Maanantai klo Kustavin kunnanvirasto

Transkriptio

1 KUSTAVIN KUNNANHALLITUS Maanantai klo Kustavin kunnanvirasto 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2. Pöytäkirjan tarkastajien vaali. 3. Tiedoksiantoasiat. 4. Kunnanhallitukselle saapuneet lautakuntien pöytäkirjat. 5. Talousarvion toteutumisvertailu Kutsuntalautakunnan jäsenen ja varajäsenen valinta vuodelle Kiinteistöveron vapautusanomukset. 8. Vanhus- ja vammaisneuvoston lausuntopyyntö koskien kunnantalon esteettömyyttä. 9. Kustavin seurakunnan ja kunnan välisen kauppakirjan hyväksyminen. 10. Liukuvan työajan käyttö kunnanvirastossa. 11. Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi saaristoasiain neuvottelukunnasta. 12. Esityksen tekeminen sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisestä vuonna Kokoonnumme Laupusten kalasatamaan tutustumiskäynnille ennen kokousta klo Vakka-Suomen Media Osuuskunnan edustajat tulevat kunnanhallituksen kokoukseen klo Tarkastettu pöytäkirja asetetaan nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon Antti Ääritalo

2 KUSTAVIN KUNNANHALLITUS 5/ Maanantai klo Kustavin kunnanvirasto puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanvalt. pj. kunnanvalt. I vpj. kunnanvalt. II vpj. Antti Ääritalo Mika Siusluoto Markku Riihimäki Mirja Järvelä Timo Urpo Kirsi Lindroth Laura Nummela Jarmo Mäntynen Sami Latokartano Sirpa Koskinen esittelijä pöytäkirjanpitäjä Veijo Katara Merja Erkkilä 60 :t Antti Ääritalo Merja Erkkilä Laura Nummela Mika Siusluoto Tarkastettu pöytäkirja on asetettu yleiseen tietoverkkoon Toimistovirkailija

3 92 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS (1) Kunnanhallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Kullekin jäsenelle samoin kuin valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille on toimitettu kirjallinen kokouskutsu kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti. Ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen osanottajat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. ============================= PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI (2) Kunnanhallitus valitsee päätöksensä mukaisesti keskuudestaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Ehdotus: Kunnanhallitus valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Laura Nummela ja Mika Siusluoto.

4 93 TIEDOKSIANTOASIAT (3) 1) Kuntayhtymien ja kuntien yhteisten toimielinten pöytäkirjat. 2) Saapuneet kiinteistönluovutusilmoitukset. 3) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 2/2019. Kustavin työttömyysaste oli em. ajankohtana 8,3 %. Vastaava luku Varsinais-Suomessa oli 8,7 % sekä koko maassa 9,4 %. Työttömiä työnhakijoita Kustavissa oli helmikuun lopussa 32, joista lomautettuja ei ollut yhtään. Ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee em. asiakirjat tiedokseen.

5 KUNNANHALLITUKSELLE SAAPUNEET LAUTAKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT (4) Hallintosäännön 19 :ssä on määrätty asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi seuraavaa: Kunnanhallituksella on kuntalain 92 :ssä säädetty otto-oikeus alaisensa viranomaisen päätöksiin. Asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kunnanhallituksen, kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan lisäksi kunnanhallituksen esittelijä. Asia voidaan kuntalain 92 :n mukaisesti ottaa myös lautakunnan käsiteltäväksi, jollei ole ilmoitettu asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä. Kunnanhallituksen ja lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava toimielimelle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista kunnanhallitus tai lautakunta on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Ilmoitus tehdään sähköisesti kunnanhallituksen ja lautakunnan puheenjohtajalle ja esittelijälle. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan ottooikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Otto-oikeutta on käytettävä kuntalaissa säädetyn oikaisuvaatimusajan kuluessa. Otto-oikeutta käyttävän tulee tehdä asiasta kirjallinen päätös, joka on välittömästi ilmoitettava ao. viranomaiselle. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa kuitenkaan ottaa: 1) lain taikka asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita, 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita eikä 3) 51 :ssä tarkoitetulle kunnan yhteiselle toimielimelle

6 siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat niin sopivat. Kokouksessa on nähtävänä ja tutustuttavana edellisen kokouksen jälkeen pidettyjen lautakuntien kokousten pöytäkirjat seuraavasti: - rakennuslautakunnan pöytäkirja Ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että se ei käytä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan edellä mainitun lautakunnan kokousasioiden osalta.

7 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU (5) Kunnanhallitukselle toimitetaan esityslistan mukana tiedoksi vuoden 2019 talousarvion toteutumisvertailu ajankohdalta Ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee talousarvion toteutumisvertailun ajankohdalta tiedoksi.

8 KUTSUNTALAUTAKUNNAN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VALINTA VUODELLE 2019 (6) Lounais-Suomen aluetoimisto on vuosittain pyytänyt kuntaa valitsemaan edustajan jäseneksi ja hänelle vähintään yhden varamiehen kutsuntalautakuntaan kuluvan vuoden asevelvollisten kutsuntoihin. Jäsenellä tulisi olla tuntemusta kutsunnanalaisista ja heidän sosiaalisista olosuhteistaan, jolloin jäsenestä on hyötyä sekä asevelvolliselle itselleen että hänen asioitaan käsittelevälle kutsuntaviranomaiselle. Kutsuntalautakunnan jäsenenä on ollut vuonna 2018 Esa Nieminen ja varajäsenenä Kaarina Ojanto. Ehdotus: Kunnanhallitus suorittaa kutsuntalautakunnan jäsenen ja varajäsenen vaalin vuodelle 2019.

9 KIINTEISTÖVERON VAPAUTUSANOMUKSET (7) Tuulentuvan säätiö on anonut vapautusta kiinteistöverosta. Kiinteistötunnus: D. Nimi: Tuulentupa. Kustavin Palveluasuntosäätiö on anonut vapautusta kiinteistöverosta seuraavien kiinteistöjen osalta: Kiinteistötunnus: (Jaalakodin A-osasto), Kiinteistötunnus: (Jaalakodin B-osasto), Kiinteistötunnus: (Kärtynmetsä). Kustavin Palveluasuntosäätiö on vuokrannut kaikki kiinteistöt kokonaisuudessaan Kustavin kunnalle yleishyödylliseen käyttöön ja perittävä vuokra perustuu todellisiin menoihin, joissa ei ole huomioitu kiinteistöveroa. Verotuslain 125 :n mukaan kunnanvaltuusto tai ohjesäännössä olevan valtuutuksen nojalla kunnanhallitus voi myöntää vapautuksen kunnallisverosta. Kiinteistöverolain mukaan kiinteistöveron vapauttamisesta on voimassa, mitä verotuslain 125 :ssä säädetään kunnallisverosta. Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus päättää asiasta, joka koskee vapautuksen tai lykkäyksen myöntämistä veron suorittamisesta kunnan toimivallan rajoissa. Veroviranomaiset käsittelevät kiinteistöveron vapautusasian nykyisen lainsäädännön perusteella vuodeksi kerrallaan. Kunnanhallitus on vuosittain myöntänyt kiinteistöveron vapautuksen ko. tahoille. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää hallintosäännön mukaisin valtuuksin myöntää Tuulentuvan säätiölle ja Kustavin Palveluasuntosäätiölle anotun vapautuksen vuoden 2019 kiinteistöverosta.

10 Kustavin rakennuslautakunta VANHUS JA VAMMAISNEUVOSTON LAUSUNTOPYYNTÖ KOSKIEN KUNNANTALON ESTEETTÖMYYTTÄ 59 Vanhus- ja vammaisneuvosto on kokouksessaan käsitellyt kunnan palveluiden esteettömyyttä ja ovat pyytäneet tästä rakennuslautakunnan lausuntoa. Liikuntarajoitteisen ihmisen kuljettaminen ei onnistu kaikkiin kunnan palveluihin. Pöytäkirjassa mainitaan mm. kirjastosta, johon kulku on haasteellinen ja pyörätuolilla sinne ei pääse lainkaan. Kirjastossa ei mahdu liikkumaan pöytäkirjan mukaan pyörätuolilla. Osa muistakin kunnan palveluista on kunnantalon alakerrassa ja sinne tulisi olla esteetön kulkumahdollisuus. Rakennuslautakunnan jäsenille jaetaan pöytäkirja esityslistan liitteenä. Ehdotus: Rakennuslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että toimenpiteisiin aiotaan esteettömyyden suhteen ryhtyä. Samalla, kun selvitetään kunnantalon peruskorjauksen tarve, huomioidaan myös esteettömän kulkemisen tarve kaikkiin kunnantalon palveluihin. Selvityksen on tarkoitus edetä tämän vuoden aikana. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ================================ Kh Ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä rakennuslautakunnan (8) esityksen sellaisenaan ja antaa teknisten palveluiden toimialalle valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asian suhteen. Mahdollisesta lisämäärärahasta/määrärahan siirron tarpeesta on rakennuslautakunnan tehtävä esitys kunnanhallitukselle.

11 KUSTAVIN SEURAKUNNAN JA KUNNAN VÄLISEN KAUPPAKIRJAN HYVÄKSYMINEN (9) LIITE No 21 / K.hall Kauppakirja Kustavin seurakunnan ja Kustavin kunnan välille on laadittu liitteenä oleva kauppakirja, jolla kunta ostaa Kustavin kunnassa sijaitsevasta Pietilä-nimisestä tilasta RN:o 1: 0 noin 10 hehtaarin suuruisen ja vesipinta-alaltaan noin 9500 m 2 :n suuruisen määräalan. Kauppahinta on euroa ja muut kauppaehdot käyvät ilmi olevasta kauppakirjasta Määräalalla on vuonna 1976 valmistunut päärakennus ja vuonna 1978 valmistunut toinen rakennus. Päärakennus on toiminut seurakunnan leirimajana. Toisessa rakennuksessa on makuutilaa. Leirimajan käytöstä vastaavana toimielimenä tulee olemaan käyttötarkoituksen mukaisesti sivistyslautakunta/vapaa-aikatoimi. Kunnanhallitus on käsitellyt alustavasti asiaa kokouksissaan ja Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy ko. kaupan ja sitä koskevan liitteenä olevan Kustavin seurakunnan ja Kustavin kunnan välisen kauppakirjan, joka toimitetaan valtuustoon allekirjoitettuna. Lisäksi kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se myöntää em. kauppahinnan mukaisen lisämäärärahan kuluvan vuoden talousarvion investointiosaan kustannuspaikalle

12 LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ KUNNANVIRASTOSSA (10) Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt, että kunnanvirastossa otetaan käyttöön alkaen liukuva työaika, jolloin säännöllinen työaika voi ylittyä tai alittua määrätyllä tuntimäärällä. Kunnanhallitus on tarkistanut päätöstä kokouksissaan ja muuttuneiden säännösten johdosta. Liukuvan työajan käyttöä säätelee voimassa olevan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen :t. Liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestämistä siten, että työntekijä voi kiinteän työajan ulkopuolella annetuissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Työnantaja voi ottaa käyttöön toiminnan kannalta tarkoituksen mukaisen liukuvan työajan järjestelmän määrätyin ehdoin ja rajoituksin työaikalain 7 :n mukaisessa yleistyöajassa ja 8 :n mukaisessa toimistotyöajassa. Työnantaja voi myös lakkauttaa järjestelmän kokonaan tai osittain. Työnantaja päättää liukuvan työajan ehdoista ja käyttöönotosta sekä siitä, mihin henkilöstöryhmiin järjestelmää sovelletaan. Ellei viranhaltija/ työntekijä nimenomaisesti ilmoita jättäytyvänsä järjestelmän ulkopuolelle, työnantajan ja työntekijän/viranhaltijan kesken katsotaan sovitun liukuvasta työajasta. Työnantaja voi muuttaa tai lakkauttaa liukuvan työajan järjestelmän irtisanomalla järjestelmän päättymään kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Työnantaja tai työntekijä/ viranhaltija voi irtisanoa sopimuksen päättymään kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Työnantaja määrittää liukuvassa työaikajärjestelmässä olevan kiinteän työajan, jonka aikana viranhaltijan/työntekijän on oltava työpaikalla tai työnantajan muussa hyväksymässä paikassa työantajan käytettävissä. Työnantaja määrittää myös liukuma-ajat. Liukuma-aika ja kiinteä työaika yhdessä voivat muodostua enintään 12 tunnin pituisen ajanjakson ruokatauko mukaan lukien. Liukuma-aikana viranhaltija/työntekijä voi pääsääntöisesti itse päättää työhön tulo- ja lähtöaikansa. Työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus tarvittaessa yksittäistapauksessa päättää, että viranhaltijan/ työntekijän on oltava työssä tiettynä esimerkiksi liukuma-ajaksi

13 sattuvana aikana. Työnantaja ei saa käyttää työnjohto-oikeutta ko. asiassa säännönmukaisesti liukuvan työajan tarkoitus huomioon ottaen. Lisäksi työnantaja voi tarvittaessa antaa lisä- ja ylityömääräyksen. Määräyksen mukaan liukuma-ajan enimmäismäärä voi olla esim. klo 7-9 sekä Kiinteän työajan on oltava vähintään 5 tuntia, jollei työnantaja toisin päätä. Liukuvassa työajassa säännöllinen työaika voi ylittyä enintään 40 tuntia (+saldo) tai alittua enintään 6 tuntia (-saldo). Nykyisen käytännön mukaan kunnanviraston työntekijät/viranhaltijat ovat kirjanneet tunnit ylös. Kunnanhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti kunnanviraston toimistotyöaikaa on pidennetty alkaen 30 minuuttia viikossa eli 6 minuuttia päivässä KT:n edustajan antaman suosituksen mukaisesti liittyen kilpailukykysopimukseen. Kunnanhallitus on samalla todennut, että liukuva työaika mahdollistaa liukuman käytön uuden kokonaistyöajan puitteissa. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että kunnanvirastossa jatketaan KVTES:n mukaisesti liukuvan työajan käyttöä siten, että säännöllinen työaika voi ylittyä enintään 40 tuntia (+saldo) tai alittua enintään 6 tuntia (-saldo). Kiinteäksi työajaksi vahvistetaan klo Ruokailutauko 30 minuuttia on pidettävä klo välisenä aikana. Kiinteänä työaikana on kaikkien työntekijöiden/viranhaltijoiden oltava työssä (poislukien ruokailutauko). Liukuma-ajaksi vahvistetaan klo 7-9 ja Liukuva työaika on voimassa toistaiseksi ja tarvittaessa työaikajärjestelmään on mahdollista tehdä muutoksia.

14 LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNASTA (11) LIITE No 22 / K.hall Lausuntopyyntö ja asetusluonnos Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta. Lausunnot pyydetään antamaan viimeistään ensisijaisesti vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse. Lausunnot voi toimittaa myös sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@mmm.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa-ja metsätalousministeriö, PL 30, VALTIONEUVOSTO. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää todeta lausuntonaan luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi saaristoasiain neuvottelukunnasta seuraavaa: - Saaristoasiain neuvottelukunnan kokoonpanosta ja neuvottelukunnan kokoontumisesta ei ole huomautettavaa. - Neuvottelukunnan tehtäväluettelo on kattava, mutta saariston edunvalvontatehtävä tulisi olla selkeämmin sisällytettynä tehtäväluetteloon. - Neuvottelukunnalla tulee olla pääsihteeri, joka käytännössä vastaa päämäärätietoisesti neuvottelukunnan toiminnasta.

15 ESITYKSEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2020 (12) LIITE No 23 / K.hall Vuositavoitteet ja digistrategia Sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaan sairaanhoitopiirin talousarviota valmisteltaessa jäsenkunnille ja Turun yliopistolle on varattava tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Pyydämme esityksiänne mennessä, jotta niitä voitaisiin käsitellä järjestettävässä kuntaneuvottelutilaisuudessa. VSSHP:n strategia vuosille Sairaanhoitopiirin uusi strategia on astunut voimaan. Sen viisi keskeistä valintaa ovat: - Vahvistamme potilaan osallistumista hoitoonsa ja asiakaskokemuksen huomioimista toiminnassamme. - Kehitämme palvelu- ja hoitoketjujamme saatavuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. - Kehitämme osaamista ja palveluitamme toimimalla kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Tunnistamme mahdollisuudet huippuosaamiselle ja tuemme sitä. - Turvaamme henkilöstön työssä jaksamisen ja yhdenvertaisen kohtelun. - Edistämme toiminnassamme kestävää kehitystä. Tarkemmin strategisten valintojen edistämistä kuvataan vuosittain asetettavilla toiminnallisilla tavoitteilla. Vuoden 2019 tavoitteet on kuvattu liitteessä 1. VSSHP:n digistrategia vuosille Sairaanhoitopiirin digitalisaatiokehitystä ohjaava strategiadokumentti on luonnosmuodossaan liitteenä 2. Sairaanhoitopiiri käynnistää tuottavuusohjelman Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talouden vakauttamisohjelma vuosille määritteli tavoitteekseen, että vieraan pääoman määrä v on enintään 200 M ja että jäsenkuntien maksuosuuksien keskimääräinen nousu on korkeintaan 3,8 % ja kuntayhtymän alijäämät katetaan em. maksuosuuksien puitteissa. Ohjelman toimenpitein on tähän mennessä pystytty saavuttamaan tavoitteet, ja jäsenkuntalaskutus

16 on kasvanut tähän mennessä keskimäärin 3,2 %, kun mukaan huomioidaan sairaanhoitopiirille siirtynyt ensihoito ja päivystys. Myös alijäämät on katettu. Sen sijaan vuonna 2017 toteutunut Turun psykiatrian toiminnan siirto on nostanut tarkastelujaksolla jäsenkuntalaskutuksen kasvun 4,1 %:iin. Pitkäjänteisellä kehittämis- ja johtamistyöllä sairaanhoitopiirin talousarvion pitävyys on ohjelmakaudella merkittävästi parantunut. Vuosina 2016 ja 2017 talousarvion mukaiset jäsenkuntien maksuosuudet alittuivat ja vuonna 2018 toteuma oli 100,2 %. Vuonna 2018 Varsinais- Suomessa hoitoon pääsyn mediaani oli parhaimpien sairaanhoitopiirien joukossa merkittävistä kustannustenhallintatoimenpiteistä huolimatta. Talouden vakauttamisohjelmakauden aikana vuoden aikana hoidettujen eri henkilötunnuksen omaavien potilaiden määrä on kasvanut yli 15 %. Tuoreimmassa THL:n sairaaloiden tuottavuusvertailussa Tyksin DRG pisteen hinta oli yliopistosairaaloiden alhaisin. Myös kustannusten kehitys vuosina on ollut maltillisinta Tyksissä. Yhtenä merkittävänä taloutta tervehdyttäneenä esimerkkinä mainittakoon Yksi sairaala -hanke, jonka arvioitu välitön taloudellinen säästö oli lähes 8 miljoonaa euroa. Nyt vakauttamisohjelman lähestyessä päättymistään on tarpeen tarkastella, miltä näyttävät tulevat sairaanhoidon ja sen toimintaympäristön kehitystarpeet ja toisaalta kuntien rahoituskyvyn näkymät. Yhteensovittamisen tarve näiden kesken on merkittävä, sillä nykyistä erikoissairaanhoidon rahoituspohjaa haastavat kasvava kysyntä, uudet hoitoindikaatiot sekä kalliit kehittyneet hoidot ja teknologiat. Näiden käyttöönotto perustuu osoitettuun vaikuttavuuteen sekä kansalliseen lainsäädäntöön ja sen tulkintaan: jos vaikuttava hoito on olemassa, sitä on tarjottava. Toimintakustannusten kehitysnäkymät ovat merkittävästi muuttumassa viime vuosien toteumista. Keskeisimpänä kustannuskehitystä kasvattavana tekijänä ovat lomarahaleikkausten taloudellisten vaikutusten päättyminen sekä työehtosopimusten edellistä kautta korkeammat palkankorotukset. Viime vuosien jopa negatiiviset henkilöstökustannusten muutokset ovat muuttumassa 2,5 2,7 % kustannusten kasvuksi. Henkilöstökustannusten muutokset heijastuvat myös sairaanhoitopiirin palvelujen ostojen kustannusmuutoksiin, koska palveluostoista merkittävä osa on sidoksissa terveydenhuollon henkilöstökustannuksiin. Kokonaisuutena edelliset muodostavat piirin toimintakuluista 75 %. Rahoitusmarkkinoiden kehitysnäkymät pikku hiljaa nousevalla korkotasolla puolestaan johtavat kasvaviin korkokustannuksiin ja peruspääomalle muodostuu maksettavaksi korkoa

17 viimeistään vuodesta 2020 alkaen. Kustannuspainetta pystytään hieman tasaamaan vuoden 2019 jälkeen 6,6 milj. euron taseen ylijäämällä. Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajisto ja johtavat virkamiehet ovat loppuvuodesta 2018 alkaen suunnitelleet ohjelmaa, jonka avulla VSSHP:n tuottavuutta kehitetään määrätietoisesti. Tarkoitus on kustannusten kasvun sopeuttaminen saatavilla olevaan rahoitukseen, kasvukäyrän taittaminen nykyistä ennustetta hitaammin nousevaksi. Kustannusten kasvun rajoittamisen ei pidä johtaa laadun heikentämiseen, vaan tarkoituksena on etsiä keinoja tehdä asioita fiksummin ja taloudellisesti kestävämmin. Tämä tavoite vastaa suoraan sairaanhoitopiirin strategista valintaa edistää kestävää kehitystä ja vuodelle 2019 asetetusta sitovasta tavoitteesta Laadimme sairaanhoitopiirille kestävän kehityksen toimenpideohjelman ja toimeenpanosuunnitelman. THL:n sairaaloiden tuottavuusraportin mukaan Varsinais-Suomessa on edelleen merkittävästi tehottomuudesta johtuvaa kustannuspoikkeamaa ja toisaalta myös erikoissairaanhoidon käyttöä yli laskennallisen tarpeen. Palvelurakennetta ja toimintamalleja tulisi tarkastella laajasti ja perusteellisesti koko julkisessa terveydenhuollossa tuottavuuspotentiaalin lunastamiseksi ja kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Tuottavuuspotentiaalia voi löytyä hoidollisten palvelujen lisäksi tukipalvelujen toiminnoissa. Tässä esitettävä talousnäkymien tilannekuva on laadittu tilinpäätöstietojen 2018 valmistuttua. Myös tuorein tieto yleisestä lähivuosien kustannustason muutosarvioista ja ansiotason kehityksestä on päivitetty vuosille Laskelmassa on varauduttu T3-rakennuksen käyttöönottoon liittyviin kustannuksiin. Talouden tilannekuvan tarkoitus on muodostaa kustannustason muutoksista ja uuden sairaalan käyttöönotosta seuraava yleiskuva siitä, millainen talouden kehitysura todennäköisesti olisi, mikäli nykyistä toimintaa ei muuteta. Sinänsä toimintaa kehitetään jatkuvasti ja skenaarioon on siten vaikutusmahdollisuuksia. Tilannekuva-arvio on siis nykytoiminnan perusteella laadittu pohjalaskelma. Tilannearvio on laadittu hallituksen puheenjohtajiston oheistuksen perusteella siten, että jäsenkuntien maksuosuuksien enimmäiskasvu voi olla välillä 2,0 2,5 % vuodessa. Tulorajoitteen asettaminen johtaa aiemmin tekstissä kuvattuun kustannuskehitykseen yhdistettynä siihen, että vuosien tilikauden tulokset painuvat alijäämäisiksi. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio tuloskehityksestä jäsenkuntien maksuosuuksien 2,0 ja 2,5 % tuloskenaariolla.

18 Taulukko 1. Jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat enintään 2,0 % vuodessa Jäsenkuntatuotot, muutos -% 2,0 2,0 2,0 2,0 Toimintakulut, muutos -% 2,6 3,3 2,6 4,2 Tilikauden tulos, milj. eur -3,5-14,1-23,5-48,0 Kumulatiivinen yli/alijäämä, milj. eur 5,2-9,0-32,4-80,4 Taulukko 2. Jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat enintään 2,5 % vuodessa. 1. Hallituksen puheenjohtajista, sairaanhoitopiirin johtajasta, talousjohtajasta, sairaalajohtajasta, johtajaylilääkäristä ja hallintojohtajasta koostuva ns. taloustyöryhmä on tuottavuusohjelmaa valmistellessaan nähnyt tarpeellisiksi seuraavan kaltaiset toimenpiteet: Kevään 2019 aikana selvitetään ulkoista konsulttia käyttäen sairaanhoitopiirin toiminnasta suurin tuottavuuspotentiaali ja määritetään toimenpiteet, joiden avulla voidaan jo lyhyellä aikavälillä pienentää jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuvauhtia merkittävästi. Konsultiksi on valittu EY, joka hanke-esityksensä mukaan kykenee osoittamaan sairaanhoitopiirin toiminnasta vuoden 2020 aikana MEUR edestä kustannuksien kasvua hillitsevää tuottavuuspotentiaalia. EY:n mukaan tämä kustannussäästötavoite on realistista tavoittaa käytetyn Health Performance Optimization-metodologian avulla, josta EY:llä on vastaavanlaisia onnistuneita pohjoismaisia ja kansainvälisiä kokemuksia.

19 2. Koska huomattavasti suurempi tuottavuuspotentiaali piilee Varsinais- Suomen maakunnan terveydenhuoltojärjestelmän kokonaiskehittämisessä, olisi jatkoksi suunniteltava pitkäjänteinen ja koko maakuntaa koskeva toimenpideohjelma, joka samanaikaisesti kehittää sekä terveyspalvelujen vaikuttavuutta että kustannustehokkuutta. Sen keskeisenä elementtinä olisi koko maakunnan kattavien toimivien hoitoketjujen rakentaminen, erikoissairaanhoidon käytön vähentäminen, palveluverkon yhteensovittaminen sekä rakenteellisten ja toiminnallisten päällekkäisyyksien purkaminen niin sairaanhoidollisissa kuin hoidon tukipalveluissakin. Sote-uudistuksen viipyessä olisi välttämätöntä tehdä tätä tarkastelua yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Myös tähän tehtävään tarvitaan kyvykäs ulkoinen kumppani analysoimaan nykytilaa ja suunnittelemaan toimenpiteet vakiintuneen metodologian keinoin. 3. Koska puhdas konsulttipohjainen kehittäminen ei tuota pysyviä tuloksia, tulee sairaanhoitopiirin omaa muutosjohtamisen kyvykkyyttä vahvistaa sille tasolle, että tuottavuuspotentiaali voidaan realisoida toimintatapamuutoksilla, erillishankkeilla ja mahdollisesti joidenkin toimintojen uudelleen organisoinnilla. Toiminnalliset muutokset on kytkettävä myös digistrategiaan ja mahdollisesti jatkuvaan soteuudistukseen. Muutostuen tulee sisältää talouden, tietoanalytiikan ja muutosjohtamisen osaamisen sekä kattaa konsernijohdon lisäksi kaikki tulos- ja toimialueet pitkäjänteisesti usean vuoden ajan. Kohdan 1 mukaisen tuottavuuspotentiaalin tunnistamisen pohjalta laaditaan suunnitelma toimenpiteistä, joiden avulla tuottavuuspotentiaali käännetään tuottavuuskehitykseksi. Toimenpidesuunnitelma ja sen tarkemmat euromääräiset tavoitteet on tarkoitus alustavasti esitellä kuntaneuvotteluissa sekä huomioida jo vuoden 2020 raamijaossa toukokuussa 2019 ja esitellä sairaanhoitopiirin valtuustolle kesäkuussa. Sairaanhoitopiirin hallitus on kokouksessaan päättänyt, että sairaanhoitopiirissä käynnistetään monivuotinen tuottavuuden kehittämisohjelma. Hankkeen ohjausryhmänä toimii hallituksen puheenjohtajista, sairaanhoitopiirin johtajasta, talousjohtajasta, sairaalajohtajasta, johtajaylilääkäristä ja hallintojohtajasta koostuva ns. taloustyöryhmä. Hankkeelle on nimetty erillinen seurantaryhmä, jossa on edustus kaikista hallituksessa edustetuista puolueista sekä henkilöstön edustus.

20 Tuottavuushankkeen edetessä halutaan yhdessä jäsenkuntien kanssa suunnitella, millä tavalla VarsinaisSuomen julkista terveydenhuoltoa tutkitaan ja kehitetään, mitä kokonaisuuksia otetaan tarkasteluun ja työn alle. Järjestämissuunnitelman päivitystyössä tullaan tänä keväänä esittämään monia palvelujärjestelmämme sisällöllisen kehittämisen suunnitelmia, mutta sen lisäksi tarvitsemme yhteistä keskustelua siitä, millaisella yhteistyöllä edistämme maakunnan sote-palvelujärjestelmän laajempaa, kiireellisesti tarvittavaa uudistusta, jotta toiminnan tuottavuuden kehittämisen kautta voimme turvata palvelut kestävällä kustannusrakenteella. Sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteistyö järjestämissuunnitelmassa Päivitettävänä oleva Varsinais-Suomen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille sisältää luonnosvaiheessaan mm. alla olevia teemoja kehitettäväksi sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteistyönä. Järjestämissuunnitelmassa ehdotetaan luotavaksi terveydenhuollon foorumi, jonka avulla koordinoidaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistä kehittämistä. x x x x x x x Palveluprosessien kuvaus ja kehittäminen; mm. haavanhoito, aikuisten diabetes, nivelrikko Alueellinen yhteistyö perusterveydenhuollon vuodeosastojen käytössä ja siirtymisessä erikoissairaanhoidosta kunnan palvelujen piiriin. Vuodeosastorakenteen seutukuntakohtainen kehittäminen vastaamaan alueen väestön tarpeita. Toimintamalli, jolla päivystysapuun yhteyttä ottanut tai Omaolon oirearvioiden kautta jatkoarviointia tarvitseva ohjautuu tarpeen mukaisesti oman terveyskeskuksen palvelujen pariin Kotiin vietävien akuuttipalvelujen työnjaon ja koordinaation kehittäminen SOTE-tilannekeskuksen (maakuntatasoinen) organisoiminen Alueellisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan käynnistäminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen Maakunnallinen tiedolla johtamisen kehittäminen yhteishankkeena Turun yliopiston kanssa.

21 Kuntaneuvotteluissa varaudumme käsittelemään edellä mainittuja teemoja learning cafe-tyyppisesti useissa pienryhmissä. Kuntien antamat lausunnot sairaanhoitopiirin taloudesta ja toiminnan kehittämisestä kootaan yhteenvedoksi ja esitetään kuntaneuvotteluissa. Sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee kuntien näkemyksiä ja neuvottelujen tuloksia , jolloin hallitukselle esitetään vuoden 2020 talousarviovalmistelun linjaukset. Jäsenkunnille toimitetaan arvio vuoden 2020 maksuosuuksista mennessä. Pyydämme ystävällisesti toimittamaan lausuntonne ensisijaisesti sähköisenä mennessä osoitteella Jäljempänä olevan ehdotuksen ovat valmistelleet kunnanjohtaja ja sosiaalijohtaja. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää tehdä seuraavan esityksen sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisestä 2020: - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin esitys on Kustavin kunnan näkökulmasta pääosin oikeansuuntainen. - Sairaanhoitopiirin strategian sisällön viisi keskeistä valintaa ovat Kustavin näkökulmasta selkeitä ja loogisia. - Kustavin kunnan näkökulmasta sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma näyttäytyy välttämättömänä ratkaisuna. Suurin huoli liittyy siihen, ovatko esitetyt toimet riittäviä lähivuosien kustannuskehityksen hillitsemiseksi kuntien taloudellinen kantokyky huomioiden. - Ulkopuolisen konsultin käyttäminen on Kustavin kunnan näkemyksen mukaan kannattavaa, sillä konsulttiyhtiö EY:n mukaan sairaanhoitopiirin on mahdollista saavuttaa huomattavaa kustannusten kasvua hillitsevää tuottavuuspotentiaalia (10-13 MEUR) - Esityksessä on mainittu, että kustannusten kasvun rajoittaminen ei saa johtaa hoidon laadun heikkenemiseen. Kustavin kunnan näkökulmasta onkin olennaista taata hyvä hoito kuntalaisille myös tulevaisuudessa. - Kustavin näkökulmasta suuri haaste liittyy esityksessä mainittuun tehottomuudesta johtuvaan kustannuspoikkeamaan. Lisäksi esitys mainitsee tukipalvelut yhtenä tuottavuuspotentiaalin lähteenä.

22 Kustannusten kasvaessa on tärkeää, että käytössä oleva resurssi hyödynnetään mahdollisimman kattavasti, jotta kustannusten kasvuvauhti pienenisi. - Jäsenkuntien maksuosuuksien enimmäiskasvu on esityksen mukaan 2,0 2,5% vuodessa. Kustavin kunnan näkökulmasta maksuosuuksien kasvamiseen tulee suhtautua kriittisesti ja hakea erityisesti puuttuvaa tuottavuuspotentiaalia nykyisiä toimintoja tehostamalla ja järkevöittämällä. - Päällekkäisten toimintojen purkaminen. Kustavin kunnan näkökulmasta koko maakunnan kattavat hoitoketjut ja palveluverkot tulee sovittaa niin, että päällekkäisyyksiä ei pääse syntymään. Tässä korostuu sairaanhoitopiirin kyky muutosjohtamiseen. - Riittävän taloudellisen osaamisen varmistaminen sairaanhoitopiirin kehitystyössä pitkän tähtäimen kehityksen varmistamiseksi tarvittaessa tätä tavoitetta tukevien kyseeseen tulevien ostopalvelujen avulla. Esityksessä mainittu yksi sairaala -hanke 8 miljoonan euron säästöillä on tästä hyvä esimerkki. - Kokonaisuudessaan uudistuksia toimintatapoihin kaivataan kiireellisesti, jotta kustannusten hallitsematon nousu pystytään estämään ja laadukas tutkimus sekä hoito potilaille turvaamaan.