Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma?"

Transkriptio

1 Katsaus Tapio Jaakkola Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma? Peliriippuvuuden tunnistaminen on vaikeaa, koska pelaajat pyrkivät useimmiten salaamaan ongelmansa. Riippuvuuden seuraukset voivat olla äärimmäisen vakavia. Ne ilmenevät psyykkisinä, fyysisinä, sosiaalisina ja taloudellisina ongelmina, jotka kaikki vaativat huomiota hoidossa. Peliriippuvuuden liittyminen toisiin samanaikaisiin ongelmiin, kuten masennukseen tai päihdeongelmaan, asettaa mielenterveys- ja päihdehuollolle haasteita tunnistaa ja auttaa kokonaisvaltaisesti asiakasta. Riskiryhmiä tulisi pyrkiä seulomaan laajasti peliongelman osalta. Tällaisia ryhmiä ovat mm. pojat, joilla esiintyy riskikäyttäytymistä, päihdeongelmaiset ja mielenterveyden ongelmia potevat. Suomalaiset pelaavat paljon. Meillä on arviolta ihmistä, joilla on jonkinasteinen rahapeliongelma. Pelaamisen valvonnan puutteet, tarjonnan laajuus, auttamisen ammattilaisten tiedonpuute ja hoidon niukat resurssit lisäävät ongelman kasvun riskiä. T ämän katsauksen aiheena ovat rahapelien pelaamisesta aiheutuvat ongelmat ja riippuvuus. Rahapeleillä tarkoitetaan tässä kaikkea sellaista pelaamista, jossa voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen. Tietokoneilla ilman rahaa pelattaviin erilaisiin peleihin kohdistuva riippuvuus on rajattu kirjoituksen ulkopuolelle. Rajat niiden ja rahapelien välillä ovat jossain määrin hämärtyneet (ks. esimerkiksi Jos rahapelit joskus olivat syntiä, nykyään ne ovat viihdeteollisuutta ja sen suurin haara. Suomen kolmen yksinoikeudella toimivan rahapeliyhteisön tuotto, siis pelaajien tappiot, oli vuonna 2006 yhteensä 1370 miljoonaa euroa. Rahapelit ovat jo erottamaton osa arkipäivän viihdetarjontaa. Tekniikan kehitys on tuonut pelit yhä helpommin saataville ja houkuttelevammiksi. Voimme pelata 24 tuntia vuorokaudessa kotisohvalla. Rahapeliongelma on meillä kuitenkin vielä paljolti näkymätön, vaikka se vaikuttaa välittömästi satojentuhansien suomalaisten peliongelmaisten ja heidän läheistensä elämään. On ar vioitu, että peliriippuvuudesta kärsivä vaikuttaa suoraan kahdeksasta kymmeneen lähellä olevaan henkilöön (Petry 2005). Ongelmapelaajaa ei tunnista ulkoisesta olemuksesta. Pelaaminen myös salataan niin läheisiltä kuin esimerkiksi terveydenhuollossa hoitavalta lääkäriltä. Häpeä, ahdistus, syyllisyys ja masennus ovat tyypillisiä pelaajan tuntemuksia. Ääritapauksissa syntyy itsetuhoajatuksia, ja ne voivat johtaa aina itsemurhaan asti. Taloudelliset vaikeudet ovat usein peliongelman selvin näkyvä merkki. Peliongelma, peliriippuvuus ja pelihimo Käsitteet peliongelma, liikapelaaminen, pelihimo, peliriippuvuus ja patologinen pelaaminen ovat vielä jossain määrin jäsentymättömiä. Pelihimon tai patologisen pelaamisen sijasta käytän tässä termiä peliriippuvuus ja rahapeliongelmasta tai liikapelaamisesta nimitystä peliongelma. Ongelmapelaamiselle ei löydy yhtä yhteisesti hyväksyttyä määritelmää. Yleensä peliongelmaa pidetään peliriippuvuutta lievempänä tilana. Ongelmapelaamisella tarkoitan tässä kat Duodecim 2008;124: T. Jaakkola

2 Peluuri on vuodesta 2004 alkaen toiminut valtakunnallinen auttava puhelin ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen. Sen tehtävä on tarjota näille henkilöille sekä ammattilaisille tietoa ja tukea peliongelmassa ja sen hoidossa, ohjata asiakkaita avun piiriin sekä ehkäistä peliongelmien syntyä. Auttava puhelin päivystää arkisin klo Sinne voi soittaa maksutta ja nimettömänä. Asiakas voi halutessaan esittää kysymyksensä myös Internetin kautta Peluurin eneuvonnassa. Peluurilla on oma keskustelufoorumi Valtti. Peli poikki ohjelma on uusi Internet-pohjainen oma-apuopas ja kahdeksan viikon mittainen hoito ongelmapelaajille. Asiakkaan voi ohjata soittamaan Peluuriin tai nettisivuille, kun tarvitaan lisätietoa tai ohjausta peliongelmassa. sauksessa rahapelien liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti muihin elämän alueisiin, kuten psyykkiseen tai fyysiseen terveyteen, suoriutumiseen koulussa tai työelämässä, talouteen tai ihmissuhteisiin. Ei ole tarkasti määritettävissä, missä kohdin peliongelma muuttuu peliriippuvuudeksi. Pelaamisen useus tai käytetty rahamäärä ei suoraan määritä ongelmaa. Ne on suhteutettava yksilön tilanteeseen, eikä niille ole määritetty riskirajoja. Peliongelma on toiminnallinen riippuvuus. Koukkuun jäädään tekemiseen eli pelaamiseen ja sen aiheuttamiin tunteisiin. Pelihimo tai peliriippuvuus luokitellaan psykiatriassa käyttäytymis- ja hillitsemishäiriöihin. Peliriippuvuuden diagnoosi on kuvailtu sekä yhdysvaltalaisessa psykiatrissa luokituksessa DSM-IV:ssä että Maailman terveysjärjestön ICD-10-diagnoosijärjestelmässä (taulukko 1). Verkossa pelattavat rahapelit, erityisesti nettipokeri, näyttävät tuottavan ongelmia myös silloin, kun niistä ei aiheudu taloudellisia vaikeuksia. Peliongelmaisten auttava puhelin Peluuri (ks. tekstilaatikko) on saanut lukuisia soittoja henkilöiltä, joille pelaamiseen käytetty aika on aiheuttanut ongelmia, jotka ovat alkaneet kumuloitua tuottaen vaikeuksia niin ihmissuhteissa kuin esimerkiksi opiskelussa tai suoriutumisessa työtehtävistä. Pelaajat voidaan jakaa neljään tasoon: tason 0 henkilö ei ole koskaan pelannut rahapelejä, tasoon 1 kuuluvat sosiaaliset tai viihdepelaajat, tasoon 2 liikaa pelaavat, riskiryhmään kuuluvat Taulukko 1. Pelihimon diagnostiikka tautiluokitus ICD-10:n mukaan (Stakes 1999). Tähän sisältyy Tähän ei sisälly Määritelmä Taudinkuva Patologinen pelaaminen Uhkapeli ja vedonlyönti ilman riippuvuutta Tämä häiriö käsittää usein toistuvia henkilön elämää hallitsevia uhkapelijaksoja. Ne vahingoittavat hänen sosiaalisia, ammatillisia, aineellisia ja perheeseen liittyviä arvojaan ja sitoumuksiaan. Olennainen piirre on toistuva pelaaminen, joka jatkuu ja lisääntyy, vaikka seurauksena on sellaisia vastoinkäymisiä kuin köyhtyminen, perhesuhteiden huononeminen ja henkilökohtaisen elämän hajaannus. Diagnostiset kriteerit A. pelaamisjaksoja on vähintään kaksi vuodessa. B. pelaaminen jatkuu, vaikka seurauksena olisi henkilökohtaista ahdinkoa tai se vaikuttaisi jokapäiväisen elämän toimintoihin. Näistä jaksoista ei kerry voittoa. C. Voimakasta pelaamisen tarvetta on vaikea hillitä niin, että potilas itse pystyisi lopettamaan pelaamisen. D. Pelaamiseen ja pelaamisympäristöön liittyvät mielikuvat hallitsevat ajattelua ja mielikuvia. Diagnoosi Patologinen pelaaminen tulisi erottaa: (a) maanikkojen runsaasta pelaamisesta (b) epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän henkilön käytökseen liittyvästä pelaamisesta. Tällöin sosiaalinen käyttäytyminen on laaja-alaisesti häiriintynyt, mikä ilmenee aggressiivisuutena tai muuna kyvyttömyytenä ottaa huomioon muiden ihmisten tunteita ja hyvinvointia. (c) pelaamisesta ja vedonlyönnistä, johon ei liity psyykkistä häiriötä. Toistuva pelaaminen jännityksen tai rahan takia. Tähän ryhmään kuuluvat ihmiset todennäköisesti hillitsevät taipumustaan, jos menettävät paljon rahaa tai tulee muita vastoinkäymisiä. Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma? 505

3 Taulukko 2. Peliongelmaisten seulontaan käytetyn South Oaks Gambling Screenin (SOGS) asteikko. Mittari sisältää 22 kysymystä, ja 20:stä saa pisteitä. Pistemäärä Peliongelman taso 0 2 ei rahapeliongelmaa 3 4 ongelmia pelaamisen hallinnassa 5 todennäköinen peliriippuvuus Nuorisoversio SOGS-RA 0 2 ei rahapeliongelmaa 2 3 riskihenkilö 4 ongelmia pelaamisen hallinnassa 5 todennäköinen peliriippuvuus ja ongelmapelaajat tai holtittomat pelaajat ja tasoa 3 luonnehtii peliriippuvuus tai pakonomainen tai patologinen pelaaminen. Tällöin yleensä taso 2 vastaa SOGS-asteikolla (South Oaks Gambling Screen, taulukko 2) 3 4 pistettä ja taso 3 vähintään viittä pistettä (Petry 2005). Peliriippuvuus ei välttämättä ole kroonista Ongelmapelaajan pelihistoriaan kuuluu usein eri vaiheita, joissa siirrytään tasolta (kuva) toiselle, eikä muutos välttämättä ole suoraviivaista. Monet tutkijat katsovat pelihimon olevan pikemmin dynaaminen tila kuin krooninen sairaus. Pelaajalla saattaa olla pitkiäkin pelaamattomuuden jaksoja, joita voi sitten seurata retkahdus. Retkahduksia näyttäisi tapahtuvan suurin piirtein samoin kuin päihteiden käyttäjillä (Volberg 2001). Peliongelmassa kuten päihdeongelmassakin omaehtoisen parantumisen osuus on huomattava. On arvioitu, että kolmasosasta noin puoleen toipuu ilman ammatillista apua (Petry 2005). Peliongelman synnyn riskitekijöitä Peliongelman synty on monimutkainen prosessi, jossa voidaan tunnistaa eri vaiheita. Ongelman kehittyminen vaihtelee eri henkilöillä niin ajallisesti kuin vaikutuksiltaan. Siihen vaikuttavat yksilön psykologiset ja biologiset tekijät sekä sosiaaliset ja ympäristötekijät, kuten pelipalvelujen järjestäminen (taulukko 3). Välittömiä riskitekijöitä ovat toiminnalliset ja kognitiiviset tekijät, jotka aiheuttavat suoraan peliongelman syntyä. Hoidon ja ehkäisyn kautta tulisi voida vaikuttaa näihin. Välilliset tekijät lisäävät todennäköisyyttä suorien riskien toteutumiseen ja saattavat siten osaltaan selittää pelaajan siirtymistä peliongelman kannalta alhaisemmalta riskitasolta korkeammalle. Niistä voidaan vaikuttaa lähinnä pelipalvelujen järjestämiseen. Pelien saatavuus, sijoittelu ja rakenne vaikuttavat peliongelmaan. Mitä helpommin ja lähempänä pelit ovat saatavissa sekä mitä nopeampia ja välittömämmin palkitsevia ne ovat, sitä helpommin niihin syntyy riippuvuus. Pelaamisen aloittaminen varhaisella iällä on tutkimusten mukaan olennainen riskitekijä peliongelman kehittymisessä, joten nuorten pelaamisen valvontaan olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Sosiaali- ja terveysministeriön v tehdyn tutkimuksen (Ilkas ja Aho 2006b) mukaan vain 7 %:lta alaikäisen oloisista nuorista kysyttiin pelipaikoissa ikää ja kolmelta prosentilta kiellettiin pelaaminen. Ikärajoja tulisi myös nostaa nykyisistä. Rahapelien ikärajoista on arpajaislaissa säädetty vain kasinon (18 v), kasinopelien (18 v) ja rahapeliautomaattien osalta Ongelmapelaajat Enemmistö ihmisistä Vähemmistö Pieni ryhmä Ajanviete Harrastus Sosiaalinen aktiviteetti Miellyttävä ympäristö Kuva. Pelaamisen tasot (Australia s Gambling Industries 1999). Tappioiden tasaaminen Syyllisyys Väittelyt Pelaamisen piilottelu Masennus Suuret menot Masennus Itsetuhoisia ajatuksia Avioero Velat Rikokset 506 T. Jaakkola

4 Taulukko 3. Esimerkkejä peliongelman synnyn riskitekijöistä (The Ontario Problem Gambling Research Centre 2007). Välittömiä riskitekijöitä Toiminnallisia jatkuva pelaaminen pelaamisen aloittaminen varhaisessa iässä Kognitiivisia tietämättömyys pelien rakenteesta virheelliset uskomukset pelien todennäköisyyksistä väärät kuvitelmat sattumasta uskomus onnesta väärät kuvitelmat omasta taidosta tai pelin hallinnasta Välillisiä riskitekijöitä Sosiaalisia lapsuudessa omaksutut pelaamiseen liittyvät asenteet perhehistoriaan liittyvät päihde- ja riippuvuusongelmat traumaattiset kokemukset Emotionaalisia heikko itsetunto Biologisia vajavainen impulssikontrolli Ympäristötekijöitä pelipalvelujen järjestäminen (15 v, nuorempikin saa pelata samaan perheeseen kuuluvan täysikäisen seurassa). Veikkaus Oy ja Fintoto Oy ovat asettaneet omalla päätöksellään 15 vuoden alaikärajan asiamiesmyyntiin ja 18 vuoden rajan sähköiseen pelaamiseen. Vastuu ikärajoista on pitkälti pelejä tarjoavilla yhtiöillä ja lainsäätäjällä. Valtiovallalta on voitava vaatia ja tullaan varmasti vaatimaan suurempaa vastuuta ja panostusta peliongelman ehkäisyssä ja hoidossa. Pelaamisen tavat ja motiivit vaihtelevat Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma? Suomalaiset pelaavat enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin: 73 % suomalaisista on pelannut jotain rahapeliä viimeisen vuoden aikana ja 11 % useammin kuin kerran viikossa. Rahapelien harrastaminen on keskittynyttä kuten alkoholin kulutuskin. Eniten pelaavien 5 %:n osuus kaikesta pelaamisesta on puolet. Peliongelmaiset puolestaan maksavat 32,5 % suomalaisten rahapelien tuotosta. Peliongelman esiintyvyys (taulukko 4) lienee meillä lähes samansuuruinen kuin muissakin maissa. Todennäköisesti peliriippuvuudesta kärsiviä on Suomessa noin ja sellaisia vaikeasti riippuvaisia (SOGS >10), jotka välttämättä tarvitsisivat hoitoa, noin neljä tuhatta (Aho ja Turja 2007, T. Tammi, suullinen tiedonanto). Miehet pelaavat enemmän ja useampia pelejä, ja heillä myös peliongelma on noin kaksi kertaa yleisempi kuin naisilla. Miehet usein aloittavat pelaamisen nuorena ja peliongelma syntyy varhaisessa aikuisiässä. Naiset taasen näyttäisivät aloittavan myöhemmällä iällä, mutta heille ongelma kehittyy miehiä nopeammin (Petry 2005). Ongelmapelaajat harrastavat muita useammin raha-automaatteja tai vedonlyöntiä, eniten raha-automaatteja (Aho ja Turja 2007). Pelaamisen muoto vaikuttaa pelaajan kokemiin ongelmiin ja voi olla myös merkki pelaamisen syistä. Raha-automaattien käyttäjät eivät yleensä odota suurta rahallista hyötyä vaan pelaavat enemmän pelaamisen jatkamiseksi, paetakseen huoliaan tai ongelmiaan. Heille ei myöskään näytä kertyvän yhtä paljon pelivelkaa kuin esimerkiksi vedonlyöntiä tai nettipokeria harrastaville, joista Peluurin tilastojen mukaan noin puolella on pelivelkaa, useimmilla kymmeniätuhansia euroja (Jaakkola 2006a). Suurilla summilla pelaava hakee todennäköisesti jännitystä ja kiihottumista pelistä. Pelaajien motiivit ja pelaamisen tavat vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan. Nuoret miehet hakevat pelaamisesta jännitystä ja rahaa, kun taas naisilla pelaaminen on useammin paonomaista. Naisia näyttäisivät ajavan rahapelien ääreen elämän muutokset tai kriisit, kuten avioero, eläkkeelle jäänti, työttömyys, läheisen kuolema tai yksinäisyys (Grant ja Kim 2004). Esimerkiksi Peluuri-puhelimeen soittaneista naispuolisista ongelmapelaajista yhdeksän kymmenestä harrastaa juuri automaatteja (Jaakkola 2006b). Samanaikaissairaudet tyypillisiä Heidi Villikan päihdetapauslaskennan perusteella tekemän selvityksen mukaan 5,1 %:lla päihdeasiakkaista oli myös peliongelma (Raportti 507

5 päihdetapauslaskennassa tavoitetuista rahapeliongelmaisista. Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisematon selvitys). Peluurin asiakkaista mielenterveysongelmia esiintyy vähintään 17 %:lla asiakkaista ja päihdeongelma 10 %:lla. Mielenterveysongelmat ovat yleisempiä naispelaajilla ja päihdeongelmat miespuolisilla ongelmapelaajilla (Jaakkola 2006b). Masennus on ehkä yleisin psykiatrinen häiriö pelaajilla. Ruotsalainen neurobiologi Stefan Brené (2007) korostaa peliriippuvuuden geneettisiä tekijöitä ja samanaikaisuutta alkoholismin, huumeiden käytön ja erilaisten psykiatristen diagnoosien kanssa. Hänen mukaansa peliriippuvuutta ei tulisi tarkastella erillisenä vaan pikemminkin tilana, joka hyvin usein esiintyy muiden psykiatristen diagnoosien kanssa. Rahapeliongelman kanssa samanaikaisesti esiintyviä ovat tutkimusten mukaan mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö (33 75 %:lla pelaajista), ahdistuneisuushäiriö (9 40 %:lla) ja päihteiden väärinkäyttö (30 50 %:lla) (Argo ja Black 2004). Tunnistaminen tärkeää Kun näkyviä merkkejä ei ole, peliongelman tunnistaminen on vaikeaa. Vihjeitä ongelmasta voivat olla taloudelliset vaikeudet, stressioireet ja uniongelmat. Pelaaja itse pyrkii salaamaan riippuvuuteensa, tai se jää helposti jonkin toisen oireen taakse. Peliongelman seulonta olisi erittäin tarpeellinen riskiryhmissä ja selvitettäessä yleisimmin esiintyviä samanaikaissairauksia yleisessä terveydenhuollossa, mielenterveystyössä sekä esimerkiksi koulu- ja työpaikkaterveydenhuollossa. Seulontaan on käytettävissä välineitä, joista yksinkertaisin on Lie/Bet-kysymyspari: Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän ja enemmän rahaa? Oletko koskaan valehdellut läheisellesi siitä, kuinka paljon pelaat? Nopeakäyttöisyytensä vuoksi se soveltuisi hyvin esimerkiksi yleisten terveystarkastusten tai alkuhaastattelujen yhteyteen. Myöntävä vastaus toiseen tai molempiin kysymyksiin saattaa olla merkki peliongelmasta. Varsinainen diagnoosi ja asiakkaan mahdollinen palvelujen tarve tulisi sitten arvioida käyttäen siihen kehitettyjä Taulukko 4. Peliongelman esiintyvyys Suomessa vuotiailla. (Aho ja Turja 2007) sekä vuotiailla (Ilkas ja Aho 2006a). Peliongelman taso (viimeiset 12 kk) instrumentteja (ks. Gyllstrøm ym. 2005). Kysymysten on osoitettu kykenevän erottelemaan peliongelmaiset muista. Niiden sensitiivisyydeksi on saatu seurantatutkimuksessa 99 %, spesifisyydeksi 91 %, positiivisen tuloksen ennustearvoksi (PPV) 92 % ja negatiivisen tuloksen ennustearvoksi (NPV) 99 %. Toisessa tutkimuksessa sensitiivisyys oli 0,99, spesifisyys 0,85, PPV 0,78 ja NPV 1,00 (Petry 2005). Hoito pelaamattomuus vai haittojen vähentäminen? Osuus väestöstä (%) vuotiaat SOGS 3 4 (ongelmia pelaamisen hallinnassa) 2,1 SOGS >5 (todennäköinen peliriippuvuus) 1, vuotiaat SOGS-RA 2 3 (riskihenkilö) 5 SOGS-RA >4 (ongelmapelaaja tai todennäköinen 2,3 peliriippuvuus) SOGS = South Oaks Gambling Screen SOGS-RA = SOGS:n nuorisoversio Pitäisikö kuntoutuksen aina tähdätä pelaamattomuuteen vai riittäisikö joissain tapauksissa haittojen vähentäminen, elämänlaadun paraneminen ilman täydellistä pidättäytymistä pelaamisesta? Keskustelu ongelmapelaajien hoidon tavoitteista puuttuu meiltä vielä. Pelkästään peliongelmasta kärsivät näyttävät hyötyvän myös lyhyistä, kevyistä interventioista. Sen sijaan moniongelmaiset pelaajat tarvitsevat pitempikestoista kuntoutusta (Huotari 2007). Osa ei sittenkään kykene lopettamaan. Heitä tulisikin tukea niin, että heidän elämänlaatunsa paranee ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja voidaan vähentää (Volberg 2001). Vastauksia siihen, mitä haittojen vähentämisen keinot meillä voisivat olla tai millaiset olisivat hoitosuositukset, ollaan vasta etsimässä. Hoitotutkimusta rahapeliongelmasta on tehty suhteellisen vähän. Suomessa ei ole toistaiseksi tehty yhtään varsinaista hoitotutkimusta. 508 T. Jaakkola

6 Resurssipulaa ja hoitoon hakeutumisen esteitä Suomessa peliongelmaisten hoito on ensisijaisesti päihdehuollon erityispalveluissa, A-klinikoissa annettua yksilöterapiaa. Yleisemmin käytetään kognitiivista tai kognitiivis-behavioraalista terapiaa. Meillä on kokeiltu myös psykodynaamisia menetelmiä samoin kuin musiikkiterapiaa ja yhteisöhoitoa (Erkkilä ja Eerola 2001, Huotari 2007). Käytettävissä ei ole yhtään erityisesti peliongelmaisille suunnattua hoitopalvelua. A-klinikkaverkosto ei kata koko Suomea, joten laajat alueet ovat ilman palveluja peliongelmaisille. Laitoshoitopalveluja on tarjolla kahdessa yksikössä. Tyynelän kuntoutuskeskuksessa hoidetaan vuosittain 50 80:tä pelaajaa ja Kouvolan kuntoutuskeskuksessa noin 15:tä asiakasta. Avo- ja laitoshoidon ohella meillä toimii pelaajien vertaisryhmiä, joista kymmenen on Gamblers Anonymous (GA) ryhmiä ja kahdeksan toimii lähinnä eri hoitoyksikköjen yhteydessä. Varsinainen puute on avohoidon ja vertaistuen resursseista. Kuntien resurssien kuluessa päihdehuoltoon ei ongelmapelaajille jää paljoakaan. Sosiaalija terveydenhuollon lainsäädäntö ei tunne peliongelmaa, eikä kunnilla siten ole pakottavaa tarvetta resursoida ongelmapelaajien hoitoa (Jaakkola 2005, Huotari 2007). Hoidon järjestäminen on ensisijaisesti kuntien vastuulla, mutta peliongelmaa ei ole juuri lainkaan huomioitu kuntien palvelujärjestelmässä. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä tutkimuksessa henkilökunnan tiedon ja koulutuksen tarve nousi esiin tärkeimpänä kehittämiskohteena (Turja 2006). Ongelmapelaajat hakeutuvat varsin harvoin hoitopalvelujen piiriin, arvioiden mukaan osuus on alle 10 % (Petry 2005). Myös meillä Suomessa peliongelmaisten hoitoon hakeutuminen voisi olla tuon laajuista. Hoitoon Suomessa peliongelmasta on toistaiseksi julkaistu vain vähän tutkimuksia. Muutamia rahasta pelaamisen yleisyyttä selvittäviä tutkimuksia on tehty 1980-luvun lopulta lähtien. Ensimmäinen laajempi tutkimus, jossa selvitettiin suomalaisten rahasta pelaamisen ja peliongelman yleisyyttä, on sosiaali- ja terveysministeriön Taloustutkiy d i n a s i a t hakeutumisen esteinä ovat esille nousseet myös hoitojen korvaaminen ja hoitoyksiköiden eli A- klinikoiden leimautuneisuus pelaajien silmissä päihdeongelmaisten kuntoutusyksiköiksi. Yksityisten palvelujen käyttämisen esteenä on, että peliongelmaiset eivät ole saaneet Kansaneläkelaitokselta korvauksia hoidoista kuin harvoissa tapauksissa (Jaakkola 2005). Hoidon tarpeen arvioinnissa tulisi aina ottaa huomioon henkilön kokonaistilanne ja tehdä arvio peliongelman asteesta. Tähän on käytettävissä välineitä (Gyllstrøm ym. 2005). Peruspalveluiden antama tuki voi riittää, jos ongelma ei vielä ole peliriippuvuuden asteella. Erityispalveluja tulisi hyödyntää, kun peruspalveluiden antama tuki ei riitä tai pelaamisesta aiheutuvat haitat ovat vakavia ja on kyse peliriippuvuudesta. Tilanne on nähtävä kokonaisvaltaisesti ja kuntoutuksessa otettava kantaa myös taloudellisin vaikeuksiin, joita liittyy peliongelmiin lähes aina. Näihin voi hakea asiantuntija-apua esimerkiksi kunnallisesta velkaneuvonnasta. Peliongelman tutkimus vähäistä Ongelmapelaamisen tunnistaminen on vaikeaa, koska pelaajat pyrkivät salaamaan peliongelmansa. Samanaikaissairauksien yleisyyden vuoksi seulontaa tulisi tehdä aktiivisesti ainakin mielenterveys- ja päihdehuollossa. Seulontaan on käytettävissä nopeita ja luotettavia välineitä. Päihde- ja mielenterveysongelmaiset sekä nuoret, joilla esiintyy muutakin riskikäyttäytymistä, ovat erityisiä riskiryhmiä peliongelman kannalta. Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma? 509

7 mus Oy:ltä tilaama tutkimus vuodelta Se toistettiin keväällä Vuonna 2006 tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön toimesta nuorten rahapeliä ja sen valvontaa koskeva tutkimus sekä kuntien käytäntöjä ja tiedon tasoa peliongelmaisten hoidossa selvittävä tutkimus. Ensimmäinen peliongelmaa käsittelevä kvalitatiivinen tutkimus on Murron ja Niemelän tutkimus vuodelta Se nosti ongelmapelaajien hoidon tarpeen ensi kertaa esille. Tutkimuksen suositusten pohjalta järjestettiin ongelmapelaajien hoito päihdehuollon erityispalveluihin. Lisäksi tehty on pari selvitysluonteista tutkimusta koululaisten pelaamisesta ja ongelmapelaajista palvelujärjestelmässä sekä eräitä kuntoutuskokeilujen arviointiraportteja. Lääketieteellistä tutkimusta peliongelmasta ei Suomessa ole tehty. Lopuksi Rahapelien saatavuus ja määrä kasvavat edelleen teknisen kehityksen myötä. Niinpä uhka peliongelman kasvusta on todellinen, ja sen ehkäisyyn on panostettava. Riskiryhmien määrittäminen ja auttaminen on osa tätä. Koska rahapeliongelman tunnistaminen on vaikeaa pelaajien salatessa ja hävetessä ongelmaansa, olisi ongelman seulonta hyvä saada rutiiniksi ainakin mielenterveys- ja päihdehuollossa. Meiltä puuttuu pelaajille kohdistettuja erityispalveluita. Päihdehuollon erityispalvelut ovat ylikuormitettuja, ja osa pelaajista karsastaa niitä. Hoidon saatavuutta tulisi lisätä niin alueellisesti kuin määrällisesti. Tässä voisi hyödyntää myös Internetiä ja puhelinta. Peliongelman tutkimus on edelleen vähäistä, vaikka viranomaiset ovat viimeisten kahden vuoden aikana alkaneet panostaa siihen enemmän. Stakesin mukaantulo peliongelman tutkimukseen ja kehittämistoimintaan tullee tehostamaan toimintaa. Voidaksemme esimerkiksi kehittää peliongelmaisten kuntoutukseen hoitosuosituksia tarvitsemme lisää suomalaista peliongelman tutkimusta. Samalla myös tulisi panostaa peliongelmien ehkäisyyn ja pyrkiä aktiivisesti poistamaan hoitoon hakeutumisen esteitä. Moottoriksi kaikelle tälle tarvittaisiin laajaa julkista keskustelua rahapeliongelmasta. Kirjallisuutta Aho P, Turja T. Suomalaisten rahapelaaminen Sosiaali- ja terveysministeriö Argo TR, Black DW. Clinical characteristics. Kirjassa: Grant JE, Potenza MN, toim. Pathological gambling. A Clinical guide to treatment. American Psychiatric Publishing Inc. 2004, s Australia s Gambling Industries. Productivity commission inquiry report,12/ Brené S. Underliggande biologiska orsaker till spelberoende en kunskapsöversikt. Statens folkhälsoinstitut. r 2007:02. Erkkilä J, Eerola T. Hallitsetko sinä pelejä vai pelit sinua. Tutkimus ongelmapelaajien monimenetelmäisestä kuntoutusprojektista. Kopijyvä: Jyväskylä Grant JE, Kim SW. Gender differences. Kirjassa: Grant JE, Potenza MN, toim. Pathological gambling. A clinical guide to treatment. American Psychiatric Publishing Inc. 2004, s Gyllstrøm F, Hansen M, Skaug TH, Wenzel HG. Peliriippuvuus. Valikoima kartoitusinstrumentteja kliiniseen ja tutkimuskäyttöön. Ilves-Paino: Hämeenlinna Huotari K. Pelaaminen hallintaan kuntoutus- ja koulutusohjelman ulkoinen arviointi. Dark Oy Hansa Direct: Helsinki Ilkas H, Aho P. Nuorten rahapelaaminen vuotiaiden nuorten rahapelaaminen ja peliongelmat puhelinhaastattelu. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006(a). Ilkas H, Aho P. Nuorten rahapelaaminen. Ikärajan valvonta koeostot ja havainnointi. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006(b). Jaakkola T. Peluuri auttava puhelin peliongelmissa. Vuosiraportti Jaakkola T. Peluuri auttava puhelin peliongelmissa. Puolivuotisraportti 2006(a). Jaakkola T. Peluuri auttava puhelin peliongelmissa. Vuosiraportti 2006(b). Murto L, Niemelä J. Kun on pakko pelata. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 11. Helsinki The Ontario Problem Gambling Research Centre. Framework. www. gamblingresearch.org/contentdetail.sz?cid=2007 Petry NM. Pathological gambling. Etiology, comorbidity, and treatment. United Book Press Stakes. Tautiluokitus ICD Luokitusversion tunniste: Turja T. Kuntien käytännöt ja tiedon taso rahapeliongelmaisten hoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriö Volberg AR. When the chips are down. Problem gambling in America. Century Foundation Report TAPIO JAAKKOLA, projektipäällikkö Peluuri-palvelu Siltasaarenkatu Helsinki 510

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peluurin sidosryhmäseminaari 1.3.2006 Tapio Jaakkola projektipäällikkö Peluuri Liikaa pelissä? Soita Peluuri 0800 100 101 - www.peluuri.fi Motto: Some dance to

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen Rahapelihaittojen ehkäisy Esityksen sisältö Yleistä rahapelaamisesta Rahapelihaittojen ehkäisy yhteisössä Rahapeliongelmien ehkäisy yksilötyössä Rahapelaamisesta yleisesti Rahapeleillä tarkoitetaan kaikkea

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen

Lisätiedot

Työikäisten pelaaminen

Työikäisten pelaaminen Työikäisten pelaaminen O-Pete 16.5.2012 Lahti Mari Pajula kehittämispäällikkö, Peluuri Peluuri ensikäden palveluna Peluuri tarjoaa valtakunnallisia, anonyymejä ja ilmaisia matalan kynnyksen neuvonta-,

Lisätiedot

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka PELISEMINAARI 16.9.2013 Lahti 16.9.2013 Peliklinikka 16.9.2013/TJ 1 Peliklinikan palvelut tarjoavat Avokuntoutusta

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Tapio Jaakkola. Peluuri Puolivuotisraportti 2008

Tapio Jaakkola. Peluuri Puolivuotisraportti 2008 Tapio Jaakkola Peluuri Puolivuotisraportti 2008 2 Johdanto...3 Yhteenveto...3 Peluurin toiminta...4 Toiminnan tavoite...4 Auttava puhelin...4 Palvelun tuottaminen ja hallinto...4 Kotisivut...4 Peluurin

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisy Rundi, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Antti Murto, THL

Rahapelihaittojen ehkäisy Rundi, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Antti Murto, THL Rahapelihaittojen ehkäisy Rundi, Rovaniemi 12.3.2013 Esityksen kulku Suomen rahapelijärjestelmä ja tulokulmia rahapelikysymykseen Paljonko suomalaiset pelaavat rahapelejä Mitä pelejä pelataan ja missä

Lisätiedot

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA!

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja

Lisätiedot

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina?

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Kommenttipuheenvuoro alustukseen: Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Vantaa 4.11.2015 Suunnittelija Minna Kesänen Koske/THL Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu käytännönläheinen toimintamalli paikallisten alkoholi-,

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Kuopio Inkeri Parkkari Johtava asiantuntija, psykologi Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Nuoret pelissä pelihaitat ja niiden ehkäisy Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 1.12.1012

Nuoret pelissä pelihaitat ja niiden ehkäisy Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 1.12.1012 Nuoret pelissä pelihaitat ja niiden ehkäisy Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 1.12.1012 1 Elämä On Parasta Huumetta ry - EOPH EOPH tekee terveyttä edistävää ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Neuvonnan ja itseapuvälineiden kokonaisuus Monipuolista tarpeiden huomioimista pelihaittatyösä

Neuvonnan ja itseapuvälineiden kokonaisuus Monipuolista tarpeiden huomioimista pelihaittatyösä Neuvonnan ja itseapuvälineiden kokonaisuus Monipuolista tarpeiden huomioimista pelihaittatyösä Mari Pajula, kehittämispäällikkö, Peluuri/ Sininauhaliitto (Pelihaitat) Takuu-Säätiön Talous- ja velka-asioiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin 1 TAUSTATIEDOTE Julkaisuvapaa 10.10.2006, klo 11.00 10.10.2006 Ei hullumpi-barometri 2006: Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin Kuntoutujien mielestä mielenterveyspalvelut vähintään

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Shadia Rask, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 12.10.2016 Shadia Rask

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Heidi Sillanpää RAUMALAISTEN 8. JA 9. LUOKKALAISTEN KOULULAISTEN PELIKÄYTTÄYTYMINEN ELEKTRONISET PELIT JA RAHAPELIT

Heidi Sillanpää RAUMALAISTEN 8. JA 9. LUOKKALAISTEN KOULULAISTEN PELIKÄYTTÄYTYMINEN ELEKTRONISET PELIT JA RAHAPELIT Heidi Sillanpää RAUMALAISTEN 8. JA 9. LUOKKALAISTEN KOULULAISTEN PELIKÄYTTÄYTYMINEN ELEKTRONISET PELIT JA RAHAPELIT Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2009 RAUMALAISTEN 8. JA 9.

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Koordinaattori Jenni Kämppi, matalan kynnyksen tieto- ja tukipiste Tiltti, Sininauhaliiton Pelihaitat työala

Koordinaattori Jenni Kämppi, matalan kynnyksen tieto- ja tukipiste Tiltti, Sininauhaliiton Pelihaitat työala NAISTEN RAHAPELAAMISEN KIPUKOHTIA Koordinaattori Jenni Kämppi, matalan kynnyksen tieto- ja tukipiste Tiltti, Sininauhaliiton Pelihaitat työala jenni.kamppi@sininauha.fi 050-5442897 Esityksen taustamateriaali

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 21.1.2014 ja 23.1.2014 Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Rahapeliongelma aikamme sosiaalipoliittisena haasteena

Rahapeliongelma aikamme sosiaalipoliittisena haasteena Rahapeliongelma aikamme sosiaalipoliittisena haasteena Janne Nikkinen, TT, Systemaattisen teologian laitos, Helsingin yliopisto janne.nikkinen@helsinki.fi Janus vol. 16 (1) 2008, 64-71 Nimimerkki Kolmekymmentä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006 : valvonnan havainnointi. Koodikirja

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006 : valvonnan havainnointi. Koodikirja FSD2253 Nuorten rahapelaaminen 2006 : valvonnan havainnointi Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Nuorten rahapelaaminen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Suomen kattavin verkkopalvelu mielenterveysasioihin liittyen

Suomen kattavin verkkopalvelu mielenterveysasioihin liittyen Suomen kattavin verkkopalvelu mielenterveysasioihin liittyen TAUSTAA Osa HUS:n www.terveyskylä.fi verkkopalvelukokonaisuutta IT psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen yksikkö (HUS) Jokaisessa sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto: HE 132/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arpajaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Asiantuntijalausunto: HE 132/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arpajaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 1 (5) Hallintovaliokunta Eduskunta Viite: Hallintovaliokunnan asiantuntijakutsu 26.10.2016 Asiantuntijalausunto: HE 132/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arpajaislain ja eräiden siihen liittyvien

Lisätiedot

LIIKAA P LISSÄ. Tietoa rahapeleistä ja peliongelmasta PELIHAITAT TUKIAINEISTO

LIIKAA P LISSÄ. Tietoa rahapeleistä ja peliongelmasta PELIHAITAT TUKIAINEISTO LIIKAA P LISSÄ Tietoa rahapeleistä ja peliongelmasta PELIHAITAT TUKIAINEISTO Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 3. tarkistettu painos, 2015 Teksti: Mari Pajula 3. painoksen tarkastaneet:

Lisätiedot

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10. Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot