Keskustelu on tärkeä asia s. 12 Siikander ja Eloranta vuorovaikutuksen sanansaattajina s. 24

Transkriptio

1 Keskustelu on tärkeä asia s. 12 Siikander ja Eloranta vuorovaikutuksen sanansaattajina s / 2010 Ketju

2 Ketju 1/ VAKIOT Pääkirjoitus 4 Lyhyesti Koonnut Petri Kiuttu 28 Kolumni Niklas Herlin kirjoittaa tiukkaa asiaa. 29 Ketju 40 vuotta sitten 48 Tutkimuksessa tapahtuu Auli Kulkki-Nieminen tekee selkokielestä väitöskirjaa kysymystä alan ammattilaiselle Erityisopettajan työasiat kulkevat joskus kotiin saakka. Näin käy silloin tällöin Pirkko Tiitisellekin. selkokieli auttaa ymmärtämään maailmaa 8 Ravaninkodon selkoryhmä tekee teatteria Piia-Emma Helminen ja Katja Nisula kehuvat hyvää ryhmähenkeä ja yhdessäoloa. 12 Keskustelemalla tullaan viisaammiksi Johanna Kartio ja Leealaura Leskelä kirjoittivat ensimmäisen oppaan selkokielisestä vuorovaikutuksesta. 16 Yleisradion Selkouutiset tiivistää päivän viiteen minuuttiin Rauhallisuus, tasaisuus, tauot ja painotukset ovat luettujen selkouutisten selkäranka. 18 Pertti Kurikan nimipäivät soittaa selkorockia Näillä miehillä on sanottavaa. 22 Pienen Karhun seikkailut selkokielisten kirjojen maailmassa Leena Reiman perusti oman kustannusyhtiönsä aikanaan henkilökohtaisen pankkilainan turvin. 24 Sari Siikander ja Teijo Eloranta ovat vuorovaikutuskouluttajia Teatteri on vuorovaikutusta. 27 Selkokielen käsikirja monipuolinen perusteos 30 Saraleena Aarnitaival: Sateinen kesä synnytti ensimmäisen dekkarini. 32 Selkokielellä tieto menee perille Kuluttajavirasto ja Kela panostavat selkokieleen. nähtyä ja koettua 34 Entä jos... Entä jos olisi rajoittamat mahdollisuudet valita mitä silloin tekisit? 38 Kuubassa työ kuuluu kaikille Kuubassa kehitysvamma-ala on pääsääntöisesti hyvällä mallilla. Suomessa vierailleet asiantuntijat kertoivat myös maan haasteista, joista kauppasaarto ja siitä seuraava materiaalipula eivät ole vähäisimpiä. 40 Paineettomasti kohti huippua Lahdessa FC Kuusysin Erkkarit kulkee kuningas Litmasen jalanjäljissä. 44 Vammaispalvelut ovat lapsen kengissä Georgiassa Maamme suurin ja pahin ongelma on köyhyys. Tärkein tehtävämme on köyhien ihmisten elämän olosuhteiden parantaminen, toteaa Georgian sosiaaliministeriön lastenhuollon johtaja Gia Kakchia. Kannen kuva: Pekka Elomaa Ketju Kehitysvamma-alan lehti 46. vuosikerta Ilmestyy kuudesti vuodessa, ISSN Toimitus Viljatie 4 A, Helsinki, puhelin (09) , telekopio (09) Päätoimittaja Veli-Pekka Sinervuo Toimittaja Petri Kiuttu, petri.kiuttu@kvl.fi Taitto Marja-Liisa Laitala Julkaisija Kehitysvammaliitto ry, Viljatie 4 A, Helsinki Toimitusneuvosto Kirsi Savolainen, Arja Jussila, Tarja Klemola, Paula Holm, Petri Helander, Osmo Raaska, Vellamo Vehkakoski, Heli Eskanen Tilaukset Puhelin (09) 2 Ketju Tilaushinta 2010: 25 e, jatkuva tilaus 22 e/vuosi Osoitteenmuutokset Merja Rämö (09) , lehtitilaukset@kvl.fi Ilmoitukset tiedotus@kvl.fi Painopaikka Sälekarin Kirjapaino Oy Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä aineistosta. Aikakauslehtien Liiton jäsen

3 pääkirjoitus Selkeämpää kieltä kiitos tiedonvälityksen nopea kehittyminen on luonut viestinnälle uusia haasteita. Tiiviin ja luotettavan kokonaiskuvan muodostaminen monimutkaisista asioista on vaikeata. Asioiden keskinäiset riippuvuussuhteet ovat usein monimutkaisia ja lisäksi vaikeasti ennustettavia. Tästä on hyvä esimerkki pitkällinen kotimainen keskustelu työurien pidentämisestä. Kiireiset ihmiset kuitenkin odottavat vastauksia lähes otsikkotasolla. Onnistunut viestintä kiinnittää erityistä huomioita kohderyhmän valmiuksiin viestien vastaanotossa. Erot mahdollisuuksissa hahmottaa viestien sisältöjä ovat osin synnynnäisiä. Iällä, kieli- ja kulttuuritaustalla on lisäksi olennainen merkitys vuorovaikutuksen onnistumiseen. Kirjoittajan kannattaa usein katsella ja tarkastella tekstiään pienen etäisyyden päästä. Horisontin vaihto auttaa hahmottamaan viestin vaikeaselkoisia osioita. Erityisen haasteen vuorovaikutukselle muodostaa asioinnin ja palvelujen sähköistyminen. Fyysisen postin määrä vähenee nopeasti. Monet yritykset veloittavat jo kuluvana vuonna paperille painetusta laskusta ylimääräisen maksun. Yhteiskunnassa pärjääminen edellyttää päivä päivältä enemmän kykyä toimia tietoverkoissa. Yhdenvertaisuus kansalaisten kesken kohtaa vakavasti otettavia haasteita. Olemme jo nyt tilanteessa, jossa eduskunnan pitää terästäytyä ja asettaa sähköiselle asioinnille ainakin julkisten palvelujen osalta riittävät saavutettavuusvaatimukset. Tämä tarkoittaa selkeämpien verkkopalvelusovellusten rakentamista sekä erityistä huomiota niissä käytettyyn kieleen. Osassa on edellytyksenä jopa selkokieli, mutta minimivaatimus tulee olla nykyistä selkeämpi kieli. Perustuslain vaatimukset tasa-arvoisuudesta jäävät muuten tältä osin täyttymättä. Veli-Pekka Sinervuo Ketju

4 Kun selkoryhmän toiminta alkoi, kokoontumiset olivat hiljaisia. Nykyisin monet haluavat olla äänessä. Katja Nisula ja Piia-Emma Helminen löysivät 8 teatterin Ketju selkoryhmän avulla.

5 Ravaninkodon selkoryhmässä tehdään teatteria, luetaan, jutellaan ja viisastutaan. Teksti Petri Kiuttu Kuvat Tiiu Kaitalo Ravaninkodon selkoryhmä on toiminut kohta kolme vuotta. Satakunnan Ulvilassa sijaitseva Ravaninkodon yksikkö on mukana Selkokieli ja vuorovaikutus -projektin selkoryhmien joukossa. Viimeisten vuosien aikana Ravaninkodossa on siis keskusteltu ja puuhailtu rutkasti. Touhu on perustunut paljolti leikille, ryppyotsaista tekemistä on ollut paljon vähemmän. Selkoryhmä kokoontuu yksikössä kerran viikossa. Toimintaan osallistuu muutama asukas. Selkoryhmä on aivan kuin selkokerho, jossa keskustellaan asioista selkokielellä. Olemme pohjustaneet ryhmän keskusteluja lukemalla jonkin kirjan tai lehden, ja keskustelleet sisällöstä sen jälkeen. Lyhyesti, hitaasti ja ymmärrettävästi, painottaa Ravaninkodon selkoryhmäläinen Piia-Emma Helminen. Helminen oli mukana Ravaninkodon selkoryhmän Teatteri Ravallin näytelmässä Mikä sinua vaivaa. Selkokielikouluttajan, teatteriohjaajan ja hoitajan Anna-Liisa Morgian ohjaama näytelmä esitettiin joulukuussa Selkokieli ja vuorovaikutus -projektin päätösseminaarissa. Nokkela ja hauska näytelmä sai valtavat suosionosoitukset yleisöltä. Siihen myös kiteytyi olennaisia palasia ymmärtämisestä ja sen vaikeudesta. Selkoryhmän tarkoitus on edistää selkokielen puhumista, hankkia tietoa selkokielen käytöstä vuorovaikutustilanteissa sekä kehittää toimintamalleja näihin tilanteisiin. Ryhmien keskustelut tallennetaan kameralla. Sekä ohjaaja Morgia että ryhmäläinen Helminen kiittävät ryhmän yhteishenkeä ja tuloksia. Tämä on hieno juttu! Kokoontumiset ovat venyneet puolesta tunnista jopa kolmeen tuntiin, jos on ollut tarpeeksi hauskaa, Helminen kertoo. Normaalisti olemme kokoontuneet minuutin ajan, Morgia jatkaa. Paitsi retket vievät enemmän aikaa. Paras retkemme tehtiin Kalevanpoika-kirjan pohjalta. Lähdimme silloin matkalle etsimään tuon kirjan henkeä ja tapahtumapaikkoja Tallinnaan, koska kyseessä on Viron kansalliseepos, eli Kalevalan vastine, Helminen kertoo. Alkuperäisenä tavoitteena kielellinen saavutettavuus Asuntolan ilmapiiri on parantunut huomattavasti pelkästään tämän selkoryhmän ansiosta. Ravaninkodon ryhmän tavoitteena on kielellinen saavutettavuus. Kun lähdimme mukaan, meillä oli yksi tavoite: kielellisen saavutettavuuden parantuminen yksikössä. Sen jälkeen on tapahtunut paljon muutakin hyvää. Esimerkiksi ihminen, joka ei puhunut oikeastaan mitään muuta kuin lyhyitä sanoja juu, jaa, ehkä, puhuu nyt ilman erillistä kehotusta. Ryhmän sisällä on tapahtunut kovasti lähentymistä. Ihmiset ovat enemmän ystäviä, he kuuntelevat toisiaan, Morgia kehuu. Minä olen asunut Ravaninkodossa jo kahdeksan vuotta. Ennen tätä selkoryhmää vaihdoin erään asuinkaverini kanssa vain muutamia yksittäisiä tervehdyksiä kaikkien näiden vuosien aikana. Ryhmässä meistä on tullut hyviä kavereita, oikeastaan ystäviä. Nykyisin käymme toistemme luona kylässä ja puhumme, paljon, Helminen kertoo. Se on varmasti kaikista tärkein asia tässä, että olemme pystyneet vihdoin puhumaan niin, että kaikki ymmärtävät. Siitä on syntynyt rohkeus, että ujompikin uskaltaa puhua. Alussa kokoontumiset olivat hiljaisia, nykyisin voi joskus olla vaikea saada suunvuoroa, Morgia jatkaa. Hyvä vuorovaikutus on luottamusta Piia-Emma Helminen nostaa esiin tärkeän asian. Hän muistuttaa, että saavutettavuuden ja ymmärtämisen lisäksi hyvään vuorovaikutukseen kuuluu luottamus. Hyvässä vuorovaikutuksessa voit luottaa toiseen ihmiseen, ja samalla voit olla varma, että kuulija ymmärtää sinua. Kun ymmärtää väärin, voi syntyä monenlaisia vaikeuksia. Ketju

6 Teatteri Ravallista tullaan kuulemaan vielä tulevaisuudessa. Ja selkokielellä! Selkoryhmä on tuonut ainakin Ravaninkotoon ymmärryksen lisäksi ryhmähenkeä ja uutta ilmaa. Asuntolan ilmapiiri on parantunut huomattavasti pelkästään tämän selkoryhmän ansiosta. Ravaninkoto on tavallaan uranuurtajia selkokielessä, sillä selkokieli oli kokeilumielessä käytössä siellä jo 1980-luvulla. Morgian mukaan selkokieli katosi sittemmin vuosikausiksi, mutta löytyi jälleen 2000-luvulla. Uudelleen sitä ei aiota hukata. Yksikössä puhutaan nykyisin jopa tosi kipeistä asioista, jotka ovat olleet taakkana kymmeniä vuosia. Etenkin vanhoille ihmisille avautuminen saattaa vihdoinkin olla todella helpottava asia. Aukeamisia on tapahtunut nimenomaan selkoryhmässä. Mikä sinua vaivaa selkokielistä teatteria Anna-Liisa Morgia on tehnyt aiemmin ammatikseen teatteria ympäri Suomen kaupunginteattereissa. Morgialla on jo pitkään ollut tapana tehdä yhteistyötä teatterin saralla esinaisensa Irmeli Merimaan kanssa. Teatteri Ravalli oli aikoinaan ensimmäinen kehitysvammaisten teatteri. Ravalli vietti vuosikausia hiljaiseloa, kunnes syntyi uudelleen selkoryhmän myötä. Merimaa kirjoitti ja Morgia ohjasi. Aikaa oli valitettavan vähän, sitä täytyi nipistää joka paikasta. Teatteri Ravallista tulette kuitenkin kuulemaan vielä tulevaisuudessakin, ja selkokielellä, Morgia lupaa. Tämä esitys oli mahdollista tehdä ainoastaan selkokielellä. Sitä tarvitaan, koska se on monimuotoinen mahdollisuus, Helminen sanoo. Piia-Emma Helminen ei tunnusta jännittämistä, vaikka hän esitti sujuvasti Mikä sinua vaivaa -näytelmän pääosan. 10 Ketju

7 Teatteri Ravallin esitys oli nokkela ja veti mukaansa. Ketju

8 Selkokielinen vuorovaikutus Keskustelemalla tullaan viisaammiksi Johanna Kartio ja Leealaura Leskelä kirjoittivat ensimmäisen oppaan selkokielisestä vuorovaikutuksesta. Teksti Petri Kiuttu Kuvat Tiiu Kaitalo Ihmiset hämmentyvät helposti, jos sanat ovat liian vaikeita. Johanna Kartion toimittama Selkokieli ja vuorovaikutus on kaikkien aikojen ensimmäinen opas, joka käsittelee puhuttua selkokieltä. Kirja pohjautuu pitkälti ryhmien kokemuksiin selkokielestä käytännössä. Tähän saakka selkokieltä on tutkittu lähinnä teorian ja kirjoitetun kielen kannalta. Selkokielisen vuorovaikutuksen tutkimus alkoi kirjaa varten kesällä Kirjan aineisto kerättiin Selkokeskuksen projektissa, johon osallistui seitsemän selkoryhmää. Ryhmissä luettiin selkokielisiä kirjoja ja lehtiä. Ryhmien kokoontumiset kuvattiin. Hankkeessa oli mukana ensimmäisen kerran myös autistisia ja kielihäiriöisiä nuoria omissa ryhmissään. Vammaistyössä oikeus kommunikointiin on tullut koko ajan tärkeämmäksi. Varmasti osittain siksi myös tämä projekti sai alkunsa, hankkeen projektipäällikkönä toiminut Johanna Kartio sanoo. Selkokieltä oli tutkittu pääasiassa vain kirjoitetussa kielessä tätä ennen. Lähes jokaisessa koulutuksessa joku mietti kuitenkin aina sitä, että miten tämä menisi käytännössä. Sillä tavalla tämä projekti ikään kuin tilasi itse itsensä. Susanna Hintsala tutki kuitenkin selkokieltä ensimmäisenä puheessa jo 1990-luvulla, suunnittelija Leealaura Leskelä jatkaa. Ryhmien kehitys oli Kartion mukaan todella näkyvää. Kun vauhtiin päästiin, selkokieli tuntui antavan paljon eväitä vuorovaikutukseen. Hiljaisemmatkin ihmiset innostuivat keskustelemaan asioista. Meillä oli neljä yhteistyökumppania: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Autismisäätiö, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja ruotsinkielinen FDUV. Näiden tahojen ylläpitämiin paikkoihin perustettiin seitsemän selkoryhmää, joista FDUV:n ohjastama ryhmä oli ruotsinkielinen. Kaikki kokoontumiset kuvattiin puolentoista vuoden ajan. Ihmiset tottuivat kameraan loppujen lopuksi yllättävän nopeasti. Ehkä kävi hiukan kuin Big Brother -talossa, kameran läsnäolo unohtui, Kartio kertoo. Siellä tapahtui ehkä yllättäen valtava kehitys. Ryhmät eheytyivät ja vuorovaikutus lisääntyi paljon tuon ajanjakson aikana. 12 Ketju

9 Johanna Kartio (vas.) ja Leealaura Leskelä koostivat oppaan selkokielestä ja vuorovaikutuksesta. Kirjassa on tekstejä myös Pertti Rajalalta, Pertti Sepältä ja Anu Hagmanilta. Ketju

10 Hiljaisuus ei ole vaarallista Kartio keskittyi hankkeessa ryhmien vuorovaikutukseen ja Leskelä kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen. Kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen osallistuneet ovat aikuisia kehitysvammaisia, jotka keskustelivat yhdessä työvalmentajansa ja ohjaajiensa kanssa. Keskustelut saattoivat olla vapaamuotoisia ilman teemaa tai liittyä työtehtäviin. Jännitys oli alussa kyllä kova, sen näkee tallenteista. Ryhmissä puheenaiheet löytyivät luetusta materiaalista. Kahden ihmisen keskustelu on aina tietysti erilaista kuin monen ihmisen keskustelu. Kun keskustelu on vuorottelua, niin sitä tulee tukea. Kaikki eivät uskalla puhua tai eivät tiedä, milloin on sopiva hetki puhua, osa ihmisistä tarvitsee myös hyvin paljon aikaa muotoillakseen oman sanottavansa. Tässä ryhmänohjaajalla on suuri vastuu siinä, että kaikki halukkaat pääsevät ääneen. Tosin ryhmissä oli ongelmia myös sen suhteen, että sieltä löytyi ihmisiä, jotka eivät oikein osanneet rajoittaa oma puhumistaan. Asiaa oli niin paljon. Tätä asiaa sietää pohtia siinä suhteessa, että antaako sitä itse suunvuoron toiselle, jos toinen on hidas muotoilemaan oman sanottavansa. Monien mielestä hiljaiset hetket tulee täyttää puheella, koska muuten tulee vaivaannuttavaa. Se olisi ehkä hyvä muistaa, että hiljaisuus ei ole vaarallista. Keskustelu on vallankäytön tilanne. Siksipä erilaisia mielipiteitä tulisi pikemminkin tukea, etenkin selkoryhmissä, kuin yrittää jyrätä oma mielipiteensä läpi. Ohjaaja on osaavampi viestijä, joten hänellä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minne keskustelu vie. Selkoryhmät ovat kuitenkin vapaan keskustelun ryhmiä, joissa tavoite ei ole sisällöllinen. Silloin ryhmäläisillä on oikeus päättää keskustelun suunnasta, vei se sitten minne tahansa. Kun ihmisen on vaikea puhua tai ymmärtää puhetta, hän ei aina uskalla ilmaista asiaansa suoraan, eikä varsinkaan kysyä. Ohjaajan vastuulla on kannustaminen ja saada ihminen uskomaan, ettei haittaa vaikka kaikkea ei ymmärrä. Kahden ihmisen keskustelu on aina tietysti erilaista kuin monen ihmisen keskustelu. Kahdelle ihmiselle tulee harvoin kilpailua siitä, kumpi saa puhua. Vallankäyttöä saattaa kuitenkin ilmetä myös kahden ihmisen keskustelussa. Jostain syystä tallennetuissa kahdenväliset keskustelut kääntyivät melko usein haastattelutyyppisiksi, eli ohjaaja kysyi ja kehitysvammainen vastaisi. Ehkäpä osa kehitysvammaisista odottaa, että heille ikään kuin tarjoillaan puheenaiheita, Leskelä pohtii. Kysymyspolku vie perille yhden asian kerrallaan Selkokieli ja vuorovaikutus -projekti päättyy huhtikuun lopussa. Kartio ja Leskelä toivovat, että hankkeesta jäisi kirjan ja koulutuspakettien lisäksi elämään aktiivinen selkoryhmien verkosto. Ryhmänohjaajat kouluttavat omilla alueillaan uusia ohjaajia, ja Leealaura kiertelee keväällä ympäriinsä pitämässä aiheesta tietoiskuja, Kartio sanoo. Selkokielisessä keskustelussa on erityisen tärkeä asia käyttää yleistä ja tuttua sanastoa. Ihmiset hämmentyvät helposti, jos sanat ovat liian vaikeita. Monien ammattilaisten puheeseen saattaa eksyä erikoiskielen sanoja ja termejä, koska ihminen on ehkä tottunut käyttämään niitä päivittäin arkikielessä. Vernerin & Papunetin uudistetut selkosivut avataan Ketju

11 Tutkimus- ja kehittämiskeskuksen räätälöidyt koulutuspalvelut Psykososiaalisen hyvinvoinnin haasteita -seminaarisarja Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kehittämiskeskus tarjoaa räätälöityä tilauskoulutusta ja konsultaatiota palvelujen ja osaamisen kehittämisen tueksi. Erityisosaamistamme ovat: - kehitysvammaisuus - yksilöllisen asumisen kehittäminen - palvelusuunnittelu ja -ohjaus - palvelujen laatu - toimintakyky ja sen arviointi - ikääntyminen - seksuaalisuus - varhaiskasvatus ja -kuntoutus - FASD-lasten ja -nuorten tukeminen - tuettu työ Koulutustiedustelut ja tarjouspyynnöt: kehittämispäällikkö Susanna Hintsala puhelin (09) , sähköposti: susanna.hintsala(at)kvl.fi Kolmen seminaarin sarja tarjoaa syventävää tietoa kehitysvammaisten ihmisten psykososiaalisesta hyvinvoinnista ja sen tukemisen keinoista. I seminaari (Huom! ilmoittautuminen 5.3. mennessä) Teemana: Neuropsykiatriset erityiskysymykset II seminaari Teemana: Vaikeimmin vammaisten ihmisten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen terapeuttisin keinoin III seminaari Teemana: Lievemmin kehitysvammaisten psykososiaalisen selviytymisen tukemisen keinot Osallistumismaksu Yhden seminaaripäivän hinta on 130e (Kehitysvammaliiton jäsenhinta 117e) Hinta sisältää seminaariohjelman sekä aamu- ja iltapäiväkahvit Ilmoittautumiset ja tarkemmat tiedot osoitteessa Toimintakyvyn arviointi Vammaispalvelulaki ja palvelusuunnittelu Aika: Paikka: Kehitysvammaliitto, Viljatie 4 A, 4.krs luentosali, Helsinki Koulutuksessa käsitellään mm. seuraavia aiheita: - Miksi palvelusuunnitelma laaditaan? - Toimiva palvelusuunnitelma: mitä se edellyttää? - Menetelmiä tarpeiden kartoittamiseen ja arviointiin - Palvelusuunnitelman kirjaaminen, toteutus ja arviointi - Miten suunnitelma hyödyttää asiakasta, miten organisaatiota? Osallistumismaksu Koulutuksen kokonaishinta on 130e (Kehitysvammaliiton jäsenhinta 117e). Hinta sisältää koulutuksen sekä aamu- ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautuminen ja lisätietoja osoitteessa Ilmoittautumiset mennessä. Aika: Paikka: Kehitysvammaliitto, Viljatie 4 A, 4.krs luentosali, Helsinki Koulutuspäivän tavoitteena on syventyä toimintakyvyn käsitteeseen kehitysvammaisuuden näkökulmasta ja määritellä toimintakykyarviointien paikkaa yksilöllisessä tuki- ja palvelusuunnittelussa. Koulutuspäivän aikana tutustutaan myös uuteen toimintakyvyn arvioinnin menetelmään Toimiin ja sen käyttöön osana yksilökohtaisen tuen ja palveluiden suunnittelua. Osallistumismaksu Koulutuspäivän hinta on 130e (Kehitysvammaliiton jäsenhinta 117e). Hinta sisältää koulutuksen sekä aamu- ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautuminen ja lisätietoja osoitteessa Ilmoittautumiset mennessä. Ennakkotietona tulevia kevään 2010 koulutuksia ja seminaareja: - Seksuaalisuuden tukeminen koulutus Kehitysvammaliitto, Helsinki - Kehitysvammaliiton Opintopäivä Helsinki - What about me? -konferenssi Scandic Continental, Mannerheimintie 46, Helsinki Ohjelmatiedot ja uusin tieto koulutuksista osoitteessa Kehitysvammaliitto Viljatie 4 A, 4 krs Helsinki

12 Uusinta tietoa kehitysvammaisuudesta TYÖLLÄ OSALLISUUTTA? Kehitysvammaiset ihmiset matkalla palkkatyöhön Joensuu Rovaniemi Helsinki Koulutuksen sisältö Kehitysvamma on monitahoinen ilmiö, jota tutkitaan eri tieteenaloilla. Koulutuksessa luodaan katsaus lääketieteen, psykologian, kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden uusimpiin kehitysvammaisuutta koskeviin määritelmiin, käsitteisiin ja tutkimustuloksiin. Tarkastelun keskiössä ovat kehitysvammaisten ihmisten tukemisen ja ohjaamisen erityiskysymykset. Erityinen asema koulutuksessa on kehitysvammaisten ihmisten tuottamalla kokemustiedolla. Koulutuksessa käytetään opetusmenetelmiä, jotka tukevat uuden tiedon omaksumista ja omien käsitysten täydentämistä ja uudistamista. Ohjelma Tutustu koulutuksen alustavaan ohjelmaan osoitteessa koulutus/kalenteri.html. Kohderyhmä Kehitysvammaisia ihmisiä työssään kohtaavat henkilöt, jotka tarvitsevat perustietoa kehitysvammaisuudesta. Koulutus soveltuu erityisesti moniammatillisissa työryhmissä työskenteleville henkilöille. Osallistumismaksu Koulutuksen kokonaishinta on 130e (Kehitysvammaliiton jäsenhinta 117e). Hinta sisältää aamu- ja iltapäiväkahvin. Ilmoittautuminen Sitova ilmoittautuminen Joensuun koulutuspäivään mennessä osoitteessa kalenteri.html. Huom! Rovaniemellä ja Helsingissä pidettävien koulutuspäivien tarkemmat tiedot ovat saatavissa sähköisestä koulutuskalenteristamme kevään aikana. Aika: Paikka: Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Seminaarin sisältö Seminaarissa tarkastellaan tutkimustiedon, käytännön esimerkkien ja kehittämishankkeissa tehtyjen havaintojen kautta kehitysvammaisten ihmisten avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön työllistymisen kysymyksiä: Onko kehitysvammaisille ihmisille tilaa työmarkkinoilla? Millaiset yhteiskuntapoliittiset tekijät vaikuttavat kehitysvammaisten ihmisten työllistymiseen? Miten tuki- ja palvelujärjestelmämme edistää tai ehkäisee kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä? Mitä on jo tehty ja mitä tulisi jatkossa tehdä kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen tukemiseksi? Tilaisuus on vuoden 2008 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla toteutettavien, kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä edistävien hankkeiden yhteinen päätösseminaari, jonka järjestävät Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Nuorten Ystävät ja Förbundet De Utvecklingsstördas Väl. Tilaisuus on osittain kaksikielinen: osa puheenvuoroista kuullaan sekä suomeksi että ruotsiksi, ja toinen rinnakkaisista sessioista on ruotsinkielinen. Ohjelma on saatavilla osoitteesta Osallistumismaksu 80e sisältäen päivän ohjelman, aamu- ja iltapäiväkahvit sekä lounaan. Kehitysvammaiset osallistujat voivat hakea seminaaria varten apurahaa. Apurahaa on varattu 10 kehitysvammaiselle osallistujalle sekä 10:lle kehitysvammaisen osallistujan avustajalle. Apuraha kattaa koko osallistumismaksun. Apurahahakemus tehdään ilmoittautumislomakkeella. Apurahat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen ja lisätietoja osoitteessa kalenteri.html. Ilmoittautuminen mennessä.

13 M Tilaa KeTju, KehiTysvamma-alan lehti! Ketju kertoo kehitysvamma-alan ajankohtaisista aiheista, kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikaatiossa tukea tarvitsevien ihmisten palveluista, hyvistä käytännöistä Suomessa ja muualla maailmassa. Ketju on edullinen sijoitus tietoon: 22 eurolla saa kuusi värikästä lehteä täynnä asiaa. Ketjussa yhdistyvät napakka tietopaketti ja kertomukset elävästä elämästä! Kyllä! Tilaan Ketjun kestotilauksena (22 euroa / 6 numeroa) määräaikaistilauksena (25 euroa / 6 numeroa) Ketju maksaa postimaksun lahjatilauksena (25 euroa / 6 numeroa) Tilaaja/lahjatilauksen maksaja Osoite Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja Osoite Postitoimipaikka Puhelin Kehitysvammaliitto ry Tunnus Vastauslähetys