NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 21 Lukuvuoden tuntikehys 4 22 Ruotsinkielisen perusopetuksen tuntijako alkaen 6 23 Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako alkaen 8 24 Esiopetuksen järjestäminen Nurmijärven kunnassa toimikaudella Koulujen johtokuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat Kehitys- ja keskusteluasiat 14 10

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Aika klo 17:00-18:45 Paikka Sivistystoimen kokoushuone Osallistujat Läsnä Korhonen Virpi, KESK puheenjohtaja Aittakallio Minna, KOK jäsen Aronen Jari, PerusS jäsen Oral Nezir, SDP jäsen Palonen Eetu, PerusS jäsen Pispala Leni, VIHR jäsen Valli Mika, RKP jäsen Viitala-Aaltio Ritva, KESK jäsen Viljakainen Sanna, SDP jäsen Kuosmanen Patrik nuorisovaltuuston edustaja Sandelin Marja-Leena kunnanhallituksen edustaja Hirvonen Tiina esittelijä Hyvämäki Kirsi pöytäkirjan pitäjä Poissa Jalava Markku, KOK varapuheenjohtaja Suolaniemi Teemu, KESK jäsen Muut Laine Marja-Leena valmistelija Luostarinen Kati valmistelija Sorvali Anu valmistelija Muut saapuvilla olleet Käyhkö Marita Pirnes Kristiina Varhaiskasvatuksen asiantuntija Opetustoimen koordinaattori Läsnä klo 17:00-18:15 Läsnä klo 17:00-18:30 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jari Aronen ja Nezir Oral Käsitellyt asiat 21-27

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Allekirjoitukset Virpi Korhonen puheenjohtaja Kirsi Hyvämäki pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Jari Aronen Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Nezir Oral klo 9:00 alk. Todistaa Kirsi Hyvämäki

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Lukuvuoden tuntikehys SIVIS 21 Nurmijärven kunnan sivistyslautakunnan toimintasäännön 1.8. kohdan mukaan sivistyslautakunta päättää tuntikehyksen yhteismäärästä. Opetuspäällikkö päättää sivistyslautakunnan toimintasäännön kohdan mukaan lukuvuosittain sivistyslautakunnan hyväksymän tuntikehyksen yhteistuntimäärän jakamisesta koulujen kesken. Lukuvuoden tuntikehyksen pohjana on lukuvuoden tuntikehyksen kokonaismäärä ( vuosiviikkotuntia). Vakituisten opettajien kuukausipalkkoihin ja erilliskorvauksiin on varattu vuoden 2016 talousarvioon euroa. Sivistystoimessa arvioidaan, että tällä varauksella tuntikehyksen kokonaismäärää ei voida lukuvuoden osalta kasvattaa henkilöstösuunnitelmaan alkaen sisältyvien luokanopettajan ja erityisluokanopettajan virkojen edellyttämällä tuntimäärällä. Sen sijaan lukion tuntikehyksestä siirretään 10 tuntia perusopetuksen tuntikehykseen. Täten lukuvuoden tuntikehyksen kokonaismäärä pysyy samana kuin lukuvuonna Kullekin koululle lasketaan tuntikehys oppilasmäärän perusteella huomioiden koululla olevat erityisluokat. Laskennan pohjana olevana oppilasmääränä on käytetty mukaisia oppilasmääriä sekä seuraavan syksyn tiedossa olevaa uusien 1. ja 7. luokkalaisten määrää. Tuntikehys sisältää myös virkaehtosopimuksen mukaiset erityistehtävät sekä osa-aikaiseen erityisopetukseen, tukiopetukseen ja A2 -kielen opetukseen tarvittavat tunnit kouluun syntyvien kielenopetusryhmien määrän mukaan. Lisäksi koulu saa jokaisesta integroidusta erityisoppilaasta 0,5 vuosiviikkotuntia ja jokaisesta 11 -vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevasta oppilaasta 1,5 vuosiviikkotuntia oppilaskohtaista lisää. Niissä alakouluissa, joissa on 1-6 perusopetusryhmää tuntikehys pohjautuu opettajamäärään. Tätä suuremmissa alakouluissa tuntikehys pohjautuu luokka-asteittaisiin oppilasmääriin. Yläkoulujen saama tuntikehys lasketaan oppilasmäärän mukaan luokka-asteittain huomioiden oppiaineet, joiden opettaminen toteutetaan pienemmissä opetusryhmissä. Erityistehtäviin käytettävä tuntimäärä lasketaan oppilasmäärätietojen pohjalta virkaehtosopimuksen mukaisina. Osa-aikaisen erityisopetuksen laskennallinen tuntikehys saadaan kertomalla koulun kokonaisoppilasmäärä oppilaskohtaisella tuntimäärällä 0,1 vuosiviikkotuntia.

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Lukioiden tuntikehyksen tuntimäärä määräytyy lukuvuoden tuntikehyksen pohjalta, josta siirretään 10 tuntia perusopetuksen tuntikehykseen. Lukuvuoden perusopetuksen ja lukion tuntikehykset ovat seuraavat: - perusopetus vuosiviikkotuntia - lukiot 595 vuosiviikkotuntia Kunnan kokonaistuntikehys lukuvuonna on yhteensä vuosiviikkotuntia. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Talousarvion mukaiset taloudelliset vaikutukset. Yritysvaikutusten arviointi: - Esitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä lukuvuoden tuntikehyksen kokonaismääräksi perusopetuksessa vuosiviikkotuntia ja lukiossa 595 vuosiviikkotuntia. Kunnan kokonaistuntikehys lukuvuonna on yhteensä vuosiviikkotuntia. Lisäksi sivistyslautakunta antaa opetuspäällikölle oikeuden jakaa perusopetuksen tuntikehys alakoulujen, yläkoulujen, osa-aikaisen erityisopetuksen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen kesken sekä lukioiden tuntikehys lukioiden kesken. Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Ruotsinkielisen perusopetuksen tuntijako alkaen SIVIS 22 Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi samalla päivämäärällä annetussa Valtioneuvoston asetuksessa 423/2012 määritellään opetuksen vuosittainen ja viikoittainen tuntimäärä. Opetushallitus on päättänyt opetussuunnitelman perusteista esiopetusta, oppivelvollisten perusopetusta ja lisäopetusta varten Ne pohjautuvat annettuun tuntijakoon. Asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastetusti lukien. Valtioneuvosto hyväksyi vuodelta 2012 olevan perusopetuksen tuntijaon käyttöönotolle siirtymäajan. Perusopetuksen vuosiluokat 1 6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen lukuvuonna Vuosiluokat 7 9 jatkavat edellisen tuntijaon (1435/2001) ja vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Päättöarviointi tehdään vuoden 2004 perusteisiin sisältyviä päättöarvioinnin kriteerejä käyttäen. Vuosiluokat 7 9 siirtyvät vuosiluokka kerrallaan uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen 2019 mennessä. Lukuvuotena vuosiluokalla 6 opetetaan poikkeuksellisesti ympäristöopin asemasta edelleen biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa. Valtioneuvoston antama asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta on sama suomen- ja ruotsinkieliselle opetukselle. Nurmijärven kunnan ruotsinkielisessä perusopetuksessa noudatetaan alkaen samaa opetussuunnitelmaa kuin suomenkielisessä perusopetuksessa. Koska ruotsinkielinen perusopetus poikkeaa suomenkielisestä perusopetuksesta kieliohjelman osalta, ruotsinkieliselle perusopetukselle laadittiin oma tuntijako. Nurmijärven kunnan ruotsinkielisen perusopetuksen tuntijakoa on valmisteltu perusopetuksen johtotiimissä, johon kuuluvat opetuspäällikkö Kati Luostarinen, opetustoimen koordinaattori Kristiina Pirnes, tehostetun ja erityisen tuen koordinaattori Miira Arminen sekä aluerehtorit Tiina Nordgren, Jyrki Lihr ja Janne Taipale. Valmistelun aikana on kuultu ruotsikielisen koulun rehtoria ja opettajia.

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Esitys ruotsinkielisen perusopetuksen uudeksi tuntijaoksi alkaen on esityslistan liitteenä 1. Se noudattaa suomenkielisen perusopetuksen tuntijakoa vuosiluokilla 1 6 seuraavin poikkeuksin ja täsmennyksin: - A1-kieli on kaikille yhteinen toinen kotimainen kieli (finska), jonka opiskelu alkaa 2. vuosiluokalla. - A2-kieli on kaikille yhteinen vieras kieli (pakollinen), jonka opiskelu alkaa 4. vuosiluokalla. A2-kielen opetuksen järjestämiseen käytetään B1-kielelle varatut vuosiviikkotunnit. - Uskontoa tai elämänkatsomustietoa (religion/livsådskådning) opiskellaan yksi vuosiviikkotunti 1., 2., 4., 5. ja 6. vuosiluokalla sekä 2 vuosiviikkotuntia 3. vuosiluokalla. - Kuvataidetta (bildkonst) opiskellaan yksi vuosiviikkotunti 1., 2., 3., 4. ja 6. vuosiluokalla ja 2 vuosiviikkotuntia 5. vuosiluokalla. - Liikuntaa (gymnastik) opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntia 1., 2., 3., 4. ja 5. vuosiluokalla ja 3 vuosiviikkotuntia 6. vuosiluokalla. - Valinnaisia aineita (valfria ämnen) opiskellaan yksi vuosiviikkotunti 3., 4. ja 6. vuosiluokalla. Esitys ruotsinkielisen perusopetuksen tuntijaoksi sisältää 4 vuosiviikkotuntia enemmän opetusta kuin suomenkielisen perusopetuksen tuntijako. Tunnit kohdentuvat kaikille yhteisen vieraan kielen eli A2-kielen (pakollinen) opetukseen. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: - Yritysvaikutusten arviointi: - Esitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen ruotsinkielisen perusopetuksen tuntijaon otettavaksi käyttöön alkaen. Lisätietoja: opetustoimen koordinaattori Kristiina Pirnes, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite 1.

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako alkaen SIVIS 23 Valtioneuvosto hyväksyi asetuksen lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 942/2014 liitteenä 2). Lukion oppimäärän laajuus säilyy kolmena vuotena ja 75 kurssina. Uudistuksen tavoitteena on yleissivistyksen vahvistaminen sekä laaja-alaisemman osaamisen kehittäminen. Lukion oppimäärän suorittaminen edellyttää jatkossakin kaikkien lukion oppiaineiden opiskelua. Uutena tuntijaon rakenteeseen tulevat mm. syventävät teemaopinnot (3 kurssia), jotka eheyttävät opetusta ja lisäävät oppiaineiden välistä yhteistyötä ja vahvistavat yksittäistä oppiainetta laajempien kokonaisuuksien hallintaa. Matematiikan opinnot alkavat yhteisellä opintokokonaisuudella, jonka jälkeen opiskelijan opinnot eriytyvät joko pitkään tai lyhyeen matematiikkaan. Muutoksella halutaan rohkaista nykyistä enemmän pitkän matematiikan opiskelua. Opinto-ohjausta lisätään pakollisina opintoina yhden kurssin verran. Lisäyksellä pyritään yksilöllistämään ohjausta opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi. Opinnot painottuisivat opiskelijan jatko-opintosuunnitelman laatimiseen. Luonnontieteellisten aineiden ja humanistis-yhteiskunnallisten aineiden ja uskonnon/ elämänkatsomustiedon kurssimääriin tulee joitakin muutoksia. Taideaineita tulisi opiskella vähintään nykyisen laajuisesti, mutta sekä musiikin että kuvataiteen kurssien kokonaistarjonta vähenee yhdellä kurssilla, koska diplomityökurssien tarjonta laajenee. Pakollisten musiikin ja kuvataiteen kurssien määrä ei kuitenkaan vähene. Asetuksen tavoitteena on vahvistaa ajattelun taitoja (oppimaan oppiminen, ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu ja luovuus) ja työskentelyn taitoja (vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, tiedonhankinta- ja hallinta ja tietotekniset taidot, työelämä- ja yrittäjätaito) sekä oppimisen motivaatiota sekä edellytyksiä kansalaisvaikuttamiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, eettiseen ajattelu- ja toimintakykyyn sekä kestävään kehitykseen. Toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Lisäksi hyödynnetään monipuolisesti opiskeluympäristöjä, jotka lisäävät työelämän, yrittäjyyden, jatko-opintojen sekä tieto- ja viestintäteknologian tuntemusta. Tuntijakoasetus on astunut voimaan Opetushallitus on päättänyt lukion opetussuunnitelman perusteista nuorille tarkoitettua lukiokoulutusta varten. Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2015 mukaan laadittu opetussuunnitelma otetaan käyttöön lukion aloittavilla opiskelijoilla lukien ja käyttöönotto etenee vuosiluokka kerrallaan.

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Nurmijärven kunnan nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijakoa on valmisteltu työryhmässä, johon kuuluivat opetustoimen koordinaattori Kristiina Pirnes, Nurmijärven yhteiskoulun lukion rehtori Mikko Jordman ja apulaisrehtori Pekka Linna; Rajamäen lukion rehtori Jyrki Lihr ja apulaisrehtori Eeva Lappalainen sekä Arkadian yhteislyseon rehtori Jaakko Julkunen. Valmistelun aikana on kuultu lukioiden opettajia. Työryhmän esitys nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijaoksi alkaen on esityslistan liitteenä 3. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: - Yritysvaikutusten arviointi: - Esitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijaon otettavaksi käyttöön alkaen. Lisätietoja: opetustoimen koordinaattori Kristiina Pirnes, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liitteet 2 ja 3.

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Esiopetuksen järjestäminen Nurmijärven kunnassa toimikaudella SIVIS 24 Sivistyslautakunta päätti edellisen kerran esiopetuksen järjestämisestä kokouksessaan Esiopetuksen järjestämisen laajassa selvityksessä, jossa kuultiin myös vanhempia, päädyttiin tuolloin keskittämään esiopetuksen järjestäminen 16 eri päiväkotiin. Tavoitteena oli järjestää esiopetus noudattaen koulujen oppilaaksiottoalueita ja oppilaaksioton kriteereitä. Tavoittena oli oppilaan ehyt koulupolku mm. niin, että esiopetuspaikan valitessaan, oppilaalla on tiedossa tuleva koulunsa, jonka kanssa esiopetusyksikkö tekee yhteistyötä. Tämä tavoite on tähän saakka toteutunut. Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö on ollut hyvää. Myös vanhemmat ja esioppilaat ovat olleet tyytyväisiä. Sivistyslautakunta tarkasteli joulukuun 2015 kokouksessaan lukittuja ja avoimia oppilaaksiottoalueita ja teki niihin joitakin muutoksia siksi, etteivät luokkakohtaiset enimmäisoppilasmäärät kouluissa ylity. Tämä aiheuttaa muutoksia myös esiopetuksen järjestämisessä. Muutos ei enää tue esiopetuksen järjestämistä ns. koulupolkuajatuksen mukaisesti. Esimerkiksi Klaukkalan alueella on laajoja avoimia oppilaaksiottoalueita, joilla asuvien lasten koulupaikkoja ei pystytä esiopetuspäätösten tekemisen yhteydessä varmistamaan, koska tietyn asuinalueen lapset voidaan vuorovuosina sijoittaa eri kouluihin lopullisten oppilasmäärien varmistuttua. Aluerehtorit ja aluejohtajat ovat yhteistyössä päätyneet siihen, että esiopetusta kannattaa keskittää vielä enemmän. Järjestely vapauttaa koulupolkuajatuksesta oppilaita esiopetukseen valittaessa. Keskittäminen mahdollistaa sen, että esioppilaiden vertaisoppiminen on vahvempaa, esiopetus on tasalaatuisempaa ja mahdollistaa opettajien erikoistumisen esiopetukseen ja kollegiaalisen tuen saamisen. Oppimisympäristön rakentaminen ja työmenetelmien rikastuttaminen mahdollistuu paremmin keskittämisen myötä. Esiopetuksessa on otettu käyttöön viime vuosina mm. tvt-välineistöä, joiden käytön monipuolistumiseen on paremmat mahdollisuudet keskittämisen myötä. Koulujen ja esiopetuksen yhteistyö jatkuu uuden suunnitelman mukaan edelleen siten, että lapset sijoitetaan esiopetusyksiköissä oman koulualueensa ryhmiin, jolloin ryhmät voivat tehdä yhteistyötä sen koulun kanssa, johon lapset tulevat siirtymään. Keskittäminen mahdollistaa myös esiopetusryhmien taloudellisemman täyttämisen, mikä ei tähän saakka ole aina toteutunut. Sivistyslautakunnan päätöksen ( , 94 ) mukaan sivistyslautakunta hyväksyy siirtymäkauden jälkeen ne päiväkodit,

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta joissa esiopetusta järjestetään. Esiopetusta esitetään järjestettäväksi alkaen seuraavissa päiväkodeissa: Klaukkalan alue: Haikalan päiväkoti, Aitohelmen päiväkoti, Syrjälän päiväkoti, Lepsämän päiväkoti, Tähkärinteen päiväkoti ja Äppelgården niin, että se muuttuu hallinnollisesti Syrjälän päiväkodin alaisuuteen. Kirkonkylän alue: Tammentuvan päiväkoti, Perttulan päiväkoti, Kirkonkylän päiväkoti ja Lukkarin koulun esiopetusryhmä Rajamäen alue: Toivojentien päiväkoti ja Röykän päiväkoti Näiden päiväkotien lisäksi myös integroiduissa erityisryhmissä annetaan esiopetusta. Esiopetusta ostetaan ostopalveluna myös yksityisiltä palveluntuottajilta, mikäli ryhmässä on vähintään seitsemän (7) lasta. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Yritysvaikutusten arviointi: Esitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä edellä esitetyn suunnitelman esiopetuspaikoiksi toimikaudelle Sivistyslautakunta päättää, että esiopetusta ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta ostopalveluna, mikäli lapsiryhmässä on vähintään seitsemän (7) lasta. Lisätietoja: Mari Korhonen, aluejohtaja, Hilkka Kemppainen, aluejohtaja, Leena Laine, varhaiskasvatuspäällikkö, Päätös: Esitys hyväksyttiin.

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Koulujen johtokuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 183/ /2016 SIVIS 25 Kuntalain mukaan sivistyslautakunta tai lau ta kun nan pu heen joh taja voi ottaa lautakunnan kä sit te lyyn asian, jo ka on kun ta lain no jalla siirretty lautakunnan alai sen vi ran haltijan toi mi val taan ja jossa asianomainen vi ranhaltija on teh nyt päätöksen, ellei kun nan hallitus, kunnan hallituksen puheejoh taja tai kunnanjoh taja ole il moittanut asian ottamisesta kunnanhalli tuk sen käsittelyyn. Lautakunnan käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa yksilöön kohdistuvia opetustoimen asioita. Koululautakunta on lisäksi :ssä 65 rajannut otto-oikeuden ulkopuolelle päätöksessä tarkemmin määrätyt asiat. Sivistystoimenjohtajan, hallintopäällikön, opetuspäällikön, varhaiskas va tus päälli kön, kirjastonjohtajan, kulttuurijohtajan ja kul je tussuun nit te li jan pää tök set ajalta ovat ko kouk sessa näh tävil lä. Sivistyslautakunnalle on toimitettu seuraavat koulujen johtokuntien pöytäkirjat: -Metsäkylän koulun johtokunta Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Esitys: Sivistyslautakunta merkitsee tie dok si ko kouk sessa näh tä villä ole vat viranhaltijapäätökset ajalta sekä koulujen johtokuntien pöytäkirjat ja to teaa, ett ei se ota kä sit te lyyn sä em. pää töksiä. Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Ilmoitusasiat SIVIS 26 Ei ilmoitusasioita. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Esitys: Merkitään tiedoksi. Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Kehitys- ja keskusteluasiat SIVIS 27 Varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö esitteli esiopetuksen ja opetustoimen koordinaattori Kristiina Pirnes esitteli perusopetuksen opetussuunnitelmia alkaen. Seuraava sivistyslautakunnan kokous pidetään tiistaina jo klo alkaen teknisten kokoushuoneessa. Ensimmäisen tunnin aikana keskustellaan sivistystoimen visiosta. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen:- Yritysvaikutusten arviointi:- Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta MUUTOKSENHAKU 1. OIKAISUVAATIMUS Muutosta :issä tehtyihin päätöksiin voi hakea Nurmijärven sivistyslautakunnalta kir jal li sel la oikaisuvaatimuksella, joka on toi mi tet tava Nurmijärven kunnanviras ton kir jaamoon viimeistään ennen kunnan vi raston aukioloajan päättymistä nel jänte nätoista (14) päivänä päätöksen tiedok sisaan nista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen ja kunnan jäsen. :istä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. 2. VALITUSOSOITUS Muutosta :issä - tehtyihin päätöksiin voi hakea Helsingin hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella (kunnallisvalitus), joka on toimitettava valitusviranomaiselle vii meis tään ennen viraston aukioloajan päättymistä kolmantenakymmenentenä (30) päivänä tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta asianosainen ja kunnan jäsen. :istä ei saa valittaa, koska päätöksestä tehdään ensimmäisessä vaiheessa 1. koh dan mukaisesti oikaisuvaatimus. :istä ei saa valittaa, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöön panoa. OHJEITA MUUTOKSENHAUSTA Oikaisuvaatimus-/valituskirjelmä Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava: 1) valittajan nimi, ammatti ja postiosoite (asiamiehen osalta vastaavat tiedot); 2) päätös, johon haetaan muutosta; 3) miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja muutos, jota siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 4) muutosvaatimuksen perusteet. Kirjelmä on vaatimuksen tekijän itsensä tai hänen valtuuttamansa asia miehen allekirjoitettava ja siihen on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta sekä selvitys sii tä, mistä päivästä oikaisuvaatimuksen/valituksen tekemisen aika seuraavassa to de tun mukaisesti lasketaan.

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Oikaisuvaatimus-/valitusaika Oikaisuvaatimus- ja valitusaika lasketaan tiedoksisaannista. Asianosaiselle (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa) lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kun nan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville. Oikaisuvaatimuksen/valituksen toimittaminen muutoksenhakuviranomaiselle Oikaisuvaatimus- tai valituskirjelmä on muutoksenhakijan itsensä tai hänen valtuutta mansa asiamiehen toimitettava taikka postitse lähetettävä oikaisuvaatimus- tai valitusviranomaisen kirjaamoon ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksut Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan hallinto-oikeudessa valituksen käsit te lys tä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduk si, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asia ryh mis sä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu mak sus ta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on va li tus kir jel mä koh tainen. Markkinaoikeudessa oikeudenkäyntimaksu lukien on euroa. Jos markkinaoikeudessa käsiteltävässä julkisia hankintoja koskevassa asiassa han kin nan arvo on vähintään 1 miljoona euroa, oikeudenkäyntimaksu on eu roa. Jos hankinnan arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, maksu on eu roa. Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu on 500 euroa. Muutoksenhakuviranomaisten osoitteet Nurmijärven sivistyslautakunta Katuosoite: Keskustie 2, Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, Nurmijärvi Helsingin hallinto-oikeus Katuosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi