Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma?"

Transkriptio

1 Katsaus Tapio Jaakkola Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma? Peliriippuvuuden tunnistaminen on vaikeaa, koska pelaajat pyrkivät useimmiten salaamaan ongelmansa. Riippuvuuden seuraukset voivat olla äärimmäisen vakavia. Ne ilmenevät psyykkisinä, fyysisinä, sosiaalisina ja taloudellisina ongelmina, jotka kaikki vaativat huomiota hoidossa. Peliriippuvuuden liittyminen toisiin samanaikaisiin ongelmiin, kuten masennukseen tai päihdeongelmaan, asettaa mielenterveys- ja päihdehuollolle haasteita tunnistaa ja auttaa kokonaisvaltaisesti asiakasta. Riskiryhmiä tulisi pyrkiä seulomaan laajasti peliongelman osalta. Tällaisia ryhmiä ovat mm. pojat, joilla esiintyy riskikäyttäytymistä, päihdeongelmaiset ja mielenterveyden ongelmia potevat. Suomalaiset pelaavat paljon. Meillä on arviolta ihmistä, joilla on jonkinasteinen rahapeliongelma. Pelaamisen valvonnan puutteet, tarjonnan laajuus, auttamisen ammattilaisten tiedonpuute ja hoidon niukat resurssit lisäävät ongelman kasvun riskiä. T ämän katsauksen aiheena ovat rahapelien pelaamisesta aiheutuvat ongelmat ja riippuvuus. Rahapeleillä tarkoitetaan tässä kaikkea sellaista pelaamista, jossa voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen. Tietokoneilla ilman rahaa pelattaviin erilaisiin peleihin kohdistuva riippuvuus on rajattu kirjoituksen ulkopuolelle. Rajat niiden ja rahapelien välillä ovat jossain määrin hämärtyneet (ks. esimerkiksi Jos rahapelit joskus olivat syntiä, nykyään ne ovat viihdeteollisuutta ja sen suurin haara. Suomen kolmen yksinoikeudella toimivan rahapeliyhteisön tuotto, siis pelaajien tappiot, oli vuonna 2006 yhteensä 1370 miljoonaa euroa. Rahapelit ovat jo erottamaton osa arkipäivän viihdetarjontaa. Tekniikan kehitys on tuonut pelit yhä helpommin saataville ja houkuttelevammiksi. Voimme pelata 24 tuntia vuorokaudessa kotisohvalla. Rahapeliongelma on meillä kuitenkin vielä paljolti näkymätön, vaikka se vaikuttaa välittömästi satojentuhansien suomalaisten peliongelmaisten ja heidän läheistensä elämään. On ar vioitu, että peliriippuvuudesta kärsivä vaikuttaa suoraan kahdeksasta kymmeneen lähellä olevaan henkilöön (Petry 2005). Ongelmapelaajaa ei tunnista ulkoisesta olemuksesta. Pelaaminen myös salataan niin läheisiltä kuin esimerkiksi terveydenhuollossa hoitavalta lääkäriltä. Häpeä, ahdistus, syyllisyys ja masennus ovat tyypillisiä pelaajan tuntemuksia. Ääritapauksissa syntyy itsetuhoajatuksia, ja ne voivat johtaa aina itsemurhaan asti. Taloudelliset vaikeudet ovat usein peliongelman selvin näkyvä merkki. Peliongelma, peliriippuvuus ja pelihimo Käsitteet peliongelma, liikapelaaminen, pelihimo, peliriippuvuus ja patologinen pelaaminen ovat vielä jossain määrin jäsentymättömiä. Pelihimon tai patologisen pelaamisen sijasta käytän tässä termiä peliriippuvuus ja rahapeliongelmasta tai liikapelaamisesta nimitystä peliongelma. Ongelmapelaamiselle ei löydy yhtä yhteisesti hyväksyttyä määritelmää. Yleensä peliongelmaa pidetään peliriippuvuutta lievempänä tilana. Ongelmapelaamisella tarkoitan tässä kat Duodecim 2008;124: T. Jaakkola

2 Peluuri on vuodesta 2004 alkaen toiminut valtakunnallinen auttava puhelin ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen. Sen tehtävä on tarjota näille henkilöille sekä ammattilaisille tietoa ja tukea peliongelmassa ja sen hoidossa, ohjata asiakkaita avun piiriin sekä ehkäistä peliongelmien syntyä. Auttava puhelin päivystää arkisin klo Sinne voi soittaa maksutta ja nimettömänä. Asiakas voi halutessaan esittää kysymyksensä myös Internetin kautta Peluurin eneuvonnassa. Peluurilla on oma keskustelufoorumi Valtti. Peli poikki ohjelma on uusi Internet-pohjainen oma-apuopas ja kahdeksan viikon mittainen hoito ongelmapelaajille. Asiakkaan voi ohjata soittamaan Peluuriin tai nettisivuille, kun tarvitaan lisätietoa tai ohjausta peliongelmassa. sauksessa rahapelien liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti muihin elämän alueisiin, kuten psyykkiseen tai fyysiseen terveyteen, suoriutumiseen koulussa tai työelämässä, talouteen tai ihmissuhteisiin. Ei ole tarkasti määritettävissä, missä kohdin peliongelma muuttuu peliriippuvuudeksi. Pelaamisen useus tai käytetty rahamäärä ei suoraan määritä ongelmaa. Ne on suhteutettava yksilön tilanteeseen, eikä niille ole määritetty riskirajoja. Peliongelma on toiminnallinen riippuvuus. Koukkuun jäädään tekemiseen eli pelaamiseen ja sen aiheuttamiin tunteisiin. Pelihimo tai peliriippuvuus luokitellaan psykiatriassa käyttäytymis- ja hillitsemishäiriöihin. Peliriippuvuuden diagnoosi on kuvailtu sekä yhdysvaltalaisessa psykiatrissa luokituksessa DSM-IV:ssä että Maailman terveysjärjestön ICD-10-diagnoosijärjestelmässä (taulukko 1). Verkossa pelattavat rahapelit, erityisesti nettipokeri, näyttävät tuottavan ongelmia myös silloin, kun niistä ei aiheudu taloudellisia vaikeuksia. Peliongelmaisten auttava puhelin Peluuri (ks. tekstilaatikko) on saanut lukuisia soittoja henkilöiltä, joille pelaamiseen käytetty aika on aiheuttanut ongelmia, jotka ovat alkaneet kumuloitua tuottaen vaikeuksia niin ihmissuhteissa kuin esimerkiksi opiskelussa tai suoriutumisessa työtehtävistä. Pelaajat voidaan jakaa neljään tasoon: tason 0 henkilö ei ole koskaan pelannut rahapelejä, tasoon 1 kuuluvat sosiaaliset tai viihdepelaajat, tasoon 2 liikaa pelaavat, riskiryhmään kuuluvat Taulukko 1. Pelihimon diagnostiikka tautiluokitus ICD-10:n mukaan (Stakes 1999). Tähän sisältyy Tähän ei sisälly Määritelmä Taudinkuva Patologinen pelaaminen Uhkapeli ja vedonlyönti ilman riippuvuutta Tämä häiriö käsittää usein toistuvia henkilön elämää hallitsevia uhkapelijaksoja. Ne vahingoittavat hänen sosiaalisia, ammatillisia, aineellisia ja perheeseen liittyviä arvojaan ja sitoumuksiaan. Olennainen piirre on toistuva pelaaminen, joka jatkuu ja lisääntyy, vaikka seurauksena on sellaisia vastoinkäymisiä kuin köyhtyminen, perhesuhteiden huononeminen ja henkilökohtaisen elämän hajaannus. Diagnostiset kriteerit A. pelaamisjaksoja on vähintään kaksi vuodessa. B. pelaaminen jatkuu, vaikka seurauksena olisi henkilökohtaista ahdinkoa tai se vaikuttaisi jokapäiväisen elämän toimintoihin. Näistä jaksoista ei kerry voittoa. C. Voimakasta pelaamisen tarvetta on vaikea hillitä niin, että potilas itse pystyisi lopettamaan pelaamisen. D. Pelaamiseen ja pelaamisympäristöön liittyvät mielikuvat hallitsevat ajattelua ja mielikuvia. Diagnoosi Patologinen pelaaminen tulisi erottaa: (a) maanikkojen runsaasta pelaamisesta (b) epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän henkilön käytökseen liittyvästä pelaamisesta. Tällöin sosiaalinen käyttäytyminen on laaja-alaisesti häiriintynyt, mikä ilmenee aggressiivisuutena tai muuna kyvyttömyytenä ottaa huomioon muiden ihmisten tunteita ja hyvinvointia. (c) pelaamisesta ja vedonlyönnistä, johon ei liity psyykkistä häiriötä. Toistuva pelaaminen jännityksen tai rahan takia. Tähän ryhmään kuuluvat ihmiset todennäköisesti hillitsevät taipumustaan, jos menettävät paljon rahaa tai tulee muita vastoinkäymisiä. Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma? 505

3 Taulukko 2. Peliongelmaisten seulontaan käytetyn South Oaks Gambling Screenin (SOGS) asteikko. Mittari sisältää 22 kysymystä, ja 20:stä saa pisteitä. Pistemäärä Peliongelman taso 0 2 ei rahapeliongelmaa 3 4 ongelmia pelaamisen hallinnassa 5 todennäköinen peliriippuvuus Nuorisoversio SOGS-RA 0 2 ei rahapeliongelmaa 2 3 riskihenkilö 4 ongelmia pelaamisen hallinnassa 5 todennäköinen peliriippuvuus ja ongelmapelaajat tai holtittomat pelaajat ja tasoa 3 luonnehtii peliriippuvuus tai pakonomainen tai patologinen pelaaminen. Tällöin yleensä taso 2 vastaa SOGS-asteikolla (South Oaks Gambling Screen, taulukko 2) 3 4 pistettä ja taso 3 vähintään viittä pistettä (Petry 2005). Peliriippuvuus ei välttämättä ole kroonista Ongelmapelaajan pelihistoriaan kuuluu usein eri vaiheita, joissa siirrytään tasolta (kuva) toiselle, eikä muutos välttämättä ole suoraviivaista. Monet tutkijat katsovat pelihimon olevan pikemmin dynaaminen tila kuin krooninen sairaus. Pelaajalla saattaa olla pitkiäkin pelaamattomuuden jaksoja, joita voi sitten seurata retkahdus. Retkahduksia näyttäisi tapahtuvan suurin piirtein samoin kuin päihteiden käyttäjillä (Volberg 2001). Peliongelmassa kuten päihdeongelmassakin omaehtoisen parantumisen osuus on huomattava. On arvioitu, että kolmasosasta noin puoleen toipuu ilman ammatillista apua (Petry 2005). Peliongelman synnyn riskitekijöitä Peliongelman synty on monimutkainen prosessi, jossa voidaan tunnistaa eri vaiheita. Ongelman kehittyminen vaihtelee eri henkilöillä niin ajallisesti kuin vaikutuksiltaan. Siihen vaikuttavat yksilön psykologiset ja biologiset tekijät sekä sosiaaliset ja ympäristötekijät, kuten pelipalvelujen järjestäminen (taulukko 3). Välittömiä riskitekijöitä ovat toiminnalliset ja kognitiiviset tekijät, jotka aiheuttavat suoraan peliongelman syntyä. Hoidon ja ehkäisyn kautta tulisi voida vaikuttaa näihin. Välilliset tekijät lisäävät todennäköisyyttä suorien riskien toteutumiseen ja saattavat siten osaltaan selittää pelaajan siirtymistä peliongelman kannalta alhaisemmalta riskitasolta korkeammalle. Niistä voidaan vaikuttaa lähinnä pelipalvelujen järjestämiseen. Pelien saatavuus, sijoittelu ja rakenne vaikuttavat peliongelmaan. Mitä helpommin ja lähempänä pelit ovat saatavissa sekä mitä nopeampia ja välittömämmin palkitsevia ne ovat, sitä helpommin niihin syntyy riippuvuus. Pelaamisen aloittaminen varhaisella iällä on tutkimusten mukaan olennainen riskitekijä peliongelman kehittymisessä, joten nuorten pelaamisen valvontaan olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Sosiaali- ja terveysministeriön v tehdyn tutkimuksen (Ilkas ja Aho 2006b) mukaan vain 7 %:lta alaikäisen oloisista nuorista kysyttiin pelipaikoissa ikää ja kolmelta prosentilta kiellettiin pelaaminen. Ikärajoja tulisi myös nostaa nykyisistä. Rahapelien ikärajoista on arpajaislaissa säädetty vain kasinon (18 v), kasinopelien (18 v) ja rahapeliautomaattien osalta Ongelmapelaajat Enemmistö ihmisistä Vähemmistö Pieni ryhmä Ajanviete Harrastus Sosiaalinen aktiviteetti Miellyttävä ympäristö Kuva. Pelaamisen tasot (Australia s Gambling Industries 1999). Tappioiden tasaaminen Syyllisyys Väittelyt Pelaamisen piilottelu Masennus Suuret menot Masennus Itsetuhoisia ajatuksia Avioero Velat Rikokset 506 T. Jaakkola

4 Taulukko 3. Esimerkkejä peliongelman synnyn riskitekijöistä (The Ontario Problem Gambling Research Centre 2007). Välittömiä riskitekijöitä Toiminnallisia jatkuva pelaaminen pelaamisen aloittaminen varhaisessa iässä Kognitiivisia tietämättömyys pelien rakenteesta virheelliset uskomukset pelien todennäköisyyksistä väärät kuvitelmat sattumasta uskomus onnesta väärät kuvitelmat omasta taidosta tai pelin hallinnasta Välillisiä riskitekijöitä Sosiaalisia lapsuudessa omaksutut pelaamiseen liittyvät asenteet perhehistoriaan liittyvät päihde- ja riippuvuusongelmat traumaattiset kokemukset Emotionaalisia heikko itsetunto Biologisia vajavainen impulssikontrolli Ympäristötekijöitä pelipalvelujen järjestäminen (15 v, nuorempikin saa pelata samaan perheeseen kuuluvan täysikäisen seurassa). Veikkaus Oy ja Fintoto Oy ovat asettaneet omalla päätöksellään 15 vuoden alaikärajan asiamiesmyyntiin ja 18 vuoden rajan sähköiseen pelaamiseen. Vastuu ikärajoista on pitkälti pelejä tarjoavilla yhtiöillä ja lainsäätäjällä. Valtiovallalta on voitava vaatia ja tullaan varmasti vaatimaan suurempaa vastuuta ja panostusta peliongelman ehkäisyssä ja hoidossa. Pelaamisen tavat ja motiivit vaihtelevat Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma? Suomalaiset pelaavat enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin: 73 % suomalaisista on pelannut jotain rahapeliä viimeisen vuoden aikana ja 11 % useammin kuin kerran viikossa. Rahapelien harrastaminen on keskittynyttä kuten alkoholin kulutuskin. Eniten pelaavien 5 %:n osuus kaikesta pelaamisesta on puolet. Peliongelmaiset puolestaan maksavat 32,5 % suomalaisten rahapelien tuotosta. Peliongelman esiintyvyys (taulukko 4) lienee meillä lähes samansuuruinen kuin muissakin maissa. Todennäköisesti peliriippuvuudesta kärsiviä on Suomessa noin ja sellaisia vaikeasti riippuvaisia (SOGS >10), jotka välttämättä tarvitsisivat hoitoa, noin neljä tuhatta (Aho ja Turja 2007, T. Tammi, suullinen tiedonanto). Miehet pelaavat enemmän ja useampia pelejä, ja heillä myös peliongelma on noin kaksi kertaa yleisempi kuin naisilla. Miehet usein aloittavat pelaamisen nuorena ja peliongelma syntyy varhaisessa aikuisiässä. Naiset taasen näyttäisivät aloittavan myöhemmällä iällä, mutta heille ongelma kehittyy miehiä nopeammin (Petry 2005). Ongelmapelaajat harrastavat muita useammin raha-automaatteja tai vedonlyöntiä, eniten raha-automaatteja (Aho ja Turja 2007). Pelaamisen muoto vaikuttaa pelaajan kokemiin ongelmiin ja voi olla myös merkki pelaamisen syistä. Raha-automaattien käyttäjät eivät yleensä odota suurta rahallista hyötyä vaan pelaavat enemmän pelaamisen jatkamiseksi, paetakseen huoliaan tai ongelmiaan. Heille ei myöskään näytä kertyvän yhtä paljon pelivelkaa kuin esimerkiksi vedonlyöntiä tai nettipokeria harrastaville, joista Peluurin tilastojen mukaan noin puolella on pelivelkaa, useimmilla kymmeniätuhansia euroja (Jaakkola 2006a). Suurilla summilla pelaava hakee todennäköisesti jännitystä ja kiihottumista pelistä. Pelaajien motiivit ja pelaamisen tavat vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan. Nuoret miehet hakevat pelaamisesta jännitystä ja rahaa, kun taas naisilla pelaaminen on useammin paonomaista. Naisia näyttäisivät ajavan rahapelien ääreen elämän muutokset tai kriisit, kuten avioero, eläkkeelle jäänti, työttömyys, läheisen kuolema tai yksinäisyys (Grant ja Kim 2004). Esimerkiksi Peluuri-puhelimeen soittaneista naispuolisista ongelmapelaajista yhdeksän kymmenestä harrastaa juuri automaatteja (Jaakkola 2006b). Samanaikaissairaudet tyypillisiä Heidi Villikan päihdetapauslaskennan perusteella tekemän selvityksen mukaan 5,1 %:lla päihdeasiakkaista oli myös peliongelma (Raportti 507

5 päihdetapauslaskennassa tavoitetuista rahapeliongelmaisista. Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisematon selvitys). Peluurin asiakkaista mielenterveysongelmia esiintyy vähintään 17 %:lla asiakkaista ja päihdeongelma 10 %:lla. Mielenterveysongelmat ovat yleisempiä naispelaajilla ja päihdeongelmat miespuolisilla ongelmapelaajilla (Jaakkola 2006b). Masennus on ehkä yleisin psykiatrinen häiriö pelaajilla. Ruotsalainen neurobiologi Stefan Brené (2007) korostaa peliriippuvuuden geneettisiä tekijöitä ja samanaikaisuutta alkoholismin, huumeiden käytön ja erilaisten psykiatristen diagnoosien kanssa. Hänen mukaansa peliriippuvuutta ei tulisi tarkastella erillisenä vaan pikemminkin tilana, joka hyvin usein esiintyy muiden psykiatristen diagnoosien kanssa. Rahapeliongelman kanssa samanaikaisesti esiintyviä ovat tutkimusten mukaan mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö (33 75 %:lla pelaajista), ahdistuneisuushäiriö (9 40 %:lla) ja päihteiden väärinkäyttö (30 50 %:lla) (Argo ja Black 2004). Tunnistaminen tärkeää Kun näkyviä merkkejä ei ole, peliongelman tunnistaminen on vaikeaa. Vihjeitä ongelmasta voivat olla taloudelliset vaikeudet, stressioireet ja uniongelmat. Pelaaja itse pyrkii salaamaan riippuvuuteensa, tai se jää helposti jonkin toisen oireen taakse. Peliongelman seulonta olisi erittäin tarpeellinen riskiryhmissä ja selvitettäessä yleisimmin esiintyviä samanaikaissairauksia yleisessä terveydenhuollossa, mielenterveystyössä sekä esimerkiksi koulu- ja työpaikkaterveydenhuollossa. Seulontaan on käytettävissä välineitä, joista yksinkertaisin on Lie/Bet-kysymyspari: Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän ja enemmän rahaa? Oletko koskaan valehdellut läheisellesi siitä, kuinka paljon pelaat? Nopeakäyttöisyytensä vuoksi se soveltuisi hyvin esimerkiksi yleisten terveystarkastusten tai alkuhaastattelujen yhteyteen. Myöntävä vastaus toiseen tai molempiin kysymyksiin saattaa olla merkki peliongelmasta. Varsinainen diagnoosi ja asiakkaan mahdollinen palvelujen tarve tulisi sitten arvioida käyttäen siihen kehitettyjä Taulukko 4. Peliongelman esiintyvyys Suomessa vuotiailla. (Aho ja Turja 2007) sekä vuotiailla (Ilkas ja Aho 2006a). Peliongelman taso (viimeiset 12 kk) instrumentteja (ks. Gyllstrøm ym. 2005). Kysymysten on osoitettu kykenevän erottelemaan peliongelmaiset muista. Niiden sensitiivisyydeksi on saatu seurantatutkimuksessa 99 %, spesifisyydeksi 91 %, positiivisen tuloksen ennustearvoksi (PPV) 92 % ja negatiivisen tuloksen ennustearvoksi (NPV) 99 %. Toisessa tutkimuksessa sensitiivisyys oli 0,99, spesifisyys 0,85, PPV 0,78 ja NPV 1,00 (Petry 2005). Hoito pelaamattomuus vai haittojen vähentäminen? Osuus väestöstä (%) vuotiaat SOGS 3 4 (ongelmia pelaamisen hallinnassa) 2,1 SOGS >5 (todennäköinen peliriippuvuus) 1, vuotiaat SOGS-RA 2 3 (riskihenkilö) 5 SOGS-RA >4 (ongelmapelaaja tai todennäköinen 2,3 peliriippuvuus) SOGS = South Oaks Gambling Screen SOGS-RA = SOGS:n nuorisoversio Pitäisikö kuntoutuksen aina tähdätä pelaamattomuuteen vai riittäisikö joissain tapauksissa haittojen vähentäminen, elämänlaadun paraneminen ilman täydellistä pidättäytymistä pelaamisesta? Keskustelu ongelmapelaajien hoidon tavoitteista puuttuu meiltä vielä. Pelkästään peliongelmasta kärsivät näyttävät hyötyvän myös lyhyistä, kevyistä interventioista. Sen sijaan moniongelmaiset pelaajat tarvitsevat pitempikestoista kuntoutusta (Huotari 2007). Osa ei sittenkään kykene lopettamaan. Heitä tulisikin tukea niin, että heidän elämänlaatunsa paranee ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja voidaan vähentää (Volberg 2001). Vastauksia siihen, mitä haittojen vähentämisen keinot meillä voisivat olla tai millaiset olisivat hoitosuositukset, ollaan vasta etsimässä. Hoitotutkimusta rahapeliongelmasta on tehty suhteellisen vähän. Suomessa ei ole toistaiseksi tehty yhtään varsinaista hoitotutkimusta. 508 T. Jaakkola

6 Resurssipulaa ja hoitoon hakeutumisen esteitä Suomessa peliongelmaisten hoito on ensisijaisesti päihdehuollon erityispalveluissa, A-klinikoissa annettua yksilöterapiaa. Yleisemmin käytetään kognitiivista tai kognitiivis-behavioraalista terapiaa. Meillä on kokeiltu myös psykodynaamisia menetelmiä samoin kuin musiikkiterapiaa ja yhteisöhoitoa (Erkkilä ja Eerola 2001, Huotari 2007). Käytettävissä ei ole yhtään erityisesti peliongelmaisille suunnattua hoitopalvelua. A-klinikkaverkosto ei kata koko Suomea, joten laajat alueet ovat ilman palveluja peliongelmaisille. Laitoshoitopalveluja on tarjolla kahdessa yksikössä. Tyynelän kuntoutuskeskuksessa hoidetaan vuosittain 50 80:tä pelaajaa ja Kouvolan kuntoutuskeskuksessa noin 15:tä asiakasta. Avo- ja laitoshoidon ohella meillä toimii pelaajien vertaisryhmiä, joista kymmenen on Gamblers Anonymous (GA) ryhmiä ja kahdeksan toimii lähinnä eri hoitoyksikköjen yhteydessä. Varsinainen puute on avohoidon ja vertaistuen resursseista. Kuntien resurssien kuluessa päihdehuoltoon ei ongelmapelaajille jää paljoakaan. Sosiaalija terveydenhuollon lainsäädäntö ei tunne peliongelmaa, eikä kunnilla siten ole pakottavaa tarvetta resursoida ongelmapelaajien hoitoa (Jaakkola 2005, Huotari 2007). Hoidon järjestäminen on ensisijaisesti kuntien vastuulla, mutta peliongelmaa ei ole juuri lainkaan huomioitu kuntien palvelujärjestelmässä. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä tutkimuksessa henkilökunnan tiedon ja koulutuksen tarve nousi esiin tärkeimpänä kehittämiskohteena (Turja 2006). Ongelmapelaajat hakeutuvat varsin harvoin hoitopalvelujen piiriin, arvioiden mukaan osuus on alle 10 % (Petry 2005). Myös meillä Suomessa peliongelmaisten hoitoon hakeutuminen voisi olla tuon laajuista. Hoitoon Suomessa peliongelmasta on toistaiseksi julkaistu vain vähän tutkimuksia. Muutamia rahasta pelaamisen yleisyyttä selvittäviä tutkimuksia on tehty 1980-luvun lopulta lähtien. Ensimmäinen laajempi tutkimus, jossa selvitettiin suomalaisten rahasta pelaamisen ja peliongelman yleisyyttä, on sosiaali- ja terveysministeriön Taloustutkiy d i n a s i a t hakeutumisen esteinä ovat esille nousseet myös hoitojen korvaaminen ja hoitoyksiköiden eli A- klinikoiden leimautuneisuus pelaajien silmissä päihdeongelmaisten kuntoutusyksiköiksi. Yksityisten palvelujen käyttämisen esteenä on, että peliongelmaiset eivät ole saaneet Kansaneläkelaitokselta korvauksia hoidoista kuin harvoissa tapauksissa (Jaakkola 2005). Hoidon tarpeen arvioinnissa tulisi aina ottaa huomioon henkilön kokonaistilanne ja tehdä arvio peliongelman asteesta. Tähän on käytettävissä välineitä (Gyllstrøm ym. 2005). Peruspalveluiden antama tuki voi riittää, jos ongelma ei vielä ole peliriippuvuuden asteella. Erityispalveluja tulisi hyödyntää, kun peruspalveluiden antama tuki ei riitä tai pelaamisesta aiheutuvat haitat ovat vakavia ja on kyse peliriippuvuudesta. Tilanne on nähtävä kokonaisvaltaisesti ja kuntoutuksessa otettava kantaa myös taloudellisin vaikeuksiin, joita liittyy peliongelmiin lähes aina. Näihin voi hakea asiantuntija-apua esimerkiksi kunnallisesta velkaneuvonnasta. Peliongelman tutkimus vähäistä Ongelmapelaamisen tunnistaminen on vaikeaa, koska pelaajat pyrkivät salaamaan peliongelmansa. Samanaikaissairauksien yleisyyden vuoksi seulontaa tulisi tehdä aktiivisesti ainakin mielenterveys- ja päihdehuollossa. Seulontaan on käytettävissä nopeita ja luotettavia välineitä. Päihde- ja mielenterveysongelmaiset sekä nuoret, joilla esiintyy muutakin riskikäyttäytymistä, ovat erityisiä riskiryhmiä peliongelman kannalta. Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma? 509

7 mus Oy:ltä tilaama tutkimus vuodelta Se toistettiin keväällä Vuonna 2006 tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön toimesta nuorten rahapeliä ja sen valvontaa koskeva tutkimus sekä kuntien käytäntöjä ja tiedon tasoa peliongelmaisten hoidossa selvittävä tutkimus. Ensimmäinen peliongelmaa käsittelevä kvalitatiivinen tutkimus on Murron ja Niemelän tutkimus vuodelta Se nosti ongelmapelaajien hoidon tarpeen ensi kertaa esille. Tutkimuksen suositusten pohjalta järjestettiin ongelmapelaajien hoito päihdehuollon erityispalveluihin. Lisäksi tehty on pari selvitysluonteista tutkimusta koululaisten pelaamisesta ja ongelmapelaajista palvelujärjestelmässä sekä eräitä kuntoutuskokeilujen arviointiraportteja. Lääketieteellistä tutkimusta peliongelmasta ei Suomessa ole tehty. Lopuksi Rahapelien saatavuus ja määrä kasvavat edelleen teknisen kehityksen myötä. Niinpä uhka peliongelman kasvusta on todellinen, ja sen ehkäisyyn on panostettava. Riskiryhmien määrittäminen ja auttaminen on osa tätä. Koska rahapeliongelman tunnistaminen on vaikeaa pelaajien salatessa ja hävetessä ongelmaansa, olisi ongelman seulonta hyvä saada rutiiniksi ainakin mielenterveys- ja päihdehuollossa. Meiltä puuttuu pelaajille kohdistettuja erityispalveluita. Päihdehuollon erityispalvelut ovat ylikuormitettuja, ja osa pelaajista karsastaa niitä. Hoidon saatavuutta tulisi lisätä niin alueellisesti kuin määrällisesti. Tässä voisi hyödyntää myös Internetiä ja puhelinta. Peliongelman tutkimus on edelleen vähäistä, vaikka viranomaiset ovat viimeisten kahden vuoden aikana alkaneet panostaa siihen enemmän. Stakesin mukaantulo peliongelman tutkimukseen ja kehittämistoimintaan tullee tehostamaan toimintaa. Voidaksemme esimerkiksi kehittää peliongelmaisten kuntoutukseen hoitosuosituksia tarvitsemme lisää suomalaista peliongelman tutkimusta. Samalla myös tulisi panostaa peliongelmien ehkäisyyn ja pyrkiä aktiivisesti poistamaan hoitoon hakeutumisen esteitä. Moottoriksi kaikelle tälle tarvittaisiin laajaa julkista keskustelua rahapeliongelmasta. Kirjallisuutta Aho P, Turja T. Suomalaisten rahapelaaminen Sosiaali- ja terveysministeriö Argo TR, Black DW. Clinical characteristics. Kirjassa: Grant JE, Potenza MN, toim. Pathological gambling. A Clinical guide to treatment. American Psychiatric Publishing Inc. 2004, s Australia s Gambling Industries. Productivity commission inquiry report,12/ Brené S. Underliggande biologiska orsaker till spelberoende en kunskapsöversikt. Statens folkhälsoinstitut. r 2007:02. Erkkilä J, Eerola T. Hallitsetko sinä pelejä vai pelit sinua. Tutkimus ongelmapelaajien monimenetelmäisestä kuntoutusprojektista. Kopijyvä: Jyväskylä Grant JE, Kim SW. Gender differences. Kirjassa: Grant JE, Potenza MN, toim. Pathological gambling. A clinical guide to treatment. American Psychiatric Publishing Inc. 2004, s Gyllstrøm F, Hansen M, Skaug TH, Wenzel HG. Peliriippuvuus. Valikoima kartoitusinstrumentteja kliiniseen ja tutkimuskäyttöön. Ilves-Paino: Hämeenlinna Huotari K. Pelaaminen hallintaan kuntoutus- ja koulutusohjelman ulkoinen arviointi. Dark Oy Hansa Direct: Helsinki Ilkas H, Aho P. Nuorten rahapelaaminen vuotiaiden nuorten rahapelaaminen ja peliongelmat puhelinhaastattelu. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006(a). Ilkas H, Aho P. Nuorten rahapelaaminen. Ikärajan valvonta koeostot ja havainnointi. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006(b). Jaakkola T. Peluuri auttava puhelin peliongelmissa. Vuosiraportti Jaakkola T. Peluuri auttava puhelin peliongelmissa. Puolivuotisraportti 2006(a). Jaakkola T. Peluuri auttava puhelin peliongelmissa. Vuosiraportti 2006(b). Murto L, Niemelä J. Kun on pakko pelata. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 11. Helsinki The Ontario Problem Gambling Research Centre. Framework. www. gamblingresearch.org/contentdetail.sz?cid=2007 Petry NM. Pathological gambling. Etiology, comorbidity, and treatment. United Book Press Stakes. Tautiluokitus ICD Luokitusversion tunniste: Turja T. Kuntien käytännöt ja tiedon taso rahapeliongelmaisten hoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriö Volberg AR. When the chips are down. Problem gambling in America. Century Foundation Report TAPIO JAAKKOLA, projektipäällikkö Peluuri-palvelu Siltasaarenkatu Helsinki 510

Miten tunnistaa pelihimo?

Miten tunnistaa pelihimo? Miten tunnistaa pelihimo? Päihdelääketieteen luentosarja / Syksy 2008 4.9.2008 Tapio Jaakkola Projektipäällikkö Peluuri Rahapelit Rahapelien pelaaminen Panos rahaa ja voitto/tappio rahaa Rahapelien tuotto

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Peliongelman tunnistaminen

Peliongelman tunnistaminen Peliongelman tunnistaminen XIII Valtakunnalliset Päihdepäivät 14.9.2006 Tapio Jaakkola projektipäällikkö Peluuri Liikaa pelissä? Soita Peluuri 0800 100 101 - www.peluuri.fi Rahapelit 1 Rahapelien pelaaminen

Lisätiedot

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä

Lisätiedot

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen Saini Mustalampi, THL Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen (Raha)pelihaittojen ehkäisyä on tieteellisesti tutkittu kansainvälisestikin vasta vähän, Suomessa ei

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Kehittämispäällikkö saini.mustalampi@thl.fi 6.3.2009 Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa/ Saini Mustalampi 1 THL on tutkimus- ja kehittämislaitos,

Lisätiedot

Työikäisten pelaaminen

Työikäisten pelaaminen Työikäisten pelaaminen O-Pete 16.5.2012 Lahti Mari Pajula kehittämispäällikkö, Peluuri Peluuri ensikäden palveluna Peluuri tarjoaa valtakunnallisia, anonyymejä ja ilmaisia matalan kynnyksen neuvonta-,

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka PELISEMINAARI 16.9.2013 Lahti 16.9.2013 Peliklinikka 16.9.2013/TJ 1 Peliklinikan palvelut tarjoavat Avokuntoutusta

Lisätiedot

PELIADDIKTIO. Raha- ja netti pokeri pelit

PELIADDIKTIO. Raha- ja netti pokeri pelit PELIADDIKTIO Raha- ja netti pokeri pelit NÄILTÄ SIVUILTA LÖYTYY Tietoa rahapeleistä Pelaamisen yleisyydestä Kuka pelaa ja miksi? Lainsäädäntö joka koskee rahapelaamista Onko pelaaminen ongelma? Mitä ongelmalle

Lisätiedot

Tapio Jaakkola. Peluuri Puolivuotisraportti 2009

Tapio Jaakkola. Peluuri Puolivuotisraportti 2009 Tapio Jaakkola Peluuri Puolivuotisraportti 2009 2 Yhteenveto Tapio Jaakkola: Peluuri Puolivuotisraportti 2009. Peluuri, raportteja. 10 sivua. Helsinki 2009. Kaikkiaan Peluurin numeroon tulleet soitot ovat

Lisätiedot

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville TUKIAINEISTO Pelihaitat www.thl.fi/ pelihaitat Verkkosivusto rahapelihaittoja työssään kohtaaville Lie Bet pikatyökalu rahapeliongelman tunnistamiseen 1. Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Tapio Jaakkola. Peluuri Puolivuotisraportti 2008

Tapio Jaakkola. Peluuri Puolivuotisraportti 2008 Tapio Jaakkola Peluuri Puolivuotisraportti 2008 2 Johdanto...3 Yhteenveto...3 Peluurin toiminta...4 Toiminnan tavoite...4 Auttava puhelin...4 Palvelun tuottaminen ja hallinto...4 Kotisivut...4 Peluurin

Lisätiedot

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen

Lisätiedot

TUKIAINEISTO. Pelihaitat. Pelin. merkit. Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville

TUKIAINEISTO. Pelihaitat. Pelin. merkit. Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville TUKIAINEISTO Pelihaitat Pelin merkit Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville Sisältö 1 Johdanto 2 2 Rahapelaaminen ja rahapelit 3 3 Ajanvietteestä riippuvuuteen rahapelaamisen tasot

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Rahapelihaitat velkoja, masennusta ja häpeää

Rahapelihaitat velkoja, masennusta ja häpeää Rahapelihaitat velkoja, masennusta ja häpeää Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka Terveyttä Lapista 2013 5.9.2013 Rovaniemi 3.9.2013 Peliklinikka 3.9.2013/TJ 1 Sisällys 1. Suomalaisten

Lisätiedot

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA!

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

P LIN MERKIT. Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville PELIHAITAT TUKIAINEISTO

P LIN MERKIT. Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville PELIHAITAT TUKIAINEISTO P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville PELIHAITAT TUKIAINEISTO PELIHAITAT TUKIAINEISTO Sisältö Lukijalle...3 1 Rahapelaaminen ja rahapelit...5 2 Ajanvietteestä riippuvuuteen

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3.

Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3. Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Yleisesti (riippuvuusongelmat) Riippuvuudet (erityisesti

Lisätiedot

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina?

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Kommenttipuheenvuoro alustukseen: Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Toiminnalliset riippuvuudet

Toiminnalliset riippuvuudet Toiminnalliset riippuvuudet Pekka Heinälä Päihdelääketieteen päivät Turku 6.3.2009 Addiktiot Päihderiippuvuudet Toiminnalliset riippuvuudet Käytös- ja hillitsemishäiriöt Ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Vantaa 4.11.2015 Suunnittelija Minna Kesänen Koske/THL Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu käytännönläheinen toimintamalli paikallisten alkoholi-,

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Tapio Jaakkola. Peluuri. Puolivuotisraportti 1.1. 30.6.2006

Tapio Jaakkola. Peluuri. Puolivuotisraportti 1.1. 30.6.2006 Tapio Jaakkola Peluuri Puolivuotisraportti 1.1. 30.6.2006 1 Sisällys Johdanto 3 Peluurin toiminta 3 Palvelut 3 Viestintä 3 Koulutus 4 Kansainvälinen yhteistyö 4 Kotisivut 4 Puhelut 5 Puhelujen määrä 5

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

Verkkopelaamisen hyödyt ja haitat Asumisen päivät 9.4.2013

Verkkopelaamisen hyödyt ja haitat Asumisen päivät 9.4.2013 Verkkopelaamisen hyödyt ja haitat Asumisen päivät 9.4.2013 Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Pelitaito-projekti EHYT ry:n viisivuotinen projekti (2010 2014) Pelaamisella tarkoitetaan digitaalista

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen Tietoa ja työvälineitä

Ongelmapelaaminen Tietoa ja työvälineitä Ongelmapelaaminen Tietoa ja työvälineitä Avomieli-hankkeen koulutuspäivä, Sosiaalitaito, Järvenpää-talo 8.6.2011 Koulutuspäällikkö Tuula-Leena Raiski 13.6.2011 Oma paikkani rahapeliongelmien palvelupolulla

Lisätiedot

Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö

Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö THL:llä toimeksianto STM:ltä (2007-2009, 2009-2011, jatko tulossa) Arpajaislain

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen

Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Perhetyön koulutus 23.9.2014 14.10.2014 Minna Kesänen 1 Käsitteet Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio on rahaa tai

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen ja pelihaitat

Lasten ja nuorten pelaaminen ja pelihaitat 1 Lasten ja nuorten pelaaminen ja pelihaitat Lahti 26.4.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

Tiivistelmä. Peluuri. Vuosiraportti 2008

Tiivistelmä. Peluuri. Vuosiraportti 2008 Tapio Jaakkola Peluuri Vuosiraportti 2008 Peluuri Vuosiraportti 2008 Tiivistelmä Peluuri on valtakunnallinen auttava palvelu, joka tarjoaa peliongelmaisille, heidän läheisilleen ja hoitoalan ammattilaisille

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Tapio Jaakkola. PELUURI auttava puhelin peliongelmissa VUOSIRAPORTTI 2005

Tapio Jaakkola. PELUURI auttava puhelin peliongelmissa VUOSIRAPORTTI 2005 Tapio Jaakkola PELUURI auttava puhelin peliongelmissa VUOSIRAPORTTI 2005 2/30 SISÄLLYS Johdanto - Peluurin ensimmäinen toimintavuosi 3 1. Peluurin toiminta 4 Tavoite 4 Toimintamalli 4 Kokeiluvaihe 1.9.2004-31.5.2005

Lisätiedot

LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke

LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke Mistä puhutaan, kun puhutaan ongelmallisesta pelaamisesta Mediakasvatuksesta

Lisätiedot

Blackjack on korttipeli, jossa pelaajan tavoitteena on voittaa pelinhoitaja.

Blackjack on korttipeli, jossa pelaajan tavoitteena on voittaa pelinhoitaja. POHDIN projekti Blackjack Blackjack on pelinhoitajaa vastaan pelattava korttipeli mutta myös ns. uhkapeli 1. Kun kyseessä on ns. rahapeli, niin ikäraja Suomessa on tällaiselle pelille K-18. Blackjackissä

Lisätiedot

Nuoret pelissä pelihaitat ja niiden ehkäisy Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 1.12.1012

Nuoret pelissä pelihaitat ja niiden ehkäisy Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 1.12.1012 Nuoret pelissä pelihaitat ja niiden ehkäisy Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 1.12.1012 1 Elämä On Parasta Huumetta ry - EOPH EOPH tekee terveyttä edistävää ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Liikaa. pelissä. Tietoa rahapeleistä ja peliongelmasta LIIKAA PELISSÄ

Liikaa. pelissä. Tietoa rahapeleistä ja peliongelmasta LIIKAA PELISSÄ LIIKAA PELISSÄ Tietoa rahapeleistä ja peliongelmasta TUKIAINEISTO / Pelihaitat Rahapelaaminen ja siihen liittyvät haitat ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Pelit ovat yhä helpommin saatavilla ja

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Tapio Jaakkola. Peluuri

Tapio Jaakkola. Peluuri Tapio Jaakkola Peluuri Vuosiraportti 2007 Peluuri Vuosiraportti 2007 YHTEENVETO Peluuri on valtakunnallinen auttava puhelin, joka tarjoaa peliongelmaisille, heidän läheisilleen ja hoitoalan ammattilaisille

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Rahapeliongelma aikamme sosiaalipoliittisena haasteena

Rahapeliongelma aikamme sosiaalipoliittisena haasteena Rahapeliongelma aikamme sosiaalipoliittisena haasteena Janne Nikkinen, TT, Systemaattisen teologian laitos, Helsingin yliopisto janne.nikkinen@helsinki.fi Janus vol. 16 (1) 2008, 64-71 Nimimerkki Kolmekymmentä

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Lähde: Ikärajat.fi; RAY

Lähde: Ikärajat.fi; RAY Alaikäinen saa pelata K18-pelejä, mutta vain oman vanhemman seurassa. TARUA. K18-ikärajassa ei ole joustovaraa, vaan se on aina voimassa riippumatta aikuisen myös omaan perheeseen kuuluvan - läsnäolosta.

Lisätiedot

Rahapeliriippuvuus. Taustaa, tunnistaminen ja hoito. 4.12.2014 Rahapeliriippuvuus_Alkoholitutkimussäätiö_12_14_Sari Castrén 1

Rahapeliriippuvuus. Taustaa, tunnistaminen ja hoito. 4.12.2014 Rahapeliriippuvuus_Alkoholitutkimussäätiö_12_14_Sari Castrén 1 Rahapeliriippuvuus Taustaa, tunnistaminen ja hoito 4.12.2014 Rahapeliriippuvuus_Alkoholitutkimussäätiö_12_14_Sari Castrén 1 Taustaa THL koordinoi rahapelihaittojen ja ehkäisyn tuki- ja hoitopalvelujen

Lisätiedot

Matkalla muutokseen. Kappale 1 Tosiasioita pelaamisesta: Miten pelaaminen vaikuttaa elämääsi ja miten pelaamisesta voi tulla ongelma.

Matkalla muutokseen. Kappale 1 Tosiasioita pelaamisesta: Miten pelaaminen vaikuttaa elämääsi ja miten pelaamisesta voi tulla ongelma. Matkalla muutokseen Jos pelaaminen haittaa elämääsi ja harkitset muutosta tämä opas voi olla sinua varten. Tämän oppaan avulla voit oppia ymmärtämään pelaamistasi, selvittää muutosmotivaatiotasi, ja tutkia

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi

Lisätiedot

Ajassa liikkuu. Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle. Saini Mustalampi

Ajassa liikkuu. Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle. Saini Mustalampi Ajassa liikkuu Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle Saini Mustalampi Suomalaisten rahapelaaminen 2011 2015 väestökysely julkaistaan 14.12.2015 Todennäköinen rahapeliriippuvuus

Lisätiedot

RAY:n yhteiskuntavastuu 2004. 16.6.2005 RAY, Saija Hotti

RAY:n yhteiskuntavastuu 2004. 16.6.2005 RAY, Saija Hotti RAY:n yhteiskuntavastuu 2004 1 Miksi RAY julkaisee yhteiskuntavastuuraportin? Vastuullisuus on edellytys rahapelitoiminnan järjestämiselle yhteiskunnan antamalla yksinoikeudella Mukana jo toiminnan perusperiaatteissa

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

RAHAPELIEN VETOVOIMA näkökulmia peliriippuvuuden ja ongelmapelaamisen muotoutumisesta nuorten miesten elämässä

RAHAPELIEN VETOVOIMA näkökulmia peliriippuvuuden ja ongelmapelaamisen muotoutumisesta nuorten miesten elämässä RAHAPELIEN VETOVOIMA näkökulmia peliriippuvuuden ja ongelmapelaamisen muotoutumisesta nuorten miesten elämässä Milla Anttonen Pro gradu tutkielma Syksy 2011 Sosiaalityön koulutusohjelma Lapin yliopisto

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Tapio Jaakkola. Peluuri Vuosiraportti 2006

Tapio Jaakkola. Peluuri Vuosiraportti 2006 Tapio Jaakkola Peluuri Vuosiraportti 2006 Sisällys Johdanto 3 Peluurin toiminta 4 Palvelut 4 Palvelun tuottaminen ja hallinto 4 Viestintä 4 Koulutus, luennot ja esitelmät 5 Kansainvälinen yhteistyö 6 Peluurin

Lisätiedot

Tapio Jaakkola. Liikaa pelissä? PELUURI auttava puhelin peliongelmassa. Raportti kokeilujaksosta

Tapio Jaakkola. Liikaa pelissä? PELUURI auttava puhelin peliongelmassa. Raportti kokeilujaksosta Tapio Jaakkola Liikaa pelissä? PELUURI auttava puhelin peliongelmassa Raportti kokeilujaksosta 1.9.2004-30.4.2005 PELUURI 13.06.05 2 SISÄLLYS Johdanto 4 1 Peluuri hankkeen toteutus 5 1.1 Tavoite 5 1.2

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Rahapeliongelman hoito

Rahapeliongelman hoito Rahapeliongelman hoito Kognitiivisella käyttäytymisterapialla 11/27/2015 Rahapeliongelman hoito_kbt_pppp_vaasa_sari Castrén 1 Taustaa THL koordinoi rahapelihaittojen ja ehkäisyn tuki- ja hoitopalvelujen

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

"Pahimmasta on päästy"

Pahimmasta on päästy Sari Pitkänen Kari Huotari "Pahimmasta on päästy" Arviointi Peli poikki -ohjelmasta ongelmapelaajien tukena RAPORTTI 20 2009 Sari Pitkänen, Kari Huotari ja Taitto: Christine Strid ISBN 978-952-245-106-4

Lisätiedot

Gambling problems in Finland

Gambling problems in Finland Gambling problems in Finland The Finnish gambling survey 2007 Tuukka Tammi Senior Reseacher, STAKES tuukka.tammi@stakes.fi Gambling behaviourin Finland 2007 Themes: participation in gambling, expenditure

Lisätiedot

Rapeli-yhteisön loppuraportti

Rapeli-yhteisön loppuraportti Jukka Ahonen Rapeli-yhteisön loppuraportti A-klinikkasäätiön monistesarja nro 60 A-klinikkasäätiö 2008 ISSN 1237-7015 (moniste) ISSN 1459-5818 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-5587-45-6 (moniste) ISBN 978-952-5587-46-3

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

LIIKAA P LISSÄ. Tietoa rahapeleistä ja peliongelmasta PELIHAITAT TUKIAINEISTO

LIIKAA P LISSÄ. Tietoa rahapeleistä ja peliongelmasta PELIHAITAT TUKIAINEISTO LIIKAA P LISSÄ Tietoa rahapeleistä ja peliongelmasta PELIHAITAT TUKIAINEISTO Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 3. tarkistettu painos, 2015 Teksti: Mari Pajula 3. painoksen tarkastaneet:

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

PELIKUNTOUTUSKURSSI ONGELMAPELAAJAN

PELIKUNTOUTUSKURSSI ONGELMAPELAAJAN PELIKUNTOUTUSKURSSI ONGELMAPELAAJAN TUKENA Sanna Seppä Pro gradu -tutkielma Sosiaalityö Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Kevät 2013 TIIVISTELMÄ PELIKUNTOUTUSKURSSI ONGELMAPELAAJAN

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

PELIONGELMAISTEN HOITO SUOMESSA työntekijöiden haastattelu

PELIONGELMAISTEN HOITO SUOMESSA työntekijöiden haastattelu PELIONGELMAISTEN HOITO SUOMESSA työntekijöiden haastattelu Minna Pitkänen Pro gradu tutkielma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos Hoitotiede Syyskuu 2010 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen ja pelihaitat

Lasten ja nuorten pelaaminen ja pelihaitat Lasten ja nuorten pelaaminen ja pelihaitat 14.9.2011/Lahti 1 Elämä On Parasta Huumetta ry - EOPH EOPH tekee terveyttä edistävää ehkäisevää päihdetyötä lapsen ja nuoren edun näkökulmasta. Toimimme kouluissa,

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

OLETKO SINÄ PELIRIIPPUVAINEN? JULISTESARJA

OLETKO SINÄ PELIRIIPPUVAINEN? JULISTESARJA OLETKO SINÄ PELIRIIPPUVAINEN? JULISTESARJA - peliriippuvuusaihe tunnetuksi Johansson Sanna Lahtela Satu Töhönen Tuula 2009 Porvoo LAUREA -AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Porvoo OLETKO SINÄ PELIRIIPPUVAINEN?

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot