntaa Aikuis-Malikkeen matkassa jäälle. 34 Antti pitää paikat järjestyksessä Antti Kuosmalla on Aspergerin oireyhtymän diagnoosi. 37 Erityisopettaja Linda J. Burkhart: Kehitysvammaiset ovat yhteiskunnan jäseniä, eivät erikoisyksilöitä. 38 Kuorosotatsemppareilla vauhti päällä Kuorosodan hämeenlinnalaiskuoroa, sen johtajaa Sania ja kehitysvammaista laulajaa Sami Katajistoa kannustettiin kurkut käheinä. 42 Ammattiopistossa etsitään omaa vahvuusaluetta Turussa opiskellaan elämää, ei koulua varten. 46 VAMPO valmistui Esteettömyys on tulevaisuuden kilpailuvaltti. 47 Ruotsissa henkilökohtainen avustaja on oikea ammatti Ruotsissa avustajan ammatti on kokopäiväinen ja oikea työ. Näin on ollut jo pitkään. Kannen kuva: Tiiu Kaitalo Ketju Kehitysvamma-alan lehti 46. vuosikerta Ilmestyy kuudesti vuodessa, ISSN Toimitus Viljatie 4 A, Helsinki, puhelin (09) , telekopio (09) Päätoimittaja Veli-Pekka Sinervuo Toimittaja Petri Kiuttu, petri.kiuttu@kvl.fi Taitto Marja-Liisa Laitala Julkaisija Kehitysvammaliitto ry, Viljatie 4 A, Helsinki Toimitusneuvosto Kirsi Savolainen, Arja Jussila, Tarja Klemola, Paula Holm, Petri Helander, Osmo Raaska, Vellamo Vehkakoski, Heli Eskanen Tilaukset Puhelin (09) 2 Ketju Tilaushinta 2010: 25 e, jatkuva tilaus 22 e/vuosi Osoitteenmuutokset Merja Rämö (09) , lehtitilaukset@kvl.fi Ilmoitukset tiedotus@kvl.fi Painopaikka Sälekarin Kirjapaino Oy Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä aineistosta. Aikakauslehtien Liiton jäsen

3 pääkirjoitus Puheeksi ottamisen tuska voisi kuvitella, että päivittäisen mielenkiinnon kohteita olisi helpompi käsitellä verrattuna harvinaisempiin ilmiöihin. Kokemuksen ja pohdintojen luulisi tuovan itse kullekin helpotusta asian käsittelyyn. Yhtä lailla lisääntyneen tiedon pitäisi jättää jälkensä ilmiön hahmottamiseen. Seksuaalisuuden kohdalla näin ei ole käynyt tai ainakin olemme vielä luontevan suhtautumisen matkan alkutaipaleella. Kehitysvammaisten kanssa työskentelevät tuntevat usein voimattomuutta, kun pitäisi keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista. Luontevat sanat eivät tahdo löytyä tarvittaessa. Riittämättömällä keskusteluyhteydellä on omat negatiiviset vaikutuksensa. Heijasteina on helposti haastavaa käyttäytymistä tai ongelmia itsetunnon kehittymisessä. Työyhteisöjen pitää suhtautua tähän asiaan vakavasti ja tarvittaessa hakea koulutuksellista apua muualta. Omien asenteiden nollaus voi toimia hyvänä sysäyksenä luontevaan suhtautumiseen seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Kehitysvammaiset voivat toimia myös välittömyydessä ja avoimuudessa muille esimerkkeinä. Kiinnostuksen, kiihottumisen sekä myös epäonnistumisen ja surun tunteiden käsittelylle tulisi olla tilansa ja tarvittaessa myös oikeanlainen tuki. Seksuaalisuuteen asetetut rajat ovat helposti liikaa ulkoapäin annettuja ja keinotekoisia. Niin kauan kun ketään ei alisteta, käytetä hyväksi tai loukata ollaan yleensä turvallisilla vesillä. Tärkeämpää on jokaiselle yksilölle löytää oma tapansa seksuaalisuuden toteuttamiseen. Seksuaalikasvatuksella ja tiedolla laajemminkin on myös tärkeä roolinsa. Ne osaltaan helpottavat omien tunteiden ja tarpeiden tunnistamista. Seksuaalinen hyvinvointi onkin kaupallistuneessa kulttuurissa entistä tärkeämpi tavoite. Veli-Pekka Sinervuo Ketju

4 Diana Ong/Lehtikuva, Stalker Ketju

5 Riitta Palonen-Munnukka kirjoitti oman turhautumisen pakosta Kun kysymys kuuluu: Mitä niille rakkaudesta puhuu? Riitta Palonen-Munnukka on seurannut kehitysvammaisten, heidän omaistensa ja henkilökunnan elämää läheltä kohta kahden vuosikymmenen ajan. Viime vuonna Palonen-Munnukka julkaisi lähinnä alan ihmisille suunnatun kirjan Mitä niille rakkaudesta puhuu. Kirjassa hän käsittelee kehitysvammaisten arkea ammattilaisen näkökulmasta ja kertoo omasta turhautumisestaan käytännön hoitotyössä. Palonen- Munnukka on peruskoulutukseltaan kehitysvammaisten hoitaja sekä seksuaalineuvoja ja erityistason seksuaaliterapeutti. Teksti ja kuva Petri Kiuttu että kirjoittamani teos toisi helpotusta kehitysvamma-alan työntekijöiden Toivon, arkeen. Kehitysvammaisten kanssa työtä tekevät henkilöt työskentelevät asuntoloissa tosi lähellä asiakasta. Kokonaisvaltainen palvelu ja tuki vaatii kyllä jo omankin seksuaalihistorian läpikäymistä. Jos ihminen kohtaa työssään asian, jota ei ole itse työstänyt ja läpikäynyt, niin hoitaminen on vaikeaa. Kehitysvammaiset pelaavat aivan samaa peliä kuin valtaväestö, säännöt vain ovat hiukan erilaiset. Se tekee siitä haastavaa. Henkilökunnan näkökulma Riitta Palonen-Munnukka sanoo, että mikäli työntekijä ei halua ottaa osaa asiakkaan seksuaaliterveyskasvatukseen, niin vähin mitä hän voi tehdä, on ohjata asiakas eteenpäin. Kehitysvammaisen ihmisen ymmärryksen rakenne on kuin risa tietokone. Siellä on paljon tietoa, joka ei ole kanavoitunut oikeaan suuntaan. Seksuaalisuuden kehitysvaiheissa on useita portaita. Porrastasolta toiselle siirtyminen edellyttää paljon lisääntyvää tietoa. Ylihypätyt ja vajaasti työstetyt portaat johtavat vaikeisiin tilanteisiin seksuaalisuuden tasolla. Palonen-Munnukka korostaa, että kyseessä on inhimillinen ja ymmärrettävä asia, josta ei ole syytä syyllistää kehitysvammaisia eikä ohjaajia. Vasta viime vuosina vammaisten seksuaalisuudesta on alettu puhua, se on ollut tabu ja on osin vieläkin. Kehitysvammaisenkin lapsen tulisi saada tietoa seksuaalisuudesta vanhemmiltaan. Se on tärkeä osa yksilön identiteetin rakentumista kohti täysipainoista aikuisuutta. Palonen-Munnukan mukaan jo pelkästään selkeällä ohjauksella ja pelisäännöillä päästään laitoksissa pitkälle. Oma huone on yksityinen paikka, jossa voi vetäytyä omiin oloihinsa. Henkilöstön vaihtuvuus on suurta, joten perehdyttäminen on välttämätöntä. Uusi työntekijä tulee todennäköisesti jossain vaiheessa työssään kohtaamaan asiakkaan taholta ainakin lievää lähentelyä. Siihen pitäisi osata reagoida oikealla tavalla. Eivätkä lähentelyt koske pelkästään naishoitajia, naispuoliset asiakkaat lähentelevät kyllä mieshoitajia. Tilanne on haasteellinen, koska esimerkiksi kehitysvammainen nainen saattaa kokea, että miespuolinen työntekijä on ihastunut häneen. Kehitysvammaiset pelaavat aivan samaa peliä kuin valtaväestö, säännöt vain ovat erilaiset. Ketju

6 Riitta Palonen-Munnukka väittää, että kehitysvammaisten seksuaalisuus on yhä vaikea asia. Pimeä seksuaalisuus Riitta Palonen-Munnukka on työskennellyt paljon niin sanotun pimeän seksuaalisuuden parissa. Hänen asiakkaanaan on ollut sekä hyväksikäytettyjä että hyväksikäyttäjiä. Kehitysvammainen saattaa olla helppo hyväksikäytön kohde, varsinkin, jos hän on liikkeellä yksin. Hän ei ehkä osaa sanoa ei, ja karkkia tai rahaa antava setä tai täti voi olla kiva. Yleensä hyväksikäyttötilanteet jäävät uhrin omaisen salaisuudeksi. Pienen palkkion lisäksi jää muistoksi kipu, hämmennys ja muita merkkejä, joiden perusteella nämä tapaukset yleensä paljastuvat. Myös kehitysvammaisten henkilöiden keskuudessa tapahtuu heikomman hyväksikäyttöä ja lahjontaa. Paljastuneista hyväksikäyttötapauksista tehdään aina rikosilmoitus. Valitettavasti rikosten uusiminen on melko yleistä. Kehitysvammaiselle saattaa olla myös vaikeuksia ymmärtää tekoaan ja sitä seuraavaa oikeudenkäyntiä. Palonen-Munnukan mukaan näistä asioista ei juuri puhuta julkisesti, ei edes työkavereiden kesken. Koulutuspäivillä tarinoita kuitenkin liikkuu. Seksuaalisuus joka tulee yllättäen Kehitysvammaisen lapsen seksuaalisuus tuntuu usein tulevan vanhemmille yllätyksenä. Se on hämmentävä asia, joka nostaa esiin kysymyksiä ja ihmetystä. Yhtenä syynä tähän saattaa olla kehitysvammaisen lapsen syntymän aiheuttama alkujärkytys, joka seuraa mukana aikuisuuteen ja jopa koko elämän ajan. Vammaton lapsi tajuaa jossakin vaiheessa, että tämä on hänen elämänsä ja hän tekee itse omat valintansa. Kehitysvammaisen kohdalla tämä vaihe jää usein väliin, kunnes murrosiän muutokset nostavat aiheen esille. Keho toimii. Mielestäni kaikki, jotka ovat tekemisissä kehitysvammaisen kanssa säännöllisesti, ovat tavallaan seksuaalikasvattajia. Mielestäni kaikki, jotka ovat tekemisissä kehitysvammaisen kanssa, ovat seksuaalikasvattajia. 10 Ketju

7 Tomi ja Susanna ulkoilevat usein yhdessä. Talvisäässä Tomi laulaa armaalleen Kotini-virttä eli Tiedän paikan armahan -laulua. Susanna ja Tomi Tuominen Se oli rakkautta ensisilmäyksellä Tomi Tuominen, 41, iski silmänsä Susannaan Alavuden erityisammattikoulussa vuonna Down-pari on pitänyt yhtä siitä lähtien. Kihloihin mentiin pari vuotta myöhemmin näyttävästi koulun juhlasalissa, ja naimisissa pariskunta on ollut jo 15 vuotta. Teksti Petri Kiuttu Kuvat Tiiu Kaitalo 12 Ketju

8 Tomi ja Susanna Tuominen iltapäiväkahvittelevat pariskunnan viihtyisässä ja valoisassa kodissa Riihimäen Inkilänhovissa. Tomi kertaa kahvihetken lomassa pariskunnan rakkaustarinan vaiheita. Tomi vakuuttaa, että hänen osaltaan rakastuminen tapahtui hetkessä, ensisilmäyksellä. Susanna nyökyttelee vieressä, vaikka suhtautuikin aivan aluksi Tomin innokkuuteen hiukan varovaisesti. Kyllä me olimme vakavissamme aivan alusta asti. Tämä on meidän juttu! Sen tiesi ja tunsi heti. Tomin opiskelu päättyi Alavudella vuonna 1990, jolloin pariskunta oli seurustellut parin vuoden ajan. Tomi valmistui puulinjalta ja Susanna vuotta myöhemmin kudontalinjalta. Eteen tuli väistämätön erotus, ainakin hetkeksi. Tomi päätti silloin kihlata Susannan ja varmistaa näin suhteen pysyvyyden. Polvistuin silloin Susannan eteen ja pyysin häntä vaimokseni. Samalla pujotin sormuksen hänen sormeensa. Näin yksinkertaisesti. Kaikki tapahtui vähän kuin pala palalta. Tiesin kyllä alusta saakka, että tässä on minun elämäni nainen, Tomi hehkuttaa. Kun Susanna palasi Etelä-Pohjanmaalta pääkaupunkiseudulle, oli edessä yhteen muutto. Tomin mukaan se oli väistämätöntä ja myös välttämätöntä, koska Susanna on kotoisin kaukaa Taivalkoskelta Koillismaalta. Yhteen meneminen oli vankka päätös. Ajattelin, että en päästä häntä enää takaisin pohjoiseen. En halunnut, että tämä juttu jää vain pelkäksi koulurakkaudeksi. Enkä myöskään halunnut elää elämääni yksin. Soittelin kyllä kotiin perheelleni, kun olimme menneet kihloihin. Kerroin siinä sitten, että olin mennyt kihloihin. Eipä siinä sen kummempaa. Sanoivat, että et sitten muistanut meille kertoa etukäteen, Tomi kertoo. Tomi on kova HPK-fani. Käyn otteluissa aina, kun pääsen paikalle. Kyllä HPK nousee vielä tänäkin keväänä mitalipeleihin! Pariskunnan häät olivat Riihimäen keskuskirkossa, vieraita oli paikalla 111. Hemmottelemme usein toisiamme Susanna ja Tomi viihtyvät hienosti kodissaan Inkilänhovissa. Pariskunta on asettunut aloilleen, eikä halua enää muuttaa minnekään. Tomin ja Susanna asuvat tuetus- Kyllä me olimme vakavissamme alusta asti. Ketju

9 Tomi on soittanut muutaman vuoden bongorumpuja. Kyllästyin kitaransoittoon. Meillä tuppaa olemaan hauskaa. sa asunnossa, jossa käy kerran viikossa siivooja ja pyykinpesu hoidetaan. Pariskunta ei kokkaile itsenäisesti kotona, mutta mikroaaltouuni on ahkerassa käytössä. Tomin herkkuruoka on maksalaatikko, jota hän söisi vaikka joka päivä. Kyllä tämä on meidän paras kotimme. Täältä emme halua muuttaa ikinä pois. Susanna ja Tomi käyvät jokaisena hääpäivänään syömässä ulkona. Pariskunta muistaa kuitenkin hemmotella toisiaan myös arkena. Hellimme ja hemmottelemme toisiamme päivittäin. Tosin kutittelu on vähän jäänyt jo, kun olemme kuitenkin tällainen vanhempi pari, Tomi naurattaa. Meillä tuppaa olemaan hauskaa. Tomi on eläväinen supliikkimies, joka flirttailee myös muiden naisten kanssa. Hän kertoo olevansa sydänystävä monienkin eri naispuolisten henkilöiden kanssa. Susanna on kuitenkin se yksi ja ainoa Tomin sydämenvalittu. Eikä Susanna ole moksiskaan vaikka Tomi innostuu joskus pitämään peliä. Emme me ole mustasukkaista laatua. Me olemme vankka aviopari. Saahan sitä naisia nyt kauniiksi sanoa, Tomi puolustautuu. Susanna ja Tomi vakuuttavat viihtyvänsä kahdestaan. Esimerkiksi lemmikkieläinten pito on asuntolassa kielletty. Tomi muistuttaa kuitenkin pariskunnan vaikuttavan kokoisesta pehmoeläinarmeijasta. Näissä onkin hoitamista kylliksi. Menoa ja meininkiä riittää Tomi ja Susanna ovat aktiivinen pariskunta. He käyvät molemmat päivätöissä Riihimäen toimintakeskus Rivakassa. Sen li- säksi molemmat harrastavat monipuolisesti kaikenlaista, kuten musiikkia ja käsitöitä. Yhdessä he käyvät näytelmäkerhossa. Susanna harrastaa myös luovaa maalausta. Vapaita iltoja ovat tiistai, perjantai ja lauantai. Silloin ollaan vain kotona ja katsellaan televisiota. Kauniita ja rohkeita ja Salattuja elämiä, pariskunta nauraa. Viikonloppuisin on rauhallisempi meininki. Silloin ei tarvitse olla koko ajan menossa ja töissä. Emme me mitään erityistä tee. Vapaaajan vietto sinänsä on kivaa. Käymmehän me toki joskus kyläilemässä. Tomi työskentelee Riihimäen toimintakeskus Rivakan ompelimossa, Susanna samassa paikassa kankaankudontapuolella. Molemmat ovat tyytyväisiä työhönsä ja työpaikan hyvään ilmapiiriin. Tomia harmittaa hiukan se, ettei hän enää pysty työskentelemään puupuolella, koska koneet pelottavat miestä sen verran paljon. Hänen tavoitteenaan on vielä joku päivä kouluttautua uudelleen kulttuurialalle Kiipulan ammattiopistossa. Tomin ja Susanna elämä on siinä määrin hyvässä kuosissa, että he eivät haaveile mistään erityisestä. Ihanteellinen tila ja haave sinänsä monelle. Yhteisillä 80-vuotispäivillämme esiintyi Saija Varjus. Se oli yksi elämäni parhaista päivistä! Hieno yllätys, itku siinä meinasi tulla, kova Saija Varjus -fani Tomi hehkuttaa. 14 Ketju

10 Tomi on ristinyt pariskunnan olohuoneen upseerikerhoksi. Kivasti sisutetun huoneen keskellä on mukava sohva ja seinällä on marsalkka Mannerheimin kuva. Ketju

11 Tulevia Tutkimus- ja kehittämiskeskuksen koulutuksia kevät 2010 TIKOTEEKKI KOULUTTAA - Uusinta tietoa kehitysvammaisuudesta -koulutus Joensuu - Psykososiaalisen hyvinvoinnin haasteita -seminaarisarja: II seminaari Helsinki III seminaari Helsinki - Toimintakyvyn arviointi -koulutus: Helsinki Lisätietoja koulutuskalenterissamme: fi/koulutus/kalenteri.html Osoitteessa tietoa myös syksyn 2010 koulutuksista. Seksuaalisuuden tukeminen Aika: Paikka: Kehitysvammaliitto, Viljatie 4 A, 4 krs. luentosali, Helsinki Koulutuksen sisältö Perustietoa kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien ihmisten seksuaalisuudesta. Koulutuspäivän teemoja ovat: - Oikeus seksuaalisuuteen oikeus tavalliseen elämään - Vanhemmuuden haaveet - Työntekijöiden suhde kehitysvammaisten seksuaalisuuteen ja sen merkitys seksuaalisuuden toteuttamisessa - Vanhempien ja lähiyhteisön rooli seksuaalisuuden tukemisessa - Autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden ja vaikeavammaisten henkilöiden seksuaalisuus - Haastavat tilanteet seksuaalisuudessa - Ongelmista positiivisiin ratkaisuihin. Toimintasuunnitelman rakentaminen polku-menetelmällä Osallistumismaksu Koulutuksen kokonaishinta sisältäen kaksi koulutuspäivää on 220 e (Kehitysvammaliiton jäsenhinta 198 e). Hinta sisältää koulutuksen, koulutusmateriaalit sekä aamu- ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautuminen, ohjelma ja lisätiedot osoitteessa Ilmoittautumiset mennessä. Lisätietoja: - sisältöön liittyen: Nina Sillanpää p käytännön järjestelyistä: Mirka Oksanen p. (09) Tietoteknisiä ratkaisuja ja opetusohjelmia opetuksessa ja kuntoutuksessa Aika: klo Paikka: Kehitysvammaliitto, Viljatie 4 A, 4 krs. luentosali Helsinki Koulutuksen sisältö: -Yksilölliset kehitystä ja oppimista tukevat opetus-ohjelmat ja niiden muokkaaminen. - Tietokoneen ohjaintavat, helppokäyttötoiminnot ja yksilöllinen tietokoneen mukauttaminen - Tietokone kirjoittamisen apuvälineen Koulutus on tarkoitettu opetus- ja kuntoutustyöntekijöille. Kouluttajat: IT-vastaavat Marina Green-Järvinen ja Jari Väisänen sekä toimintaterapeutti Satu Railosvuo. Osallistumismaksu on 110 e. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa Kosketus kommunikoinnin työvälineenä Aika: klo Paikka: Kehitysvammaliitto, Viljatie 4 A, 4.krs luentosali Helsinki Koulutuksen sisältö: Sosiaalishaptinen kommunikointi ohjaa miettimään omaa kosketusta ja miten sitä voidaan käyttää välineenä vuorovaikutuksessa. Koulutus on suunnattu eri-ikäisten asiakkaiden parissa toimiville, terapeuteille, avustajille, puhetulkeille ja kaikille, joille kosketus voi olla kommunikoinnin työväline. Kouluttajana toimii KT Riitta Lahtinen. Osallistumsimaksu on 110 e. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa Ohjelmatiedot ja uusin tieto koulutuksista osoitteessa Kehitysvammaliitto Viljatie 4 A, 4 krs Helsinki

12 TYÖLLÄ OSALLISUUTTA? Kehitysvammaiset ihmiset matkalla palkkatyöhön TAVALLISIA OIKEUKSIA Kehitysvammaliiton opintopäivä Aika: Paikka: Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Seminaarin sisältö: Onko kehitysvammaisille ihmisille tilaa työmarkkinoilla? Millaiset yhteiskuntapoliittiset tekijät vaikuttavat kehitysvammaisten ihmisten työllistymiseen? Miten tuki- ja palvelujärjestelmämme edistää tai ehkäisee kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä? Mitä on jo tehty ja mitä tulisi jatkossa tehdä kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen tukemiseksi? Tilaisuus on vuoden 2008 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla toteutettavien, kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä edistävien hankkeiden yhteinen päätösseminaari, jonka järjestävät Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Nuorten Ystävät ja Förbundet De Utvecklingsstördas Väl. Ohjelma on saatavilla osoitteesta Tilaisuus on osittain kaksikielinen: osa puheenvuoroista kuullaan sekä suomeksi että ruotsiksi, ja toinen rinnakkaisista sessioista on ruotsinkielinen. Webcasting Seminaaria on mahdollista seurata internetin kautta lähetettävänä webcasting-lähetyksenä Oulussa, Rovaniemellä ja Joensuussa. Lisätietoa webcasting-lähetyksestä ja siihen osallistumisesta: projektipäällikkö Lea Nikula, Nuorten Ystävät, lea.nikula(at)nuorten-yst.fi, p Osallistumismaksu 80 e sisältäen päivän ohjelman, aamu- ja iltapäiväkahvit sekä lounaan. Kehitysvammaiset osallistujat voivat hakea seminaaria varten apurahaa. Apurahaa on varattu 10 kehitysvammaiselle osallistujalle sekä 10:lle kehitysvammaisen osallistujan avustajalle. Apuraha kattaa koko osallistumismaksun. Apurahat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Tarkemmat ilmoittautumisohjeet ja lisätiedot seminaarista osoitteessa Ilmoittautuminen Paasitornin tilaisuuteen mennessä. Huom! Jokaisesta osallistujasta tulee täyttää oma ilmoittautumislomake. Aika: Paikka: Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Opintopäivän sisältö Vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus (YK 2006) velvoittaa takaamaan myös vammaisille henkilöille kaikki ne oikeudet, joiden on jo aiemmissa ihmisoikeussopimuksissa vahvistettu kuuluvan kaikille ihmisille. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen (2007), mutta ei ole sitä vielä ratifioinut. Oikeuksien toteutuminen on paitsi poliittinen, taloudellinen ja ideologinen asia, se konkretisoituu jokapäiväisessä elämässä ja tapahtumissa mm. itsemääräämisenä, osallisuutena ja vaikuttamisena. Kehitysvammaliiton opintopäivässä paneudutaan oikeuksiin mainituista näkökulmista. Tämän vuoden opintopäivä toimii suomenkielisenä pre-sessiona kansainväliselle vammaisten ihmisten oikeuksia käsittelevälle What about me? - Including the most excluded -konferensille ( ). Ilmoittautumiset, ohjelma ja lisätiedot osoitteessa Ilmoittautumiset mennessä What About Me? -konferenssi Aika: Paikka: Scandic Continental, Mannerheimintie 46, Helsinki Seminaarin sisältö Kansainvälisen seminaarin puhujat ovat eurooppalaisia vammaisalan asiantuntijoita ja vaikuttajia. Puheenvuoroissaan he pohtivat keinoja, joilla YK:n yleisopimuksen mukaiset ihmisoikeudet voisivat toteutua vaikeimmin vammaisten henkilöiden elämässä. Konferenssin pääteemoja ovat vuorovaikutus ja kommunikaatio, aktiivinen tuki sekä inkluusio ja kansalaisuus. Ilmoittautumiset, ohjelma ja lisätiedot löytyvät konferenssin www-sivuilta: Ilmoittautumiset mennessä.

13 M KUVA TIIU KAITALO Tilaa Ketju, kehitysvamma-alan lehti! Ketju kertoo kehitysvamma-alan ajankohtaisista aiheista, kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikaatiossa tukea tarvitsevien ihmisten palveluista, hyvistä käytännöistä Suomessa ja muualla maailmassa. Ketju on edullinen sijoitus tietoon: 22 eurolla saa kuusi värikästä lehteä täynnä asiaa. Ketjussa yhdistyvät napakka tietopaketti ja kertomukset elävästä elämästä! Kyllä! Tilaan Ketjun kestotilauksena (22 euroa / 6 numeroa) määräaikaistilauksena (25 euroa / 6 numeroa) Ketju maksaa postimaksun lahjatilauksena (25 euroa / 6 numeroa) Tilaaja/lahjatilauksen maksaja Osoite Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja Osoite Postitoimipaikka Puhelin Kehitysvammaliitto ry Tunnus Vastauslähetys