SUUNNITTELUOHJE. Kyyjärven kunta Honkalehdontie Kyyjärvi HUOMIOITAVAA ARKKITEHTI- JA RAKENNESUUNNITTELUSSA

Transkriptio

1 Kyyjärven kunta Honkalehdontie Kyyjärvi SUUNNITTELUOHJE HUOMIOITAVAA ARKKITEHTI- JA RAKENNESUUNNITTELUSSA YLEISTÄ Nämä ohjeet on laadittu Kyyjärven kunnan teknisen osaston toimesta. Ohjeiden tarkoituksena on selkeyttää sekä kunnan omalle henkilöstölle että ulkopuolisille palveluntuottajille millä periaatteilla ja minkälaisin vaatimuksin teknisen osaston suunnittelu- ja rakennuttamistyöt tehdään. Ohjeissa on kuvattu tavoitteellisia suunnitteluratkaisuja. Ohjeet koskevat kaikkia Kyyjärven kunnan julkisia rakennuksia, ja ne käsittävät sekä uudisrakentamisen että peruskorjauksen. Näiden ohjeiden lisäksi rakennushankkeissa tulee noudattaa olemassa olevia viranomaismääräyksiä ja ohjeistuksia sekä hyvän rakentamistavan periaatteita. Mikäli laadituista ohjeista on teknisistä ja/tai taloudellisista syistä tarvetta poiketa, on asiasta sovittava hankkeen rakennuttajan kanssa suunnittelukokouksessa. Poikkeaminen perusteluineen kirjataan suunnittelukokouspöytäkirjaan. 1. YLEISET LINJAUKSET Rakennushankkeiden kokonaistoteutuksessa on mietittävä hanketta koko elinkaaren ajalta, löydettävä kokonaistaloudellisesti edullinen ja kestävä ratkaisu ja tarkasteltava aina myös vaihtoehtojen hyöty- ja kustannusvaikutuksia koko hankkeen elinkaaren aikana. Suunnittelussa on otettava aina huomioon tilojen ja laitteiden toiminnallinen tarkoituksen mukaisuus, turvallisuus, helppokäyttöisyys, huolettavuus ja muuntojoustavuus. Peruskorjaushankkeiden suunnittelun käynnistyessä suunnittelijan tulee arvioida käytettävien lähtötietojen riittävyys, ja tarvittaessa pyytää tilaajalta täydentäviä kartoituksia ja tutkimuksia. Suunnittelutyön tulee edetä asetetussa suunnitteluaikataulussa. Aikataulussa pysyminen osoitetaan piirustusluettelon mukaisilla piirustuksilla noudattaen suunnittelukokouksessa päätettyjä välitavoitteita. Rakennushankkeen suunnittelussa pääsuunnittelijan/pääsuunnittelijoiden on kiinnitettävä erityistä huomiota arkkitehti- ja rakennesuunnittelun sekä talotekniikan suunnittelun yhteensovittamiseen sekä suunnitelmien ristiriidattomuuteen ja virheettömyyteen. Oman alansa suunnittelija suorittaa suunnitelmakatsauksen ennen kohteen laskentaa. Suunnittelijoiden tulee esittää suunnittelukokouksessa oman alansa rakennusta koskevat käyttöikämitoitukset (rakenteet, talotekniikka) 2. ENERGIATEHOKKUUTEEN PANOSTAMINEN Rakennussuunnittelussa on aina otettava huomioon energiatehokkuus. Uudisrakennukset suunnitellaan energiatehokkuusluokkaan A. Peruskorjattavat rakennukset suunnitellaan siten, että niiden energiatehokkuusluokka on peruskorjauksen jälkeen on vähintään D-luokkaa. Mikäli kohtuullisin toimenpitein ja kustannuksin on mahdollista saavuttaa D-luokkaa korkeampi energialuokka, suunnitellaan rakennus sen energialuokan vaatimukset täyttäväksi. Erityistapauksissa ja perustelluista syistä voidaan poiketa energialuokkavaatimuksista. Poikkeavia syitä voivat olla esimerkiksi erityisen vanhat rakennukset, suojellut rakennukset tai rakenteiltaan erityisen ongelmalliset rakennukset. Poikkeamisesta on aina sovittava hankkeen rakennuttajan kanssa tai suunnittelukokouksessa. Poikkeaminen perusteluineen kirjataan suunnittelukokousmuistioon. Rakennuksen tulee olla kompakti ja muodoltaan yksinkertainen 1

2 Mikäli kyseessä on rakennusryhmä, varustetaan kukin rakennus omalla kulutuksen mittauksella (sähkö, lämpö, vesi). Lisäksi rakennussuunnittelussa tulee huomioida valmius alamittauksien myöhempään toteuttamiseen. Jos rakennuksen osassa tai tilaryhmässä tarvitaan sähkö ja(tai) veden erillismittausta sovitaan siitä suunnittelukokouksessa tapauskohtaisesti ja kirjataan päätös suunnittelukokouspöytäkirjaan. Auringosta aiheutuvan haitallisen säteilylämmön vaikutukset torjutaan ensisijaisesti rakennusteknisillä suunnitteluratkaisuilla (tilojen suuntaus, aukotus, räystäät, aurinkosuojakalvot, ulkopuoliset kaihtimet, istutukset ym.) Suunnittelijan tulee esittää lähinnä edullisin lämmöntuotantotapa. Eri lämmitysmuodot (esim. öljy-, maalämpö-, pelletti-, ilmalämpö-, sähkölämmitys jne. tai yhdistelmä) tulee tarkastella elinkaarikustannuksen mukaan laskettuna edullisuusvertailuna, huomioiden mahdolliset energiainvestointituet Edullisuusvertailulaskelma tehdään nykyarvolaskelmana, ja siinä on huomioitava kaikki kustannukset (ml. tilakustannus, huollot, uusimistarpeet ym.) Tilojen ja piha-alueiden valaistuksen suunnittelussa (sijoitus, valaisintyypit ym.) on erityistä huomiota kiinnitettävä suunnitteluratkaisun energiatehokkuuteen Ilmanvaihtojärjestelmää ja sen ohjausta suunniteltaessa on otettava huomioon kaikki rakennuksen tai sen tilaryhmien käyttöajat ja käyttötavat. Ilmanvaihto on oltava säädettävissä kunkin käyttötilanteen edellyttämän todellisen ilmanvaihtotarpeen mukaiseksi. Suunnittelun yhteydessä selvitetään aina energia-avustuksen sekä muiden vastaavien avustusten saantimahdollisuus. Avustuksen hakee rakennuttajaorganisaatio. Rakennusten energiatehokkuuden suunnittelussa ja energiatehokkaassa rakentamisessa ja käytössä on aina erityisesti kiinnitettävä huomiota rakennuksen rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan niin, etteivät toimenpiteet huononna rakennuksen sisäilmastoa tai vaaranna rakenteiden toimintaa. Lisäksi varmistettava, että rakenteet sekä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä muodostavat toimivan kokonaisuuden. 3. LAATU- JA TURVALLISUUSVAATIMUKSET Yleiset puhtaustasot: Sisäilmasto Tavanomaisten toimisto-, päiväkoti-, koulu- yms. rakennusten sisäilmaston laatuluokka on S2, mikä tulee saavuttaa rakenteellisella suunnittelulla, siten ettei perustilojen koneellista jäähdytystä välttämättä rakenneta. Rakennustyöt Rakennuskohteiden puhtausluokan laatutaso on P1 (rakennustyöt, LVI-järjestelmät). Vaadittavat tasot määritetään ensimmäisessä suunnittelukokouksessa kohdekohtaisesti. Rakennusmateriaalit Rakennusmateriaalien päästöluokan laatutaso on M1. Yleiset laatutasot vahvistetaan suunnittelukokouksissa ja perustelut sovitulle laatutasolle kirjataan suunnittelukokouspöytäkirjaan. Suunnitteluratkaisujen valintaperusteena on kokonaistaloudellisuus; investointi-, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä kiinteistön arvon säilyminen. Suunnittelu toteutettava niin, että rakennuksen arvon säilyttäminen ei edellytä poikkeuksellisia ylläpito- tai siivoustoimenpiteitä. Suunnittelulla ohjataan myös laitteiden valintaa niin, että laitteet ovat energiatehokkaita sekä helposti käytettäviä ja huollettavia. Rakennushankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä rakennusaikaiseen että tilojen käytönaikaiseen turvallisuuteen. Suunnittelijoiden tulee huomioida oman alansa työturvallisuustehtävät. Rakennesuunnittelija voi hyödyntää esimerkiksi SKOL: ohjetta Rakennesuunnittelijan työturvallisuustehtävät. Urakoitsijan tulee antaa kaikille koneille ja laitteille vähintään YSE:n mukainen kahden vuoden takuu. Takuuajan huollot tulee sisällyttää urakoihin. Suunnittelija on velvollinen osallistumaan toimivuustarkastukseen 6 kk urakkakohteen valmistumisesta. Suunnittelijoiden tulee mahdollistaa esteetön liikkuminen sekä kaikissa peruskorjattavissa kohteissa että uudisrakennuksissa. 2

3 4. RAKENNUKSEN SIJOITUS Rakennus tulee sijoittaa tontille niin, että sinne voidaan suunnitella riittävän väljät ja selkeät huoltoväylät ja pelastustiet. Huoltoväylät on suunniteltava siten, että ylläpidon työkoneet pystyvät liikkumaan tontilla ongelmitta. Tontille tulee varata tilaa tontin oman aurauslumen läjitykseen. Lumenläjityspaikat on osoitettava suunnitelmissa. Pihat suunnitellaan siten, että lumenpoisto ja puhtaanapito voidaan tehdä mahdollisimman suurelta osin konetyönä. Hulevesien poisjohtamiseen, myös ympäristön hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pysäköintipaikkojen määrä on suunniteltava rakennuksen käyttötarkoituksen mukaiseksi. Tontin pysäköintipaikat on sijoitettava siten, että ne liittyvät joustavasti tontin ulkopuolella olevaa katuverkkoon. Pysäköintipaikkojen suunnittelussa on otettava huomioon rakennuksen kaikki käyttötilanteet. 5. PIHA-, PYSÄKÖINTI JA ISTUSTUSALUEIDEN SUUNNITTELU Rakennuksen vierustäyttö on suunniteltava voimassa olevan RakMk C2 mukaisesti. Rakenne- ja pintakerrosten suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon myös ennakoitavissa olevat poikkeavat liikennekuormat. Häiriintyvillä maapohjilla on käytettävä aina rakennekerroksen alla suodatinkangasta. Suunnitelma-asiakirjoissa on aina määriteltävä täyttöjen tiiveysvaatimukset. Piha- ja pysäköintialueet on viemäröitävä. Myös avo-ojia voidaan tapauskohtaisesti käyttää pintavesien poistoon. Sadevesikaivot on sijoitettava riittävän tiheään ja suunniteltava ja rakennettava niin, etteivät ne pääse jäätymään. Pohjamaan routimisen vähentämiseksi käytetään vähän vettä läpäiseviä päällysteitä. Reunuskiviä käytettäessä niiden tulee olla raskaita ja upotettavia. Liimatut kivet irtoavat lumenpoiston yhteydessä. Istutuksia ei saa sijoittaa seinänvierelle. Istutuksia kasteltaessa kastuvat myös perusmuurirakenteet ja kasvien juuret täyttävät salaojat. Marjakasvit eivät ole suositeltavia. Puut sijoitetaan riittävän kauas rakennuksesta (huomioitava puiden tuleva koko). Liian lähelle istutettujen puiden juuret tukkivat salaojat ja voivat vaurioitta myös perustuksia. Lehdet ja neulaset tukkivat kattokaivot, räystäskourut ja syöksytorvet. Koulujen- ja päiväkotien piha-alueiden suunnittelussa on noudatettava julkisia leikkipaikkoja koskevia turvallisuusnormeja SFS-EN 1176 ja SFS-EN PERUSTUKSET, PERUSMUURIT JA ULKOPUOLISET RAKENTEET Rakennuksen perustukset suunnitellaan aina pohjatutkimuksen ja pohjatutkijan antamien ohjeiden mukaisesti. Perusvedet poistetaan aina salaojittamalla, korjaushankkeissa tutkitaan onko rakennus salaojitettu ja toimivatko salaojat. Suunnitelmissa on annettava yksityiskohtaiset ohjeet salaojista, salaojakaivoista, salaojituksen asennustavasta ja perusmuurin vierustäytöstä. Perusmuurin vierustäyttö määrätään tehtäväksi salaojasepelillä Routaeristeet eivät saa olla kosteutta sitovia eikä niiden lämmöneristävyys saa eristeen kastuessa olennaisesti heiketä. Suunnitelmissa tulee antaa ohjeet perusmuurien ja maanvastaisten seinien kosteus- ja lämpöeristyksestä. Suunnittelussa on otettava huomioon koko rakenteen rakennusfysikaalinen toiminta. Kylmien rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakenteen pakkasenkestävyyteen Kylmiä betonirakenteita ei yleensä pinnoiteta. Jos pinnoitus syystä tai toisesta tarvitaan, on pinnoitteen valinnassa kiinnitettävä erityistä huomiota pinnoitteen kosteuden ja vesihöyryn läpäisevyyteen. 3

4 7. MAANVARAISET JA KANTAVAT ALAPOHJAT Suunnitelmissa määrätään, että laatan alle tehtävä salaojituskerros tehdään salaojasepelistä. Routaeristeet eivät saa olla kosteutta sitovia eikä niiden lämmöneristävyys saa eristeen kastuessa olennaisesti heiketä. Maanvaraisten lattioiden alle suunnitellaan radon-tuuletusputkisto ja siihen liittyvä poistojärjestelmä. Suunnitelmissa tulee antaa yksityiskohtaiset ohjeet myös pystyrakenteiden ja alapohjan liittymistä. Kantavan alapohjan alle on suunniteltava riittävän tilava ryömintätila, joka tuuletetaan koneellisesti. Korvausilma-aukot suunnitellaan riittävästi maanpinnan yläpuolelle tai käytetään kuumasinkittyjä teräsputkia. Puurakenteet suunnitellaan riittävästi irti maapohjasta (ryömintätilan korkeus). Maanvaraisen laatan ja seinärakenteiden välisen sauman tiivistys on suunniteltava ja rakennettava huolellisesti. 8. RUNKO- JA VESIKATTORAKENTEET Suunnitelmissa on annettava riittävää yksityiskohtaiset ohjeet rakennusvaipan tiivistämisestä. Yläpohjan puhallettavista lämpöeristeistä annetuissa ohjeissa on huolehdittava siitä, että painumisen jälkeenkin eristepaksuus on lämpöeristevaatimusten mukainen. Laitteiden ja järjestelmien huoltoreitit ja rakenteet on esitettävä suunnitelmissa. Reitit on suunniteltava myös ullakolle ja yläpohjan onteloihin siten, että huolto voidaan tehdä esteettömästi Rakennuksen ulkovaipan ja sisäpuolisten osastoivien rakenteiden lävistykset ja niiden tiivistystapa on esitettävä yksityiskohtaisesti suunnitelmissa. Ullakoille ja yläpohjan onteloihin on suunniteltava riittävä tuuletus. Väliseinärakenteiden ylä- ja välipohjaliittymiä suunniteltaessa on otettava huomioon ylä- ja välipohjien kuormitusmuutoksista johtuvat taipumien muutokset Lasikatteet ovat riskirakenteita. Niitä suunniteltaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä rakenteiden yksityiskohtien suunnitteluun ja ohjeisiin kokonaisuuden huolellisesta rakennusaikaisesta toteutuksesta (asennus ja tiivistys). 9. IKKUNAT 10. OVET Uusien ikkunoiden ulkopintamateriaaliksi tulee yleensä valita vähän huoltoa tarvitseva materiaali esim. kova-anodisoitu tai polttomaalattu alumiini. Ikkunoiden vesipellit on kallistettava vähintään 1:3 ulospäin. Ikkunan karmin ja seinärakenteen väli tilkitään pehmeällä eristeellä, esim. mineraalivillalla tai (uretaanivaahdolla). Karmit kiinnitetään karmiruuveilla. Karmin ja seinärakenteen liittymä tiivistetään sisäpuolelta elastisella saumamassalla. Kattoikkunat ovat riskirakenteita. Niitä suunniteltaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä rakenteiden yksityiskohtien suunnitteluun ja ohjeisiin kokonaisuuden huolellisesta rakennusaikaisesta toteutuksesta (asennus ja tiivistys). Ikkunoiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota ikkunan u-arvoon lisäksi myös g-arvoon. G- arvo on otettava huomioon etenkin aurinkojulkisivuilla. Nauhaikkunoita suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ikkunoiden välisten umpiosien rakenteiden suunnitteluun. Ovien materiaali ja rakenne on valittava käyttötavan mukaan Märkiin tiloihin suunnitellaan vain märäntilan ovia. Myös oven rungon on oltava kosteudenkestävä. Vältä automaattisilla aukaisulaitteilla ja kääntöovikoneistoilla varustettujen ovien suunnittelua vilkkaasti liikennöidyille kulkureiteille. Jos tarvitset automaattisesti avautuvia ovia, ovat liukuoviautomatiikalla varustetut ovet toiminnallisesti luotettavimpia. Tekniseltä osastolta on pyydettävä ohjeet lukitusjärjestelmien ja sähkölukituksen valinnasta. 4

5 Oviin on valittava oikean kokoiset ovipumput. Valinnassa otetaan huomioon mm. oven paino ja käyttö. 11. VÄLISEINÄRAKENTEET Märkien ja kosteiden tilojen väliseinät tulee yleensä suunnitella kivirakenteisiksi. Poikkeustapauksessa voidaan kostean tai märän tilan seinä suunnitella tehtäväksi levyrakenteisena. Rakennuslevyn on siinä tapauksessa oltava erityisesti siihen tarkoitukseen valmistettua. Seinien kosteus- tai vesieristys suunnitellaan voimassa olevien rakennusmääräysten mukaiseksi. Seinärakenteita suunniteltaessa on varmistuttava siitä, että seinillä, käytetyillä tasoitteilla ja pintaverhouksilla on käyttötarkoitukseen riittävä mekaaninen kestävyys. Suihkutilojen kevyet jakoseinät tehdään täyslaminaatista tai lasista (karkaistu/laminoitu). Taitto-ovissa on käytettävä pvc-saranoita 12. KAITEET, HOITOTASOT JA SILLAT VESIKATOLLA Teräsrakenteiden on aina oltava vähintään kuumasinkittyjä. Puurakenteiden on oltava painekyllästettyä tai lämpökäsiteltyä puuta. Kiinnityksiä ei saa viedä vesikaton läpi. Lumen kertyminen ja poisto on suunnittelussa otettava huomioon. 13. PINTARAKENTEET 13.1 Vesikate Konesaumatun peltikaton saumoissa on aina käytettävä saumakittiä Räystäille on suunniteltava tuulenohjauslevyt ja oikein mitoitetut riittävän isot myrskypellit. Ylösnostot on suunniteltava riittävän korkeiksi. Pystykourujen suunnittelua konesaumattuihin peltikattojen tulee välttää, koska sulamisvesi talvisin padottuu kouruihin ja voi aiheuttaa katon saumojen vuotamista. Sisäpuolisella vedenpoistolla varustettujen kermikatteiden kaltevuuden kattokaivoihin päin on oltava riittävä (min. 1:40). Kermeinä käytetään kumibitumikermejä ja ne suojataan tarvittaessa singelikerroksella Peltikatot varustetaan kondenssisuojatulla aluskatteella, tiilikatot kermialuskatteella. Asennus, lävistykset ja kaikki yksityiskohdat suunnitellaan valmistajan ohjeiden mukaisiksi. Räystäskouruiksi tulisi suunnitelmissa määrätä kouruja, jotka ovat pohjanmuodoltaan puolipyöreitä ja ulkopuolisilla kannakkeilla ripustettuja. Muoto edesauttaa kourun puhdistumista sateella. Kattovedet on aina johdettava putkella sadevesiviemäriin syöksytorvea käyttäen Sisäpuolen pintarakenteet Kosteat ja märät tilat laatoitetaan betoni-, tiili- tai siporex-alustalle. Rakenteiden lävistykset ja niiden tiivistystapa on esitettävä yksityiskohtaisesti suunnitelmissa. Yksityiskohtien suunnittelussa on otettava huomioon alustan muodonmuutokset, esimerkiksi betonin kuivumiskutistuminen. Pintarakenteita valittaessa on varmistuttava siitä, että käytettävillä pinnoitteilla ja niiden kiinnitystarvikkeilla on käyttötarkoitukseen riittävä mekaaninen kestävyys. Kellarikerroksen seinä- ja kattopintojen sekä kostean tilan seinien taustapinnat tasoitteena käytetään myös kuivissa tiloissa sementtisideaineisia tasoitteita. Saunan sisäpuolisena pintaverhouksena käytetään lämpökäsiteltyä puuta Sisäkattojen pintarakenteet Pintarakenteita valittaessa on varmistuttava siitä, että käytettävillä pinnoitteilla ja niiden kiinnitystarvikkeilla on käyttötarkoitukseen riittävä mekaaninen kestävyys. 5

6 Laitoskeittiöiden alakattojen märän tilan pintaverhouksissa ei saa olla avosaumoja ja alakatto on voitava myös pestä (= hygieniakatto). Vaaleiden katto- ja lattiapintojen hyvä heijastumissuhde vähentää valaistuksen tarvetta ja on siten energiataloudellinen 13.4 Vesikattojen ja julkisivujen pintarakenteet Räystäät suojelevat ulkoseinärakenteita. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että julkisivupinnan on oltava riittävästi vesihöyryä läpäisevä tai taustastaan tuuletettu. Sen kautta ei saa päästä kosteutta seinärakenteisiin. Julkisivupinnan tulee lisäksi olla mekaanisesti kestävä, kaunis, ympäristöön soveltuva ja mahdollisimman vähän huoltoa kaipaava. Julkisivuverhousten taustalle on suunniteltava riittävä tuuletus Suunnitteluasiakirjoissa on julkisivuelementtien saumauksesta annettava yksityiskohtaiset ohjeet. Vaakasaumoja tulee käyttää mahdollisimman vähän. Suunnitelmiin on sisällytettävä yksityiskohtaiset ohjeet julkisivupellitysten kiinnityksestä sekä kaikkien julkisivuun tulevien ripustusten kiinnityksestä. Ulkotiloissa kiinnitykseen käytetään ruostumattomia kiinnikkeitä Lattian päällysteet Kiinnitysalustan kuivuusvaatimukset on määriteltävä suunnitelma-asiakirjoissa erikseen jokaiselle eri lattiapäällysteelle. Asiakirjoissa on määriteltävä myös kosteuden mittaustapa. Maanvaraisissa alapohjissa, missä betonilaattaan voi myöhemmin kertyä kosteutta, on päällysteenä käytettävä hengittävää materiaalia, esimerkiksi lasittamattomia kuivapuristelaattoja sementtisideaineisella saumausaineella saumattuna. Puuparkettia valittaessa tulee ulkonäön lisäksi ottaa huomioon puun kovuusluokka, joka on aina määriteltävä asiakirjoissa. Lattiakaivollisten tilojen lattian kallistuksista tehdään erillinen suunnitelma. Lattiamateriaalin valinnassa on puhtaana pidettävyys yksi tärkeä valintaperuste. Lisäksi lattiamateriaalin valinnassa on sisäilman laadun turvaamiseksi kiinnitettävä huomiota alustan ja käyttöolosuhteiden aiheuttamiin rajoituksiin. Orgaanisia aineita sisältävät lattian päällysteet ovat riskimateriaaleja maanvaraisissa lattiarakenteissa sekä kosteusriskikohteissa. Tällaisissa tilanteissa ko. materiaalien käytöstä on aina sovittava suunnittelukokouksessa ja perustelut materiaalien käytölle, etenkin käytävissä, aulatiloissa sekä tiloissa joissa oleskellaan paljon lattiatasossa ja tilojen siivoustarve on suuri, tulee aina kirjata suunnittelupöytäkirjaan. 14. MAALAUSTYÖT Suunnitteluasiakirjoissa on määriteltävä maalattavien pintojen puhdistus. Huoltomaalauksessa puhdistus on erityisen tärkeää. Suunnitelma-asiakirjoissa on määriteltävä sinkitylle teräspeltikatteelle riittävän pitkä hapettumisaika ennen maalausta (3 v) maalin irtoamisen välttämiseksi. Maalattavien teräspintojen puhdistusasteet on aina määriteltävä asiakirjoissa. Uusien teräsrakenteiden puhdistus- ja pohjamaalaus on aina, mikäli mahdollista, määrättävä tehtäväksi tehdasolosuhteissa 15. KALUSTEET Asiakirjoissa on määriteltävä kalusteiden laminaatin laatu, paksuus ja malli, joka määrittelee hintaluokan. Märissä tiloissa käytetään levyrakenteisten kalusteiden asemesta esim. rst-kalusteita. Kalustevalinnoissa on otettava huomioon tilan käyttötarkoitus WC-istuimia ei saa kiinnittää ruuveilla tai pulteilla muovimaton läpi. Kiinnitystavasta on annettava tarkat ohjeet suunnitelma-asiakirjoissa. 6

7 16. VARUSTEET Varusteita valittaessa on otettava huomioon käyttöolosuhteet. Valinta tehdään käyttöolosuhteiden, ei hinnan mukaan. Varusteiden sijoituksessa on otettava huomioon käyttäjien tarpeet. Kiinteistön ylläpitoon liittyvien varusteiden (esim. pyyhepaperiannostimet) mallista on sovittava teknisen osaston ylläpidon kanssa. 17. KIINTEISTÖNHOITO Kiinteistön huoltokirjan sekä kiinteistönhoitosuunnitelman laadinta aloitetaan jo suunnitteluvaiheessa. Aikataulu ja vastuuhenkilöt sovitaan suunnittelukokouksessa ja ne kirjataan suunnittelukokouksen pöytäkirjaan. Tontin huoltoreitit on mitoitettava niin, että ylläpidon vaatimat työkoneet mahtuvat liikkumaan alueella ongelmitta. Kiinteistön laitteiden valinnassa on varmistuttava siitä, että laitemerkillä on järjestettävissä alueellinen huolto aina kun mahdollista. Kiinteistön laitteet tulee sijoittaa niin, että ne on mahdollista huoltaa ilman erityisiä apuvälineitä, esimerkiksi korkeita telineitä. Rakennusten iv-konehuoneiden sijoittelussa on kiinnitettävä huomiota kulkuhelppouteen. Kiinteistönhoitajan on työkaluineen ja varaosineen päästävä iv-konehuoneeseen vaivattomasti. Porttien salpojen tulee olla toimivia ja kestäviä. Salvat on valittava kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan. Päiväkotien pihoilla tulee metallirakenteet (esim. valopylväät) suojata 1m korkeuteen. Siten estetään lasten kielen ja sormien kiinnijäätyminen. Koneille ja laitteille vaaditaan vähintään YSE:n mukainen kahden vuoden takuu. Kyyjärvi Hannu Autio 7