Rörelseresultat. Utlåning. Liiketulos miljoonaa euroa. Ydinpääoman osuus prosenttia. miljoonaa euroa

Transkriptio

1 Tammikuu joulukuu verrattuna tammikuu- joulukuuhun Liiketulos kasvoi 11 prosenttia 29,0 miljoonaan euroon (26,0). Osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kasvoi 11 prosenttia 22,9 miljoonaan euroon (20,7). Korkokate aleni 2 prosenttia 54,5 miljoonaan euroon (55,9). Palkkiotuotot, netto, kasvoivat 2 prosenttia 50,6 miljoonaan euroon (49,7). Kulut alenivat 2 prosenttia 97,8 miljoonaan euroon (99,8). Rahoitusvarojen arvonalentumiset (netto, mukaan lukien palautukset) olivat 0,8 miljoonaa euroa (2,1) vastaten 0,02 prosentin luottotappiotasoa (0,06). Oman pääoman tuotto verojen jälkeen (ROE) kasvoi 9,8 prosenttiin (9,1). Osakekohtainen tulos kasvoi 1,48 euroon (1,35). Ydinpääoman osuus oli 13,0 prosenttia (12,9). Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 0,70 euroa osaketta kohden (0,65). Tulevaisuudennäkymät: Liiketuloksen vuodelta 2019 odotetaan olevan samaa tasoa kuin vuodelta. Neljäs vuosineljännes verrattuna neljänteen vuosineljännekseen Liiketulos kasvoi 9 prosenttia 7,1 miljoonaan euroon (6,5). Osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kasvoi 10 prosenttia 5,7 miljoonaan euroon (5,2). Korkokate aleni 6 prosenttia 13,3 miljoonaan euroon (14,1). Palkkiotuotot, netto, kasvoivat 1 prosentin 12,7 miljoonaan euroon (12,6). Kulut olivat muuttumattomat 25,2 (25,3). Rahoitusvarojen arvonalentumiset (netto, mukaan lukien palautukset) olivat 0,1 miljoonan euron nettopalautus (arvonalentuminen 0,6) vastaten 0,00 prosentin luottotappiotasoa (0,06). Oman pääoman tuotto verojen jälkeen (ROE) kasvoi 9,4 prosenttiin (8,8). Osakekohtainen tulos kasvoi 0,37 euroon (0,34). Rörelseresultat Liiketulos Q4 Q1 Q2 Ydinpääoman osuus prosenttia 8 6 Q4 Q1 Q2 Q3 Q3 Aktiivisesti Placeringsvolym hallinnoitu pääoma Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q4 Q4 Parannamme vuoden liiketulosta 11 prosenttia 29,0 miljoonaan euroon, vaikka osake- ja korkomarkkinoiden vuoden päätös oli negatiivinen. Hallitus ehdottaa korotettua 0,70 euron osinkoa osakkeelta (0,65). Private Banking -segmentissämme, etenkin Ruotsissa, aktiivisesti hallinnoidun pääoman nettosisäänvirtaus oli vahva, 397, mihin olen erittäin tyytyväinen. Neljännellä neljänneksellä solmimme jälleen uuden yhteistyökumppanuuden, tällöin fintech-yhtiö Doconomyn kanssa. Luomme yhdessä maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen alustan, joka yhdistää kestävän kehityksen rahoituspalveluihin ja säästämiseen. Peter Wiklöf, toimitusjohtaja Ålandsbanken on pankki, joka panostaa voimakkaasti asiakassuhteisiin ja henkilökohtaiseen palveluun. Pankilla on vankka sijoitusosaaminen ja lisäksi se tarjoaa hyviä rahoituspalveluja. Vuonna 1919 perustettu liikepankki on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta Ålandsbankenin pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa. Pankilla on kolme konttoria Ahvenanmaalla ja viisi konttoria Manner-Suomessa sekä kolme konttoria Ruotsissa. Ålandsbanken-konserniin kuuluu kaikkineen kolme tytäryhtiötä, joiden toiminta liittyy eri tavoin pankkitoimintaan. Ålandsbanken Abp Kotipaikka: Maarianhamina Osoite: Nygatan 2, FI MARIEHAMN Y-tunnus: Puhelin Utlåning Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Q4 Q1 Q2 Q3 Q4

2 Taloudelliset tunnusluvut 3. nelj Tulos Korkokate 13,3 13,3 0 14,1-6 54,5 55,9-2 Palkkiotuotot, netto 12,7 12,1 5 12,6 1 50,6 49,7 2 Rahoituserien nettotuotto 1,4 0,6 1,0 41 5,2 3,1 67 Muut tuotot 4,9 4,1 20 4,6 5 17,4 19,3-10 Tuotot yhteensä 32,3 30,0 7 32, ,6 128,0 0 Henkilöstökulut -14,3-13,2 8-14, ,1-59,8-5 Muut kulut -9,2-7,7 20-8,5 8-33,4-32,9 2 Poistot -1,8-1,8 0-1,9-3 -7,3-7,1 3 Kulut yhteensä -25,2-22, ,3 0-97,8-99,8-2 Tulos ennen arvonalentumisia 7,0 7,3-4 7,1-2 29,8 28,2 6 Rahoitusvarojen arvonalentumiset, netto 0,1-0,3-0,6-0,8-2,1-61 Liiketulos 7,1 7,0 1 6,5 9 29,0 26,0 11 Tuloverot -1,4-1,5-5 -1,3 4-6,1-5,3 14 Katsauskauden tulos 5,7 5,6 2 5, ,9 20,7 11 Tuloksen jakautuminen: Ålandsbanken Abp:n osakkeenomistajat 5,7 5,6 2 5, ,9 20,7 11 Volyymitietoja Saamiset yleisöltä Talletukset yleisöltä Aktiivisesti hallinnoitu pääoma Oma pääoma Taseen loppusumma Riskin määrä Tunnuslukuja Oman pääoman tuotto, (ROE) 2 9,4 9,4 8,8 9,8 9,1 Kulu/tuotto-suhdeluku 3 0,78 0,76 0,78 0,77 0,78 Luottotappiotaso, 4 0,00 0,03 0,06 0,02 0,06 LCR, Loan/deposit ratio, Core funding ratio, Omavaraisuus, 8 4,4 4,3 4,4 Ydinpääoman osuus, 9 13,0 13,2 12,9 Osakekohtainen tulos, euroa 10 0,37 0,36 2 0,34 9 1,48 1,35 10 Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa 0,37 0,36 2 0,34 8 1,48 1,34 10 Osakekohtainen oma pääoma, euroa 11 15,67 15, ,14 4 Osakekohtainen oma pääoma, laimennettu, euroa 15,58 15, ,02 4 Osakekurssi A-osake, euroa 13,30 14, ,20-6 Osakekurssi B-osake, euroa 13,10 13, ,05-7 Osakkeiden lukumäärä (pl. omat osakkeet), tuhat kpl Osakkeiden lukumäärä (pl. omat osakkeet), laimennettu, tuhat kpl Tehdyt työtunnit kokopäivätoimiksi muunnettuna Aktiivisesti hallinnoitu pääoma käsittää omissa rahastoissa olevan hallinnoitavan pääoman sekä 6 Saamiset yleisöltä / Talletukset yleisöltä täyden valtakirjan varainhoidossa ja konsultatiivisessa varainhoidossa olevan arvopaperivolyymin 7 Saamiset yleisöltä / Ottolainaus mukaan lukien yleiseen liikkeeseen lasketut 2 Osakkeenomistajille kuuluva katsauskauden tulos / Osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta sijoitustodistukset, indeksiobligaatiot ja debentuurit sekä liikkeeseen lasketut katetut keskimäärin joukkolainat 3 Kulut / Tuotot 8 Oma pääoma / Taseen loppusumma 4 Arvonalentumiset luotoista ja muista saamisista antolainauksesta yleisölle / Saamiset yleisöltä 9 (Ydinpääoma / Vakavaraisuusvaatimus) x 8 kauden alussa 10 Osakkeenomistajien osuus tilikauden tuloksesta / Osakkeiden lukumäärä keskimäärin 5 LCR-varat taso 1 ja 2 / 30 päivän nettoulosvirta 11 Osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta / Osakkeiden lukumäärä vähennettynä omilla osakkeilla tilinpäätöspäivänä IFRS 9:ää on sovellettu 1. tammikuuta alkaen. Historiallisten kausien lukuja ei ole oikaistu. Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 2

3 Kommentteja MAKROTILANNE JA VIRANOMAISVAATIMUKSET Syksyä ovat leimanneet kauppapolitiikkaan, Brexitiin ja Italiaan liittyneet huolet. Useimpien merkittävien talouksien kasvu on jatkunut hyvänä, mutta poliittinen kehitys nostattaa kysymysmerkkejä siitä, miten kestävää kasvu on, ja lähestyykö seuraava matalasuhdanne. Suomen talous kasvaa edelleen, mutta kasvuvauhti heikkenee. Yhdysvaltain keskuspankki on sitten joulukuu 2015 korottanut ohjauskorkoaan yhdeksän kertaa, joista neljä vuonna. Joulukuussa Ruotsin keskuspankki korotti ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran sitten vuoden Euroopan keskuspankki ei ole vielä seurannut perässä. VIITEKORKOJEN NELJÄNNESVUOSIKESKIARVO, PROSENTTIA 3. nelj. Euribor 3 kk -0,32-0,32-0,33 Euribor 12 kk -0,14-0,17-0,19 Stibor 3 kk -0,40-0,37-0,57 Euribor 3 kk -0,32-0,33 Euribor 12 kk -0,17-0,15 Stibor 3 kk -0,40-0,50 Osakemarkkinat ovat koko maailmassa olleet vuoden aikana huomattavan epävakaat ja vuosi päättyi huomattavaan laskuun. Vuoden aikana osakekurssit laskivat sekä Helsingin pörssissä (OMXHPI) että Tukholman pörssissä (OMXSPI) 8 prosenttia. Ruotsin kruunun arvo euroon nähden oli vuoden aikana keskimäärin 6 prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Vuodenvaihteessa kurssi oli edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna 4 prosenttia alhaisempi. Pankin Ruotsin toimintojen tuloksen muuntamisessa euroiksi on käytetty kauden keskikurssia, kun taas tase on muunnettu tasepäivän kurssiin. Vuonna voimaan tulleista säännöksistä ovat merkillepantavia muun muassa MiFID 2, jonka tarkoituksena on parantaa sijoittajien kuluttajansuojaa luomalla yhtenäiset säännöt sijoituspalveluyrityksille, säännellyille markkinoille ja muille kauppapaikoille. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, joka korvaa rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostamista koskevan IAS 39-standardin. GDPR (tietosuoja-asetus), jonka tarkoituksena on luoda EU:n alueelle yhtenäinen henkilötietojen suojan taso. PSD2 (toinen maksupalveludirektiivi), joka muun muassa sääntelee uudentyyppisiä palveluja maksujen tekemiseen ja tilitietojen saamiseen. Suomen Finanssivalvonnan asuntolainoille asettama 15 prosentin riskipainolattia, joka koskee vakavaraisuuden laskennassa sisäisten luottoluokitusten malleja käyttäviä pankkeja ja jonka on sisällyttävä pilari 1 -vaatimuksen laskentaan. Ruotsin finanssivalvonnan tiukennetut lyhennysvaatimukset, joiden mukaan yksityishenkilön, joka ottaa uuden asuntolainan tai korottaa nykyistä lainaansa siten, että lainan määrä ylittää 4,5 kertaa hänen vuotuiset bruttotulonsa, on nykyisen lyhennysvaatimuksen lisäksi tehtävä 1 prosentin lisälyhennys. Ruotsin eduskunta päätti 14. kesäkuuta yhtiöveron alentamisesta kaksivaiheisesti, nykyisestä 22 prosentista 21,4 prosenttiin vuosina , sekä 20,6 prosenttiin vuodesta 2021 alkaen. TÄRKEITÄ TAPAHTUMIA Ålandsbanken ja S-Pankin rahastoja hoitava FIM aloittivat marraskuussa yhteistyön valituissa rahastoissa. Osana tätä yhteistyötä sijoitusrahastot FIM Global ja Ålandsbanken Premium 100 yhdistyivät. Yhdistetyn rahaston nimeksi tuli Ålandsbanken Maailma Osake Sijoitusrahasto. Samanaikaisesti Ålandsbanken Emerging Markets- ja Ålandsbanken Kiina Osake -rahasto yhdistyivät FIM Kehittyvät Markkinat ESG -rahastoon. Yhdistymiset tapahtuivat 18. joulukuuta. Ålandsbanken ja vastaperustettu ruotsalainen fintech-yhtiö Doconomy aloittivat neljännellä vuosineljänneksellä yhteistyön tarjotakseen asiakkaille alustan, missä asiakas voi helposti käyttää kulutusvoimaansa ilmaston hyväksi ja vaikuttaa muutokseen arjessa. Ålandsbanken on myös sijoittanut Doconomy-yhtiöön ja toimii sen vähemmistöomistajana. Doconomy kehittää parhaillaan DO-sovellustaan, mobiilia pankkipalvelua, missä helposti voi seurata hiilijalanjälkeään ja kompensoida sitä sekä sertifioidulla ilmastokompensaatiolla että kestävällä säästämisellä. Luottoluokituslaitos Standard & Poor s Global Ratings korotti heinäkuussa Ålandsbanken Abp:n tulevaisuudennäkymät vakaista positiivisiksi näkymiksi. Tulevaisuudennäkymien korottaminen perustui pääoman vahvistumisen ja kasvavan kannattavuuden korkeaan todennäköisyyteen. Ålandsbanken hankki heinäkuussa omistusosakkuuden Dreams Nordic AB:stä, jonka kanssa Ålandsbanken on tehnyt yhteistyötä vuodesta 2015 alkaen. Tällöin Ålandsbanken oli Pohjoismaissa ensimmäinen pankki, joka ryhtyi tämäntyyppiseen yhteistyöhön fintech-toimijan kanssa. Ålandsbankenilla on tällä hetkellä Ruotsissa runsaat asiakasta, jotka Dreams-sovelluksen kautta säästävät pankkitilille tai rahastoihin toteuttaakseen unelmansa. Toisella vuosineljänneksellä uusi rahasto, Ålandsbanken Lunastustontti I Ky, aloitti toimintansa. Rahasto on kommandiittiyhtiömuotoinen vaihtoehtorahasto, jossa osuudenomistajia ovat Ålandsbanken Tonttirahasto, rakennusyhtiö YIT ja vakuutusyhtiö Varma. Uusi rahasto sijoittaa, kuten Ålandsbanken Tonttirahasto, asuntotuotantoon tarkoitettuihin tontteihin, mutta sillä on myös mahdollisuus lainoittaa sijoituskohteita. Ålandsbanken Euro Bond -korkorahasto palkittiin luokkansa parhaana rahastona Lipperin pohjoismaisessa vertailussa viidentenä vuotena peräkkäin. Rahasto voitti palkinnon kaikilla mitatuilla ajanjaksoilla, 3, 5 ja 10 vuotta. Ålandsbanken jatkaa toimintaansa puhtaamman Itämeren puolesta. Itämeriprojekti rahoitti tänä vuonna lähes 250 tuhannella eurolla yhteensä yhdeksän projektia, jotka eri tavoin taistelevat Itämeren muoviongelmaa vastaan. Kilpailun voittanut projekti on muoviroskan keruulaite, jolla voidaan siivota suuria merialueita roskista. Kyseinen projekti esiteltiin helmikuussa Helsingin venemessuilla. Ålandsbanken on jo vuodesta 1997 Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 3

4 tukenut eri hankkeiden ympäristötyötä lähes 2 miljoonalla eurolla. Yhtiökokouksessa 5. huhtikuuta hallituksen jäsenet Nils Lampi, Christoffer Taxell, Åsa Ceder, Anders Å Karlsson, Göran Persson, Ulrika Valassi ja Anders Wiklöf valittiin uudelleen hallitukseen. Hallituksen jäsen Dan-Erik Woivalin ei ollut käytettävissä uudelleenvalintaan. Samana päivänä pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa Nils Lampi valittiin hallituksen puheenjohtajaksi ja Christoffer Taxell varapuheenjohtajaksi. Yhtiökokous päätti, että tilivuodelta jaetaan osinkoa 0,65 euroa osaketta kohden. Liikkeessä olevien B-osakkeiden lukumäärä on kasvanut vuoden aikana osakkeella kannustinohjelmiin ja osakesäästöohjelmaan liittyvien pankin velvoitteiden täyttämisen johdosta. TULOS NELJÄNNELTÄ VUOSINELJÄNNEKSELTÄ Osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos oli 5,7 miljoonaa euroa (5,2), mikä oli kasvua 0,5 eli 10 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Liiketulos kasvoi 0,6 eli 9 prosenttia 7,1 miljoonaan euroon (6,5). Oman pääoman tuotto kasvoi 9,4 prosenttiin (8,8). Tuotot olivat muuttumattomalla tasolla eli 32,3 (32,4). Heikentynyt Ruotsin kruunu merkitsi 0,6 alhaisempia tuottoja euroiksi muunnettaessa. Korkokate aleni 0,8 eli 6 prosenttia 13,3 miljoonaan euroon (14,1), mihin on pääasiallisena selityksenä alhaisemmat antolainauskorot. Nettomääräiset palkkiotuotot kasvoivat 0,1 eli 1 prosentin 12,7 miljoonaan euroon (12,6). Käyvän arvon rahoituserien nettotuotto kasvoi 0,4 miljoonaa euroa eli 41 prosenttia 1,4 miljoonaan euroon (1,0), pääasiassa valuuttatoiminnan kohentuneen tuloksen ja likviditeettisalkun korkeamman realisointituloksen ansiosta. IT-tuotot olivat muuttumattomat 4,4 (4,4). Kulut olivat muuttumattomalla tasolla eli 25,2 (25,3). Heikentynyt Ruotsin kruunu merkitsi 0,5 alhaisempia kuluja. Nettomääräiset rahoitusvarojen arvonalentumiset olivat 0,1 miljoonan euron nettopalautus (arvonalentuminen 0,6) vastaten 0,00 prosentin luottotappiotasoa (0,06). TULOS TAMMIKUU-JOULUKUU Osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kasvoi 2,2 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia 22,9 miljoonaan euroon (20,7). Liiketulos kasvoi 3,0 eli 11 prosenttia 29,0 miljoonaan euroon (26,0). Oman pääoman tuotto kasvoi 9,8 prosenttiin (9,1). Tuotot olivat muuttumattomalla tasolla eli 127,6 (128,0). Heikentynyt Ruotsin kruunu merkitsi 2,8 alhaisempia tuottoja euroiksi muunnettaessa. Korkokate aleni 1,4 eli 2 prosenttia 54,5 miljoonaan euroon (55,9), alhaisemmista varainhankintakuluista huolimatta. Negatiiviset ja laskevat markkinakorot, etenkin 12 kuukauden euriborkorko, yhdessä lisääntyneen hintakilpailun kanssa ovat vaikuttaneet negatiivisesti korkotuottoihin antolainauksesta. Siirtyminen alhaisempaan riskiin luottosalkussa on myös vaikuttanut antolainausmarginaaliin negatiivisesti. Nettomääräiset palkkiotuotot kasvoivat 0,9 eli 2 prosenttia 50,6 miljoonaan euroon (49,7), lähinnä asiakkaiden sijoitustoimintaan liittyvien palkkiotuottojen kasvun johdosta. Rahoituserien nettotuotto kasvoi 2,1 eli 67 prosenttia 5,2 miljoonaan euroon (3,1), pääasiassa likviditeettisalkun korkeamman realisointituloksen ja valuuttatoiminnan kohentuneen tuloksen ansiosta. IT-tuotot alenivat 1,2 eli 7 prosenttia 16,4 miljoonaan euroon (17,6). Alentuminen johtui edellisen vuoden 1,5 miljoonan kertaluonteisesta IT-tuotosta Crosskeyn korttijärjestelmälisenssin myynnistä Ruotsin markkinoille. Kulut alenivat 2,0 eli 2 prosenttia 97,8 miljoonaan euroon (99,8), vaikka kriisinratkaisurahastomaksukulut kasvoivat 1,7 2,6 miljoonaan euroon (0,9). Maksu, jota Ålandsbanken alkoi maksaa toukokuussa, on likimain kaksinkertaistunut vuonna sen piiriin kuuluvien suomalaisten pankkien kohdalla. Pääasiallisin syy maksun dramaattiseen nousuun on se, että Nordea ja Danske Bank siirsivät vuonna Suomen toimintansa sivuliikkeeseen ja Suomen maksu ei enää vuonna koske niitä. Jäljellä olevat pankit saavat sen sijaan maksaa entistä enemmän. Henkilöstökulut alenivat 2,7 eli 5 prosenttia, osittain alhaisempien erokorvausten johdosta. IT-kulut alenivat 1,6 eli 13 prosenttia. Kulut olisivat olleet periaatteessa muuttumattomat, mikäli SEK/EUR-kurssi olisi ollut muuttumaton. Nettomääräiset rahoitusvarojen arvonalentumiset alenivat 1,3 eli 61 prosenttia 0,8 miljoonaan euroon (2,1), vastaten 0,02 prosentin luottotappiotasoa (0,06). Verokulut olivat 6,1 (5,3), vastaten 20,9 prosentin todellista verokantaa (20,5). Pääasiallisena selityksenä korkeampaan todelliseen verokantaan on Ruotsin sivuliikkeen kohentunut tulos ja Ruotsin Suomea korkeampi todellinen verokanta. STRATEGISET LIIKETOIMINTA-ALUEET n liiketuloksen 3,0 miljoonan euron kasvu 29,0 miljoonaan euroon vuonna jakautuu seuraavasti: Private Banking -1,6 (alhaisempi korkokate, korkeammat kulut) Premium Banking +4,3 (korkeampi korkokate, aaa alhaisemmat luottotappiot) Varainhoito -0,3 (erokorvaukset aaaa vuonna ) IT +0,8 (alhaisemmat kulut) toiminnot & -0,2 eliminoinnit LIIKETOIMINTAVOLYYMIT Aktiivisesti hallinnoitu pääoma aleni 560 eli 10 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (5 737). Alentuminen johtui osaksi alenevista markkina-arvoista ja osaksi Ruotsin rahastoeläkejärjestelmän (premiepension) muutoksista, joiden johdosta varainhoitotuottoa tuottamaton rahastojen rahasto -volyymi on alentunut. Volyymi aleni myös seurauksena rahastoyhteistyöstä FIM:in kanssa. Aktiivisesti hallinnoidun pääoman nettosisäänvirtaus oli 190 (506). Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 4

5 Talletukset yleisöltä kasvoivat 156 eli 5 prosenttia ja olivat vuodenvaihteessa (3 148). Valuuttakurssivaikutusta (SEK/EUR) huomioimatta talletukset kasvoivat 194 eli 6 prosenttia. Saamiset yleisöltä kasvoivat 43 eli 1 prosentin ja olivat vuodenvaihteessa (3 979). Valuuttakurssivaikutusta (SEK/EUR) huomioimatta antolainaus kasvoi 100 eli 3 prosenttia. LUOTTOJEN LAATU Luottosalkusta 73 prosenttia koostuu antolainauksesta yksityishenkilöille. Asuntolainojen osuus antolainauksesta yksityishenkilöille on 78 prosenttia. Yksityishenkilöiden kohdalla toiseksi suurin luottolaji on arvopaperiluotot, joiden vakuutena on markkinanoteerattuja arvopapereita. Vakuuksien lainoitusarvot ovat konservatiiviset. Historiallisesti tarkasteltuna Ålandsbankenilla ei ole ollut olennaisia luottotappioita tästä luotonannosta. Yrityssalkku on hyvin samankaltainen kuin vähittäissalkku, koska monessa tapauksessa yritysten omistajat ovat myös Private Banking -asiakkaita. IFRS 9:n mukaan odotettavissa olevien luottotappioiden varaukset vaiheissa 1-3 ovat korvanneet aikaisemmat saamiskohtaiset ja ryhmäkohtaiset varaukset. Valtaosaan pankin saamisista tehdään mallin mukaisia varauksia vaiheessa 1 ja 2. Maksukyvyttömyystilassa olevat saamiset hallitaan vaiheessa 3 yksilöllisen harkinnan mukaan. Vaihe 3 -luotot kasvoivat vuoden aikana 3,0 19,7 miljoonaan euroon. Vaihe 3 -luottojen osuus bruttomääräisistä saamisista yleisöltä oli 0,49 prosenttia (0,42 per 1. tammikuuta ). Varausaste vaihe 3 -luotoille oli 47 prosenttia (59). n arvonalentumisvaraukset ovat 11,3 (12,5 per 1. tammikuuta ), jakautuen seuraavasti: 0,9 miljoonaa vaiheessa 1 (1,5), 1,2 miljoonaa vaiheessa 2 (1,1) ja 9,3 miljoonaa vaiheessa 3 (9,9). LIKVIDITEETTI JA VARAINHANKINTA Ålandsbankenin likviditeettireservi, joka koostuu kassavaroista ja sijoituksista keskuspankeissa, tilivaroista ja sijoituksista muissa pankeissa, likvideistä korollisista arvopapereista sekä pankin hallussa olevista pankin liikkeeseen laskemista, pantiksi asettamattomista katetuista joukkolainoista, oli joulukuuta (1 066 per 31. joulukuuta ), vastaten 22 prosenttia kokonaisvaroista (20) ja 30 prosenttia saamisista yleisöltä (27). Syyskuussa Ålandsbanken laski liikkeeseen 250 miljoonan euron kattamattoman joukkolainan, jonka juoksuaika on 3 vuotta. Lokakuussa erääntyi 150 miljoonan euron katettu joukkolaina. Liikkeessä olevien joukkolainojen keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika oli 31. joulukuuta noin 2,7 vuotta (3,2). Vuonna 2019 erääntyy miljoonan kruunun katettu joukkolaina maaliskuussa, 100 miljoonan euron katettu joukkolaina kesäkuussa ja 750 miljoonan kruunun katettu joukkolaina joulukuussa. Ålandsbankenin core funding ratio, määriteltynä saamiset yleisöltä suhteessa ottolainaukseen yleisöltä (mukaan lukien yleiseen liikkeeseen lasketut sijoitustodistukset, indeksiobligaatiot ja vastuudebentuurilainat sekä liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat), oli 31. joulukuuta 90 prosenttia (88). Loan/deposit ratio oli 122 prosenttia (126). Ålandsbankenin ulkoisista varainhankintalähteistä, oman pääoman ohella, talletukset yleisöltä muodostivat 64 prosenttia (63) ja liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat 22 prosenttia (27). Maksuvalmiusvaatimus (LCR) oli 120 prosenttia (142). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) oli 113 prosenttia (110). LUOTTOLUOKITUS Ålandsbankenilla on Standard & Poor s Global Ratings -luottoluokituslaitokselta luottoluokitus BBB/A-2 positiivisin näkymin pitkäaikaiselle ja lyhytaikaiselle varainhankinnalle. Ålandsbankenin katettujen joukkolainojen luottoluokitus on AAA vakain näkymin. PÄÄOMA JA VAKAVARAISUUS Oman pääoman avaava tase muuttui 3,1 IFRS 9:n seurauksena ja oli 230,5 1. tammikuuta. Kauden aikana oma pääoma muuttui 22,9 miljoonan euron kauden tuloksen määrän, -1,6 miljoonan euron muun laajan tuloksen erien, kannustinohjelmien puitteissa toteutetun 0,2 miljoonan euron ja osakesäästöohjelmaan liittyen toteutetun 0,3 miljoonan euron uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun sekä -10,0 miljoonan euron osingonjaon myötä ja oli 242,4 (233,6) 31. joulukuuta. Muihin laajan tuloksen eriin sisältyi IAS 19:n mukainen etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenarvostus 0,3 miljoonalla eurolla verojen jälkeen. Finanssivalvonta hyväksyi toisella vuosineljänneksellä Suomen vastuisiin käytettävän pankin oman varavaraisuuslaskentamallin kalibroinnin. Uusi malli merkitsi odotettujen tappioiden alentumista 1,1 ja riskin määrän alentumista 51 ennen asuntolainoille asetetun riskipainolattian huomioimista ja 30 sen huomioimisen jälkeen. Ydinpääoma kasvoi 6,8 eli 3 prosenttia vuodenvaihteesta 204,4 miljoonaan euroon (197,6), pääasiallisesti johtuen kauden laajan tuloksen eristä ja odotettavissa olevien tappioiden alhaisemmista vähennyksistä IFRS 9:n seurauksena. Vähennys aineettomista hyödykkeistä kasvoi 5,1. Riskin määrä kasvoi 37 eli 2 prosenttia miljoonaan euroon (1 538). Luottoriskin määrä ilman asuntolainoille asetettua riskipainolattiaa aleni 68. Suomen Finanssivalvonnan asettama asuntolainojen 15 prosentin riskipainolattia, joka otettiin käyttöön 1. tammikuuta, lisäsi riskin määrää 94. Operatiivisen riskin määrä, joka lasketaan perustuen kolmen viime tilivuoden tuottoihin, kasvoi 11. Ydinpääoman osuus oli 13,0 prosenttia (12,9). Koska Ålandsbankenilla ei ole hybridipääomaa, ydinpääoman osuus on sama kuin ensisijaisen pääoman osuus. Ålandsbanken laski toukokuussa liikkeeseen ruotsalaisille institutionaalisille sijoittajille kohdistetun 200 miljoonan Routsin kruunun määräisen huonommassa etuoikeusasemassa olevan velkainstrumentin, jossa on alaskirjauslauseke. Instrumentin juoksuaika on 20 vuotta sisältäen mahdollisuuden ennenaikaiseen takaisinmaksuun viiden vuoden kuluttua ja sen jälkeen vuosittain. Hinnoittelu oli 3 kuukauden Stibor +2,40 prosenttia. Tämän liikkeeseenlaskun myötä Ålandsbankenin toissijainen pääoma lähes kaksinkertaistui. Kokonaispääoman osuus kasvoi 15,4 prosenttiin (14,2). Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 5

6 Vähimmäispääomavaatimuksen lisäksi on voimassa erilaisia lisäpääomavaatimuksia, joita pääasiallisesti kansalliset valvontaviranomaiset asettavat. Luottolaitoksilla on oltava ydinpääomaa kiinteän lisäpääomavaatimuksen kattamiseksi 2,5 prosenttia, mikä on voimassa kaikissa EU-maissa. Muuttuva lisäpääomavaatimus voi vaihdella välillä 0-2,5 prosenttia. Päätöksen muuttuvan lisäpääomavaatimuksen suuruudesta tekee Suomessa Finanssivalvonnan johtokunta neljännesvuosittain makrovakausanalyysin perusteella. Tähän mennessä pankkien suomalaisille vastuille ei ole asetettu muuttuvaa lisäpääomavaatimusta. Ruotsissa puolestaan Ruotsin Finanssivalvonta on vahvistanut kyseisen vaatimuksen pankkien ruotsalaisille vastuille 2,5 prosentiksi. Finanssivalvonta on määrittänyt Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset ja asettanut niille yksilölliset lisäpääomavaatimukset. Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä luottolaitoksia koskeva lisäpääomavaatimus ei koske Ålandsbankenia. Nordean pääkonttorin Ruotsista Suomeen siirtämisen johdosta Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt asettaa 1. heinäkuuta 2019 alkaen kaikille luottolaitoksille järjestelmäriskipuskurin. Puskurin tarkoituksena on vahvistaa luottolaitosten riskinsietokykyä rakenteellisten järjestelmäriskien varalle. Ålandsbankenin kohdalla lisäpääomavaatimus on 1,0 prosenttia ja se on katettava ydinpääomalla. Finanssivalvonta on vahvistanut vakavaraisuussäännöstön pilari 2:ta koskevan lisäpääomavaatimuksen, joka on yhteensä 1,5 prosenttia konsernin riskin määrästä. Vaatimus koskee luottokeskittymäriskiä (1,0 prosenttia) ja taseen korkoriskiä (0,5 prosenttia). Vaatimus, joka on katettava ydinpääomalla, tuli voimaan vuoden kolmannesta neljänneksestä alkaen. TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Ålandsbanken odottaa liiketuloksen vuodelta 2019 olevan samaa tasoa kuin vuodelta. Ålandsbanken on riippuvainen etenkin korko- ja osakemarkkinoiden kehityksestä. Useilla merkittävillä markkinoilla on huolenaiheena talouskehitys. Tämän johdosta nykyiseen tulevaisuuden ennusteeseen liittyy huomattavaa epävarmuutta. YHTIÖKOKOUS Varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 3. huhtikuuta TALOUDELLISET TIEDOTTEET Vuosikertomus julkistetaan perjantaina 1. maaliskuuta Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja Riskiraportti (Pilari 3) sisältyvät vuosikertomukseen. Osavuosikatsaus kaudelta tammikuu-maaliskuu 2019 julkistetaan torstaina 25. huhtikuuta Puolivuosikatsaus kaudelta tammikuu-kesäkuu 2019 julkistetaan torstaina 18. heinäkuuta Osavuosikatsaus kaudelta tammikuu-syyskuu 2019 julkistetaan keskiviikkona 23. lokakuuta Tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton. Maarianhamina 8. helmikuuta 2019 HALLITUS Kun kaikki nämä lisäpääomavaatimukset huomioidaan 1. heinäkuuta 2019 alkaen, vähimmäistasot ovat Ålandsbankenin osalta: Ydinpääoman osuus 10,7 prosenttia Ensisijaisen pääoman osuus 12,2 prosenttia Kokonaispääoman osuus 14,2 prosenttia OSINKO Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,70 euroa osaketta kohden (0,65), mikä vastaa yhteismäärältään 10,8 (10,0). Ehdotettu osinko vastaa 47 prosentin (48) osingonjako-osuutta. OLENNAISIA TAPAHTUMIA KAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Kauden päättymisen jälkeen ei ole sattunut olennaisia tapahtumia. RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Ålandsbankenin tulokseen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset, joihin yhtiö ei voi itse vaikuttaa. n tuloskehitykseen vaikuttavat muun muassa makrotaloudelliset muutokset, yleisen korkotilanteen muutokset, pörssi- ja valuuttakurssien muutokset, samoin kuin viranomaispäätöksistä ja -määräyksistä johtuvat lisääntyneet kulut sekä kilpailutilanne. pyrkii harjoittamaan toimintaansa kohtuullisin ja harkituin riskein. in kohdistuu luottoriski, likviditeettiriski, markkinariski, operatiivinen riski ja toimintariski. Pankki ei harjoita kaupankäyntiä omaan lukuunsa. Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 6

7 Taloudellinen informaatio, sisällysluettelo Lyhennetty laaja tuloslaskelma... 8 Yhteenveto muista laajan tuloksen eristä... 9 Tuloskehitys neljännesvuosittain Lyhennetty tase Lyhennetty laskelma oman pääoman muutoksista Lyhennetty rahavirtalaskelma LIITETIEDOT 1. Tietoja yrityksestä Tilinpäätöstiedotteen laadintaperusteet ja olennaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Siirtyminen IFRS 9:ään Segmenttiraportointi Muutokset konsernirakenteessa Korkokate Palkkiotuotot, netto Rahoituserien nettotuotto Muut kulut Rahoitusvarojen arvonalentumiset, netto Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä käyttötarkoituksen mukaan Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä vaiheen mukaan Ottolainaus yleisöltä ja julkisyhteisöiltä, mukaan lukien joukkolainat ja sijoitustodistukset Liikkeeseen lasketut velkakirjat Johdannaissopimukset Rahoitusinstrumentit käypään arvoon Taseen ulkopuoliset sitoumukset Rahoitusvarojen ja - velkojen netottaminen Asetetut vakuudet Vakavaraisuus Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 7

8 Lyhennetty laaja tuloslaskelma Liitetieto 3. nelj Korkokate 6 13,3 13,3 0 14,1-6 54,5 55,9-2 Palkkiotuotot, netto 7 12,7 12,1 5 12,6 1 50,6 49,7 2 Rahoituserien nettotuotto 8 1,4 0,6 1,0 41 5,2 3,1 67 IT-tuotot 4,4 3,8 15 4,4 1 16,4 17,6-7 Liiketoiminnan muut tuotot 0,4 0,2 89 0,3 58 1,0 1,6-38 Tuotot yhteensä 32,3 30,0 7 32, ,6 128,0 0 Henkilöstökulut -14,3-13,2 8-14, ,1-59,8-5 Muut kulut 9-9,2-7,7 20-8,5 8-33,4-32,9 2 Poistot -1,8-1,8 0-1,9-3 -7,3-7,1 3 Kulut yhteensä -25,2-22, ,3 0-97,8-99,8-2 Tulos ennen arvonalentumisia 7,0 7,3-4 7,1-2 29,8 28,2 6 Rahoitusvarojen arvonalentumiset, netto 10 0,1-0,3-0,6-0,8-2,1-61 Liiketulos 7,1 7,0 1 6,5 9 29,0 26,0 11 Tuloverot -1,4-1,5-5 -1,3 4-6,1-5,3 14 Tilikauden tulos 5,7 5,6 2 5, ,9 20,7 11 Tuloksen jakautuminen: Määräysvallattomat omistajat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-65 Ålandsbanken Abp:n osakkeenomistajat 5,7 5,6 2 5, ,9 20,7 11 Osakekohtainen tulos, euroa 0,37 0,36 2 0,34 9 1,48 1,35 10 Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa 0,37 0,36 2 0,34 8 1,48 1,34 10 Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 8

9 Yhteenveto muista laajan tuloksen eristä 3. nelj Tilikauden tulos 5,7 5,6 2 5, ,9 20,7 11 Rahavirran suojaus Kauden aikana syntyneet voitot / tappiot 3, ,1 7,8-98 Siirretty tuloslaskelmaan -3, ,1-7,6-99 Myytävissä olevat rahoitusvarat Kauden aikana syntyneet voitot / tappiot -1,0-0,1 0,1-1,8 0,1 Realisoitunut arvonmuutos 0,0 Siirretty tuloslaskelmaan -0,2 0,0 0,0-0,8 0,0 Muuntoerot Kauden aikana syntyneet voitot / tappiot 0,3 0,8-60 0,2 0,7 0,1 josta ulkomaantoiminnan nettoinvestoinnin suojaus 1, ,6 1,6 60 Siirretty tuloslaskelmaan Vero eristä, jotka on siirretty tai voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi 0,2 0,0-0,2 0,0-0,4-97 josta rahavirran suojauksia 0, ,0 0,0-66 josta myytävissä olevia rahoitusvaroja 0,2 0,0 0,0 0,5 0,0 josta ulkomaantoiminnan nettoinvestoinnin suojaus -0, ,5-0,3 60 Erät, jotka on siirretty tai jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi -0,6 0,7 0,0-1,9 0,0 Oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvon muutokset 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0-35 Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenarvostukset -0,1 0,7-2,6-95 0,4-1,6 Vero eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi 0,0-0,1 0, ,1 0,3 josta oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvon muutoksia 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-35 josta etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenarvostuksia 0,0-0,1 0, ,1 0,3 Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi 0,0 0,6-2,1-98 0,3-1,3 Muut laajan tulokset erät -0,6 1,2-2, ,5-1,3 21 Tilikauden laaja tulos 5,0 6,8-26 3, ,4 19,4 10 Laajan tuloksen jakautuminen: Määräysvallattomat omistajat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-65 Ålandsbanken Abp:n osakkeenomistajat 5,1 6,8-25 3, ,4 19,4 10 Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 9

10 Tuloskehitys neljännesvuosittain 3. nelj. 2. nelj. 1. nelj. Korkokate 13,3 13,3 13,8 14,1 14,1 Palkkiotuotot, netto 12,7 12,1 12,6 13,2 12,6 Rahoituserien nettotuotto 1,4 0,6 1,7 1,5 1,0 IT-tuotot 4,4 3,8 4,1 4,0 4,4 Liiketoiminnan muut tuotot 0,4 0,2 0,2 0,1 0,3 Tuotot yhteensä 32,3 30,0 32,5 32,9 32,4 Henkilöstökulut -14,3-13,2-14,5-15,1-14,9 Muut kulut -9,2-7,7-8,3-8,4-8,5 Poistot -1,8-1,8-1,8-1,9-1,9 Kulut yhteensä -25,2-22,7-24,5-25,3-25,3 Tulos ennen arvonalentumisia 7,0 7,3 8,0 7,6 7,1 Rahoitusvarojen arvonalentumiset, netto 0,1-0,3-0,5-0,2-0,6 Liiketulos 7,1 7,0 7,5 7,4 6,5 Tuloverot -1,4-1,5-1,6-1,6-1,3 Tilikauden tulos 5,7 5,6 5,9 5,8 5,2 Tuloksen jakautuminen: Määräysvallattomat omistajat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ålandsbanken Abp:n osakkeenomistajat 5,7 5,6 5,9 5,8 5,2 Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 10

11 Lyhennetty tase Liitetieto Varat Käteiset varat ja saamiset keskuspankeilta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 11, Osakkeet ja osuudet Osuudet omistusyhteysyrityksissä Johdannaissopimukset 1) Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoituskiinteistöt Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Laskennalliset verosaamiset Muut varat Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 1) Varat yhteensä Velat Velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Liikkeeseen lasketut velkakirjat 13, Johdannaissopimukset 1) Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Laskennalliset verovelat Muut velat Pakolliset varaukset Siirtovelat ja saadut ennakot 1) Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Velat yhteensä Oma pääoma ja määräysvallattomien omistajien osuus Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto Käyvän arvon rahasto Vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien tulos Osakkeenomistajien osuus pääomasta Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta Oma pääoma yhteensä Velat ja oma pääoma yhteensä ) Johdannaissopimukset kirjataan 1. tammikuuta alkaen yhdessä niihin kuuluvien kertyneiden korkojen kanssa. Historiallisten vertailukausien luvut on oikaistu. Sarake 1.1. on oikaistu ottaen huomioon IFRS 9 -vaikutukset (-3,1 omassa pääomassa). Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 11

12 Lyhennetty laskelma oman pääoman muutoksista Käyvän arvon rahasto Vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien tulos Osake- Ylikurssirahastrahasto Vara- Suojausvaraus pääoma Muuntoero Osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta Yhteensä Oma pääoma ,7 32,7 25,1-0,2 1,7-0,4 26,0 95,1 221,8 0,0 221,8 Kauden tulos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 20,7 20,7 0,0 20,7 Muut laajan tuloksen erät 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1-0,2 0,0-1,3-1,3 0,0-1,3 Liiketoimet konsernin omistajien kanssa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Osingonjako 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-9,2-9,2 0,0-9,2 Kannustinohjelmat 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0 0,8 0,0 0,8 Osakesäästöohjelma 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,4 0,8 0,0 0,8 Oma pääoma ,9 32,7 25,1 0,0 1,8-0,6 26,9 105,7 233,6 0,0 233,6 Tarkistus IFRS 9:n soveltamiseksi 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0-3,2-3,1 0,0-3,1 Oma pääoma ,9 32,7 25,1 0,0 1,9-0,6 26,9 102,5 230,5 0,0 230,5 Kauden tulos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 22,9 22,9 0,0 22,9 Muut laajan tuloksen erät 0,0 0,0 0,0 0,0-2,1 0,2 0,0 0,3-1,5 0,0-1,5 Liiketoimet konsernin omistajien kanssa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Osingonjako 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-10,0-10,0 0,0-10,0 Kannustinohjelmat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,2 0,0 0,2 Osakesäästöohjelma 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,3 0,0 0,3 Oma pääoma ,0 32,7 25,1 0,0-0,1-0,4 27,1 116,0 242,4 0,0 242,4 Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 12

13 Lyhennetty rahavirtalaskelma Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 29,0 26,0 Oikaisut liikevoittoon sisältyvistä, rahavirtaan vaikuttamattomista eristä 12,6 12,9 Tulos investointitoiminnasta -0,1 0,0 Maksetut tuloverot -1,1-2,5 Liiketoiminnan varojen ja velkojen muutos -124,4-84,0-171,0-134,6 Investointitoiminnan rahavirta -11,9-7,6 Rahoitustoiminnan rahavirta 54,3 152,2 Rahavarojen kurssiero -3,7-2,9 Rahavarojen muutos -45,3 7,1 Rahavarat kauden alussa 586,4 579,2 Rahavarat kauden lopussa 541,0 586,4 Rahavarojen muutos -45,3 7,1 Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 13

14 Liitetiedot konsernin tilinpäätöstiedotteeseen 1. Tietoja yrityksestä Ålandsbanken Abp on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa. Ålandsbanken Abp on liikepankki, jolla on kaikkiaan 11 konttoria. Tytäryhtiönsä Crosskey Banking Solutions Ab Ltd:n kautta konserni on myös modernien pankkijärjestelmien toimittaja pienehköille ja keskisuurille pankeille. Emoyhtiön pääkonttorin virallinen osoite on: Ålandsbanken Abp Nygatan MARIEHAMN Ålandsbanken Abp:n osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Hallitus on 7. helmikuuta 2019 hyväksynyt tilinpäätöstiedotteen tilikaudelta Tilinpäätöstiedotteen laadintaperusteet ja olennaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEEN LAADINTAPERUSTEET Tilinpäätöstiedote kaudelta on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) sekä International Accounting Standard 34 (IAS 34) -standardin Osavuosikatsaukset mukaisesti sellaisina, kuin ne on hyväksytty EU:ssa. Tilinpäätöstiedote ei sisällä kaikkia tietoja ja liitetietoja, jotka vaaditaan vuositilinpäätöksen yhteydessä, ja se tulee lukea yhdessä konsernin vuositilinpäätöksen per kanssa. Taulukot esittävät oikein pyöristetyt luvut kaikilla yksittäisillä riveillä. Se merkitsee kuitenkin sitä, että pyöristetyistä arvoista ei voida tehdä yhteenlaskua. Niissä tapauksissa, joissa pyöristettyjen arvojen yhteenlasku antaa tulokseksi nollan, ne esitetään taulukoissa nolla-arvoina, muutoin tyhjänä tilana. OLENNAISET TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tilinpäätöstiedotteen laadinnassa käytetyt olennaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat samat kuin ne, joita käytettiin vuositilinpäätöksen per laadinnassa, lukuun ottamatta IFRS 9:n Rahoitusinstrumentit soveltamista, jota standardia sovelletaan ei-takautuvasti 1. tammikuuta alkaen ja joka otettiin käyttöön ensimmäisellä vuosineljänneksellä. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit on 1. tammikuuta alkaen korvannut IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostus. IFRS 9 sisältää uusia lähtökohtia rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen, ennakoivan arvonalentumisten kirjaamismallin (expected loss) ja suojauslaskennan edellytysten yksinkertaistamisen. Suojauslaskentaa koskevat uudet määräykset merkitsevät muun muassa tehokkuustestien yksinkertaistumisia sekä määräysten laajentamista siihen, mitkä ovat sallittuja suojausinstrumentteja ja suojattuja eriä. Ålandsbanken on päättänyt, että IFRS 9 -standardin soveltamisen sijaan pankki jatkaa IAS 39 -määräysten soveltamista suojauslaskentaan. IAS 39:ssä olevat rahoitusinstrumenttien arvostusryhmät on korvattu kolmella arvostusryhmällä, jolloin arvostus tapahtuu joko jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Jaottelu näihin kolmeen arvostusryhmään tehdään näille eri instrumenttiomistuksille sovellettavan yrityksen liiketoimintamallin tai vastaavasti rahoitusinstrumentin tuottamien rahavirtojen ominaisuuksien ja SPPI-testin (kassavirroista, jotka ovat ainoastaan pääoman ja koron maksuja) perusteella. Ålandsbankenin osalta likviditeettiriskejä koskien on kyse kahdesta eri salkusta, joilla on eri tarkoitus; toinen rahoitusvarojen omistamistarkoituksessa sopimuksiin perustuvien rahavirtojen saamiseksi (arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon) ja toinen sekä rahoitusvarojen omistamistarkoituksessa sopimuksiin perustuvien rahavirtojen saamiseksi että kyseisten rahoitusvarojen myyntitarkoituksessa (arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta). Lisäksi on olemassa antolainaussaamisia varten salkku, joka omistetaan sopimuksiin perustuvien rahavirtojen saamiseksi (arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon). Kaikki salkut täyttävät SPPI-testien vaatimukset. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset eivät täytä SPPI-testien vaatimuksia ja Ålandsbanken on päättänyt luokitella tietyt niistä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Mitä tulee rahoitusvelkoja koskeviin osiin, niin valtaosa periaatteista vastaa IAS 39:n aikaisempia määräyksiä, lukuun ottamatta periaatteita, jotka koskevat niin kutsutun FVO:n (käyvän arvon option) mukaan vapaaehtoisesti käypään arvoon arvostettavia rahoitusvelkoja. Näiden velkojen osalta arvonmuutos on jaettava omaan luottokelpoisuuteen liittyviin muutoksiin ja vastaavasti viitekoron muutoksiin liittyviin muutoksiin. Oman luottokelpoisuuden muutoksista johtuvat käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kiinteäkorkoiset lainat on luokiteltu uudelleen FVO:sta jaksotettuun hankintamenoon, minkä vaikutus IFRS 9:ään siirryttäessä oli 1,2, joka kirjattiin suoraan omaan pääomaan. Näihin lainoihin sovelletaan 1. tammikuuta alkaen suojauslaskentaa (käyvän arvon suojaus). Siirtyminen IFRS 9:ään vaikutti omaan pääomaan negatiivisesti 3,1, mikä vastaa: - vähennystä vastaten 2,4 liittyen odotettavissa oleva tappio -periaatteen käyttöönottoon - vähennystä vastaten 1,5 euroa liittyen kiinteäkorkoisten lainojen uudelleenluokitteluihin - lisäystä vastaten 0,8 liittyen laskennalliseen veroon Täydellinen selvitys IAS 39:stä IFRS 9:ään siirtymisen vaikutuksista on liitetiedossa 3. Uuden arvonalentumisten kirjaamismallin mukaan varausten taso perustuu suureen joukkoon relevantteja tietoja olettamuksia, syötetietoja ja yritysjohdon arviointeja varten. Varsinkin näillä seikoilla saattaa olla suuri vaikutus varausten tasoon: luottoriskin merkittävän kasvun määrittäminen, ennusteet tulevista makrotaloudellisista skenaarioista ja laskentamenetelmät koskien sekä odotettua luottotappiota tulevien 12 kuukauden kuluessa että odotettuja luottotappioita koko juoksuaikana. Arvonalentumislaskennassa Ålandsbanken jakaa saamiset kolmeen vaiheeseen. Vaihe 1 koostuu saamisista, joissa ei Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 14

15 katsota tapahtuneen oleellista luottoriskin nousua. Vaiheeseen 2 sijoitetaan saamiset, jotka alituottavat ja joiden luottoriskin katsotaan oleellisesti muuttuneen. Lisäksi vaiheeseen 2 sijoitetaan aina saamiset, joihin kohdistuu lainanjoustotoimenpiteitä. Vaiheen 3 saamiset täyttävät Ålandsbankenin maksukyvyttömyysmääritelmän, jonka mukaan saaminen katsotaan maksukyvyttömäksi, kun merkittävän suuruiseksi katsottu rahamäärä on viivästynyt yli 90 päivää. Muita tilanteita, joissa Ålandsbanken katsoo luottosaamisen maksukyvyttömäksi ovat tilanteet, jolloin pankki on täyttänyt pankkitakaukseen perustuvan maksuvelvollisuutensa, vastapuoli haetaan konkurssiin tai hakee velkajärjestelyä tai yrityksen saneerausta. Tämän lisäksi pankki arvioi, onko vastapuolta muista syistä pidettävä maksukyvyttömänä, mihin sisältyvät aina tapaukset, joissa pankki lisää lainanjoustotoimenpiteitään asiakasta kohtaan. Luottotappiovaraus vaiheelle 2 ja vaiheelle 3 perustuu määritelmällisesti koko eliniän luottotappioihin, mutta sillä erolla, että vaiheen 3 saamisille tehdään aina saamiskohtainen arvonalentumistestaus. Pankki soveltaa karenssiaikoja takaisin parempiin vaiheisiin tehtäviin siirtoihin. Vaiheen 2 saamisiin sovelletaan kuuden kuukauden ja vaiheen 3 luottoihin kahden kuukauden karenssiaikaa. Saamisiin, joihin on kohdistettu lainanjoustotoimenpiteitä, sovelletaan 24 kuukauden karenssiaikaa ennen kuin saaminen voidaan siirtää takaisin vaiheeseen 1, olettaen että lainanjoustotoimenpiteitä ei enää ole. Uusi arvonalentumisten kirjaamismalli vaatii yhden vuoden odotettavissa olevan tappion kirjaamista jo alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja merkittävästi nousseen luottoriskin yhteydessä, joten arvonalentumisen määrän on vastattava niitä luottotappioita, joiden odotetaan syntyvän jäljellä olevana juoksuaikana. Luottoriskin merkittävä lisääntyminen määritellään maksujen lakkauttamisen todennäköisyyden merkittävänä lisääntymisenä alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Pankki arvioi merkittävästi lisääntyneen luottoriskin perustuen laskelmaan jäljellä olevan juoksuajan PD:n (maksukyvyttömyyden todennäköisyys) suhteellisesta muutoksesta kerrottuna kolmella ja vähintään 10 prosenttiyksikön absoluuttiseen muutokseen. Ålandsbanken käyttää mahdollisimman suuressa määrin olemassa olevia menetelmiä ja prosesseja, joita jo käytetään riskienhallinnassa ja riskien seurannassa tarkoituksena varmistaa, että pankista esitetään yhtenäinen kuva riskitarkoituksessa ja taloudellisten tietojen raportointitarkoituksessa. Ålandsbanken soveltaa kaikkiin saamisiin odotettujen luottotappioiden laskentaan käytettävää luottoluokitusmallia. Nämä laskelmat perustuvat sisäisesti kehitettyihin malleihin, (PD, LGD (luottotappio maksukyvyttömyyshetkellä) ja EAD (vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä)), jotka huomioivat sekä historialliset tiedot että todennäköisyyspainotetut tulevaisuusskenaariot. PD 12 kuukaudelle ilmoittaa todennäköisyyden sille, että tietystä sitoumuksesta tulee maksukyvytön 12 kuukauden kuluessa, kun taas elinikä-pd (jäljellä olevalle juoksuajalle) vastaa todennäköisyyttä sille, että tietystä sitoumuksesta tulee maksukyvytön rahoitusvaran koko jäljellä olevana juoksuaikana. PD-malli perustuu historiallisiin tietoihin, raportointipäivän olosuhteisiin sekä tuleviin taloudellisiin olosuhteisiin, jotka vaikuttavat luottoriskiin. LGD ilmoitetaan vastuukohtaisesti ja on arvio odotetusta tappiosta, jonka Ålandsbanken tekee, mikäli vastapuolesta tulee maksukyvytön. Ålandsbankenin LGD-malli perustuu historiallisiin tietoihin. EAD tarkoittaa laskettua luottovastuuta tulevana maksukyvyttömyyspäivänä ottaen huomioon luottovastuun odotetut muutokset tasepäivänä. Ålandsbankenin EAD-malli huomioi muun muassa nykyisillä sopimusehdoilla, oletukset pankkitakaukseen perustuvan maksuvelvollisuuden täyttämisestä, tililuottojen odotetun käyttämisen ja taseen ulkopuoliset peruuttamattomat sitoumukset. Ålandsbanken soveltaa omia varoja koskevia siirtymäsääntöjä. IFRS 9 on aiheuttanut myös seurannaismuutoksia standardiin IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot sekä FINREP-viranomaisraportointiin. Muutokset vaikuttavat esitettäviin tietoihin. IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista on 1. tammikuuta alkaen korvannut aikaisemmat tuottojen kirjaamisesta annetut standardit. Standardi sisältää viisivaiheisen mallin sen määrittämiseksi, miten ja milloin tuottojen kirjaamisen tulee tapahtua. Tuloutusstandardissa määritellään myös laajentuneet tietojenantovaatimukset. Standardin käyttöönotolla ei laajentuneiden tietojenantovaatimusten lisäksi ole vaikutusta Ålandsbankenin taloudelliseen raportointiin. TULEVIA MUUTOKSIA IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1. tammikuuta 2019 tai myöhemmin alkavilla tilikausilla): Uusi standardi korvaa nykyisen IAS 17 -standardin ja siihen liittyvät tulkintalausunnot. IFRS 16 poistaa vuokralle ottajan velvollisuuden tehdä ero rahoitusleasingsopimusten ja operatiivisten vuokrasopimusten välillä ja vaatii, että vuokralle ottaja kirjaa taseeseen käyttöoikeudet ja vuokravelat useimmista vuokrasopimuksista. Tuloslaskelmaan kirjattu vuokrakulu korvataan omaisuuserien poistoilla ja leasingvelan korkokuluilla. Kirjaamismalli muistuttaa nykyistä rahoitusleasingsopimusten käsittelyä IAS 17:n mukaan. Ålandsbanken on päättänyt soveltaa IFRS 16 -standardiin sisältyvää poikkeusta, mikä merkitsee, että vuokrasopimukset, joissa vuokrakausi on enintään 12 kuukautta tai joissa omaisuuserä on arvoltaan vähäinen, kirjataan kuluina tuloslaskelmaan. Vuokralle antajan kirjanpitokäsittely vastaa olennaisilta osin nykyisen IAS 17:n mukaista käsittelyä. IFRS 16 -standardin käyttöönotosta johtuen käyttöoikeuksia koskevat aineelliset hyödykkeet kasvavat noin 15 miljoonaa euroa ja riskin määrä kasvaa vastaavan määrän. Ålandsbanken soveltaa mukautettua takautuvaa lähestymistapaa, mikä tarkoittaa sitä, että IFRS 16:een siirtymisen akkumuloitunut vaikutus kirjataan edellisten tilikausien tulokseen avaavassa taseessa per 1. tammikuuta Vertailulukuja ei lasketa uudelleen. Tunnistettu oleellisin vaikutus on, että Ålandsbankenin täytyy kirjata uusia varoja ja velkoja pankki- ja konttoritiloja koskevista operatiivisista vuokrasopimuksista. Vuokravelat lasketaan siirtymisajankohtana jäljellä olevien vuokrien nykyarvoon diskontattuina käyttöönottoajankohdan, 1. tammikuuta 2019 marginaalilainakorolla. Käyttöoikeus kirjataan siirtymisajankohdan vuokravelkaa vastaavaan arvoon. n tulevat, diskonttaamattomat minimivuokrat ja operatiiviset vuokrasopimukset, jotka eivät ole irtisanottavissa, ovat 8,6 per 31. joulukuuta. IFRIC 23 Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus. Tulkintalausunto käsittelee, miten epävarmat veropositiot on kirjattava. Esimerkiksi sitä, miten verosaaminen on kirjattava, kun veron määrästä on tehty valitus ja käydään keskustelua veroviranomaisen kanssa. IAS 12 Tuloverot käsittelee verosaamisten ja -velkojen kirjaamista ja arvostusta, muttei sitä, miten veron määrää koskevat epävarmuudet on huomioitava. IASB:n mukaan soveltamisen on tapahduttava 1. tammikuuta 2019 alkaen. Tulkintamenettelyllä ei odoteta olevan mitään vaikutusta Ålandsbankenin taloudelliseen raportointiin. ARVIOINNIT JA ARVOSTUKSET Tilinpäätöstiedotteen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti vaatii yrityksen johdolta arviointeja ja arvostuksia sekä oletuksia, Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 15

16 jotka vaikuttavat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamiseen ja esitettävien varojen ja velkojen, tuottojen ja kulujen määrään sekä tietoihin sitoumuksista. Vaikka nämä arvioinnit perustuvat yrityksen johdon parhaaseen tietämykseen kyseisistä tapahtumista ja toimenpiteistä, toteuma voi poiketa arvioinneista. Merkittävät kirjanpidolliset arvioinnit, jotka on tehty konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa, liittyvät lähinnä arvonalentumisten uuden kirjaamismallin soveltamiseen ja rahoitusinstrumenttien kirjaamiseen. VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT Vaihtoehtoisilla tunnusluvuilla tarkoitetaan taloudellisia tunnuslukuja, jotka kuvaavat mennyttä tai tulevaa taloudellista tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätössäännöstössä (IFRS) tai vakavaraisuussäännöstössä (CRD/CRR) määritelty taloudellinen tunnusluku. Ålandsbanken käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja, kun se on relevanttia pankin taloudellisen tilanteen seuraamiseksi ja kuvaamiseksi, eri kausien vertailtavuuden helpottamiseksi ja hyödyllisen lisäinformaation antamiseksi taloudellisten tiedotteiden käyttäjille. Nämä tunnusluvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yritysten esittämien samankaltaisten tunnuslukujen kanssa. Ålandsbanken Abp Tilinpäätöstiedote tammikuu joulukuu 16