Sanomat. asukas- ja henkilökuntalehti 4/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanomat. asukas- ja henkilökuntalehti 4/2007"

Transkriptio

1 Hoitokoti Päiväkummun Sanomat. asukas- ja henkilökuntalehti 4/2007 suomen itsenäisen ajan taival päiväkummussa vietettiin pikkujouluja

2 Sisältö Pääkirjoitus Valtaistuminen hoitotyössä Ainolassa pistettiin pipariksi Tapahtumia Elämänhistoriaa antroposofisessa viitekehyksessä Luokkamummin tarinatunti Pikkujoulun aikaa Itsenäisyyspäivän juhlintaa Suomen itsenäisen ajan taival Joulun kellot kajahtaa Cantores Minores joulukonsertti Opiskelijan kokemuksia harjoittelujaksolta Päiväkummussa Tiimityötä Päiväkummussa Keittiönurkka Hoitokoti Päiväkummun Sanomat Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä Anne Väätäinen, Mervi Kämper, Anniina Eloranta ja Mika Suomela. Ulkoasu Ilmari Tuomivaara. Yhteystiedot Päiväkummun sanomat ilmestyy 4 kertaa vuodessa ja se on saatavilla Pasilan ja Vuosaaren toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot Toimitusjohtaja Anne Väätäinen Pasilan yksikkö Topparikuja Helsinki. Pasilan vastaava hoitaja Tiina Salmi ryhmäkoti Ainola (1.krs) ryhmäkotivastaava Sanna Kylliö (09) ryhmäkoti Vipula (2.krs) ryhmäkotivastaava Sinikka Hyytiäinen (09) ryhmäkoti Kullervo (3.krs) ryhmäkotivastaava Mia Airaksinen (09) ryhmäkoti Vanamo (4.krs) ryhmäkotivastaava Laura Karlsson (09) Keittiö Karpalo (2.krs) (09) Toimintaterapeutti Eila Turunen sähköposti: Vuosaaren ryhmäkoti Vellamo vastaava hoitaja ja ryhmäkotivastaava Outi Gerdt (09) tai gsm Merikorttikuja 6 R Helsinki Itsenäisyyden juhlavuosi Hoitokoti Päiväkummussa Päättyvä vuosi on ollut antoisa hyvin monin eri tavoin. Keskeistä on ollut asukkaiden arjen tukeminen mahdollisimman yksilöllisellä tasolla. Olemme päässeet myös syventämään hoitofilosofiaamme, kehittämään omia toimintatapojamme ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Tiimityö ryhmäkodeissa, keittiöllä ja erilaisissa teematiimeissä on vienyt toimintaamme monella saralla eteenpäin. Ryhmäkodeissa on kehitetty yhteisöllisyyttä ja otettu määrätietoisemmin vastuuta asukkaiden yksilöllisestä hoidosta ja elämän sujumisesta. Asukkaiden keskinäinen yhdessäolo, seurustelu ja toistensa huomioiminen, kokemusten jakaminen ja jopa toistensa auttamishalu on selvästi lisääntynyt. Mieltä ilahduttavia kokemuksia asukkaille on pyritty luomaan niin arjessa kuin juhlassakin eri keinoin. Moniammatillisen yhteistyön kehittyminen on ollut ilahduttava asia. Syksyllä lääkärinämme aloitti geriatri. Toimintaterapeutti, musiikkiterapeutti ja fysioterapeutit ovat tulleet todellisiksi yhteistyökumppaneiksemme tukemaan yksilövastuista hoitotyötä. Haasteita toiminnan kehittämisellemme ovat tuoneet muun muassa henkilöstömuutokset: kymmenen prosenttia henkilöstöstämme on tällä hetkellä äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Useita hoitajiamme on muuttanut kokonaan pois pääkaupunkiseudulta tai siirtynyt mahdollisuuksien lisääntymisen myötä vuorotyöstä päivätyöhön. Oman jännityksensä toi myös TEHY:n työtaistelu. Palkankorotusten kustannusvaikutus yksityisellä sosiaalialalla on noin 12 prosenttia. Syksyllä Irma Väätäinen jätti toimitusjohtajan tehtävät. Hän on aikeissa syventyä tulevaisuudessa entisestään laatutyön eteenpäin viemiseen ja hallituksen puheenjohtajan tehtäviin. Lämmin kiitos sinulle Irma näistä vuosista - tuntuu hyvältä ajatella, että olet myös jatkossa mukana Päiväkummun toiminnassa ja sen kehittämisessä. Tässä lehdessä perehdytään muun muassa loppusyksyn ja pikkujouluajan tapahtumiin ja tiimien kuulumisiin vuoden varrelta. Ennen kaikkea tämä lehti on Suomen itsenäisyyden 90-vuotisen taipaleen juhlanumero. Juhlanumeron tekemiseen on todella ollut aihetta, sillä sotiemme veteraanit jättivät meille mittavan perinnön - itsenäisen isänmaan. Lisäksi sota-ajan sukupolvi jälkipolvineen on rakentanut lujan perustan huomispäivän Suomelle. Meidän tämän päivän ja tulevaisuuden vastuunkantajien on huolehdittava kehityksen jatkumisesta veteraanien viitoittamaan suuntaan. Se vaatii meiltä yksituumaisuutta, työtä ja myös uhrauksia. Näin me voimme huolehtia arvokkaasta perinnöstämme itsenäisestä ja vapaasta isänmaastamme. Meidän tämän päivän vastuunkantajien on kannettava vastuumme siitä, että veteraanisukupolvella ja Suomea jälleenrakentaneella polvella on turvallinen vanhuus. Tässä tehtävässä Hoitokoti Päiväkummulla on kunnia olla mukana. Päättyvän vuoden arjesta ja juhlasta koko johtotiimin ja yrityksen puolesta Teitä kaikkia kiittäen ja Onnellista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta toivottaen, Anne Väätäinen Anne Väätäinen toimitusjohtaja Pääkirjoitus

3 Valtaistuminen (Empowerment) hoitotyössä Valtaistuminen määritellään vahvana sisäisenä voimantunteena, jolloin hoitaja kokee hallitsevansa itsensä sekä ympäristönsä. Henkilöstöpolitiikan tehtävänä on tukea ja mahdollistaa hoitajien valtaistumista, koska vain silloin hoitaja voi toimia asukaslähtöisesti (wautsi-taso) ja sitoutua työhönsä. Valtaistunut hoitaja kykenee näkemään kehittämisen tarpeita omassa ammattitaidossaan ja työssään ja toimimaan näiden tarpeiden suuntaisesti. Päiväkummussa halutaan tukea hoitajien mahdollisuuksia valtaistumiseen, koska siinä on avain laadukkaaseen hoitotyöhön, jossa jokainen hoitaja osaltaan ottaa vastuun niin asukkaan hyvinvoinnista kuin koko työyhteisön hyvinvoinnista. Sosiaalipsykologisen näkökulman mukaan valtaistumiseen vaikuttavat henkilön oman persoonallisuuden lisäksi myös toimintaympäristö. Keskeisiä toimintoja ovat reflektointi, itse-arviointi sekä prosessista oppiminen. Ympäristö voi edistää tai estää hoitajan valtaistumisprosessia. Valtaistumiseen liittyviä kategorioita ovat Moraaliset periaatteet Persoonallisuuden vahvuus Asiantuntijuus Tulevaisuusorientoituneisuus Sosiaalisuus Moraalisiin periaatteisiin liittyvinä ovat kaikkien ammattiryhmien yhteiseksi koetut arvot ja hoitofilosofia, jotka ohjaavat jokaisen työntekijän työtä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Arvojen ristiriita tai yhteisen hoitofilosofian puuttuminen estää valtaistumista. Työyhteisön ilmapiiri on toista kunnioittavaa, työsuorituksia arvostetaan, mitätöintiä ei tapahdu. Henkilöstöpolitiikka tukee työhön sitoutumista, pitämällä tärkeänä arvona kaikkien yhtenäistä mahdollisuutta olla mukana kehittämishankkeissa. Yhteenkuuluvuuden tunne ja tunne oman panoksen tärkeydestä kokonaisuuden kannalta luo osaltaan työhyvinvointia. Persoonan eheyteen vaikuttaa luottamuksen osoittaminen. Työntekijöille annetaan vastuuta ja hänelle luotetaan erilaisia erityistehtäviä tai rooleja projekteissa. Juuri vastuun jako valtaistaa hoitajaa tehokkaasti. Kun työkaveri tai alainen on suoriutunut annetusta tehtävästä, muistetaan antaa palautetta tehdystä työstä. Kommunikoinnin luonteeseen kiinnitetään huomiota. Ammatilliseen käytökseen eikä työelämän normeihin kuulu salailu, painostus, kireys eikä huutaminen myöskään ristiriitatilanteissa. Valtaistumista puolestaan estää autoritäärinen johtamistapa sekä luottamuksen ja palautteen annon puuttuminen. Asiantuntijuutta on oman työnsä kehittäminen (laatutyö) ja säännöllisesti toteutettu arviointi erilaisia mittareita käyttäen (mm. kyselyt). Valtaistuneen hoitajan päätökset tukeutuvat tutkittuun tietoon, ei omiin mielipiteisiin. Työtä tehdään yhteistyössä oman tiimin ja useiden sidosryhmien kanssa. Työnantajan tulee järjestää mahdollisuudet koko henkilökunnan kouluttautumiseen koulutustiimissä sovitun suunnitelman mukaan, joka vastaa kehityskeskusteluissa ja tiimeissä esiin nousseisiin tarpeisiin. Myös henkilökunnalla itsellään on velvollisuus ylläpitää ammattitaitoaan, pystyäkseen toimimaan kokonaisvaltaisesti ja turvallisesti vastuuhoitajana. Urautuminen estää valtaistumista, johon apuna voidaan käyttää työnkiertoa ja kouluttautumista. Estävinä tekijöinä ovat myös yhteistyön puute sekä uuden vastustaminen. Kiirettä pidetään yleisesti syynä muutosvastarintaan. Silloin on unohdettu muutoksista syntyvä hyvä; työtapojen ja ajankäytön kehittyminen ja yhdenmukaistaminen, jolloin myös kiireen tuntu vähenee. Tulevaisuusorientoituneisuutta on kyky ja mahdollisuus nähdä eteenpäin. Tätä tukee työsuhteen jatkuvuus sekä mahdollisuuksien antaminen hierarkkisuutta madaltamalla. Myös joustava, joka suuntaan toteutuva tiedon kulku tukee tätä tavoitetta. Valtaistunut hoitaja on pohdiskelija ja hoitotyön kehittäjä. Sosiaalisuutta on työkavereiden ja johdon antama tuki sekä ristiriitoihin puuttuminen ongelmaratkaisun keinoin. Työilmapiirin avoimuus, se että tiedon kulku on aukotonta ja että jokainen uskaltaa ja saa sanoa mielipiteensä yhteisissä asioissa, on valtaistumista edistävää. TtT Liisa Kuokkanen on tutkimuksessaan saanut selville että valtaistuneet hoitajat olivat kokeneet työnsä arvostetuksi, eivätkä he harkinneet alan tai työpaikan vaihtoa. He olivat vakituisessa työsuhteessa ja osallistuivat lisä- ja täydennyskoulutuksiin. Kaiken kaikkiaan he kokivat olevansa tyytyväisiä työhönsä. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että valtaistunut hoitaja arvostaa toisia ja on rehellinen sekä oikeudenmukainen. Hän uskaltaa tehdä päätöksiä ja kertoa oman mielipiteensä. Työssään hän on taitava ja kykenee toimimaan itsenäisesti sekä tehokkaasti myös paineen alla. Hänen tapansa tehdä työtä on konsultoivaa, suunnitelmallista ja innovatiivista. Toiminta on myös päämääräsuuntautunutta ja kommunikointi avointa, hän vaikuttaa omalla toiminnallaan positiivisesti koko työyhteisön ilmapiiriin. Tiina Salmi Artikkelin lähteenä käytetty TtT Liisa Kuokkasen tutkimusta Nurse Empowerment. A Model of Individual and Environmental Factors. Turun Yliopisto, Ainolassa pistettiin pipariksi Marraskuun pimeyteen täytyy saada piristystä ja koska minulla on lähihoitajan opinnot loppusuoralla, halusin järjestää näyttöviikollani koko talon tapahtuman Ainolaan. Koko talon henkilökunta ryhtyi järjestämään tempausta. Keittiö Karpalon väki lupasi varata taikinaa, kaulimet, vehnäjauhot ja leivinpaperin. Huollon Mika etsi Ainolan uuniin sulaketta, eihän piparit tuoksu ilman sitä. Toimintaterapeutti Eila etsi muotit ja merkkasi ryhmäkotien kalentereihin ajankohdan. Varastosta käytiin hakemassa kokinhatut leipureille ja essut lainattiin keittiöstä. Naputtelin tietsikalla kutsut ja laitoin ne kerroksien seinille. Kaikki alkoi olla valmiina suurta hauskanpitoa varten. Lähihoitajan työ on arkista puurtamista asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja haastavia hoitotilanteita tulee tuon tuostakin, ihmisten kanssa kun ollaan tekemisissä. Tällainen lisätapahtuma vaatii ylimääräistä työtä kaikilta, mutta kuten taas nähtiin pipareiden parissa puuhatessa, saadaan palkkioksi vaivasta valtavasti voimaa jaksamiseen yhteisistä hetkistä. Pistettiin pipariksi, osata ei tarvinnut, ei tarvinnut suorittaa urakkaa, pelkkä aito mukanaolo riitti. Toivottavasti paikalla ollut paparatsi sai ikuistettua tunnelman kuviin. Vahakankaat levitettiin ruokapöydille ja leipureita alkoi hipsiä paikalle. Kaulinten kopina alkoi kuulua ja jauho levittyi taikinan alle, taisi jonkun nenäkin tulla valkoiseksi. Liikaa taikinaa maistellut sai syödä mieluummin kypsää piparia, ettei maha tulisi kipeäksi, kunhan vain paistaja ehti saada lämpimäiset pois uunista. Toisella kädellä estettiin innokkaiden leipurien osallistuminen kuuman uunin vaaroista. Moni muisti, miten muotilla painetaan kuvio, joka sitten nostetaan pellille paistamista varten. Hoitajien auttaessa kaulimisessa, valmiita pipareita alkoi tulla uunista ja ne maistuivat kahvin kera. Hauska hetki syntyi, kun Vanamon miehet saunareissultaan jäivät saunakahville ja rupesivat leipomaan hekin. Saatiin äijäkokit leipureiksi ja siihen saattoi Ainolan omat miehet liittyä. Sivusta seurasin, miten 95-vuotias painoi enkelikuviota taikinaan, aika herkkä hetki. Eikä jäänyt herroilta huomaamatta kaulinta käyttäneen hoitajan nuori kauneus, on tämä hoitotyö monitahoista ja antoisaa. Naisenergiaa saatiin laulun merkeissä, kun yksi leipureista innostui laulamaan joululauluja ja muitakin pistetään banaania poskeen lauluja. Kuulijoissa taisi herätä omat joulumuistot ja sanoja tapailivat toisetkin. Tuttujen sanojen muistelu on hyvää muistijumppaa. Onneksi en huomannut varautua valmiilla musiikilla, spontaani piparikaraoke oli paljon mukavampaa. Ei tullut siinä tunnelmassa minulle mieleen, miten tavarataloissa pauhaava joulumusiikki käy hermoon, kun sitä kuunteli pari kuukautta ennen joulua. Tässä lauleskelussa oli aivan oma ainutkertainen tunnelmansa, tämä tuli suoraan sydämestä. Pian oli Ainolassa kuuma ja piparin tuoksua joka puolella. Välillä täytyi ottaa kokinhattu pois päästä. Tuoksu leiju hissiin ja sen mukana toivottavasti ylempiin kerroksiin. Arvoitukseksi jäi, saiko päiväunilla olleet oman osansa tuoksuista. Kahvia keitettiin monta pannullista ja valmiit piparit maistuivat kaikille. Kissapiparit herättivät omat juttunsa, tähti- ja enkelikuvio olivat myös suosittuja. Kaikki taikina tuli kaulituksi ja eväsnyytit pakattiin leipureille mukaan. Viimeistä peltiä paistellessa muistelin omia piparitalkoita isoäitini kanssa, kun taikina piti kaulia niin ohueksi, että näkyi melkein läpi ja miten pinoihin kootut piparit laskettiin. Niitä riittikin sitten juhannukseen asti mummolan kaapissa. Loppusiivouksen jälkeen raitis ilma tuntui ihanalta pyöräillessäni kotiin. Hymyilin hiljaa itsekseni hauskalle näylle kaulimia palauttaessani keittiöön. Yhdellä leipurilla oli vielä kokkihattu päässään omalle osastolle palaamisen jälkeenkin. Jotain kivaa on taas tapahtunut Hoitokoti Päiväkummussa. Kiitos kaikille! Jaana Castrén

4 Apuvälinemessut Tampereella Joulun odotusta P äiväkummussa marraskuussa järjestettiin tampereen messu- ja urheilukeskuksessa vuosittaiset Apuvälinemessut, jonne osallistui myös Hoitokoti Päiväkummusta henkilökuntaa. Kolme päivää kestävillä messuilla esittäytyi kattava tarjonta erilaisia ratkaisuja ja tuotteita liittyen arkipäivän elämään. Esillä olivat uusimmat tuotteet ja ratkaisut kuntoutukseen, hoitoon ja vapaa-ajan toimintoihin. Messujen yhteydessä järjestettiin myös Apuvälinekongressi 2007 sekä muita seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Ammattilaiset, kuluttajat ja muut kiinnostuneet kokoontuivat kuuntelemaan tuoreinta tietoa kongressin puheenvuoroissa ja seminaareissa. Ensimmäistä kertaa järjestettiin myös ideakilpailu, jonka teemana oli Liiku luonnikkaasti. Kilpailulla haluttiin kannustaa apu- ja toimintavälinelana innovaatioita sekä edistää liikunnan harrastusta mielekkäillä toiminnan välineillä. Parhaiden ehdotusten prototyyppejä sai käydä messuilla ihmettelemässä ja paras ehdotus palkittiin. Liikunta oli muutenkin messuilla voimakkaasti esillä, jo perinteeksi muodostunut vammaisurheilujärjestöjen yhteisesti toteuttama Liikuntamaa tarjosi C-hallin täydeltä tietoa vammaisliikunnasta ja vammaisliikunnan apuvälineistä. Monet Liikuntamaassa nähdyt ratkaisut tuovat helpotusta myös ikääntyneiden liikkumisen haasteisiin. Päiväkumpulaiset saivat messuilta runsaasti ideoita ja käytännön neuvoja liittyen esim. turvalliseen ympäristöön tai arkisiin apuvälineisiin esim. ruokailussa. Yhteystietoja vaihdettiin puolin ja toisin joten yhteistyö jatkuu myös messujen jälkeen. Mielenkiintoista nähtävää oli niin paljon ja keskustelu osallistujien parissa kävi niin vilkkaana, että aika kului kuin siivillä. Kotimatkalla Helsinkiin päin istui junassa väsynyt, mutta tyytyväinen joukko Päiväkummun omia ammattilaisia miettien ehkäpä mennään taas ensi vuonna uudelleen Toimintaterapeutti Eila Turunen H yviä käytäntöjä oppimassa kumpu on ollut tässä projektissa mukana viiden vuoden ajan. Osaamiskarttaa on Päiväkummussa käytetty henkilökunnan ja ryhmäkotien osaamisen mittarina esimerkiksi kehityskeskustelujen ja rekrytointien yhteydessä. Hoitajan mahdollisuus arvioida itseään numeerisesti ja jälkikäteen mahdollisuus myös nähdä oma sijoittuminen suhteessa muihin osaajiin on tuottanut talossa hyvää palautetta. Osaamiskartta mahdollistaa työyhteisössämme myös toiminnan ja laadun kehittämisen entistä tehokkaammin todellisiin tarpeisiin perustuen. Monta hyvää ideaa ja ajatusta jäi kytemään mieleen päivän päätteeksi. Osa terveisistä vietiin johtotiimin pohdittavaksi heti seuraavan päivänä ja osa keksintöjen kukkasista puhkeaa varmaankin kukkaan aikanaan, jahka ideat jalostuvat omaa toimintaamme tukeviksi. Pallo on nyt heitetty eteenpäin kuka toteaa tehneensä tämän kaiken jo paremmin, esitelkööt hyvät käytäntönsä ensivuoden tapaamisessa! Laura Karlsson Isänpäivä isänpäivän valmistelut alkoivat jo edeltävänä iltana pöytäliinat vaihtamalla ja laittamalla ruusut ruokapöydille. Ryhmäkotien isiä muistettiin aamulla, asukasta herätettäessä onnittelemalla. Aamulla, jo ennen lounasta kävi omaisia muistamassa isiä. Päiväkahvilla koko ryhmäkoti onnitteli isiä. Annoimme myös konvehteja kaikille ja isille kortit. Tarjolla päiväkahvilla oli kahvia ja isänpäivä kinuski täytekakkua. Hoitokoti Päiväkummussa oli rauhallinen ja mukava isänpäivä. Annina Eloranta helsingin kaupunki järjesti toistamiseen palvelutaloilleen sekä käyttämilleen yksityisille palveluntarjoajille mahdollisuuden kokoontua marraskuussa yhteen kuuntelemaan ja vaihtamaan hyviksi havaittuja osaamisen ja toiminnan malleja. Koulutustilaisuuden tarkoituksena oli, ettei yhdenkään tahon tarvitsisi yksin keksiä pyörää uudelleen, vaan hyväksi havaittuja toimintamalleja esiteltiin ja ohjattiin myös muualla käyttöön otettaviksi. Iltapäivän aikana Kinaporin palvelukeskuksessa kuultiin hyviä ideoita muun muassa työvuorosuunnittelusta ja työnjaosta, viriketoiminnan kehittämisestä, asukkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta ja useista niin henkilökunnalle kuin asukkaillekin tärkeistä pienistä, mutta kovin tärkeistä innovaatioista. Palveluntuottajat esittelivät omia käytäntöjään, jonka jälkeen keskustellen oli mahdollisuus miettiä, kuinka ne sopisivat ehkä käyttöön otettaviksi myös muualla tai onko jossain jo käytössä erilainen toimintamalli asiaan liittyen. Päiväkumpu oli mukana Irma Väätäisen ja Laura Karlssonin voimin viemässä hyvää käytäntöä eteenpäin Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen Palkeetprojektissa kehittämän palvelutalojen henkilökunnalle tarkoitetun osaamiskartan muodossa. Myös Hoitokoti Päiväjoulun odotukseen kuuluu ehdottomasti jouluinen askartelu. Vellamon ryhmäkodissa tehtiin päiväkoti Rantakiven lasten kanssa joulukortteja. Päiväkodista saapui vierailulle opettaja kahden opiskelijan kanssa sekä tietysti päiväkodin lapset. Vieraat olivat ideoineet kaksi joulukorttimallia, joista Vellamon asukkaat saivat valita mieleisensä. Yhdessä leikattiin, liimailtiin ja seurusteltiin kunnes kaikilla oli kortit valmiina. Eräs päiväkodin lapsista löysi sydänystävän Vellamon asukkaasta ja molemmat viihtyivät mukavasti toistensa seurassa. Lopuksi lapset saivat pussukat mukaansa kiitokseksi hienosta vierailusta! Vellamossa valmistaudutaan jouluun myös leipomalla yhdessä asukkaiden kanssa joulutorttuja sekä pipareita pariinkin otteeseen. Musiikkiterapeutti Soili Laukan tiistai-aamuisin kokoontuva Musiikkia ja muistelua -ryhmä vie vellamolaisia myös joulun tunnelmiin ja muistoihin. Pasilassa joulukorttipajaan kokoonnuttiin eli juuri sopivasti ennen postin suosittelemaa joulukorttien postituspäivää. Tapaamme tämän jälkeen vielä kerran jouluaskartelun merkeissä viikkoa ennen jouluaattoa. Erilaiset musiikkitapahtumat, kuten Cantores Minores konsertti, joulukirkossa käynti, pyhäkoululasten vierailu, ala-asteen kuoron vierailu, Helenan vanhainkodin laulajien vierailu ja En Core lauluryhmän konsertti ovat vieneet asukkaitamme kohti joulua. Myös Luciakulkueista saimme nauttia molemmissa yksiköissä. Jouluaattona hiljennytään kuuntelemaan joulurauhan julistusta, jonka jälkeen asukkaat ja henkilökunta saavat nauttia keittiö Karpalon valmistaman jouluaterian. Myös joulupukki tulee vierailulle jokaiseen ryhmäkotiin muistaen kaikkia lahjoin ja hyvän joulun toivotuksin. Outi Gerdt ja Eila Turunen Valon juhlaa lucia-juhlaa vietettiin myös tänä vuonna Hoitokoti Päiväkummun molemmissa toimipisteissä, Vuosaaressa ja Pasilassa Vuosaaressa ryhmäkoti Vellamon asukkaat ja työntekijät saivat nauttia kahdesta Lucia-vierailusta saman päivän aikana; aamupäivällä päiväkodin lapsien Lucia-kulkue saapui Vellamoon. Illalla oli Vellamon taloyhtiön järjestämän Lucia-juhlan vuoro. Vellamossa tapahtui muutenkin saman päivän aikana paljon. Tuttu vapaaehtoistyöntekijä saapui aamulla leipomaan joulutorttuja ja pipareita asukkaiden kanssa. Iltapäivällä klo 14 seurakunnasta saapuivat pappi ja kanttori laulamaan asukkaiden kanssa kauneimpia joululauluja jouluhartauden yhteydessä. Pasilan toimipisteen naapurissa sijaitsevan ruotsinkielisen päiväkodin lapsien Lucia-kulkue saapui iltapäivällä tuomaan valoa ja iloa jokaiseen ryhmäkotiin klo 14 alkaen. Lucia-juhlaa seurattiin illalla myös televisiosta. Lucia-kulkue Helsingin Senaatintorilla oli upea näky. Lucia-neidoksi valitaan vuosittain neito, joka sitten Santa Lucia-hymnin soidessa valkoisessa pitkässä mekossaan astelee Tuomiokirkon portaita alas ja nousee saattajineen autokulkueeseen, joka etenee pitkin jouluasuun puettua Aleksanterinkatua. Outi Gerdt ja Eila Turunen Yhteistyö P äiväkoti Ratamon kanssa kävimme päiväkoti ratamossa pikkujoulupuurolla. Mukana oli Ainolasta Lahja, Kullervosta Tuula, Vipulasta Maaret ja Vanamosta Eki ja Maire. Lapset lauloivat meille joululauluja ja nautimme tunnelmasta. Yhteistyö jatkuu ja jäämme kovasti odottamaan lasten vierailua Päiväkummussa. Tiina Valkonen Jokelan tragedia jokelan tapahtumat pysähdyttivät myös Hoitokoti Päiväkummussa. Tapahtumia ei meinannut uskoa todeksi. Vipulan asukkaat katselivat tv:stä näitä hurjia uutisia. Illalla televisio laitettiin yksissä tuumin kiinni, kuunneltiin rauhallista musiikkia ja keskusteltiin tapahtumasta. Seuraavana päivänä asukkaat seurasivat tuomiokirkossa olevaa Jokelan muistotilaisuutta. Asukkaat huomasivat kirkon kauneuden, suru tunnelman ja Tarja Halosen istumassa kirkon penkillä. Silloin, yksi asukkaistamme sanoi: Miksi? ja osoittaen kirkon penkillä istuvaa presidenttiämme. Kerroimme että suomessa on tänään surupäivä ja meidän presidenttikin on osallistunut muistotilaisuuteen. Yksi asukkaistamme halusi nähdä suruliputuksen lipputangossa ulkona. Sytytimme myös kynttilän klo:18.00 hoitokodin pihalle. Annina Eloranta 6 7

5 Oi tulkaa kaikki ihmiset, on juhla yhteinen. Hän luokseen kutsuu syntiset, veljenä heikkojen. Näin Jumalamme armon tuo, saat tulla seimen lapsen luo ja laulaa riemuiten. - Antroposofia on tiedon ja itsetuntemuksen tie, johon luonnollisena osana liittyvät filosofian, taiteen, tieteen ja uskonnon alueet Elämänhistoriaa antroposofisessa viitekehyksessä Teksti: Merja Kuusisto Minua kosketti kuluneen syksyn aikana erään vanhuksen kohtaaminen. Vanha rouva alkoi olla niin huonossa kunnossa, että hänen oli muutettava pois Hoitokoti Päiväkummusta sairaalaan. Välillä mietin, mitä hänelle kuuluu ja kuinka monta elinpäivää on jäljellä. Ystävättäreni kanssa päätimme käydä tervehtimässä häntä. Kun askeleemme alkoivat lähestyä sairaalaa, rukoilimme mielessämme. Meitä oli vastassa väsynyt vanha ihminen, joka hymyili. Lauloimme yhdessä virsiä ja kohtaaminen oli lämmin ja vahvistava. Nyt on Vapahtajan syntymäjuhla. Saamme kaikki iloita siitä. Jeesus on sinun hyvä paimenesi, vaikkei aina tuntuisikaan siltä. Hän on jopa luvannut rukoilla sinun puolestasi, koska olet niin arvokas hänen silmissään. Hän sanoo Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut, sinä olet minun rakas poikani tai tyttäreni johon minä olen mieltynyt. Hän on itse käynyt läpi kaiken kivun ja kykenee auttamaan niitä, jotka hänen puoleensa kääntyvät. Siunausta jouluusi! Sosionomi Tiina Valkonen Irja syntyi kortesjärvellä maatilan tyttönä 18. elokuuta Kortesjärvi on Pohjanmaalla Kauhavan vieressä. Äidin myötä uskonto oli tärkeä perheessä. Teosofia ja psykologia kiinnostivat heti alussa Irjaa. Vanhempien päätulonlähde oli viljapellot, mutta maatilalta löytyi myös lehmiä ja hevonen nimeltä Ella. Lapsia perheeseen syntyi viisi. Surua perheeseen aiheutti Lapuan patruunatehtaan räjähdys, jossa kuoli yksi perheen aikuisista lapsista. Siskon kuolema aiheutti Irjassa valtaisan unien ryöpyn, joissa pääosissa olivat oma poika ja kuolleen siskon lapset. Unet ovat olleet Irjalle tärkeitä ja ovat auttaneet monen ongelman ylitse. Vaikka emme olekaan tietoisia kokemuksistamme syvän unen aikana, niiden merkitys päiväelämän kannalta on suuri, erityisesti sen suhteen miten me avaudumme tulevaisuuden suuntaan. (Kohtalon kohtaaminen; Joop van Dam). 50-luvulla Irja muutti Kortesjärveltä Helsinkiin. Ensimmäisenä Irja meni töihin Iina Rosbergin muotisalonkiin (Amos Anderssonin talossa), hattujen tekijäksi. Värikkäitä hattuja syntyi mm. Ella Eroselle. Työn ohella Irja paransi kielitaitoaan vuoden ajan Kööpenhaminassa. Sen jälkeen hän aloitti työskentelyn Suomen matkatoimistossa. Hyvän kielitaidon ansiosta Irja haki Aerolle (nyk. Finnair) koulutukseen. Irja muisteli koulutuksen olleen rankkaa ja tarkkaa. Erityisesti vastuu ja valvonta matkustajista oli tarkkaa. Lentoemäntänä tulivat tutuiksi mm. Ruotsi, Norja, Hollanti, Englanti ja Italia. Lentoja lennettiin myös kotimaassa. Ammatti oli mieluinen. Yllättäen Ruotsin lennolla Irja tapasi tulevan aviomiehensä, liikemies Rudolfin, se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Avioitumisen jälkeen Irja jäi kotiin. Heille syntyi kolme lasta. Vanhin lapsista Ulrika (1961) ryhtyi psykologiksi. Hän toimi myös Rudolf Steinerkoulun opettajana. Helenalla (1962) on kasvipuutarha ja poika Rudi (1964) ryhtyi viljelemään biodynaamisesti. Irja jäi leskeksi 39-vuotiaana, jolloin vanhin lapsista oli 8-vuotias. Elämänkatsomus antoi Irjalle voimia ylittää vaikeudet luvun loppupuolella Irja alkoi olla aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa. Autoilusta tuli myös uusi harrastus, koska Irjaa kiinnostaneita antroposofian luentoja järjestettiin vain Helsingissä, jonne matka Porvoosta taittui parhaiten autolla. Antroposofinen kuvataideterapia Rudolf Steinerin pedagogiikasta on Irjan sydäntä lähellä. Kuvataideterapiassa pyritään vahvistamaan ihmisen elämänvoimia ja vaikuttamaan tämän kautta positiivisesti jopa fyysisen kehon toimintaan saakka (Takoja; Antroposofinen kulttuurilehti 3/2007). Sveitsi tuli Irjalle tutuksi 1970 luvulla, jossa hän kävi antroposofisessa koulutuksessa. Irja muutti syksyllä 2007 Hoitokoti Päiväkumpuun. Nykyään Irjalle ovat erityisen tärkeitä lapsenlapset heistä kumpuaa Irjalle paljon elämäniloa. Toimituksen kommentti: Antroposofinen ihmis- ja maailmankäsitys on antanut virikkeitä monille käytännön elämän alueille: antroposofinen lääketiede, elämänkaaritutkimus, steinerpedagogiikka (koulut ja päiväkodit), biodynaaminen viljely ja maanhoito, eurytmia, yhteiskunnalliset ajatukset, kehitysvammaisten hoito ja opetus (ns. hoitopedagogiikka) ja monia muita. Luokkamummin tarinatunti Maanantaina aamulla heti töihin tultuani aamuhalien jälkeen asukas Liisa halusi välttämättä viedä minut huoneeseensa. Hän oli valinnut vaatteet ja kirjan, pakannut kassiin vesipullon ja pastilleja. Olimme menossa kouluun - tosin vasta neljän päivän päästä. Rouva vaan oli jo niin innoissaan. Joka päivä laskettiin, montako päivää, ennen kuin päästään kouluun. Perjantaina koitti kauan odotettu päivä. En tiedä kumpaa jännitti enemmän - hoitajaa vaiko Liisaa. Huolella valitut vaatteet päälle, koulukassi mukaan ja nalle kainaloon. Ei mikä tahansa nalle vaan puhuva fiksu nalle, joka sai luvan toimia Nalle Puhina. Opettaja Annukka oli vastassa ja toivottamassa tervetulleeksi. Luokan liitutaululla luki isolla; Tervetuloa Liisa, siitä Liisa oli aivan liikuttunut. Kello käveli 16 toisluokkalaista rauhallisesti sisään uteliaina. Luokassakin oltiin odotettu Luokkamummia. Alkuesittelyjen jälkeen Liisa rupesi Lukemaan Nalle Puhia, kysellen välillä oppilailta mielipiteitä. Kaikki viittasivat innokkaasti ja Liisa oli elementissään valitessaan kuka saa vastata. Oikealle vastaukselle aina tietenkin taputettiin. Tunti kului nopeasti. Lopuksi lapset olivat harjoitelleet laulun, jonka he esittivät kiitokseksi. Vellamossa käynnistyi tuolloin luokkamummitoiminta. Toiset asukkaat valitsivat Liisan luokkamummiksi. Olemme käyneet kerran kuukaudessa lukemassa satuja. Keväällä on tarkoitus lisätä muistelua entisaikojen koulunkäynnistä, jolloin toisetkin asukkaat voivat osallistua. Luokka on käynyt laulamassa ja tulee laulamaan joululauluja. Viimeksi kävimme koulussa Tuolloin yksi Ronja-tyttö meni halaamaan Liisaa ja sanoi Sä olet kiva. Liisa sanoi, että se on paras palkka. Liisa on muutenkin ihmetellyt luokan aktiivisuutta. Liisan kalenterissa on jo kaksi seuraavaa käyntiä sovittu. Ensi vuonna käynnistyy Vellamossa Päiväkotimummitoiminta. Mutta siitä enemmän ensi vuonna Outi Gerdt 8 9

6 Pikkujoulun aikaa Pikkujoulut ja omaisten illat on vietetty kaikissa ryhmäkodeissa. Omaisten ilta ja pikkujoulut Vipulassa Omaisten iltaa vietettiin Vipulassa pikkujoulun merkeissä Omaisia saapui paikalle mukavasti. Toimitusjohtaja Anne Väätäinen sekä Irma Väätäinen toivottivat vieraat tervetulleiksi. Työntekijät esittelivät itsensä, sekä uusi ryhmäkotivastaava Sinikka Hyytiäinen esittäytyi. Joulupuuron syönnin ja glögin juonnin lomassa laulettiin yhteisesti valittuja tuttuja joululauluja. Tunnelma oli lämmin ja jouluinen. Vipulan henkilökunta Glögintuoksuinen joulutervehdys Vanamosta! Tämän vuoden tonttupajan arki käynnistyi taasen hyvissä ajoin marraskuun puolella, jolloin Zorro -kissa lähetti kutsut omaisille pikkujouluilemaan Vanamoon. Kutsussaan Zorro haaveili joulun rauhasta ja silakkakiloista, mutta eipä ollut rauhasta tietoakaan, kun iloinen puheensorina ja nissepolkka täyttivät kyntteliköin, joulukukin ja muin koristein koristellun salin. Oli jälleen iloinen yllätys, kuinka moni omainen sekä hyvä ystävä oli päässyt arjen kiireiden keskellä irrottautumaan rutiineistaan tuomaan tuulahduksen pikkupakkasta, punaposkia ja iloista mieltä asukkaille. Tänä vuonna perinteisen Vanamon tonttujoukon lisäksi mukaan oli saatu 3 kunniatonttuakin: talossa työtään tekevät toiminta-, musiikki- sekä fysioterapeutit, jotka toivat läsnäolollaan uutta ilmettä perinteiseen juhlaan. Asukkaista oli ollut tonttujoukolle iso apu salin koristelussa sekä juhlan valmistelussa, joskin kaikista eniten apua saatiin herkkukorien ja piparipurkkien tyhjentämiseen! Tähän tyytyväisinä kellahti moni yöunilleen lieneekö vielä herkuista haaveillen, vaiko tonttupajan pakettitehtaan rapina korvissaan Laura Karlsson & joulu-zorro Tonttutanssia Vellamossa Vellamon pikkujouluja vietettiin klo 17:30 alkaen. Pikkujoulut osuivat siis samalle päivälle kuin Vanamossa. Yhdessä laulettiin joululauluja, vastaava hoitaja Outi Gerdt kertoi kuulumia Vellamon osalta ja toimitusjohtaja Anne Väätäinen koko Hoitokoti Päiväkummun osalta. Pianisti Tuija Rantalainen esitti omia jouluisia kappaleitaan ja säesti myös yhteislaulut. Hoitajien lapset olivat pukeneet tonttuasut päälleen ja esittivät soihdut sammuu jouluesityksen. Tästä hoitajien lasten tonttuesityksestä on jo tullut perinne Vellamossa. Juhlan antiin kuului myös tonttupuuroa ja glögi ja asukas Markun esittämä joululaulu. Mieltä ilahduttavaa juhlassa oli myös asukas Anna-Liisan esittämä runo, jonka hän oli itse kirjoittanut juhlapäivän aamuna: Tiedän paikan parhaimman, Päiväkummun ihanan, täällä Vuosaaressa, koti ompi rauhaisa. Täällä meitä hoitavat, tytöt maailman parhaimmat, he meidät kylvettää, sekä pyllyt pyyhitään. Ruokaa myöskin ompi aina, aivan suussa sulavaa. Taidolla se on tehty, hyvälle myös maistuvaa. Kiitoslaulu tämä on, Vellamolle verraton. Niiataan me kiltisti, sekä vielä laulamme; Paljon kiitoksia, paljon kiitoksia, paljon kiitoksia Vellamo, paljon kiitoksia! Vellamon väki Pikkujoulu tunnelmaa Ainolassa Maanantai-iltana vietimme Ainolassa omaisten iltaa pikkujoulun merkeissä. Illan valmistelut alkoivat jo aamusta suihkulla ja saunomisella. Asukkaat laitettiin juhlakuntoon kampauksia ja vaatetusta myöten. Olimme saaneet runsaslukuisen joukon omaisia paikalle. Tarjoamisena oli perinteistä riisipuuroa ja luumukiisseliä sekä hoitajamme, Annen tekemää mausteleipää. Myöhemmin nautimme vielä glögiä ja pipareita. Ilta alkoi tervetulotoivotuksilla sekä Ainolan tämän syksyn kuulumisien kertomisella. Illan aikana henkilökunta esittäytyi, sillä Ainolaan on tullut syksyn aikana kaksi uutta hoitajaa, Lisäksi opiskelija Päivi sekä musiikkiterapeutti Soili Laukka olivat paikalla. Myös Irma ja Anne Väätäinen olivat omaistenillassa mukana. He kertoivat Päiväkummun sukupolvenvaihdoksesta, hoitokodin laajentumisesta Länsi-Pasilaan sekä Taik-projektista Ainolan seinillä. Meillä oli ilo illan aikana kuunnella myös neljän Sibelius-lukion nuoren lauluesityksiä ja pianonsoittoa. Saimme myös laulaa heidän johdolla jouluisia lauluja kaikki yhdessä. Myöhemmin illan aikana kuulimme tarinaa kuinka Tiernapoika-perinne on tullut Suomeen Ruotsista ja minkälaista se oli keskiajalla. Ilta oli lämminhenkinen ja uni maistui Ainolan asukkaille parituntisen tilaisuuden jälkeen. Sanna Kylliö Kullervon pikkujoulut Ryhmäkoti Kullervossa vietettiin omaisteniltaa ja samalla ajankohtaan sopivasti sopivia pikkujouluja torstaina Luvassa oli järjestettyä ohjelmaa, yleistä ja mukavaa seurustelua ja myös tietenkin pientä purtavaa ja juotavaa asiaan kuuluvasti. Ilta sujui rattoisasti jouluisissa merkeissä ja kaikki läsnäolijat tuntuivat viihtyvän paikalla erittäin hyvin glögiä, riisipuuroa ja pipareita herkutellen. Mukavalta tuntui se, että omaisiakin oli saapunut paikalle kiitettävän sankoin määrin. Iloista ja jouluisen rauhallista puheen sorinaa tuntuikin kuuluvan joka puolelta. Ohjelmanumerosta päävastuun otti Sibelius-lukiosta saapuneet laulajat Ina Hukki, Eeva Koivunen, Adele Sauros ja Kirsi Valtasaari. Nuoret naiset viihdyttivätkin innokasta pikkujoulu porukkaa kokeneesti ja tyylikkäästi soolo- ja yhteislauluja laulamalla. Illassa kuultiin tutut suosikit moneen makuun kuten mm. Jean Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa, Maa on niin kaunis, Varpunen jouluaamuna ja Jouluyö juhlayö. Kuten aina, tämänkin juhlan piti valitettavasti loppua joskus, joten kaikki paikalla olleet hipsivätkin pikkuhiljaa omille teilleen illan jo pimennettyä. Iso ja lämmin kiitos tästä onnistuneesta illasta kuuluu kaikille, erityisesti asukkaille, heidän omaisilleen ja loistaville esiintyjille. Eikä sovi unohtaa myöskään ahkeraa Kullervon tonttulaumaakaan (henkilökunta). Myös pikkutonttu- Miro oli saapunut paikalle kaikkia juhlavieraita viihdyttämään (hoitaja- Helin poika). Hyvää joulun odotusta ja onnellista uutta vuotta 2008 kaikille! Mika Suomela Itsenäisyyspäivän juhlintaa Suomen 90-vuotis päivää vietettiin juhlavin menoin sekä Vuosaaressa että Pasilassa. Molemmissa yksiköissä tärkeään juhlaan valmistauduttiin hyvissä ajoin. Pasilassa maalattiin toimintaterapeutin johdolla sinisävyisiä silkkihuiveja juhlapukeutumista varten jo edellisellä viikolla. Omaisia pyydettiin varmistamaan juhlavaatetus ja tuomaan kunniamerkit. Keittiö Karpalo laati juhlamenun siniristikakkuineen ja kuohuviineineen. Ryhmäkotien yhteiset tilat koristeltiin juhlaan siniristilipuin, kukin ja kattauksin. Vuosaaressa Vellamon ryhmäkodissa juhlistettiin itsenäisyyttä jo seitsemättä kertaa perinteisin menoin. Pianisti Minna Goldsmithin isänmaalliset kappaleet juhlan alussa ja lopussa pitivät tunnelman korkealla. Irma Väätäinen korosti puheessaan veteraanien ja sotainvalidien lisäksi myös Lottien ja rintamalla työtä tehneiden merkitystä lukemalla päättäen puheensa äitinsä kirjoittamaan runoon Oi Suomi-äiti. Kiitoslaulun veteraaneille ja Lotille esitti sotainvalidin poika Taisto Augustin, joka lauloi myös muita koskettavia isänmaallisia kappaleita. Lausuntataitelija, Vellamon asukas Liisa Majapuro esitti runon Suomenmaa. Yhteislauluina laulettiin perinteiset Siniristilippumme, Veteraanin iltahuuto ja Maamme laulu sekä muutamia muita isänmallisia lauluja. Myös Pasilassa vietettiin itsenäisyyspäivän juhlaa arvokkain menoin. Juhlan aluksi kajahti ilmoille yhteislauluna Siniristilippumme, jonka jälkeen toimitusjohtaja Anne Väätäinen toi tervetuliaispuheessaan esiin sen kiitoksen ja kunniavelan, josta me jälkipolvet olemme vastuussa sodanajan ja jälleenrakennuksen sukupolville. Varsinaisen juhlapuheen pitänyt Kapteeni Valto Mattila toi omakohtaisen tervehdyksen sukupolvelta, jonka ansiosta juhlaa vietetään. Laulaja Eva Kasvio ja pianisti Pia Korteala esittivät laulut Sininen ja valkoinen, Evakkolaulu ja Oi kiitos sä Luojani armollinen. Koululaiset Janne, Valtteri ja Teemu lausuivat Leijonalippu-runon ja esittivät nokkahuiluilla Finlandia-hymnin. Juhlan päättäneen Maamme laulun jälkeen juhlaväki nosti kuohuviinilasit maamme itsenäisyyden kunniaksi ryhmäkodeissa. Irma ja Anne Väätäinen

7 Suomen itsenäisen ajan taival Isänmaamme, itsenäinen Suomi vietti 90-vuotispäiväänsä Hoitokoti Päiväkummussa on tällä hetkellä 13 asukasta, jotka ovat nähneet tämän koko itsenäisyyden ajan taipaleen. Monet asukkaista ovat taistelleet itsenäisen Suomen puolesta ja osallistuneet maan jälleenrakentamiseen. Suomen kulkema tie ei ole ollut helppo. Itsenäistymisemme on vuosikymmenien, jopa vuosisatojen kehityksen tulos. Se on ollut sekä rauhanomaista että myös sotien kautta tapahtuvaa etenemistä nykyiseen hyvinvointiin ja Suomen turvattuun asemaan. Tähän Hoitokoti Päiväkummun Sanomien Suomi 90 v. artikkeliin on pyritty kasaamaan jokaiselta vuosikymmeneltä tärkeimpiä Suomen tapahtumia. Maailman tapahtumat on pääsääntöisesti jätetty tämän artikkelin ulkopuolelle. Jokaisesta vuosikymmenestä on tehty myös asukashaastattelu, jossa on pyritty kuvaamaan sen ajan arkea. 12 1

8 1910-luku Valtteri Erkki Vuosi 1917 oli merkityksellinen Suomen historiassa. Poliittiselle itsenäisyydelle syntyi tilaa Venäjän vallankumouksesta. Myös poliittisesti Suomi oli kypsä itsenäisyyteen ja kuudes joulukuuta 1917 eduskunta antoikin itsenäisyysjulistuksen. Tilanne jatkui kuitenkin sekavana: maassa vallitsi uhkaava ruokapula ja teollisuus, joka oli ollut riippuvainen Venäjän markkinoista, oli levottomuuksien takia lamassa. Heti itsenäistymisen jälkeen jouduimme kuitenkin kokemaan kovia. Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta 15. toukokuuta Senaatin joukkoja kutsuttiin valkoisiksi ja kansanvaltuuskunnan joukkoja punaisiksi. Ulkovalloista Saksan keisarikunta tuki valkoisia ja Neuvosto- Venäjä avusti punaisia. Valkoiset saivat tukea myös ulkomaisilta vapaaehtoisilta, joista ruotsalaisten upseerien merkitys sodan alkuvaiheessa oli suurin. Suomen sisällissota oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Sisällissota päättyi valkoisen Suomen voittoon ja punaisen Suomen häviöön. Neuvosto-Venäjän vaikutusvalta päättyi Suomessa, mutta maa siirtyi keisarillisen Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksan hävittyä suursodan suomalaisten joulukuussa 1917 saama itsenäisyys astui täysimääräisenä voimaan ja Suomen valtiomuodoksi tuli monarkian sijaan tasavaltainen demokratia, Euroopan läntisten suurvaltojen myötävaikutuksella. Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoi- set. Sodan jälkeen punaisia tai punaisiksi epäiltyjä suljettiin laajamittaisesti vankileireille, joissa tauteihin, nälkään ja teloituksiin kuoli tuhansittain suomalaisia. Yhteensä sota vaati noin uhria. Ensimmäisen maailmansodan lopputulos teki Suomen kansan hitaan eheytymisen mahdolliseksi. Porvoosta Kirkkonummelle Valtteri 95 v. Valtteri on syntynyt Porvoossa vuonna 1912 perheen esikoiseksi. Äiti oli lähtöisin Vesannolta ja Isä Rautalammilta. Äiti oli tuolloin leipomossa töissä ja isä hoiti hevosia. Porvoo oli tuohon aikaan varsin edistyksellinen kaupunki. Pian perhe muutti vähän matkan päähän Porvoosta, sillä töitä tarjoutui Porvoon läheiseltä sahalta. Tuohon aikaan työnvälitys tapahtui markkinoilla ei ollut nykyisen kaltaisia työnvälitystoimistoja. Syksyllä (Valtteri 4v.) 1916 isä meni katsastamaan töitä työnvälitysmarkkinoilta. Kirkkonummelle sijaitsevaan kartanoon haettiin hevosten hoitajaa. Se oli MUUTAMIA MIELENKIINTOISIA TAPAHTUMIA 1910-LUVULLA: tuttua hommaa Valtterin isälle. Ja kun työhön ottaja antoi vielä 100 markan ennakkorahan, oli paikka täytetty. Perhe muutti Kirkkonummelle Valtterin ollessa neljävuotias. Valtteri muistelee hymyssä suin kuinka isä kyyditsi koppalakki päässä kartanon väkeä ihan taitelija sukua. Perheen muutettua Kirkkonummelle jäi äiti kotiin. Puuhaa sielläkin riitti yllin kyllin, sillä Valtteri sai neljä sisarusta. Yksi sisaruksista kuoli kylläkin jo pienenä. Valtteri muistelee isän pitäneen perheessä kovan kurin. Hän ei paljon jutellut, mutta äiti oli lämmin ja huolehtivainen. Puuhellalla keitettiin ruokaa ja lämmitettiin tupaa. Kartanolla oli myös jonkin moinen sähkögeneraattori. Pienenä tuli leikittyä paljon kartanon lasten kanssa. Pelattiin jalkapalloa ja hiihdettiin. Ihan palkintojakin hiihdosta tuli myöhemmin, Valtteri muistelee. Tuohon aikaan koulu ei ollut lapsille itsestään selvyys. Monet osallistuivat kiertokouluihin, mutta Valtterilla oli mahdollisuus käydä kansakoulua kuusi vuotta. Valtteri muistelee pilke silmäkulmassa isän käytettyjä pitkävartisia saappaita, Kansallisooppera perustettiin 1911 Vuonna 1912 Hannes Kolehmainen juoksi kolme kultamitalia Tukholman olympialaisissa ja Savonlinnan oopperajuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran Suomen tietotoimisto perustettiin 1915 Vuonna 1917 alkoi ilmestyä Suomen kuvalehti, laki 8 tunnin työpäivän käyttöönotosta säädettiin, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kunnallisvaaleissa astui voimaan vuonna Vuonna 1918 Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin Suomen kuninkaaksi, suomen sotaväki syntyi ja torpparilaki säädettiin Alkoholin käytön ja myymisen kieltänyt laki astui voimaan 1919 ja oli voimassa aina vuoteen 1932 saakka. jotka hän sai käyttöönsä. Ne olivat komiat. Valtteri katsoo ikkunasta ulos, katsoo lumetonta pihaa ja toteaa: Tuohon aikaan oli talvisin paljon lunta ja matkat tehtiin reellä luku Kaksikymmentäluku oli modernismin vuosikymmen. Ihmiset kokivat elävänsä jonkinlaisessa välitilassa matkalla vanhasta uuteen. Modernia kaupunkielämää luonnehtivat muuttunut elämärytmi, rahan ja kulutuksen keskeisyys, populaariviihde ja lisääntynyt psyykkinen ärsytys luku oli jazzin vuosikymmen. Suurin osa luvun elokuvista oli mykkäelokuvia. Maailma koettiin pienemmäksi, ja kaukaisten maiden ihailu eli kaukokaipuu oli muotia. Tekniikan avulla vieraat maat ja kulttuurit olivat nopeasti saavutettavissa. Suomalaisille tämän mahdollisuuden tarjosi 1923 perustettu Aero OY, jonka nimeksi tuli myöhemmin Finnair luvulla nykyisen puoluekentän perusta vakiintui ja demokratia vahvistui luvun lopulla alkoi Suomessa talouslama. Vuonna 1929 tapahtunut USA:n pörssiromahdus pahensi lamaa maailmalla. Kommunisminvastainen mieliala maassa kasvoi, oikeistoradikaalinen lapuanliike syntyi. Vahva äärioikeistolainen Lapuan liike vaati kommunistien toiminnan kieltämistä lainsäädännöllä, mikä myös toteutui. Elämää 20-luvulla Kuopiossa ja Iisalmessa, Erkki 85 v. Erkki on lähtöisin viisilapsisesta perheestä. Hän on perheen toiseksi nuorin. Erkin isoveli oli häntä kolme vuotta vanhempi, lisäksi hänellä oli kaksi kymme- nisen vuotta vanhempaa siskoa sekä yksi pikkusisko. Erkki syntyi vuonna 1922 Kuopiossa. Perhe asui Aleksanterin kadulla eräänlaisessa rivitalossa. Nykyään katu taitaa olla Kuopion lahden katu. Se on siinä lähellä Kuopion lahtea. En minä niistä Kuopion ajoista paljoa muista, kun olin niin pieni Jaa niin, Kuopiossa minulla oli ne todella leveälahkeiset housut, joissa oli kuminauhat lahkeissa. Ne housut olivat niin leveät, että muut lapset ihan kiusasivat Erkki muistelee. Perhe muutti Iisalmeen vuonna 1925 isän työn perässä. Erkki oli tuolloin kolmen vanha. Isä oli rakennusmestari ja Iisalmesta hän sitten sai kaupungin rakennusmestarin paikan. Erkin mukaan Iisalmi oli kehityksessä Kuopiota jäljessä - isällä olikin paljon työtä. Iisalmen koti oli mukava. Siinä oli iso huone ja kammari. Se oli kanssa semmoinen rivitalon tapainen asunto ja siinä oli kiva piha. Pihassa oli omenapuita ja syksyllä jotkut yritti omenavarkaisiin Äiti oli kotona ja hoiti lapsia. Äiti laittoi usein ruoaksi läskisoosia ja erilaisia puuroja. Viikonloppuisin perheen lauantai-illan ohjelmaan kuului saunominen ei meillä omaa saunaa ollut, mutta kävimme Putkalan saunassa. Ja sunnuntai aamuisin piti tietysti mennä kirkkoon. Isä oli ankara. Sunnuntaisin ei saanut mennä leikkimään ennen kun oli käyty kirkossa, Erkki muistelee. Meillä kävi kerjäläisiä. Semmoisen pienen pojan minä muistan. Äiti leikkasi sille leipää ja laittoi viipaleiden päälle jonkin sortin voita. Meillä ei ollut suoranaista puutetta, mutta tiukkuutta oli meilläkin. Hyvä että saatiin silloin tällöin uudet vetimet. Kotiompelija kävi tekemässä meille vaatteita. Meillä oli kotona ompelukoneena semmoinen Singeri. Yksi syksy minulle tehtiin uudet talvi housut. Laitoin ne sitten jalkaan ja menin ulos. Tulin kiivenneeksi lankkuaidan yli joka ympäröi meidän pihaa Housut jäivät MUUTAMIA MIELENKIINTOISIA TAPAHTUMIA 1920-LUVULLA: Paavo Nurmi juoksi ensimmäiset kultamitalinsa Antwepenin olympialaisissa 1920 ja 1924 Nurmi juoksi Pariisin olympialaisissa peräti 4 kultamitalia astui voimaan Ahvenanmaan itsehallintolaki ja vuonna 1921 Kansainliitto määräsi Ahvenanmaan Suomelle. 1920: Suomi liittyi Kansainliiton jäseneksi. Turun yliopisto perustettiin. Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välille. 1921: Postiautokuljetukset aloitettiin 1923: Aero (nyk. Finnair) perustettiin, Suomen Radioyhdistys perustettiin 1926: Naisille oikeus valtion virkoihin, Suomen Kuvalehti järjesti maan ensimmäisen kauneuskilpailun, Yleisradio (Yle) perustettiin ja ensimmäinen radiolähetys lähetetiin 1928 lähes vuoden kestänyt valtakunnallinen satamalakko alkaa. Ensimmäinen suomeksi laulettu tanssimusiikkilevy Puuseppä ilmestyi. Vuosikymmenellä säädettiin myös useita lakeja: Yleinen oppivelvollisuuslaki (1921), yleinen asevelvollisuuslaki (1922), uskonnon vapauslaki (1922), luonnonsuojelulaki (1923), huoneenvuokralaki (1925), uusi valtiopäiväjärjestys (1928), avioliittolaki (1929), kansankirjastolaki (1929)

9 Lilja kiinni lankkuaidassa olleeseen naulaan ja repesivät. Kotona tuli aika paljon sanomista kun hajotin uudet housut, Erkki muistelee. Erkki kertoo pelanneensa kovasti Kuningaspalloa (pesäpalloa): Sitä Tahko Pihkalan kehittämää peliä pelattiin koulussa voimistelutunnilla ja koulun jälkeenkin. Naapurin lasten kanssa tuli leikittyä myös. Elokuvissa käytiin harvoin, sillä rahaa ei ollut liiemmälti. Talvisin hiihdettiin tietysti. Muistan kun kerran sukset tökkäsivät hiekkakuoppaan ja menivät poikki. Ei ollut tietoa milloin saa uudet. Kysyin Erkiltä muistaako hän Paavo Nurmen mahtavia juoksu saavutuksia: Tottahan toki. Paavo Nurmi oli tuolloin maan kuulu hyvien juoksujensa ansiosta. Paavo Nurmi pastillejakin myytiin tuohon aikaan peltilaatikossa, Erkki kertoi. Erkki aloitti kansakoulun 7-vuotiaana ja kävi sitä neljä luokkaa. Kansakoulu opettaja Santeri Rissanen, jota kutsuttiin hänen iäkkyytensä vuoksi ukiksi, luki mielellään satuja. Hän oli Erkin mukaan sellainen pehmeä opettaja. Tytöt aina niiasivat nätisti ja kysyivät, eikö opettaja voisi lukea. Opettaja heltyi usein ja veti kirjoituspöytänsä ylimmän laatikon auki ja otti esiin satukirjan. Usein hän luki meille Kiljusen herrasväen tarinoita Erkki muistelee. Kansakoulun jälkeen Erkki pyrki Yhteislyseoon. Yhteislyseo kesti kahdeksan vuotta. Kun koulu loppui kesän alussa, lähdettiin aina maalle Kuopioon enon luo. Eno asui Erkin äidin kotitilalla, noin kahdenkymmenen kilometrin päässä Kuopiosta. Kuopioon kuljettiin laivalla. Aamuisin laiva meni Kuopioon ja illalla tuli pois. Muistan kuinka veimme lypsettyä maitoa meijeriin Kuopioon ja illalla toimme kurria meijeristä takaisin päin Lehmien lisäksi tilalla oli ainakin hevosia, kanoja, ajokoiria ja kissoja. Hevosia minä siellä pääasiassa hoitelin. Heinän teko aikaan jaoin reestä seipäitä. Piti arvioida kuinka paljon heinää tulee ja jakaa seipäitä sen mukaan, Erkki kertoo. Erkki on myös sotaveteraani. Vuonna 1941, ollessaan 18-vuotias, hän meni vapaaehtoisena armeijaan. Erkki ehti olla kolme viikkoa harjoituksissa Nurmeksessa kun tuli komento rintamalle. Erkin mukaan hänellä oli myös onnea, sillä muut samaan aikaan rintamalle joutuneet olivat mukavia Nurmeslaisia isäntämiehiä, jotka opastivat häntä luku MUUTAMIA MIELENKIINTOISIA TAPAHTUMIA 1930-LUVULLA: Kolmekymmentäluku oli suuren laman aikaa. Laman synnyttämä työttömyys kasvatti monin paikoin yhteiskunnallista tyytymättömyyttä. Monet suomalaiset liikkuivat maan sisällä työn perässä. Radiosta tuli tärkein joukkotiedotusväline teollisuusmaissa. Poliittinen kenttä oikeistolaistui, mikä näkyi kokoomuksen P. E. Svinhufvudin valinnassa tasavallan presidentiksi vuonna Lapuan liike pyrki väkivalloin kitkemään vasemmistoaatteet Suomesta. Presidentti Svinhufvud lakkautti liikkeen Mäntsälän kapinan jälkeen vuonna Noin suomalaista loikkasi Neuvostoliittoon vuosina Monet tekivät tämän lama-aikana paremman elämän toivossa. Suuri osa näistä emigranttisuomalaisista surmattiin Stalinin vainoissa vuonna Vuonna 1938 Neuvostoliitto esitti ensimmäisen kerran epävirallisesti alueluovutuksia Karjalan kannaksella. Tällöin Suomi kieltäytyi ehdottomasti. Seuraavan vuoden syksyllä, kun toinen maailmansota oli alkanut, Neuvostoliitto vaati Suomelta tukikohtaa Hangossa ja alueluovutuksia Kannaksella. Samanlaiset vaatimukset esitettiin myös Baltian maille. Toisin kuin ne, Suomi ei suostunut vaatimuksiin, minkä seurauksena Neuvostoliitto aloitti marraskuun 1939 lopussa talvisodan. Stockmannin tavaratalo valmistui (1930) Eduskuntatalo avattiin 1931 Vuonna 1932 Ilta-Sanomat aloitti ilmestymisensä, Mäntsälän kapina ja kieltolaki kumottiin. Vuonna 1934 Ester Toivonen valittiin Miss Euroopaksi ja Yhtyneet Kuvalehdet Oy perustettiin Neljä nuorta suomalaista, Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen ja Nils- Gustav Hahl perustivat vuonna 1935 Artekin vaalimaan moderinin huonekalusuunnittelun arvoja Ensimmäinen äänilevy valmistetaan Suomessa (levy-yhtiö Sointu) 1938 Frans Emil Sillanpäälle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto Säännöstelytalous aloitettiin 1939 Käden taidot apuna arjessa Lilja 91v. Lilja syntyi vuonna 1916 ja saavutti nuoren naisen iän 30-luvulla. Lilja asui ennen sotaa Kuokkalassa, lähellä rajaa. Perheeseen kuuluivat Liljan lisäksi isä, äiti, kolme siskoa ja veli. Isä teki kovasti töitä muurarina ja äiti hoiti kotona perhettä. Isä, Pappa, oli rakentanut perheelleen pienen mukavan talon, jossa oli tupakeittiö ja kammari. Pihapiiriin kuuluivat myös sauna, liiteri ja kellari. Myös äiti oli taitava käsistään hän oli taitava ompelija ja erinomainen ruoanlaittaja. Äidin käsissä syntyivät niin mekot, housut kuin paidatkin koko perheelle. Lilja kertoo, että 30-luvun lamasta huolimatta heidän perheessään ei nähty nälkää. Marjassa ja sienessä käytiin ahkerasti. Mustikoita, puolukoita ja karpaloita kerättiin paljon. Karpalot säilöttiin ullakolle piirongin laatikkoon. Äiti leipoi kovasti ja teki yksinkertaista, mutta hyvää ruokaa. Lihaa ostettiin myös viikoittain, vaikka se oli kallista. Lihakeittoa syötiin usein sunnuntaisin. Liljan veli oli perinyt kädentaitoja vanhemmiltaan veli teki niin korkeushyppytelineet kuin suksetkin siskoilleen. Kansakoulua Lilja kävi kuusi vuotta: Tykkäsin kovasti koulusta. Harmi kun yhteiskoulu oli niin kaukana, ettei sitä voinut oikein harkita. Kansakoulun päätyttyä Liljan oli mentävä töihin ja muutettava pois kotoa. Ståhlbergien isossa talossa oli paljon työtä. Siivoamista riitti. Huonekalut ja matot olivat sellaisia kauniita antiikkisia. Siellä oli mukava olla töissä, he pitivät minua kuin omana tyttönään. Työskentelin heillä useamman vuoden. Olisi varmaan ollut hyvä olla siellä vielä vähän pidempäänkin töissä näin jälkikäteen arvioiden, Lilja pohtii. Ståhlbergeilla lopetettuaan Lilja aloitti pian Konttoriopiston. Hän nautti alasta. Sota ajoi Liljan Karjalasta evakkoon sisä- Suomeen. Sodan jälkeen hän jatkoi toiveammattiaan. Lilja toimi muun muassa Yhtyneillä kuvalehdillä kirjanpitäjänä useamman vuoden luku MUUTAMIA MIELENKIINTOISIA TAPAHTUMIA 1940-LUVULLA: Sataviisi päivää kestänyt talvisota päättyi maaliskuussa 1940, kun Neuvostoliitto totesi, ettei se kyennyt miehittämään Suomea. Suomi joutui kuitenkin luovuttamaan laajoja maa-alueita Karjalasta ja Lapin Sallasta. Alueiden väestö evakuoitiin muualle Suomeen. Välirauhan aikana Neuvostoliiton ja Suomen suhteet säilyivät kireinä. Neuvostoliitto painosti Suomea erityisesti Petsamon kaivosalueen suhteen. Saksalaisten miehitettyä Norjan Suomi salli saksalaisten joukkojen kuljetukset alueensa läpi, mikä loi Suomelle ja Natsi-Saksalle läheiset asevelisuhteet. Saksan hyökätessä kesällä 1941 Neuvostoliittoon myös Suomi aloitti hyökkäyksen. Suomi taisteli Saksa rinnalla, mutta pyrki pysymään omassa erillissodassaan sitoutumatta Hitlerin päämääriin. Jatkosodassa Suomi valloitti vanhan valtioalueensa takaisin Saksan tuella sekä miehitti Itä-Karjalan. Kesäkuussa 1944 alkaneen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tuloksena rintamalinja siirtyi kuitenkin lähelle nykyistä valtionrajaa, mutta suomalaiset joukot kykenivät pysäyttämään Puna-armeijan etenemisen. Torjuntavoiton ansiosta maatamme ei miehitetty ja saatoimme aloittaa rauhanneuvottelut. Lisää alueita menetettiin ja Suomi tuomittiin ankariin sotakorvauksiin. Sodan jälkeen Suomella oli merkittävä määrä selvitettäviä ongelmia. Saksan kanssa jouduttiin käymään Lapin sota entisten aseveljien karkottamiseksi Lapista. Karjalasta evakuoitu siirtoväki sekä rintamamiehet oli asutettava. Lisäksi maan oli maksettava suuret sotakorvaukset Neuvostoliitolle, ja estettävä sen vaikutusvallan liiallinen kasvu Äitiys- ja lastenneuvolalaki 1945 Artturi Ilmari Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon, Mika Waltari kirjoitti Sinuhe Egyptiläisen 1946 J.K. Paasikivi valittiin presidentiksi Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus (YYA) Neuvostoliiton kanssa solmitaan, idänsuhteissa alkaa Paasikiven linja. (Linja pyrki ottamaan huomioon Neuvostoliiton turvallisuusintressit, mutta estämään sen liiallisen vaikutuksen sisäpolitiikkaan.) 1948 Jalostaja alkoi valmistaa Turussa Turun Sinappia, lapsilisä-laki säädettiin, sodan aikana säädetty tanssikielto poistettiin lopullisesti, Suomen Akatemia aloitti toimintansa

10 1950-luku 1960-luku Maire Paula Rauno Sodan päättymisen jälkeen syntyivät suuret ikäluokat. Suomessa korkean syntyvyyden kausi alkoi loppukesällä 1945 ja korkeimmillaan syntyvyys oli heti kauden alussa elo-syyskuussa Syynä tähän oli ilmeisesti se, että pääosa rintamamiehistä kotiutettiin vuoden 1944 lopulla. Suurimmaksi suurista ikäluokista tuli Suomessa kuitenkin ikäluokka 1947 Rankkaa aikaa Helsingissä Maire 86v. Maire syntyi vuonna Hän on seitsemänlapsisen perheen kolmanneksi vanhin. Sota-aikana, ennen Helsinkiin muuttoaan, hän toimi Pikku-Lottana Lappeenrannassa. Yöllä kun kierteli katuja, näkyi Viipurista kajastus. Siellä ammuttiin. Kun Lappeenrannassa tuli hälytyksiä menimme suojaan naapurin kellariin, Maire muistelee. Mairen veli oli rintamalla, Kannaksella. Lappeenrannasta Maire muutti Helsinkiin 40-luvulla työnperässä. Sisko yritti järjestää Mairelle töitä Postista, mutta Maire päätti, että postineitiä hänestä ei tule. Sen sijaan hänestä tuli pankkineiti. Kurssien jälkeen hän aloitti työt pankissa. Asuin tuolloin Lönnrothin kadulla ja myöhemmin Mäntytiellä, Maire muistelee. Maire muistelee useita Helsinkiin tuolloin 40-luvulla kohdistuneita pommituksia: Kun Bulevardin kulmaan osui, menivät kotitalosta ikkunat rikki. Pommisuojaan tuli lähtö niin kotoa kuin töistäkin. Työpaikalla pankin väki oli suojassa pommituksia alakerrassa tallelokeroiden seassa. Matin päivillä kun oltiin kylässä, pommitus tuli ja meidän piti mennä läheiseen pommisuojaan. Se oli todella suuri suoja Lauttasaaressa. Sillä kertaa jouduimme olemaan suojassa vähän pidempään meille tuotiin suojaan ruokaakin, Maire muistelee. Mairen kertoo pommitusten aiheuttaneen kaupungeissa paljon ikkunoiden rikkoontumista se aiheutti omat hurjat äänensä. Kaikesta oli pulaa sota-aikana. Maalta saatiin sukulaisilta voita ja muita tuotteita. Kupongilla oli voi, sokeri, kahvi melkein kaikki ruokatavat. Syötiin mitä saatiin, muun muassa perunaa. Itse leivottiin leivät ja juotiin korvikekahvia. Myös vaatteita ja kankaita oli vaikea saada. Joitakin vaatteita ostin ja jotkut sisko ompeli. Itse virkkasin pitsit muun muassa lakanoihin, Maire kertoo. Sodan jälkeen tuli sitten sotakorvausten maksu. Oma pyöräkin meni sotakorvauskeräykseen 40-luvulla Mairelle toi iloa sodan päättyminen ja kupongeista pääseminen. Sodan jälkeen Maire tapasi tulevan miehensä kylävisiitillä. Mies oli sotinut Kannaksella ja Lapissa. Oulusta kotoisin ollut mies opiskeli yliopistolla hallintotieteitä. Vuonna 1948 he menivät naimisiin. 40-vuotisen pankkiuransa jälkeen, eläkkeelle jäätyään, Maire on matkustellut mielellään. Tutuiksi ovat tulleet monet Euroopan maat, mutta myös muutama kaukaisempikin kohde luku Maan väkiluku oli vuoden 1951 alussa asukasta. Heistä noin 70 prosenttia asui maaseudulla. Suomen kansan elintaso alkoi hitaasti kohota, ja monet asiat, joista aikaisemmin ei voitu uneksiakaan, tulivat tavallisillekin ihmisille mahdollisiksi. Ostokortit olivat joillekin tavaroille kuten sokerille, kahville, margariinille ja riisille voi- MUUTAMIA MIELENKIINTOISIA TAPAHTUMIA 1950-LUVULLA: Asuntosäätiö alkoi rakentaa Espooseen Tapiolan puutarhakaupunkia vuonna Siitä tuli nähtävyys, jota esiteltiin mielellään ulkomaalaisille. Väinö Linnan kirjoittama Tuntematon sotilas ilmestyi 1954 ja pian sen jälkeen Edvin Laine alkoi ohjata siitä elokuvaa. Helsingissä koettiin melkein täydellinen auringonpimennys kesäkuun lopulla Suomi liittyi YK:n ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi Vuonna 1956 Urho Kekkonen valittiin presidentiksi. Kekkosen aika jatkui vuoteen 1981 saakka. Maata koetteli talvella 1956 yleislakko, joka kesti 19 päivää. Suomi sai Neuvostoliitolle tukikohdaksi vuokratun Porkkalan takaisin vuonna 1956 Vuonna 1957 alkoi passittomuus pohjoismaisella alueella. Teekkarit aloittivat tv-lähetykset vuonna Yleisradion säännöllinen ohjelmatoiminta alkoi vuoden 1958 alussa. Saimme myös ensimmäiset tvkuuluttajatkin. TES-TV:ssä oli Lenita Airisto ja Yleisradiossa Teija Sopanen. massa vuoteen 1953 asti. Sen jälkeen rajoituksista lopulta päästiin eroon ja normaali elämä saattoi alkaa. Nuorisokulttuuri saapui Suomeen 1950-luvulla. Se ei kuitenkaan varsinaisesti edennyt suurimpia kaupunkeja pidemmälle ennen seuraavaa vuosikymmentä. Rock n roll ja farkut symboloivat nuorten esiinmarssia. Suomen kulttuurielämää 1950-luvulla leimasi korkeakulttuurin ja populaarikultturin vastakkainasettelu. Tunnetuimpia kiistanaiheita olivat Rillumarei-elokuvat, joita kriitikot paheksuivat, mutta kansa rakasti. Suomalainen design eli kultakauttaan luku oli myös jälleenrakennuksen ja kansainvälistymisen aikaa. Vuonna 1952 kesäolympialaiset pidettiin Helsingissä ja Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi. Suomi näkyi tuolloin paljon kansainvälisessä mediassa. Lukiolaisena Oulussa Paula 72 v. Paula on kotoisin Utajärveltä, Oulun läheltä. Paula syntyi vuonna -35. Myöhemmin hän sai kahdeksan veljeä. Isä piti sekatavarakauppaa ja viljeli kesäisin maata. Äiti oli kotona lasten kanssa ja auttoi perheen isää monissa töissä. Paula muistelee, että hänkin hoiteli paljon pienempiä veljiään. Kansakoulun päätyttyä, Paula muutti 11- vuotiaana Ouluun tädin luo ja aloitti keskikoulun. Myös lukion hän kävi Oulussa. Paula kävi lukiota 50-luvun alussa ja kirjoitti ylioppilaaksi Tuohon aikaan ylioppilaaksi valmistuminen oli harvinaisempaa kuin nykyisin. Lauantaisin oltiin tuolloin koulussa, Paula muistelee. Monet muutkin muuttivat 50-luvulla Ouluun opiskelemaan. Yliopisto aloitti toimintansa Oulussa 1950-luvun lopulla luvulla Oulussa rakennettiin paljon ja Oulun väkiluku lisääntyi voimakkaasti. Sodan jälkeen jälleenrakentaminen ja sotakorvausteollisuus tarjosivat runsaasti työpaikkoja ja -60-luvuilla jopa 40 prosenttia työssäkäyvistä oululaisista työskenteli niiden piirissä luku Kuusikymmentäluvulla alkoi teollisuuden nousu ja maaseudun tyhjeneminen. Muutos kaupunki- ja teollisuusyhteiskunnaksi oli alkanut, maatalous menetti vähitellen asemaansa, muuttoliike maalta kaupunkeihin ja Ruotsiin alkoi. Metsä- ja metalliteollisuus vetivät Suomen vientiä. Yhteiskunnan koulutustaso alkoi merkittävästi nousta peruskoulujärjestelmään siirtymisen ja korkeakoulutuksen voimakkaan laajenemisen myötä. vuosikymmen oli osallistumisen ja kannanoton vuosikymmen. Televisio tuli lähes jokaisen suomalaisen kotiin ja radio ja televisio uudistuivat. Yleisradion uusi pääjohtaja Eino S. Repo kannusti rikkomaan vanhoja perinteitä ja tuomaan yhteiskunnan tabuja esiin. Alettiin puhua Reporadiosta, poliittisesti värittyneestä valtion mediasta. Underground-liike nousi Suomessa 1960-luvulla lähinnä kaupungeissa, monet protestilaulajat kuten Irwin Goodman ja M.A.Numminen lauloivat yhteiskunnan ongelmista lukua leimasivat myös kaitafilmikameroiden yleistyminen, Marimekko ilmiö, miesten hiusmuodin piteneminen ja minihameiden ilmestyminen katukuvaan. Maalaispojan elämää Hausjärvellä Rauno 50 v. Rauno syntyi hausjärveläiseen maalaisperheeseen vuonna Pian perheeseen syntyi myös kaksi pikkusiskoa. Rauno eli lapsuuttaan tuolloin 60-luvulla. MUUTAMIA MIELENKIINTOISIA TAPAHTUMIA 1960-LUVULLA: 1960: Teknillisessä korkeakoulussa valmistui ESKO (Elektroninen SarjaKOmputaattori, ensimmäinen suomalaisvalmisteinen tietokone) 1961: Suomesta tuli vapaakauppaliitto EFTA:n ulkojäsen, Suosikki alkoi ilmestyä 1963 Rahanuudistus: 1 uusi markka vastasi 100 vanhaa markkaa. Sävelradio alkoi soida radiossa 1964 Letkajenkka valtasi Suomen, TV 2 perustettiin Tampereelle 1966 Järjestettiin ensi kerran Porin jazzfestivaalit 1968 Kaustisen kansanmusiikkijuhlat alkoivat, uusi koulujärjestelmälaki hyväksyttiin. Laki synnytti maahan peruskoulujärjestelmän, jossa opetus on pääosin kaikille lapsille samansisältöistä 1969: Keskiolutta sai myydä tavallisissa elintarvikeliikkeistä 1960-luvun lopulla Danny-showsta tuli jokakesäinen tanssilavojen kohokohta 18 19

11 ja 1980-luku Anneli Maaret Perheen isä kävi maalarin hommissa maatilatöiden lisäksi, äiti oli kotona. Maatilalla oli paljon eläimiä. Lampaita oli parikymmentä, lehmiä lähes saman verran, kissoja, koiria, kanoja Pelloilla kasvoi heinä ja kesällä odottivat sitten tietysti heinätyöt. Heinäseipäät oli tuttu näky kesäisillä pelloilla. Myös kasvimaata hoidettiin kesäisin ja käytiin kalassa. Lampaat kerittiin itse ja villalangoista Raunon äiti kutoi perheelle villapaitoja, lapasia ja pipoja. Äiti ompeli myös vaatteita. Rauno muistelee, että perinteistä äidin tekemää ruokaa oli perunat ja lihakastike. Myös hillot äiti valmisti syksyisin. Lapsena naapurin lasten kanssa tuli leikittyä poliisia ja rosvoa, kesällä uitua ja talvella hiihdettyä. Seitsemänvuotiaana Rauno meni kouluun. Hän kertoo matematiikan olleen lempiaine. Koulussa oli kiva käydä, Rauno muistelee luku Jälleenrakentaminen ja energian, lähinnä öljyn varassa jatkunut talouden pitkä nousukausi hiipui 70-luvun puolivälissä öljykriisin siivittämänä. Suomi pystyi ostamaan öljyä Neuvostoliitosta, mutta yleiseurooppalainen lama ulottui myös meille 1975 paikkeilla. Kekkonen sai jatkoajan presidentin virkaan vuonna 1973 säädetyn poikkeuslain nojalla. Samaan aikaan yhteiskunnan rakennemuutos eli teollistuminen ja kaupunkilaistuminen olivat nopeuttaneet maaltapakoa. Väkilannoitteiden käyttö lisäsi satoja ja loi paineita maatalouspolitiikkaan. Tilakoot olivat pieniä, mutta silti konevoima tuli korvaamaan ihmiset ja hevoset. Vuonna 1950 hevosia oli vielä mutta 1975 vain Laman myötä kasvoi työttömien määrä ensin lähes ja vuonna 1978 se oli jo yli luvun alussa oli siirrytty kouluissa ja useimmilla aloilla 5-päiväiseen työviikkoon vapaa-aika lisääntyi. 70-luvulla pakastamisesta tuli suosittu säilöntämuoto, päivä- ja naistentanssit sekä diskot yleistyivät ja Neuvostoliiton vaikutus sisäpolitiikkaan kasvoi. 70-luvulta tuttuja autoja ovat Datsun 100A, Saab 96, Rättisitikka ja Lada. Muotia 70-luvulla olivat korkeat korot, paksupohjaiset kengät, leveät lahkeet, samettihousut, kauluspaitojen ylisuuret kaulukset, neonvärit, pallokuvioleningit, microshortsit ja suurilinssiset paksusankaiset silmälasit. Aikaa nuoruuden, aikaa rakkauden Anneli 58v. Anneli oli 70-luvulle tultaessa parikymppinen nuori nainen. Anneli oli elänyt koko siihenastisen elämänsä Helsingissä. Ai, että mitä se 70-luku tuo mieleen No, röökattiin, pussattiin ja ajettiin motskarilla! Se oli aikaa nuoruuden, aikaa rak- kauden!, Anneli muistelee. Helsinki oli ihana kaupunki ja niin olivat myös ne sen ajan vaatteet! Minulla oli nahkatakki, leveälahkeiset housut ja korkokengät, Anneli oli mukana ensimmäisillä Ruisrock festivaaleilla Turussa: Aivan ihanat kemut! Me oltiin nuorisoa. Disco pauhasi ja me bailattiin! 70-luvulla tuli myös aikuistumisen aika. Menin naimisiin ja kävin töissä. Lomilla matkusteltiin paljon ulkomailla ja elettiin värikästä aikaa. Se oli kyllä ihana vuosikymmen, Anneli toteaa luku Kah d e k san kym m e ntälu v u lla maailma eli kylmän sodan viimeistä vuosikymmentä ja Suomessa elettiin nousukautta. Merkittävä syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui. Nämä seikat johtivat kansantaloudessa olleen ra- MUUTAMIA MIELENKIINTOISIA TAPAHTUMIA 1970-LUVULLA: 1970: Turun Ruissalossa järjestetty Ruisrock aloitti suret kesärockfestivaalit 1971: Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo 1972: Lasse Viren toi 2 kultamitalia Münchenin olympialaisista 1973: Ensimmäinen Spede Pasasen Turhapuro-elokuva valmistui, Suomi sai ensimmäiset lottomiljonäärit, vapaakauppasopimus EEC:n kanssa 1975: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (ETYK) pidettiin Helsingissä vuonna, öljykriisistä johtunut lamakausi alkoi 1977 Loviisan ydinvoimala käynnistettiin hamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista. Suomessa vallitsi vielä 1980-luvulla suomettumisen aika, joka päättyi lopullisesti vasta Neuvostoliiton hajoamiseen Samalla kuitenkin jo lähennyttiin Eurooppaa. Ympäristöasioihinkin alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota Läntisessä maailmassa tietokoneet ja elektroniikka löivät itsensä läpi toimistoissa ja kodeissa. 80-luvun ajankohtaisia laitteita olivat mm. mikroaaltouuni, vohvelirauta, sähköhammasharja, VHS-videonauhuri, pelikonsoli, NMT-matkapuhelin, CD-levy, elektroniikkapeli ja korvalappustereot luvulla kuntosalit ja solariumit löivät itsensä läpi. Vapaa-aikaa alettiin kuluttaa myös laskettelukeskuksissa. Kotona suosittua ajanvietettä olivat Rubikin kuutio ja Trivial Pursuit. Ruokapöytään saatiin eksoottisia lisäyksiä, mm. kiivi. Työmatka nopeutuu metron avulla Maaret 55v. Maaret oli 80-luvulle tultaessa 28-vuotias. Koko ikänsä Helsingissä asunut Maaret oli suurpeheen kasvatti hänen lapsuuden perheessään oli kaiken kaikkiaan yksitoista lasta. Maaret oli heistä vanhin. Maaret sai oman esikoisensa 70-luvulla, 80-luvulla syntyi kaksi poikaa lisää. Äitiysloma oli tuolloin kolmen kuukauden mittainen. Hain työnantajalta äitiysloman pidennystä ja olin kunkin pojan synnyttyä kotona vuoden. Työskentelin tuolloin ravintolassa, Maaret muistelee. Maaret muistaa vieläkin elävästi ensimmäisen metroajelunsa. Maaret otti metron työmatkansa avuksi heti sen valmistuttua, sillä se nopeutti kovasti matkantekoa. Kahdeksankymmentä luvulla taisivat tyypillisiä vaatteita olla farkut, bootsit, T- paidat, villapusakat sekä nahka- ja mokkatakit, Maaret toteaa. Maaretin perheessä syötiin usein pyttipannua, karjalanpaistia, makaronilaatikkoa, muita makaroniruokia, jauheliha-perunasoselaatikkoa sekä karjalanpiirakoita. Kudoin pojille sukat, lapaset, pipot ja villapuserot kutomakoneella. Sain sen mieheltäni lahjaksi tuolloin 80-luvulla. Kutomakoneen avulla ne sai tehtyä varsin nopeasti, Maaret kertoo luku Yhdeksänkymmentäyksi alkoi talouden kuohunta. Pankkikriisi, neuvostoliiton hajoamisen takia loppunut idänkauppa ja maailman- talouden kriisi johtivat Suomen historian pahimpaan lamaan, joka jätti lopulta satoja tuhansia ihmisiä työttömäksi luvun puolessa välissä suomalainen informaatiotekniikka tekee kansainvälisen läpimurron ja vetää maan talouden nopeaan nousuun. Internetin käyttö yleistyi. Nousukausi päättyi Ritva 57v. 90-luku tuo mieleen nousukauden ja sen päättymisen. Lama tuli. Asuntojen hinnat nousi taivaisiin. Pelurit tuli kuvioihin. 90-luvulle tyypillistä oli trendikkyys. Piti olla viimeisen päälle muotivaatteet, näyttäytyä oikeissa paikoissa, oikeaan aikaan, oikeiden ihmisten seurassa. Minäkin teetin itselleni vaatteita. Uusi oopperatalo innosti joitakin kavereitani käymään oopperassa., toisen polven stadilainen Ritva muistelee. Lama vaikutti myös Ritvan elämään hän lopetti työt. Vuosina työttö- MUUTAMIA MIELENKIINTOISIA TAPAHTUMIA 1980-LUVULLA: 1981: kesäaika otettiin käyttöön, Presidentti Urho Kekkonen eroaa terveyssyistä 1982: Mauno Koivisto valitaan presidentiksi, Helsingissä otettiin käyttöön metro 1983: YYA-sopimusta jatkettiin 20:llä vuodella, ympäristöministeriö aloitti toimintansa 1984: Suomen ensimmäinen McDonald s avattiin Tampereelle. 1985: Alettiin myöntää lupia kaupallisille paikallisradioille, Kolmoskanava aloittaa toimintansa 1986: Presidentti Urho Kekkonen kuoli, uusi sukunimilaki 1987: Tasa-arvolaki 1988: Naiset saivat oikeuden päästä papin virkaan 1989: Suomi Euroopan neuvoston jäseneksi

12 1990-luku 2000-luku mät vietti aikaa kapakoissa. Ennen käytiin kaljalla vaan viikonloppuisin siitä tuli monille arkipäivien ajanvietettä, Ritva kertoo. Toivottavasti nyt ei ajauduta uudelleen lamaan tuntuu että hinnat nousee taas, Ritva toteaa luku Kaksituhattaluku on vielä kesken. Vuosituhannen alkua on leimannut keskustelu ilmaston muutoksesta sekä terrorismista ja sen vastaisesta sodasta. Suomi tunnetaan Nokiasta ja kännyköistä, mutta myös nettikäytöstä ja muusta tietotekniikasta. Maamme on yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Myös koulujärjestelmämme on yksi maailman parhaista: PISA-ohjelmassa tehdyn tutkimuksen mukaan luonnontieteissä ja matematiikassa 15-vuotiaat suomalaisoppilaat ovat OECD-maiden parhaita ja lukutaidossa toiseksi parhaita. Lähteet: Teksti ja asukkaiden kuvat: Anne Väätäinen MUUTAMIA MIELENKIINTOISIA TAPAHTUMIA 1990-LUVULLA: 1991: Markka sidottiin ecuun, pankit tekivät ennätysmäiset tappiot, SKOP Suomen Pankin haltuun, Suomen väkiluku ylitti viiden miljoonan rajan 1992: EU-jäsenanomus, pankkituki, YYA-sopimus raukesi, 1993: Kansallisooppera ja baletti pääsivät muuttamaan uuteen oopperataloon, presidentin uusi virka-asunto Mäntyniemi otettiin käyttöön, 1994: ennätystyöttömyys: yli työtöntä, Suomessa kansanäänestys EU-jäsenyydestä (56,9 % äänestäjistä kannatti liittymistä, 43,1% vastusti), Martti Ahtisaari valittiin presidentiksi 1995: Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi, Suomi voitti ensimmäisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuden MUUTAMIA 2000-LUVUN TAPAHTUMIA: 2000: Vuosituhat vaihtui, Suomen historian ensimmäiseksi naispuoliseksi presidentiksi valittiin Tarja Halonen, Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 2001: New Yorkin World Trade Center tuhoutui terrori-iskussa. 2002: Yhteisvaluutta Euro otetaan käyttöön, Myyrmannin räjähdys, Kampin autopommi 2003: Eduskuntavaalit, Irak-skandaali johtaa pääministeri Anneli Jäätteenmäen eroon 2004: Intian valtameren maanjäristys aiheuttaa hyökyaallon, surmaten yli ihmisiä. Suomalaisia turmassa kuoli : Copterlinen onnettomuus, metsäteollisuuden työsulku 2006: Suomi voittaa ensimmäisen kerran Euroviisut Lordin kappaleella Hard Rock Hallelujah, Suomi EU:n puheenjohtajana 2007: Jokelan tapaturma, Suomi 90 v. SUOMEN PRESIDENTIT: K. J. Ståhlberg Lauri Kristian Relander P.E. Svinhufvud Kyösti Kallio Risto Ryti C. G. Mannerheim J. K. Paasikivi Urho Kaleva Kekkonen Mauno Koivisto Martti Ahtisaari Tarja Halonen Joulun kellot kajahtaa! perjantaina oli oikea kirkkopäivä. Ennen puolta päivää Pasilan yksikköön saapui parisen kymmentä lähihoitaja opiskelijaa HESOTE:sta opettajineen. He tulivat avustamaan asukkaita läheiselle seurakuntakodille. Henkilökunnan ja opiskelijojen avustuksella asukkaita vietiin osallistumaan kirkkoherran pitämään ehtoollisjumalanpalvelukseen. Jouluiset virret, ehtoollinen ja jumalanpalveluksen jälkeen nautitut glögit ja piparit nostattivat kovasti joulumieltä. Illalla osa asukkaista lähti Tuomiokirkkoon kuuntelemaan Cantores Minoresin joulukonserttia. Anne Väätäinen Cantores Minores joulukonsertti suuntasimme sankoin joukoin Cantores Minores joulukonserttiin Helsingin tuomiokirkkoon perjantaina Mukaan lähti asukkaita, heidän omaisiaan sekä Hoitokoti Päiväkummun henkilökuntaa, muutamia lähihoitaja-opiskelijoita sekä useita vapaaehtoisia, muun muassa Lios Club Malmittarien väkeä. Kaiken kaikkiaan Cantores Minoresin konserttia oli kuuntelemassa viidenkymmenen hengen porukka Päiväkummusta. Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores on Suomen vanhin poikakuoro. Kuoron pysyvänä suojelijana toimii Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen. Kuoro on perustettu Tarmo Nuotion ja Ruth-Ester Hillilän johdolla vuonna Lisäksi kuoron yhteyteen on sittemmin perustettu myös pienyhtyeitä. Kuorossa laulaa tällä hetkellä (2007) yli sata vuotiasta poikaa. Kuoro harjoittelee aktiivisesti useita kertoja viikossa ja konsertoi sekä kotimaassa että ulkomailla. Matkat suuntautuvat usein Eurooppaan, mutta Cantores Minores on tehnyt myös lukuisia kiertueita Pohjois-Amerikkaan ja Japaniin. Kapellimestarina ja kuoronjohtajana on toiminut Hannu Norjanen vuodesta 2005 lähtien. Samalla Norjanen toimii Cantores Minores -musiikkikoulun rehtorina sekä opettajana myöskin. Ohjelmistoon kuului näin joulun alla perinteisiä joulusävelmiä. Poikakuoro onnistuikin suuressa urakassaan erinomaisesti. Vaikutti siltä, että koko runsas lukuinen yleisömäärä oli aivan haltioissaan ja jotkut jopa liikuttuneina hienosta esityksestä. Kiitos taas kuuluu onnistuneesta joulukonsertti-illasta tietenkin esiintyjille, asukkaille + heidän omaisilleen ja kaikille osallistuneille Päiväkumpulaisille myöskin ahkerasta panostuksesta. Konsertti oli toteutettu yhteistyössä SAPA- jalkapallojunioreiden kanssa. Kaikin puolin oli siis mahtava ja mukavan lämmin ilta. Mika Suomela 22 2

13 Opiskelijan kokemuksia harjoittelujaksolta Päiväkkummussa Olen Mikko Ylä-Jussila. Aloitin tämän vuoden alussa 3 vuotta kestävät toimintaterapeuttiopinnot Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa. Tämän syksyn aikana opintoni ovat keskittyneet ikääntyneiden toimintaterapiaan. Ensimmäisen työharjoitteluni suoritin täällä Hoitokoti Päiväkummussa Pääasiallinen sijoituspaikkani oli Vanamon ryhmäkoti, jossa olen ollut mukana ryhmäkodin arjessa. Tavoitteitani harjoittelujaksollani olivat mm. luonteva kanssakäyminen ikääntyneiden kanssa sekä toimintaterapeutin työhön tutustuminen. Jännitin hiukan aloitusta täällä, sillä aikaisempi työkokemukseni on lasten parista, päiväkodista jo 20 vuoden ajalta. Päiväkummun oma toimintaterapeutti Eila Turunen on opastanut minua monipuolisesti toimintaterapeutin ammatin saloihin. Myös muu henkilökunta ja asukkaat ovat ottaneet minut vastaan lämpimästi. Olen harjoittelujaksoni aikana perehtynyt tilojen toiminnallisuuteen ja esteettömyyteen. Olemme asentaneet tukikahvoja wc:n ovenpieliin, luiskia kynnysten kohdalle liikkumisen helpottamiseksi jne. Virike- ja kuntoutusryhmien toimintaan olen tutustunut ollessani mukana ohjaamassa avoimia askarteluryhmiä, kuten pyhäinpäivän enkeliaskartelua sekä itsenäisyyspäivän silkkimaalausta. Olen ollut myös apuohjaajana viikoittain kokoontuvassa, vakiojäsenistä koostuvasta tiistain Kultaryhmässä. Ryhmässä on käytetty musiikkia ja toiminnallisia menetelmiä. Harjoitteluuni kuuluvan toimintaterapiaprosessin toteutin oman asiakkaani kanssa. Seuraavassa kerron hiukan prosessin kulusta. Valitsin aluksi toimintani lähtökohdaksi toimintaterapiassa laajasti käytetyn teoreettisen mallin nimeltä A Model of Human Occupation eli meikäläisittäin kutsuttuna MOHO (Inhimillisen toiminnan malli). Käytin asiakkaani arvioinnissa tähän malliin pohjautuvaa MOHOSTarviointivälinettä. Havainnoin hänen toimintaansa ja arvioin kokonaisvaltaisesti ja asiakaskeskeisesti hänen toiminnallista osallistumistaan useamman viikon ajan. Tietoa sain myös keskustelemalla asiakkaani ja hänen omaistensa sekä vastuuhoitajan kanssa. Arvioin seuraavien, arviointimallista löytyvien osatekijöiden kautta asiakkaani toiminnallisia valmiuksia ja kykyjä. - arvot: asiakkaani on ollut työteliäs nuoruudestaan lähtien, lisäksi hän on ollut valmis kantamaan vastuuta yhteisistä asioista omassa perhe- ja sukupiirissä, myös yhteiskunnassa eri luottamustoimien myötä. Perhe ja suku ovat olleet hänelle tärkeitä, hänellä on 12 sisarusta. - mielenkiinnon kohteet: Luonto ja metsästäminen ovat kiinnostaneet häntä. Rakentaminen vanhalla kotitilalla on tarjonnut hyvää vastapainoa työuralle. Urheiluharrastukset(omat ja poikiensa) ovat myös lähellä sydäntä. Vaimonsa kanssa he matkailivat paljon ja harrastivat kulttuuria. Musiikista ja tanssimisesta hän pitää myös. - tavat, tottumukset ja roolit: Päivärutiinista poikkeaviin kävelylenkkeihin asiakkaani on valmis lähtemään pienelläkin varoitusajalla. Hänellä on asukkaan ja ystävän roolit ryhmäkodissa. Perheessään/suvussaan hänellä on veljen, isän, isoisän ja isoisoisän roolit. - taidot: asiakkaani ammattitaito ja tiedollinen osaaminen on ollut hyvää monipuolisen koulutuksenkin puolesta (merkonomi, ylioppilas, lakiopintoja yms.). Kävelyretkiemme aikana hän kyselee ja ihmettelee asioita ja esittää teräviä kommentteja. Ihmissuhteissaan hän on ymmärtäväinen, avulias ja toiset huomioonottava ja pitää muiden ihmisten touhujen seuraamisesta. Aamuäreyttä löytyy myös ajoittain. Kävely sujuu tällä hetkellä hyvin kävelykepin avustamana, sisätiloissa liikkuminen onnistuu hyvin ilman keppiäkin. Hän on lisäksi näppäräsorminen, mikä näkyy esim. puseron napittamisessa. - ympäristö: Turvallisen liikkumisen varmistamiseksi asensimme esim. wc: n ovenpieleen tukikahvan. Omaiset ovat aktiivisesti mahdollistaneet huoneen viihtyisyyttä tuomalla esim. valokuvia ja tarinoita asiakkaani elämän varrelta. - voimavarat ja vahvuudet: Asiakkaallani, kuten muillakin ikäihmisillä, voimavarat vaihtelevat päivittäin. Pessimistisyys ja sitkeä yrittäminen vaihtelevat hänen mielessään samankin päivän aikana. Hän on kiinnostunut luonnon ilmiöistä ja tapahtumista lähiympäristössä sekä vanhoista asioista. Hän on useimmiten ystävällinen muita ihmisiä kohtaan. Seuraavaksi laadin toimintaterapiasuunnitelman saatujen tietojen, arvioinnin ja havaintojen kautta yhteistyössä asiakkaani, hänen omaistensa, vastuuhoitajan ja toimintaterapeutin kanssa. Suunnitelman tavoitteena oli tarjota asiakkaalleni riittävästi sosiaalisia kontakteja ja parempaa aikaan ja paikkaan orientoitumista. Tavoitteena oli myös toiminnallisen osallistumisen kautta hänen vireystilansa parantuminen ja kiinnostuksen kohteisiinsa vastaaminen sekä omatoimisuuden vahvistuminen ja liikunnallisen toimintakyvyn ylläpitäminen. Lisäksi vahvuuksien ja onnistumisen tunteiden huomioiminen oli tärkeää. Useamman tapaamiskerran jälkeen, tutustuttuamme toisiimme, aloitimme suunnitelmallisen yksilöterapian pohjautuen haasteisiin, kiinnostuksen kohteisiin sekä vahvuuksiin. Tapaamisia kertyi kymmenen, jokaisella kerralla oli oma tavoitteensa, toteutuksensa ja arviointinsa. Olemme tehneet kävelylenkkejä, jumpanneet, saunoneet sekä valmistaneet seinäkalenterin asiakkaani huoneeseen. Terapiahetkistä pyrimme luomaan rauhallisia asiakkaani jaksamisen, vireystilan ja motivaation mukaisesti. Lisäksi pyrin olemaan kannustava ja annoin myönteistä palautetta hyvin sujuneista tehtävistä, pyytäen myös häneltä palautetta. Seuraavassa kerron muutamia esimerkkejä terapiatilanteista: Viidennellä kerralla oli tavoitteena asiakkaani aikaan orientoituminen ja onnistumisen elämykset. Toteutimme tämän valmistamalla yhdessä seinäkalenterin. Aamutoimien jälkeen katsoimme kalenterille paikan hänen huoneensa seinältä, sommittelimme edellisellä kerralla valituille vuodenaikakuvalle, vuodelle, kuukaudelle, päivämäärälle sekä viikonpäivälle omat paikat. Asiakkaani kysyi itse, missä nimipäiväsankarit näkyvät? Päädyimme katsomaan nimipäiväsankarit taskukalenterista, joka olisi kalenterin alapuolella. Arvioinnissa tuli esille, että asiakkaani innostui hyvin kalenterin käyttöön ja lisäsi oma-aloitteisesti nimipäivän. Neuvottelin kalenterin käytöstä myös hoitohenkilökunnan kanssa kalenterin käytön jatkuvuuden varmistamiseksi.. Yhdeksännellä kerralla tavoitteena olivat asiakkaan liikunnallisten taitojen ylläpitäminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Toteutuksessa yhdistimme kävelylenkin ja kaupassakäynnin. Etsimme yhteistuumin lämpimät vaatteet ja haimme rahaa. Matkalla tapasimme tutun pikkukoiran emäntineen, ihmettelimme koiran suojavaatetusta ja kuulimme, että se pukee mielellään suojapuvun päällensä. Kaupan sisällä olivatkin yllättäen portaat, jotka asiakkaani lupasi tomerasti selvittää. Minullekin yllätyksenä porraskävely sujui tosi hyvin, varsinkin ylöspäin meno. Eläinruokahyllyjen luona ihmettelimme valinnan runsautta. Hän korjasi omatoimisesti hyllystä pudonneen kynttilälyhdyn paikoilleen. Paluumatka Päiväkumpuun sujui hyvin Arvioidessa toimintaa tällä kertaa, kaupassakäynti tarjosi paljon uusia asioita liikunnan ohella kuten silmänruokaa, asiakkaalle koordinaatioharjoittelua portaissa kulkiessa ja minulle uusia asioita arvioitavaksi esim. muistin alueella. Arvioidessa koko toimintaterapiaprosessia, asiakkaani motoriset taidot ja toimintavalmiudet näyttävät vahvistuneen lisääntyneen liikunnan seurauksena. Tämä näkyy esim. aamutoimia yhdessä tehdessämme. Liikkuminen on sujuvaa omasta huoneesta esim. päiväsaliin. Hänen elämäntarinansa on selkiy- tynyt muisteluiden myötä. Aikaan orientoituminen on osaltaan parantunut tehdyn kalenterin ansiosta. Yleinen palaute sekä häneltä itseltään ja työyhteisöltä on ollut pääosin positiivista. Jatkossa tavoitteena on, että kalenterin käyttöä jatketaan aamutoimien yhteydessä. Ryhmäkodin miehiä pyritään ohjaamaan saunomisen lisäksi myös muuhun yhdessäoloon. Asiakkaani musiikkiterapia jatkuu, vastaten hänen kiinnostukseen musiikista. Liikunnallisen aktiivisuuden vahvistamiseksi/ylläpitämiseksi pyrimme hankkimaan asiakkaalleni ulkoiluun avustajaa esim. alan opiskelijoista. Toivottavasti tämä kuvaus edes vähän selvensi toimintaterapian olemusta ja harjoittelujaksoni sisältöä. Päällimmäisiksi ajatuksiksi täällä ollessa ovat nousseet: Vanhuksen aktivointi on tärkeätä, hänen mielenkiinnon aiheitaan unohtamatta. Vuorovaikutus ihmisten välillä on kaiken lähtökohta. Hyvä yhteistyö vanhuksen kanssa lähtee hänen rytmistään, on hyvä mukautua dementoituvan vanhuksen tahtiin ja olla hetken todella läsnä, jotta vuorovaikutuksella olisi mahdollisuus toteutua. Asukkaille tärkeitä ovat arkielämän asiat ja arjessa selviäminen, näitä toimintaterapeutti arvioi esim. fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn kannalta ja pohtii tarvittaessa ratkaisuja yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa. Kiitos kuuluu koko Päiväkummun väelle, työharjoittelujakso on ollut minulle henkisesti rikasta aikaa! 24 25

14 Keittiönurkka Tältä palstalta löydät ideoita suussa sulaviin kotileivonnaisiin ja muihin pikkuherkkuihin. Keittiö Karpalon väki kokosi tähän keittiönurkkaan kolme herkullista reseptiä, joiden avulla voit tehdä maistuvia joululahjoja! Tiimityötä Päiväkummussa TiimiorGanisaatiossamme on yhdeksän erilaista teematiimiä, joissa kaikissa on tehty merkittävää kehitystyötä vuoden aikana. Tiimijohtajana on vuoden aikana toiminut Mia Airaksinen. JOTI:ssa eli johtotiimissä laadittiin alkuvuodesta toimintasuunnitelmat tälle vuodelle ja niiden tavoitteet on lähes kokonaisuudessaan saavutettu. On pohdittu rekrytointikysymyksiä, töiden jäsentämistä, varauduttu TEHY:n työtaisteluun. Vuoden aikana on kohdattu monia haasteita ja kehitetty toimintaa. YTI-tiimin tuella Yksilövastuisessa hoitotyössä on otettu käyttöön uusia mittareita (mm. HOIMI) asukkaiden hoitoisuuden arvioinnissa, lääkehuoltosuunnitelmaa laadittu ja lääkehoitoa kehitetty, lähete-palaute- kansio projektin tuotoksella on varmistettu asukkaiden hoidon jatkuvuutta myös muissa hoitoketjun yksiköissä, järjestetty PrimeCare-hoidon dokumentointi- ja useita hoitoisuusmittauskoulutuksia. KOUTSI-tiimi on vastannut opiskelijoiden ohjauksesta ja henkilökunnan koulutuksesta. Oppilaitosyhteistyö on saanut uusia muotoja muun muassa käytäntölähtöisen opetussuunnitelman kehittämisprojektin myötä. Myös osallistuminen ASKU (asiakkaasta kumppaniksi) projektiin avasi laajemman keskustelun ja jatkohankkeet maahanmuuttajien polun jäsentämiseksi ammatillisen vastuun ottoon suomalaisessa hoitotyössä. Hoitokodin miestyöntekijöiden osallistuminen Voimaa Hoivaan projektiin tuo toivottavasti lisää mieskollegoita joukkoomme. Opiskelijoita oli runsaasti eri koulutusasteilta ja kulttuureista. Myös työelämäjaksolla olleet hoitotyön ja musiikin opettajat sekä useat hollantilaiset hoitotyön opettajat toivat oman piristysruiskeensa opiskelijoiden ohjaukseen ja koko hoitokodin elämään. Vastaavasti hoitokodin henkilökunta kävi oppilaitoksissa mm. näytön vastaanotto- ja ensiapukoulutuksessa. Pisimpään talossa näkynee kuitenkin taideteollisen korkeakoulun (TAIK) opiskelijoiden jälki erilaisina Kalevala -aiheisina seinämaalauksina. TYHY-tiimi on laatinut vuoden aikana työhyvinvointimme parantamiseksi mm. päihdeohjelman, ohjeen väkivaltatilanteisiin, järjestänyt työsuojelu- ja paloturvallisuuskoulutusta ja TYHY-päivät. Keväinen Naisten kymppi ja työtyytyväisyyskysely toteutettiin perinteisesti hyvin tuloksin. TIVI eli tiedotus- ja viestintätiimi on pyrkinyt kuluneen vuoden aikana kehittämään entisestään hoitokotimme sisäistä viestintää, suunnitellut ja toteuttanut Hoitokoti Päiväkummun Sanomia koko Päiväkummun väen avustuksella ja huolehtinut messuihin liittyvistä järjestelyistä sekä nettisivujen päivittämisestä. OVA omais- ja vapaaehtoistyön tiimi on lähtenyt kehittämään toimintaansa sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyönä toteutuvan projektin kautta. Myös lisää vapaaehtoisia on saatu. Tiimi järjesti keväällä myös tietoperustaisen koko hoitokodin omaisten illan. Kokonaisuutena omaiset ja vapaaehtoistyöntekijät ovat olleet tuntuva tuki niin asukkaiden kuin koko hoitokodin elämässä. KOHTI-tiimissä on paneuduttu kontinenssi- ja hygienia-asioihin. Pyykkihuolto, siivous, sopivat puhdistusaineet, kosteussuojien käyttö ja monet muut teemat ovat keskusteluttaneet vuoden aikana. Lisäksi saatiin jätehuolto-ohjeistus. WCpapereiden ja käsipyyhkeiden kilpailutus on parhaillaan käynnissä. DEMI:n eli dementia tiimin toiminta on keskittynyt pääsääntöisesti koulutuksellisiin asioihin kuluneen vuoden aikana. VIRKKU eli virike- ja kuntoutustiimi on järjestänyt ja auttanut järjestämään paljon ohjelmaa ja kuntoutusta asukkaiden arkeen ja juhlaan. On vietetty kalenterijuhlia, kulttuuritapahtumia, sadonkorjuuviikkoa, vanhusten viikkoa ja Kalevala viikkoa. On järjestetty erilaisia juhla- kulttuuri- ja konserttitapahtumia ja hengellisiä tilaisuuksia ja käyty erilaisilla retkillä sekä perinteisillä silakkamarkkinoilla. Viimeisimpinä tapahtumina ovat olleet ihanat pikkujoulut omaisten iltoineen sekä ikimuistoiset itsenäisyyspäivän juhlat, joista on kirjoiteltu tämän lehden sivuilla lisää. Toimitus Britan salaattikastike 1 munan keltuainen 1 kkp sokeria 2,5 dl öljyä 1 rkl sinappia 1,5 rkl soijakastiketta 3 rkl HP-kastiketta 1 tl valkopippuria 3 valkosipulin kynttä 1 dl punaviinietikkaa 3 rkl talousetikkaa 1 tl suolaa Vatkaa aineet kunnes kastikkeen väri muuttuu vaaleammaksi. Joulusinappi 1,5 dl sinappijauhetta 1,5 dl sokeria 2 dl kuohukermaa 1-2 kpl kananmunaa 1 tl viinietikkaa 2 rkl konjakkia Sekoita kaikki aineet (konjakkia lukuun ottamatta) tasaiseksi tahnaksi. Kuumenna liedellä hitaasti kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Anna kiehua hiljalleen pari minuuttia. Lisää konjakki ja pakkaa kauniiseen purkkiin. Sinappi säilyy jääkaapissa noin kaksi kuukautta. Helppo Joulukakku 2 dl piimää 200 g sulatettua voita 2 dl omenasosetta 1 dl sokeria 2 munaa 1 dl rusinoita 1 tl inkivääriä 2 tl kanelia 1 tl neilikkaa 1-2 tl kardemummaa 2 tl soodaa 5 dl vehnäjauhoja 1,5 dl perunajauhoja korkillinen konjakkia Sekoita piimä, voi, omenasose ja munat keskenään. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja sekoita muihin aineksiin. Kaada korppujauhotetuun kakkuvuokaan ja paista 175 asteessa noin tunnin verran

15

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Villa Jukolan virkistystoimintasuunnitelma 2015 2016 (vrs. 4.11.2015) TERVETULOA HOIVAKOTI VILLA JUKOLAAN!

Villa Jukolan virkistystoimintasuunnitelma 2015 2016 (vrs. 4.11.2015) TERVETULOA HOIVAKOTI VILLA JUKOLAAN! Villa Jukolan virkistystoimintasuunnitelma 2015 2016 (vrs. 4.11.2015) Villa Jukolan henkilökunta huolehtii viriketoimintapäivien tilajärjestelyistä, sovittujen tarjoilujen hankinnoista ja asukkaiden juhlakuntoon

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen 13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen Ensimmäinen päivä Saavuimme noin puoli kahdelta Kiinan aikaan Shanghaihin, Zhoupun alueelle, jossa sijaitsi meidän majoituspaikkamme kuuden viikon ajalle. Majoituimme

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Pikkujouluiloa! Tip tap pikkujouluihin

Pikkujouluiloa! Tip tap pikkujouluihin Pikkujouluiloa! Tip tap pikkujouluihin Puutarhanaiset ry:n pikkujoulu pidettiin joulukuun 4. päivänä. Juhlapaikkana oli tunnelmallinen Maikki Friberg -koti Bulevardilla. Tilaisuus alkoi kello 17.30 glögillä

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015 Tuulikki Venninen KT, LTO Dosentti, yliopistonlehtori, HY tuulikki.venninen@helsinki.fi Kehittämistyö, joka kohdentuu vanhempien kalleimpaan omaisuuteen Pienten lasten aloitteet onko niitä? TÄRKEÄT ASIAT

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot