HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA VP4 RAKENNUSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 265 RAKENNUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO KAUPUNGINHALLITUKSELLE HELSINGIN JA UUDENMAAN NÄKÖVAMMAISET RY:N KUNNALLISALOITTEESTA JALKAKÄYTÄVILLE SIJOITETUISTA MAINOSLAITTEISTA HEL LAUSUNTO antaa kaupunginhallitukselle Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n (HUN ry) kunnallisaloitteesta seuraavan lausunnon. Aloitteessa esitetään jalkakäytäville sijoitettavien mainostelineiden kieltämistä Helsingin kaupungin keskustassa vyöhykkeellä 1 ja kauppakeskusten katetuilla torialueilla ja kävelyreiteillä. Mainostelineillä HUN ry tarkoittaa siirrettäviä, irrallisia standeja, joita myös kutsutaan A-standeiksi. Mainostelineitä on kuitenkin monenkokoisia ja mallisia. Vyöhykkeellä 1 viitataan rakentamistapaohjeessa Ulkomainoslaitteet, sijoittamisperiaatteet esitettyyn ulkomainoslaitteiden vyöhykejakoon. Vyöhyke I käsittää ohjeessa kantakaupungin keskeiset osat. Standiasiaa on viime vuosina käsitelty rakennuslautakunnassa useasti. Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n vastaavansisältöinen esitys kieltää A-mainostelineet kaupungin ykkösvyöhykkeellä oli esillä rakennuslautakunnassa Silloin rakennuslautakunta ei täyskieltoa kannattanut. Sen sijaan lautakunta esitti perustettavaksi laajapohjaisen työryhmän, joka ottaisi kantaa yleisesti keskeisillä jalankulkuväylillä ja aluekeskuksissa oleviin, kulkua haittaaviin erilaisiin esteisiin. Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä merkitä mainoslaitetyöryhmän loppuraportin tiedoksi sekä todeta työryhmän työn päättyneeksi. Samalla kaupunginjohtaja päätti kehottaa rakennusvalvontavirastoa päivittämään yhteistyössä rakennusviraston kanssa standien sijoittamista koskevan rakentamistapaohjeen mennessä. Kaupunginjohtajan kehotuksen mukaisesti rakennuslautakunnalle esiteltiin siirrettäviä mainostelineitä koskevat uudet sijoittamisperiaatteet. Uusissa ohjeissa esitettiin kielto sijoittaa talvisin lumiseen aikaan standit kadulle kokonaan. Silloin kun standi halutaan sijoittaa ohjeistuksesta poiketen, tuli esityksen mukaan sijoittamiselle hankkia rakennusviraston lupa. Esteettömyyden erikoistason alueilla (liikekeskusta, kävelykadut, terveysasemien ja palvelutalojen ympäristöt) esitettiin standien

2 käyttö kokonaan kiellettäväksi. Nykyisessä, vuodelta 2001 olevassa ohjeessa standien sijoittaminen on kielletty lähinnä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa ympäristöissä, kuten Senaatintorilla sitä rajaavine katuineen, Esplanadin puistossa sitä rajaavine katuineen, eräiden julkisten rakennusten ympäristössä ja kirkollisilla alueilla. Talvella 2012 käynnistynyt kadunpitomääräysten laatimistyö on kesken. Näihin määräyksiin on mahdollista ottaa myös A-standeja koskevia asioita. Kadunpitomääräykset on tarkoitus viedä valtuuston hyväksyttäväksi. Kadunpitomääräysten laatimista esitettiin kaupungin johtajan asettaman kadunpitotyöryhmän päivätyssä loppuraportissa. Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä asettaa kaupunkitilaohjetyöryhmän. Ryhmän tehtävänä on laatia ohjeet yleisten alueiden suunnittelussa sekä kaupunkiympäristön laadun- ja kustannushallinnassa työvälineenä käytettävistä periaatteista. Laadittavan kaupunkitilaohjeen avulla Helsingin ilmettä ja identiteettiä vahvistetaan kustannustehokkaammin. Työryhmä laatii loppuraportin vuoden 2014 loppuun mennessä. Katujen kunnossapidon valvonta, joka aikaisemmin kuului suoraan lain perusteella rakennusvalvonnalle, siirrettiin vuoden 2013 alusta johtosääntömuutoksilla kokonaisuudessaan rakennustoimelle (HKR:lle). Samalla rakennusvalvonnan tehtävistä poistettiin maankäyttö- ja rakennuslain 167 :n 2 momentin mukainen julkista ulkotilaa koskeva valvontatehtävä, joka siirrettiin rakennustoimelle. Rakennusvalvonta ei vuoden 2013 alusta lukien ole enää se viranomainen, joka valvoo esimerkiksi kevyen liikenteen väylien liikkumisesteettömyyttä. toteaa, että standien kieltäminen ykkösvyöhykkeellä on mahdollista tehdä rakentamistapaohjetta muuttamalla. Muutos olisi huomattava ja siitä tulisi kuulla, vammaisjärjestöjen lisäksi Helsingin seudun kauppakamaria, Helsingin City Markkinointia ja Kiinteistöliitto Uusimaata. Muutoksen valmistelu tulisi tehdä yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Katujen kunnossapidon, viihtyisyyden ja esteettömyyden valvonta kuuluu johtosääntömuutosten seurauksena rakennusvirastolle. puoltaa tehtyä kunnallisaloitetta osittain. Vyöhyke I on laaja ulottuen merenrannasta etelästä pohjoiseen suunnilleen linjalle Teollisuuskatu Nordenskiöldinkatu. Lännessä vyöhyke katkaisee Lapinlahden ja Lauttasaaren sillat, idässä Kulosaaren sillan.

3 katsoo, että A-mainostelineiden kielto voisi koskea niemen ydinliikekeskustaa, jolloin rajana olisivat etelässä Tehtaankatu, pohjoisessa Pitkäsilta, lännessä Fredrikinkatu ja idässä Unioninkatu. Lisäksi kielto koskisi nykyiseen tapaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ympäristöjä sekä vyöhykejaosta riippumatta aina esteettömyyden erikoistason alueita (kauppakeskukset, kävelykadut, terveysasemien ja palvelutalojen ympäristöt). Lumiseen aikaan standien sijoittaminen katualueelle olisi kiellettyä kokonaan. ESITTELIJÄ Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry on tehnyt kunnallisaloitteen ( ), joka kuuluu seuraavasti: Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry PL 06, IIRIS Helsingin kaupunginhallitus Kunnallisaloite mainostelineiden kieltämiseksi Helsingissä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN ry) esittää mainostelineiden kieltämistä Helsingin kaupungin keskustassa vyöhykkeellä 1 ja kauppakeskusten katetuilla torialueilla ja kävelyreiteillä. Asiasta on tehty useita esityksiä kaupunginhallitukselle vuosien kuluessa. Kaupungin hallintokunnat ovat käsitelleet mainostelineiden kieltoa yleisten töiden, kiinteistö- ja rakennuslautakunnissa. Kaupunginjohtajan nimeämä ulkomainostyöryhmä on käsitellyt asiaa vuonna 2011 ja saanut HUN ry:n esityksen asiasta. Korkein hallinto-oikeus on tehnyt linjapäätöksen koskien mainostelineiden kieltämistä. Useissa kaupungeissa, kuten Tampereella ja Hämeenlinnassa, on linjattu mainostelinekielto kaupungin keskustaan ja isoihin kauppakeskuksiin. Helsingissä on 8800 näkövammaista henkilöä eli 1,6% helsinkiläisistä. Jalkakäytävillä seisovien mainoslaitteiden havaitseminen 10 asteen putkinäöllä tai muun näkökenttäpuutoksen vuoksi on vaikeaa. Näkövammaisuus aiheuttaa vaikeuksia liikkumisessa, tasapainossa ja etäisyyden arvioinnissa. Yli puolet näkövammaisesta on ikääntyneitä. Kaikki näkövammaiset eivät käytä valkoista keppiä. Näkövammaiset yrittävät selviytyä omatoimisesti liikkumisessaan kaupungilla. Jalkakäytäville sijoitetut mainoslaitteet ovat esteenä vaikeasti heikkonäköisille, sokeille ja opaskoiran kanssa kulkeville. Telineisiin törmätään, vaatteet jäävät niihin kiinni ja ne kaatuvat helposti eteen. Jalkakäytävillä ei ole tarpeeksi tilaa. Kun kaupan avonaisen oven edessä on auto ja mainosteline, niin näkövammainen ei pysty hahmottamaan turvallista ohikulkureittiä, vaan ohjautuu helposti ajoradalle. Talvisin vai-

4 keutta lisäävät lumivallit jalkakäytävän reunassa. Liikkuminen erityisesti keskustassa ja kauppakeskuksissa on vaikeaa, koska mainostelineiden viidakko on valtava. Telineviidakko haittaa myös lastenvaunujen kanssa liikkuvia tai pyörätuolia käyttäviä kansalaisia. Helsinki on sitoutunut olemaan esteetön kaupunki. Helsingissä Kunnioittavasti Timo Lehtonen, puheenjohtaja Nykyinen siirrettävien mainostelineiden eli standien sijoittamisperiaatteita koskeva ohje on hyväksytty rakennuslautakunnan toimesta Ohjeeseen on sen jälkeen tehty lainsäädäntömuutoksista johtuvia tarkistuksia. Lausunnon määräaika on Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle. PÄÄTÖS muutti päätösehdotusta puheenjohtaja Koskisen aloitteesta lisäämällä lauseeseen: Muutos olisi huomattava ja siitä tulisi kuulla, vammaisjärjestöjen lisäksi Helsingin seudun kauppakamaria, Helsingin City Markkinointia ja Kiinteistöliitto Uusimaata kohdan Helsingin Yrittäjät ry. Edelleen lautakunta päätti varapuheenjohtaja Paalimäen aloitteesta lisätä lauseeseen sanan vammaisjärjestöjen tilalle Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n ja Kynnys ry:n. Muutosten jälkeen lause kuuluu: Muutos olisi huomattava ja siitä tulisi kuulla, Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n ja Kynnys ry:n lisäksi Helsingin seudun kauppakamaria, Helsingin City Markkinointia, Kiinteistöliitto Uusimaata sekä Helsingin Yrittäjät ry:tä. Edelleen rakennuslautakunta muutti päätösehdotusta varapuheenjohtaja Paalimäen aloitteesta muuttamalla lauseen: akennuslautakunta katsoo että -mainostelineiden kielto voisi koskea niemen ydinliikekeskustaa jolloin rajana olisivat etelässä Tehtaankatu, pohjoisessa Pitkäsilta, lännessä redrikinkatu ja idässä Unioninkatu. muotoon: akennuslautakunta katsoo että -mainostelineiden kielto voisi koskea niemen ydinliikekeskustaa, jolloin rajana olisivat etelässä ehtaankatu ohjoisessa itkäsilta lännessä Albertinkatu ja idässä ohjoisranta.

5 Edelleen rakennuslautakunta muutti päätösehdotusta lisäämällä viimeisen ka aleen toiseksi viimeiseksi lauseeksi: Esitetyllä kieltoalueella tulee ottaa huomioon korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä (KHO / Dnro 1441/1/11) esitetyt eriaatteet. siten että ka aleen viimeinen lause: Lumiseen aikaan standien sijoittaminen katualueelle olisi kiellettyä kokonaan. siirretään omaksi ka aleeksi ala uolelle. Edelleen rakennuslautakunta muutti päätösehdotusta varajäsen Warinowskin aloitteesta lisäämällä viimeiseksi kappaleeksi: Suurin ongelma nykytilanteessa on että olemassa olevaa - standeja koskevaa ohjeistusta ei tunneta yrittäjien keskuudessa eikä sen noudattamista valvota. katsoo, että ensisijaisesti nämä kaksi asiaa tulee korjata ennen kuin standien täyskieltoa harkitaan. hyväksyi muutetun päätösehdotuksen.