A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 59. Jukka Ahonen. Ongelmapelaajien haastattelututkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 59. Jukka Ahonen. Ongelmapelaajien haastattelututkimus"

Transkriptio

1 A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 59 Jukka Ahonen Ongelmapelaajien haastattelututkimus

2

3 Jukka Ahonen Ongelmapelaajien haastattelututkimus Kaikki on menny sinne kaupan automaatteihin. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 59 Helsinki 2010

4 A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 59 WS Bookwell Oy 2010 Taitto: Janne Lahtinen ISBN (painettu) ISBN (pdf ) ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisut)

5 Sisältö Kiitokset 7 Johdanto 8 Suomalainen rahapelijärjestelmä 10 Rahapeliautomaattien hajasijoittelu 11 Ongelmapelaaminen 15 Yksilön sairaus 16 Riippuvuus ja modernin ajan kurinpito 18 Oppiminen sairauden ytimessä 21 Kansanterveydellinen näkökulma 24 Ongelmallinen rahapelaaminen Suomessa 28 Ongelmapelaajien hoito 31 Pelitoiminnan ja ongelmapelaamisen hoidon uusi aika ongelmapelaajan haastattelututkimus 39 Aineisto ja menetelmät 39 Perustietoja haastatelluista henkilöistä 41 Haastatellut rahapelien pelaajina 43 Rahapelaamisen aloitusikä 47 Alaikäisenä säännöllisen rahapelaamisen aloittaneet 48 Riippuvuudet, mielenterveyden häiriöt ja muut ongelmapelaamiselle mahdollisesti altistavat tekijät 49 5

6 Haastateltujen näkemyksiä ongelmapelaamisen syistä 50 Täysi-ikäisenä säännöllisen rahapelaamisen aloittaneet 54 Merkittävän elämänmuutoksen seurauksena rahapelaamisen aloittaneet 55 Työelämän menestymispaineessa rahapelaamisen aloittaneet 58 Peliuran alkuvaiheessa tuntuvia voittoja kasinopeleistä saaneet 60 Muut 61 Yhteenveto muista riippuvuuksista, ongelmista ja niiden syyselityksistä 62 Rahapeliautomaattipelaajan arkea 65 Vihjeet 66 Itsehallinnan pettäminen 69 Tilanne- ja rakenteellisten tekijöiden merkitys 72 Pelaamisen hallinta arjessa 73 Kokemuksia ongelmapelaajien hoitojärjestelmästä 75 Mikä hoidossa ja tuessa auttoi? 80 Ongelmapelaajien hoitojärjestelmän kehittämistarpeita asiakasnäkökulmasta 84 Tiedon lisääminen häpeän hälventäjänä 87 Peliklinikka apua ja tietoa välittämässä? 91 Haastattelututkimuksen teemat ja rahapelijärjestelmän haamu 95 Raha-automaattiyhdistys kritiikin kohteena 96 Pelien ja mielikuvien markkinointi 101 Rahapelijärjestelmä ja ongelmapelaaminen 102 Puhtaiden pelaajien mahdollisuus 103 Rahapeliautomaattien saatavuuden ja ominaisuuksien vaikutus ongelmapelaamiseen 106 Nuorten rahapelaaminen 111 Rahapeli- ja hoitojärjestelmän suhde 117 Yhteenveto 120 Kirjallisuus 127 6

7 Kiitokset Kiitän lämpimästi Pekka Heinälää, Tapio Jaakkolaa, Lasse Murtoa ja Tuukka Tammea käsikirjoituksen raakaversion asiantuntevasta kommentoinnista. Lisäksi osoitan erityiskiitokset Juha-Pekka Valkamalle RAY:n toimintaa koskevasta tietoudesta ja Antti Murrolle rahapelaamisen termistöön liittyvistä keskusteluista. Helsingissä Jukka Ahonen 7

8 Johdanto Rahapelaamiseen liittyvät ongelmat ovat nousseet viimeisimmän vuosikymmenen aikana aivan uudella tavalla mielenkiinnon kohteeksi Suomessa. Tähän ovat vaikuttaneet ensinnäkin rahapelaamisen nopea lisääntyminen ja monipuolistuminen sekä kansainvälisen peliriippuvuustutkimuksen kasvu. Toiseksi ongelmanäkökulman esiinnousuun on yhdistynyt valtiovallan huoli rahapelien yksinoikeusjärjestelmän säilyttämisestä. Euroopan unionissa kansalliset pelimonopolit ovat mahdollisia ainoastaan, mikäli järjestelyn voidaan osoittaa torjuvan pelihaittoja vapaata kilpailua tehokkaammin. Suomalaisen järjestelmän sosiaalisen vastuun osoittamiseksi rahapeliyhteisöt ovat viime vuosien aikana muun muassa käynnistäneet omat vastuullisuusohjelmansa. Lisäksi pelinjärjestäjien tuotoista on ohjattu merkittäviä summia pelaamisen aiheuttamien ongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittämisprojekteihin. Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan on kanavoinut peliyhteisöjen tuottoja peliongelmien tutkimustoimintaan sekä suoraan että muun muassa Alkoholitutkimussäätiön kautta. (Tammi 2008, ) Yksi edellä mainituista ongelmapelaajien hoidon kehittämisprojekteista oli vuosina Helsingissä toteutettu avohoitokokeilu Rapeli-yhteisö, jonka projektisihteerinä tämän tutkimusraportin kirjoittaja toimi. Rapeli-yhteisön asiakaskunta jossakin määrin kyseenalaisti hoitoon hakeutuneen suomalaisen ongelmapelaajan keskivertoprofiilin, joka oli muodostunut aikaisempien tutkimusten ja selvitysten perusteella. Päihdehakuisuus ja moniongelmaisuus eivät näyttäneet liittyvän Rapelin asiakaskuntaan niin selkeästi kuin hoitojärjestelmässä tavattuun ongelmapelaajien enemmistöön. Kun lisäksi oli esitetty kritiikkiä, jossa katsottiin ongelmapelaajien hoidon sijoittamisen ensisijaisesti päihdehuoltoon rajaavan hoidon ulkopuolelle ennen 8

9 kaikkea päihteitä käyttämättömiä pelaajia (ks. Murto 2005), näytti Rapeli-yhteisön asiakaskunta tarjoavan mielenkiintoisen tutkimusaineiston sekä pelaajaprofiilien että hoitojärjestelmän näkökulmasta. Tutkimuksen päätavoitteena on ollut pyrkimys laajentaa käsitystä ongelmapelaajista ja tuoda esiin näkemyksiä hoitojärjestelmän kehittämistarpeista. Erityishuomiota on pyritty kiinnittämään henkilöihin, joiden ongelmallinen pelaaminen ei yksiselitteisesti liity päihderiippuvuuteen tai moniongelmaisuuteen. Hanketta on rahoittanut Alkoholitutkimussäätiö. 9

10 Suomalainen rahapelijärjestelmä Rahapelien asema ja yhteiskunnallinen määrittely ovat muuttuneet oleellisella tavalla viimeisen 50 vuoden aikana. Rahapelaaminen on vapautunut kielloista ja rajoituksista osaksi uusliberalistisen yhteiskunnan viihdeteollisuutta. Kehityksen myötä asennoitumistaan on muuttanut myös valtiollinen sääntely, joka yhtä kaikki on säilyttänyt keskeisen asemansa useimpien maiden rahapelimarkkinoilla. Valtiovallan sääntelypyrkimyksiä ohjaa ennen kaikkea tarve kanavoida mahdollisimman suuri osa pelivoitoista yhteiskunnallisiin tarkoituksiin. Yksilön kannalta yhteiskunnan säätelemä pelaaminen on muuttunut synnistä ja rikoksesta hyväntekeväisyydeksi, jota tehdään rationaalisista syistä. Rahapelaamisen katsotaan kuuluvan yksilöllisen vapauden alueeseen, jota saa loukata lähinnä vain rikosepäilyn tai alaikäisten suojelutarpeen perusteella. (Cosgrave & Klassen 2001, 1 5; Korn & Gibbins & Azmier 2003, ; Tammi 2008, 176.) Suomessa laillinen rahapelaaminen ja samalla pelaamisen tuoton kanavointi yleishyödyllisiin tarkoituksiin on taattu monopolijärjestelmällä, jossa on annettu rahapelilupa kolmelle peliyhteisölle, Raha-automaattiyhdistykselle (RAY), Veikkaus Oy:lle ja Fintoto Oy:lle (Arpajaislaki 2001, 11 ). Erityisesti RAY ja Veikkaus Oy osallistuvat merkittävällä panoksella hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden ja toimintojen ylläpitämiseen. Vuonna 2008 jaettiin RAY-avustuksina 312 miljoonaa euroa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistäville kansalaisjärjestöille. Veikkaus Oy:n voittovaroja puolestaan jaettiin samana vuonna suomalaiselle taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle 408 miljoonaa euroa. (RAY:n vuosikertomus 2008, 42; Veikkauksen vuosikertomus 2008, 31.) Suomalaiset pelaavat rahapelejä enemmän kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta vuonna 2007 suoritetun väestökyselyn mukaan noin kolme neljäsosaa 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista pelaa rahape- 10

11 lejä vuosittain. Eniten pelataan Lottoa, Vikinglottoa ja Jokeria, joita oli pelannut 64 prosenttia kyselyyn vastanneista. Toiseksi eniten pelataan rahapeliautomaatteja (35 prosenttia), joiden ohella lähes yhtä suosittuja ovat erilaiset pahviset raaputusarvat (34 prosenttia). Pelaamiseen käytetään myös suhteellisen paljon rahaa. Rahapelejä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa pelaavat suomalaiset (noin 40 prosenttia vastanneista) käyttivät pelaamiseen 5,2 prosenttia nettotuloistaan. Pelaamiseen käytettyjen rahamäärien perusteella rahapeliautomaatit ovat selvästi Suomen suosituin rahapelimuoto. RAY:n rahapeliautomaatit tuottivat jonkin verran enemmän kuin Veikkauksen arvontapelit, joiden pelaajakunta automaatteihin verrattuna oli kuitenkin lähes kaksinkertainen. (Aho & Turja 2007, 5, 9, 24; Valkama 2006b, 11; Valkama 2009a.) Rahapeliautomaattien hajasijoittelu Pelinjärjestäjistä Raha-automaattiyhdistyksen toiminta on jo yli kolmen vuosikymmenen ajan näkynyt suomalaisessa arkipäivässä parhaiten. Rahapeliautomaatteja pelattiin ainoastaan ravitsemusliikkeissä vuoteen 1973 asti, jolloin RAY:lle myönnettiin oikeus sijoittaa automaatteja muuallekin. Sopiviksi paikoiksi katsottiin tuolloin muun muassa huoltoasemat, kioskikaupat, tavaratalot ja odotushallit. Toinen merkittävä uudistus oli vuoden 1976 raha-automaattiasetuksen muutos, jolla automaattipelaamisen ikärajaa alennettiin 18 vuodesta 15 vuoteen. Kyseiset muutokset helpottivat oleellisella tavalla rahapeliautomaattien saatavuutta ja lisäsivät niiden käyttäjäkuntaa. Peliautomaattien ohella niiden ympärille kerääntyneistä joutilaista eläkeläisistä ja nuorisojoukoista tuli tuttu näky suomalaisissa yleisissä tiloissa. (Kortelainen 1988, ) 1970-luvun puoliväliä seuranneen kahden vuosikymmenen aikana rahapeliautomaattien tarjonnassa tapahtui suuri rakennemuutos, jonka dramaattisin vaihe alkoi vuonna Kansalaiset saivat pelattavakseen ensimmäiset yhden panoksen mekaaniset hedelmäpelit vuonna 1975, johon asti kaikki automaatit olivat mekaanisia pajatsoja luvulle tultaessa tarjontaa monipuolistettiin myös elektronisilla pajatsoilla ja hedelmäpeleillä sekä joillakin melko vähämerkityksellisiksi jääneillä automaattimalleilla. Merkittävä muutos tapahtui kuitenkin vuonna 1986, kun markkinoille tuotiin sekä monen panoksen hedelmäpelit että videoraha-automaatit (videoruudulla toteutetut rahapelit). 11

12 Kyseisenä vuonna Raha-automaattiyhdistyksen yli rahapeliautomaatista vielä noin 60 prosenttia oli pajatsoja. Vuoden 1993 kolikkouudistuksen myötä pajatsot jäivät muutamaksi vuodeksi lähes kokonaan pois käytöstä, mutta uudenlaisten rahapeliautomaattien määrää lisättiin samalla tuntuvasti. Vuoteen 1994 mennessä rahapeliautomaattien kokonaismäärä oli lisääntynyt vain parilla tuhannella kahdeksan vuotta aikaisempaan verrattuna, mutta monen panoksen hedelmäpelien ja videoraha-automaattien yhteenlaskettu kokonaisosuus automaateista oli noussut 89 prosenttiin. Kyseisenä vuonna Suomessa oli käytössä vain 23 pajatsoautomaattia. Suurimmillaan edellisen vuosikymmenen alussa pajatsojen lukumäärä oli ollut lähes (Valkama 2009b.) Rahapeliautomaattikannan rakennemuutos vaikutti nopeasti Raha-automaattiyhdistyksen kokonaistuottoon. Vuonna 1986 RAY:n erilaisten automaattien ja kasinopelien määrä oli jonkin verran alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Myös rahapeliautomaattien osuus kaikkien automaattien ja kasinopelien lukumäärästä oli laskenut vuoteen 1985 verrattuna. Tästä huolimatta vuosi 1986 oli lähes käänteentekevä RAY:n kokonaistuoton kannalta. Se kasvoi edellisestä vuodesta noin viidenneksellä. Kasvu perustui pitkälti rahapeliautomaattien tuoton kasvuun. Niiden tuotto oli noin neljänneksen edellistä vuotta suurempi. Samalla rahapeliautomaattien osuus RAY:n kokonaistuotosta nousi noin 85 prosenttiin. (RAY:n toimintakertomus 1986, 3, 7 9.) Vuosi 1986 oli kuitenkin vielä marginaalinen uudentyyppisten rahapeliautomaattien suhteen. Kun niiden määrää seuraavana vuonna edelleen lisättiin, RAY:n kokonaistuotto nousi lähes neljänneksellä. RAY:ssä saatettiin tehdä havainto, että pelaajat ottivat uutuudet innolla vastaan (RAY:n toimintakertomus 1986, 3). Uutuuksien määrää lisättiin niin rivakkaan tahtiin, että jo vuonna 1991 monen panoksen hedelmäpelien ja videoraha-automaattien osuus oli yli puolet rahapeliautomaattien määrästä (Valkama 2009b). Samanaikaisesti RAY:n pelitoimintojen tuotto alkoi reilusti ylittää asetetut vuosittaiset tuottotavoitteet luvun lopun taloudellisesti suotuisina aikoina RAY:n tuotto kasvoi huikeaa vauhtia. Vuonna 1985 kokonaistuotto oli noin 636 miljoonaa markkaa ja vuonna 1989 jo noin miljoonaa markkaa eli noin 112 prosenttia enemmän. (RAY:n toimintakertomukset 1985, 7; 1987, 7 ja 1989, 10.) Tuoton kasvuun eivät vaikuttaneet ainoastaan peliautomaattien monipuolistuneet ominaisuudet vaan myös niin sanottuihin pelipisteisiin huoltoasemille, kauppoihin ja kioskeihin hajasijoitettujen automaattien määrän tasainen kasvu (esim. jo vuonna 1995 noin 90 % automaattien kokonaismäärästä, RAY:n toimintakertomus 1995, 13). 12

13 Tuottojen kasvaessa RAY:n jakamien avustusten määrä kasvoi suhteessa vielä nopeammin. Vuonna 1985 avustuksia jaettiin noin 301 miljoonaa markkaa ja vuonna 1989 noin 758 miljoonaa markkaa eli noin 152 prosenttia enemmän. (RAY:n toimintakertomukset 1985, 5 ja 1989, 6.) 1990-luvun alun taloudellisen laman vaikutuksesta Raha-automaattiyhdistyksen tuottoja alettiin enenevässä määriin suunnata julkisen talouden tasapainottamiseksi valtion menoja säästäviin kohteisiin. Kun kuntien mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen heikentyivät, niiden tueksi nousivat aikaisempaa selvemmin RAY:n tehostetusti avustamat hyvinvointipalveluja tuottavat järjestöt. Joidenkin alojen, esimerkiksi päihdehuollon, palveluista on merkittävä osa siirtynyt kolmannen sektorin hoidettavaksi. (Myllymäki & Tetri 2001, ; Kaukonen 2000, , 197.) Rahapeliautomaattien pelaajien kannalta lisääntyvä pelaaminen on hyvinvoinnin tuottamisen lisäksi merkinnyt muotoutuneen hyvinvointimallin rakenteiden vahvistamista. Nykyisinkin noin 90:ää prosenttia RAY:n rahapeliautomaateista pelataan erilaisten yhteistyökumppaneiden tiloihin sijoitetuissa pelipisteissä. RAY:n automaattien vuoden 2008 keskiarvomäärä pelipisteissä oli yhteensä Automaateista oli ravintoloissa ja kahviloissa 6450, kaupoissa 4883, huoltoasemilla 3321, kioskeissa 1981 ja muissa tiloissa 323. Huoltoasemien automaateista saatu kokonaistuotto oli niukasti muita kumppaneita suurempi, ja kaupat nousivat ensimmäistä kertaa ravintoloiden ja kahviloiden rinnalle pelieurojen kerääjinä. Huoltoasemien ohella myös kioskeissa tuotto automaattia kohden oli selvästi parempi kuin muissa pelipisteissä. Pelituotto kumppaniverkoston pelipisteiden ja RAY:n omien pelisalien rahapeliautomaateista vuonna 2008 oli yhteensä 594,6 miljoonaa euroa, joka oli 90 prosenttia koko RAY:n pelitoiminnan tuotosta. Peliautomaattien tuottamasta summasta 516,9 miljoonaa (87 prosenttia) tuli pelkästään pelipisteisiin sijoitetuista rahapeliautomaateista. Myös RAY:n jakama yhteiskunnallinen hyöty tulee lähes kokonaisuudessaan rahapeliautomaattien tuotosta. (RAY:n vuosikertomus 2008, 4, 26 27, ) Automaattipelaaminen on tuottoisaa myös yhteistyökumppaneille, jotka saavat 17 prosenttia tiloihinsa sijoitettujen rahapeliautomaattien tuotosta. Eurooppalaisittain ajatellen suomalainen rahapeliautomaattien hajasijoittelu ei kokonaisuutena ole täysin ainutlaatuinen ilmiö. Myös automaattien suhteellinen määrä (3,6 automaattia tuhatta asukasta kohden vuonna 2008) on vain eurooppalaista keskitasoa. Harvinaiseksi Suomen tilanteen tekee ensinnäkin pelaamisen alhainen ikäraja 13

14 johon on tosin tulossa muutos valmisteilla olevan arpajaislain myötä. Toiseksi automaattien suuri määrä aivan tavallisissa ruokakaupoissa on melko poikkeuksellista. Kolmas järjestelmän omaleimaiseksi tekevä piirre on erittäin laaja automaattien pelaajakunta, ja neljäs kansalaisten suuren enemmistön myönteinen suhtautuminen automaattipelaamiseen. (Euroopan maiden rahapelijärjestelmistä esim. Meyer & al. 2009). Myönteinen suhtautuminen näkyy myös RAY:n erinomaisessa yrityskuvassa. Vuonna 2009 suoritetun gallup-tutkimuksen mukaan kuluttajat arvostivat Raha-automaattiyhdistyksen Suomen parhaaksi yhteiskuntavastuun kantajaksi. RAY sijoittui kyselyssä kokonaisvastuullisuuden lisäksi ykkössijalle taloudellisessa ja sosiaalisessa vastuunkannossa. RAY:n koettiin myös tiedottavan vastuullisuudestaan parhaiten verrattuna tutkimuksen muihin organisaatioihin. (RAY-tiedote ) RAY:n toiminnan on helppo mieltää olevan puhdasta hyväntekeväisyyttä; rahapeliautomaattien tuotosta yleishyödyllisiin tarkoituksiin ohjautuva summa on Suomessa aivan omaa luokkaansa muihin Euroopan maihin verrattuna. Kolme neljäsosaa tuotosta ohjautuu yhteiskunnalliseen hyvään. Vain Islanti on eurooppalaisista maista ainoa, joka Suomen ohella pääsee yli 50 prosentin osuuteen (59 % vuonna 2008). (Valkama 2009c.) 14

15 Ongelmapelaaminen Suomalaisessa kielenkäytössä ongelmalliseen rahapelaamiseen liittyvät lukuisat käsitteet ovat jossakin määrin jäsentymättömiä (Jaakkola 2008b, 504). Peliongelma, ongelmapelaaminen, liikapelaaminen, pelihimo, peliriippuvuus ja patologinen pelaaminen ovat kaikki ahkerasti käytettyjä termejä, jotka tosin käyttäjästä ja käyttöyhteyksistä riippuen ovat saaneet hieman erisisältöisiä ja epämääräisiäkin merkityksiä. Myös kansainväliselle rahapelien ongelmatutkimukselle on ominaista käsitteiden käytön epäjohdonmukaisuus, ei ainoastaan eri tutkijoiden ja suuntauksien välillä vaan myös yksittäisten tutkijoiden kielenkäytössä. Tämä kertoo siitä, ettei ongelmallisesta rahapelaamisesta eikä sen eri tasoista ja ilmenemismuodoista ole olemassa täysin yksiselitteisiä näkemyksiä. Toisaalta termien moninaisuus kertonee siitä, että vilkas tutkimustoiminta ei välttämättä ole ainoastaan selventänyt tutkimuksen kohdetta, vaan monin osin myös hämärtänyt kokonaiskuvaa. Eräs ongelmapelaamisen tutkija, Robert Wildman, on kutsunut alan tutkimuskirjallisuutta todelliseksi tieteelliseksi sekasotkuksi ( true scientific mess ) (Abbott 2006, 27). Myös tässä tutkimusraportissa käsitteitä käytetään jonkin verran jäsentymättömästi ensinnäkin niissä yhteyksissä, kun katsotaan oleelliseksi toistaa, mitä termiä jotkin ongelmapelaamiseen liittyvät toimijat esimerkiksi tutkijat, pelinjärjestäjät tai haastattelututkimukseen osallistuneet pelaajat ovat käyttäneet jotakin ilmiötä kuvatessaan. Toiseksi näin tapahtuu yhteyksissä, joissa ongelmapelaaminen vertautuu ilmiöihin, joita on määritelty lähinnä vain riippuvuusnäkökulmasta. Muutoin pyritään mahdollisimman johdonmukaisesti käyttämään käsitteitä ongelmapelaaminen ja ongelmapelaaja, joilla tässä raportissa tarkoitetaan kaikentasoista ongelmia tuottavaa rahapelaamista. Myös kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on melko yleisesti käytetty samansuuntaista ratkaisua: ongelmapelaamisen (problem gambling) käsitettä on käy- 15

16 tetty niin, että se sisältää myös sairaalloiseksi luokitellun rahapelaamisen ulottuvuuden (Shaffer & al. 1999, ). Rahapelaajia on ryhmitelty muun muassa seuraavalla tavalla: tasolle 0 sijoittuvat henkilöt eivät ole koskaan pelanneet rahapelejä, tason 1 muodostavat niin sanotut sosiaaliset tai viihdepelaajat, tasoon 2 kuuluvat liikaa pelaavat, riskiryhmään kuuluvat tai holtittomasti pelaavat ja tasoa 3 luonnehtii peliriippuvuus tai pakonomainen tai patologinen pelaaminen. Peliongelmaisten seulontaan eniten käytetty mittari South Oaks Gambling Screen (SOGS) puolestaan määrittelee kyseisestä testistä 0 2 pistettä saaneet ongelmattomiksi, 3 4 pistettä saaneilla on ongelmia pelaamisen hallinnassa ja 5 tai enemmän pisteitä saaneilla on todennäköinen peliriippuvuus. (Jaakkola 2008b, ) Ongelmapelaamisen sairaalloinen tila, pelihimo, on määritelty kahdessa eri tautiluokituksessa, amerikkalaisessa DSM-järjestelmässä sekä Suomessa käytössä olevassa ICD-10 -järjestelmässä. Sairausnäkökulmasta jäsentymättömien pelaamismuotojen huomioiminen ongelmapelaamisen osana on huomattavasti myöhäisempää perua kuin ilmiön näkeminen psykiatrisen diagnosoinnin kautta. Yksilön sairaus Psykiatrinen kiinnostus peliongelmiin oli aluksi aktiivista Yhdysvalloissa, jossa sekä laillisella että laittomalla uhkapelaamisella (gambling) oli pitkä historia jo ennen toista maailmansotaa. Amerikkalaisen laillisen rahapelaamisen kolmannen aallon pelimahdollisuuksien merkittävä lisääntyminen alkoi joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa jo 1930-luvulla. Pelaamisen laillistamisaalto kiihtyi 1970-luvulla, jolloin myös kasinoiden rahapeliautomaattien voitot alkoivat kilpailla erilaisten pöytäpelien tuottaman voiton kanssa. Prosessia nopeutti peliautomaattien ripeä muuttuminen uuden teknologian elektronisiksi laitteiksi 1970-luvun puolivälistä alkaen. (Dunstan 1997; 1 25.) Uudenlaisten pelimuotojen lisääntymisen myötä alettiin myös raportoida aikaisempaa enemmän ongelmapelaamista, jonka havaittiin lisääntyvästi liittyvän nimenomaan rahapeliautomaatteihin. Samanlaisia havaintoja tehtiin muissakin englanninkielisissä maissa (Australia, Uusi-Seelanti, Kanada ja Iso-Britannia), joista tuli Yhdysvaltojen vanavedessä edelläkävijöitä myös ongelmapelaamisen tutkimuksessa. Rahapeliautomaattien rakenteellisista ominaisuuksista (structural characteristics) 16

17 oltiin kiinnostuneita jo 1960-luvulla, koska niiden katsottiin muun muassa poikkeuksellisen tehokkaasti aiheuttavan voittamismahdollisuuksien virhearviointeja. (Volberg 1996, ; Harrigan 2007.) Peliongelmien yleistyessä Amerikkalainen psykiatriyhdistys (American Psychiatric Association) muotoili myös sairaalloisen rahapelaamisen lääketieteellisen määritelmän, joka sisällytettiin vuoden 1980 Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-III) -versioon. Siinä mielen sairaudeksi määriteltävästä liiallisesta rahapelaamisesta käytettiin termiä patologinen uhkapelaaminen (pathological gambling), jonka katsottiin kuuluvan hillitsemishäiriöiden (impulse control disorder) joukkoon. Suomeksi ilmiöstä alettiin käyttää vanhaa kansankielistä nimitystä pelihimo. Pelihimon määrittelyllä sairaudeksi on yhtymäkohtia alkoholismin sairauskäsityksen syntyyn. E. M. Jellinek rakensi luvuilla alkoholismin sairausmallinsa AAliikkeen jäsenien täyttämän kyselylomakkeen tietojen pohjalta (Conrad & Schneider 1980, 90 92). Amerikan psykiatriyhdistyksen asiantuntijat käyttivät samantyyppistä maallikkotietoa määritellessään pelihimoa ja ilmiön eri vakavuusasteita. Vuonna 1957 Los Angelesissa perustettiin Gamblers Anonymous (GA) -liike, jonka toiminta perustui AA-ideologian soveltamiseen peliongelmiin. Organisaatio loi 20 kysymystä, joihin vastaamalla henkilö saattoi tunnistaa ja mitata pakonomaista pelaamistaan (compulsive gambling). Psykiatriyhdistys muokkasi pelihimon tunnusmerkit pitkäli GA-esikuvan mukaiseksi diagnostiikaksi (ks. Lesieur 1988, 39). Koska nimettömien pelurien käyttämä pakonomaisen käyttäytymisen nimike kuitenkin oli psykiatrian määritelmissä varattu egodystoniselle, mielihyvää tuottamattomalle toiminnalle, psykiatriyhdistyksen edustajat ottivat käyttöön patologisen uhkapelaamisen käsitteen. Psykiatriyhdistys asetti hyvin pian uudistuskomitean muokkaamaan DSM-III -kriteeristöä. Pelihimon arviointiperusteet joutuivat kritiikin kohteiksi ennen kaikkea keskiluokkaisten luonnehdintojensa sekä samanaikaisdiagnoosit poissulkevan ja pelaamisen seurauksia korostavan luonteensa vuoksi. Uudistustyötä tekevien päähuomio korjaustyön aikana kiinnittyi kuitenkin tuolloin ajankohtaiseen tutkimustoimintaan, joka ensinnäkin huomioi pelihimon esiintyvyyttä yhdessä alkoholi- ja huumeongelmien kanssa ja toiseksi luonnehti pelihimoa aineriippuvuuksien (substance dependency) kaltaiseksi ilmiöksi. Alkoholismille oli luotu riippuvuusmääritelmää noudattava kriteeristö jo vuoden 1980 DSM-versiossa (Poikolainen 1983, 119). Vuonna 1987 julkaistussa, tarkistetussa DSM-IIIR -luokitteluversiossa eri päihderiippuvuuksien määritte- 17

18 lyjä oli yhdenmukaistettu, ja pelihimon kriteerit oli muotoiltu päihderiippuvuuden kriteerejä muistuttaviksi. (Walker 1996, ) Riippuvuus ja modernin ajan kurinpito Teoreettisella tasolla voidaan aikaisemmin lähinnä riskinottoon viehättyneen ihmistyypin elämäntavaksi tai yksinkertaisesti synniksi luonnehditun ilmiön julistamista sairaudeksi tarkastella esimerkiksi Conradin & Schneiderin (1980) tunnetun analyysin kautta. Kyseiset tutkijat esittävät poikkeavuuden määrittelyn historiallisen muutoksen kolmivaiheiseksi prosessiksi: poikkeavuuden muuttuminen synnistä rikoksen kautta sairaudeksi. Siirtyminen paradigmasta toiseen on tapahtunut jaksottaisesti, eri selitysmallien yhtäaikaisena ja vaihtuvana läsnäolona. Länsimaisissa yhteiskunnissa tieteelliset tai tieteellisiltä vaikuttavat poikkeavan käyttäytymisen selitykset ovat saaneet erityisaseman. Kehityksen myötä sekä poikkeavuuden määritelmät että käsittelytavat ovat selvästi medikalisoituneet, ja lääketieteellinen professio on saanut paljon valtaa kaikkeen sairaudeksi määriteltyyn. Poikkeavuuden nimeämisessä sairaudeksi on kuitenkin edelleen pohjimmiltaan kysymys moraalisesta arviosta; termien avulla määritellään jotakin ei-toivottua ilmiötä. (Conrad & Schneider 1980, ) Amerikkalaisen psykiatriyhdistyksen diagnoosijärjestelmien luomistyössä voidaan nähdä selviä piirteitä siitä, miten aikaisemmin paheiksi miellettyjen ilmiöiden ja ilman selkeää määrittelyä jääneiden ihmismielen häiriöiden kohdalla pyrittiin lääketieteelliseen haltuunottoon. Samalla pyrittiin psykiatrian profiilinnostoon luomalla tieteellisiltä vaikuttavia luokittelujärjestelmiä, vaikka esimerkiksi niin alkoholismin kuin pelihimon kohdalla tieteellinen määrittely perustui osittain hyvin subjektiivisiin olettamuksiin ja maallikkotoiminnassa syntyneisiin mielipiteisiin (ks. Nikkinen 2008, 15 17). Patologisen pelaamisen lääketieteellisen määritelmän syntyprosessissa on nähtävissä myös hieman eri aikoina syntyneiden selitysten pakkautumista, ei niinkään vanhan korvautumista uudella koetellulla tiedolla luvulla syntyneeseen DSM IV -versioon on mahdutettu ensinnäkin psykiatrian pyrkimys antaa lääketieteellinen määritys osittain vanhan kaunokirjallisuuden ja GA-kertomusten pohjalta syntyneelle sairaalloiselle uhkapelaajalle (alituinen rahapelaamisen ja siihen liittyvien toiminto- 18

19 jen tai rahanhankinnan pohtiminen). Toiseksi määritelmä sisältää pelkän mielihyvän tavoittelun lisäksi käsityksen patologisesta pelaamisesta yhtenä kompulsion eli pakkotoiminnan keskeisen tunnusmerkin ahdistuksen ennalta ehkäisemisen tai vähentämisen sisältävänä ilmiönä. Toimintaa ei kuitenkaan selitetä pakkomielteen aiheuttamaksi, vaan riippuvuuden määritelmillä, joiden mukaan pakonomaiselta vaikuttava toiminta syntyy toistuvan itsehallinnan menettämisen seurauksena. Selitysten pakkautumisen ja ajassa muuttuvan luonteen voidaan nähdä kertovan tiedon tarkentumisen lisäksi poikkeavuuksien määrittelyvaltaan liittyvästä poliittisesta prosessista, jossa on pohjimmiltaan kysymys sosiaalisten kontrollitoimien soveltamisoikeudesta ja -muodoista. Conrad & Schneider (1980) näkivät erityisesti 1900-luvun amerikkalaisen yhteiskunnan kokeiluja, uutuuksia, humanitarismia, pragmatismia ja yksilöllisyyttä kunnioittavan hengen olleen mitä hedelmällisin maaperä poikkeavuuksien medikalisaatioprosessille. Amerikkalaisen yksilöllisyyden ihanteen vuoksi tyypilliset ratkaisuyritykset sosiaalisiin ongelmiin olivat jo perinteisesti enimmäkseen yksilöiden elämään suuntautuvia interventioita. (Conrad & Schneider 1980, 25, 263.) Kun syntisen ja rikollisen nähtiin sairaaseen verrattuna olevan vastuullisia teoistaan, poikkeavuuksien medikalisaatioprosessi uhkasi kuitenkin riistää sairailta vastuun omasta tilastaan. Osittain ongelma ratkaistiin selittämällä useita poikkeavuuksia riippuvuuden kaltaisiksi sairauksiksi, joiden tietyt määritelmät (halu tai toistuvat yritykset lopettaa haitallinen käytös) palauttivat potilaalle tietoisuuden itsehallinnan keskeisyydestä haitallisessa käytöksessä ja sen käsittelyssä. Vuoden 1980 version kriteeri täydellisestä kyvyttömyydestä vastustaa pelihimoa oli poistettu korjaillusta versiosta. Avautuvat ratkaisumahdollisuudet olivat amerikkalaisen unelman self-made man -ihanteen mukaisia eivätkä näin ollen edellyttäneet kajoamista yhteiskunnallisiin instituutioihin. AA- ja GA-ajattelun pohjalta itsesäätelyn ja itsehallinnan vaikeuksista tuli keskeisiä myös riippuvuussairauksien määritelmissä. Toisaalta omaksuttiin itseapuliikkeiden näkemys tietynlaisista yksilön sisäisistä muutoksista ongelman poistumisen edellytyksenä. (Pathological gambling: A critical review 1999, 11.) Mahdollisuus riippuvuuden ratkaisemiseen ei kuitenkaan poistanut patologisen määrittelyn ylivaltaa; taudista saattoi toipua mutta ei parantua. Riippuvuusselitystä sovellettiin moneen muuhunkin ilmiöön luvun alkupuolella pyrittiin rakentamaan teoriaa eräänlaisesta addiktioille alttiista persoonallisuudenrakenteesta, jollaisen omaavalla henkilöllä on erityinen taipumus liialliseen päih- 19

20 teidenkäyttöön ja muihin riippuvuuksiin (Castellani 2000, 55; Walker 1996, ). Jakobs (1986) käytti nimenomaan patologisesta pelaamisesta kärsivää henkilöä kehittämänsä yleisen riippuvuusteorian prototyyppinä. Hän painotti kaikilla riippuvuuksilla olevan samanlainen etiologia ja katsoi addiktioille alttiin henkilön voivan sairastua mihin tahansa riippuvuuteen. Conradin & Schneiderin mukaan poikkeavuuksien määrittelyssä sairauksiksi oli perimmiltään kysymys vallankäyttöä ja sen eri muotoja koskeneesta kamppailusta. Juuri 1900-luvun länsimaisissa yhteiskunnissa tapahtuneena ilmiönä sitä voidaan tarkastella foucaltlaisen normalisoivan hallinnan näkökulmasta. Michel Foucault n mukaan hallitsijavaltaan perustunut suvereenivalta korvautui näissä yhteiskunnissa vallankäytön muodoilla, jotka keskittyivät ihmisiin elävinä olentoina sanan biologisessa merkityksessä. Foucault käytti tällaisesta hallinnan muodosta nimityksiä biovalta (biopouvoir) tai biopolitiikka (biopolitique). Kun suvereenivalta tarvittaessa vahvisti oikeutensa väkivallalla, biovalta puolestaan pyrkii elämänprosessien jatkuvaan arvioimiseen, vahvistamiseen ja hallitsemiseen. Lakien sijasta biovallan ja tieteiden esimerkiksi lääketieteen ja psykologian yhteistyöstä syntyy normeja, joihin yksilöitä pyritään sopeuttamaan. Foucault esitti, että biovallan normalisoiva hallinta subjektivoi ihmisiä yksilöinä. Koska biovalta ei suvereenivallasta poiketen yksilöi vallan käyttäjää vaan vallan kohteet, subjektivointi tapahtuu näyttämällä yksilöt objekteina itselleen eli tekemällä heidät oman ajattelunsa kohteiksi. Foucault väittikin, ettei modernin ajan yksilöllisyys perustu ihmisten autenttisille kokemuksille itsestään vaan normalisoivalle hallinnolle. Tässä yksilöitymisprosessien historiallisessa käännekohdassa Foucault antoi keskeisen paikan kaikille tieteille, analyyseille ja käytännöille, joiden nimeen sisältyi sana psyko-. (Alhanen 2007, 22, ) Normalisoivan hallinnan mahdollistama ulkoisten valtarakenteiden siirtyminen yksilön sisälle kutisti aiemmin yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi venyneet ilmiöt yksilöiden henkilökohtaisiksi ongelmiksi ja itsehallintatekniseksi kurinpidoksi. AA- ja GA-liikkeiden edustama ongelmien syiden objektivointi subjektien sisäisiksi ominaisuuksiksi edusti uudenlaista kuria, jonka biopoliittista merkitystä lisättiin ja rationalisoitiin riippuvuuskäsitteen laajentamisella psykiatrisessa diagnosointijärjestelmässä. Kahdessa ensimmäisessä DSM-luokittelussa (1952, 1968) riippuvuus (addiction) mainittiin huumeiden yhteydessä, mutta ilmiön määrittely oli niukka ja semanttisesti epäselvä. 20

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Työikäisten pelaaminen

Työikäisten pelaaminen Työikäisten pelaaminen O-Pete 16.5.2012 Lahti Mari Pajula kehittämispäällikkö, Peluuri Peluuri ensikäden palveluna Peluuri tarjoaa valtakunnallisia, anonyymejä ja ilmaisia matalan kynnyksen neuvonta-,

Lisätiedot

Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3.

Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3. Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Yleisesti (riippuvuusongelmat) Riippuvuudet (erityisesti

Lisätiedot

Miten tunnistaa pelihimo?

Miten tunnistaa pelihimo? Miten tunnistaa pelihimo? Päihdelääketieteen luentosarja / Syksy 2008 4.9.2008 Tapio Jaakkola Projektipäällikkö Peluuri Rahapelit Rahapelien pelaaminen Panos rahaa ja voitto/tappio rahaa Rahapelien tuotto

Lisätiedot

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen Saini Mustalampi, THL Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen (Raha)pelihaittojen ehkäisyä on tieteellisesti tutkittu kansainvälisestikin vasta vähän, Suomessa ei

Lisätiedot

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen

Lisätiedot

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Yksinoikeus peleihin, yksinoikeus ongelmiin?

Yksinoikeus peleihin, yksinoikeus ongelmiin? Yksinoikeus peleihin, yksinoikeus ongelmiin? Miksi rahapeliongelmista tuli yhteiskunnallinen huolenaihe? TUUKKA TAMMI Johdanto Uhkapelaamista on luultavasti harjoitettu, muodossa tai toisessa, kaikissa

Lisätiedot

Peliongelman tunnistaminen

Peliongelman tunnistaminen Peliongelman tunnistaminen XIII Valtakunnalliset Päihdepäivät 14.9.2006 Tapio Jaakkola projektipäällikkö Peluuri Liikaa pelissä? Soita Peluuri 0800 100 101 - www.peluuri.fi Rahapelit 1 Rahapelien pelaaminen

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

RAY:n yhteiskuntavastuu 2004. 16.6.2005 RAY, Saija Hotti

RAY:n yhteiskuntavastuu 2004. 16.6.2005 RAY, Saija Hotti RAY:n yhteiskuntavastuu 2004 1 Miksi RAY julkaisee yhteiskuntavastuuraportin? Vastuullisuus on edellytys rahapelitoiminnan järjestämiselle yhteiskunnan antamalla yksinoikeudella Mukana jo toiminnan perusperiaatteissa

Lisätiedot

PELIKUNTOUTUSKURSSI ONGELMAPELAAJAN

PELIKUNTOUTUSKURSSI ONGELMAPELAAJAN PELIKUNTOUTUSKURSSI ONGELMAPELAAJAN TUKENA Sanna Seppä Pro gradu -tutkielma Sosiaalityö Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Kevät 2013 TIIVISTELMÄ PELIKUNTOUTUSKURSSI ONGELMAPELAAJAN

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Vantaa 4.11.2015 Suunnittelija Minna Kesänen Koske/THL Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu käytännönläheinen toimintamalli paikallisten alkoholi-,

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

PELIADDIKTIO. Raha- ja netti pokeri pelit

PELIADDIKTIO. Raha- ja netti pokeri pelit PELIADDIKTIO Raha- ja netti pokeri pelit NÄILTÄ SIVUILTA LÖYTYY Tietoa rahapeleistä Pelaamisen yleisyydestä Kuka pelaa ja miksi? Lainsäädäntö joka koskee rahapelaamista Onko pelaaminen ongelma? Mitä ongelmalle

Lisätiedot

Rahapelihaitat velkoja, masennusta ja häpeää

Rahapelihaitat velkoja, masennusta ja häpeää Rahapelihaitat velkoja, masennusta ja häpeää Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka Terveyttä Lapista 2013 5.9.2013 Rovaniemi 3.9.2013 Peliklinikka 3.9.2013/TJ 1 Sisällys 1. Suomalaisten

Lisätiedot

Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma?

Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma? Katsaus Tapio Jaakkola Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma? Peliriippuvuuden tunnistaminen on vaikeaa, koska pelaajat pyrkivät useimmiten salaamaan ongelmansa. Riippuvuuden seuraukset voivat olla

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Oppirahoja vai ongelmia?

Oppirahoja vai ongelmia? Oppirahoja vai ongelmia? Nettipokerin pelaamisesta aiheutuneet haitat ja niiden ehkäisy Maria Kristiina Heiskanen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalipolitiikka Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Rahapelaaminen yhteiskunnallisena ilmiönä Tutkija Antti Murto Lahti 14.9.2011

Rahapelaaminen yhteiskunnallisena ilmiönä Tutkija Antti Murto Lahti 14.9.2011 Rahapelaaminen yhteiskunnallisena ilmiönä Tutkija Antti Murto Lahti 14.9.2011 Esityksen kulku Tulokulmia rahapelikysymykseen Yksilön ongelmasta yhteiseksi huolenaiheeksi Pelikulutus ja suomalaisen rahapelitarjonnan

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

Rahapeliongelma aikamme sosiaalipoliittisena haasteena

Rahapeliongelma aikamme sosiaalipoliittisena haasteena Rahapeliongelma aikamme sosiaalipoliittisena haasteena Janne Nikkinen, TT, Systemaattisen teologian laitos, Helsingin yliopisto janne.nikkinen@helsinki.fi Janus vol. 16 (1) 2008, 64-71 Nimimerkki Kolmekymmentä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2285 Rahapelitutkimus 2007 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö

Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö THL:llä toimeksianto STM:ltä (2007-2009, 2009-2011, jatko tulossa) Arpajaislain

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville TUKIAINEISTO Pelihaitat www.thl.fi/ pelihaitat Verkkosivusto rahapelihaittoja työssään kohtaaville Lie Bet pikatyökalu rahapeliongelman tunnistamiseen 1. Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen

Lisätiedot

P LIN MERKIT. Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville PELIHAITAT TUKIAINEISTO

P LIN MERKIT. Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville PELIHAITAT TUKIAINEISTO P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville PELIHAITAT TUKIAINEISTO PELIHAITAT TUKIAINEISTO Sisältö Lukijalle...3 1 Rahapelaaminen ja rahapelit...5 2 Ajanvietteestä riippuvuuteen

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Rahapeliriippuvuuden tunnistamiseen kehitetyt mittarit

Rahapeliriippuvuuden tunnistamiseen kehitetyt mittarit SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2014: 51 113 129 K a t s a u s Rahapeliriippuvuuden tunnistamiseen kehitetyt mittarit Artikkelissa kuvataan ja arvioidaan aikuisten rahapeliriippuvuuden tunnistamiseen

Lisätiedot

Peliriippuvuuden terapeuttinen ja lääkinnällinen hoito

Peliriippuvuuden terapeuttinen ja lääkinnällinen hoito Peliriippuvuuden terapeuttinen ja lääkinnällinen hoito Erikoistutkija Tuuli Lahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto tuuli.lahti@thl.fi Tuuli Lahti On lottovoitto syntyä

Lisätiedot

Gambling problems in Finland

Gambling problems in Finland Gambling problems in Finland The Finnish gambling survey 2007 Tuukka Tammi Senior Reseacher, STAKES tuukka.tammi@stakes.fi Gambling behaviourin Finland 2007 Themes: participation in gambling, expenditure

Lisätiedot

Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö

Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Riippuvuus voi kehittyä mielihyvään tuottavaan / nopeaan

Lisätiedot

Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena

Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena Anja Koski-Jännes, prof. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Tampereen yliopisto Anja.koski-jannes@uta.fi Masennusdiagnoosi työkyvyttömyyseläkkeen

Lisätiedot

Vantaa ja päihteet -raportti 2011. Teemana pelaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Päihdepalvelut

Vantaa ja päihteet -raportti 2011. Teemana pelaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Päihdepalvelut 2011 Teemana pelaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Päihdepalvelut Sisällys Johdanto...2 Mitä peliongelmalla tarkoitetaan?...3 Kemiallinen ja toiminnallinen riippuvuus...3 Rahapelaamiseen liittyvät

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Nainen ja peliongelma. Kokemuksia naistenryhmästä Peliklinikalla

Nainen ja peliongelma. Kokemuksia naistenryhmästä Peliklinikalla Nainen ja peliongelma Kokemuksia naistenryhmästä Peliklinikalla Ryhmän prosessi Ryhmän synty Tutustuminen ja pelitarinat Ryhmä tiivistyy Kesätauko Syksyllä takaisin ruotuun Yhteisen työskentelyn vaihe

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

RAHAPELIEN VETOVOIMA näkökulmia peliriippuvuuden ja ongelmapelaamisen muotoutumisesta nuorten miesten elämässä

RAHAPELIEN VETOVOIMA näkökulmia peliriippuvuuden ja ongelmapelaamisen muotoutumisesta nuorten miesten elämässä RAHAPELIEN VETOVOIMA näkökulmia peliriippuvuuden ja ongelmapelaamisen muotoutumisesta nuorten miesten elämässä Milla Anttonen Pro gradu tutkielma Syksy 2011 Sosiaalityön koulutusohjelma Lapin yliopisto

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

OLETKO SINÄ PELIRIIPPUVAINEN? JULISTESARJA

OLETKO SINÄ PELIRIIPPUVAINEN? JULISTESARJA OLETKO SINÄ PELIRIIPPUVAINEN? JULISTESARJA - peliriippuvuusaihe tunnetuksi Johansson Sanna Lahtela Satu Töhönen Tuula 2009 Porvoo LAUREA -AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Porvoo OLETKO SINÄ PELIRIIPPUVAINEN?

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Kehittämispäällikkö saini.mustalampi@thl.fi 6.3.2009 Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa/ Saini Mustalampi 1 THL on tutkimus- ja kehittämislaitos,

Lisätiedot

Rikollisuuden riskitekijöiden taustaa ja syntymekanismeja

Rikollisuuden riskitekijöiden taustaa ja syntymekanismeja Rikollisuuden riskitekijöiden taustaa ja syntymekanismeja Tekemällä oppii seminaari. 22.3.2012 Hämeenlinna., psykologi/psykoterapeutti, Helsingin vankila Miten rikolliseksi tullaan? Finkelhornin malli

Lisätiedot

Peliongelmat ilmiönä. Anne-Maria Perttula sosiaalityöntekijä Sovatek-säätiö 15.5.2013

Peliongelmat ilmiönä. Anne-Maria Perttula sosiaalityöntekijä Sovatek-säätiö 15.5.2013 Peliongelmat ilmiönä Anne-Maria Perttula sosiaalityöntekijä Sovatek-säätiö 15.5.2013 Peliongelma vrt päihdeongelma Toiminnallinen riippuvuus Salaaminen Talous korostuu Käyttäytymisterapia Diagnoosi hillitsemishäiriöissä

Lisätiedot

Nuoret pelissä pelihaitat ja niiden ehkäisy Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 1.12.1012

Nuoret pelissä pelihaitat ja niiden ehkäisy Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 1.12.1012 Nuoret pelissä pelihaitat ja niiden ehkäisy Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 1.12.1012 1 Elämä On Parasta Huumetta ry - EOPH EOPH tekee terveyttä edistävää ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Blackjack on korttipeli, jossa pelaajan tavoitteena on voittaa pelinhoitaja.

Blackjack on korttipeli, jossa pelaajan tavoitteena on voittaa pelinhoitaja. POHDIN projekti Blackjack Blackjack on pelinhoitajaa vastaan pelattava korttipeli mutta myös ns. uhkapeli 1. Kun kyseessä on ns. rahapeli, niin ikäraja Suomessa on tällaiselle pelille K-18. Blackjackissä

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola. Rahapelaamisen riskirajoilla

Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola. Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola, EHYT ry ja Arpa-projekti Kansi: Tiina Ilmavirta Taitto: Maria Maununen ISBN

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Ajassa liikkuu. Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle. Saini Mustalampi

Ajassa liikkuu. Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle. Saini Mustalampi Ajassa liikkuu Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle Saini Mustalampi Suomalaisten rahapelaaminen 2011 2015 väestökysely julkaistaan 14.12.2015 Todennäköinen rahapeliriippuvuus

Lisätiedot

Verkkopelaamisen hyödyt ja haitat Asumisen päivät 9.4.2013

Verkkopelaamisen hyödyt ja haitat Asumisen päivät 9.4.2013 Verkkopelaamisen hyödyt ja haitat Asumisen päivät 9.4.2013 Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Pelitaito-projekti EHYT ry:n viisivuotinen projekti (2010 2014) Pelaamisella tarkoitetaan digitaalista

Lisätiedot

Onko toiminnallisia riippuvuuksia olemassa?

Onko toiminnallisia riippuvuuksia olemassa? Onko toiminnallisia riippuvuuksia olemassa? * Tuukka Tammi Tutkimuspäällikkö A-klinikkasäätiö tuukka.tammi@a-klinikka.fi Addiktioilla on myös muita nimiä: Synti Pahe Rikos Rituaali Mielihyvä, intohimo

Lisätiedot

Matti Yliniemi NORJAN RAHAPELIAUTOMAATTITOIMINNAN MUUTOKSESTA NÄKÖKULMIA SUOMEEN

Matti Yliniemi NORJAN RAHAPELIAUTOMAATTITOIMINNAN MUUTOKSESTA NÄKÖKULMIA SUOMEEN Matti Yliniemi NORJAN RAHAPELIAUTOMAATTITOIMINNAN MUUTOKSESTA NÄKÖKULMIA SUOMEEN NORJAN RAHAPELIAUTOMAATTITOIMINNAN MUUTOKSESTA NÄKÖKULMIA SUOMEEN Matti Yliniemi Opinnäytetyö Syksy 2013 Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA!

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja

Lisätiedot

Online-rahapelaaminen Ranskassa: yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyö? Virve Pöysti Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

Online-rahapelaaminen Ranskassa: yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyö? Virve Pöysti Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Online-rahapelaaminen Ranskassa: yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyö? 12.1.2 012 1 Rahapelaaminen Ranskassa - Pääasialliset toimijat La française des Jeux Valtionyhtiö (valtiolla 72% omistus)

Lisätiedot

TUKIAINEISTO. Pelihaitat. Pelin. merkit. Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville

TUKIAINEISTO. Pelihaitat. Pelin. merkit. Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville TUKIAINEISTO Pelihaitat Pelin merkit Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville Sisältö 1 Johdanto 2 2 Rahapelaaminen ja rahapelit 3 3 Ajanvietteestä riippuvuuteen rahapelaamisen tasot

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen Tietoa ja työvälineitä

Ongelmapelaaminen Tietoa ja työvälineitä Ongelmapelaaminen Tietoa ja työvälineitä Avomieli-hankkeen koulutuspäivä, Sosiaalitaito, Järvenpää-talo 8.6.2011 Koulutuspäällikkö Tuula-Leena Raiski 13.6.2011 Oma paikkani rahapeliongelmien palvelupolulla

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Toiminnalliset riippuvuudet

Toiminnalliset riippuvuudet Toiminnalliset riippuvuudet Pekka Heinälä Päihdelääketieteen päivät Turku 6.3.2009 Addiktiot Päihderiippuvuudet Toiminnalliset riippuvuudet Käytös- ja hillitsemishäiriöt Ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Lähde: Ikärajat.fi; RAY

Lähde: Ikärajat.fi; RAY Alaikäinen saa pelata K18-pelejä, mutta vain oman vanhemman seurassa. TARUA. K18-ikärajassa ei ole joustovaraa, vaan se on aina voimassa riippumatta aikuisen myös omaan perheeseen kuuluvan - läsnäolosta.

Lisätiedot

VERKKOKUMPPANUUS PÄHKINÄNKUORESSA VEIKKAUS

VERKKOKUMPPANUUS PÄHKINÄNKUORESSA VEIKKAUS VERKKOKUMPPANUUS PÄHKINÄNKUORESSA VEIKKAUS sivu MIKÄ VERKKOKUMPPANUUS? Seuranne nettisivuille asennetaan nettibanneri, josta on linkkaus Veikkauksen sivuille Aktivoimalla seuran jäsenet, kannattajat ja

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Pelaamishäiriöiden hoito

Pelaamishäiriöiden hoito Pelaamishäiriöiden hoito Jos meillä olisi suosituksia, mitä ne voisivat olla ja mihin ne voisivat perustua? Jukka Halme Tutkija, PsM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Tarve hoitojen arviointiin Kansainvälisesti

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Rapeli-yhteisön loppuraportti

Rapeli-yhteisön loppuraportti Jukka Ahonen Rapeli-yhteisön loppuraportti A-klinikkasäätiön monistesarja nro 60 A-klinikkasäätiö 2008 ISSN 1237-7015 (moniste) ISSN 1459-5818 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-5587-45-6 (moniste) ISBN 978-952-5587-46-3

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Mikko Koivula. Iäkkäiden rahapelaaminen. Vakava riippuvuus vai harmiton ajankulu?

Mikko Koivula. Iäkkäiden rahapelaaminen. Vakava riippuvuus vai harmiton ajankulu? Mikko Koivula Iäkkäiden rahapelaaminen Vakava riippuvuus vai harmiton ajankulu? OPINNÄYTETYÖ Syksy 2010 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Vanhustyön koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

RAHAPELAAMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄ TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN LUKION JA AMMATTIOPPILAITOSTEN 1. JA 2. VUODEN OPISKELIJOILLA

RAHAPELAAMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄ TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN LUKION JA AMMATTIOPPILAITOSTEN 1. JA 2. VUODEN OPISKELIJOILLA RAHAPELAAMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄ TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN LUKION JA AMMATTIOPPILAITOSTEN 1. JA 2. VUODEN OPISKELIJOILLA Johanna Koskenlahti Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma Syksy 2013 Terveystieteiden

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET Suomessa psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen tason arvioimisessa käytettäviä testejä. Näistä testeistä saadaan yleensä pistemääriä,

Lisätiedot

Suomalaisten rahapelaaminen 2011

Suomalaisten rahapelaaminen 2011 Tuomo Turja Jukka Halme Markus Mervola Johanna Järvinen-Tassopoulos Jenni-Emilia Ronkainen Suomalaisten rahapelaaminen RAPORTTI 14 2012 RAPORTTI 14/2012 Tuomo Turja Jukka Halme Markus Mervola Johanna Järvinen-Tassopoulos

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen ja pelihaitat

Lasten ja nuorten pelaaminen ja pelihaitat 1 Lasten ja nuorten pelaaminen ja pelihaitat Lahti 26.4.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Suomalaisten mielikuvat riippuvuuksista toipumisen esteistä

Suomalaisten mielikuvat riippuvuuksista toipumisen esteistä Suomalaisten mielikuvat riippuvuuksista toipumisen esteistä Tanja Hirschovits-Gerz YTT sosiaalipsykologi, Väitöstyö 2014 Luento: Alkoholitutkimussäätiön vuosiseminaari 3.12.2014: Rahapelihaittojen tutkimus

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot