NOKIAN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS TILAPALVELU RAKENNUSHANKKEIDEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOKIAN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS TILAPALVELU RAKENNUSHANKKEIDEN"

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS TILAPALVELU RAKENNUSHANKKEIDEN SUUNNITTELUOHJE Versio

2 RAKENNUSHANKKEIDEN SUUNNITTELUOHJE ALUKSI Ohjeiden tarkoituksena on selkeyttää sekä kaupungin omalle henkilöstölle että ulkopuolisille palveluntuottajille millä periaatteilla ja minkälaisin vaatimuksin tilatekniikan suunnittelu- ja rakennuttamistyöt tehdään. Ohjeissa on kuvattu tavoitteellisia suunnitteluratkaisuja. Ohjeet koskevat kaikkia Nokian kaupungin julkisia rakennuksia, ja ne käsittävät sekä uudisrakentamisen että peruskorjauksen. Näiden ohjeiden lisäksi rakennushankkeissa tulee noudattaa olemassa olevia viranomaismääräyksiä ja ohjeistuksia sekä hyvän rakentamistavan periaatteita. Mikäli laadituista ohjeista on teknisistä ja/tai taloudellisista syistä tarvetta poiketa, on asiasta sovittava hankkeen rakennuttajan kanssa suunnittelukokouksessa. Poikkeaminen perusteluineen kirjataan suunnittelukokouspöytäkirjaan. Täydentävien suunnitteluohjeiden yleisessä osiossa esitettyjen linjausten lisäksi tulee aina noudattaa yksityiskohtaisempia aihealuekohtaisia ohjeita, jotka ovat osa tätä suunnitteluohjeita. 1. YLEISET LINJAUKSET - Rakennushankkeiden kokonaistoteutuksessa on mietittävä hanketta koko elinkaaren ajalta, löydettävä kokonaistaloudellisesti edullinen ja kestävä ratkaisu ja tarkasteltava aina myös vaihtoehtojen hyöty- ja kustannusvaikutuksia koko hankkeen elinkaaren aikana. - Suunnittelussa on otettava aina huomioon tilojen ja laitteiden toiminnallinen tarkoituksenmukaisuus, turvallisuus, helppokäyttöisyys, huolettavuus ja muuntojoustavuus. - Peruskorjaushankkeiden suunnittelun käynnistyessä suunnittelijan tulee arvioida käytettävien lähtötietojen riittävyys, ja tarvittaessa pyytää tilaajalta täydentäviä kartoituksia ja tutkimuksia. - Suunnittelutyön tulee edetä asetetussa suunnitteluaikataulussa. Aikataulussa pysyminen osoitetaan piirustusluettelon mukaisilla piirustuksilla noudattaen suunnittelukokouksessa päätettyjä välitavoitteita. - Rakennushankkeen suunnittelussa pääsuunnittelijan/pääsuunnittelijoiden on kiinnitettävä erityistä huomiota arkkitehti- ja rakennesuunnittelun sekä talotekniikan suunnittelun yhteensovittamiseen sekä suunnitelmien ristiriidattomuuteen ja virheettömyyteen. - Oman alansa suunnittelija suorittaa suunnitelmakatsauksen ennen kohteen laskentaa. - Suunnittelijoiden tulee esittää suunnittelukokouksessa oman alansa rakennusta koskevat käyttöikämitoitukset (rakenteet, talotekniikka)

3 2. ENERGIATEHOKKUUTEEN PANOSTAMINEN Rakennussuunnittelussa on aina otettava huomioon energiatehokkuus. Lisäksi huomioitava: - Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiaan kirjattu kasvihuonepäästöjen vähennystavoite, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä päästöjä vähennetään vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna, minkä lisäksi tavoitteena on pyrkiä 30 % kokonaisvähennykseen - KET-sopimuksen 9% energiansäästötavoite vuoteen 2016 mennessä. - Uudisrakennukset suunnitellaan siten että niiden E-luku jää alle seuraavien rajaarvojen rakennuksen käyttötarkoitusluokan mukaisesti: o Erilliset pientalot: rakennuksen pinta-alasta riippuen o Rivi- ja ketjutalot: 100 o Asuinkerrostalot: 90 o Toimistorakennukset: 110 o Liikerakennukset: 170 o Majoitusliikerakennukset: 170 o Opetusrakennukset ja päiväkodit: 110 o Liikuntahallit pois lukien uima- ja jäähallit: 130 o Sairaalat: Peruskorjattavat rakennukset suunnitellaan siten, että niiden energiatehokkuusluokka on peruskorjauksen jälkeen yhtä astetta parempi kuin alkuperäinen luokka. E- ja G-luokkien välillä rakennukset suunnitellaan siten, että niiden energiatehokkuusluokka on peruskorjauksen jälkeen vähintään D. Mikäli E- G-luokkien rakennuksissa on kohtuullisin toimenpitein ja kustannuksin mahdollista saavuttaa D-luokkaa korkeampi energialuokka, suunnitellaan rakennus sen energialuokan vaatimukset täyttäväksi. - Erityistapauksissa ja perustelluista syistä voidaan poiketa energialuokkavaatimuksista. Poikkeavia syitä voivat olla esimerkiksi erityisen vanhat rakennukset, suojellut rakennukset tai rakenteiltaan erityisen ongelmalliset rakennukset. Poikkeamisesta on aina sovittava hankkeen rakennuttajan kanssa tai suunnittelukokouksessa. Poikkeaminen perusteluineen kirjataan suunnittelukokousmuistioon. - Rakennuksen tulee olla kompakti ja muodoltaan yksinkertainen - Kaikki uudet ja peruskorjattavat rakennukset liitetään Nokian kaupungin kulutusseurantaan ja kaukovalvontaan. - Mikäli kyseessä on rakennusryhmä, varustetaan kukin rakennus omalla kulutuksen mittauksella (sähkö, lämpö, vesi). Lisäksi rakennussuunnittelussa tulee huomioida valmius alamittauksien myöhempään toteuttamiseen. - Jos rakennuksen osassa tai tilaryhmässä tarvitaan sähkö ja(tai) veden erillismittausta sovitaan siitä suunnittelukokouksessa tapauskohtaisesti ja kirjataan päätös suunnittelukokouspöytäkirjaan. - Auringosta aiheutuvan haitallisen säteilylämmön vaikutukset torjutaan ensisijaisesti rakennusteknisillä suunnitteluratkaisuilla (tilojen suuntaus, aukotus, räystäät, ulkopuoliset kaihtimet, istutukset ym.) - Rakennusten ensisijainen lämmitysmuoto on aina kaukolämpö. Mikäli kaukolämpöä ei ole saatavilla, tulee suunnittelijan esittää lähinnä edullisin lämmöntuotantotapa. - Eri lämmitysmuodot (esim. öljy-, maalämpö-, pelletti-, ilmalämpö-, sähkölämmitys jne. tai yhdistelmä) tulee tarkastella elinkaarikustannuksen mukaan laskettuna

4 edullisuusvertailuna, huomioiden mahdolliset energiainvestointituet sekä Nokian ilmastopoliittisen ohjelman vaatimukset. Edullisuusvertailulaskelma tehdään nykyarvolaskelmana, ja siinä on huomioitava kaikki kustannukset (ml. tilakustannus, huollot, uusimistarpeet ym.) - Tilojen ja piha-alueiden valaistuksen suunnittelussa (sijoitus, valaisintyypit ym.) on erityistä huomiota kiinnitettävä suunnitteluratkaisun energiatehokkuuteen sekä otettava huomioon luonnonvalon hyödyntämismahdollisuudet. - Ilmanvaihtojärjestelmää ja sen ohjausta suunniteltaessa on otettava huomioon kaikki rakennuksen tai sen tilaryhmien käyttöajat ja käyttötavat. Ilmanvaihto on oltava säädettävissä kunkin käyttötilanteen edellyttämän todellisen ilmanvaihtotarpeen mukaiseksi. - Suunnittelun yhteydessä selvitetään aina energia-avustuksen sekä muiden vastaavien avustusten saantimahdollisuus. Avustuksen hakee käyttäjäorganisaatio. - Rakennusten energiatehokkuuden suunnittelussa ja energiatehokkaassa rakentamisessa ja käytössä on aina erityisesti kiinnitettävä huomiota rakennuksen rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan niin, etteivät toimenpiteet huononna rakennuksen sisäilmastoa tai vaaranna rakenteiden toimintaa. Lisäksi varmistettava, että rakenteet sekä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä muodostavat toimivan kokonaisuuden. 3. LAATU- JA TURVALLISUUSVAATIMUKSET Yleiset puhtaustasot: Sisäilmasto - Tavanomaisten toimisto-, päiväkoti-, koulu- yms. rakennusten sisäilmaston laatuluokka on S2, mikä tulee saavuttaa rakenteellisella suunnittelulla, siten ettei perustiloihin rakenneta koneellista jäähdytystä. Rakennustyöt - Rakennuskohteiden puhtausluokan laatutaso on P1 (rakennustyöt, LVIjärjestelmät). Vaadittavat tasot määritetään ensimmäisessä suunnittelukokouksessa kohdekohtaisesti. Rakennusmateriaalit - Rakennusmateriaalien päästöluokan laatutaso on M1. Yleiset laatutasot vahvistetaan suunnittelukokouksissa, ja perustelut sovitulle laatutasolle kirjataan suunnittelukokouspöytäkirjaan. - Suunnitteluratkaisujen valintaperusteena on kokonaistaloudellisuus; investointi-, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä kiinteistön arvon säilyminen. - Suunnittelu toteutettava niin, että rakennuksen arvon säilyttäminen ei edellytä poikkeuksellisia ylläpito- tai siivoustoimenpiteitä. - Suunnittelulla ohjataan myös laitteiden valintaa niin, että laitteet ovat energiatehokkaita sekä helposti käytettäviä ja huollettavia. - Rakennushankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä rakennusaikaiseen että tilojen käytönaikaiseen turvallisuuteen. - Suunnittelijoiden tulee huomioida oman alansa työturvallisuustehtävät. Rakennesuunnittelija voi hyödyntää esimerkiksi SKOL: ohjetta Rakennesuunnittelijan työturvallisuustehtävät.

5 - Urakoitsijan tulee antaa kaikille koneille ja laitteille vähintään YSE:n mukainen kahden vuoden takuu. Takuuajan huollot tulee sisällyttää urakoihin. - Suunnittelija on velvollinen osallistumaan toimivuustarkastukseen 6 kk urakkakohteen valmistumisesta. - Suunnittelijoiden tulee mahdollistaa esteetön liikkuminen sekä kaikissa peruskorjattavissa kohteissa että uudisrakennuksissa.

6 ARKKITEHTI JA RAKENNESUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 1. RAKENNUKSEN SIJOITUS - Rakennus tulee sijoittaa tontille niin, että sinne voidaan suunnitella riittävän väljät ja selkeät huoltoväylät ja pelastustiet. Huoltoväylät on suunniteltava siten, että ylläpidon työkoneet pystyvät liikkumaan tontilla ongelmitta. - Tontille tulee varata tilaa tontin oman aurauslumen läjitykseen. Lumenläjityspaikat on osoitettava suunnitelmissa. Pihat suunnitellaan siten, että lumenpoisto ja puhtaanapito voidaan tehdä mahdollisimman suurelta osin konetyönä. - Hulevesien poisjohtamiseen, myös ympäristön hulevesien hallintaan tulee kiinnittää - erityistä huomiota. - Pysäköintipaikkojen määrä on suunniteltava rakennuksen käyttötarkoituksen mukaiseksi. Tontin pysäköintipaikat on sijoitettava siten, että ne liittyvät joustavasti tontin ulkopuolella olevaa katuverkkoon. Pysäköintipaikkojen suunnittelussa on otettava huomioon rakennuksen kaikki käyttötilanteet Pyöräpysäköinti suunnitellaan pyöräilyyn kannustavasti pysäköinnin hyvä sijainti ja laadukkaat telineet ja sadesuojat huomioon ottaen. - Peruskorjauksen ja uudisrakentamisen yhteydessä autolämmityspistorasiat suunnitellaan enintään vain puolelle henkilöstömäärästä ja mahdollisuudet niiden energiatehokkaaseen käyttöön huomioidaan. - Suunnittelussa pyritään ratkaisuihin, joissa hyödynnetään auringon energiaa passiivisesti esimerkiksi sijoittamalla ne siten, että ne saavat ja varastoivat maksimaalisesti auringon energiaa kasvattamatta kuitenkaan tarpeettomasti rakennuksen jäähdytystarvetta 2. PIHA-, PYSÄKÖINTI JA ISTUSTUSALUEIDEN SUUNNITTELU - Rakennuksen vierustäyttö on suunniteltava voimassa olevan RakMk C2 mukaisesti. - Rakenne- ja pintakerrosten suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon myös ennakoitavissa olevat poikkeavat liikennekuormat. Häiriintyvillä maapohjilla on käytettävä aina rakennekerroksen alla suodatinkangasta. Suunnitelmaasiakirjoissa on aina määriteltävä täyttöjen tiiveysvaatimukset. - Piha- ja pysäköintialueet on viemäröitävä. Myös avo-ojia voidaan tapauskohtaisesti käyttää pintavesien poistoon. Sadevesikaivot on sijoitettava riittävän tiheään ja suunniteltava ja rakennettava niin, etteivät ne pääse jäätymään. - Pohjamaan routimisen vähentämiseksi käytetään vähän vettä läpäiseviä päällysteitä. - Reunuskiviä käytettäessä niiden tulee olla raskaita ja upotettavia. Liimatut kivet irtoavat lumenpoiston yhteydessä. - Istutuksia ei saa sijoittaa seinänvierelle. Istutuksia kasteltaessa kastuvat myös perusmuurirakenteet ja kasvien juuret täyttävät salaojat. Marjakasvit eivät ole suositeltavia. - Puut sijoitetaan riittävän kauas rakennuksesta (huomioitava puiden tuleva koko). Liian lähelle istutettujen puiden juuret tukkivat salaojat ja voivat vaurioitta myös perustuksia. Lehdet ja neulaset tukkivat kattokaivot, räystäskourut ja syöksytorvet. - Koulujen- ja päiväkotien piha-alueiden suunnittelussa on noudatettava julkisia leikkipaikkoja koskevia turvallisuusnormeja SFS-EN 1176 ja SFS-EN 1177.

7 3. PERUSTUKSET, PERUSMUURIT JA ULKOPUOLISET RAKENTEET - Rakennuksen perustukset suunnitellaan aina pohjatutkimuksen ja pohjatutkijan antamien ohjeiden mukaisesti. - Perusvedet poistetaan aina salaojittamalla, korjaushankkeissa tutkitaan onko rakennus salaojitettu ja toimivatko salaojat. - Suunnitelmissa on annettava yksityiskohtaiset ohjeet salaojista, salaojakaivoista, salaojituksen asennustavasta ja perusmuurin vierustäytöstä. Perusmuurin vierustäyttö määrätään tehtäväksi salaojasepelillä. - Routaeristeet eivät saa olla kosteutta sitovia eikä niiden lämmöneristävyys saa eristeen kastuessa olennaisesti heiketä. - Suunnitelmissa tulee antaa ohjeet perusmuurien ja maanvastaisten seinien kosteus- ja lämpöeristyksestä. Suunnittelussa on otettava huomioon koko rakenteen rakennusfysikaalinen toiminta. - Kylmien rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakenteen pakkasenkestävyyteen. - Kylmiä betonirakenteita ei yleensä pinnoiteta. Jos pinnoitus syystä tai toisesta tarvitaan, on pinnoitteen valinnassa kiinnitettävä erityistä huomiota pinnoitteen kosteuden ja vesihöyryn läpäisevyyteen. 4. MAANVARAISET JA KANTAVAT ALAPOHJAT - Suunnitelmissa määrätään, että laatan alle tehtävä salaojituskerros tehdään salaojasepelistä. - Routaeristeet eivät saa olla kosteutta sitovia eikä niiden lämmöneristävyys saa eristeen kastuessa olennaisesti heiketä. - Maanvaraisten lattioiden alle suunnitellaan radon-tuuletusputkisto ja siihen liittyvä poistojärjestelmä. Suunnitelmissa tulee antaa yksityiskohtaiset ohjeet myös pystyrakenteiden ja alapohjan liittymistä. - Kantavan alapohjan alle on suunniteltava riittävän tilava ryömintätila, joka tuuletetaan koneellisesti. Korvausilma-aukot suunnitellaan riittävästi maanpinnan yläpuolelle tai käytetään kuumasinkittyjä teräsputkia. Puurakenteet suunnitellaan riittävästi irti maapohjasta (ryömintätilan korkeus). - Maanvaraisen laatan ja seinärakenteiden välisen sauman tiivistys on suunniteltava ja rakennettava huolellisesti. 5. RUNKO- JA VESIKATTORAKENTEET - Suunnitelmissa on annettava riittävää yksityiskohtaiset ohjeet rakennusvaipan tiivistämisestä. - Yläpohjan puhallettavista lämpöeristeistä annetuissa ohjeissa on huolehdittava siitä, että painumisen jälkeenkin eristepaksuus on lämpöeristevaatimusten mukainen. - Laitteiden ja järjestelmien huoltoreitit ja rakenteet on esitettävä suunnitelmissa. Reitit on suunniteltava myös ullakolle ja yläpohjan onteloihin siten, että huolto voidaan tehdä esteettömästi. - Rakennuksen ulkovaipan ja sisäpuolisten osastoivien rakenteiden lävistykset ja niiden tiivistystapa on esitettävä yksityiskohtaisesti suunnitelmissa. - Ullakoille ja yläpohjan onteloihin on suunniteltava riittävä tuuletus. - Väliseinärakenteiden ylä- ja välipohjaliittymiä suunniteltaessa on otettava huomioon ylä- ja välipohjien kuormitusmuutoksista johtuvat taipumien muutokset - Lasikatteet ovat riskirakenteita. Niitä suunniteltaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä rakenteiden yksityiskohtien suunnitteluun ja ohjeisiin kokonaisuuden huolellisesta rakennusaikaisesta toteutuksesta (asennus ja tiivistys).

8 6. IKKUNAT - Uusien ikkunoiden ulkopintamateriaaliksi tulee yleensä valita vähän huoltoa tarvitseva materiaali esim. kova-anodisoitu tai polttomaalattu alumiini. - Ikkunoiden vesipellit on kallistettava vähintään 1:3 ulospäin. - Ikkunan karmin ja seinärakenteen väli tiivistetään pehmeällä eristeellä, esim. mineraalivillalla tai pu-vaahdolla. Karmit kiinnitetään karmiruuveilla. Karmin ja seinärakenteen liittymä tiivistetään sisäpuolelta elastisella saumamassalla. - Kattoikkunat ovat riskirakenteita. Niitä suunniteltaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä rakenteiden yksityiskohtien suunnitteluun ja ohjeisiin kokonaisuuden huolellisesta rakennusaikaisesta toteutuksesta (asennus ja tiivistys). - Ikkunoiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota ikkunan u-arvoon lisäksi myös g- arvoon. G-arvo on otettava huomioon etenkin aurinkojulkisivuilla. Nauhaikkunoita suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ikkunoiden välisten umpiosien rakenteiden suunnitteluun. Ikkunoiden lämmöneristävyyden tulee olla sellainen, että niiden energialuokitus on vähintään tasoa A. 7. OVET - Ovien materiaali ja rakenne on valittava käyttötavan mukaan. - Märkiin tiloihin suunnitellaan vain märäntilan ovia. Myös oven rungon on oltava kosteudenkestävä. - Vältä automaattisilla aukaisulaitteilla ja kääntöovikoneistoilla varustettujen ovien suunnittelua vilkkaasti liikennöidyille kulkureiteille. Jos tarvitset automaattisesti avautuvia ovia, ovat liukuoviautomatiikalla varustetut ovet toiminnallisesti luotettavimpia. - Tilatekniikalta on pyydettävä ohjeet lukitusjärjestelmien ja sähkölukituksen valinnasta. - Oviin on valittava oikean kokoiset ovipumput. Valinnassa otetaan huomioon mm. oven paino ja käyttö. 8. VÄLISEINÄRAKENTEET - Märkien ja kosteiden tilojen väliseinät tulee yleensä suunnitella kivirakenteisiksi. Poikkeustapauksessa voidaan kostean tai märän tilan seinä suunnitella tehtäväksi levyrakenteisena. Rakennuslevyn on siinä tapauksessa oltava erityisesti siihen tarkoitukseen valmistettua. Seinien kosteus- tai vesieristys suunnitellaan voimassa olevien rakennusmääräysten mukaiseksi. - Seinärakenteita suunniteltaessa on varmistuttava siitä, että seinillä, käytetyillä tasoitteilla ja pintaverhouksilla on käyttötarkoitukseen riittävä mekaaninen kestävyys. - Suihkutilojen kevyet jakoseinät tehdään täyslaminaatista tai lasista (karkaistu/laminoitu). - Taitto-ovissa on käytettävä pvc-saranoita 9. KAITEET, HOITOTASOT JA SILLAT VESIKATOLLA - Teräsrakenteiden on aina oltava vähintään kuumasinkittyjä. - Puurakenteiden on oltava painekyllästettyä tai lämpökäsiteltyä puuta. - Kiinnityksiä ei saa viedä vesikaton läpi. - Lumen kertyminen ja poisto on suunnittelussa otettava huomioon.

9 10. PINTARAKENTEET 10.1 Vesikate - Konesaumatun peltikaton saumoissa on aina käytettävä saumakittiä Räystäille on suunniteltava tuulenohjauslevyt ja oikein mitoitetut riittävän isot myrskypellit. Konesaumakatoissa ei saa käyttää valmiiksi pinnoitettua peltiä (maalaus ks. kohta 11). Ylösnostot on suunniteltava riittävän korkeiksi. - Pystykourujen suunnittelua konesaumattuihin peltikattoihin tulee välttää, koska sulamisvesi talvisin padottuu kouruihin ja voi aiheuttaa katon saumojen vuotamista. - Sisäpuolisella vedenpoistolla varustettujen kermikatteiden kaltevuuden kattokaivoihin päin on oltava riittävä (min. 1:40). Kermeinä käytetään kumibitumikermejä ja ne suojataan tarvittaessa singelikerroksella. - Peltikatot varustetaan kondenssisuojatulla aluskatteella, tiilikatot kermialuskatteella. - Asennus, lävistykset ja kaikki yksityiskohdat suunnitellaan valmistajan ohjeiden mukaisiksi. - Räystäskouruiksi tulisi suunnitelmissa määrätä kouruja, jotka ovat pohjanmuodoltaan puolipyöreitä ja ulkopuolisilla kannakkeilla ripustettuja. Muoto edesauttaa kourun puhdistumista sateella. - Kattovedet on aina johdettava putkella sadevesiviemäriin. Tarvittaessa vaikka kahta syöksytorvea käyttäen Sisäpuolen pintarakenteet - Kosteat ja märät tilat laatoitetaan betoni-, tiili- tai siporex-alustalle. - Rakenteiden lävistykset ja niiden tiivistystapa on esitettävä yksityiskohtaisesti - suunnitelmissa. Yksityiskohtien suunnittelussa on otettava huomioon alustan muodonmuutokset, esimerkiksi betonin kuivumiskutistuminen. - Pintarakenteita valittaessa on varmistuttava siitä, että käytettävillä pinnoitteilla ja niiden kiinnitystarvikkeilla on käyttötarkoitukseen riittävä mekaaninen kestävyys. - Kellarikerroksen seinä- ja kattopintojen sekä kostean tilan seinien taustapinnat tasoitteena käytetään myös kuivissa tiloissa sementtisideaineisia tasoitteita. - Saunan sisäpuolisena pintaverhouksena käytetään lämpökäsiteltyä puuta Sisäkattojen pintarakenteet - Pintarakenteita valittaessa on varmistuttava siitä, että käytettävillä pinnoitteilla ja niiden kiinnitystarvikkeilla on käyttötarkoitukseen riittävä mekaaninen kestävyys. - Laitoskeittiöiden alakattojen märän tilan pintaverhouksissa ei saa olla avosaumoja ja alakatto on voitava myös pestä (= hygieniakatto). - Vaaleiden katto- ja lattiapintojen hyvä heijastumissuhde vähentää valaistuksen tarvetta ja on siten energiataloudellinen 10.4 Vesikattojen ja julkisivujen pintarakenteet - Räystäät suojelevat ulkoseinärakenteita. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että julkisivupinnan on oltava riittävästi vesihöyryä läpäisevä tai taustastaan tuuletettu. Sen kautta ei saa päästä kosteutta seinärakenteisiin. Julkisivupinnan tulee lisäksi olla mekaanisesti kestävä, kaunis, ympäristöön soveltuva ja mahdollisimman vähän huoltoa kaipaava. Julkisivuverhousten taustalle on suunniteltava riittävä tuuletus. - Suunnitteluasiakirjoissa on julkisivuelementtien saumauksesta annettava yksityiskohtaiset ohjeet. - Vaakasaumoja tulee käyttää mahdollisimman vähän.

10 - Suunnitelmiin on sisällytettävä yksityiskohtaiset ohjeet julkisivupellitysten kiinnityksestä sekä kaikkien julkisivuun tulevien ripustusten kiinnityksestä. Ulkotiloissa kiinnitykseen käytetään ruostumattomia kiinnikkeitä Lattian päällysteet - Kiinnitysalustan kuivuusvaatimukset on määriteltävä suunnitelma-asiakirjoissa erikseen jokaiselle eri lattiapäällysteelle. Asiakirjoissa on määriteltävä myös kosteuden mittaustapa. - Maanvaraisissa alapohjissa, missä betonilaattaan voi myöhemmin kertyä kosteutta, on päällysteenä käytettävä hengittävää materiaalia, esimerkiksi lasittamattomia kuivapuristelaattoja sementtisideaineisella saumausaineella saumattuna. - Puuparkettia valittaessa tulee ulkonäön lisäksi ottaa huomioon puun kovuusluokka, joka on aina määriteltävä asiakirjoissa. - Lattiakaivollisten tilojen lattian kallistuksista tehdään erillinen suunnitelma. - Lattiamateriaalin valinnassa on puhtaana pidettävyys yksi tärkeä valintaperuste. Lisäksi lattiamateriaalin valinnassa on sisäilman laadun turvaamiseksi kiinnitettävä huomiota alustan ja käyttöolosuhteiden aiheuttamiin rajoituksiin. - Orgaanisia aineita sisältävät lattian päällysteet ovat riskimateriaaleja maanvaraisissa lattiarakenteissa sekä kosteusriskikohteissa. Tällaisissa tilanteissa ko. materiaalien käytöstä on aina sovittava suunnittelukokouksessa ja perustelut materiaalien käytölle, etenkin käytävissä, aulatiloissa sekä tiloissa joissa oleskellaan paljon lattiatasossa ja tilojen siivoustarve on suuri, tulee aina kirjata suunnittelupöytäkirjaan. 11. MAALAUSTYÖT - Suunnitteluasiakirjoissa on määriteltävä maalattavien pintojen puhdistus. - Huoltomaalauksessa puhdistus on erityisen tärkeää. - Suunnitelma-asiakirjoissa on määriteltävä sinkitylle teräspeltikatteelle riittävän pitkä hapettumisaika ennen maalausta ( > 3 v.) maalin irtoamisen välttämiseksi. - Maalattavien teräspintojen puhdistusasteet on aina määriteltävä asiakirjoissa. - Uusien teräsrakenteiden puhdistus- ja pohjamaalaus on aina, mikäli mahdollista, määrättävä tehtäväksi tehdasolosuhteissa. 12. KALUSTEET - Asiakirjoissa on määriteltävä kalusteiden laminaatin laatu, paksuus ja malli, joka määrittelee hintaluokan. - Märissä tiloissa käytetään levyrakenteisten kalusteiden asemesta esim. Rstkalusteita. - Kalustevalinnoissa on otettava huomioon tilan käyttötarkoitus - WC-istuimia ei saa kiinnittää ruuveilla tai pulteilla muovimaton läpi. Kiinnitystavasta on annettava tarkat ohjeet suunnitelma-asiakirjoissa. 13. VARUSTEET - Varusteita valittaessa on otettava huomioon käyttöolosuhteet. Valinta tehdään käyttöolosuhteiden, ei hinnan mukaan. - Varusteiden sijoituksessa on otettava huomioon käyttäjien tarpeet. - Kiinteistön ylläpitoon liittyvien varusteiden (esim. pyyhepaperiannostimet) mallista on sovittava tilapalvelun kiinteistöhuollon kanssa. 14. KIINTEISTÖNHOITO

11 - Kiinteistön huoltokirjan sekä kiinteistönhoitosuunnitelman laadinta aloitetaan jo suunnitteluvaiheessa. Aikataulu ja vastuuhenkilöt sovitaan suunnittelukokouksessa ja ne kirjataan suunnittelukokouksen pöytäkirjaan. - Tontin huoltoreitit on mitoitettava niin, että ylläpidon vaatimat työkoneet mahtuvat liikkumaan alueella ongelmitta. - Kiinteistön laitteiden valinnassa on varmistuttava siitä, että laitemerkillä on järjestettävissä alueellinen huolto aina kun mahdollista. Kiinteistön laitteet tulee sijoittaa niin, että ne on mahdollista huoltaa ilman erityisiä apuvälineitä, esimerkiksi korkeita telineitä. - Rakennusten iv-konehuoneiden sijoittelussa on kiinnitettävä huomiota kulkuhelppouteen. Kiinteistönhoitajan on työkaluineen ja varaosineen päästävä ivkonehuoneeseen vaivattomasti. - Porttien salpojen tulee olla toimivia ja kestäviä. Salvat on valittava kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan. - Päiväkotien pihoilla tulee metallirakenteet (esim. valopylväät) suojata 1m korkeuteen. Siten estetään lasten kielen ja sormien kiinnijäätyminen. - Koneille ja laitteille vaaditaan vähintään YSE:n mukainen kahden vuoden takuu. - Energiankulutuksen seuranta ja raportointi sisällytetään huoltokirjaan. - Rakennuksen kunnossapitohenkilökunnalle annetaan koulutusta rakennuksen energiatehokkaasta käytöstä, kun rakennus- tai kunnostustyöt ovat päättyneet.

12 LVI-SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA ALUKSI Tämä LVI suunnitteluohje täydentää Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, RT-kortistoa sekä RYL-asiakirjoja. Tarkoitus on ollut määritellä tavoitteellisia, ja suositeltavia rakentamistapoja sekä teknisiä ratkaisuja. Esitykset suositusten kehittämisestä ja parantamisesta ovat suunnittelijoille luvallisia ja jopa suositeltavia. Urakoitsijan on annettava kaikille koneille ja laitteille vähintään YSE:n mukainen kahden vuoden takuu. Takuuajan huollot tulee sisällyttää urakoihin. Suunnittelija on velvollinen osallistumaan toimivuustarkastukseen 6 kk urakkakohteen valmistumisesta. 1. LVI-JÄRJESTELMÄT LVI-järjestelmien yleiset laatuvaatimukset: - LVI-suunnitelmat tulee laatia voimassa olevia määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Lisäksi noudatetaan tätä suunnitteluohjetta soveltuvasti. - Suunnitelmat laaditaan erillisen laadintaohjeen mukaiseen muotoon. - Suunnittelussa on huomioitava laitteiden vaatimat haalausreitit. - Suunnittelija on velvollinen pitämään yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin ja kunnallisiin laitoksiin sekä toimittamaan suunnitelmapiirustukset ja muut tarvittavat asiapaperit näiden hyväksyttäväksi niin, että ne hyväksyttyinä ovat käytettävissä rakennustöiden alkaessa. - Järjestelmä- ja laitevalintoja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota laitteiden ja järjestelmien elinkaareen ja energiankulutukseen. Suunnitelmissa esitetään laitemääritykset riittävän tarkasti yksilöiden sekä työselityksessä menettely laitteiden hyväksyttämisestä ja laitevaihdosta vastaavaan. Laitevalinnassa huomioidaan myös laitteiden äänitekniikka, mistä mahdollisen laitevaihdon yhteydessä tulee saada urakoitsijan selvitys. Kaikkien laitteiden on oltava tyyppihyväksyttyjä. - Suunnitelmia laadittaessa sekä laitevalintoja tehtäessä tulee erityinen huomio kiinnittää laitteiden käytettävyyteen ja huollettavuuteen. Huollettavat, suljettavat tai säädettävät laitteet sijoitetaan ensisijaisesti teknisiin tiloihin ja käytäville. - Suunnitelmissa talotekniikan laitteet koodataan rakennuttajan ohjeen mukaan; vaatimukset laitteiden merkinnästä esitetään asiakirjoissa. - LVI-suunnittelija tekee urakkalaskentapiirustuksiin lämmönjakohuoneesta ja ivkonehuoneista suunnitelmatietoihin perustuvat asennuspiirustukset leikkauksineen - mittakaavassa 1:20. Näissä piirustuksissa esitetään myös muut talotekniikan laitteet tilavarauksineen. Mikäli urakoitsija valitsee suunnitelmista poikkeavat laitteet, niin LVI-suunnittelijan tulee päivittää asennuspiirustukset urakoitsijan lukuun ennen asennustöitä. - Suunnitelmissa tulee esittää vastaanottoon, laitteiden koekäyttöön ja toimintakokeisiin liittyvät vaatimukset siten, että kunkin toimenpiteen suorittamiselle on edellytykset niin kohteen valmiusasteen kuin ajankäytön suhteen ennen kohteen luovuttamista. Samoin tulee esittää vaatimukset, että urakoitsijat suorittavat omat tarkastuksensa siten, että laitteistot ovat täydessä toimintakunnossa ennen rakennuttajan tarkastuksia. - Suunnitelmissa esitetään yksityiskohtaisesti urakoitsijoille kuuluvat velvoitteet luovutuskansioiden ja tarkepiirustusten laatimisesta. Suunnitelmissa velvoitetaan urakoitsija toimittamaan lämmönjako- ja ilmanvaihtokonehuoneiden seinälle

13 laminoidut kytkentäkaaviot kohteen vastaanottoon mennessä. Urakoitsijan tulee päivityttää loppupiirustuksiin suunnitelmista poikkeavien laitteiden tiedot. Takuuajan huoltojen suorittamista varten laaditaan huoltotaulukko urakoitsijakohtaisesti. - Urakoitsijoiden toimitettavaksi kuuluvista varasarjoista ja tarvikkeista laaditaan yksilöity luettelo urakoitsijakohtaisesti. 2. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 2.1 Lämmöntuotanto - Rakennukset liitetään kaukolämpöön aina kun se on mahdollista. Suunnittelija esittää luonnosvaiheessa lämpökeskuksen tilantarpeen. - LVIA- suunnittelija laatii kaukolämmön alajakokeskuksen kaavion, jossa esitetään tekniset arvot mm. seuraavasti: o lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat ja painehäviöt o pumppujen ja säätöventtiilien mitoitusarvot o menoveden lämpötila ulkolämpötilan funktiona verkostokohtaisesti o toimintakaavio ja -selostukset sekä pisteluettelo o laitteiden sähkötekniset arvot o paisunta-astioiden ja varoventtiileiden mitoitusarvot o painehälytykset painelähettimillä o energiamittarin arvot - Mikäli kaukolämpöä ei ole saatavilla, tulee suunnittelijan esittää lähinnä edullisin lämmöntuotantotapa. Eri lämmitysmuodot (esim. öljy-, maalämpö-, pelletti-, ilmalämpö-, sähkölämmitys jne. tai yhdistelmä) tulee tarkastella elinkaarikustannuksen mukaan laskettuna edullisuusvertailuna, huomioiden mahdolliset energiainvestointituet sekä Nokian ilmastopoliittisen ohjelman vaatimukset. Edullisuusvertailulaskelma tehdään nykyarvolaskelmana, ja siinä on huomioitava kaikki kustannukset (ml. tilakustannus, huollot, uusimistarpeet ym.) 2.2 Lämmönjakelu - Rakennusten lämmitysmuotona on normaalisti vesikeskuslämmitys. - Lämmönjakohuoneen paikka valitaan optimaalisesti niin, että verkoston tasapainotus on myös käytännössä mahdollinen ja kaukolämmön liittymismatka on järkevin. Lämmitysenergian alamittaukset tarkastellaan kiinteistökohtaisesti. - Lämmitysverkosto suunnitellaan teräsputkista, mahdolliset lattialämmitykset happidiffuusio suojatusta muoviputkista. Lämmönjako suunnitellaan kaksiputkijärjestelmänä käyttäen ensisijaisesti yläjakoista putkitusta. Suuret yli m3 huomioidaan fasadikohtainen ryhmittely- ja säätömahdollisuus ( omat piirit käyttötarkoituksen esim. päivystys- ja iltakäyttö). - Lattialämmitys toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti säädettäviin piireihin, joita säädetään termostaatein. Piirien menovesiputket lämpöeristetään piirin vaikutusalueen rajalle saakka. Liikuntasaumojen kohdat varustetaan suojaputkin. - Ilmastointikoneille ja lattialämmitykselle suunnitellaan erilliset lämmitysverkostot. - Pääovien tuulikaapit varustetaan kierrätysilmakoneilla, joita ohjataan ovikytkin- /termostaattiohjauksin. - Käytettävät verkostot ja niiden lämpötilat ovat: o lämmitysverkosto 70 / 40 ºC o ilmanvaihtoverkosto 70 / 40 ºC o lattialämmitysverkosto 40 / 35 ºC - Olevat järjestelmät:

14 o Peruskorjaustapauksessa verkostojen uusimisen tarve selvitetään esim. kuntokartoituksella. Piirustuksiin ja huoltokirjaan tulee merkitä selvästi jäävät verkostot ja laitteet. o Mikäli verkostoja ei uusita, niiden perussäädön suunnittelu ja vaatimukset ovat samat kuin uudelle verkostolle. Jäävän verkoston mitoituslämpötilat harkitaan tapauskohtaisesti. o Suunnittelija mitoittaa tietokoneohjelmalla kaikki verkostot ja laskee esisäätöarvot linjasäätö- ja patteriventtiileille. Piirustuksiin merkitään putkimitoitukset, säätöventtiilien esisäätö-, virtaama- ja painehäviöarvot. o Patterin kohdalle merkitään patteritiedot ja patteriventtiilin mitoitusarvot sekä huonetilan laskettu lämpötehontarve. 2.3 Pumput - Lämpöjohto-, lämminkäyttövesi-, lämmön talteenotto- ja jäähdytysvesiverkostojen pumput ovat vesivoideltuja tai kuivamoottoripumppuja keskipakopumppuja. - Urakoitsijan tulee toimittaa rakennuttajalle ja LVI-suunnittelijalle pumppujen käyrästöt ja toimintapisteet ja saada rakennuttajan kirjallinen hyväksyntä ennen pumppujen tilaamista. - Pumput ovat mallia esim. Kolmeks, Grundfos tai Wilo. Pumppujen tehot, kytkentätapa ja ryhmittely ilmenevät piirustuksista. Vakionopeuspumppu - Pumput ovat suoraan putkijohtoihin asennettavia IN-line yksöis- tai kaksoispumppuja. - Pumpun materiaalien on sovelluttava pumpattavalle nesteelle. Pumput on valittava niin, että kokonaishyötysuhde jää hyötysuhdekäyrän parhaimmalle alueelle. - Pumput on valittava niin, että tuottoa voidaan muuttaa 10% suuremmaksi, joko juoksupyörää vaihtamalla tai kierrosnopeutta nostamalla, ilman moottorin suurentamista Taajuusmuuttajapumppu - Integroidut taajuusmuuttajapumpuksi pyritään valitsemaan A- energialuokan pumppu. - Ns. kuivamoottoriset integroidut taajuusmuuttajapumput tulee varustaa, erillisellä paine-erolähettimellä - Mikäli taajuusmuuttajissa ei ole erillistä näyttöä ( esim. nostokorkeus, ohjaustapa, käyrä jne.), tulee urakoitsijan toimittaa erillinen kaukosäädin tiedon saamiseksi taajuusmuuttajista. - Valvonta-alakeskuksiin liitettävien pumppujen tulee sisältää lisälaitteet, joilla rakennusautomaatio, esim. indikointi, hälytys, ohjaus ja säätö on mahdollista. Käyttövesipumppu - Pumppu on kuiva- tai vesivoideltu keskipakoispumppu. - Pumppupesän on sovelluttava pumpattavalle nesteelle, pronssi, haponkestävä- tai ruostumaton teräs Pumppujen varasarjat - Pumpuille toimitetaan täydelliset varasarjat seuraavasti: o Lämpöjohtoverkostot. lämmitysverkoston pääpumppu

15 tuloilmakojeille kutakin pumppukokoa kohden varasarjoja ei toimiteta rinnakkain toimiville pumpuille. Vain huoltolaippa kaksoispumpuille - Lämmitysverkosto varustetaan linjasäätöventtiilein, joissa on mittausyhteet. - Linjasäätöventtiilit suunnitellaan järjestysnumeroilla. Sulkuventtiilit ovat täysaukollisia palloventtiileitä. Kukin lämmitysverkosto varustetaan omalla paisuntaastialla. Paisunta-astian ja varoventtiilin väliin asennetaan erillinen tyhjennys- ja sulkuventtiili huoltotöiden helpottamiseksi. - Suunnitelmissa esitetään vaatimus lämmitysverkoston huuhtelusta. Huuhtelua varten putkistoon tulee suunnitella yhteet. Lämmitysverkostot varustetaan sivuvirtasuodattimella ja mikrokuplailmanpoistimilla. - Lämmönsäädöstä laaditaan toteutusohje, jossa määritellään työvaiheet ja tarkastusmittaukset, huomioiden ulkolämpötila ja ilmanvaihdon käyttö säätötyön aikana. Mikäli suunnitelmien mukaisilla asennuksilla, laitteilla ja asetusarvoilla ei saavuteta tyydyttävää lopputulosta, sisältyy yksi lisäsäätökierros urakkaan. - Mittauksen suorittamista varten lvi-suunnittelija laatii taulukon, johon on merkitty yhteen sarakkeeseen kaikki linjasäätöventtiilit mitoitusarvoineen verkostokohtaisesti. Taulukkoon rinnalle varataan tyhjät sarakkeet urakoitsijan täytettäväksi mitatuille ja säädetyille arvoille. 2.4 Lämmönluovutus - Lämmityspattereina käytetään malleja, joissa ei ole irtoavia osia (ritilöitä tms.). Kannakointi suunnitellaan tehtäväksi perinteisillä työkalulla avattavilla ylä- ja alakannakkeella. Koulujen käytävillä yms. tiloissa kannakoinnin tulee olla ilkivallan kestävää. - Patterit varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä, jotka ovat portaattomasti esisäädettäviä. Liittimet ns kovia liittimiä. Irtoanturit määritetään niihin pattereihin, joissa käyttö on perusteltua. Termostaatin lämpötila lukittuna max. yleisesti 21 ºC, hoivalaitosten potilastilat, päiväkodit max. 22 ºC, varastot, käytävät porrashuoneet max. 18 ºC. Koulujen oppilastiloissa termostaatit ns. kovis-mallia. 3. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 3.1 Yleistä - Vesi- ja viemärijärjestelmien ääniteknisessä suunnittelussa noudatetaan ohjetta LVI Viemäreiden paloteknisessä suunnittelussa noudatetaan ohjetta LVI Lisäksi apuna voidaan käyttää rinnalla Uponorin HPT- käsikirjaa. - Kiinteistön vesijohtojen nousulinjat sijoitetaan omaan nousukuiluunsa tai yhteisessä LVI-kuilussa erilliseen osaan. Nousujohtojen alapäät varustetaan vuodonilmaisimilla, jotka suunnitellaan tapauskohtaisesti. - Kiinteistö liitetään kunnalliseen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon. Kiinteistön pinta-, katto- ja perusvedet johdetaan sadevesiviemäriverkostoon tai poikkeustapauksissa maastoon. - LVI-suunnittelijan on yhteistyössä pintavesi- ja sähkösuunnittelijan kanssa varmistuttava sadevesikaivojen riittävästä määrästä ja sijoituksesta, sekä routasuojauksista ja tarvittavista saattolämmityksistä. - Suunnittelija mitoittaa tietokoneohjelmalla käyttövesiverkoston ja laskee linjasäätöventtiileiden esisäätöarvot ja vesimäärät, jotka merkitään piirustuksiin. - Käyttövesiverkostoon voidaan liittää kuivauspattereita.

16 - Verkostojen säätö- ja mittaustoimenpiteet määritetään suoritettavaksi vesimäärien ja kiertopiirien jäähtymän osalta. Lisäksi suoritetaan verkoston painetason säätö- ja kalustekohtainen normivirtaamien tarkistus ja säätö. 3.2 Vesijohtotarvikkeet - Sulkuventtiileinä käytetään tyyppihyväksyttyjä palloventtiileitä ja lämpimän käyttöveden kiertojohdoissa mittausyhteellisiä säätö/sulkuventtiileitä. Jakotukit sijoitetaan helposti luokse päästäviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. 3.3 Vesiliittymä - Suunnitelmissa esitetään vesijohdon liitospaikka sekä korkeusasema ja painetaso. (paineen tasaus) 3.4 Viemäriliittymät - Suunnitelmissa esitetään jäte- ja sadevesiviemärin liitospaikka, liitos- ja padotuskorkeudet. 3.5 Vesijohdot - Vesijohtoverkoston materiaalina käytetään yleensä kupariputkea. Sosiaalitilojen pinta-asenteiset putket laatoitetuissa seinissä ovat kromattuja. 3.6 Viemäritarvikkeet - WC-tilat varustetaan lattiakaivoin. Päiväkotien kuraeteiset varustetaan hiekanerotuslattiakaivoilla. Koulujen fysiikan, kemian ja kuvaamataidon luokkien kaatoaltaat varustetaan erottimilla; erottimien huoltomahdollisuus tulee suunnittelijan tarkastaa. - Lattiakaivojen paikat on aina määriteltävä arkkitehdin/rakennesuunnittelijan kanssa, jotta tarvittavat kosteuseristeet tulee huomioitua. - Kiinteistön siivouskeskus varustetaan nukan ja hiekan erotuskaivolla ja pesukoneen vesi- ja poistoliitännöin, siivouskomerot lattiakaivolla sakkapesin sekä lämpimään käyttövesiverkkoon kytkettävällä kuivauspatterilla. - Ilmastointikonehuoneiden lattiakaivot ovat haihtumisen estäviä tai kuivakaivoja. - Ilmanottokammioihin, tuloilma suodatinosaan, jäähdytys- ja lto- pattereihin suunnitellaan vedenpoistoputket vesilukkoineen (vesilukkona läpinäkyvä pingispallo malli ventloc tai vastaava). - Kattojen sadeveden poisto tulee suunnitella yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa. - Suunnittelija tarkistaa ja määrittelee asiakirjoihin lattiakaivon kannen lattiapäällysteeseen sopivaksi (laattalattiat RST neliökannet ruuvikiinnityksellä) - Kattokaivot varustetaan sähkösaatoilla. Kattokaivojen toimituksen ja asennuksen urakkarajat esitetään suunnitelmissa yksityiskohtaisesti. Rakennuksen ulkopuoliset, maanpinnan alapuolelle ulottuvat porrassyöksyt tulee viemäröidä sadevesiviemäriin ( lämmitykset ja tulviminen huomioiden ). Porrassyvennyksiin rakennetaan mahdollisuuksien mukaan ylivuotoputki. - Ulkopuoliset syöksytorvet otetaan kiinni kiinteällä liitoksella. Liitoskohtaan sähkölämmitys. - Sisäpuolisessa sadevesipoistossa ei käytetä UV-sadevesijärjestelmää!

17 3.7 Viemäriveden käsittely - Suunnittelijoiden tulee yhteistyössä määritellä rakennuksen korkotasot siten, että jäte- ja sadevesiä ei jouduta tarpeettomasti pumppaamaan. - Pumppaamot määritellään kokonaistoimituksena ohjauskeskuksineen ja johdotuksineen. Niille esitetään suunnitelmissa kytkentä- ja hälytysrajat; urakoitsija velvoitetaan suorittamaan pumppaamoille toimintakoe pöytäkirjoineen. - Pumppaamot suunnitellaan ankkuroituna, varustettuna tarvittaessa kuormantauslaatalla ja kaasutiivein kansistoin. - Rasvanerotuskaivot suunnitellaan ankkuroituna varustettuna tarvittaessa kuormantauslaatalla ja kaasutiivein kansistoin. Rasvakaivoon tuleva viemäri varustetaan tarkastusputkella, josta käsin rasvaviemäri voidaan pestä vastavirtaan. - Mikäli rasvanerotuskaivossa ei ole näytteenottomahdollisuutta, asennetaan rasvanerotuskaivon yhteyteen näytteenottokaivo. - Muut erottimet (bensiini-, hiekanerottimet) D1:n sekä paikallisten viranomaisten vaatimusten mukaan, sijoiteltuna siten, että tyhjennys on vaivatonta. - Kaikkiin valmistus- ja jakelukeittiöihin tulee suunnitella rasvanerotin D1:n sekä paikallisten viranomaisten vaatimusten mukaan, sijoiteltuna siten, että tyhjennys on vaivatonta. 3.8 Viemäriputkistot - Ulkopuoliset viemärit ja pohjaviemärit tehdään maa-asennukseen soveltuvista PVCmuoviviemäriputkista kumirengastiivistein, viemärin tyyppi peitesyvyyden mukaan. - Sisäpuoliset viemärit tehdään polypropeeni-viemäriputkista (Uponor HTP). Vaihtoehtoisesti, palo-, ääni- ja käyttöteknisistä syistä johtuen, sisäpuoliset viemärit voidaan tehdä myös valurautaviemäreistä pantaliitoksin. - Rasvaviemärit suunnitellaan ruostumattomasta muhvi viemärijärjestelmästä. - Kantavien alapohjien alle sijoitetuille viemäreille tulee määrittää yksityiskohtaiset kannakointiohjeet. Kannakemateriaalin tulee olla kokonaisuudessaan haponkestävää terästä. - Ulkopuolisina jätevesi- ja sadevesikaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovikaivoja. Sadevesikaivot tulee varustaa jäätymisenestoelementillä. Kaivoihin merkitään liittymien suunnat ja korot sekä kansien korkeusasemat. - Jäte- ja sadevesiviemäreiden pohjajohdot määrätään suunnitelmissa videokuvattaviksi ja kaivot puhdistettaviksi ennen vastaanottotarkastusta. Puhdistus kuuluu rakennusurakkaan. 3.9 Kalusteet - Suunnittelija laatii kohdekohtaisen kalusteluettelon, jossa kalusteet määritellään joko laitevalmistajien tai LVI-tarvikeluettelon mukaisilla koodeilla. - Altaina käytetään normaalisti valkoisia vakiomallisia altaita. Teknisissä tiloissa ja koulujen teknisen käsityön luokissa käytetään teräsaltaita. Erikoismallit esitetään ko. valmistajan koodeilla. Tasoon upotettavat altaat rakennusurakassa. - Vesikalusteina käytetään ensimmäiseen ääniluokkaan tyyppihyväksyttyjä yksiotehanoja, jotka varustetaan kalustekohtaisin suluin. Sekoittimien virtaamien tulee olla säädettävissä. Urheilutilojen ryhmäsuihkuille ja vastaaville käytetään yleensä valokenno-ohjattuja suihkupaneeleita. Miesten WC:n pisoaarit suunnitellaan valokenno-ohjatuin hanoin. Valokenno-ohjatut hanat ovat paristokäyttöisiä. - Ulkoalueiden kastelua ja pesua varten rakennuksen ulkosivuille tulee suunnitella ulkovesipostit. Vesipostit varustetaan erillisellä sisäpuolisella sululla ilkivallan käytön

18 estämiseksi. Urheilukenttien jäädytystä varten rakennettava vesiposti varustetaan erillisellä vesimittarilla. - Kalustevalintoja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota laitteiden vedenkulutukseen. 4. ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT 4.1 Yleistä - Kohteessa käytettävät puhtausluokat määritellään yleisesti näiden täydentävien suunnitteluohjeiden yleisessä osiossa, ja ne tarkennetaan aina tapauskohtaisesti suunnittelukokouksessa. - Tavanomaisissa toimisto-, koulu-, päiväkoti- yms. rakennuksissa sisäilmaston laatuluokaksi valitaan S2 (hyvä sisäilmasto). Kyseinen sisäilmastoluokka tulee saavuttaa ensisijaisesti rakenteellisella suunnittelulla, siten ettei perustilojen koneellista jäähdytystä rakenneta. - Suunnittelussa käytettävät S2- laatuluokan tavoitearvot: huonelämpötila, talvi ºC huonelämpötila, kesä ºC ilman nopeus, talvi (+21 ºC) 0,17 m/s ilman nopeus, kesä (+25 ºC) 0,25 m/s ulkoilmavirta, normaali käyttö 8 10 l/s,hlö; toimistot 1,5 2,0 l/s,m2 hiilidioksidin enimmäisarvo 900 ppm (1650 mg/m3) - Tilakohtaiset ulkoilmavirrat ja suurimmat sallitut äänitasot määritellään D2- ohjeen sekä sisäilmaluokitus 2008 mukaan ja ilmoitetaan suunnitelma-asiakirjoissa. - Ilmavirtojen mitoitusperusteet erikoistiloissa, kuten mikroluokat, ATK-laitetilat, valmistuskeittiöt, tai vastaavat erikoistilat, joissa tulee laitteista lämpökuormaa, tarkastellaan lämpökuormien perusteella ja tarvittaessa jäähdytetään koneellisesti. - Jäähdytykset tulee suunnitella siten, että jäähdytystä ja lämmitystä ei käytetä samassa tilassa yhtä aikaa. - Ilmastoinnin koneellisen jäähdytyksen tarve ratkaistaan aina tapauskohtaisesti, ja siitä päätetään suunnittelukokouksessa, ja päätös kirjataan suunnittelukokouspöytäkirjaan. - Ilmastointijärjestelmistä suunnittelija laatii pystykaavion, jossa rakennusosittain ja kerroksittain esitetään keskuslaitteet sekä kentällä olevat säätö- ja varolaitteet. - Ilmastointijärjestelmät suunnitellaan siten, että rakennuksen käyttötarkoitus huomioidaan mahdollisten osa- tai iltakäytön vaatimat ilmanvaihdon tarpeet voidaan toteuttaa energiataloudellisesti (kaavio/esitystapa palvelualueista.) - LVI-suunnittelija varaa konehuonetilat ja kanavointitilat luonnosvaiheen suunnittelun yhteydessä. Konehuoneissa tulee olla riittävät huoltotilat koneille ja sähkökeskuksille ja taajuusmuuttajille sekä riittävät sisäpuoliset huolto- ja kuljetusreitit konehuoneisiin. Paloteknisesti ilmastointikuilut suunnitellaan kuuluviksi ilmastointikonehuoneeseen, tällöin palopellit tulevat kuiluista lähteviin kanavahaaroihin. - Raitisilman sisäänotto suunnitellaan ilmastointikoneille edullisimmasta ilmansuunnasta, yleensä rakennuksen lähinnä pohjoista olevalta sivulta. Lisäksi tulee varmistaa, että etäisyydet poistoilmapisteistä ja tuuletusviemäreistä ovat määräysten mukaiset. Huomiota on myös kiinnitettävä raitisilmasäleikön sijoitukseen ja riittävän kokoiseen ulkoilmakammioon, jotta estetään mahdollisuuksien mukaan lumen pääsy koneille. Ulkoilmakammio rakennetaan konehuoneen lattian päälle rakennutulle alustalle. Kammio varustetaan

19 vesieristysmatolla ja lämmitetyllä kuivakaivolla, joka viemäröidään sisätilaan sijoitetun vesilukon kautta. Hygieniarakenteiset koneet on määriteltävä erikseen. 4.2 Ilmastointikoneisiin liittyvät osat Puhaltimet - Koteloitujen tulo- ja poistoilmakoneiden puhaltimet ovat ensisijaisesti taaksepäin kaartuvin siivin varustettuja, suorakäyttöisiä keskipakoispuhaltimia, jotka varustetaan taajuusmuuttajakäytöllä. Mikäli puhaltimet ovat kiilahihnakäyttöisiä, on hihnoja oltava vähintään 2 kpl. - Suunnitelmissa ilmoitetaan kunkin puhaltimen tekniset arvot ilmavirta kanaviston painehäviö (iv-koneen ulkopuoliset painehäviöt) hyötysuhde äänitaso oktaavikaistoittain sähkötehokkuusluku SFPv. Suodattimet - Ilmastointikoneiden suodattimet tapauskohtaisesti vähimmäisvaatimus: tuloilmasuodatin EU7 poistoilmasuodatin LTO- laitteille EU5 - Hienosuodattimet ovat lasikuitupussisuodattimia. Suodattimien luokka sekä mitoitus- ja loppupaine-häviöt esitetään suunnitelmissa. Suodattimille määritellään varasuodattimia yksi vaihtokerta. Suodattimet merkitään konekohtaisesti ja sijoitetaan toimituslaatikoissa konehuoneeseen. Ilmastoinnin patterit - Pattereiden tekniset arvot mitoitustilanteessa, tehot sekä ilman ja nesteen lämpötilat ennen ja jälkeen patterin, esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. - Etulämmityspattereiden vesipuolen mitoituslämpötila on 60 / 40 ºC.Etulämmityspatterin mitoituksessa on huomioitava mahdollisen LTO- laitteen huurteen sulatuksen aiheuttama hyötysuhteen aleneminen. Lämmöntalteenotto (LTO) - LTO- laitteena käytetään ensisijaisesti korkean hyötysuhteen regeneratiivista LTO kiekkoa tai LTO levysiirrintä. Suunnittelussa on huomioitava RYL 2002:ssa esitetyt rajoitukset. - Suunniteltaessa laitosta sisäilmastoluokan S1 (osin myös S2, esim. hoivatilat) mukaan, ei regeneratiivista LTO laitetta voi käyttää hajujen leviämisvaaran takia, vaan tällöin tulee kysymykseen joko levy- tai nestekiertoinen lämmöntalteenottolaite. - Vaativissa kohteissa, joissa ilmastointia ei voida pysäyttää, voidaan nestekiertoisen LTO- laitteen tuloilmakoneen patterina käyttää Retermia- neulaputkipatteria sulattamaan lumen ennen suodattimia. Retermia- patterin yhteydessä on huolehdittava patterin pesun vaatimista huoltotiloista ja vedenpoistosta. - Nestekiertoisissa LTO- järjestelmissä käytetään liuoksena toimittajan valmiiksi sekoittamaa inhibiitein lisättyä 30 % etyleeniglykoli-vesiliuosta. Glykoliliuoksen osalta suunnitelmissa tulee olla vaatimus liuoksen koostumuksen laboratoriotutkimuksesta ja raportin toimittamisesta rakennuttajalle sekä laitoksen vastaanottovaiheessa että takuuajan huoltojen yhteydessä.

20 4.3 Ilmastointikoneet - Suunnittelija laatii esim. laitevalmistajan mitoitusohjelmalla mitoitustietojen pohjalta esimerkkikoneen mittapiirustuksen, jossa ovat koneosat suunnitelman mukaan ja todellisilla mitoilla. Samoin suunnittelija laatii esimerkkikoneesta laiteluettelon, jossa ovat osien mitoitustiedot sekä puhaltimien ääniarvot, hyötysuhteet ja sähkötehokkuusluvut. - Suunnittelijan tulee äänitasolaskelmilla varmistaa, että esimerkkikoneen ääniarvoilla huonetiloille vaaditut äänitasot saavutetaan. - Ilmastointikoneiden tiiveys määritellään D2:n mukaan vähintään luokkaan A. - Ilmastointikoneet suunnitellaan niin, että niiden huoltamiselle jää riittävät tilat, ohjeena on ko. koneen kokoinen tila. Ilmastointikoneet tulee asentaa säädettäville muototeräsalustoille siten, että koneen alustan tarkastusta ja puhdistusta varten jää 200 mm:n vapaa tila. Tarvittaessa isoille kaksikerroksisille koneille määritellään hoitotasot myös yläosan koneille. - Ilmastointikoneiden otsapintanopeus suunnitteluarvoilla ei saa ylittää 3,0 m/s. Mikäli koneosina on pattereita, joissa tiivistyy vettä, otsapintanopeus ei saa ylittää 2,5 m/s. Kuitenkin em. otsapintanopeudet voidaan ylittää käytössä, mikäli kone mitoitetaan tilapäistä tehostettua ilmanvaihtoa, esim. kesäyöjäähdytystä varten. - Ilmastointikoneiden sähkötehokkuus lasketaan konekohtaisesti LVI- ohjekortin LVI mukaan. Sähkötehokkuusluvun tulee olla alle 2,3 kw/m3/s. 4.4 Kanavistot ja kanaviston varusteet - Kanavistot suunnitellaan ensisijaisesti pyöreille kanaville. Suorakaidekanavia käytetään vain ilmastointikoneiden jako- ja kokoojalaatikoissa. Kanavien materiaali on yleensä sinkitty teräs. - Kun suunnitellaan luokan S2 (tai S1) kanavistoa, tulee kanavien ja kanavaosien olla tyyppihyväksyttyjä ja puhtausluokan P1 edellyttämällä tavalla valmistettuja. Tällaisen kanaviston tiiveysluokka määritellään luokkaan C (SFS 4699).0 Kanavisto tulee tehdä tehdasvalmisteisia kumirengastiivisteisiä kulma- ja T- kappaleita käyttäen; lähtökauluksia saa käyttää vain kun haarakanavan kokoero on kolme dimensiota tai enemmän sekä ilmastointikoneiden jakolaatikoissa. - Äänen siirtyminen kanavien kautta huoneiden välillä tulee estää vaimennuksilla. - Kanavat mitoitetaan käyttäen seuraavia maksimi kanavanopeuksia: Runkokanavat Huonekanavat ø m/s 2 m/s ø m/s 3 m/s ø m/s 4 m/s ø m/s 5 m/s ø m/s ø m/s - Vain erikoistapauksissa, kuten kohdepoistoissa yms., voidaan käyttää suurempia kanavanopeuksia. - Kanavisto tulee suunnitella puhdistettavaksi kauttaaltaan. Puhdistusluukut (PL) merkitään suunnitelmapiirustuksiin. Kanavistoon tulevien säätöpeltien tulee olla täysaukkomallisia ja muiden laitteiden, kuten ilmavirtasäätimien (IMS) ja sisäkartiollisten ääniloukkujen, irrotettavissa puhdistusta varten. Palopellit varustetaan tarkastus- ja puhdistusluukuilla. Kanavissa käytettävien materiaalien (esim. äänenvaimentimissa) tulee kestää kanavien sisäpuolinen puhdistus.

SUUNNITTELUOHJE. Kyyjärven kunta Honkalehdontie 8 43700 Kyyjärvi HUOMIOITAVAA ARKKITEHTI- JA RAKENNESUUNNITTELUSSA

SUUNNITTELUOHJE. Kyyjärven kunta Honkalehdontie 8 43700 Kyyjärvi HUOMIOITAVAA ARKKITEHTI- JA RAKENNESUUNNITTELUSSA Kyyjärven kunta Honkalehdontie 8 43700 Kyyjärvi SUUNNITTELUOHJE HUOMIOITAVAA ARKKITEHTI- JA RAKENNESUUNNITTELUSSA YLEISTÄ Nämä ohjeet on laadittu Kyyjärven kunnan teknisen osaston toimesta. Ohjeiden tarkoituksena

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI TILAKESKUS TÄYDENTÄVÄ SUUNNITTELUOHJE

KUOPION KAUPUNKI TILAKESKUS TÄYDENTÄVÄ SUUNNITTELUOHJE KUOPION KAUPUNKI TÄYDENTÄVÄ SUUNNITTELUOHJE 18.6.2010 KUOPION KAUPUNKI TILAKESKUS TÄYDENTÄVÄ SUUNNITTELUOHJE OSA 1 yleinen osio OSA 2 huomioitavaa arkkitehti ja rakennesuunnittelussa OSA 3 huomioitavaa

Lisätiedot

TILAPALVELUJEN LVI-SUUNNITTELU

TILAPALVELUJEN LVI-SUUNNITTELU TILAPALVELUJEN SUUNNITTELUOHJEISTO LVI-SUUNNITTELU Talo 90-rakennusosa G LVI-tekniikka PÄIVITETTY 20.4.2009 MUUTOKSET ESITETTY TUMMENNETTUNA KURSIVOITUNATEKSTINÄ JOHDANTO YLEISTÄ Tässä suunnitteluohjeistossa

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 HATTULAN SEURAKUNTA LVI SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 RAKENNUSKOHDE 1 1.3 SUUNNITTELIJAT 1 1.4 HANKINNAN

Lisätiedot

1/6 SIILITIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMAN PERUSKORJAUS LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS

1/6 SIILITIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMAN PERUSKORJAUS LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS 1/6 MH/KH SIILITIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMAN PERUSKORJAUS LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS Insinööritoimisto Matti Hallasaari Oy Kumpulantie 1 * 00520 HELSINKI * FINLAND Y-tunnus 0550682-8 puh. +358-9-142 122 www.hallasaari.com

Lisätiedot

Tarkastusväli (vuotta)

Tarkastusväli (vuotta) 1 TONTTI Yleistarkastus vuosittain Salaojat ja putket 40-50 2 5 Asfalttipäällysteet 20 2 5-12 Sora- ja kivituhkapäällysteet 1 Tasaus vuosittain Lipputanko, kuivatusteline, yms. 40 1 10 Puurakenteiset aidat

Lisätiedot

TILAKESKUKSEN LVI-SUUNNITTELU

TILAKESKUKSEN LVI-SUUNNITTELU TILAKESKUKSEN SUUNNITTELUOHJE LVI-SUUNNITTELU LVI2010 Nimikkeistö PÄIVITETTY MARRASKUU 2013 JOHDANTO YLEISTÄ Liikelaitos Oulun Tilakeskus hallinnoi ja järjestää ylläpitotoiminnan kaupungin omistamissa

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5 G LVIjärjestelmät G LVIjärjestelmät Rakennuksen vesi ja viemärijärjestelmä on liitetty Oulun kaupungin vesi ja viemäriverkostoon. Lämmitysjärjestelmä on liitetty Oulun Energian kaukolämpöverkostoon. Rakennuksessa

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo OHJE Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 3-4 tuntia. Kylpyhuoneessa ei saisi kastella lattiaa ja seiniä 2 päivää ennen tarkastusta. Mikäli on amme

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Soveltamisala:

Soveltamisala: Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. Asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista

Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. Asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Helsinki 5.2.2018 Kaisa Kauko, yli-insinööri Ympäristöministeriö Asetus rakennusten vesi- ja

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Toimistotalo Mäntsälä

Lisätiedot

RANEN RAKENTAJAKOULU

RANEN RAKENTAJAKOULU RANEN RAKENTAJAKOULU 9.4.2013 ENERGIATEHOKKUUS PIENTALORAKENTAMISESSA ENERGIATEHOKKUUS PIENTALON LVI- SUUNNITTELUSSA Jarmo Kuitunen Suomen LVI-liitto, SuLVI ry ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ Energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

ASENNUSOHJEITA YLEISTÄ VARASTOINNISTA JA KÄSITTELYSTÄ

ASENNUSOHJEITA YLEISTÄ VARASTOINNISTA JA KÄSITTELYSTÄ ASENNUSOHJEITA YLEISTÄ VARASTOINNISTA JA KÄSITTELYSTÄ KESAIR-ilmankäsittelykoneet toimitetaan yhtenä toimitusosana. Toimitusosa on sijoitettu puulavalle ja pakattu pakkausmuoviin. Tämä edellyttää huolellisuutta

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Piha-alueiden kuivatus ja salaojat

Piha-alueiden kuivatus ja salaojat Piha-alueiden kuivatus ja salaojat Tommi Riippa Tiimi- ja laatupäällikkö, RTA FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 3.10.2017 Page 1 HUOM! Aineisto ei ole tarkoitettu pihan kuivatuksen ja salaoja-asennusten

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014)

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014) Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty ) Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY OMAKOTITALON SYYSHUOLTO 22.9.2010 Rakennusmestari Esa Kinnarinen Rakennus NAVA Oy Miksi taloa kannattaa huoltaa? Säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla talo säilyy paremmassa

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU

MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU LVIA RAKENNUSTAPASELOSTUS Muutos/Uudisrakennus Asiakirja n:o LVI 001 Projekti n:o 01274.P000 Viimeisin muutos Laadittu 27.12.2013 Laatija RB Tark./Hyv.

Lisätiedot

RETERMIA-RUNKOON TOIMINNAN KUVAUS EDUT

RETERMIA-RUNKOON TOIMINNAN KUVAUS EDUT TOIMINNAN KUVAUS Neulalämmönsiirtimien neulat ovat alumiinia, putket ovat alumiinia tai kuparia ja jakotukit kuparia. Neulaputket on varustettu sisäpuolisilla turbulaattoreilla nestepuolen lämmönsiirron

Lisätiedot

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja EURAJOEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUSVALVONTA RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Yksityiskohtainen tarkistuslista RAKENNUSKOHDE Rakennuslupanumero Rakennuspaikka Kylä/kunnanosa Osoite Tilan nimi/korttelin

Lisätiedot

Vuokralainen vastaa ja maksaa itse. Vuokranantaja vastaa ja sisältyy vuokraan

Vuokralainen vastaa ja maksaa itse. Vuokranantaja vastaa ja sisältyy vuokraan asumispalveluyksikköä 1 Vuokranantaja vastaa ja sisältyy vuokraan Vuokralainen vastaa ja maksaa itse KIINTEISTÖYHTIÖN HALLINTO Hallinnollinen isännöinti KiinteistöOy hallinto Kirjanpito ja maksuliikenne

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana KUOPION KAUPUNKI RAKENNUSSIIVOUSOHJE 1(5) Tilakeskus Siivoustoimi 8.2.2006 raksiivohj.doc RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS - Urakoitsijoiden vastuut rakennussiivouksesta ja jätteiden lajittelusta määritellään

Lisätiedot

As. Oy Naantalin Metsätähti

As. Oy Naantalin Metsätähti 1 As. Oy Naantalin Metsätähti PERUSTAMINEN JA PIHA: Rakennukset perustetaan pohjatutkijan ohjeiden ja rakennesuunnitelmien mukaan teräsbetonipaaluin sekä maanvaraisesti. Piha-alue on liikennöitäviltä osin

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2 RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY SEINÄJOEN HIETAMÄENTIE 17-19 Yleiskuvaus: Asunto Oy Seinäjoen Hietamäentie 17-19 rakennuspaikka sijaitsee Seinäjoen Hyllykallion kaupunginosassa kortteli 4045 tonttit 1 ja 2.

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Betonielementtidetaljit

Betonielementtidetaljit Betonielementtidetaljit Matti Turunen, rakennusinsinööri Osastopäällikkö, Finnmap Consulting Oy matti.turunen@finnmapcons.fi Artikkelissa käsitellään asuinrakennusten kiinnitysdetaljeja, mutta samat periaatteet

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU

MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU JA TEKNISET VAATIMUKSET FinnBuild 7.10.2006 Atte Stambej ESITYKSEN SISÄLTÖ Kylpyhuoneen korjaushanke Sopimukset Voimassa olevat määräykset 1 KORJAUS- TARVE SUUN- NITTELU

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Riihenmäen koulun

Lisätiedot

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 15, 90900 Kiiminki Yleistä: As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Jokelainen Heidi-Johanna Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

lindab we simplify construction Akustiset ratkaisut Äänenvaimentimet

lindab we simplify construction Akustiset ratkaisut Äänenvaimentimet lindab we simplify construction Akustiset ratkaisut Äänenvaimentimet Akustiset ratkaisut Pitääkö hiljaisuuden olla ylellisyyttä? Nykyisessä ympäristössä on melua ja häiriötekijöitä enemmän kuin koskaan

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien.

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien. KUNTOTARKASTUKSEN KIRJALLINEN HAASTATTELUOSA Kuntotarkastuksessa myyjälle ja ostajalle parhaimman hyödyn saamiseksi, toivomme teidän vastaavan kysymyksiin huolellisesti ja parhaanne mukaan. Täytetty lomake

Lisätiedot

Paritalo Kontiolahti. Vierevänniementie 12

Paritalo Kontiolahti. Vierevänniementie 12 Paritalo Kontiolahti Vierevänniementie 12 91,5m 2 TERASSI S 4h + K + KHH + S + var Tämä paritalo on rakenteilla Höytiäisen upeisiin rantamaisemiin aivan palveluiden äärelle. K PSH Tule tutustumaan paritaloon,

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Rakennusliike A Vänttilä Oy

Rakennusliike A Vänttilä Oy Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Oulun Pyyntipiha Pyyntitie 8, 90540 Oulu Yleistä: As Oy Oulun Pyyntitie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta ja kahdesta

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Maankäyttöpalvelut RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Rakennusvalvonta 04600, Mäntsälä puh. (019) 264 5000 rakennusvalvonta@mantsala.

Maankäyttöpalvelut RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Rakennusvalvonta 04600, Mäntsälä puh. (019) 264 5000 rakennusvalvonta@mantsala. Maankäyttöpalvelut RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Rakennusvalvonta 04600, Mäntsälä puh. (019) 264 5000 rakennusvalvonta@mantsala.fi RAKENNUS- HANKKEEN TIEDOT Lupatunnukset Kiinteistötunnus Rakennuspaikan

Lisätiedot

AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014

AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014 AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 3kpl paritaloja 1 autokatosta sekä jätekatos. RS uudiskohde. Oma tontti (3107m2).

Lisätiedot

Asunto Oy Jyväskylän Haukansulka C

Asunto Oy Jyväskylän Haukansulka C Asunto Oy Jyväskylän Haukansulka C Haukkalantie 47 40740 Jyväskylä Rakenteilla uusia laadukkaita rivitalokoteja arvostetulle Haukkalan asuinalueelle upeiden Laajavuoren ulkoilumaastojen läheisyyteen. Kuuden

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus FINVAC D2-hankkeen työpaja Ympäristöministeriö 21.8.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Rakentamismääräyskokoelman uudistus Rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi sivu 1 Kohteen osoite: 1 RAKENTEET Rakenne On korjauksia ja huoltotöitä; Toimenpiteet Korjaus ajankohta n. 1v tarkkuudella 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen,

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA Asemakaavaote 30.5.2012 Naistenmatka Tuohikorpi AS OY PIRKKALAN TUOHIKORPI Tuohivirsu 6 33960 Pirkkala HUONEISTOSELOSTUS Päivitetty 19.8.2013 OLOHUONE Katto koristeruiskutasoite Seinät

Lisätiedot

AS OY TUUSULAN UPSEERINHOVI Nappulakatu 1, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 5.6.2015

AS OY TUUSULAN UPSEERINHOVI Nappulakatu 1, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 5.6.2015 AS OY TUUSULAN UPSEERINHOVI Nappulakatu 1, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 5.6.2015 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: Yläpohja: Alapohja: Välipohja: Väliseinät: Ikkunat: Ovet: Portaat Parvekkeet

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Kohde. Kevyet väliseinät. Rakennuspaikka. Varastot. Piha-alue ja -varusteet. Pintamateriaalit. Rakenteet. Runkoa täydentävät rakennusosat.

Kohde. Kevyet väliseinät. Rakennuspaikka. Varastot. Piha-alue ja -varusteet. Pintamateriaalit. Rakenteet. Runkoa täydentävät rakennusosat. 1 RAKENNUSSTAPASSELOSSTUSS 3311..0011..22001100 Kohde Kohde on nelikerroksinen asuinkerrostalotalo, jossa on yhteensä 19 asuntoa. Pohjakerroksessa ovat huoneistokohtaiset varastot, ulkoiluvälinevarasto,

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 Tammisentie 4, 63700 Ähtäri Omakotitalon kuntokartoitus 4.12.2015 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 2/9 Tilaus 18.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Rakennusosat ja tekniset järjestelmät Liite 4. Rakennusteknilliset osat. Hankkeen nimi. Huomioita

Rakennusosat ja tekniset järjestelmät Liite 4. Rakennusteknilliset osat. Hankkeen nimi. Huomioita Hankkeen nimi Rakennusosat ja tekniset järjestelmät Liite 4 Rakennusteknilliset osat Alueosat Maaosat Tuennat ja vahvistukset Päällysteet Alueen varusteet, opasteet Alueen rakenteet, aidat, tukimuurit

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

TURUN LVI-TEKNIIKKA OY. Kähärlänkuja Turku VASO KAARINAN HOVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS ULKOPUOLISET VIEMÄRIT

TURUN LVI-TEKNIIKKA OY. Kähärlänkuja Turku VASO KAARINAN HOVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS ULKOPUOLISET VIEMÄRIT TURUN LVI-TEKNIIKKA OY VASO KAARINAN HOVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS ULKOPUOLISET VIEMÄRIT Hovineito ja Hovipoika 2 TYÖSELITYS - ULKOPUOLISET VIEMÄRIT 1. YLEISTÄ 1.1 Työn laajuus Tässä työselityksessä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 Kohteen osoite: Omistushistoria: (vähintään vuosi, jolloin kohde on tullut nykyisen omistajan omistukseen) 1 RAKENTEET TEHDYT KORJAUS- JA HUOLTOTYÖT SEKÄ RAKENTEIDEN

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS TURUN LVI-TEKNIIKKA OY KAARINA LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ

VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS TURUN LVI-TEKNIIKKA OY KAARINA LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ 1 TURUN LVI-TEKNIIKKA OY Kähärlänkuja 13 20100 Turku p. 040 5013391 VASO OY KAARINAN HOIVINEITO JA HOVIPOIKA KAARINA TYÖSELITYS LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ 2 LVI-TYÖSELITYS LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VENTTIILIASENNUKSET,

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot