Kirkkonummen kunta Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Kaavoituskatsaus

Transkriptio

1 irkkonummen kunta aavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut aavoituskatsaus

2 irkkonummen kaavoituskatsaus J ohdanto Vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan irkkonummen kunnassa ja Uudenmaan maakunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista. Lisäksi kaavoituskatsauksessa kerrotaan lyhyesti irkkonummen kunnan kannalta merkittävän seudullisen yhteistyön hankkeet. aavoituskatsauksen lisäksi tietoja saa vuosien kaavahankkeista myös kunnanvaltuuston hyväksymästä kaavoitusohjelmasta. Molemmat on julkaistu kaavoituksen kotisivuilla. aavoituksen kotisivujen osoite: pikalinkki kaavat, tontit ja paikkatiedot / kaavoitus L aajentuva toimintaympäristö unnan kehitysnäkymät irkkonummi osallistuu muiden Helsingin seudun kuntien kanssa metropolialueen kehittämiseen. Metropolialueeseen kuuluvat pääkaupunkiseutu ja sitä ympäröivät UUMA-kunnat, joiden toimintaan irkkonummi liittyi vuonna Yhteistyö jatkui Helsingin seudun, UUMA-kuntien ja irkkonummen naapurikuntien kesken vuonna Lisääntynyt yhteistyö ja seudullinen näkökulma vaikuttavat merkittävästi yhdyskuntasuunnitteluun, koska suuri osa hankkeista koskee juuri maankäyttöä, asuntorakentamista ja liikennettä (MAL). Vetovoimaisen irkkonummen kehittyminen jatkuu: asukasluku nousee tasaisesti ja muu toimeliaisuus lisääntyy. unnan kiinnostavuus noussee entisestään, kun kantatie 51 (Länsiväylä) on rakennettu moottoritieksi, julkista liikennettä kehitetään sekä tarjotaan viihtyisä asuntomahdollisuuksia esimerkiksi kuntakeskuksesta ja rantaradan asemanseuduilta sekä uusilta pientaloalueilta. Tilastokeskuksen väkilukuarvion mukaan vuoden 2012 lopussa kirkkonummelaisia oli noin Vuosikasvu oli taloudellisen tilanteen takia totuttua vaisumpi ollen noin 380 asukasta. Palveluverkkostrategian mukaiseen väestönkasvuun ei ylletty. Muutoinkin 2010-luvulla väestönkasvu on hiipunut verrattuna 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen huippuvuosiin. unnan palvelutarjonnan järkevä tuottaminen on jatkuva haaste, johon voidaan vaikuttaa pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla, kuten laatimalla osayleiskaavoja, joissa palvelutarve voidaan ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon, tehostamalla kunnan maanhankintaa ja kaavoittamalla kunnan omistamia maita. unnan tavoitteena on edelleen taloudellinen ja ekologiselta jalanjäljeltään perusteltu maankäyttö sekä hyvä elinympäristö johon päästään mm. eheyttämällä yhdyskuntarakennetta. Varsinkin keskusta-alueiden ja asemanseutujen kehittäminen jatkuu. eskeinen kunnan kehitystä linjaava ja tasapainoista väestönkasvua ja rakennetta tukeva suunnitelma on unnan kehityskuva vuosille Sen laatiminen pannaan vireille vuonna H elsingin seutu Helsingin seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ja UUMA-alueen kunnista, joita on yhteensä 14. Ne toteuttavat seutuyhteistyötä erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä seudullisten palvelujen osalta. Yhteistyön sisällöstä sovitaan tarkemmin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa vuosittain hyväksyttävässä toimintasuunnitelmassa. Helsingin seudun yhteistyökokous on seudun kuntien johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi vuonna 2009 kokouksessaan Helsingin seudun vision: Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto. UUMA-kunnat UUMA-seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. UUMA-kuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, irkkonummi, erava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. UUMA-yhteistyötä 1

3 irkkonummen kaavoituskatsaus toteutetaan vuosittain laadittavan toimintasuunnitelman mukaisesti. Puheenjohtajuus vaihtuu kuntien kesken vuosittain UUMA-seudun yhteistyösopimukseen kirjatussa järjestyksessä. Vuonna 2013 puheenjohtajakuntana toimii eravan kaupunki. UUMA-hallitus johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä, tekee sopimukset ja edustaa UUMA-kuntia. Hallituksen muodostavat kunnan/kaupunginvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajat. UUMA-komissio johtaa UUMAyhteistyötä, vastaa asioiden valmistelusta, esittelystä, päätösten toimeenpanosta ja seurannasta. omission jäseninä ovat UUMA-kuntien kaupungin-/kunnanjohtajat sekä yhteistyöjohtaja. Vuoden 2012 aikana valmistui UUMA-kuntien yhteinen kehityskuva. Sen avulla valmistaudutaan Helsingin seudun yhteiseen maankäyttösuunnitelmaan, jonka laatimisesta on sovittu valtion kanssa uudessa MAL-aiesopimuksessa. ehityskuva syventää Helsingin seudun vuonna 2011 tekemää Rajaton Metropoli -puheenvuoroa. Vuonna 2012 valmistui myös pientaloasumisen hanke, jonka päätehtävä oli löytää kestävän kehityksen mukaisia rakenne- ja laatukriteerejä, joiden avulla voitaisiin luoda tavanomaista pientaloasutusta selvästi ekotehokkaampia ja samalla vetovoimaisia pientaloalueita. irkkonummella esimerkkialueena oli Etelä-olsari. M AL-aiesopimus Helsingin seudun kuntien ja valtion keskinäinen MAL-aiesopimus hyväksyttiin ja allekirjoitettiin vuonna Se käsittää kuntien maankäyttöön liittyvän asuntotuotannon ja liikennehankkeet vuoteen 2020 saakka. Helsingin seudun tuotantotavoitteena on asunnon rakentaminen vuosittain. Asuntotuotannon osalta sopimus asettaa irkkonummelle seuraavia velvoitteita: vuosina vuosittainen asuntotuotanto kunnassa tulee olla keskimäärin 330 asuntoa. Vastaavasti asuinrakennusoikeutta kunnan tulee asemakaavoittaa vuosittain k- m 2. Vuonna 2012 irkkonummella valmistui 184 asuntoa. Asemakaavavaranto kasvoi noin k-m 2. Asuntorakentamisen kaavavaranto on edelleen hyvä mahdollistaen kodit yli 6000 asukkaalle. Myös liike- ja yritystoiminnan kaavavarannot ovat verraten hyvällä tasolla. Linkkejä: / / &lan=fi irkkonummen kuntakeskus rakentuu. 2

4 irkkonummen kaavoituskatsaus V uosi 2012 tiivistettynä unnanvaltuustossa hyväksyttiin kymmen asemakaavaa. irkkonummi onnistui saavuttamaan Helsingin seudun kuntien ja valtion keskinäisen MALsopimuksen tavoitteen kem2. Hyväksyttyjen asemakaavojen yhteenlaskettu asuntorakennusoikeus nousi noin kem 2 :iin. Merkittävä osa em. rakennusoikeudesta on Tolsan asemanseudun asemakaavan ansiota. Muutoinkin kunnan kaavavarannot säilyivät hyvällä tasolla: asuntorakentaminen kem2 yleiset rakennukset n kem2 liike- ja yritystilat n kem2 Vuoden 2012 aikana hyväksyttiin keskisellä irkkonummella Abrasinmäen ja Tolsan asemanseudun asemakaavat. Itäisellä irkkonummella valmistuivat öpaksenkulman, ja artanonrannan korttelin 2133 asemakaavat ja pohjoisessa Perälänjärven sekä Sjökullan oppimiskeskuksen asemakaavat. Hyväksyt ranta-asemakaavat Haga II, Rysshamnen ja Edesholmen ovat valituksenalaisia, kuten myös Jorvaksen sorttiaseman ja Perälänjärven sekä Sjökullan koulun asemakaavat. Vireillä olevista osayleiskaavahankkeista etenivät vuoden 2012 aikana Jorvas ja Inkilä, joka oli ehdotuksena nähtävillä sekä Gesterby ja Sepänkylä joka hyväksyttiin ehdotuksena..ylmälän osayleiskaavan pohjaksi laaditut selvitykset valmistuivat ja untakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavaalueen selvitysten laatimista valmisteltiin. S uoritetietoja Vuoden 2012 aikana pantiin vireille 8 kaavahanketta. untakeskuksen alueella Vesitorninmäen asemakaava, itäisellä irkkonummella Masalan urheilupuisto, Inkilänportti, Sarvvikinkallio ja artanonrannan kaavanmuutos. Pohjois- irkkonummella aloitettiin Veikkolan teollisuusalueen muutos ja eteläisellä irkkonummella Prikirannan asemakaavoitus sekä antvikin teollisuusalue I:n asemakaavan muutos. aavaluonnoksina olivat nähtävillä Haapiorinteen, Tinanpuiston ja Inkilänportin asemakaavat sekä urkgårdin ranta-asemakaava ja kaavaehdotuksena Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava, Veikkolan teollisuusalueen ja artanonrannan kaavanmuutokset sekä Haapiorinteen asemakaava ja lisäksi Haga II sekä Bylandsuddenin rantaasemakaavat. uosi 2013 tiivistettynä Vuonna 2013 aloitetaan kaavojen muuttaminen Munkinmäenpuiston, eteläisen Gesterbyn sekä uusalan alueella. Länsi-Jorvaksen asemakaavoitus on jo käynnistetty alkuvuodesta. Heikkilän Juhlakallion kaavoitus on tarkoitus käynnistää. Uusia kaavahankkeita aloitetaan urkirannan ja Veikkolaportin alueella sekä Laguksenpuistossa, ylmälän kauppapuutarhan alueella sekä Lapinkylän keskustassa. Uusia rantaasemakaavoitusalueita ovat Porkkalassa Loman ja yrkogårdsön sekä Hirsalassa Skälsund. esken olevien neljän osayleiskaavan lisäksi aloitetaan vielä Masalan ja Luoman sekä antvikin osayleiskaavoitus kehityskuvien laatimisella. Asemakaavamuutokset Asemanseudun 2. vaiheen, Munkinniityn, antvik teollisuusalue I:n, Tinanpuiston ja Sarvvikinkallion alueilla pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2013 aikana kuten myös asemakaavat Haapiorinteen, Inkilänportin ja Jorvaksenmyllyn alueilla. Monivaiheisen ja pitkän valmistelun läpikäyneet Jorvaksen ja Inkilän sekä Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavat tullevat myös hyväksymiskäsittelyyn vuonna irkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatiminen alkaa vuonna Asiakirja ohjaa kunnan eri alueiden rakentamista ja kehittymistä laadittuja osallistumis- ja arviointisuunnitelmia kaavaehdotuksia kaavaluonnoksia nähtävilläolopäiviä kaavalausuntoja huomautuksia ja muistutuksia kunnanvaltuustossa hyväksyttyjä kaavoja ja muutoksia (kpl/ha) 3/38,66 7/114 10/275 pidettyjä asukastilaisuuksia / kaavaesittelyjä vahvistettuja haja-asutusalueteiden ja katujen nimiä lainvoimaista osayleiskaava-aluetta yhteensä (ha) 8509, , ,07 lainvoimaista asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 2960, , ,09 lainvoimaista ranta-asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 672,45 694,30 694,30 V 3

5 irkkonummen kaavoituskatsaus

6 irkkonummen kaavoituskatsaus aavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmästä säädetään maankäyttöja rakennuslaissa (MRL). Järjestelmän periaate on yksikertainen: laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat ohjausväline, jolla linjataan koko maan kehittämisen kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat mm. alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energianhuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Helsingin seudun erityskysymyksissä keskitytään mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen kuten asemapaikkojen tiivistämiseen ja joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen. Valtakunnallisten aluekäyttötavoitteiden toteutumista on edistettävä kaikilla kaavatasoilla. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaatteet ja tarpeelliset alueet sekä maakunnan että yksittäisen kunnan kehittämisen kannalta. aava on ohjeena laadittaessa yleis- ja asemakaavoja, mutta ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan alueella. irkkonummea koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto ja sen vahvistamisesta päättää ympäristöministeriö. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle sitä, jolloin kaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. irkkonummen kunta on oikeusvaikutteisten yleiskaavojen alaisuudessa. Saaristo- ja rannikkoalueita koskee osayleiskaava sekä muita alueita koskee irkkonummen yleiskaava Lisäksi maankäyttöä on tarkennettu osayleiskaavoilla Veklahdessa, Lapinkylässä, Bro-olsarissa, Heikkilässä ja untakeskuksen 1. vaiheen alueilla. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle taajama-alueilla tai muilla alueilla, joille on suunniteltu tiiviimpää rakentamista. Asemakaavassa määrätään mm. korttelialueiden käyttötarkoitus ja rakennusoikeus sekä esimerkiksi rakennusten kerroskorkeus ja sijoitus tontilla. Määrittelyt voivat vaihdella korttelin eri tonteilla. Tavallisesti asemakaavoissa osoitetaan esimerkiksi puistot, leikki- ja pysäköintipaikat sekä teknisen huollon alueet. Mitä keskeisemmällä paikalla yhdyskuntarakennetta suunnittelualue sijaitsee tai jos esimerkiksi lähiympäristön rakennuskannan merkittävyys asettaa suunnittelulle erityisvaatimuksia tai luonnon erityispiirteet asettavat rakentamisrajoituksia, sitä tarkempi asemakaava laaditaan. Asemakaavaa täydentävät usein myös laatu- ja ympäristöohjeet sekä rakentamistapaohjeet. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava on asemakaava, jonka tarkoitus on ohjata ja järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueilla. aava laaditaan useimmiten maanomistajan pyynnöstä ja kunta hyväksyy kaavan. M aankäyttösopimukset unta ja maanomistajat tekevät maankäyttösopimuksia asemakaavoitettaessa yksityisten omistamille maille. Sopimukset tehdään kaksivaiheisesti. Ennen asemakaavoituksen käynnistämistä tehdään kaavoituksen käynnistämissopimukset. un kaavan sisältö on ratkaistu ja kaavaehdotus on ollut nähtävänä, neuvotellaan lopulliset maankäyttösopimukset, jotka kunnanvaltuusto hyväksyy. Maankäyttösopimuksilla kunta ja maanomistaja sopivat mm. maanomistajan osallistumisesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin (maankäyttösopimuskorvaus), asemakaavan toteuttamisaikataulusta ja -tavasta sekä yleisten alueiden luovuttamisesta kunnalle ja muista sopimusaluetta koskevista tapauskohtaisista asioista. Maankäyttösopimukset perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin jonka mukaan niillä asemakaavoitettavan alueen maanomistajilla, joille asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kaavan toteuttamisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Maankäyttösopimusta edellyttävien kaavahankkeiden kaavoittajan on oltava ammattitaitoinen, ja hänen pätevyytensä todetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Myös alikonsultit on hyväksytettävä kunnassa. aavoitusohjausmaksu Mikäli kaavasta ei aiheudu kunnalle oleellisia kunnallisteknisiä tai muita rakentamiskustannuksia eikä maanomistajan rakennusoikeus merkittävästi lisäänny, maankäyttösopimusta ei yleensä ole tarvetta tehdä. Tällöin sovelletaan kaavoitusohjausmaksua. Maanomistajien aloitteesta käynnistyvistä kaavoitushankkeissa, jotka eivät edellytä maankäyttösopimusta, maanomistaja velvoitetaan suorittamaan kunnalle kaavoitusohjausmaksu, joka perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. aavoitusohjausmaksuluokkia on kolme pohjautuen kaavan vaativuuteen. äytettävä maksuluokka todetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. 5

7 irkkonummen kaavoituskatsaus M aakuntakaavoitus, voimassa oleva Uudenmaan maakuntakaava vahvistettiin vuonna Se käsittää koko maakunnan ja sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin vuonna Siinä on tarkisteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista kuten jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit, laajat yhtenäiset metsätalousalueet ja hiljaiset alueet. M aakuntakaavan uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen (2. vaihemaakuntakaava) käynnistyi vuoden 2011 alussa, kun Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot yhdistyivät Uudenmaan liitoksi Tällöin maakuntavaltuusto hyväksyi hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. aavan tavoitevuosi on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan perusrakenne koostuu neljästä pääteemasta: alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen kaupan palveluverkon suunnitteleminen osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta kylä sekä hajarakentaminen Uudistettavassa maakuntakaavassa varaudutaan uuteen asukkaaseen vuoteen 2035 mennessä, jolloin Uudellamaalla asuisi kaksi miljoonaa ihmistä. Tällä hetkellä asukkaita on noin 1,5 miljoonaa. Myös työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi tavoitevuoteen mennessä. Maakuntakaavaluonnos- ja ehdotus ovat olleet nähtävänä ja viimeksi myös tarkistettu ehdotus, josta kunta antoi lausuntonsa vuoden 2013 alussa. Viimeisin lausuntokierros aiheutui kaavan muutetuista kaupan toimintoja koskevista määräyksistä, jotka poikkesivat kunnan näkemyksistä. Maakuntahallitus esitti Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan valtuuston hyväksyttäväksi maaliskuussa Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava vahvistettiin loppuvuodesta Siinä esitetään sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellinen siirtoviemärin linjaus uudelta puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. Laitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna Y hteystiedot Uudenmaan liitto osoite: Esterinportti 2 B, HELSINI puhelinvaihde:(09) sähköposti: toimisto@uudenmaanliitto.fi, internetsivut: Uudenmaan maakuntakaava. 6

8 irkkonummen kaavoituskatsaus eskinen irkkonummi Valmiit ja vireillä 2012 untakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin loppuvuonna Tavoitteena on suunnitella taajaman pohjois- ja koillispuolelle Humaljärven sekä Meikon luonnonsuojelualueen suunnalle etupäässä pientalovaltaisia asuntoalueita. Arvio uusien asukkaiden määrästä on Maankäytön edellyttämät liikennejärjestelyt tullevat olemaan mittavia, mikäli päädytään ns. kuntakeskuksen kehäyhteyden toteuttamista. Uuden tien ensimmäinen vaihe ilmenee untakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavasta, jossa se yhdistää Vanhan Rantatien ja Gesterbyntien toisiinsa Jolkbyn asuntoalueen pohjoispuolella. Osayleiskaavahankkeessa tutkitaan yhteyden jatkamista nykyisen taajaman ja Humaljärven välisellä alueella Volsintielle. eväällä 2013 pannaan vireille untakeskuksen liikennejärjestelmäsuunnittelun, jonka kautta saadaan tärkeää tietoa mm. edellä kuvatun tien tarpeellisuudesta. untakeskuksen kehityskuvan päivittäminen on osa tätä hanketta ja päivitetty kehityskuva valmistuu vuonna Hankkeen yksityiskohtaiset tavoitteet asetetaan kehityskuvan päivityksen käsittelyn yhteydessä. Suunnittelualueella on rakennus- ja toimenpidekielto kaavoituksen ajan. Alueen asukkailta ja osallisilta kerätään tietoa alueesta kaavoituksen tueksi paikkatietokyselyllä joka toteutetaan internetkyselynä keväällä (Tero Luomajärvi) G esterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava sijaitsee välittömästi kuntakeskuksen pohjoispuolella. aavaluonnos oli nähtävillä vuonna aavaehdotus valmistui vuoden 2012 lopussa ja oli nähtävänä alkuvuonna aavoituksen yhteydessä on tutkittu mm. julkisten palvelujen tarve ja vesihuollon järjestäminen, lisäksi linjataan mm. uusi ajoneuvoyhteys kuntakeskuksesta Masalaan ja pohjoiseen. Ratkaisusta riippuen uusien asukkaiden määräksi arvioidaan noin 300. Suunnittelualuetta koskee rakennuskielto ja toimenpiderajoitus kaavan laatimisen ajan. (Aija Aunio / Mikael Pettersson) P itäjäntuvanpuiston asemakaavamuutos syntyi, kun irkkotorin asemakaavasta rajattiin pois osa alkuperäisestä suunnittelualueesta.. aavamuutos voidaan hyväksyä, kun alueen kiinteistöjen pysäköintijärjestelyistä on sovittu kunnan ja kiinteistönomistajien kesken. (Tero Luomajärvi) A semanseudun 2. vaiheen asemakaava on yksi neljästä asemanseudun kaavamuutoksesta käsittäen Finnsbackan kerrostaloalueen eteläisimmät korttelit, radan alittavan uuden katuyhteyden sekä uuden kaupallisen keskittymän radan eteläpuolella. Hankkeen yhteydessä laaditaan katu- ja pysäköintialueiden yleissuunnitelma. Hanke on viivästynyt tavoitellusta aikataulusta pitkälti maankäyttösopimusneuvottelujen takia. aava hyväksyttäneen vuonna 2013, mikäli tarvittavat maankäyttösopimukset on solmittu. (Tero Luomajärvi) M unkinmäenpuiston asemakaava kuuluu asemanseudun kokonaisuuteen käsittäen mm. Munkinmäen entisen kartanon lähialueen. Asuntorakentamisen sijoittaminen alueelle on haasteellista liikennemelun ja liikennejärjestelyjen johdosta. Hankkeen vireillepanon jälkeen vuonna 2012 kunnanhallitus on kahdesti keskustellut kartanonmäen suunnittelusta. Tavoitteeksi on asetettu kuntakeskuksen muuta rakentamista huomattavasti korkeamman (mm. tornitalojen) rakentamisen sijoittamista alueelle. Alueen suunnittelua on jatkettu diplomityönä, joka valmistui alkuvuonna Sen pohjalta käydään uusi tavoitekeskustelu. aavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Tero Luomajärvi) M unkinniityn asemakaavassa kehitetään tavaratalo Prisman liikealuetta taajamakuvallisesti ja liikenteellisesti korkeatasoisena alueena sekä osoitetaan tilavaraukset kaupunkiradalle. Asemakaavan muutoshanke pantiin vireille loppuvuodesta 2011, jolloin laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Haasteina ovat uudistettavan rautatiesillan liikenteellisen toimivuuden varmistaminen sekä kevyenliikenteen järjestelyt. Hankkeeseen liittyy myös uusien liikennejärjestelyjen mukainen katujen yleissuunnittelu. aavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Mikael Pettersson) T olsan asemanseudun asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä pitäen sisällään mm. Tolsan aseman uudistuvat maankäyttöjärjestelyt ja liityntäpysäköinnin sekä kerrostalo- ja pienkerrostalokorttelin noin 700 asukkaalle. Radan varteen tulee melumuurina toimiva kerrostalorivistö ja sen taakse matalampia pistetaloja. Lisäksi alueelle on mahdollista sijoittaa lähipalveluja, kuten elintarvikekauppa sekä muutama kivijalkamyymälä. aava sai lainvoiman kesällä (Aija Aunio) 7

9 irkkonummen kaavoituskatsaus A brasinmäen asemakaavan muutos mahdollistaa liiketilojen rakentamisen nykyisten toimitilarakennusten korttelialueille. aava tuli lainvoimaiseksi kesällä (Mikael Pettersson) yrkvallan ja Jokiniityn asemakaavan muutos sai lainvoiman tammikuussa Muutos luo edellytykset uuden julkisen rakennuksen sijoittamiselle antohaan eteläpuolelle. Samassa yhteydessä on suunniteltu mm. Gestebyntien liikennejärjestelyjä sekä tarkasteltu asuntokortteleiden kaavallinen ajantasaisuus. (Simon Store) E teläisen Gesterbyn kaavamuutos tähtää kerrostalovaltaisen asuntoalueen täydennysrakentamiseen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen parantamiseen. Suunnittelu pohjautuu vuonna 2008 laadittuun Gesterbyn ideasuunnitelmaan. Jotta hanke etenisi, tulee alueen kiinteistöosakeyhtiöiden tehdä ratkaisuja alueidensa kehittämisestä. Mikäli neuvottelut etenevät myönteisesti, voitaneen kaavaluonnos saada käsittelyyn loppuvuonna (aisa ilpeläinen) V esitorninmäen asemakaavan suunnittelu käynnistyi hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymisen jälkeen syksyllä untakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavan mukaisesti aluetta kehitetään kerrostalopainotteisena ja sinne tullee kodit noin 750 uudelle asukkaalle. Tavoitteena on omaleimainen ja arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen asuntoalue kuntakeskuksen liikealueen välittömässä tuntumassa, maisemallisesti näkyvällä paikalla. Asuntorakentamisen lisäksi alueelle suunnitellaan yhtenäiskoulun, asukaspuiston sekä lasten liikennepuiston sijoittamista. Alueen liikennejärjestelyt kytkeytyvät osin Gesterbyntien liikennehankkeeseen uimahallin kohdalla. Myös Vanhalle Rantatielle laaditaan alustava katualueen yleissuunnitelma. aavaluonnos valmistunee syksyllä (konsultti / Tero Luomajärvi) Aloitetaan 2013 uusalanniityn asemakaavan muutos tähtää kuntakeskuksessa sijaitsevan uusalan pientaloalueen täydennysrakentamiseen kunnan tonttitarjonnan varmistamiseksi. Hanke saattaa edellyttää käynnistämis- ja maankäyttösopimuksia. (aisa ilpeläinen) J uhlakallion asemakaava käsittää entisen kunnantalon ja sen lähialueen Heikkilässä. Alue toteutetaan pientalovaltaisena asuntoalueena noin sadalle uudelle asukkaalle tukeutuen kuntakeskuksen palveluihin. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon historiallisen miljöön ympäristöarvot ja kevytliikenneyhteyksien kehittäminen. aavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksytään keväällä (Aija Aunio) Ratavalli rakentuu. 8

10 irkkonummen kaavoituskatsaus E teläinen irkkonummi Valmiit ja vireillä 2012 E desholmenin ranta-asemakaava hyväksyttiin kesällä aavassa osoitetaan saarelle kokous- ja edustustiloja henkilölle. aavaratkaisu perustuu saareen rakennettavaan siltaan. aavasta on tehty valitus Helsingin hallintooikeuteen. Erillisenä lupaprosessina vireille pantu lupa sillan rakentamiselle on hylätty Etelä- Suomen aluehallintovirastossa. Molemmat valitusprosessit ovat kesken. (konsultti / Seppo Mäkinen) B ylandsuddenin ranta-asemakaavan ensisijainen tarkoitus on ryhmitellä alueen vapaa-ajan rakennusten rakennusoikeudet uudelleen. Jo rakennetun loma-asuntoryhmän ja lisärakentamisen käyttö halutaan myös suunnitella siten, ettei rakennuspaikkoja muodosteta erillisiksi itsenäisiksi tiloiksi ja että niillä olisi yhteiskäyttöinen rantaalue. unnanvaltuusto hyväksyi kaavan maaliskuussa Päätös ei vielä ole saanut lainvoimaa. (konsultti / Seppo Mäkinen) R ysshamnenin ranta-asemakaavan tarkoitus on muuttaa Porkkalan niemellä sijaitsevan alueen maankäyttö nykytarpeiden mukaiseksi maanomistusmuutosten vuoksi. Alueelle halutaan rakentaa korkealuokkaisia loma-asuntoja sekä yksi omakotitalo. aavassa selvitetään rakentamisen määrä, sen luonne ja sijoittuminen. Myös riittävät yleiseen käyttöön soveltuvat virkistysalueet sekä luonto- ja maisema-arvot turvataan. aava hyväksyttiin keväällä 2012, mutta siitä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen ja valituskäsittely on kesken. (konsultti / Seppo Mäkinen) H aga II ranta-asemakaavassa on haettu tarkoituksenmukaiset rakennuspaikat kahdeksalle lomarakennuspaikalle sekä yhdelle ympärivuotiselle asuinpaikalle. aava-alueelle on muodostettu kaksi rantaan rajautuvaa kortteliryhmää olemassa olevien rakennettujen alueiden yhteyteen. Lisäksi kaavassa on osoitettu asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue sekä lähivenepaikat. aava hyväksyttiin loppuvuodesta aavasta tehdyn valituksen käsittely Helsingin hallintooikeudessa on kesken. (konsultti / Aija Aunio) H aapiorinne sijaitsee Pikkalanlahden tuntumassa ja sinne kaavoitetaan haasteelliseen rinnemaastoon pääasiassa kunnan omistuksessa olevalle alueelle pientalovaltainen asuntoalue noin 350 uudelle asukkaalle. Alue kytkeytyy antvikin taajamaan sekä myös Hemvikin kosteikkoalueen eteläpuoleisen Strömsbyn alueen kehittämiseen. aavaehdotus oli nähtävänä loppuvuodesta 2012 ja lopullinen kaava tullee hyväksymiskäsittelyyn syksyllä aavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Aija Aunio) P rikirannan asemakaava tuli vireille vuonna 2012, kun hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin. Tavoite on suunnitella merellinen asuntoalue uudelle asukkaalle ja lisäksi alueelle on määrä sijoittaa julkisia palveluja sekä siirtolapuutarha-alue. Helsingin kaupunki omistaa Pikkalanlahden rantavyöhykkeen, jonne on kaavailtu mm. virkistys-, matkailuja satamatoimintaa sekä niihin liittyviä oheistoimintoja. aavaluonnos ja -ehdotus on määrä asettaa nähtäville vuoden 2013 aikana. aavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (konsultti / Aija Aunio) antvikin teollisuusalueen vuonna 1981 vahvistetun asemakaavan tarkistus tuli vireille vuoden 2013 alussa. Muutoshankkeen tavoitteena on mahdollistaa teollisuustoiminnan laajentaminen sekä tarkistaa asemakaavan ajanmukaisuus. aavanmuutos on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2013 aikana. aavan hyväksyminen saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. (konsultti / aisa ilpeläinen) Aloitetaan 2013 antvikin osayleiskaavoitus aloitetaan tavoitekeskustelulla kaavan strategisista tavoitteista ja laatimalla alueelle kehityskuva, josta ilmenee mm. taajaman kehittämisen painopisteet, laajenemissuunnat ja asukastavoitteet. ehityskuva laaditaan vuoden 2013 aikana. Lähtötietona hyödynnetään vuonna 2002 laadittua Meri-antvikin ideasuunnitelmaa: kunnan omistuksessa olevalle antvikinrannan alueelle esitettiin toteuttavaksi korkeatasoinen kerrostalopainotteinen asuntoalue lähipalveluineen, rantatoreineen ja vesiaiheineen. Muita keskeisiä tavoitteita ovat mm. eheä yhdyskuntarakenne, taajaman vetovoiman vahvistaminen, elinkeinoelämän tarpeiden huomioon ottaminen, merellisyys ja Pikkalanlahden ranta-alueiden maankäyttö sekä toimiva liikennejärjestelmä sisältäen joukkoliikenteen kehittämisen. Tavoite- ja lähtötietojen kokoamisen jälkeen laaditaan osayleiskaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Lisäksi kaavahankkeen aikana laaditaan selvityksiä esim. palvelutarpeesta, luon- 9

11 irkkonummen kaavoituskatsaus to-olosuhteista ja virkistysyhteyksistä, myös esim. vesihuollon yleissuunnitelma laaditaan. Osayleiskaavassa osoitettavien asuntoalueiden toteuttaminen edellyttää vaiheittain etenevää asemakaavoitusta, josta päätetään erikseen. Alueen asukkaiden ja käyttäjien tietoa tarvitaan: paikkatietokysely ajoittuu todennäköisesti vuoden 2014 alkupuolelle. (konsultti / Aija Aunio) L oman-niminen saari sijaitsee Porkkalassa ja sen maankäyttö on osoitettu Saaristo- ja ran nikkoalueiden osayleiskaavassa. Ranta-asemakaavan laatimiseen ryhdytään, jotta saaren maankäyttö saataisiin paremmin vastaamaan maanomistajan nykytarpeita. (konsultti / aisa ilpeläinen) yrkogårdsön ranta-asemakaava tuli pitkän valitusprosessin jälkeen vuonna 2011 osittain lainvoimaiseksi. Helsingin / orkeimman hallintooikeuden päätöksellä ranta-asemakaavan korttelit 5, 6 ja 7 kumottiin. Maanomistaja pyrkii kaavanmuutoksen avulla kumottujen kortteleiden käyttötarkoituksen ratkaisemiseen. (Aija Aunio) Meri-antvikin ideasuunnitelma

12 irkkonummen kaavoituskatsaus I täinen irkkonummi Valmiit ja vireillä 2012 J orvaksen ja Inkilän osayleiskaavaaluetta kehitetään vuonna 2007 hyväksytyn Jorvaksen työpaikka-alueen kehityskuvan mukaisesti seudullisesti merkittävänä palveluja työpaikka-alueena vähittäiskaupan suuryksiköineen, toimitiloineen ja toimistoineen. Lopputilanteessa työpaikkoja on arvioitu olevan noin 2500 sekä uusia asukkaita Osayleiskaava kytkeytyy vireillä olleeseen uudistettavaan maakuntakaavaan, joka on viivästynyt tavoiteaikataulustaan. Tarkentuneiden maankäyttösuunnitelmien pohjalta vietiin hanketta eteenpäin sekä laadittiin pääosin liikennettä koskevia selvityksiä vuosina Lisäksi kaupallinen selvitys valmistui alkuvuona aavaehdotus oli nähtävänä alkukesällä aava on määrä saada hyväksymiskäsittelyyn kevään 2013 aikana. (Tero Luomajärvi) T inapuisto sijaitsee Masalan keskustan ja rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Tavoitteena on suunnitella alueelle korkeatasoinen kerrostaloalue noin 700 uudelle asukkaalle. Alueelle tullee myös pientalorakentamista sekä asukkaita palveleva puisto. Tämän lisäksi mahdollistetaan alueen olemassa olevien liikuntapalvelujen monipuolistaminen, varataan tila päivittäistavarakaupalle ja otetaan huomioon Masalan teatteritoiminta. Myös pienmyymälöitä on tarkoitus sijoittaa Masalantiehen rajoittuvien kerrostalojen katutason kerroksiin. Masalantien kehittämissuunnitelman edellyttämät tilavaraukset otetaan huomioon katualueiden osalta. aava oli luonnoksena nähtävillä loppukesästä 2012 ja se pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2013 aikana. aavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Tero luomajärvi) öpaksenkulman asemakaavan muutos mahdollistaa rakentamattoman liikekorttelin osoittamisen asumiseen. aava hyväksyttiin ja tuli lainvoimaiseksi kesällä (Seppo Mäkinen) S ortti-aseman kaavoittaminen Jorvakseen on kunnan ja HSY:n (Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) yhteishanke. Tarve aseman sijoittamiseen irkkonummelle on kiistaton. aava hyväksyttiin keväällä 2012, mutta siitä on tehty valitus, joka on käsittelyssä Helsingin hallinto-oikeudessa. (Seppo Mäkinen) J orvaksenkolmion alueen maankäytön kehittämiseksi järjestettiin tontinluovutuskilpailu vuonna ilpailun voittaneen ehdotuksen ideoiden mukaisesti on viety eteenpäin Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavahanketta, jossa Jorvaksenkolmion kaupallinen alue kytkeytyy mm. Jorvaksen asematoimintoihin. Alueen saavutettavuus sekä henkilöautolla että joukkoliikenteen avulla on hyvä. Asemakaavoitus käynnistyy vuonna 2014, mikäli Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava sallii vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen Jorvaksenkolmion.alueelle. (Tero Luomajärvi / konsultti) I nkilänportin asemakaava käsittää kantatien 51 ja ehä III:n risteyksen sekä sen lähialueet. Alueelle on tarkoitus sijoittaa maakuntakaavan mahdollistamaa seudullisesti merkittävä vähittäis- ja tilaa vaativan kaupan keskittymä. Lisäksi alueelle sijoittunee myös huoltoasema. Hanke edellyttää myös mm. liikenne- ja hulevesisuunnittelua. Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavoituksen yhteydessä laadittu kaupallinen selvitys palvelee myös tätä kaavahanketta. aava oli luonnoksena nähtävänä syksyllä 2012 ja tavoitteena on saada se valmiiksi vuonna aavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Tero Luomajärvi) J orvaksenmyllyn asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä vuoden 2011 lopulla. aava mahdollistaa Jorvaksen liikenneaseman uudet asemajärjestelyt. aavan hyväksyminen on odottanut Liikenneviraston ratasuunnitelman valmistumista. aavanmuutos saataneen hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2013 aikana. (Seppo Mäkinen) L änsi-jorvaksen asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Jorvaksen nykyisen pientalovaltaisen asuntoalueen täydennysrakentaminen ja laajentaminen noin 150 uudelle asunnolle ja 400 uudelle asukkaalle. Valta- 11

13 irkkonummen kaavoituskatsaus osa suunnittelualueesta sijaitsee Masalantien pohjoispuolella rajoittuen ns. keskusmetsään. unnan tonttitarjontaa uusi asemakaava lisännee arviolta 40 pientalotontilla. Suunnittelualueella sijaitseva asemakaava ajantasaistetaan. aavoitus pantiin vireille alkuvuodesta 2013 laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma. aavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. Alueen asukkailta ja muilta osallisilta on kerätty tietoa alueesta kaavoituksen tueksi paikkatietokyselyllä. ysely toteutettiin internetkyselynä helmi - maaliskuussa (aisa ilpeläinen) M asalan urheilupuiston ja sen lähialueen asemakaavan muutoksella turvataan urheilupuiston kehittäminen urheiluhalleineen ja asukaspuistorakennuksineen sekä terveyskeskuksen laajentamismahdollisuudet. Lisäksi mahdollistetaan Masalantien varrella, urheilupuiston eteläpuolella olevan rivitalokorttelin uudistaminen. Masalantien kehittämisselvityksen mukaisesti mm. Masalantien ja Sundsbergintien risteykseen toteutetaan kiertoliittymä, samalla esim. koulukorttelin ja monitoimitalon tonttiliittymät poistuvat. aavamuutos tuli vireille loppuvuodesta 2012 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen myötä. aavaluonnos laaditaan vuoden 2013 aikana. aavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Seppo Mäkinen) S arvvikinkallion asemakaava muuttaa Sarvvikin asemakaavan kortteleita Asemakaavamuutos käynnistettiin maanomistajatahon aloitteesta. Nykyisen asemakaavan sisältö ei vastaa asuinrakentamisen uudistuneita tarpeita. Sarvvikinkallion alueen kaupunkikuvallinen ympäristö muuttuu huomattavasti, kun pitkälti pientalomaisen rakentamisen korvaa kerrostalot, joiden kerroskorkeudet vaihtelevat viidestä seitsemään. Asukasmäärä tullee olemaan noin aavaehdotus oli nähtävänä alkuvuodesta 2013 ja kaavamuutos hyväksyttäneen ennen kesää oska asemakaavan rakennusoikeus ei kasva, voimassa olevaan maankäyttösopimukseen ei ole tarpeen tehdä muutoksia. (Tero Luomajärvi / konsultti) artanonrannassa korttelin 2133 asemakaavamuutos mahdollistaa päiväkotitoiminta alueella. aavamuutos tehtiin vuoden 2012 aikana ja se on saanut lainvoiman. (Mikael Pettersson) Aloitetaan 2013 B jönsinmäen asemakaavan muutos sijaitsee Masalan keskustassa, kirkon ja Masalantien lähiympäristössä. Hanke tähtää mm. vanhan liikerakennuksen korvaamista laadukkaalla kerrostaloasumisella. aavoitus pantaneen vireille vuoden 2013 alkupuolella, mikäli kaavoituksen käynnistämissopimus on hyväksytty. Ennen asemakaavan hyväksymistä tulee kunnan ja maanomistajatahojen kesken olla lainvoimaiset maankäyttösopimukset. (aisa ilpeläinen) urkirannan asemakaava sijoittuu kantatien 51 (Länsiväylä) ja Finnträsk-järven väliin. Rantamaisemaan sijoittuva hanke kytkeytyy Sarvvikin asuntoalueen asemakaavaan. Liikennejärjestelyt ja moottoritien liikennemelun torjuminen ovat keskeisiä suunnitteluhaasteita. unnan lähtökohtana on toteuttaa seudullinen kevytliikenneyhteys Espoonlahdelta kantatien eteläpuolitse Inkilänportin alueelle, josta jatkoyhteydet kuntakeskuskeen ja Masalaan. Myös alueella sijaitsevan uimapaikan säilyminen kaikkien käytössä halutaan turvata. Alue kaavoitetaan maanomistajan toimesta pientaloalueeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistunee keväällä 2013 ja kaavaluonnos loppuvuodesta aavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (konsultti / Tero Luomajärvi) M asalan osayleiskaavoitus käynnistyy Masalan ja Luoman kehityskuvan laatimisella vuoden 2013 aikana. Hanke käynnistyy käytävällä tavoitekeskustelulla kaavan strategisista tavoitteista ja laatimalla alueelle kehityskuva, josta ilmenee mm. taajaman laajenemissuunnat ja asukastavoitteet. Muita keskeisiä tavoitteita ovat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, taajaman vetovoiman vahvistaminen, elinkeinoelämän tarpeiden huomioon ottaminen ja toimiva liikennejärjestelmä sisältäen joukkoliikenteen kehittämisen. 12

14 irkkonummen kaavoituskatsaus Selvityksiä tullaan laatimaan esim. palvelutarpeesta, luonto-olosuhteista ja virkistysyhteyksistä eskusmetsään, myös esim. vesihuollon yleissuunnitelma laaditaan. Tavoiteja lähtötietojen kokoamisen jälkeen laaditaan osayleiskaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osayleiskaavassa osoitettavien asuntoalueiden toteuttaminen edellyttää vaiheittain etenevää asemakaavoitusta, josta päätetään erikseen. Alueen asukkaiden ja käyttäjien tietoa tarvitaan: paikkatietokysely ajoittuu todennäköisesti vuodenvaihteeseen (Seppo Mäkinen / aisa ilpeläinen) S kälsundin ranta-asemakaavassa tutkitaan Saaristo- ja rannikoalueiden osayleiskaavassa osoitetun lomarakennusoikeuden järjestäminen uudella tavalla. Suunnittelukohde sijaitsee Hirsalassa. aavaehdotus laaditaan vuoden 2013 aikana. (Seppo Mäkinen) Ratavalli rakentuu. Pokrovan kirkko Länsi-Jorvaksen kaava-alueella. 13

15 irkkonummen kaavoituskatsaus Pohjoinen irkkonummi Valmiit ja vireillä 2012 ylmälän osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä vuonna aavaehdotuksen laadinta on vireillä ja se asetettaneen nähtäville loppuvuonna Hanke on viivästynyt, koska alueen vesihuoltoratkaisu kytkeytyy seudulliseen hankkeeseen. Mitä todennäköisimmin kunta päättää vuoden 2013 aikana Veikkolan alueen vesihuollon toteuttamisperiaatteista. aavoituksen tavoitteena on eheyttää kylärakennetta, ohjata asuminen sille sopiviin paikkoihin sekä osoittaa riittävät virkistysalueet ja johdonmukaiset ulkoilu- ja ratsastusreitit. Samalla tutkitaan liikenneturvallisuuden ja joukkoliikenteen parantamismahdollisuuksia sekä selvitetään alueen palvelutarve. Osayleiskaavatyötä varten on tehty luontoselvitys, liito-oravaselvitys, rakennusinventointi ja liikenteellinen tarkastelu. (Seppo Mäkinen) P erälänjärven asemakaavan alue on ajantasaistettu mm. vesihuollon ja liikennejärjestelyjen osalta. aavanmuutoksessa osoitetaan tilavaraus Espoo-Salo -ratalinjalle (ESA-rata). aavamuutos hyväksyttiin alkuvuonna 2012 maankäyttösopimusten tultua lainvoimaisiksi. ELYkeskus teki kuitenkin oikaisuvaatimuksen hyväksymispäätöksestä ja kunnanvaltuusto joutui tekemään asiaa koskevan uuden päätöksen kesällä Päätöksen mukaisesti osa kaava-aluetta rajattiin pois käsiteltäväksi erikseen myöhemmin. Poisrajatusta osasta on muodostettu Perälänkannaksen asemakaava, joka on asetettu rakennusja toimenpidekieltoon asemakaavan laatimisen ajaksi. Perälänkannaksen asemakaava on määrä asettaa ehdotuksena nähtäville vuoden 2013 aikana. ELY-keskuksen oikaisuvaatimuskäsittelyn jälkeen Helsingin hallinto-oikeus on helmikuussa 2013 ottanut kantaa Perälänjärven kaavasta tehtyyn valitukseen ja hylännyt sen. Mikäli valittajataho ei tee jatkovalitusta orkeimpaan hallinto-oikeuteen tai valittajataholle ei myönnetä valitusoikeutta, saadaan kaava lainvoimaiseksi keväällä (Mikael Pettersson) S uonsyrjän asemakaavan muutos, kuten muutkin Veikkolan kaavamuutokset, on pantu vireille alueen vesihuollon ja parempien liikennejärjestelyjen rakentamisen johdosta. aavamuutoksessa otetaan huomioon uusi Turunväylän meluselvitys, jonka laatiminen on viivästyttänyt kaavahanketta. aava valmistui ja hyväksyttiin kunnanhallituksessa alkuvuodesta Suonsyrjän ja Perälänjärven kaavahankkeiden haasteellisuutta lisäävät sekä Turunväylän moottoritien liikennemelu että suunnitellun ESA-radan raidevaraus, joka Veikkolassa on jouduttu linjaamaan taajaman läpi. oska ELY-keskus teki oikaisuvaatimuksen Perälänjärven kaavasta nimenomaan moottoritien ja radan meluun viitaten, on hyvin todennäköistä, että Suonsyrjän kaavaratkaisu ei myöskään tyydytä ELY-keskusta. Tämän takia Suonsyrjän asemakaavaa tarkistetaan siten, että moottoritien ja ratakäytävän varren suojaviheraluetta laajennetaan ja Turunväylän pohjoispuoleinen alue rajataan pois Suonsyrjän kaavasta. yseinen alue liitetään Perälänkannaksen kaavaan. Näin suunnitellun ESA-radan linjauksen edellyttämä aluevaraus suojaviheralueineen on samassa asemakaavassa. Edellä kuvattujen tarkistusten mukainen Suonsyrjän asemakaava tuodaan hyväksymiskäsittelyyn ennen kesää 2013, kun kaavan hyväksymisen edellyttämät maankäyttösopimukset ovat tulleet lainvoimaisiksi. (Mikael Pettersson) S jökullan oppimiskeskuksen asemakaava mahdollistaa koulun laajennuksen ja päiväkodin rakentamisen. Asemakaava hyväksyttiin keväällä 2012, mutta siitä on tehty valitus Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituskäsittely on edelleen kesken. (Seppo Mäkinen) urkgårdin ranta-asemakaavan osallistumisja arviointisuunnitelma on hyväksytty vuonna Maanomistajan tavoitteena on muuttaa tilakeskuksen maankäyttö nykytarpeita vastaavaksi sijoittamalla käyttämättömät rakennusoikeudet kartanonalueella useampaan yksikköön, jotka pääasiassa osoitettaisiin loma-asumiseen. unnan lähtökohtana on kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttäminen. aavaluonnos oli nähtävänä kesällä aavaehdotusta valmistellaan ja se saataneen nähtäville kesään 2013 mennessä. (Aija Aunio / konsultti) V eikkolan teollisuusalueen kaavamuutoksen tavoite korttelissa 125 on luoda edellytykset teollisuus- ja varastotilojen laajennukselle. aavamääräys, joka koskee liiketilan sijoittamista korttelialueelle, on laadittu muuttuneen kaupan lainsäädännön mukaisesti. aavaehdotus oli nähtävänä vuoden 2013 alussa ja kaavamuutos voidaan hyväksyä kevään 2013 aikana, mikäli maankäyttösopimus tulee lainvoimaiseksi. (Mikael Pettersson) 14

16 irkkonummen kaavoituskatsaus Uudet kaavat 2013 V eikkolanportin asemakaava sijaitsee Turunväylän ja suunnitellun ESA-radan välisellä alueella Veikkolan keskustan pohjoispuolella. Se laaditaan ensisijaisesti kaupan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Yhdyskuntatekniikan lautakunnassa loppuvuodesta 2012 käydyssä tavoitekeskustelussa todettiin tarkoituksenmukaiseksi laatia ensin kaupallinen selvitys suunnittelun pohjaksi. (Tero Luomajärvi / Mikael Pettersson) L apinkylän keskustan asemakaavahankkeessa tutkitaan mm. kyläkeskuksen julkisten ja kaupallisten palvelujen tarve sekä liikenneturvallisuus. aavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan vuoden 2013 aikana. L aguksenpuiston kaavanmuutoksen tavoite on muuttaa parantola-alue asumiseen. Vuoden 2013 aikana pyritään laatimaan osallistumisja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. aavamuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Mikael Pettersson) L ugnet asemakaavahanke perustuu maanomistajan kaavoitusaloitteeseen, joka koskee ylmälässä sijaitsevan kauppapuutarha-alueen asemakaavoittamista. Viranomaistahot ovat edellyttäneet asemakaavan laatimista mm. kauppapuutarhan energiahuollon edellyttämien pysyvien polttoainesuojien rakentamista varten. aavamuutoksen hyväksyminen edellyttänee maankäyttösopimusta. (Seppo Mäkinen) Entisen Veikkolan parantolan rakennuksia Laguksenpuiston alueella. 15

17 irkkonummen kaavoituskatsaus M A uut hankkeet ja suunnitelmat semakaavan ajan tasalla pitäminen on jatkuva tehtävä, erityinen arviointimenettely tulee sovellettavaksi MRL:n kunnan on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Ajantasaisuuden arviointi kunnan vanhempien asemakaavojen osalta valmistuu vuonna A rkkitehtuuripoliittinen ohjelma on luonteeltaan rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin strateginen kehittämisohjelma. Tavoitteena on edistää käytäntöjä, joilla tähdätään järkevästi ja kestävästi uudistuvan, ajallisesti kerroksellisen rakennetun ympäristön muodostamiseen. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma tähtää tulevaisuuteen ja sen yksi tavoite on toimia pitkän tähtäimen suunnittelun apuvälineenä. Ohjelma muodostuu pääsääntöisesti strategiatasoisista yleistavoitteista, niistä johdetuista erityistavoitteista sekä toimenpiteistä ohjelman toteuttamiseksi. Arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa pyritään mm. löytämään keinoja, joilla voitaisiin vahvistaa taajamien, kylien ja eri rakennettujen alueiden paikallisidentiteettiä ja ohjata rakentamista esimerkiksi ottamalla huomioon kunkin alueen rakennuskanta, luonto ja maiseman ominaispiirteet. P aikkatietokysely on uusi kaavoituksen kehittämishanke. Sen tarkoituksena on kerätä alueiden asukkailta ja muilta osallisilta tietoa ja näkemyksiä suunnittelualueesta kaavoituksen ja päätöksenteon tueksi. Lähtö ja tavoitetietoja tarvitaan erityisesti suunnittelun alkuvaiheessa. Tavoitteena on kaavoitusprosessin sujuvuuden parantaminen. Paikkatietokyselyjä tullaan tekemään pääsääntöisesti laadittaessa vaikutuksiltaan merkittäviä kaavahankkeita kuten osayleiskaavoja ja laajoja asemakaavoja. Mahdollisesta paikkatietokyselystä mainitaan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. yselyjä voidaan hyödyntää myös yleisluontoisessa tiedonhankinnassa. yselyihin voi vastata irkkonummen kunnan internet-sivujen kautta. unnan pääkirjaston sekä Masalan ja Veikkolan kirjastojen atkpisteet ovat käytettävissä kyselyihin vastaamiseen. Myös kunnantalon asiakaspalvelupisteeseen järjestetään lähitulevaisuudessa vastauspaikka. Vastaukset kootaan ja analysoidaan. Ne esitellään mm. kaavahankkeiden asukastilaisuuksissa sekä internetissä kaavoituksen kotisivuilla. Vuonna 2013 paikkatietokyselyjä tehdään ainakin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman, untakeskus 2. vaiheen osayleiskaavan ja Länsi- Jorvaksen asemakaavan yhteydessä. Tavoitteena on paikkatietokyselyn tekeminen myös Masalan ja Luoman sekä antvikin osayleiskaavoihin. Hanke käynnistyi vuoden 2013 alussa arkkitehtuuripoliittisen seminaarin ja paikkatietokyselyn myötä. Seminaari järjestettiin maaliskuussa irkkonummen kunnan, Uudenmaan liiton, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Arkkitehtuurikeskus ry:n yhteistyönä ja sen otsikkona oli Rakennettu ympäristö kehitysvoimaksi arkkitehtuuripolitiikasta potkua. Seminaarissa valotettiin mm. arkkitehtuuripolitiikan historiaa, kokemuksia vastaavien ohjelmien toteuttamisesta muissa kunnissa ja käytännön arkkitehtuuripolitiikkaa. Loppukeskustelu käytiin aiheesta Jättääkö ilmastonäkökulma tilaa hyvälle arkkitehtuurille. 16

18 irkkonummen kaavoituskatsaus L S iikennesuunnittelu eudullinen suunnittelu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) on ollut viime vuosien merkittävin suunnitteluhanke. Se käsittää Helsingin seudun 14 kuntaa. HLJ on osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyöprosessia. Vuonna 2012 käynnisty HLJ suunnitelman laatiminen. Se kytkeytyy Helsingin seudun kuntien yhdessä laadittavaan metropolialueen maankäyttösuunnitelmaan (MASU). Niin ikään vuonna 2012 käynnistyi Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta. irkkonummi osallistuu molempiin liikennejärjestelmäsuunnitelmaprosesseihin. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on strateginen: se on suunnitelma, joka linjaa seudullista liikennepolitiikkaa pitkällä aikavälillä. aavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut on seudullisen suunnittelun lisäksi osallistunut yhteistyöhankkeisiin, kuten tiesuunnitelmien ja ratasuunnitelmien laadintaan. aavoitukseen liittyvä liikennesuunnittelu Vuonna 2012 valmistui, laadittiin ja pantiin vireille seuraavat kaavoitusta ja maankäytön suunnittelua palvelevat liikennesuunnitelmat: Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavahankkeen liikenteellinen selvitys (valmistui 2012) untakeskuksen 2. vaiheen liikennejärjestelmäsuunnitelma (vireille 2012) Munkinniityn asemakaavan liittyvä liikennesuunnittelu (vireille 2011) Haapionrinteen asemakaavan liittyvä liikennesuunnittelu (valmistui 2012). J oukkoliikenne ja liityntäpysäköinti irkkonummen kunta on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) jäsen. irkkonummen alueella linja-autoliikenteen järjestämistapa muuttuu syysliikenteen alussa vuonna HSL:n selvitys erilaisten sopimus- ja hankintamallien soveltavuudesta irkkonummen liikenteeseen valmistui vuonna antvikin alueen ja Upinniementien linja-autopysäkit parannettiin vuoden 2012 aikana. eskeisten pääväylien pysäkkien parantamisprojekti jatkuu tulevina vuosina. Vuonna 2012 rakennettiin Sarvvikin liityntäpysäköintialue ja Porkkalantien liityntäpysäköintialue valmistui. Tolsan ja Jorvaksen asemien suunnittelussa on huomioitu liityntäliikenne. Liityntäpysäköintialuevarauksia on sekä Asemanseudun 2. vaiheen että Munkinmäenpuiston asemakaavahankkeissa. Molemmat hankkeet sijaitsevat kuntakeskuksessa. ävely ja pyöräily sekä liikenneturvallisuus ävelyn ja pyöräilyn olosuhteita on parannettu mm. rakentamalla kevytliikenneyhteyksiä irkkonummen kevytliikenneverkoston ja luontopoluston kehittämissuunnitelman mukaisesti. irkkonummen liikenneturvallisuustyöryhmä on toiminut aktiivisesti. Vuonna 2012 työryhmä on mm. osallistunut irkkonummipäivään, järjestänyt työmatkalisille heijastintempauksen ja vanhuksille Pysy pystyssä - tapahtuman. Työryhmä on osallistunut yläkoulujen mopovalistukseen. 17

19 irkkonummen kaavoituskatsaus YHTEYSTIETOJA Yhdyskuntatekniikan lautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta ati ettunen, puheenjohtaja Denis Strandell, varapuheenjohtaja Jarmo Uimonen Pekka Rehn im Männikkö Michaela Lindholm Pekka Jäppinen Tarja Seppänen Maija Lounamaa Pertti Panula Jaana Andersin aavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen henkilökunta Yhteystiedot ja asiakaspalvelun vastuualueet Sähköpostiosoitteet muodossa: irkkonummen kunta aavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Ervastintie 2 PL 20, IRONUMMI puh: Tero Luomajärvi kunnanarkkitehti keskinen irkkonummi (kuntakeskus), konsulttikaavat puh: Aija Aunio kaavoitusarkkitehti eteläinen irkkonummi (antvik) puh: Seppo Mäkinen kaavoitusarkkitehti osayleiskaavat ja rantaasemakaavat puh: aisa ilpeläinen kaavoitusarkkitehti itäinen irkkonummi (Masala) puh: Ylva Wahlström liikennesuunnitteluinsinööri (virkavapaa alkaen) puh: Mikael Pettersson kaavoitusteknikko pohjoinen irkkonummi (Veikkola) yleiskaavan kaavatiedot ja rakennusoikeudet puh: klo Benita Tiilikainen kaavoitussihteeri kaavojen nähtävilläpito osallistaminen vuorovaikutus, arkisto puh: aija Lindström suunnitteluavustaja kaavaotteet puh: Irma arjalainen suunnitteluavustaja kaavaotteet puh: irsti Helander toimistosihteeri hallinto ja talous puh:

20