Internet ja tietoverkot. 1. Tietoverkkojen peruskäsitteet. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi / 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Internet ja tietoverkot. 1. Tietoverkkojen peruskäsitteet. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi 3 2014 / 2015"

Transkriptio

1 811338A 1. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015

2 Tietoverkot Luento pohjautuu kirjan James F. Kurose, Keith W. Ross, Computer Networking, A Top-Down Approach, 6th (International) ed., Pearson Education Limited, 2013, ISBN 10: , ISBN 13: ensimmäiseen lukuun. 2

3 Aluksi Internet on suurin ihmiskunnan koskaan luoma teknillinen järjestelmä, jossa on satoja miljoonia tietokoneita, kommunikointilinjoja ja kytkimiä sekä miljardeja ihmisiä, jotka kommunikoivat kannettavien, tablettien ja älypuhelimienavulla onko olemassa ohjaavia periaatteita ja rakennetta, joiden avulla Internetin toimintaa voi ymmärtää? vastaus: kyllä on! kurssin ensimäisessä kalvosarjassa luodaan laaja yleiskatsaus tietoverkkotoimintaan (computer networking) ja Internetiin 3

4 Mitä käsitellään? 1. Internetin rakenne ja toiminta laitenäkökulma palvelunäkökulma 2. Tietoverkon reuna-alue pääsyverkot fyysinen media 3. Tietoverkon ydin pakettivälitys piirivälitys 4. Viive ja hävikki pakettiverkoissa viivetyypit jonotusviive ja pakettihävikki päästä-päähän viive tietoverkon suoritusteho (eli siirtomäärä) 4

5 Mitä käsitellään? (2) 5. Tietoverkon ja protokollapinot ja viitemallit kerroksittainen arkkitehtuuri datan kapselointi 5

6 1. Internetin rakenne ja toiminta Julkinen Internet toimii tällä kurssilla apuvälineenä, kun tietoverkkoja tarkastellaan. Kaksi näkökulmaa Internetiin ne laite- ja ohjelmistokomponentit, jotka muodostavat Internetin hajautetuille sovelluksille palveluja tuottava infrastruktuuri 6

7 Laitteet ja ohjelmistot isäntäkoneet eli päätelaitteet pc:t, Unix-työasemat, serverit, PDA:t, televisiot, mobiililaitteet, kännykät, webbikamerat, autot, ympäristöä havainnoivat laitteet, kodinkoneet, turvajärjestelmät kommunikointikanavat siirtävät tietoa isäntäkoneiden välillä koaksiaalikaapeli, kuparijohto, optinen kuitukaapeli, radioaallot, infrapuna, laser kanavilla ja materiaaleilla eri välitysaste eli kaistanleveys; digitaalisessa tiedonsiirrossa kaistanleveys ilmaistaan bitteinä sekunnissa, analogisessa tiedonsiirrossa hertseinä reitittimet yhdistävät päätelaitteita vastaanottavat tietopaketteja ja lähettävät niitä edelleen (Internet on pakettivälitteinen tietoverkko) 7

8 Osa Internetistä 8

9 Laitteet ja ohjelmistot (2) ISP:t (Internet Service Provider) huolehtivat päätelaitteiden pääsystä Internetiin kerrosrakenne: ylemmissä kerroksissa välitysnopeus suurempi kuin alemmissa protokollat säännöt, joiden mukaan tietoa välitetään Internetin perusprotokollat: TCP/IP intranetit yksityisiä verkkoja, jotka käyttävät TCP/IP protokollaa Internet-standardit julkaistaan RFC-dokumenteissa (http://www.ietf.org/rfc.html) 9

10 Internet palvelujen tuottajana isäntäkoneille toimivat sovellukset kommunikoivat keskenään etäyhteys, , pikaviestintä, web-surffaus, audio- ja videosovellukset, pelit, tiedostonsiirto, Facebook, Twitter yhteyspohjainen luotettava tiedonsiirto, yhteydetön epäluotettava tiedonsiirto ei takuita datan perilletoimittamisajasta; pääsyä Internetiin voi nopeuttaa, palvelua Internetin sisällä periaatteessa ei (edes maksamalla enemmän) Verkkoprotokolla määrittää ne säännöt (esim. viestien formaatin ja järjestyksen, suoritettavat toiminnot jne.), joita kommunikoivien osapuolien tulee nousattaa lähettäessään ja vastaanottaessaan viestejä 10

11 Protokollaesimerkkejä 11

12 2. Tietoverkon reuna-alue päätelaitteet verkon reunalla: työasematietokoneet (esim. pc, Mac, Linux), serverit (esim. web- ja sähköpostiserverit), mobiililaitteet (kannettavat, PDA:t, kännykät) päätelaitteet isäntäkoneita, niillä ajetaan sovellusohjelmia (esim. web, ) isäntäkoneet asiakkaita ja palvelimia 12

13 Päätelaitteiden kommunikointi 13

14 Asiakas- ja palvelinohjelmat Internet-sovellukset usein hajautettuja: asiakas- ja palvelinohjelmat eri isäntäkoneilla asiakasohjelma ajetaan päätelaitteella, se pyytää ja saa palveluja palvelinohjelmalta, kyseessä on asiakas-palvelin malli toinen malli: P2P (peer-to-peer) päätelaitteiden sovellukset kommunikoivat toistensa kanssa Internetin yli käyttävät (Internetin järjestämää) yhteyspohjaista tai yhteydetöntä tiedonsiirtopalvelua (tasavertaisessa) kommunikointitilanteessa yhteyden aloittava sovellus asiakas ja yhteyspyyntöön vastaava sovellus palvelin 14

15 Verkkoyhteydet asuntoyhteydet Pääsyverkot ja fyysinen media puhelinyhteys modeemin avulla (56 Kbps) ISDN (112 Kbps) xdsl (Digital Subscriber Line, DSL) alavirta 384 Kbps 1.5 Mbps, ylävirta 128 Kbps 256 Kbps vaatii modeemin, käyttää FDM:ää DSL-tyyppejä: HDSL (High-bit-rate DSL), SDSL (Single-line DSL), ADSL (Asymmetric DSL), VDSL (Very-high-bit-rate DSL), RADSL (Rare-adaptive DSL) aina päällä kaapeliyhteys Internetiin (Hybrid Fiber Coaxial, HFC) yleinen nykyään Suomessa, aloitettiin USA:ssa vaatii modeemin 15

16 Pääsyverkot kaapeliyhteys Internetiin (jatkuu...) käyttää kaapelitelevisioverkkoa radiovälitys aina päällä ylä- ja alavirtakanavat, nopeudet verrattavissa xdsl:lään (jos paljon käyttäjiä, nopeudet pienenevät) FTTH (Fiber To The Home) valokuitu suoraan paikallisesta telekeskuksesta kotiin yritysyhteydet (myös kotiyhteydet): Ethernet ja WiFi tavallisesti lähiverkko (LAN) yhdistää käyttäjän ISP:hen Ethernet yleinen tekniikka, radiovälitys nopeus usein Mbps, jopa 1 Gbps 10 Gbps WiFi: Wireless Fidelity, IEEE b langaton verkkotoiminta 16

17 langattomat yhteydet Pääsyverkot (2) WiFi eli WLAN (Wireless Local Area Network) käyttäjät langattomasti yhteydessä perusasemaan (base station), joka on yhteydessä Internetiin käyttösäde muutamia kymmeniä metrejä IEEE b-teknologia Wide Area Wireless Access Networks käyttösäde kymmeniä kilometrejä perusasema jonkin tietoliikenneyrityksen hoidossa matkapuhelintekniikat (GSM, GPRS) 3G: nopeus yli 1 Mbps 4G : nopeus jopa 10 Mbps 17

18 Pääsyverkot 18

19 Suomessa ja USA:ssa yleinen pääsyverkko: kaapeliyhteys Internetiin (HFC) 19

20 Kotitietoverkko 20

21 Fyysinen media Fyysinen media suojaamaton kierretty parikaapeli (Unshielded Twisted Pair, UTP) materiaalina kupari taloudellinen, helppo asentaa, altis kohinalle suojattu kierretty parikaapeli (Shielded Twisted Pair, STP) materiaalina kupari kalliimpi kuin UTP, vaikeampi asentaa, paremmin suojattu koaksiaalikaapeli materiaalina kupari tukee pitempiä etäisyyksiä kuin parikaapelit, vaikeampi asentaa kuin parikaapelit, kalliimpi 21

22 Fyysinen media (2) optinen kuitukaapeli (valokaapeli) tukee nopeaa välitystä, kallis, ei altis häiriöille, vaikea salakuunnella, pitkille etäisyyksille sopiva, käytetään Internetiin runkorakenteessa maanpääliset radiokanavat ei fyysistä kaapelia, materiaaleja läpäisevä, pitkille etäisyyksille sopiva, kuunneltavissa paikallis- ja etäradiokanavat satelliittiradiokanavat paikallaan pysyvät satelliitit: etäis km (geostationary satellites) matalalla liikkuvat satelliitit: etäis. > 100 km (low-earth orbiting satellites, LEO) 22

23 3. Tietoverkon ydin kaksi tapaa siirtää dataa: piirikytkentä ja pakettikytkentä piirikytkennässä välitysresurssit varataan verkossa yhteyden ajaksi päätelaitteiden käyttöön; datansiirrolle voidaan taata onnistuinen, jopa vakionopeus ja aika esim. piirikytkennästä: puhelinverkko pakettikytkennässä välitysresursseja ei varata etukäteen; datansiirrolle ei voida taata vakionopeutta, -aikaa eikä edes onnistumista Internet on pakettikytkentäverkko, jossa resursseja käytetään tarpeen mukaan; se välittää dataa parhaimman yrityksen periaatetta noudattaen 23

24 Tietoverkon ydin 24

25 Pakettikytkentä verkkosovelluksissa päätelaitteet vaihtavat viestejä keskenään; viestit sisältävät sovellusten tarvitsemaa dataa viestit pilkotaan lähdekoneessa paketeiksi, jotka kuljetetaan lähteestä kohteeseen kommunikaatiokanavien ja pakettikytkinten (reitittimet, kytkimet) kautta paketin kulkema reitti muodostaa polun, jossa kommunikaatiokanavat ovat välejä (eli linkkejä) ja pakettikytkimet solmuja linkin välitysaste ilmoitetaan bitteinä sekunnissa (bps, bits per second) jos paketin koko on L bittiä ja linkin välitysaste R bps, paketin välittäminen (linkkiin) kestää L / R sekuntia 25

26 Pakettikytkentä (2) vrt. fysiikan kaava matka = aika nopeus (s = t v) tällöin matka on lähetettävän datan pituus bitteinä (esim. paketin pituus L), aika on lähetettävän datan välitysaika ja nopeus on linkin välitysaste (esim. R bps) jos em. kaavassa tunnetaan kaksi tekijää, voidaan kolmas aina ratkkaista kahden muun avulla useimmat pakettikytkimet käyttävät ns. varastoi ja välitätekniikkaa: kytkin voi lähettää paketin edelleen vasta kun se on kokonaan vastaanotettu oletetaan, että lähde lähettää kohteeseen kolme pakettia (kukin L bittiä) yhden reitittimen kautta (ja kahden linkin yli, molempien linkkien välitysaste R bps 26

27 Varastoi ja välitä pakettikytkentä R bps R bps lähde pakettikytkin kohde Pakettikytkin vastaanottaa paketin kokonaan ennenkuin lähettää sen edelleen. 27

28 Pakettikytkentä (3) käytetään varastoi ja välitä tekniikkaa; oletetaan muut viiveet (käsittely-, jonotus- ja etenemisviive) nolliksi kun aikaa on kulunut L / R sekuntia, on 1. paketti saapunut kokonaan reitittimeen ja se voi aloittaa paketin lähettämisen kohteeseen; 2. paketin välittäminen lähteessä alkaa 2(L / R ) sekuntia, on 1. paketti saapunut kokonaan kohteeseen ja 2. paketti reitittimeen; 3. pakettia aletaan lähteessä välittää 3(L / R ) sekuntia, ovat kaksi ensimmäistä pakettia saapuneet kohteeseen ja 3. paketti reitittimeen 4(L / R ) sekuntia, ovat kaikki kolme pakettia saaapuneet kohteeseen tehtävä: yleistä k:lle paketille ja (n -1):lle reitittimelle 28

29 Pakettikytkentä (4) yhteen pakettikytkimeen on yleensä liitetty useita linkkejä; kutakin linkkiä kohden kytkimessä on tulostuspuskuri mikäli linkki on kuormitettu, syntyy jonotusviiveitä tulostuspuskurien koko rajallinen, voi syntyä pakettihävikkiä eri lähteistä saapuvat paketit asetetaan tietyn linkin (kanavan) tulostuspuskuriin saapumisjärjestyksessä; pakettikytkin soveltaa tilastollista kanavointia paketit ohjataan oikeaan linkkiin reititystaulun avulla reititystauluja päivitetään reititysprotokollia käyttäen 29

30 Pakettivälitys 30

31 Piirikytkentä isäntäkoneiden välillä päästä-päähän yhteys; yhteys (eli piiri) täytyy perustaa, ylläpitää ja purkaa välitysresurssit varataan etukäteen, piirikytkimet ylläpitävät yhteyden tilatietoja tarkastellaan seuraavan kalvon piirikytkentäverkkoa; sen muodostavat isäntäkoneet (mm. A ja B) verkkoyhteyksineen; neljä piirikytkintä; sekä piirikytkimien väliset linkit, joita on kaikkiaan 4 kpl, kunkin linkin välitysaste R bps, jokainen linkki koostuu n kpl piirejä A:sta B:hen voidaan perustaa 2n piiriä; jokainen piiri voi lähettää dataa välitysasteella R / n bps 31

32 Piirivälitysverkko 32

33 Piirikytkentä (2) piiri voidaan implementoida joko taajuusjaksoista kanavointia (Frequency-Division Multiplexing, FDM) tai aikajaksoista kanavointia (Time-Division Multiplexing, TDM) käyttäen kaistanleveys kertoo kuinka paljon informaatiota voidaan kanavan yli voidaan siirtää; analogisessa tiedonsiirrossayksikkö on hertsi, digitaalisessa bittiä sekunnissa; FDM:ssä samaan kanavaan yhdistetään useita käyttäjiä ja jokaiselle annetaan oma taajuutensa ja osuutensa kaistanleveydestä (usein 4 khz) 33

34 Piirikytkentä (3) TDM:ssä aika jaetaan tietynkestoisiin ruutuihin ja jokainen käyttäjä saa kustakin ruudusta oman aikavälinsä tark. seuraavan kalvon FDM ja TDM linkkejä FDM linkissä taajuusalue koostuu 4 khz:n kaistoiksi; kukin piiri saa käyttöönsä yhden kaistan TDM linkissä aika jaetaan vakiokokoisiksi ruuduiksi, joista kukin käsittää 4 aikaväliä (eli slotia); kukin piiri saa käyttöönsä yhden aikavälin; jos linkki kykenee välittämään 8000 ruutua sekunnissa ja kullakin aikavälillä kyetään lähettämään 8 bittiä sekunnissa, on linkin välitysaste bps eli 256 kbps; tästä yhden piirin osuus on 256 / 4 = 64 kbps 34

35 FDM- ja TDM-kanavointi 35

36 Piirikytkentä (4) piirikytkennässä ei käytetä varastoi ja välitä tekniikkaa, vaan bitit välitetään kytkimessä jatkuvana virtana eteenpäin; kytkinten lukumäärällä ei siten ole välitysviiveen kannalta merkitystä Esim. Tarkastellaan bitin tiedoston lähettämistä isännältä A isännälle B piirikytkentäverkossa, jossa jokaisen linkin välitysaste on Mbps. Kukin linkki käyttää TDM kanavointia, jossa ruutu koostuu 24 aikavälistä. Kuinka kauan tiedoston lähettäminen kestää, kun piirin perustaminen ottaa 500 millisekuntia? Ratk. Verkkoon voidaan perustaa 24 piiriä, koska kukin ruutu jakaantuu 24 aikaväliin. 36

37 Piirikytkentä (5) Ratk. (jatkuu) Kunkin piirin välitysaste on /24 Mbps eli 64 kbps. Tiedoston välitysaika (linkkiin) kestää siis / = 10 sekuntia. Kun tähän lisätään piirin perustamisaika, saadaan tiedoston lähettämiseen A:lta B:lle kuluvaksi ajaksi 10.5 sekuntia. Huomattakoon, että lähettämiseen kuluva aika on riippumaton linkkien lukumäärästä. moderni puhelintekniikka käyttää TDM kanavointia 37

38 Pakettikytkentä versus piirikytkentä pakettikytkennän vastustajat: pakettivälitys ei sovellu reaaliaikapalveluille (puhelinpalvelut, videoneuvottelut) vaikeasti ennustettavien välitysviiveiden vuoksi pakettikytkennän kannattajat: piirivälityksessä hiljaisia jaksoja, päästä-päähän yhteyksien perustaminen monimutkaista ja kaistanleveyden varaaminen työlästä pakettivälitys käyttää paremmin hyväksi kaistanleveyden, on tehokkaampi, yksinkertaisempi ja helpompi implementoida kuin piirivälitys nykykehitys suosii pakettikytkentää; jopa perinteiset piireihin perustuvatpuhelinverkot ovat siirtymässä pakettikytkentään 38

39 Pakettien välittäminen Datagrammi eli pakettikytkentäverkoissa jokainen paketti sisältää sekä lähteen että kohteen osoitteen pakettikytkimissä reititystaulut kytkin tutkii saapuvan paketin kohteen osoitteen ja reititystaulun tietojen perusteella ohjaa sen sopivaan linkkiin yhteyden tilatietoja ei säilytetä, pakettikytkimet ovat tietämätömiä yhteyksistä ja tekevät reitityspäätöksensä kohteen osoitteen (ja reititystaulun tietojen) perusteella 39

40 ISP:t ja Internetin runkorakenne loppukäyttäjät ja päätelaitteet ovat yhteydessä Internetiin Internet-palveluntuottajien välityksellä (Internet Service Provider, ISP) kautta miten sadat miljoonat käyttäjät ja verkot yhdistyvät toisiinsa? Internetissä reunalle sijoittuvat verkot ovat yhteydessä Internetiin ISP:eiden muodostaman hierarkisen tasorakenteen avulla hierarkian ytimessä on lukumäärältään pieni 1. tason ISP:t (1-tier ISP); ne ovat nopeita verkkoja (>622 Mbps), jotka ovat 40

41 ISP:t ja Internetin runkorakenne (2) pareittain keskenään yhteydessä kukin yhteydessä suureen määrään 2. tason ISP:itä kattavuudeltaan ylikansallisia 1. tason ISP:t tunnetaan Internetin runkorakenteena esim. 1. tason ISP:istä: UUNet, Sprint, AT&T, Genuity, Cable and Wireless 2. tason ISP alueellinen tai kansallinen peitto yhteydessä pieneen määrään 1-tier ISP:eitä, joiden kautta reitittää liikennettä on 1-tier ISP:n asiakas (1-tier ISP on 2-tier ISP:n hankkija) 41

42 ISP:eiden keskinäinen yhdistyminen 42

43 ISP:t ja Internetin runkorakenne (3) monet suuret yhtiöt ja instituutiot ovat suoraan yhteydessä 1. tai 2. renkaan ISP:hen ISP-hankkijat laskuttavat asiakkaitaan palveluksistaan (määrä riippuu sen suomasta kaistanleveydestä) 2-tier ISP voi myös olla kytkettynä vain toiseen 2-tier ISP:hen 2-tier ISP:iden ulkopuolella ovat alemman tason ISP:t alimpana ovat ne ISP:t, jotka yhdistävät loppukäyttäjiä ja päätelaitteita Internetiin kaksi suoraan toisiinsa yhteydessä olevaa ISP:tä ovat vertaisosapuolia 43

44 ISP:t ja Internetin runkorakenne (4) ISP:n paikat, joissa ISP yhdistyy toisiin ISP:hin ovat POP-pisteitä (Point of Presence); POP on usein joukko reitittimiä jonkin ISP:n verkossa; nykyään POP samaistetaan IXP:n kanssa (Internet exchange Point) ISP voi yhdistyä toisiin myös NAP-pisteissä (Network Access Point), jotka ovat jonkin kolmannen osapuolen omistamia välityspaikkoja kuka tahansa voi ryhtyä alimman renkaan ISP:ksi: täytyy omistaa Internet-yhteys ja laitteet (mm. reititin ja modeemeja), joihin käyttäjät voivat kytkeytyä 44

45 ISP:den yhteydet 45

46 4. Viive ja hävikki pakettiverkoissa Tietoverkon suoritusteho (throughput) = se määrä dataa (bittejä tai tavuja) sekunnissa, jonka verkko kykenee välittämään. Tietoverkkojen suoritusteho rajallinen, viiveitä esiintyy, paketteja häviää. Verkon läpi kulkeva paketti aloittaa matkansa isäntäkoneelta, lähteestä ja kulkee yhden tai useamman reitittimen kautta kohteeseen. Paketti kärsii viiveistä jokaisessa matkan varrella olevassa solmussa. Tärkeimmät (solmukohtaiset) viivetyypit: prosessointiviive, jonotusviive, välitysviive ja etenemisviive 46

47 Solmukohtainen viive 47

48 Solmukohtaiset viivetyypit Prosessointiviive (processing delay) d proc aika joka kuluu paketin otsikon tutkimiseen sen eteenpäinohjaamiseksi (+ esim. virheentarkastus); suuruusluokka mikrosekunteja Jonotusviive (queuing delay) d queue aika, joka kuluu paketin odottaessa välitystä; suuruusluokka mikrosekunneista millisekunteihin Välitysviive (transmission delay) d trans aika, joka kuluu paketin välittämiseen (= L/R, missä L on paketin koko ja R on linkin välitysaste); suuruusluokka mikrosekunneista millisekunteihin Etenemisviive (propagation delay) d prop aika, joka kuluu paketin liikkumiseen linkissä (= d/s, missä d on linkin pituus ja s on jotakuinkin valon nopeus ~ (2 3)x10 8 m/s) 48

49 Välitys- ja etenemisviive: vertailu välitysviive on se aika, jonka reitittimeltä kuluu paketin linkkiin työntämiseen; välitysviive on paketin koon ja linkin välitysasteen funktio; sillä ei ole mitään tekemistä linkin pituuden kanssa etenemisviive on se aika, joka yhdellä bitillä menee linkin läpi (reitittimestä toiseen) kulkemiseen; etenemisviive on linkin pituuden ja välitysmedian nopeuden funktio; sillä ei ole mitään tekemistä paketin koon tai linkin välitysasteen kanssa 49

50 Esimerkki viiveestä: autojono Valtatiellä on maksukoppi aina sadan km:n välein. Liikenne koppien välillä sujuu tasaisesti 100 km:n tuntinopeudella. Kymmenen autoa ajaa jonossa peräkkäin tietyssä järjestyksessä. Maksukoppi kykenee käsittelemään yhden auton 12 sek:ssa. Tiellä ei ole ym. autojen lisäksi muuta liikennettä. Ensimmäinen auto odottaa aina maksukopin edessä sitä, että muut yhdeksän autoa ovat saapuneet jonoon sen perään. Kuinka kauan kestää jonon siirtyminen ensimmäiseltä maksukopilta toiselle? 50

51 Pakettikytkimen kokonaisviive Pakettikytkimen kokonaisviive: d node = d proc + d queue + d trans + d prop Yllä d trans = L/R, missä L on paketin koko bitteinä ja R on linkin välitysaste bitteinä sekunnissa. Kokonaisviiveen d node komponentit voivat vaihdella merkittäästi. Etenemisvive d prop voi olla pieni (esim. Linnanmaan kampuksella), se voi olla satoja millisekunteja, jos välitys tapahtuu paikallaan pysyvän satelliitin kautta. Välitysviive voi olla mitätön (esim. likeissä, joiden välitysaste 10Mbps) tai satoja millisekunteja (lähetettäessä suuria paketteja yli puhelinmodeemiyhteyden) 51

52 Jonotusviive ja pakettihävikki jonotusviive d queue mutkikkain kokonaisviiveen d node komponenteista; voi vaihdella pakettikohtaisesti d queue :n luonnehdintaan käytetään tilastollisia menetelmiä: keskimääräinen jonotusviive, jonotusviiveen hajonta, tn. sille, että d queue :n arvo ylittää tietyn luvun d queue :n suuruus riippuu nopeudesta, jolla paketteja jonoon saapuu linkin välitysasteesta liikenteen luonteesta: saapuvatko paketit tasaisesti vai ryöppyinä oletetaan seur., että paketteja tulee jonoon a kpl sekunnissa linkin välitysaste on R bittiä sekunnissa 52

53 Jonotusviive ja pakettihävikki (2) tällöin bittejä tulee jonoon La kpl sekunnissa: liikennetiheys = La / R jos La / R >1, bittejä tulee enemmän kuin niitä pystytään käsittelemään; jono kasvaa rajatta ja jonotusviive lähestyy ääretöntä suunnittele järjestelmäsi siten, että La / R 1 tavallisesti paketteja tulee jonoon satunnaisesti: liikennetiheys ei riitä luonnehtimaan jonotusviivettä tilastollisesti yleissääntö: d queue, kun La / R 1 53

54 Keskimääräisen jonotusviiveen ja liikennetiheyden riippuvuus 54

55 Pakettihävikki reitittimien puskurkapasiteetti on rajoitettu; pakettien jonotusviive ei liikennetiheyden kasvassa lähene ääretöntä, vaan paketteja hylätään, kun ne saapuvat täyteeen jonoon päätelaitteiden näkökulmasta paketti toimitetaan verkon ytimeen, mutta se ei saavu verkosta kohteeseen hylättyjen pakettien osuus kasvaa liikennetiheyden kasvaessa; solmun suorituskykyä mitataan paitsi viiveen, myös pakettihävikin todennäköisyyden perustella 55

56 Päästä päähän viive Päästä-päähän viive saadaan yhtälön d end-end = N(d proc + d trans + d prop ) avulla, missä N -1 on reitittimien lkm (eli N on linkkien lkm). Edellä oletetaan, että d queue = 0 (verkossa ei ole ruuhkaa) välitysaste on lähettävässä solmussa ja reitittimissä vakio (R bittiä sekunnissa) pakettikoko on vakio etenemisviive on vakio jokaisessa linkissä. 56

57 Esimerkki päästä-päähän viiveestä Paketti, jonka koko on L bittiä, matkaa päätelaitteelta A päätelaitteelle B kolmen linkin kautta. Näitä kolmea linkkiä yhdistää kaksi pakettikytkintä. Olkoot d i, s i ja R i vastaavasti linkin i pituus, etenemisnopeus linkissä i ja linkin i välitysaste ( i = 1,2,3 ). Oletetaan, että jokaisen pakettikytkimen prosessointiviive on d proc. Jätetään pakettikytkinten jonotusviiveet huomiotta. Esitä kaava paketin päästä-päähän viiveelle. Oletetaan nyt, että paketin koko on 1500 tavua; etenemisnopeus jokaisessa kolmessa linkissä on metriä sekunnissa; kunkin linkin välitysaste on 2 Mbps; jokaisen kytkimen prosessointiviive on 3 millisekuntia; ja ensimmäisen linkin pituus on 5000 km, toisen 4000 km ja kolmannen 1000 km. Em. arvoilla, mikä on paketin päästä-päähän viive? 57

58 Esimerkki päästä-päähän viivestä paketin koko L bittiä pakettikytkimien prosessointiviive d proc sek d 1 = linkin 1 pituus s 1 = linkin 1 etenemisnopeus R 1 = linkin 1 välitysaste d 2 = linkin 2 pituus s 2 = linkin 2 etenemisnopeus R 2 = linkin 2 välitysaste d 3 = linkin 3 pituus s 3 = linkin 3 etenemisnopeus R 3 = linkin 3 välitysaste lähde A pakettikytkin pakettikytkin kohde B 58

59 Tietoverkon suoritusteho (eli siirtomäärä) isäntäkoneelta A isäntäkoneelle B engl. throughput; mitataan bitteinä sekunnissa (bps) oletetetaan, että (suuri) tiedosto, jonka koko on F bittiä lähetetään palvelimelta A asiakkaalle B suoritustehoa voidaan mitata hetkellisesti (instantaneous throughput) tai keskimääräisesti (average throughput) hetkellinen suoritusteho: millä nopeudella (bitteinä sekunnissa) asiakas B vastaanottaa lähetettyä tiedostoa tietyllä ajanhetkellä t? oletetaan, että tiedoston välittäminen kestää T sekuntia; tällöin tiedostonsiirron keskimääräiseksi suoritustehoksi saadaan F / T bittiä sekunnissa 59

60 Tietoverkon suoritusteho (1) seur. kalvon verkossa (a) on palvelimen ja reitittimen välisen linkin välitysaste R S ja reitittimen ja asiakkaan välisen linkin välitysaste R C bittiä sekunnissa tarkastellaan tiedonsiirtoa bittivirtana ja linkkejä kanavina tai putkina millä nopeudella tietoa virtaa palvelimelta asiakkaalle? verkon (a) suoritusteho ( siirtomäärä ) palvelimelta asiakkaalle on min{r S, R C } bps; tiedoston siirtäminen palvelimelta asiakkaalle kestää noin F / min{r S, R C } sek edellä esitetyt kaavat suoritusteholle ja ajalle ovat suhteellisen karkeita arvioita 60

61 Esim. A. Verkon suoritusteho: tiedoston siirto palvelimelta asiakkaalle R s bps reititin R c bps asiakas palvelin (a) R 1 R 2 R n asiakas palvelin (b) 61

62 Tietoverkon suoritusteho (2) edellisen kalvon verkossa (b) on n linkkiä (ja n-1 reititintä) ja i. linkin välitysaste on R i bittiä sekunnissa (i = 1,2,...,n) verkon (b) suoritusteho (siirtomäärä) palvelimelta asiakkaalle on min{r 1, R 2,..., R n } bps; tiedoston siirtäminen palvelimelta asiakkaalle kestää noin F / min{r 1, R 2,..., R n } sekuntia 62

63 Tietoverkon suoritusteho (3) Seur. kalvon verkossa on palvelimen ja sen oletusreitittimen välisen linkin välitysaste R S bps ja asiakkaan ja sen oletusreitittimen välisen linkin välitysaste R C bps sekunnissa. Oletetaan, että verkon ytimessä olevilla linkeillä on korkeat välitysasteet, huomattavasti korkeammat kuin R S ja R C. Mikäli verkon ytimessä ei ole muuta liikennettä kuin asiakkaan ja palvelimen välinen, tulee päästä -päähän siirtomääräksi palvelimelta asiakkaalle min{r S,R C } bps 63

64 Esim. B. Verkon suoritusteho: tiedoston siirto palvelimelta asiakkaalle palvelin R s R c asiakas 64

65 Tietoverkon suoritusteho (4) Seur. kalvon verkossa on 10 palvelinta ja 10 asiakasta, jotka ovat oletusreitittimiensä kautta kytkeytyneet verkon ytimeen. Oletetaan, että kaikki kymmmenen eri asiakasta lataavat yhtä aikaa tiedostoja kymmeneltä eri palvelimelta; kyseessä on siis kymmenen asiakaspalvelin parin yhtäaikainen toiminta. kunkin asiakkaan ja sen oletusreitittimen välisen linkin välitysaste on R C bps; kunkin palvelimen ja sen oletusreitittimen välisen linkin välitysaste on R S bps verkon ytimessä olevan yhteisen linkin välitysaste on R; kaikkien muiden verkon ytimen linkkien (paitsi yhteisen) välitysaste on huomattavasti suurempi kuin R C, R S ja R verkossa ole muuta liikennettä 65

66 Esim. C. Verkon suoritusteho: tiedoston siirto palvelimilta asiakkaille kymmenen palvelinta pullonkaulalinkki, jonka välitysaste R bps kymmenen asiakasta 66

67 Tietoverkon suoritusteho (5) Mitkä ovat edell. kalvon verkossa yhden latauksen siirtomäärä palvelimelta vastaavalle asiakkaalle Mikäli yhteisen linkin välitysaste R on huomattavasti (esim. sata kertaa) suurempi kuin R S ja R C, on kunkin kymmenen latauksen siirtomäärä palvelimelta asiakkaalle min{r S, R C } bps. Jos taas yhteisen linkin välitysaste R bps on samaa kokoluokkaa kuin R S ja R C, tulee kunkin latauksen siirtomääräksi palvelimelta asiakkaalle R / 10 bps. 67

68 Tietoverkon suoritusteho (6) Oletetaan, että edellä R S = 2 Mbps, R C = 1 Mbps ja R = 5 Mbps. Oletetaan lisäksi, että yhteinen linkki jakaa välitysasteensa tasaisesti jokaiselle lataukselle. Tällöin pullonkaula ei ole pääsyverkoissa, vaan yhteisessä linkissä; suoritustehoksi palvelimelta asiakkaalle kussakin latauksessa saadaan 5 Mbps / 10 = 500 kbps. 68

69 5. Tietoverkkojen protokollapinot ja viitemallit sunnittelun ja implementaation helpottamiseksi protokollat on organisoitu kerroksiksi kullakin kerroksella täsmällisesti määritelty tehtävänsä vastinkerrokset kommunikoivat toistensa kanssa viestejä vaihtaen tehtävä määritelty sellaisina kokonaisuuksina, että viestinvaihto eri kerroksien välillä minimoituu i. kerros tarjoaa palvelujaan (i+1). kerrokselle (ja ottaa vastaan palveluja (i-1). kerrokselta) kun isäntäkoneen A kerros i lähettää viestin isäntäkoneen B samalle kerrokselle i, viesti kulkee protokollapinossa alaspäin 1. kerrokseen 69

70 Kerrosmallit ja protokollapinot kukin kerros muodostaa viestistä oman versionsa lisäämällä otsikkotietoja ja mahdollisesti muuta dataa ja toimittaa sen jälkeen viestin alapuolellaan olevalle kerrokselle A:n 1. kerroksesta viesti kulkee B:n 1. kerrokseen ja nousee sitten B:n i. kerrokseen kukin kerros luotttaa alemman kerroksen palveluun A:n ja B:n i. kerrokset ovat vertaisyhteydessä (peer-topeer connection) vrt. esim. kirjeen kulkuun tavallisessa postissa 70

71 Lentomatkan suorittaminen 71

72 Lentolinjan toimintojen horisontaalinen kerrostuminen 72

73 Protokollan datayksiköt eri kerroksissa 73

74 OSI / ISO - viitemalli verkkojen lukumäärässä ja koossa tapahtunut valtava kasvu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana verkot rakennettu erilaisin laite- ja ohjelmistorakentein monet verkot keskenään epäyhteensopivia, keskenään kommunikointi vaikeaa Internetional Standard Organisation (ISO) tutki eri ratkaisuja ja loi verkkomallinsa 1984 OSI malli auttaa valmistajia kehittämään keskenään yhteensopivia ja toimivia verkkoja nopeuttaa verkkotuotteiden kehitystä 74

75 OSI / ISO viitemalli (2) mahdollistaa verkon eri kerroksien toimintojen tarkastelun auttaa hahmottamaan sen, miten data kulkee verkossa havainnollistaa sitä miten informaatio datapakettien muodossa kulkee sovellusohjelmista verkkomedian kautta toisessa tietokoneessa olevaan sovellusohjelmaan kerrosmallin edut verkkoliikenne jakaantuu pienempiin osiin, joita on helppompi kehittää verkon komponentit voidaan standardoida, jolloin monitoimittajaympäristöjen tukeminen ja kehittäminen on mahdollista eri tyyppiset verkkolaitteet ja ohjelmistot voivat toimia keskenään yhdessä kerroksessa tehtävät muutokset eivät eivät vaikuta muihin kerroksiin (modulaarisuus), mikä nopeuttaa kehitystyötä verkkorakenteiden oppiminen helpotuu 75

76 OSI viitemallin seitsemän kerrosta kerros 7: sovelluskerros (application layer) kerros 6: esitystapakerros (presentation layer) kerros 5: istuntokerros (session layer) kerros 4: kuljetuskerros (transport layer) kerros 3: verkkokerros (network layer) kerros 2: siirtoyhteyskerros (data link layer) kerros 1: fyysinen kerros (physical layer) Kullakin kerroksella on omat toimintonsa, jotka sen täytyy suorittaa, jotta datapaketit voivat liikkua lähteestä kohteeseen. 76

77 OSI mallin kerrosten kuvaukset kerros 7: sovelluskerros lähinnä käyttäjää sovelluksien verkkopalvelut, pääsy tiedostoihin ja tulostus ei tarjoa palveluja muille kerroksille (vain sovelluksille) perusta eri osapuolten väliselle kommunikoinnille synkronoi ja luo sopimukset menettelytavoille, joilla virheistä toipumisesta ja datan eheydestä huolehditaan kerros 6: esitystapakerros yhden järjestelmän sovelluskerroksen data on toisen järjestelmän sovelluskerroksen luettavissa kääntää datarakenteiden välillä käyttäen yhteistä rakennetta tiivistäminen (pakkaus) ja salaus 77

78 OSI mallin kerrosten kuvaukset (2) kerros 5: istuntokerros muodostaa, hallitsee ja purkaa kahden sovelluksen (isännän) väliset istunnot tarjoaa palvelunsa esitystapakerrokselle valvoo datan vaihtamista sovellusten välillä tarjoaa menetelmät tehokkaaseen tiedonsiirtoon, palveluluokitteluun ja istuntokerroksen, esitystapakerroksen ja sovelluskerroksen ongelmien poikkeusraportointiin OSI-malllin neljä alinta kerrosta määrittelevät kuinka data siirretään fyysisessä kanavassa verkolaitteiden kautta lähteestä kohteeseen ja lopulta sovellukseen. 78

79 OSI mallin kerrosten kuvaukset (3) kerros 4: kuljetuskerros segmentoi lähteen istuntokerroksen välittämän datan ja kokoaa kohteen verkkokerroksen välittämän datan datavuoksi kuljetus- ja istuntokerroksen välinen raja = sovellus- ja datavuoprotokollien välinen raja tarjoaa datan kuljetuspalvelun, suojelee ylempiä kerroksia kuljetukseen liittyviltä yksityiskohdilta varmistaa luotettavan kuljetuksen kahden isäntäkoneen istunnon välillä muodostaa, ylläpitää ja purkaa hallitusti yhteydelliset piirit palvelun luotettavuuden varmistavat: virheentunnistus, virheenkorjaus ja vuonohjaus 79

80 OSI mallin kerrosten kuvaukset (4) kerros 3: verkkokerros tarjoaa kahden verkossa erillään olevan isännän välisen yhteyden ja polunvalinnan (reititys, looginen osoitteistus) kerros 2: siirtoyhteyskerros siirtää käsittelemätöntä dataa fyysisen kerroksen ja verkkokerroksen välillä; varmistaa (virheettömän) tiedonsiirron solmusta toisseen yhden linkin yli; verkkokortti edustaa siirtoyhteyskerrosta tietokoneessa; muuttaa datan tietokehyksiksi kerros 1: fyysinen kerros määrittelee sähköiset, mekaaniset, proseduraaliset ja toiminnalliset spesifikaatiot päätejärjestelmien väisen fyysisen yhteyden aktivointiin, ylläpitämiseen ja deaktivointiin (jännitetasot, jännitevaihtelut, tiedonsiirron enimmäisetäisyydet, fyysiset liittimet jne.) 80

81 Vertaisyhteys (peer-to-peer connection) sovelluskerros sovelluskerros siirtoyhteyskerros siirtoyhteyskerros istuntokerros istuntokerros kuljetuskerros kuljetuskerros verkkokerros verkkokerros yhteyskerros yhteyskerros fyysinen kerros fyysinen kerros 81

82 Osoitetietojen lisääminen dataan käyttäjädata sov. otsikko data sovelluskerros sovellusdata TCP-otsikko data kuljetuskerros segmentti IP-otsikko data verkkokerros paketti, datagrammi LAN-otsikko data yhteyskerros kehys 82 82

83 TCP / IP viitemalli Yhdysvaltain Puolustusministeriön (Department of Defense, DoD) luoma haluttiin malli tietoverkolle, joka kestää kaikissa olosuhteissa, myös ydinsodassa TCP/IP malli on Internetin synnyttänyt standardi TCP/IP mallissa neljä kerrosta sovelluskerros kuljetuskerros Internet-kerros verkkoyhteyskerros (fyysinen kerros) 83

84 TCP / IP mallin kerrosten kuvaukset kerros 4: sovelluskerros (prosessikerros) huolehtii ylemmän tason protokollista, esitystapa-asioista, koodauksesta ja keskustelun hallinnasta kaikki sovellukseen liittyvä yhdistetään yhteen kerrokseen varmistaa, että data on oikein pakattu seuraavaa kerrosta varten kerros 3: kuljetuskerros sujuvat verkkoyhteydet, luotettavuus, uudelleenlähetys, vuonohjaus ja ruuhkanhallinta tukee lähteen ja kohteen välisiä keskusteluja ja jakaa tiedon segmentteihin TCP ja UDP ovat kuljetuskerroksen protokolla 84

85 TCP / IP mallin kerrosten kuvaukset (2) kerros 2: Internet-kerros (verkkokerros) lähettää paketit mistä tahansa Internetiin liitetystä verkosta siten, että ne saapuvat kohteeseen huolimatta poluista ja verkoista joiden kautta tämä tapahtuu IP on Internet-kerroksen protokolla parhaan polun valinta ja reititys tapahtuu Internet-kerroksessa kerros 1: verkkoyhteyskerros (isäntä/verkko kerros) esitetään joskus kahtena kerroksena sisältää ne tekijät, jotka tarvitaan, jotta IP-paketti todella siirtyisi toisiinsa liitettyjen laitteiden fyysisen yhteyden kautta sisältää lähi- ja alueverkkoteknologioiden sekä OSI-mallin fyysisen ja siirtoyhteyskerroksen yksityiskohdat 85

86 Internet - protokollapino sovelluskerros Telnet FTP SMTP HTTP Traceroute DNS SNMP NFS RIP kuljetuskerros TCP UDP verkkokerros ICMP IP IGMP yhteyskerros ARP Data Link RARP 86

87 OSI- ja TCP/IP mallien vertailu samankaltaisuuksia kerrosmalleja molemmissa sovelluskerros, vaikka palvelut erilaisia samankaltaiset kuljetus- ja verkkokerrokset pakettikytkentäteknologia oletuksena molemmat tärkeitä eroja TCP/IP malli yhdistää OSI-mallin kolme ylintä kerrosta sovelluskerrokseksi TCP/IP malli yhdistää OSI-mallin kaksi alinta kerrosta verkkoyhteyskerrokseksi 87

88 OSI- ja TCP/IP mallien vertailu (2) TCP/IP malli vaikuttaa yksinkertaisemmalta: siinä on vähempi kerroksia OSI-mallia on yksityiskohtaisuutensa vuoksi helpompi kehittää TCP/IP protokollat ovat Internet-standardeja, joten TCP/IP malli on erittäin uskottava verkkoja ei yleensä rakenneta OSI-mallin perusteella (se on ohjenuora) 88

89 Isäntäkoneet, reitittimet, sillat; laitteissa eri määrä kerroksia 89

90 Mittayksiköiden kerrannaisia osoittavat etuliitteet ja niiden lyhenteet eksa E peta P tera T giga G 10 9 mega M 10 6 kilo k 10 3 hehto h 10 2 deka da 10 desi d 10-1 sentti c 10-2 milli m 10-3 mikro 10-6 nano n 10-9 piko p femto f alto a

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot Loppukoe 18. huhtikuuta 2005

Internet ja tietoverkot Loppukoe 18. huhtikuuta 2005 Internet ja tietoverkot Loppukoe 18. huhtikuuta 2005 1. Vertaile piiri- ja pakettiväliteisten tietoverkkoja. 2. Esittele HTTP-protokollan toiminta. 3. Miten tapahtuu kanavointi kuljetuskerroksessa? Entä

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Chapter 1 Introduction

Chapter 1 Introduction Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Ma 29.10.2012 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2012

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan! Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia FDM (frequency-division

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino : Interin ydin ja protokollapino Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 1 segmentti paketti kehys message, segment datagram frame sanoma H

Lisätiedot

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille)

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) samuli.aalto@hut.fi liikteor.ppt S-38.8 - Teletekniikan perusteet - Syksy 000 Sisältö Liikenneteorian tehtävä Verkot ja välitysperiaatteet Puhelinliikenteen mallinnus

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Tietokoneverkot ja Internet

Tietokoneverkot ja Internet Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Tietokoneverkot. Internet

Tietokoneverkot. Internet Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, Ross: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2010 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen palvelu

Lisätiedot

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit.

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit. Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet Paljon hieman sekalaista asiaa 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon fyysinen rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5.

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Johdanto. Tiedonsiirtoverkkojen perusteista

Johdanto. Tiedonsiirtoverkkojen perusteista Tiedonsiirtoviiveet Johdanto Internetissä liikkuva tieto siirretään pienissä paketeissa. Se kuinka nämä paketit liikkuvat siirtotiellä vaikuttaa suoraan käyttäjän kokemukseen internetyhteyden laadusta.

Lisätiedot

kaistanleveys, bandwidth

kaistanleveys, bandwidth Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino : Interin ydin ja protokollapino Torstai 31.10.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 28.10.2013 1 segmentti paketti kehys message, segment

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, oss: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen

Lisätiedot

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op /2 ov) Kevät 2007. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2006 tutkintovaatimukset) Pakollinen

Lisätiedot

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN 6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,

Lisätiedot

6. Erilaisia verkkoja

6. Erilaisia verkkoja 6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 1 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,

Lisätiedot

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Kytkentäiset verkot Kytkentäinen verkko koostuu

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan ..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot

Internet ja tietoverkot 811338A 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Luennoija 811338A 5 op 9. 1. 6. 3. 2015 nimi: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi vastaanotto: torstai klo 10 12,

Lisätiedot

IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta. Jorma Kilpi

IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta. Jorma Kilpi IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta Jorma Kilpi Näkökulma ja esityksen sisältö Tarkastelen aihetta verkko operaattorin (transport operator) näkökulmasta Palvelun tarjoajan (IPTV service provider)

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000 Luennot Liisa Marttinen 13.9.2000 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri tietojenkäsittelyalojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali

Lisätiedot

Tietokoneverkot. Internet

Tietokoneverkot. Internet Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, oss: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen

Lisätiedot

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, oss: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen

Lisätiedot

S Tietoliikenneverkot

S Tietoliikenneverkot Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio S-8.88 Tietoliikenneverkot Luento : Kytkentä ja reititys tietoliikenneverkoissa 5.9.999 S-8.88 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma Miksi kytketään Suoraan

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op ) Kevät 2009. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2005 / 2008 tutkintovaatimukset)

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Luento 2 Syksy 2014, Tiina Niklander Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005 sanoma

Lisätiedot

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD 5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Vuonohjaus: ikkunamekanismi

Vuonohjaus: ikkunamekanismi J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Ikkunointiin perustuva vuonohjaus 1 Vuonohjaus: ikkunamekanismi Kuittaamattomina liikkeellä olevien segmenttien (data unit) lkm W (ikkuna) Lähetyslupien kokonaismäärä

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Miten Internet toimii?

Miten Internet toimii? Miten Internet toimii? WWW-sivu 2 HTML-koodi Nixu International Nixu

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Tietokoneverkot. Internet

Tietokoneverkot. Internet Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, Ross: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 17.1.2017 Agenda Viiveet Kuinka suhtautuvat toisiinsa? DNS dig Web Netcat / curl Sähköposti Wireshark (Verkkosovellukset)

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne Eetteriverkon rakenne väylä Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa?

Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa? Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa? Pilvipalvelut ja verkko ISP kehityskaari 1.0..5.0? ISP 1.0 Internet-liittymät (POTS,ISDN..) ISP 2.0 Palvelintarjonta

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.0. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.1. Tietoliikenneverkon rakenne 1.2. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.3. Siirtomedia 1.4. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.5.

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

Johdanto tietoverkkoihin. Chapter 1 Introduction. Tietoverkot ja Internet. Mitä on Internet: palvelunäkökulma. Mitä on Internet: Hallintanäkökulma

Johdanto tietoverkkoihin. Chapter 1 Introduction. Tietoverkot ja Internet. Mitä on Internet: palvelunäkökulma. Mitä on Internet: Hallintanäkökulma Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot