NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 1

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 12 Vuoden 2015 opetus-atk-investointimäärärahan käyttösuunnitelma 13 Varhaiskasvatuksen vuoden 2015 tvt-investointimäärärahan käyttösuunnitelma 14 Nurmijärven kunnan sivistyslautakunnan toimintasäännön muuttaminen 15 Lukuvuoden tuntikehys 8 16 Perusopetuksen tuntijako alkaen Tammentuvan päiväkodin ja Nukarin koulun laajennuksen luonnossuunnitelman hyväksyminen 18 Tuuliviirin päiväkodin ja päiväkoti Majakan toiminnan lopettaminen 19 Koulujen johtokuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat Kehitys- ja keskusteluasiat

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Aika klo 17:00-19:40 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Osallistujat Läsnä Korhonen Virpi, KESK puheenjohtaja Jalava Markku, KOK varapuheenjohtaja Aittakallio Minna, KOK jäsen Aronen Jari, PerusS jäsen Oral Nezir, SDP jäsen Pispala Leni, VIHR jäsen Viitala-Aaltio Ritva, KESK jäsen Viljakainen Sanna, SDP jäsen Hirvonen Tiina esittelijä Hyvämäki Kirsi pöytäkirjan pitäjä Kuosmanen Patrik nuorisovaltuuston edustaja Sandelin Marja-Leena kunnanhallituksen edustaja Samanen Kai, PerusS varajäsen Poissa Saarinen Mikko, PerusS jäsen Suolaniemi Teemu, KESK jäsen Valli Mika, RKP jäsen Muut Laine Marja-Leena valmistelija Sorvali Anu valmistelija Muut saapuvilla olleet Luttinen Harri Pirnes Kristiina TVT-koordinaattori opetustoimen koordinaattori Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Markku Jalava ja Ritva Viitala-Aaltio Käsitellyt asiat 12-21

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Allekirjoitukset Virpi Korhonen puheenjohtaja Kirsi Hyvämäki pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Markku Jalava Ritva Viitala-Aaltio Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Todistaa Kirsi Hyvämäki

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Vuoden 2015 opetus-atk-investointimäärärahan käyttösuunnitelma SIVIS 12 Vuoden 2015 opetuksen ATK/AV -hankintojen painopisteitä ovat mobiililaitteiden etähallinnan kehittäminen, oppilaskäyttöön tulevat päätelaitteet, lukiolaisten henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet sekä opetustilojen täydentävät ja korvaavat AV -hankinnat. Oppilaskäyttöön hankittavat päätelaitteet ovat pääsääntöisesti mobiililaitteita. Koulujen oppilasmäärän ja pedagogisten tarpeiden perusteella hankitaan kannettavia tietokoneita tai tablettilaitteita. Tarkoitus on, että kouluilla on käytettävissään monipuolinen laitevalikoima, joka tukee tieto- ja viestintäteknologian käyttöä erilaisissa oppimistilanteissa. Koulujen ja päiväkotien tablettilaitteiden etähallintajärjestelmät ovat kehittyneet siihen tilanteeseen, että on tullut ajankohtaiseksi hankkia järjestelmä koulujen käyttöön. Järjestelmää on kartoitettu vuoden 2014 aikana ja nyt hankinta on ajankohtainen. Etähallintajärjestelmä helpottaa koulujen työtä mobiililaitteiden ylläpidon osalta ja toisaalta kouluille voidaan tarjota monipuolisempi valikoima oppimisen työvälineitä tablettilaitteissa käytettäväksi. Syksyllä 2015 lukionsa aloittavat opiskelijat tulevat osallistumaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin useammassakin aineessa. Lukiot ovat kokeneet toimivaksi malliksi sen, että kunta mahdollistaa opiskelijan kannettavan tietokoneen hankinnan ja tukee hankintaa maksamalla osan hinnasta. Lukiolaiskannettavan hinta määräytyy laitevalinnan yhteydessä ja kunnan tukema osa hinnasta on noin 200 /opiskelija. Näin lukiolaisilla on heti opiskelujen alkaessa ajanmukaiset työvälineet käytettävissään. Kone on lukiolaisen täydessä hallinnassa ja omistusoikeus siirtyy opiskelijalle hänen saavuttaessa lukion oppimäärän. Koulujen AV-välineistö on suunnitelman mukaisesti saatettu perustasolle, jossa opetustiloissa opettajalla on käytössä riittävä työvälineistö. Vuonna 2015 toteutetaan täydentäviä hankintoja, koska koulujen tilojen käytössä tulee vuosittain muutoksia. Lisäksi ensimmäisten kalustettujen koulujen osalta aloitetaan hallittu laitteiden uusiminen niiden elinkaaren tullessa loppuun (n. 10 vuoden käyttöikä). Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kasvaessa myös koulujen verkkojen käyttömäärä nousee. Tarpeen mukaan suoritetaan täydentäviä asennuksia esimerkiksi langattomien verkkojen osalta, jotta verkot mahdollistavat tieto- ja viestintäteknologian oppimiskäytön kaikissa koulun tiloissa. Liitteenä 1 on suunnitelma hankinnoista. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Hankinnat yhteensä euroa. Yritysvaikutusten arviointi: - Esitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä koulujen vuoden 2015 opetus-atk-investointimäärärahan käyttösuunnitelman esityksen mukaisesti. Lisätietoja: tieto- ja viestintätekniikkakoordinaattori Harri Luttinen, Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite 1.

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Varhaiskasvatuksen vuoden 2015 tvt-investointimäärärahan käyttösuunnitelma SIVIS 13 Uudistetut opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön esiopetuksessa Perusteissa nostetaan esille tieto- ja viestintätekniikan osaaminen. Tämän takia esiopetusyksiköt täytyy kalustaa ajanmukaisilla esitysvälineistöllä ja tarjota riittävä määrä päätelaitteita oppimisen työvälineiksi. Myös mobiililaitteiden etähallintajärjestelmä koskee esiopetukselle hankittavia laitteita ja on osa varhaiskasvatuksen investointia. Esiopetukseen soveltuvat päätelaitteiksi tabletit, jotka mahdollistavat monimuotoisen median käsittelyn, itse kuvattujen videoiden ja kuvien käsittelyn sekä digitarinoiden tuottamisen kuvien avulla. Langattomat verkot ovat edellytys tieto- ja viestintäteknologian monipuoliselle käytölle. Esiopetukseyksikköjen langattomia verkkoja parannetaan tarpeen mukaan niin, että päiväkotien kaikki tilat voivat toimia oppimistiloina tvt-välineistöä käytettäessä. Liitteenä 2 on suunnitelma hankinnoista. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Yritysvaikutusten arviointi: Hankinnat yhteensä euroa. Esitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä varhaiskasvatuksen vuoden 2015 tvt-välineistön investointimäärärahan käyttösuunnitelman esityksen mukaisesti. Lisätietoja: Tieto- ja viestintätekniikkakoordinaattori Harri Luttinen, Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite 2.

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Nurmijärven kunnan sivistyslautakunnan toimintasäännön muuttaminen SIVIS 14 Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön palveluseteli ja esiopetus muuttui pakolliseksi kaikille. Näiden muutosten johdosta on syytä päivittää muuttuvilta osin myös sivistyslautakunnan toimintasääntöä (liite 3). Lisätään kohtaan Varhaiskasvatuspäällikkö tai hänen määräämänsä kohta 9. Päättää (valitsee) palvelusetelilain ja yksityisen palvelusetelitoiminnan sääntökirjan kriteerien mukaisesti uudet palveluntuottajat palvelusetelituottajiksi. Korvataan kohdan varhaiskasvatuksen asiantuntija yksityisen päivähoidon koordinaattoriksi. Lisätään hänen tehtävikseen 1. Valvoo yksityistä päivähoitoa. 2. Tekee päätöksen asiakkaan saamasta palvelusetelistä. 3. Päättää asiakkaan saaman setelin arvon palvelusetelin sääntökirjan ohjeiden mukaisesti. Lisätään kohtaan Päiväkodin johtaja/perhepäivähoidon ohjaaja kohta 9. Päättää esioppilaan yli 3 päivän poissaolosta. Lisätään kohdaksi Esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja ja hänen tehtäviinsä kohta 1. Myöntää esioppilaalle luvan enintään kolmen päivän poissaoloon. Sivistyslautakunnan päivitetty toimintasääntö liitteessä 4. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen:- Yritysvaikutusten arviointi:- Esitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä sivistyslautakunnan toimintasääntöön edellä esitetyt lisäykset ja muutokset. Lisätietoja: Sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liitteet 3 ja 4.

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Lukuvuoden tuntikehys SIVIS 15 Nurmijärven kunnan sivistyslautakunnan toimintasäännön 1.8. kohdan mukaan sivistyslautakunta päättää tuntikehyksen yhteismäärästä. Opetuspäällikkö päättää sivistyslautakunnan toimintasäännön kohdan mukaan lukuvuosittain sivistyslautakunnan hyväksymän tuntikehyksen yhteistuntimäärän jakamisesta koulujen kesken. Lukuvuoden tuntikehyksen pohjana on lukuvuoden tuntikehyksen kokonaismäärä ( vuosiviikkotuntia). Kunnan henkilöstösuunnitelmaan sisältyy alkaen kaksi luokanopettajan virkaa. Nämä virat korvaavat kaksi pysyväisluonteiseksi muuttunutta tuntiopettajan tehtävää, joten ne eivät kasvata tuntikehyksen määrää. Täten lukuvuoden tuntikehyksen kokonaismäärä on sama kuin lukuvuonna Kullekin koululle lasketaan tuntikehys oppilasmäärän perusteella huomioiden koululla olevat erityisluokat. Laskennan pohjana olevana oppilasmääränä käytetään mukaisia oppilasmääriä sekä seuraavan syksyn tiedossa olevaa uusien 1. ja 7. luokkalaisten määrää. Tuntikehys sisältää myös virkaehtosopimuksen mukaiset erityistehtävät sekä osa-aikaiseen erityisopetukseen, tukiopetukseen ja A2 -kielen opetukseen tarvittavat tunnit kouluun syntyvien kielenopetusryhmien määrän mukaan. Lisäksi koulu saa jokaisesta integroidusta erityisoppilaasta 0,5 vuosiviikkotuntia ja jokaisesta 11 -vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevasta oppilaasta 1,5 vuosiviikkotuntia oppilaskohtaista lisää. Niissä alakouluissa, joissa on 1-6 perusopetusryhmää tuntikehys pohjautuu opettajamäärään. Tätä suuremmissa alakouluissa tuntikehys pohjautuu luokka-asteittaisiin oppilasmääriin. Yläkoulujen saama tuntikehys lasketaan oppilasmäärän mukaan luokka-asteittain huomioiden oppiaineet, joiden opettaminen toteutetaan pienemmissä opetusryhmissä. Erityistehtäviin käytettävä tuntimäärä lasketaan oppilasmäärätietojen pohjalta virkaehtosopimuksen mukaisina. Osa-aikaisen erityisopetuksen laskennallinen tuntikehys saadaan kertomalla koulun kokonaisoppilasmäärä oppilaskohtaisella tuntimäärällä 0,1 vuosiviikkotuntia. Lukioiden tuntikehyksen kokonaistuntimäärä määräytyy opiskelijamäärien ja lukuvuoden tuntikehyksen pohjalta. Lukuvuoden perusopetuksen ja lukion tuntikehykset ovat

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta seuraavat: - perusopetus vuosiviikkotuntia - lukiot 605 vuosiviikkotuntia Kunnan kokonaistuntikehys lukuvuonna on yhteensä vuosiviikkotuntia. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Talousarvion mukaiset taloudelliset vaikutukset. Yritysvaikutusten arviointi: - Esitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä lukuvuoden tuntikehyksen kokonaismääräksi perusopetuksessa vuosiviikkotuntia ja lukiossa 605 vuosiviikkotuntia. Kunnan kokonaistuntikehys lukuvuonna on yhteensä vuosiviikkotuntia. Lisäksi sivistyslautakunta antaa opetuspäällikölle oikeuden jakaa perusopetuksen tuntikehys alakoulujen, yläkoulujen, osa-aikaisen erityisopetuksen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen kesken sekä lukioiden tuntikehys lukioiden kesken. Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Perusopetuksen tuntijako alkaen SIVIS 16 Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012 liitteenä 5). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi samalla päivämäärällä annetussa Valtioneuvoston asetuksessa 423/2012 (liitteenä 6) määritellään opetuksen vuosittainen ja viikoittainen määrä. Opetushallitus on päättänyt opetussuunnitelman perusteista esiopetusta, oppivelvollisten perusopetusta ja lisäopetusta varten Ne pohjautuvat annettuun tuntijakoon. Asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastetusti lukien. Valtioneuvosto hyväksyi vuodelta 2012 olevan perusopetuksen tuntijaon käyttöönotolle siirtymäajan. Perusopetuksen vuosiluokat 1 6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen lukuvuonna Vuosiluokat 7 9 jatkavat edellisen tuntijaon (1435/2001) ja vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Päättöarviointi tehdään vuoden 2004 perusteisiin sisältyviä päättöarvioinnin kriteerejä käyttäen. Vuosiluokat 7 9 siirtyvät vuosiluokka kerrallaan uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen 2019 mennessä. Lukuvuotena vuosiluokalla 6 opetetaan poikkeuksellisesti ympäristöopin asemasta edelleen biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa. Nurmijärven kunnan perusopetuksen tuntijakoa on valmisteltu perusopetuksen johtotiimissä, johon kuuluvat opetuspäällikkö Kati Luostarinen, opetustoimen koordinaattori Kristiina Pirnes, tehostetun ja erityisen tuen koordinaattori Miira Arminen sekä aluerehtorit Tiina Nordgren, Jyrki Lihr ja Janne Taipale. Valmistelun aikana on kuultu koulujen rehtoreita ja opettajia. Työryhmä päätyi esittämään kahden vuosiviikkotunnin lisäystä valtakunnalliseen vähimmäistuntimäärään (222 vuosiviikkotuntia). Tunnit sijoitetaan seuraavasti: - Matematiikka + 1 h (kohdentaminen 3. vuosiluokan opetukseen) - A1-kieli + 1 h (kohdentaminen 8. vuosiluokan opetukseen) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) sekä perusopetuksen tuntijaon (Valtioneuvoston asetus ) mukaan vuosiluokilla 1-9 matematiikkaa opetetaan yhteensä 32

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta vuosiviikkotuntia ja A1-kieltä 16 vuosiviikkotuntia. Perusopetuksen matematiikka edistää oppilaiden loogisen ja luovan ajattelukyvyn kehittymistä sekä kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia. Matematiikka kehittää oppilaiden kykyä ymmärtää syy - seuraussuhteita, väittämiä ja viittauksia, sekä edistää oppilaiden viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Matematiikka on soveltava oppiaine, jonka käsitteellinen luonne tukee myös muiden oppiaineiden opetusta. Matematiikka toimii pohjana opetuksen eheyttämisessä ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuksessa, sekä rohkaisee oppilaita ottamaan vastuuta omasta oppimisesta ja sen suuntaamisesta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti oleellinen osa matematiikan opetusta haastaen oppiaineen ja sen opetuksen uudelle tasolle. Matematiikan osaamistavoitteissa korostuu vastuu laaja-alaisen tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämisestä kuin myös tieto- ja viestintäteknologiasta yhtenä oppimistavoitteena, sisältäen mm. ohjelmoinnin opetuksen. Perustelut A1-kieli: A1-kieli on perusopetuksen oppilaalle opetettavista kielistä ensimmäinen vieras kieli. A1-kielen aloittaminen 2. vuosiluokalla suuntaa ja tukee muiden kielten opiskelua sekä ohjaa oppilasta muiden kielten valinnoissa ja opiskelun aloittamisessa. A1-kieli vahvistaa oppilaan pärjäämistä globalisoituneessa maailmassa ja luo perustan perusopetuksen jälkeiselle, työelämässä ja mahdollisesti yrittäjänä tarvittavan kielitaidon kehittämiselle sekä elinikäiselle kieltenopiskelulle. A1-kielen opetus tukee ja syventää uuden opetussuunnitelman perusteiden toteutumista. Perusteissa määritelty oppimiskäsitys pitää kieltä ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisena taitona, joka edistää oppilaan vuorovaikutusta ja kulttuuriseen kontekstiin liittyvän ymmärryksen ja osaamisen kehittymistä. Kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun sekä työelämätaitojen ja yrittäjyyden laaja-alaiset osaamistavoitteet rakentuvat osaltaan oppilaan kykyyn käyttää kieltä. Kielen opetuksen tavoitteena on tukea oppilaita taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja. (Viittaus: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, s , 19, 21-22, 26, 54, 74, 88, 101, 103, 133, 135, 163, 166, 243, 261, 318, 398 ja 429) Tuntijakoon sisältyy 11 vuosiviikkotuntia taito- ja taideaineiden valinnaisia tunteja sekä 9 vuosiviikkotuntia muita valinnaisia tunteja.

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Koulu päättää, miten taito- ja taideaineiden valinnaiset vuosiviikkotunnit jaetaan oppiaineiden kesken ja kirjaa asian lukuvuosittaiseen työsuunnitelmaan. Poikkeuksena edelliseen, yläkoulussa yksi valinnainen vuosiviikkotunti kohdennetaan käsityön opetukseen 7. vuosiluokalla. Muilla valinnaisilla tunneilla toteutettava opetus voi kohdentua mihin tahansa koulun päättämiin oppiaineisiin, myös taito- tai taideaineisiin. Valinnaisilla tunneilla toteutettava opetus voi olla myös jonkin oppiaineen/oppimiskokonaisuuden syventävä oppisisältö. Koulu päättää, mihin oppiaineisiin valinnaiset tunnit sijoitetaan sekä minkälaisia valinnaisaineita tarjotaan. Asia kirjataan lukuvuosittaiseen työsuunnitelmaan. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tehdä valintansa koulun tarjoamista valinnaisaineista. Valinnaisaineiden toteutumista voidaan ohjata määrittelemällä opetusryhmille vähimmäiskoko. Esityksessä perusopetuksen opetussuunnitelman tuntimäärä pysyy paikallisesti samana kuin nykyisessä opetussuunnitelmassa. Lisäkustannuksia opetuksen järjestäjälle tulee valtakunnallisten perusteiden mukaisesta ruotsin kielen (B1) opetuksen aloittamisen siirtymisestä yläkoulun 7. vuosiluokalta alakoulun 6. vuosiluokalle. Tämä lisää palveluverkon laajuuden vuoksi ja opetuksen järjestämistavasta riippuen opettajien koulujen välisistä siirtymisistä maksettavien huojennusten määrää. Nyt hyväksyttävä tuntijako toimii pohjana keväällä 2015 työskentelynsä aloittaville oppiainetyöryhmille. Tuntijako on liitteenä 7. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: - Yritysvaikutusten arviointi: - Esitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä liitteen 7 mukaisen perusopetuksen uuden tuntijaon otettavaksi käyttöön em. aikataulun mukaisesti. Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh Esittelijän muutosesitys:esittelijä esitti liitteeseen 7 korjauksia siten, että vapaaehtoisen B2-kielen tunnit aloitetaan vuosiluokalta 8 eikä vuosiluokalta 4. Lisäksi selitteen kohta 6 korjataan muotoon koulu päättää, jaetaanko oppilaanohjauksen 1 vuosiviikkotunti 7. ja 8. vuosiluokan kesken vai sijoitetaanko tunti kokonaisuudessaan joko 7. tai 8. luokalle.

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Päätös: Esitys hyväksyttiin esittelijän tekemillä muutoksilla liitteeseen 7. Päätökseen kuuluu liitteet 5-7.

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Tammentuvan päiväkodin ja Nukarin koulun laajennuksen luonnossuunnitelman hyväksyminen 96/ /2014 SIVIS 17 Valtuusto hyväksyi :ssä 87 Tammentuvan päiväkodin hankesuunnitelman. Suunnitelma käsittää kolmiosastoisen päiväkodin, Nukarin koulun kaksi opetustilaa ja oppilashuoltotilat. Uudisrakennuksen ohjelma-ala on 853 ohm 2 ja bruttoala n brm 2. Ohjelma-alasta koulun opetustilat vievät 2x60 ohm 2, oppilas wc 15 ohm 2 ja oppilashuollon tilat 20 ohm 2. Loppu ohjelma-ala eli 698 ohm 2 on tarkoitettu päiväkotikäyttöön. Tammentuvan päiväkodin ja Nukarin koulun laajennuksen luonnossuunnitelman on laatinut Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik. Hanke ajoittuu vuosille 2015 ja Hanke noudattaa valtuuston hyväksymää investointiohjelmaa ja sen kustannukset ovat n. 2,45 miljoonaa euroa. Luonnossuunnitelmat tuodaan nähtäviksi kokoukseen.(liite 8). Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Yritysvaikutusten arviointi: Esitys: Sivistyslautakunta päättää osaltaan hyväksyä Tammentuvan päiväkodin ja Nukarin koulun laajennuksen luonnossuunnitelmat ja esittää ne edelleen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Lisätietoja: Sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite 8.

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Tuuliviirin päiväkodin ja päiväkoti Majakan toiminnan lopettaminen SIVIS 18 Tuuliviirin päiväkodin tiloista päätettiin luopua sisäilmaongelmien takia tehdyn tutkimuksen loppuraportin ilmestyttyä Tila on ollut pitkään sisäilmatyöryhmän listoilla ja sitä on korjattu useasti. Viime syksynä työntekijöiden oireilut lisääntyivät ja sisäilmatutkimukset aloitettiin pintakosteuskartoituksilla ja aistinvaraisilla havainnoilla. Joululoman aikana tehtiin rakennetutkimuksia. Tiedotustilaisuus lopettamisen syistä pidettiin vanhemmille ja työntekijöille valtuustosalissa. Paikalla oli runsaasti lasten vanhempia ja päiväkodin työntekijöitä. Lapset sijoitettiin pääosin Maaniitun, Kirkonkylän ja entisen Alhonniitun päiväkoteihin omissa ryhmissään tuttujen työntekijöiden kanssa. Myöhemmin 1.8.alkaen lapset ja työntekijät sijoittuvat alueen muihin päiväkoteihin. Palveluverkkosuunnitelmassa todetaan varhaiskasvatuksen tilojen osalta, että nopeasti aikoinaan kasvaneella palvelualueella on olemassa tiloja, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia päiväkotitoimintaan ja että niistä tulisi voida luopua. Mm.Kirkonkylän alueella olevat Tuuliviirin, Majakan ja Mäkituvan päiväkodit eivät ole päiväkodeiksi rakennettuja, ovat epäkäytännöllisiä ja jatkuvan remontin tarpeessa. Päiväkoti Majakkaa ei ole alunperin suunniteltu päiväkodiksi. Sitä on useasti remontoitu ja se on tälläkin hetkellä sisäilmatyöryhmän käsiteltävänä. Päiväkoti Majakasta on suunniteltu palveluverkkoselvityksen yhteydessä luovuttavan heti, kun siihen on mahdollisuus. Palveluverkkosuunnitelman toteuttamisen takia vakituinen henkilökunta joudutaan sopeuttamaan kunnan muihin toimipisteisiin. Siksi uutta henkilökuntaa ei ole voitu palkata vaan toimet on täytetty määräaikaisilla sijaisilla. Tällainen tilanne ei voi jatkua pitkään. Kunnan imagon kannalta on tärkeää voida palata normaaliin rekrytointimenettelyyn vakituisen henkilökunnan saamiseksi. Siksi luovumme molemmista tiloista yhtäaikaa. Päivähoidon piirissä olevat lapset eivät ole Kirkonkylän alueella merkittävästi lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Tehdyn selvityksen mukaan henkilökunta pystytään sijoittamaan alueen muihin päiväkoteihin. Lapset sijoittuvat joko muihin kunnallisiin päiväkoteihin tai Kirkonkylällä aloittavaan uuteen Myötätuulen yksityiseen päiväkotiin.

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Päivähoidon piirissä olevat lapset eivät ole Kirkonkylän alueella merkittävästi lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Edellisen perusteella lautakunnalle esitetään ettei Tuuliviirin päiväkodin eikä Päiväkoti Majakan tiloja esitetä peruskorjattavaksi vaan myös Majakan toiminta lopetetaan ja tiloista luovutaan alkaen. Rakennuspäällikkö puoltaa päätöstä ja etsii Päiväkoti Majakalle uusiokäyttöä. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Yritysvaikutusten arviointi: Esitys: Sivistyslautakunta päättää, että Tuuliviirin päiväkodin tiloja ei esitetä peruskorjattavaksi vaan sen toiminta päiväkotina lakkautetaan alkaen. Sivistyslautakunta päättää edelleen, että myöskään Päiväkoti Majakkaa ei esitetä peruskorjattavaksi vaan sen toiminta lopetetaan alkaen. Lisätietoja: Varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine, Päätös: Esitys hyväksyttiin.

17 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Koulujen johtokuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 200/ /2015 SIVIS 19 Kuntalain mukaan sivistyslautakunta tai lau ta kun nan pu heen joh taja voi ottaa lautakunnan kä sit te lyyn asian, jo ka on kun ta lain no jalla siirretty lautakunnan alai sen vi ran haltijan toi mi val taan ja jossa asianomainen vi ranhaltija on teh nyt päätöksen, ellei kun nan hallitus, kunnan hallituksen puheejoh taja tai kunnanjoh taja ole il moittanut asian ottamisesta kunnanhalli tuk sen käsittelyyn. Lautakunnan käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa yksilöön kohdistuvia opetustoimen asioita. Koululautakunta on lisäksi :ssä 65 rajannut otto-oikeuden ulkopuolelle päätöksessä tarkemmin määrätyt asiat. Sivistystoimenjohtajan, hallintopäällikön, opetuspäällikön, varhaiskas va tus päälli kön, kirjastonjohtajan, kulttuurijohtajan ja kul je tussuun nit te li jan pää tök set ajalta ovat ko kouk sessa näh tävil lä. Sivistyslautakunnalle on toimitettu seuraavat koulujen johtokuntien pöytäkirjat: - Vendlaskolan koulun johtokunta Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Esitys: Sivistyslautakunta merkitsee tie dok si ko kouk sessa näh tä villä ole vat viranhaltijapäätökset ajalta sekä koulujen johtokuntien pöytäkirjat ja to teaa, ett ei se ota kä sit te lyyn sä em. pää töksiä. Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

18 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Ilmoitusasiat SIVIS 20 - Lapset osallisina- kohti uutta varhaiskasvatuskulttuuria (Leena Turjan artikkeli) - Lasten osallisuus toimintaympäristönsä suunnittelussa ja rakentamisessa- kyselyn koonti vuodelta 2015 (varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö ) Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen:- Esitys: Merkitään tiedoksi. Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

19 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Kehitys- ja keskusteluasiat SIVIS 21 Keskusteltiin kirjastoauto Sepeteuksesta. Nuorisopäällikkö oli tehnyt laskelmia, suunnitelmia ja esityksen kirjastoauton käytöstä nuorisopalveluissa. Jatketaan selvittelyä esim. kysymällä Keudasta, mitä muutos- ja huoltotöitä siellä voitaisiin tehdä oppilastöinä ja millä kustannuksella. Otetaan yhteyttä seurakunnan nuorisotyöntekijään yhteistyön kartoittamiseksi. Keskusteltiin Palojoen koulukuljetusillasta. Huhtikuussa päivitettävään henkilökuljetusoppaaseen tehdään tarkistuksia mm. tämän keskustelun pohjalta. Keskusteltiin seurakuntien päivänavauksista ja Anna-Kaisa Tenhusen tarjoamasta seksuaalikasvatuksesta kouluille. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen:- Yritysvaikutusten arviointi:- Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh

20 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta MUUTOKSENHAKU 1. OIKAISUVAATIMUS Muutosta :issä tehtyihin päätöksiin voi hakea Nurmijärven sivistyslautakunnalta kir jal li sella oikaisuvaatimuksella, joka on toi mi tet tava Nurmijärven kunnanviras ton kir jaamoon viimeistään ennen kunnan vi raston aukioloajan päättymistä nel jänte nätoista (14) päivänä päätöksen tiedok sisaan nista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen ja kunnan jäsen. :istä ja ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. 2. VALITUSOSOITUS Muutosta :issä - tehtyihin päätöksiin voi hakea Helsingin hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella (kunnallisvalitus), joka on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään ennen viraston aukioloajan päättymistä kolmantenakymmenentenä (30) päivänä tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta asianosainen ja kunnan jäsen. :istä ei saa valittaa, koska päätöksestä tehdään ensimmäisessä vaiheessa 1. kohdan mukaisesti oikaisuvaatimus. :istä ja ei saa valittaa, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöön panoa. OHJEITA MUUTOKSENHAUSTA Oikaisuvaatimus-/valituskirjelmä Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava: 1) valittajan nimi, ammatti ja postiosoite (asiamiehen osalta vastaavat tiedot); 2) päätös, johon haetaan muutosta; 3) miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja muutos, jota siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 4) muutosvaatimuksen perusteet. Kirjelmä on vaatimuksen tekijän itsensä tai hänen valtuuttamansa asia miehen allekirjoitettava ja siihen on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta sekä selvitys siitä, mistä päivästä oikaisuvaatimuksen/valituksen tekemisen aika seuraavassa todetun mukaisesti lasketaan. Oikaisuvaatimus-/valitusaika

21 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Oikaisuvaatimus- ja valitusaika lasketaan tiedoksisaannista. Asianosaiselle (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa) lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville. Oikaisuvaatimuksen/valituksen toimittaminen muutoksenhakuviranomaiselle Oikaisuvaatimus- tai valituskirjelmä on muutoksenhakijan itsensä tai hänen valtuutta mansa asiamiehen toimitettava taikka postitse lähetettävä oikaisuvaatimus- tai valitusviranomaisen kirjaamoon ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa. Muutoksenhakuviranomaisten osoitteet Nurmijärven sivistyslautakunta Katuosoite: Keskustie 2, Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, Nurmijärvi Helsingin hallinto-oikeus Katuosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi