Henki on aikaa myöten osoittautuva voimakkaammaksi kuin aine Alvar Aalto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henki on aikaa myöten osoittautuva voimakkaammaksi kuin aine Alvar Aalto"

Transkriptio

1 1

2 Henki on aikaa myöten osoittautuva voimakkaammaksi kuin aine Alvar Aalto ISBN

3 3

4 kulttuuri Sisällys Alkusanat 3 Johdanto 5 1. Kulttuuri käymistilassa Kansainväliset suuntaukset Kansalliset linjaukset Alueelliset ja paikalliset muutostekijät Keski-Suomen liitto Kaupungin strategiset linjaukset Kulttuuri paikallisessa ympäristössä 9 2. Kulttuuri ja Jyväskylä Kulttuuritoimen ydinalueet Ammattitaide ja kulttuuri- ja taidelaitokset Kulttuuri-identiteetti Kulttuuri- ja taidekasvatus Harrastustoiminta Rajat ylittävä toiminta Vetovoima, imago ja talous Keskustan kehittäminen Kulttuuri-imago ja talouselämä Kulttuuritapahtumat Skenaariot Rappeuttava linja Kulttuurin ytimen näivettyminen Yhteistyön vähäisyys Kulttuurin arvon väheksyminen Nykytilanteeseen ankkuroitu linja Kulttuuritoimi Toimialakeskeinen hallinto Kolmas sektori ja yksityinen rahoitus Uutta luova linja Kaupungin sisäinen toimintakulttuuri Seudullinen yhteistyö Kulttuuri ja talous Strategiset painopiste-ehdotukset Ammattitaiteen ja kulttuurija taidelaitosten aseman vahvistaminen Verkostokaupunkiyhteistyön vahvistaminen Ammattitaiteilijoiden työskentelyedellytysten parantaminen Kulttuuri-investoinnit Arviointimenetelmien luominen kulttuurija taidelaitosten kehittämiseksi Kulttuuritoiminnan tukeminen ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Kulttuuri- ja taidekasvatuksen ja nuorisokulttuurin aseman vahvistaminen Kulttuuri- ja taidekasvatus Taideperuskoulu Festivaalit ja kansainvälinen yhteistyö Festivaalien kehittäminen Kansainväliset yhteydet Kulttuuri hyvinvoinnin vahvistajana Kulttuurin saavutettavuuden parantaminen Kulttuuristen vaikutusten selvittäminen 23 LÄHTEET LIITTEET Keskisuomalaisen kolumnit 24 4

5 strategia Alkusanat Jyväskylän kaupungilla on ollut käynnissä useita kulttuuria suoraan koskevia tai niitä läheisesti sivuavia strategiaprosesseja. Kulttuuri- ja terveystyöryhmä laati selvityksen ja toimenpide-ehdotuksen, jossa tarkastellaan Jyväskylän seudulla toimivien sosiaali- ja terveystoimen alaan kuuluvien laitosten piirissä tehtävää kulttuurityötä. Vuonna 2005 valmistuneessa Lasten kulttuuripoliittisessa ohjelmassa luodaan laaja-alainen katsaus lapsille suunnatun kulttuurityön tämänhetkiseen tilaan ja esitetään toimenpide-ehdotuksia lapsille suunnatulle kulttuurikasvatukselle. Koulujen opetussuunnitelmiin liittyvä kulttuuristrategia hahmottelee kulttuurityön asemaa kouluissa. Jyväskylän kaupungin kaikkia hallintokuntia käsittävässä strategiaprosessissa hahmotellaan myös kulttuuritoimen alaan kuuluvia kysymyksiä. Jyväskylän kaupungin kulttuuristrategian laatimisen lähtökohtana oli tarve linjata ja tarkastella uudelleen kulttuuritoimen pitkän tähtäyksen suuntaviivoja. Edellisen kulttuuristrategian laadinnasta on kulunut jo yli 10 vuotta. Strategiatyötä valmistelemaan asetettu työryhmä otti yhdeksi tavoitteekseen keskusteluyhteyden luomisen kulttuurin toimijoihin, kuluttajiin ja päätöksentekijöihin. Keskustelutilaisuuksia järjestettiin niin ammattitaiteilijoille kuin myös kulttuurin harrastajille. Tietoa kulttuurielämää koskevista toiveista kerättiin kaupunkilaisille suunnatuilla kyselyillä ja haastatteluilla. Tukevaa pohjaa strategiatyölle luotiin hyödyntämällä Jyväskylän seudun kulttuuripalvelututkimusta ja valtakunnallisia selvityksiä. Yhteydenpitoa päättäjien, taiteilijoiden ja taiteen kuluttajien kanssa tulisi jatkaa entistä tiiviimmin myös kulttuuristrategian valmistumisen jälkeen. Nyt käsillä olevaa kulttuuristrategiaa on valmisteltu aikana, jolloin kuntatalous on ollut poikkeuksellisen suuressa ahdingossa. Tällaisessa tilanteessa päättäjien työn tukemiseen tarkoitetut strategiat ovat erityisen tarpeellisia. Kun joudutaan etsimään uusia suuntia ja on tehtävä rohkeita ratkaisuja, tarvitaan päätöksenteon avuksi sekä tietoa että huolelliseen pohdintaan ja arvokeskusteluun perustuvia linjauksia. Kulttuuristrategiassa työryhmämme on halunnut samaan aikaan sekä antaa apua tämän päivän tilanteen hahmottamiseen että työkaluja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen seuraamusten ymmärtämiseen. Julkisen keskustelun painottuessa taloudellisiin kysymyksiin, on ollut erityisen suurena vaarana, että nykyhetken ongelmat heijastuvat strategiatyöhön varovaisuutena ja uskalluksen puutteena. Mikäli taloudelliset näkymät ovat synkät, ei uusia - varsinkaan taloudellisia voimavaroja vaativia - avauksia ehkä uskalleta tehdä. Työryhmämme tiedosti tilanteen ja otti kannakseen sen, että emme suitsi lennokkaitakaan uusia avauksia liiallisella nykyhetkeen ankkuroituvalla realismilla. Strategiatyöllä pyritään ohjaamaan kulttuurielämän kehitystä vuosiksi eteenpäin. Tulevaisuuden suunnitelmien tulee pohjautua yhtä hyvin omien vahvuuksien ymmärtämiselle kuin heikkouksien tunnistamiselle, mutta tämän päivän näkymille ei pidä antaa liian suurta painoarvoa. Rohkeasti ja luottavaisesti tulevaisuuteen katsomalla annetaan luovuudelle tilaa. 5

6 kulttuuri Viime vuosikymmenten kulttuuripoliittista keskustelua ja siihen liittyvää tutkimusta on leimannut usko, jonka mukaan päätöksentekijöiden ymmärrystä kulttuurin ja taiteen merkitystä kohtaan lisätään parhaiten käymällä keskustelua heidän määrittelemillään käsitteillä. Puhutaan siis kulttuurin ja taiteen merkityksestä talouden ehdoin ja käsittein. Lukuisia tutkimuksia onkin julkaistu, jotka osoittavat yhtäpitävästi kulttuuriin tehtyjen taloudellisten panostusten tulevan takaisin moninkertaisesti. Kulttuurin taloudellisia vaikutuksia koskeva keskustelu siirtyi asteittain kohti luovan talouden käsitteistöä. Kulttuurielämän ja talouden väliset kytkennät ovat olleet etualalla myös viime aikojen luovaa luokkaa koskevassa keskustelussa. Pääsanoma on ollut, että ne kaupungit menestyvät taloudellisesti, jotka houkuttelevat luovaa luokkaa. Talouden ehdoin käyty keskustelu ei ole tuonut toivottua tulosta. Ajatus kulttuurista kaupunkien kehittämisen marginaalissa on jatkanut elämäänsä. Kulttuuritoimijat ovat samoissa alkuasetelmissa kuin ennen tutkimuksia, jotka osoittivat kulttuurin tai luovan luokan läsnäolon myönteiset taloudelliset vaikutukset. Tänä päivänä keskustelu on palaamassa juurilleen. Kulttuurin ja taiteen merkitystä uskalletaan jälleen perustella myös ehkä vaikeasti hahmottuvalla, mutta taiteen kannalta uskottavammalla ajatuksella taiteesta itseisarvona. Työtämme onkin ohjannut taloustieteen sijasta Alvar Aallon ajatus: Henki voittaa aina ennen pitkää materian. Kulttuuri ja taide on kaupunkilaisten elämänlaadun ja henkisen hyvinvoinnin kannalta itseisarvo, jonka merkitys ei määräydy rahallisen tuoton perusteella. Kulttuuri ja taide kuuluvat erottamattomana osana ihmisen elämään, niin arkipäivään kuin juhlaan. Emme etsi elämyksiä konserteista, teattereista, kirjastoista tai museoista lisätäksemme aineellista hyvinvointiamme, vaan lisätäksemme ymmärrystämme vaikeasti hahmottuvasta maailmasta, rakentaaksemme itseämme henkisesti ja kerätäksemme voimia jaksaaksemme paremmin arkipäivän askareiden keskellä. Taide voi auttaa myös herättämään uinuvan omantuntomme ja näkemään maailman uusin silmin. Kulttuuria tarvitsemme, emme enempään emmekä vähempään, kuin täydempään ja sisällöllisesti rikkaampaan, parempaan elämään. Kiitän lämpimästi Jyväskylän kaupungin kulttuuristrategiatyöryhmässä mukana olleita rakentavista keskusteluista ja hyvästä työskentelyilmapiiristä. Erityinen kiitos kuuluu työryhmän sihteerille ja kulttuuristrategian kirjoittajalle Sakarias Sokalle. Välillä moniulotteisesti rönsyilevien keskustelujen sisällön hahmottaminen ja kirjoittaminen ulos ymmärrettävän strategian muotoon on vaatinut korkeaa ammattitaitoa ja toisinaan varmaan myös kärsivällisyyttä. Jyväskylässä Kulttuuristrategiatyöryhmän puolesta Jukka Louhivuori Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Jyväskylän kaupungin kulttuuristrategiatyöryhmän puheenjohtaja 6

7 strategia Johdanto Huhtikuussa 2004 Jyväskylän kaupunginjohtaja asetti työryhmän valmistelemaan kulttuuripoliittista ohjelmaa. Asiaa edelsi syksyllä tehty valtuustoaloite ja vuoden 2004 talous-arvion strategisiin kehittämishankkeisiin kirjattu maininta kulttuuripoliittisen strategian laatimisesta. Ryhmään nimettiin kaupunginteatterin hallinto- ja talousjohtaja ja silloinen vs. kulttuuritoimenjohtaja Hannu Hakala (pj.), musiikkikasvatuksen professori Jukka Louhivuori, JELMU:n toiminnanjohtaja Jonna Paananen, TaiK:n koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Pekka Saarela, professori Bo Lönnqvist, professori Anita Kangas ja kaupungin asemakaava-arkkitehti Anne Sandelin. Syyskuussa ryhmän sihteeriksi (oto) nimettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella kulttuuripolitiikan tutkijana työskentelevä Sakarias Sokka. Samoihin aikoihin Lönnqvist jättäytyi toiminnasta varsinaisena jäsenenä. Työryhmän toiminta-ajatuksena on ollut sitoa strategian valmistelu paikallisiin olo-suhteisiin. Tavoite oli saada kulttuuria kuluttavien kaupunkilaisten ja sitä luovien eri alojen toimijoiden ääni kuuluviin, mitä varten valmistelutyössä on kuultu kulttuuritoimijoita ja hyödynnetty kuntalaisille ja valtuutetuille tehtyjä kulttuurikyselyjä. Kaupungin omat kulttuuri- ja taidelaitokset käsittelivät suunnitelmaa ja siinä esitetyt näkemykset on pääosin otettu huomioon. Kulttuurin merkitys on nähty laajasti, taiteen ohella toiminnan sosio-kulttuurinen puoli huomioon ottaen. Tämä avaa mahdollisuuden kulttuurin liittämiseen moniin kaupunkikuvallisesti ja elämänlaadullisesti tärkeisiin seikkoihin: kyse on kulttuurin ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin yhteydestä - seikoista, joita kaupungin viime vuosien strategiset painotukset ovat jättäneet varjoonsa. Näkökulma tarkoittaa myös sitoutumista organisaatiorajat ylittävään näkemykseen kulttuurista. Työryhmän kokoonpano asetettiin nimenomaan tätä lähestymistapaa silmällä pitäen. Kunnallisvaalien ja kaupungin organisaatiomuutoksen jälkeen työryhmän toiminta oli itsestään riippumattomista syistä pysähdyksissä. Työryhmä nimettiin uudelleen helmikuun lopussa Samalla työskentelyaikataulua jatkettiin. Vanhoista jäsenistä jatkoivat Kangas, uuden kulttuuri- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajaksi nimetty Louhivuori, Paananen, Sandelin ( saakka) ja Hakala. Uusina nimettiin intendentti, kulttuuri-lautakunnan varapuheenjohtaja Pauliina Holm sekä kaupungin kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto. Kaupunginjohtajan päätöksen mukaan toimintaan on ottanut osaa myös sivistys-toimenjohtaja Laila Kontkanen. Sihteerinä jatkoi Sokka. Uusi koostumus hyväksyi aikaisemmin määritellyt lähtökohdat työskentelylle. Kulttuuripoliittinen strategia oli julkisesti kommentoitavana kaupungin internet-sivulla. Sen jälkeen on ohjelmaan tehty muutoksia ja korjauksia. Kulttuuri- ja nuorisolautakunta on hyväksynyt kulttuuristrategian lopullisen ehdotuksen kokouksessaan esityksenään kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. 7

8 1. Kulttuuri käymistilassa 1.1. Kaupunkien kulttuurirahoituksen malli ja sen kattamat alat periytyvät pääpiirteissään jo useamman vuosikymmenen takaa. Kulttuuri- ja taidelaitosten julkinen rahoitus jakautuu valtion ja kuntien kesken. Rahoitusvastuun jakoon ei ole tehty suurempia muutoksia, vaikka ympäristö on muuttunut monessa suhteessa merkittävästi. Vuoden 2008 alusta voimaan tuleva uusi rahoituslaki lisää valtion rahoitusta museoille, orkestereille ja teattereille. Kulttuurin arvoa alueille on tosin Suomessakin tarkasteltu viimeistään 1990-luvulta alkaen uusista näkökulmista, mutta rahoituspohjaan näkökulman muutos ei ole juuri vaikuttanut. Kulttuuriin panostaminen ja sen näkeminen alueiden kehityksen ehtona merkitsee kulttuurikäsitteen näkemistä perinteistä laajempana. Kulttuuri käsitteenä on laajempi kuin taide. Voimme puhua korkeasta ja matalasta kulttuurista ja näillä on kummallakin merkitystä alueiden imagolle ja kehitykselle. Kulttuurin moninaisuuteen kuuluvat myös kulttuuriharrastukset, monikulttuurisuus ja erityisryhmät, jotka ovat osa kaupallista elinvoimaisuutta ja luovuutta. Kansainväliset suuntaukset Maailmanlaajuisessa ja eurooppalaisessa mittakaavassa kulttuuria ja kehitystä on tarkasteltu monissa yhteyksissä. Taiteen ja siihen liittyvien taloudellisten merkitysten arviointiin herättiin kansainvälisesti jo 1970-luvulla, UNESCO on kiinnittänyt huomiota kulttuurin ja kehityksen yhteyteen viimeistään 1980-luvulta alkaen ja Euroopan Neuvoston asiantuntijateksteissä kulttuurin arvoa punnittiin toden teolla 1990-luvulla. Kansainvälisten keskustelujen seurauksena syntyneissä julkaisuissa kulttuuri on kytketty kehityksen keskiöön ja toivottu tämän painotuksen huomaamista myös kansallisissa ja alueellisissa linjauksissa. Euroopan Unionin kulttuuria koskevia keskeisiä teemoja ovat mm. kulttuurivaihto, luovan työn edistäminen, kulttuuriperintö sekä kulttuuri ja talous. EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ovat laajentaneet rahoituspohjaa laitoskeskeisyydestä hankekeskeiseksi. Nykyinen EU:n ohjelmakausi päättyy Euroopan Neuvoston suunnitelmissa on linjattu kaupunkialueiden kehittämistä kulttuurin avulla. Suosituksissa kulttuuria 1.2. koskevan hallinnon katsotaan olevan hedelmällisimmillään, kun toimitaan avoimen yhteistyön hengessä toimialarajojen yli. Tässä myös kolmas sektori on tärkeä tekijä. Kokonaiskehitystä haetaan panostamalla kulttuuriin ja nostamalla se kehityskeskustelujen ytimeen. Kansalliset linjaukset Kansainvälinen kulttuuria koskeva keskustelu on vaikuttanut suomalaisiin linjauksiin. Esimerkiksi UNESCO:n ja EU:n painotuksia on seurattu tarkasti. Kansainvälistä keskustelua on siirretty täkäläisiin hallinnollisiin teksteihin vuosien saatossa moneen otteeseen. Tuoreimmat luovuutta koskevat strategiset painotukset ovat palautettavissa kansainväliseen keskusteluun. Monet seikat vaikuttavat yleisen toimintaympäristön muutokseen. Näitä linjataan esimerkiksi Valtiontilintarkastajien kertomuksessa vuodelta Kertomus pohjaa laajasti rajattuun näkemykseen tulevaisuuden haasteista palveluiden tuotannolle. Julkisen sektorin palvelujen tuotanto kohtaa valtiontilintarkastajien mukaan kansain-välisestä taloudesta ja väestön ikääntymisestä johtuvia haasteita, jotka pakottavat uusien toimintakeinojen löytämiseen. Päättäjiltä vaaditaan palvelujen ylläpitämiseksi ennakkoluulottomuutta, luovuutta ja rajaaitojen ylittämistä. Opetusministeriön aluekehittämisstrategia Alueiden vahvuudeksi perää yhteistyötä sekä perinteisten hallinnon rajojen yli että julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Taiteen tukemisen ja kulttuuri- ja taidelaitosten julkisen tuen lisäksi tarvitaan kulttuuriyrityksiä ja kulttuurihankkeita tukevia yrityshautomoja. - Lastenkulttuuri on opetusministeriön rahoituksen painopistealue. Valtion mahdollisuudet rahoittaa kulttuuria paranevat, kun rahoitus siirtyy veikkauksen tuotoista varsinaiseen budjettirahoitukseen. Veikkauksen tuoton säilyminen kulttuurin rahoituksessa turvaa nykyistä laajemman rahoitustuen myös kulttuurille. Hallitusstrategiassa kulttuurin arvo liittyy ennen kaikkea luovuuteen ja sen kautta syntyvään välilliseen hyötyyn. Taide ja kulttuuri nähdään yhteiskunnallisilta ulottuvuuksiltaan laaja-alaisina. Taiteellisten ja kulttuuriarvojen lisäksi ne ovat 8

9 strategia 1.3. yhteiskunnalle arvokkaita myös sosiaalisen, eettisen ja taloudellisen vaikuttavuuden kautta. Kulttuurin vaikutukset ulottuvat terveydestä viennin kasvattamiseen. Kulttuuri- ja taidelaitosten valtionosuusjärjestelmän uudistus tulee voimaan Opetusministeriö haluaa omalta osaltaan turvata suotuisat toimintaedellytykset kulttuuri- ja taidelaitosten toiminnalle sekä kansalaisille monipuoliset ja laadukkaat kulttuuri- ja taidepalvelut. Alueelliset ja paikalliset muutostekijät Alueellisten taidetoimikuntien ja lääninhallitusten ohella kulttuurilinjauksiin vaikuttavat maakuntaliitot ja osaltaan myös TE- ja ympäristökeskukset. Maakuntaliittojen suunnitelmat ovat ottaneet entistä selvemmin huomioon myös kulttuurin. Maakuntasuunnitelmien lisäksi on tehty myös erillisiä maakunnallisia kulttuuripoliittisia ohjelmia. Sisäasiainministeriön aluekeskusohjelmaan sisältyy seudullisten kulttuuriohjelmien laatiminen ja sen pohjalta tehtävä yhteistyö. Paikallistasolla kunta on keskeinen kulttuuripalvelujen ylläpitäjä ja rahoittaja. Maakuntakeskusten pääkaupungeilla on keskeinen tehtävä kulttuuri- ja taidelaitosten ylläpitäjänä. Jyväskylän kaupunginkirjasto on maakuntakirjasto, taidemuseo aluetaidemuseo, Keski-Suomen museo maakuntamuseo ja Suomen käsityön museo valtakunnallinen erikoismuseo. Opetusministeriö tukee erillisellä avustuksella maakuntakirjastotoimintaa ja museoiden maakunta/aluetaidemuseotyötä. Opetusministeriön työryhmä on tehnyt esityksen alueellisen konserttitarjonnan tukemisesta, mutta rahoitus puuttuu vielä Keski-Suomen liitto Keski-Suomen liiton uusimmassa maakuntasuunnitelmassa Jyväskylän seutu luetaan maamme keskeisiin kasvukeskuksiin. Leimallista on myös lasten ja nuorten suuri osuus väestöstä. Maakuntasuunnitelma korostaa yhteisöllistä toimintaa ja kolmatta sektoria myös kulttuuripalveluissa. Kulttuurin hahmottaminen linjataan useasta näkökulmista: 1) hyvinvoinnin ja viihtyisyyden luojana, 2) vetovoimatekijänä ja 3) työnä, yrittäjyytenä ja taloudellisena toimintana. Linjaukset edellyttävät uusia yhteistyömalleja. Lisäksi tunnustetaan kulttuurin itseisarvo, kulttuurin merkitys, jota ei tarvitse perustella seurannaisvaikutusten kautta. Kulttuurilla nähdään olevan varsin selvä ja laaja yhteys koettuun hyvinvointiin. Liitto osallistuu myös luovan toimialan Luova Paja -kehittämishankkeeseen yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa luovalla toimialalla tarkoitetaan toimintaa ja ammatteja, jotka pohjautuvat yksilölliseen luovuuteen, taitoihin ja lahjakkuuteen. Sitä kutsutaan myös kulttuuriteollisuudeksi ja luovaksi tuotannoksi, jossa kaupankäynnin kohteena ovat kulttuuriset sisällöt Kaupungin strategiset linjaukset Kaupungin kokonaisstrategiaa valmistellaan. Strategian tavoitteena on vahvistaa verkostokaupunkiyhteistyötä osana seudullisen yhteistyön kehittämistä ja aluekehitysohjelmaa. Yhteistyö julkisen, yksityisen ja kansalaistoiminnan välillä on tärkeässä asemassa, samoin uudistuvan ja innovatiivisen kaupunkipolitiikan tukeminen, palveluprosessien toimivuuden parantaminen ja resurssien käytön tehostaminen. Kaupunki haluaa kehittää kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Tähän liittyy oleellisesti myös kulttuurivaihto. Kansainvälistymisstrategiassa korostetaan Alvar Aallon, Jyväskylän Kesän, Summer Jazzin, Graphica Creativan, LUMO:n, orkesteri- ja kuoromusiikin, nuorisobändien sekä lastenkulttuurin merkitystä. Jyväskylä Sinfonian kansainvälinen konsertti- ja levytystoiminta on viime vuosina lisääntynyt. Perinteisesti kulttuurivaihtoa on ollut ystävyyskaupunkien kanssa. Kaupunkisuunnitteluosasto on esitellyt strategiasuunnitelman, jossa yläkaupungin alue on boheemi salliva väljän kulttuurin alue, Kirkkopuiston ympäristö taiteellisen toiminnan ydintä ja Kävelykatu ympäristöineen muodostaa liikekeskustan. Kulttuuritoimesta on valmistunut vuonna 2005 Jyväskylän seudun lastenkulttuuripoliittinen ohjelma ja Kulttuuri ja terveys-työryhmän toimenpide-esitys. Jyväskylän seudun lastenkulttuuripoliittisessa ohjelmassa korostetaan hyvinvointia ja identiteetin rakentamista. Kulttuuri- ja taidekasvatuksessa yhteistyö opetus- ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa vahvistuu. 9

10 kulttuuri Kulttuuri ja terveys -työryhmä ehdottaa hallintorajat ylittävää laaja-alaista kulttuuritoimintaa ja tämän mahdollistavaa koordinointia myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Jyväskylä on hakenut yhtenä seitsemästä kaupungista Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna Toteutuessaan hanke lisäisi sekä paikallista että seudullista kulttuuritoimintaa ja toimijoiden välistä yhteistyötä Kulttuuri paikallisessa ympäristössä Kansainvälisesti ja kansallisesti kulttuurilla on suuri odotusarvo aluekehityksen kannalta. Jotta kulttuurin todellinen arvo saataisiin esiin, on aito, paikallinen konteksti otettava huomioon. Kulttuuritapahtumilla on merkitystä paikkakunnan ja seudun imagon luojana ja kulttuurimatkailun edistäjänä. Kulttuuripoliittisilla linjauksilla voidaan tukea niiden toimintaedellytyksiä ja nostaa esiin myös paikallista ja maakunnallista kulttuuriosaamista. Maakuntakeskusten kaupungit vastaavat kulttuuri- ja taidelaitosten ylläpidosta. Jyväskylän kaupunki vastaa kaupunginorkesterin, kaupunginteatterin ja kolmen museon (Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo) ylläpidosta ja avustaa Alvar Aalto-museota ja Lastenmusiikkiorkesteri Loiskista luvun alun lamavuosina kulttuuritoimen osuus Jyväskylän kaupungin käyttötalousmenoista oli alle kolme prosenttia, mutta nousi sitten yli neljän, parhaimmillaan yli viiden prosentin. Tilanne sopii yleiseen kuvaan kulttuurin ja kuntatalouden yhteydestä Suomessa, jolloin 1990-luvun lopun tilanne vastaa lamaa edeltänyttä tasoa (Liite 1). Julkisen tuen väheneminen nykyisestä tasosta johtaa väistämättä kulttuuri- ja taidelaitosten toiminnan lamaantumiseen. Kunnan kulttuuritoimen tehtävänä on luoda edellytyksiä taiteen harjoittamiselle ja harrastamiselle. Tämä tapahtuu tarjoamalla taiteilijoille työtilaisuuksia, myöntämällä apurahoja ja avustuksia sekä tarjoamalla työ- ja harrastustiloja. Kaupungin kulttuuri- ja nuorisolautakunta myöntää avustuksia paikalliseen kulttuuritoimintaan. Avustusten määrä on vähentynyt viime vuosina. Avustusmääräraha kasvoi lamavuosien jälkeen maltillisesti, mutta sitä on leikattu vuoden 2002 jälkeen kiristyneiden talousarviokehysten seurauksena. Vuoden 2005 avustusmääräraha oli 26 % pienempi kuin vuonna (Liite 2). Henkilökohtaisista taitelija-apurahoista on luovuttu kokonaan työtila- ja näyttelyavustuksia lukuun ottamatta. Kulttuuri- ja nuorisolautakunta avustaa kuvataiteilijoiden työtilojen vuokria, myöntää avustuksia näyttelyiden järjestämiseen, avustaa kuoro- ja harrastajateatteritoimintaa samoin kuin eri alojen kulttuurijärjestöjä. Nuorisotoimi tarjoaa bänditiloja nimellisellä vuokralla ensi sijassa alle 18-vuotiaiden kokoonpanoille. Ammattitaiteilijoille työskentely- ja toimeentuloedellytysten turvaaminen on keskeinen tavoite. Jyväskylä rahoittaa omia kulttuuri- ja taidelaitoksia pääosin yhtä paljon kuin muut vastaavan kokoiset kaupungit. Rahoitus jää vertailukaupunkien alapuolelle mm. teatterin osalta. (Liitteet 3-5). Valtakunnallisten arvioiden mukaan Jyväskylän seutu lukeutuu niihin alueisiin, joiden on arvioitu väestöpohjansa puolesta kykenevän jatkossakin ylläpitämään alueelliset kulttuuri- ja taidelaitoksensa. Seudullisessa kulttuuripalvelututkimuksessa vuodelta 2004 vastaajat toivoivat lisää tukea kulttuurijärjestöille ja tehokkaampaa kulttuuripalvelujen tiedottamista ja markkinointia. Myös konsertteja ja lastenkulttuuritapahtumia toivottiin lisää. Vastaavassa kaupunginvaltuutetuille tehdyssä tutkimuksessa vuodelta 2005 kulttuurin arvo ja merkitys korostuivat kuntalaisia enemmän. Nuoriso toivoo musiikkia ja erityisesti heille suunnattua tarjontaa nykyistä enemmän. Jyväskyläläiset pitävät kulttuuritarjontaa kautta linjan tärkeänä. Kulttuuri- ja taidelaitokset ja kulttuuritapahtumat tunnetaan hyvin ja niiden palveluja käytetään. Kunnat ja valtio ovat kulttuuri- ja taidelaitosten tärkeimmät rahoittajat jatkossakin. Seudullinen yhteistyö ja kuntien palvelurakenneuudistus toteutuessaan antavat mahdollisuuden kulttuuri- ja taidelaitosten rahoituspohjan laajentamiselle ja palveluiden seudulliselle käytölle. Kolmannen sektorin merkitys palvelujen tuottajana vaikuttaa myös kulttuurisektorin tulevaisuuden näkymiin. Kulttuuriyrittäjyyden vahvistaminen ja uuden tuottajaportaan syntyminen puolestaan tukee ammattitaiteilijoiden työllisyyttä. Yksityisen kulttuurirahoituksen merkitys Keski-Suomessa on ollut suhteellisen vähäistä (Oesch, Pekka, 2005). 10

11 2. Kulttuuri ja Jyväskylä 2.1. Kulttuuri on syvävaikutteinen yhteiskunnallinen tekijä. Strategisen suunnittelun kannalta paikallisten vahvuuksien ja heikkouksien sekä mahdollisuuksien ja uhkien tunnistaminen on ensisijaista. Työryhmän laatima SWOT -taulukko sisältää työskentelyä määrittäneen kuvan näistä tekijöistä (Liite 9). SWOT -analyysin sisältöjä on mahdollista ryhmitellä eri tavoin. Yksi keino niiden purkamiseen on suhteuttaa ne nykyisen kaupungin organisaation kautta: 1) perinteisen kulttuuritoimen ytimen näkökulmasta; 2) kaupungin toimialojen välisen yhteistyön tarvetta tarkastellen ja 3) näiden rajat ylittävät (kaupunkikuvalliset, imagolliset ja taloudellisiin vaikutuksiin liittyvät tekijät) kehitystarpeet huomioiden. Lähestymistavassa otetaan huomioon kulttuuripolitiikan eri näkökulmat. Malliin sisältyy ajatus ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten ja taiteellisen laadun turvaavasta, kuntalaisten kulttuurista osallistumista tukevasta sekä nämä ja kulttuurin huomioinnin kaupunkisuunnittelussa sekä kulttuurin hallinnoinnissa yhdistävästä visiosta. Ajatus näiden alueiden päällekkäisyydestä on esitetty alla olevassa kuviossa. Tavoitteena tulisi olla, että eri alueiden väliset rajat ovat matalat ja yhteistyöhön kannustavat. Kulttuuritoimen ydinalueet Kunnallinen kulttuuritoimi ylläpitää yleistä kirjastoa, museoita, orkesteria ja teatteria sekä järjestää tai tukee taiteen perusopetusta, järjestää kulttuuri- ja taidepalveluita sekä tukee paikallista kulttuuritoimintaa (ammattitaiteilijoita ja kulttuurijärjestöjä) avustuksin ja muilla toimenpiteillä. Kulttuuri- ja taidelaitoksissa työskentelee niin ammattitaiteilijoita (muusikot, näyttelijät jne.) kuin kulttuuri- ja taidealan asiantuntijoita. Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimen palveluksessa oli vuonna 2005 yhteensä 254 vakituista henkilöä, joista kaupunginkirjastossa 80, museoissa 42, kaupunginorkesterissa 43 ja kaupunginteatterissa 62. (Liite 7). Kulttuuri- ja taidelaitosten ja kulttuuritoiminnan kannalta tärkeä merkitys on Jyväskylän yliopiston laajalla ja monipuolisella kulttuuri- ja taideaineiden opetuksella ja tutkimuksella Ammattitaide ja kulttuuri- ja taidelaitokset Ammattilaisten tekemä taide ja olemassa olevat laitokset ovat SWOT -analyysin mukaan tärkeitä Jyväskylän vahvuuksia, samoin arkkitehtuurikaupungin maine. Näiden pohjalta on mahdollista rakentaa kaupungin identiteettiä ja positiivista profiloitumista. Uhkana on taloudellisten resurssien puute ja vaihtoehtoisten rahoitustapojen rajallisuus. Julkisen tuen niukkuus ja jatkuvuuden puute tuovat epävarmuutta ammattitaiteilijoiden työskentelyedellytyksiin. Ammattitaiteilijoiden tärkeimpiä työllistäjiä ovat kulttuuri- ja taidelaitokset, joita koskevat samat uhkakuvat Kulttuuri-identiteetti Vahva, omaleimaisen identiteetin mahdollistava historiallinen perusta on Jyväskylän vahvuuksia. Suomen kieli, kirjallisuus, taide ja tiede kuuluvat kaikki Jyväskylään ja sen historiaan varsin kiinteästi ja luonnollisesti. Omaleimaisesta historiasta huolimatta jyväskyläläisyys on ilmassa leijuva käsite. Menneisyyden varaan on mahdollista rakentaa vahvaa, yhteisöllistä toimintaa tukevaa identiteettiä. Sen sivuuttaminen taas voi johtaa heikkenevän identiteetin kierteeseen ja ohueen toimintakulttuuriin Kulttuuri- ja taidekasvatus Kulttuuri- ja taidekasvatus on tärkeä osa kulttuuritoimintaa. Taiteen perusopetus, jota Jyväskylässä annetaan musiikissa, sanataiteessa, tanssissa, teatteri-ilmaisussa ja visuaalisissa taiteissa (arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö), antaa mahdollisuuden lapsille ja nuorille tavoitteelliseen taiteenalojen opiskeluun.(liite 8). Sen rinnalla lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta yhdessä kulttuuri- ja taidelaitosten, järjestöjen ja ammattitaiteilijoiden kanssa tarjoaa kulttuuri- ja taidekasvatusta yhteistyössä päivähoidon ja peruskoulun kanssa. 11

12 kulttuuri 2.2. Jyväskylän seudun kuntien yhteinen lastenkulttuuripoliittinen ohjelma esittää taiteen perusopetuksen saavutettavuuden parantamista. Taiteen perusopetuksen seudullinen työryhmä on puolestaan selvittänyt seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia.vuonna 2005 taiteen perusopetukseen osallistui Jyväskylässä 3327 lasta ja nuorta.(liite 8) Harrastustoiminta Aktiivinen ja monipuolinen harrastustoiminta vahvistaa kaupungin kulttuuripotentiaalia. Kaupungin avustustoiminta mahdollistaa mm. ammattilaisten käyttämisen ohjaajina. Kulttuuri- ja taidelaitosten ja harrastajien yhteistyö puolestaan monipuolistaa kulttuuritarjontaa. Ammattitaiteilijat ja aktiiviset harrastajat ovat kulttuurin toimijoita, ydintä joka ruokkii ympäristöä. Julkisen tuen väheneminen saattaa olla uhka toimintojen jatkuvuudelle ja tasolle. Kulttuuritoiminta vaatii julkista rahoitusta, jota ei saa kyseenalaistaa. Uusia mahdollisuuksia ei synny, ellei olla valmiita uusiin avauksiin ja uusiin toimintamalleihin. Voimia kokoamalla ja verkostoitumalla toiminta voidaan jatkossakin pitää tasokkaana ja monipuolisena. Rajat ylittävä toiminta Sektorirajojen avartuminen on nykypäivää. Kulttuuri liukuu jo käsitteenä helposti yli rajojen. Tämä alue sisältää paljon voimavaroja, mutta niiden valjastaminen vaatii hyvää verkostoitumista ja yhteistyön henkeä Jyväskylä on nuorten kaupunki. Suurin ikäluokka on 23- vuotiaat ja koululaisia ja opiskelijoita on asukasluvusta n Nuorten aktiivisuus näkyy erityisesti Jelmu ry:n toiminnassa. Rockin harrastaminen ja bänditoiminta on vilkasta. Monipuolinen taiteen perusopetus luo edellytyksiä omaehtoiselle toiminnalle ja osaamiselle. Jyväskylän maine liikuntakaupunkina on kulttuurinen vahvuus. Liikunta voidaan mieltää osaksi kulttuuria. Tämäkin nostaa esiin kysymyksen roolien rajaamisesta. Sama koskee kulttuurin sosio-kulttuurisia vaikutuksia. Kulttuuriset arvot voidaan liittää - ja ne kuuluvat - varsin moniin yhteyksiin. Ellei tätä ymmärretä, kulttuurin kehitys tyrehtyy ja kaupungin kehitys taantuu. Seudullisen yhteistyön lisääminen myös kulttuuritoiminnassa kuuluu sisäasiainministeriön rahoittaman aluekeskusohjelman tavoitteisiin. Seudullisella yhteistyöllä avataan kaikille seudun asukkaille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua toimintaan, käyttää kulttuuripalveluja, mutta myös jakaa kustannukset nykyistä tasapuolisemmin. Toimialojen välistä yhteistyötä lisäämällä voidaan kulttuurille avata uusia mahdollisuuksia. Sellaisesta on jo hyviä kokemuksia opetustoimen (lastenkulttuuri) ja sosiaali- ja terveystoimen (kulttuuripalveluja laitoksiin) kesken. Yhteistyön onnistuminen vaatii poliittista tahtoa ja ennakkoluulottomuutta. Kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurien moninaisuus ovat vahvuuksia. Jyväskylässä asuu n ulkomaalaista, joista osa on maahanmuuttajia ja pakolaisia, mutta myös yliopiston myötä tänne tulleita opettajia ja opiskelijoita. Kaupungin suorat omat kansainväliset kontaktit ovat myös tärkeitä. Niitä tarvitaan mm. suurimpien kulttuuritapahtumien ohjelmaa laadittaessa. Kaupungin tunnetuimmat taide- ja kulttuuritapahtumat rakentuvat pitkälti kansainvälisten verkostojen varaan. Kansainvälisyys avaa mahdollisuuksia, mutta vaatii myös koordinointia: suvaitsevuuden, ennakkoluulottomuuden ja avoimuuden kannalta kansainvälistä yhteistyötä on syytä ylläpitää ja vahvistaa. Vetovoima, imago ja talous Kaupunkialueiden vetovoimaisuus, siihen liittyvät imagotekijät ja kulttuuriin liitetyt taloudelliset mahdollisuudet ovat varsin keskeisiä keskustelun aiheita tämän hetken aluekehityssuunnitelmissa. Näille tekijöille rakentamalla voidaan saada aikaan hyviä tuloksia, mutta niiden syntyä voi uhata poliittisen tahdon ja pitkäjänteisyyden puute - molemmat on nähty jo olemassa olevina Jyväskylän heikkouksina. Jyväskylä on saanut kiitosta arkkitehtuuripolitiikastaan ja arkkitehtuuripoliittisesta ohjelmastaan ja sillä on vahva perinne Alvar Aallon kaupunkina. Luonnonläheisyys, asumisviihtyvyys ja harrastusmahdollisuudet on tutkitusti todettu Jyväskylän valtakunnallisiksi vahvuuksiksi. Kaupunki ja kuntapalvelut 2005-tutkimuksessa (Efeko 2005) 75 % vastaajista piti Jyväskylän kulttuuripalveluja hyvin hoidettuina. 12

13 Matti Salmi 13

14 3. Skenaariot Matti Salmi Keskustan kehittäminen Tiivis ydinkeskusta antaa hyviä mahdollisuuksia kaupungin kehittämiselle niin identiteetin vahvistamisen, työllisyyden kuin houkuttelevuudenkin osalta. Vireä kaupunkikeskusta kertoo dynaamisuudesta ja kulttuurisesta viihtymisestä ja on tärkeä koko kulttuurikaupungin maineelle. Kulttuuripalvelujen sijoittumisesta Kirkkopuiston ympärille on saatu myönteisiä kokemuksia. Kaupunkisuunnitteluosasto on linjannut tämän voimavaraksi. Taiteiden korttelin toteutus on kuitenkin kesken ja odottaa päätöstä Valtiontalon ja sen vieressä olevan rakentamattoman ns. konserttitalon tontin käytöstä. Myös kävelykatu on valtakunnallisesti mallikkaasti toteutettu, mutta kulttuurin tilana sen mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty riittävästi. Kaupunkikuvan ja kulttuuritoiminnan kannalta lähes yhtä keskeinen alue on yliopiston pääkampus ja Seminaarinmäki Kulttuuri-imago ja talouselämä Jyväskylä tunnetaan kulttuurikaupunkina, mutta tätä ei aina hyödynnetä kaupungin imagonrakennuksessa ja markkinoinnissa tehokkaasti. Kaupungin koko antaa mahdollisuudet kulttuurin ammattilaisten ja yritystoiminnan väliseen yhteistyöhön. Suomen tilanteelle näyttäisi olevan yleisemminkin ominaista, että taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuus kytkeytyy yhteistyöhön yksityisen puolen ja julkisesti tuetun taiteen ja kulttuurin välillä. Ensisijaisen tärkeätä on, että kaupungin ylin päätöksenteko linjaa vahvuudet, joiden varassa Jyväskylä profiloituu ja joihin sen maine kulttuurikaupunkina perustuu Kulttuuritapahtumat Kulttuuritapahtumien rahoitus perustuu pääosin julkiseen, mutta osittain myös yksityiseen rahoitukseen. Tapahtumien järjestäjinä toimivat paikalliset festivaaliyhdistykset, joiden toiminnassa vapaaehtoistyöllä on ratkaiseva merkitys. Kaupunki avustaa toimintaa yleensä suurimpana rahoittajana. Muut tulolähteet ovat opetusministeriön avustus ja järjestäjän omat tulot, jotka muodostuvat pääsylipputuloista ja yritysyhteistyöllä saadusta tuesta Tässä luvussa vedetään yhteen aiemmissa luvuissa kuvattuja reunaehtoja ja Jyväskylälle ominaisia edellytyksiä. Skenaariot, jotka on laadittu Ilkka Heiskasen tutkimusta mukaillen, ovat hypoteeseja joilla nostetaan esiin päätöksentekoa auttavia näkökulmia. Skenaarioiden sisältöön vaikuttaa, kuinka ajatellaan reagoitavan kaupunginhallinnon eri tasoilla - valtion suunnasta, hallinnon sisäisesti, yhteistyökumppaneiden ja kuntalaisten tahoilta - kohtaamiin muutospaineisiin. Kyse on väistämättömistä toiminta-edellytysten muutospaineista, tahdottiin muutoksia kuntatasolla tai ei. Rappeuttava linja Kulttuurin arvon ja merkityksen sivuuttaminen johtaa pitkällä aikavälillä vaarallisiin kerrannaisvaikutuksiin. Kulttuuri ja taide sen ytimessä ovat arvokkaita inhimillisen itseilmaisun väyliä ja identiteetin luojia. Kulttuurin liittyvät mahdollisuudet ovat moninaisia: kulttuurin sosiaalisiin, syrjäytymistä estäviin ja terveydellisiin vaikutuksiin sekä taloudelliseen potentiaaliin viitataan julkisuudessa ja tutkimuksissa yhä useammin, mutta niitä ei välttämättä oteta huomioon päätöksiä tehtäessä. Tässä skenaariossa pidetään todennäköisenä, että valtion tiukka finanssipolitiikka jatkuu Kulttuurin ytimen näivettyminen Valtiontalouden ja julkishallinnon haasteet voidaan kohdata monella tavalla. Jatkuvat kansainväliset muutosvoimat ja työllisen väestön suhteellinen väheneminen vaikuttavat julkisten palveluiden tulevaisuuteen. Kulttuurin olemassa olevien peruspalveluiden leikkaus aiheuttaa paineita palvelutuotantoa kohtaan. Nuorten kulttuurija taidekasvatus lisää avarakatseisuutta ja lisää oman kulttuuritaustan arvostusta ja sille rakentuvaa vahvaa identiteettiä, mutta heikkenevässä taloudessa sitä voidaan tarjota entistä vähemmän. Kulttuurin positiivisten vaikutusten aikaansaamiseksi tarvitaan laaja-alaista kulttuuri- ja taidekasvatusta, joka on koko ikäluokan ulottuvilla. 14

15 strategia 3.2. Kulttuuripalveluihin kohdistuvat leikkaukset vähentävät kaupunkialueen tunnettuisuutta, yksipuolistavat alueeseen liittyviä mielikuvia, vähentävät vetovoimaisuutta ja kaupunkilaisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Kulttuurin sosiaalinen tehtävä ei toteudu odotetulla tavalla. Taiteen ammattilaisten asema kurjistuu. Kulttuurin taloudet vaikutukset vähenevät ja vaikuttavat välillisesti koko palvelusektoriin Yhteistyön vähäisyys Jos haasteisiin ei reagoida millään tavalla, alakohtainen eriytyminen voi johtaa lisääntyvän keskinäisen kamppailun kautta karsinoitumiseen ja yhteistyökyvyttömyyteen. Niukkenevien resurssien oloissa tämä tukahduttaa luovuuden ja uusien toimintamallien esille nousun. Tuloksena on kyräilevä, erilaisuutta karsastava ja muutoksia vastustava toimintakulttuuri, jolloin yhteistyöverkostoja ei luoda eikä hyödynnetä Kulttuurin arvon väheksyminen Kulttuurin asettaminen marginaaliin sivuuttaa kulttuuriin liittyvät mahdollisuudet sekä kaupungin hallinnossa että yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Kulttuuria ei kyetä näkemään vetovoimatekijänä eikä työllisyyttä ja hyvinvointia tuottavana kokonaisuutena ja kulttuuriin sijoittaminen nähdään tuhlauksena. Kaupunkilaisten ja kulttuurin ammattilaisten toiveiden väheksyminen ja heidän sivuuttamisensa päätösten valmistelussa johtaa päätöksentekoprosessien halveksuntaan ja vieraantumiseen kuntademokratiasta. Eri kuluttajaryhmien sivuuttaminen johtaa elitistiseen harvojen kulttuuriin ja kovien arvojen nousuun yhteiskunnassa. Julkishallinnon ja yksityisen puolen yhteistyössä kulttuuritekijöiden sivuuttaminen yksipuolistaa toimintarakenteita ja sisältöä. Nykytilanteeseen ankkuroitu linja Haasteisiin voidaan pyrkiä vastaamaan olemassa olevien rakenteiden kautta ja takertumalla nykytilaan. Tällöin vanhoja malleja ylläpidetään vanhaan toimintakulttuuriin sitoutuen, vaikka tiedostetaan tarve uudenlaisiin, innovatiivisiin rahoitusmahdollisuuksiin ja tiiviimpään verkostoitumiseen Tässäkin skenaariossa todennäköisenä tulevaisuudennäkymänä on valtion tiukan talouspolitiikan jatkuminen Kulttuuritoimi Kuntatalouteen ja paikallishallinnon rakenteisiin kohdistuvia haasteita ei voida sivuuttaa, mikäli tahdotaan säilyttää nykytaso. Siksi myös jatkuva verkostoituminen, joustavuus ja poliittinen yhteisymmärrys ovat tärkeitä. Muuten uhkaa näivettyminen. Valtion talouspolitiikka vaikeuttaa sitoutumista nykytasoon nykyisin toimintamallein, mikä todennäköisesti pakottaa tekemään vaikeita päätöksiä ja karsintaa Toimialakeskeinen hallinto Toimialakeskeinen hallinto painottuu oman toimialan ydinosaamiseen. Yhteistyö muiden toimialojen kanssa painottuu satunnaisiin projekteihin ja perustuu usein toimijoiden henkilökohtaisiin kontakteihin. Kulttuurin hyvinvointia edistävät vaikutukset eivät toteudu ilman toimialojen välistä yhteistyötä. Kulttuurin sisältöosaamista voitaisiin nykyistä enemmän hyödyntää myös muilla toimialoilla Kolmas sektori ja yksityinen rahoitus Kaupunki avustaa kulttuurijärjestöjä ja muita toimijoita avustuksin. Kaupungin ja kolmannen sektorin välillä on myös yhteistyötä, joka perustuu Eu-hankerahoitukseen. Julkisen tuen säilyminen vähintään nykytasolla takaa toiminnan jatkuvuuden. Yhteistyö yritysten kanssa on rajoittunut festivaalien tukemiseen ja satunnaiseen projektirahoitukseen, Keski-Suomessa kulttuurin sponsorointi tai taloudellisesti merkittävät yhteistyösopimukset ovat olleet vähäisiä. Uutta luova linja Kaupunkialueiden suunnittelusta käyty keskustelu, tulevaisuuden tutkimus ja kulttuurin uudenlainen rajaaminen avaavat valoisia näkymiä, joiden keskeisiä tekijöitä ovat kulttuuristen tekijöiden siirtäminen päätöksenteon ytimeen ja monipuolinen yhteistyö. 15

16 kulttuuri pysyvien, monipuolista kanssakäymistä tukevien toimintamallien syntymiseen. Tuloksena on kulttuurissa piilevien potentiaalien tehokkaampi hyödyntäminen ja kulttuuripanostusten laajempi vaikuttavuus. Yhteistyö kaupungin kulttuuri- ja taidelaitosten, harrastajien ja muiden toimijoiden välillä tuottaa yllättäviä kerrannaisvaikutuksia ja positiivista yhteistyön henkeä. Kaupunkilaiset kohtaavat kulttuurin uusissa yhteyksissä ja ammattitaiteilijoiden palveluita ostetaan kaupungin hankkeisiin nykyistä laajemmin. Kaupunki mahdollistaa uusien, innovatiivisten ja ennakkoluulottomien toiminta-mallien kokeilemisen ja toimialojen yhteistyön omilla päätöksillään. Monitahoinen yhteistyö mahdollistaa myös resurssien tehokkaamman hyödyntämisen ja siten paremman palvelutason. Kulttuurin tiedottamista lisäämällä tarjonta saavuttaa käyttäjät ja uudet yhteistyökumppanit entistä paremmin. Kulttuuriset vaikutukset osataan ottaa huomioon entistä paremmin eri toimialojen valmistelutyössä. Vuoden 2008 alusta voimaan tuleva museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusuudistus lisää niiden valtionosuusrahoitusta. Kuntien ratkaistavaksi jää, kuinka suuria osa tästä jää toimijoiden itsensä käyttöön. Toinen kulttuurin rahoituksen kannalta myönteinen tekijä on lakisääteisten valtionosuuksien siirtyminen budjettirahoitukseen, jolloin veikkausvoittovaroja vapautuu muuhun kulttuuritoimintaan. Skenaarion toteutumiselle on ensiarvoista, että julkisten kulttuuri- ja taidelaitosten lisäksi luodaan uusia toimintaedellytyksiä myös kolmannen sektorin toimijoille ja taide- ja kulttuurialan yritystoiminnalle Kaupungin sisäinen toimintakulttuuri Kaupungin hallinnossa kyetään uudenlaiseen, sektorirajat ylittävään yhteistyöhön, joka perustuu poliittiseen tahtoon ja Seudullinen yhteistyö Seudullinen, kuntarajat ylittävä yhteistyö korostuu. Kulttuuriyhteistyö sisältyy myös aluekeskusohjelmaan ja verkostokaupunkiyhteistyöhön. Kulttuuripalveluja käytetään ja ylläpidetään seudullisen yhteistyön hengessä, mikä virittää kulttuuritarjontaa alueilla. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tiivistetään. Tämä mahdollistaa positiiviset sosiaaliset vaikutukset ja taloudellisesti perustellun toiminnan Kulttuuri ja talous Panostaminen kolmannen sektorin ja julkishallinnon yhteistyöhön tuottaa uusia innovatiivisia hankkeita ja sisältöjä. Tämä avaa mahdollisuuksia uusien kulttuuritapahtumien ja vanhat rajat ylittävien yhteistyömallien synnylle, jotka ovat tärkeitä yleisemmälle uutta luovalle ilmapiirille. Taloudellinen toimeliaisuus kulttuurin ympärillä lisääntyy ja kulttuurin arvo korostuu alueellisena vetovoimatekijänä, palvelujen tuotannossa sekä uusissa, innovatiivisissa sisällöissä. Tämä avaa myös työllistäviä vaikutuksia, sillä kulttuurisektori on työvoimavaltainen ala. 16

17 4. Strategiset painopiste-ehdotukset 4.1. Ammattitaiteen ja kulttuuri- ja taidelaitosten aseman vahvistaminen PERUSTELUT: Ammattitaiteilijat ja kulttuuri- ja taidelaitokset (kirjasto, museot, orkesteri, teatteri) ovat ensiarvoisia monien kulttuuriin liittyvien positiivisten arvojen ja vaikutusten synnylle ja ylläpidolle. Jyväskylässä on vahvaa eri alojen osaamista, jonka tyrehtyminen olisi vakava uhka kaupunkikehitykselle. Paikallinen ja maakunnallinen identiteetti, korkeatasoisen taidetarjonnan säilyminen alueella, taloudelliset suorat ja kerrannaisvaikutukset, matkailullinen lisäarvo, imago- ja vetovoimaisuustekijät, hyvinvoinnin edistäminen ja kulttuuri- ja taidekasvatukselliset syyt tukevat kaikki ammattitaiteen merkitystä alueen kehitykselle. Jyväskylän ja sen lähiympäristön kulttuuriperintöön liittyvät ja jyväskyläläisyyttä tukevat kulttuuri- ja taidelaitokset ovat tärkeitä olemassa olevien vahvuuksien ylläpitämiseksi. Paikallishistoria tulee näkyväksi ja paikallisen identiteetin rakentuminen osaltaan mahdolliseksi niiden avulla. Jyväskylän asema maakuntakeskuksena näkyy siinä, että kulttuuri- ja taidelaitokset ovat maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä ja niillä on myös alueidentiteettiä ja alueen houkuttelevuutta vahvistava merkitys. Jyväskylän kulttuurifestivaalit ovat kansainvälisesti tunnettuja korkeatasoisia taidetapahtumia, joiden vetovoimaisuus perustuu alansa huippujen saamiseen esiintyjiksi. TOIMENPITEET: Verkostokaupunkiyhteistyön vahvistaminen Jyväskylän seudun kunnat toteuttavat verkostokaupunkiyhteistyötä. Seudun kirjastojen yhteistyöstä laaditaan seutukirjastoselvitys, jonka pohjalta yhteistyötä voidaan toteuttaa. Museoiden, teatterin ja orkesterin rahoitus perustunee jatkossakin lähinnä sijaintikunnan ja valtion rahoitukseen. Seudullista yhteistyötä syntyy projekteittain tai toiminnoittain, kun palvelujen tuottamisesta ja kustannusten jakamisesta syntyy yhteisymmärrys kuntien välille. Muilta osin rahoituspohjan laajentuminen toteutunee vasta kuntaliitoksissa Ammattitaiteilijoiden työskentelyedellytysten parantaminen Taide- ja kulttuurialojen työllisyysvaikutusten tukemiseksi on syytä pohtia uudenlaisia toimintatapoja. Kaupungin toimialat voivat sitoutua toiminnallaan kulttuuriin nykyistä vahvemmin käyttämällä kulttuuri- ja taidealan asiantuntemusta ja ammattitaiteilijoiden osaamista. Uudisrakentamisen ja peruskorjauksissa kaupungin tulisi noudattaa prosenttiperiaatetta. Taideteoksia tilaamalla (sävellyksiä, käsikirjoituksia tms.) tai palkkaamalla taiteilijoita luovaan työhön voidaan edistää ammattitaiteilijoiden työllisyyttä. Myös uusille tukimuodoille on syytä olla avoin. Esimerkiksi taiteilijoiden taholta on suhtauduttu alustavan myönteisesti tilaaja-tuottaja mallin kokeiluun. Yksi vaihtoehto on myös lisätä projektikohtaisia tuotantotukia. Keski-Suomen liiton ja Jykesin mahdollisuudet edistää kulttuurin taloudellisia vaikutuksia tulisi näkyä voimakkaammin. Keski-Suomen liiton rahoituksella toteutettu Luova paja ja jo päättynyt musiikkikampus -hanke ovat esimerkkejä kulttuuriyrittäjyyden edistämisestä. Kulttuurinäkökulman ottaminen huomioon päätöksenteossa edellyttää, että kullakin toimialalla on kulttuuriyhdyshenkilö, jonka tehtävänä on huolehtia kulttuuristen arvojen toteutumisesta päätöksenteossa Kulttuuri-investoinnit Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja taidelaitosten kannalta keskeiset investoinnit ovat - Konserttisalin rakentaminen niin että se täyttää akustisen musiikin soittamiseen tarvittavan tilan vaatimukset - Museoiden säilytystilat museoesineistön säilymisen turvaa miseksi - Taidemuseon vaihtuvien näyttelyiden tilat - Kaupunginkirjaston/pääkirjaston tilojen toiminnallisiin muutoksiin perustuva peruskorjaus - Teatterin peruskorjaus 17

18 kulttuuri Arviointimenetelmien luominen kulttuuri- ja taidelaitosten kehittämiseksi Työryhmä esittää, että Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan laitos käynnistää tutkimushankkeen uusien, innovatiivisten mallien löytämiseksi keskisuurten kaupunkien kulttuuripalvelujen tuotantoon. Hankkeen toteuttamiseksi perustetaan monitieteinen tutkimusryhmä ja sen tueksi alan kotimaisista kärkiasiantuntijoista koostuva ohjausryhmä. Hanke analysoi arviointimenetelmiä käyttäen selviytymisstrategioita keskisuurten kaupunkien kulttuuri- ja taidelaitosten toiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on 1) luoda metodologia tutkimuksen toteuttamiseksi, 2) koota lumipallotekniikalla tutkimuskohteet suomalaisten kaupunkien kulttuurilaitoksista, 3) toteuttaa asian-tuntijahaastattelut, dokumenttien keruu ja analysointi, 4) tehdä ehdotuksia ohjausryhmän kanssa selviytymismalleiksi tulevaisuuden kulttuurilaitoksille, 5) järjestää yhteisneuvottelu ohjausryhmän ja muutaman selviytyjän kanssa sekä 6) järjestää round table -tilaisuus. Kulttuuritoiminnan tukeminen ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa PERUSTELUT: Uudet toimintatavat ja innovatiiviset ratkaisut syntyvät usein marginaalista ja ruohonjuuritasolta. Siksi on tärkeää, että erilaisille ryhmille ja järjestöille taataan toimintaedellytykset. Kulttuurin moni-ilmeisyys on osa kulttuurikaupungin vahvuutta. Avustuspolitiikalla edistetään kaupunkikulttuurin elävöittämistä, erilaisuuden sietokykyä ja kuntalaisten osallisuutta. TOIMENPITEET: Kaupunki turvaa kulttuuripalveluja tuottavien järjestöjen ja muiden toimijoiden toimintaedellytykset avustuspolitiikallaan. Tapahtumien tuottamisessa pitkäjänteinen suunnittelu edellyttää, että taloudelliset toimintaedellytykset on turvattu. Avustuspolitiikalla tulee turvata mahdollisuudet myös uusille toimijoille ja tapahtumille Kulttuuri- ja taidekasvatuksen ja nuorisokulttuurin aseman vahvistaminen PERUSTELUT: Kulttuuri- ja taidekasvatus luo edellytyksiä täysipainoiselle elämälle ja voi estää syrjäytymistä eri ikäkausina sekä erilaisten väestöryhmien keskuudessa. Jyväskylässä on monipuolista osaamista, koulutusta ja tutkimusta taide- ja kulttuurikasvatuksen alalla. Kulttuuri- ja taidekasvatus kytkeytyy monipuolisesti eri kulttuurisisältöihin ja -palveluihin ja paikallisiin toimijoihin: lastenkulttuuriin, yliopistoon. taiteen perusopetuksen oppilaitoksiin, maahanmuuttajiin, syrjäytymisen uhkaamiin, ammattilaitoksiin ja - taiteilijoihin sekä kulttuurin harrastajiin. Kulttuuriaitta on laajentanut taidekasvatuksen vauvaikäisistä nuorisoikäisiin. Yhteistyö kulttuuri- ja taidelaitosten kanssa tekee yleisökasvatuksen mahdolliseksi ja antaa monelle lapselle ja nuorelle ensimmäisen kosketuksen taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma korostaa kulttuurin, hyvinvoinnin ja identiteetin rakentamisen yhteyttä sekä kulttuuritoimijoiden yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen kanssa. Jyväskylässä on paljon kulttuuria harrastavia nuoria. Olemassa olevat toimijat, kuten Kulttuuriklubi Siperia, tukevat omaehtoista harrastamista. Jelmu on valtakunnallisesti tunnetun Tanssisali Lutakon ylläpitäjä, joka on tärkein nuorisolle suunnattu kulttuuriareena. Runsas bänditoiminta näkyy mm. Big Boom- rockyhtyeiden katselmuksen osallistujamäärissä. TOIMENPITEET Kulttuuri- ja taidekasvatus Kulttuuri- ja taidelaitosten yhteistyötä tulee tiivistää. Yliopiston, eri oppilaitosten, kulttuuri- ja taidelaitosten ja ammattitaiteilijoiden asiantuntemuksella voidaan tehdä erinomaista kehittämistyötä. Yleisökasvatus tulee sisältyä kaikkien kulttuuri- ja taidelaitosten ohjelmaan. Luontevimmin kulttuuri- ja taidelaitosten ja taiteilijoiden yhteistyö tapahtuu Kulttuuriaitan toiminnassa. Lastenkulttuurivastaavien nimeäminen eri toimialoille varmistaisi kulttuurinäkökulman huomioonottamisen päätök-

19 strategia 4.4. senteossa. Kulttuuri- ja taidekasvatus ja kulttuuriperinnön opetus kuuluu peruskoulun opetussuunnitelmaan. Opetustoimella on peruskouluja koskeva kulttuuriohjelma. Kansalaisopistolla on ensisijainen vastuu aikuisten kulttuurija taideopetuksesta ja kulttuuri- ja taidelaitoksilla puolestaan yleisökasvatuksesta Taideperuskoulu Aktiivisuus osallistua peruskoulun puitteissa perinteiseen, taidealoittaisille ryhmille pohjaavaan taidekasvatukseen on ollut viime vuosina hiipumassa. Taideoppilaitosten verkosto sen sijaan on vahva. Työryhmä esittää taideperuskoulun perustamista, jossa taideja kulttuurikasvatus ymmärretään laaja-alaisesti ja opetussuunnitelma rakennetaan tämän mukaisesti. Festivaalit ja kansainvälinen yhteistyö Festivaalit voisivat yhteistyöllä ja verkottumisella lisätä tapahtumien markkinointia ja siten valtakunnallista näkyvyyttä. Lasten Loiskista seudullisena lastenkulttuuritapahtumana pitää kehittää ja ottaa ohjelmassa entistä enemmän huomion monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Kansainväliset yhteydet Kaupungilla on kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä ensisijaisesti festivaalien ja tapahtumien yhteydessä. Kulttuuri- ja taidelaitoksilla on omia kansainvälisiä yhteyksiä, jotka edellyttävät kaupungilta myös taloudellista sitoutumista. Paikallinen osaaminen ja kansainväliset yhteydet mahdollistaisivat nykyistä laajemmankin kansainvälisen toiminnan, jos siihen olisi taloudelliset edellytykset. Paikallisten toimijoiden kontakteilla olisi mahdollista luoda Jyväskylään esimerkiksi kansainvälinen lapsikuorofestivaali. Jyväskylällä puolestaan on edellytykset viedä omaa kulttuuriosaamistaan muualle ja sitä tapahtuukin jatkuvasti. Eniten huomiota ovat saaneet nuoret jazzmuusikot. PERUSTELUT: Festivaalit ovat tärkeä osa kaupungin kulttuuri-imagoa. Jyväskylä Kesä on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty kesäfestivaali, joka tarjoaa monipuolisen ja monitaiteisen kansainvälisesti tasoa olevan ohjelman. Kaupungin näkyvyyden, tunnettuisuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen vaatii dynaamisia kulttuuritapahtumia jatkossakin. Eri toimijatahojen arvostaminen ja yhteistyö luovat edellytyksiä kulttuurikaupungin elinvoimaisuudelle. TOIMENPITEET: Festivaalien kehittäminen Festivaalien kannalta on tärkeää rahoituksen jatkuvuus ja pitkäjänteisyys. Kansainvälisten esiintyjien saaman vaatii pitkän aikavälin suunnittelua ja sitoutumista esiintyjäkiinnityksiin vuosia etukäteen. Onnistuakseen tapahtumat tarvitsevat laajan paikallisen yhteistyöverkoston ja sitä kautta tukea myös kaupungin eri toimialoilta Kulttuuri hyvinvoinnin vahvistajana PERUSTELUT: Hyvinvointiin kuuluu aineellisen hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi myös henkinen hyvinvointi. Kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteys on osoitettu niin kansainvälisissä kuin kansallisissakin tutkimuksissa. Monitahoisen yhteyden toimiminen edellyttää monipuolista yhteistyötä. Kyse on kulttuurin, taiteen ja hyvinvointipalvelujen tuottajien resursoinnin ja yhteistyön vahvistamisen kautta saavutettavista hyödyistä. TOIMENPITEET: Kulttuurin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä on syytä vahvistaa. Toiminta voidaan rakentaa julkisten toimijoiden lisäksi järjestöjen ja kulttuuriyrittäjien toiminnan pohjalta. Kulttuuri ja terveys- työryhmän ehdotus ja lastenkulttuuripoliittinen ohjelma tuovat molemmat esiin tutkimuksiin perustuvan väitteen kulttuurin ja terveyden yhteydestä. Kulttuuritoimintaan osallistuminen tarjoaa asukkaille mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vahvistaa osallisuutta. 19

20 kulttuuri 4.6. Kulttuurin saavutettavuuden parantaminen PERUSTELUT: Kulttuurin on oltava kaikkien asukkaiden saavutettavissa. Eri ryhmät ja alueet on otettava huomioon kulttuuritarjonnasta päätettäessä sen lisäksi että kaikille tulee turvata esteetön pääsy kulttuuripalvelujen käyttäjinä. Kulttuuripalvelut tulee ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa. Kulttuuripalveluja tulee tarjota alueellisesti kattavasti ja myös lähipalveluina. Jyväskylässä on toteutettu hyvin tuloksin kaupunginosissa kulttuuritapahtumia (Kuokkala, Kypärämäki) ja paikallista yhteisöllisyyttä tukevia projekteja. Nämä ovat parhaimmillaan auttaneet nostamaan aktiivisuuden sille tasolle, että kaupungin suora tuki on tullut tarpeettomaksi. vaikutuksia, vaan että on syytä kehittää keinoja joilla niitä arvioidaan. TOIMENPITEET: Työryhmä esittää, että selvitetään mahdollisuudet kulttuuristen vaikutusten määrittämiseksi kaupunkitasolla. Kyseessä olisi pilottihanke, jolla on laajempaa merkitystä. Tavoitteena on oltava metodologian ja käytäntöjen selvittäminen (olemassa olevaa mallia ei ole) parhaan mahdollisen tavan löytämiseksi kulttuuristen vaikutusten selvittämiseksi kaupungin hankkeissa. Asia vertautuu ympäristövaikutusten selvittämiseen tai sosiaalisten vaikutusten arviointiin eri hankkeiden yhteydessä. TOIMENPITEET: Kaupunginosittaiset paikallisten toimijoiden yhteistyöllä ja kaupungin tuella toteutettavat kehittämissuunnitelmat takaavat parhaiten paikallisiin tarpeisiin perustuvan kehittämisen. Tällaisen yhteistyön tuloksena voi syntyä alueellisia kulttuuri- ja taidetapahtumia ilman että taloudellista tukea merkittävästi lisätään. Alueilla olevien julkisten tilojen(lähikirjastot, päiväkodit, koulut, asukas- ja nuorisotilat, päiväkeskukset) moninaiskäyttö antaa mahdollisuuden nykyistä monipuolisempaan toimintaan ja kulttuuritarjontaan. Asukasyhdistyksillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla on toteutuksessa keskeinen merkitys Kulttuuristen vaikutusten selvittäminen PERUSTELUT: Kulttuuriin liitetään varsin moninaisia merkityksiä ja toiveita osana kaupunkialueiden kehittämistä. Ongelmaksi on muodostunut kulttuurin käsitteen laajuus ja vaikutusten usein latentti, syvävaikutteinen ja hitaasti ilmenevä luonne, jota on vaikea kartoittaa. Ristiriita päätösten tueksi osoitettavien suorien, mitattavien vaikutusten kaipuun ja kulttuuristen vaikutusten luonteen välillä on ilmeinen. Tämä ei tarkoita, että kulttuurilla ei olisi Mikko Kalavainen 20

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Aluehallinto käännekohdassaseminaari 10.9.2014 Ari Saarinen Korkeakouluneuvos OKM miksi olemme? Hallinnonalan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustasta

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä. Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 Kulttuurilautakunta 28.9.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KULTTUURIPALVELUIDEN SUUNNITTELUN LÄHTÖ- 3 KOHTIA 3. UUDENKAUPUNGIN

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3.

1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3. 1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3. Oulun oopperan tulevaisuus 4 4. Oulun oopperan uusi toimintamalli 4 4.1. Tuottajuuden

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Porin kaupungin kulttuuritoimen pitkän aikavälin palveluohjelma

Porin kaupungin kulttuuritoimen pitkän aikavälin palveluohjelma KULTTUURI 2020 Porin kaupungin kulttuuritoimen pitkän aikavälin palveluohjelma Hyväksytty Porin kaupungin kulttuurilautakunnan kokouksessa 14.5.2014, 74 Toiminta-ajatus Kulttuuri on Porissa kunnallinen

Lisätiedot

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014:

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: EHDOTUS LASTENKULTTUURIPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle Helsingissä 14.2.2014,

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut ja niiden hallinto kuntaliitoksessa. Sampo Purontaus Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut 2012

Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut ja niiden hallinto kuntaliitoksessa. Sampo Purontaus Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut 2012 Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut ja niiden hallinto kuntaliitoksessa Sampo Purontaus Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut 2012 KOKKOLA VUOSINA 2008-2012 Kuntaliitos Kokkola-Kälviä-Lohtaja-Ullava 1.1.2009

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA

KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Kärjet liikkeelle aluekehittämisen ajankohtaispäivät KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Nikke Isomöttönen, intendentti Mikkelin kaupunginorkesteri 23.11.2015 KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8. LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.2014 Esityksen runko 1. Valtakunnalliset nuorisokeskukset ja Suomen

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma valmisteilla

Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma valmisteilla Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma valmisteilla Kulttuuritutka, Jyväskylä 15.2.2013 erikoissuunnittelija Maria Merikanto Lasten ja nuorten maailma Koti, perhe, omaiset ja muut läheiset, perheen ystävät

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 Pitelet käsissäsi HPK-Juniorijääkiekon strategiaa kausille 2012-2015. Strategian luomisessa olemme pitäneet mielessä nimenomaan, miten seuramme voi kehittyä vastaamaan

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen TAVOITTEET Minkälaisia kokemuksia itäsuomalaisilla kulttuuritoimijoilla ja luovien alojen yrityksillä on

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot