MRL:N KOKONAISUUDISTUS NÄKÖKULMANA JULKINEN RAKENNUSVALVONTA

Transkriptio

1 Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n kannanotto, Vantaa MRL:N KOKONAISUUDISTUS NÄKÖKULMANA JULKINEN RAKENNUSVALVONTA Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n keskeinen tehtävä on vastata yhteiskunnan rakennusten ja rakennetun ympäristön valvonnalle asettamiin haasteisiin. Tavoitteena on rakentamisen hyvään kaupunkikuvaan ja elinkaariajatteluun tähtäävien instrumenttien tehokas hyödyntäminen, ohjauksen, neuvonnan ja valvonnan kehittäminen sekä viranomaistoimintojen sujuvoittaminen. Lisäksi RTY pyrkii tuottamaan lisäarvoa rakentamiseen kehittämällä yhdenmukaisia rakennusvalvontakäytäntojä sekä tukemalla jäsentensä ammatillista osaamista. 1. Yhteiskunnan asettamat haasteet rakennusten ja rakennetun ympäristön valvonnalle Kosteus- ja sisäilmavaurioita on tullut ilmi aikaisempaa enemmän haasteena vaativa korjausrakentaminen Ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet Uudisrakentaminen on siirtynyt lähes 0-energiatasolle, osaamistaso ja riskien hallinta Kiertotalous ja hiilijalanjälki-tarkastelun käyttöönotto, osaamistaso hiilijalanjälkilaskennasta ja tasapuolisuuden turvaaminen Ajankohtaisiin hankkeisiin osallistuminen (esim. Terveet Tilat 2028), rakennusvalvonnan pitää olla osaltaan tuomassa lisäarvoa yhteiskunnalle kehittämällä omia prosesseja vastaamaan myös juuri nyt käsillä oleviin haasteisiin. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen (esim. tietomallit uusien palveluiden alustana), osaamistason nosto ja resurssit Yhteiskunnan rakennusvalvonnalle asettamiin haasteisiin vastaaminen edellyttää osaamistason nostoa. Rakennusvalvonnan on pystyttävä tuottamaan selkeää lisäarvoa yhteiskunnassa, oltava valmis muuttamaan toimintatapoja uudistuvan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Nyt tarvitaan proaktiivisuutta rakennusvalvontojen toimintatapojen kehitykseen. 2.Tulevaisuuden rakennusvalvonta 2.1 Lainsäädäntö on muutosvaiheessa Pääosa uusista rakentamismääräyksistä on tullut voimaan vuoden 2018 alusta. RTY jatkaa aktiivista toimintaa uusien rakentamismääräysten valmistelussa, yhteisten käytäntöjen ja tulkintojen laatimisessa sekä niiden kaikkien käyttöönoton edistämisessä. Tavoitteena on saada lainsäädännön tulkintaan ja rakennusvalvontojen toimintaan enemmän yhdenmukaisuutta. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on käynnistynyt täydellä teholla vuonna Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Nyt on aika ja todellinen mahdollisuus vaikuttaa tulevan lain sisältöön.

2 RTY kannanotto tulevaan MRL-kokonaisuudistukseen 2 Rakennusvalvonnan tulevaisuus tulee määrittymään maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa. Uudistustyön yhteydessä otetaan kantaa muun muassa seuraaviin rakentamiseen liittyviin asioihin: alueiden käytön ja rakentamisen välinen suhde rakentamisen vastuut ja laatu lupajärjestelmän uudistaminen digitaalisuus ja tietomalli osana koko rakennusten elinkaarta sanktiot selkeissä laiminlyöntitilanteissa rakennusvalvonnan rooli lisäarvon tuottajana. Rakennusvalvontojen resurssien kohdistaminen ja toiminnan priorisointi ovat tulevaisuuden avainkysymyksiä. Miten ja millä keinoin rakennusvalvonta voi tuottaa rakentamiseen lisäarvoa? Rakennusvalvonnan voimavaroja ei todennäköisesti tulla merkittävästi lisäämään, minkä vuoksi rajallisten resurssien kohdentaminen on tärkeää. Rakennusvalvonnan on keskityttävä viranomaiselle kuuluviin olennaisiin tehtäviin ja vältettävä uhraamasta resursseja lisäarvoa tuottamattomien tehtävien kuten esim. vero- tms. lomakkeiden keräämiseen ja arkistointiin. On myöskin tärkeää, että käytössä olevat työkalut, kuten esim. ohjelmat ovat yksinkertaisia ja helppoja käyttää, jolloin työpanos voidaan hyödyntää tehokkaasti. Rakentamisen eri osapuolten, rakennushankkeeseen ryhtyvän, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja viranomaisten keskinäistä vastuuta on syytä selkeyttää. Yleistä etua valvovana viranomaisena rakennusvalvonta ei voi eikä saa myöskään toimia pelkkänä kumileimasimena. Rakennusvalvonnalla on jo nykyisen lainsäädännön perusteella mahdollisuus ja velvoite tuottaa lisäarvoa rakennushankkeissa ennakoivalla ohjauksella ja opastuksella sekä riittävällä ja oikeaaikaisella valvonnalla. Lisäarvon tuottamista tullaan toivottavasti korostamaan tulevassa MRL-uudistuksessa. Riittävät resurssit, ajantasainen ja hyvä ammatillinen osaaminen sekä viranomaistoimintojen priorisointi ovat tärkeitä rakennusvalvonnan kulmakiviä. Pohdintoja kuinka voidaan parantaa rakentamisen ohjausta ja valvontaa: kaikkeen rakentamiseen tulee perusluokitus: nykynimikkeet toimenpide- ja rakennuslupa poistuisivat ja tilalle tulisi rakentamis- ja toteutuslupa. Se, milloin edellytetään rakentamisluvan lisäksi myös toteutuslupaa, edellyttää rakennushankkeen vaativuuden luokittamista. Luokittaminen tapahtuisi teknisen vaativuuden, laajuuden, kaupunkikuvallisuuden tms. perusteella. vaativamman luokan hankkeissa on sekä rakentamis- että toteutuslupa, pelkkää rakentamislupaa vaativat hankkeet olisivat vähemmistössä Merkittävä osa nykyisistä rakennusluvitetuista hankkeista on sellaisia, joiden vaikutus ympäristöön ja turvallisuuteen on vähäinen. On linjattava minkä tyyppisiin hankkeisiin riittäisi pelkkä rakentamislupa? Mitkä ovat hankkeita joissa antamamme lisäarvo on pieni ja jotka muutoinkin ovat vähäriskisiä? Kuinka paljon siedämme (tai yhteiskunta sietää) huonoa rakentamista jos siitä kärsii lähinnä rakentaja/rakennuttaja itse? Asunnot ja rakennukset, joissa ihmisiä oleskelee, edellyttäisivät sekä uudis- että korjausrakentamisen rakentamis- ja toteutuslupaa (turvallisuus, terveellisyys, ilmastonmuutos). Vaikka pelkkää rakentamislupaa vaativat hankkeet olisivatkin vähemmistössä, niin uudistuksella saataisiin sujuvoitettua toimintaa ja voitaisiin keskittää resursseja oleelliseen lisäarvon tuottamiseen.

3 RTY kannanotto tulevaan MRL-kokonaisuudistukseen 3 vaativamman luokan hankkeissa on enemmän viranomaisvalvontaa kuin pelkän rakentamisluvan hankkeissa. Poikkeuksellisen vaativissa hankkeissa on viranomaisella velvollisuus velvoittaa erityismenettelyyn, mikä helpottaa rakennusvalvonnan työtä ja vähentää hankkeen riskejä. kun aloittaa vaativan hankkeen rakentamisen, tarvitaan myös toteutuslupa, jossa tutkitaan kaupunkikuvalliset, rakennetekniset ja terveellisyys vaatimukset. Toteutuslupa voitaisiin edellyttää kaupunkikuvallisista syistä eri asteisesti eri kunnissa (rakennusjärjestys), mutta turvallisuus, terveellisyys /tekninen vaativuus pitää olla sama koko maassa. Tässä vaiheessa tulee painottaa aloituskokouksen, erityissuunnitelmien ja työmaatoteutuksen katselmointia ja jatkuvaa läpinäkyvää, dokumentoitua hankekohtaista laadunvalvontaa. Läpinäkyvästä laatuketjusta vastaavat kaikki hankkeen osapuolet, dokumentointiin voidaan palata heti ja jälkikäteen. suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyys hoidetaan keskitetysti keskitytään ammattilaisten kelpoisuuden määrittämiseen kussakin kohteessa. Digitalisaatio mahdollistaa tämän jo nyt. Hankkeiden vaativuustason ja ammattilaisten kelpoisuuden määrittämiseen tulee keskittyä. Apuna on rekisteristä saatavat pätevyydet (koulutus x kokemus). Luonnollisesti poikkeuksellisen vaativissa hankkeissa on tarkisteltava myös pätevyyden sisältöä tarkemmin. Myös toimiva sanktiojärjestelmä edellyttää keskitettyä järjestelmää. tietyn kokoluokan alittavat rakennukset hoidetaan aloitusilmoituksella eikä niihin liity viranomaisvalvontaa; naapureilla säilyy valitusoikeus ja toimenpiteeseen ryhtyvällä vastuu sen säädösten mukaisuudesta Rakennusjärjestyksessä voidaan vapauttaa kokonaan pienet rakennelmat. Tässä tarkoitetaan hankkeita, joissa on vain rakentamislupa. Rakentamisluvan kynnys määräytyy rakennusjärjestyksessä. lupaa edellyttävien hankkeiden työnaikainen viranomaisvalvonta perustuu riittävän kattavaan pistokoeluontoiseen toimintaan Tarkoitetaan sekä rakentamis- että toteutuslupaa ja valvonta on pistokoemaista, mutta niin kattavaa, että sen uskottavuus säilyy. Rakentamislupa (jossa ei ole tutkittu turvallisuus/ terveellisyys yms. vaatimuksia); sijaintikatselmus ja loppukatselmus? Toteutuslupa; katselmukset + suunnitelmien toimitus ennen ko. työvaihetta. -

4 RTY kannanotto tulevaan MRL-kokonaisuudistukseen 4 sanktiojärjestelmää kehitetään; suunnittelijoiden ja työnjohtajien kohdalla on selkeissä laiminlyöntitilanteissa määräaikainen pätevyyden menetys rakentamisrikkomuksesta määrätään kunnalle tuloutettava rikkomusmaksu vähennetään hallinnollisia prosesseja, luovutaan esim. rakennuspaikan hallinnan esittämisvaatimuksesta lupaa haettaessa kerrosalan määrittelystä rakennusala ja suurin sallittava rakennuskorkeus ajatteluun rakennusvalvontaorganisaatioille määritellään vähimmäiskoko ja -osaamistaso, kuitenkin pitämällä vaihtoehtona kahden kategorian organisaatioita + ostopalvelua rakennustarkastajille säädetään pakollinen täydennyskoulutus. 2.3 Rakennusvalvontayksiköiden uudistaminen vaihtoehtoja on useita Ympäristöministeriö on jo pitkään esittänyt nykyisten vain muutaman asiantuntijan muodostamien rakennusvalvontayksiköiden koon kasvattamista. Aiheesta valmistui selvitys Uusimuotoinen rakennusvalvontatoimi (Ympäristöministeriön raportteja 9/2015). Raportissa käytiin läpi erilaisia vaihtoehtoja siitä, miten suurempiin ja toimivampiin rakennusvalvontayksiköihin voitaisiin päästä. On myös pohdittu toimintamalleja, joilla yhteistyötä eri kuntien rakennusvalvontojen välillä voitaisiin tiivistää. MRL:n kokonaisuudistus määrittävät merkittävästi tulevaisuuden rakennusvalvonnantoimen organisointia. Alueelliset erityispiirteet uudistustyössä tulee huomioida, jotta rakennusvalvonnan palvelut säilyvät koko maassa. Mahdollinen vaihtoehto olisi toimintamalli, jossa rakennusvalvontayksiköt jaettaisiin kahteen kategoriaan: täyden palvelun ja peruspalvelun rakennusvalvontoihin. Peruspalvelun rakennusvalvonnalla ei olisi oikeutta hoitaa lain määrittämiä poikkeuksellisen vaativia rakennushankkeita. Kunta voisi itse päättää, tyytyykö se peruspalvelun rakennusvalvontaan, jolloin poikkeuksellisen vaativien rakennushankkeiden viranomaisvalvonta tulisi hankkia täyden palvelun rakennusvalvonnasta. Tulkintojen yhtenäistämistä edistetään edelleen rakennusvalvonnan asiantuntijoiden organisoimalla yhteistyöllä (esimerkiksi TopTen-toiminta). Rakennusvalvonnat ovat laatineet yhteisiä käytäntöjä säädöstulkinnoista. Tähän toimintaan kaikki rakennusvalvonnat ovat tervetulleita. TopTen-kuntien lisäksi jo kymmenet kunnat ovat sitoutuneet noudattamaan yhteisiä käytäntöjä. RTY:n tavoite on, että yhteisiä käytäntöjä noudatettaisiin mahdollisimman monessa rakennusvalvonnassa. RTY suosittelee, että kaikkien kuntien rakennusvalvonnat ottavat yhteiset tulkinnat käyttöön omassa viranomaistoiminnassa. Sujuvampaa olisi siirtyä käyttämään yhteistä suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyysrekisteriä, joka olisi yhteydessä rajapinnoilla sähköiseen lupajärjestelmään. Tällöin jäisi enemmän rakennusvalvonnan ydintehtävään: hankkeen vaativuuden määrittämiseen ja ammattilaisten kelpoisuuden arviointiin kussakin hankkeessa. Ammattilaisrekisterin tulee olla riippumaton ja kohtuuhintainen.

5 RTY kannanotto tulevaan MRL-kokonaisuudistukseen Digitalisaation hyödyntäminen Digitaalinen asiointi on jo rakennusvalvontojen arkipäivää. Viime aikoina lisääntynyt digitaalinen kaavoitus mahdollistaa tietomallien käytön rakennusten elinkaarihallinnassa rakennusten suunnittelusta käyttöön ja kunnossapitoon saakka. Tietomallien hyödyntämisessä rakennusvalvonnat ja niiden toimintatavat ovat keskeisessä asemassa. Tietomallipohjainen rakennushankkeen hallinta kaavoituksesta rakennusvalvonnan lupaprosessin ja työmaavaiheen valvonnan ja dokumentoinnin sekä käyttövaiheen laadunmittauksien kautta voidaan saavuttaa tietomallipohjainen käyttö- ja huolto-ohjelma. Kohdekohtaiseen oikeaan pohjatietoon perustuva käyttö- ja huolto-ohjelma mahdollistaa suunnitellun käyttöiän saavuttamisen kustannustehokkaasti. 3. Rakennusvalvontojen ammattitaidon ylläpito Edellä kuvattuihin haasteisiin vastaaminen edellyttää rakennusvalvonnoilta ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Rakennusvalvonnan toimintaympäristön muutokset edellyttävät muutoksiin reagoimista ja lisäävät siten osaamisen kehittämistarpeita. Rakennusvalvontojen pitää jatkossakin hoitaa lakisääteiset perustehtävänsä, hallita laillisuusharkinta ja hallintoprosessit sekä turvata valvonnan ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus, riippumattomuus ja tasapuolisuus. Tulevaisuuden muutosten tunnistaminen ja niihin varautuminen on tärkeää lisäarvon tuottamiselle muuttuvassa toimintaympäristössä. Pelkästään riman ylittäminen lain minimitaso täyttämällä ei riitä, vaan lisäarvon tuottaminen on rakennusvalvonnalle keino ansaita paikkansa tulevaisuuden yhteiskunnassa. Tehokkain keino tuottaa lisäarvoa on ennakko-ohjata ja opastaa rakentamiseen ryhtyviä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimivaa ja viihtyisää rakennettua ympäristöä sekä kestäviä, terveellisiä ja turvallisia rakennuksia. Lähtökohtaisesti lain sallima vähimmäistaso ei ole rakennuksen elinkaaren kannalta riittävä ratkaisu. Tässä asiassa koko rakennusalalla olisi ajattelutavan muutoksen paikka. RTY:n tavoitteena on tukea ja kehittää rakennusvalvontojen laaja-alaista osaamisorganisaatiota. Rakennusvalvontojen työ edellyttää muun muassa arkkitehtuurin, rakennetekniikan, rakennusfysiikan, talotekniikan, juridiikan sekä nykyaikaisen tietopalvelun ja digitaalisuuden osaamisen vahvistamista. Rakennusvalvonnan tulee kuitenkin olla myös ketterä ja arjen sujuvuutta edistävä. Asiakasrajapintaa on kehitettävä ja tehostettava. 4. Täsmäkoulutuksella edistetään ammattitaitoa Yhteiset rakentamismääräysten tulkinnat ja määräysten pohjana olevan taustatiedon hallinta on suuri haaste kaikissa rakennusvalvonnoissa. Tulkintojen yhtenäistäminen aktivoitui TopTen-ryhmässä vuonna Nyt yhteistyössä on jo kymmeniä kuntia, yhteisiä käytäntöjä on jo noin 50 ja uusia tehdään samaan tahtiin kuin uusia määräyksiä tulee voimaan. RTY:n syyspäivät 2018 oli hyvä osoitus rakennusalalla olevasta tiedonjanosta. Tilaisuuksia pidettiin seitsemällä paikkakunnalla ja niihin osallistui lähes 500 rakentamisen ammattilaista. Rakennusvalvontojen henkilökunnan koulutustarve on ilmeinen. Ensi syksynä 2019 on suunniteltu käynnistyvän noin vuoden kestävä rakennusvalvontakoulutus (20 op). Etelä-, Keski-, ja Pohjois-Suomessa. Hankinnan kilpailutus on meneillään ja tarjousten jättöaika päättyy Myös alueellisia koulutuspäiviä järjestetään jatkossakin viime syyspäivien hyvän vastaanoton innoittamana. Uusia yhteiskunnallisia rakentamisen haasteita syntyy, määräykset muuttuvat ja rakennusvalvontojen henkilökunta vaihtuu. Täydennyskoulutusta on kehitettävä yhdessä alan parhaiden toimijoiden, asiantuntijoiden ja oppilaitosten kesken. lähde: Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n strategia ( ) Ennakoivaa, lisäarvoa tuottavaa ohjausta ja huolehtimista kestäväksi, turvalliseksi ja terveelliseksi rakennettavassa Suomessa.