Toimitusjohtajan tervehdys Tarkoitus ja historia Apurahansaaja 2018, Riitta Lahesmaa Apurahansaaja 2018, Anu Wartiovaara...

Transkriptio

1 Sigrid Juséliuksen Säätiö Toimintakertomus

2 2

3 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan tervehdys... 4 Tarkoitus ja historia... 6 Apurahansaaja 2018, Riitta Lahesmaa Apurahansaaja 2018, Anu Wartiovaara Apurahansaaja 2018, Mikael Knip Hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson Henkilökunta Myönnetyt apurahat Tilinpäätös

4 JUSSI LAITINEN "Hyvin hoidettu säätiö, joka mahdollistaa huippututkimuksen Suomessa Sigrid Juséliuksen Säätiön hallitus nimitti toimitusjohtajaksi Jussi Laitisen alkaen. Näin hän tiivistää ensimmäiseen toimintavuotensa: -Säätiössämme työskennellään joukkueena. Säätiön taustalla on tiimi ammattilaisia, jotka yhdessä hallinnoivat säätiön sijoitusomaisuutta tavoitteenaan rahoittaa lääketieteellistä tutkimusta pitkälle tulevaisuuteen, kertoo Laitinen. Sigrid Juséliuksen Säätiö on Suomen suurin lääketieteellisen tutki muksen yksityinen tukija. - Olemme ylpeitä hyvin hallinnoidusta säätiöstämme, joka osaltaan mahdollistaa huippututkimuksen Suomessa. Myönnetyt apurahat tuovat pitkällä tähtäimellä lisäarvoa yhteiskunnalle sekä terveyttä ja hyvinvointia Suomelle ja suomalaisille. Säätiön historia ulottuu vuoteen Yli 90 vuoden ajan on F.A. Juséliuksen testamentti tuottanut runsaasti. - Kaikki perustuu hyvään yhteisymmärrykseen raha-asiainvaliokunnassa, jossa määrittelemme Olemme pieni ja hyvin hoidettu säätiö yhteisesti halutun riskitason. Valiokunta myös vuosittain tarkastelee sijoitus strategiamme, jotta käytännössä kehitämme säätiön sijoitussalkkua parhaiten palvelemaan säätiön tavoitteita, kertoo Laitinen. Raha-asiain valiokunnan lisäksi säätiössä toimii myös lääketieteen asiantuntijalautakunta sekä hallitus. Helsingin toimistossa työskentelee viisi työntekijää. - Olemme pieni ja hyvin hoidettu säätiö. Pääsin aloittamaan erittäin hyvin hoidetussa toimistossa, ja aiomme jatkaa samaan tapaan. Arvostan suuresti sitä, että asiantuntijamme ja henkilöstömme ovat todella kiinnostuneita asioista, joita ajamme. Laitinen haluaa kehittää säätiötä siten, että siitä tulee varteenotettava vaihtoehto, kun ihmiset haluavat tehdä testamentin hyvään tarkoitukseen. - Saamme tällä hetkellä yksittäisiä lahjoituksia yksityishenkilöiltä, jotka ovat halunneet testamentata omaisuutensa Sigrid Juséliuksen Säätiölle. Lahjoitukset ovat merkityksellisiä tutkimustyön kannalta sekä pitkällä tähtäimellä aikaansaavat paljon hyvää ihmiskunnalle. 4

5 Vuonna 2018 Sigrid Juséliuksen Säätiö myönsi 17 miljoonaa euroa apurahoja 75 % Suurin osa apurahoista myönnettiin tutkimukseen, joka käsittelee solu-ja molekyylibiologiaa, bio kemiaa ja fysiologiaa Sääntöjen mukaan vähintään kolme neljäsosaa apurahoista myönnetään kotimaisille tutkijoille. Runsaasta 600 hakijasta n. 40% sai apurahan 5

6 TARKOITUS JA HISTORIA Sigrid Juséliuksen Säätiö 2018 TARKOITUS JA TOIMINTA Säätiön tehtävänä on tukea huipputason kansallista ja kansainvälistä lääketieteellistä tutkimusta. Säätiö on maamme suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen tukija. Vuonna 2018 säätiö jakoi yli 17 miljoonaa euroa lääketieteelliseen tutkimustyöhön. Säätiö kehittää aktiivisesti sijoituksiaan ja kiinteistöomistuksiaan. Sääntöjen mukaan vähintään kolme neljäsosaa apurahoista myönnetään kotimaisille tutkijoille. Säätiö myöntää tukea myös suomalaisten postdoc-tutkijoiden tutkimustyöhön ulkomailla ja ulkomaisille tutkijoille Suomessa tehtävään tutkimukseen. Lisäksi säätiö järjestää kansainvälisen symposiumin joka toinen vuosi. Seuraava symposium järjestetään otsikolla Pancreas in focus: Common pancreatic diseases with heavy burden to patients and health care. PORIN MAUSOLEUMI Porissa sijaitseva Sigrid Juséliuksen mausoleumi on Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelossa. Suomalaisessa taidehistoriassa mausoleumi on tunnettu rakennuksen sisällä olevista Akseli Gallen-Kallelan monumentaalimaalauksista. Säätiön perustaja, vuorineuvos Fritz Arthur Jusélius on haudattu mausoleumiin tyttärensä Sigridin viereen. F. A. JUSELIUS JA SIGRID SÄÄTIÖN TAKANA On vanha ajatus ehkä yhtä vanha kuin ihmiskunta että oma elämämme jatkuu lapsissamme. Se mitä emme itse ehtineet tehdä, sen ehkä lapsemme ehtivät viedä päätökseen ja kehittää eteenpäin kohti kaukaista tavoitetta, jonka moninaiset vaiheet yksinkertaisimmin voitaneen tiivistää yhteen sanaan, kuolemattomuus Fritz Arthur Jusélius Alkukesän aikaan, kun tuomet ja syreenit kukkivat ja koko luonto hymyili väriloistossaan, vuorineuvos Fritz Arthur Jusélius ( ) syntyi Porissa. Häntä kutsuttiin F. A. Juséliukseksi, ja hänestä tuli merkittävä, laajalti tunnettu ja tarmokas liikemies. 13. kesäkuuta oli Fritz Arthurin syntymäpäivä mutta sen lisäksi numero 13 nousee esiin muuallakin F. A:n elämässä. Hänen isänsä oli syntynyt 13. elokuuta, hänen puhelinnumeronsa oli 13 ja hänen tilansa tontin numero oli 13. Luvusta 13 tuli myös hänen onnenlukunsa. F. A. oli tunnettu hyvin hoidetuista hevosistaan, ja hän piti hevosia kauan sen jälkeenkin, kun autosta oli tullut hevosta yleisempi kulkuneuvo. F. A:n vanhemmat pitivät huolta siitä, että lapset saivat mahdollisimman perusteellisen ja hyvän koulutuksen ajatuksena oli, että lapset pystyisivät elättämään itsensä ja luomaan omat uransa. 6

7 7

8 TARKOITUS JA HISTORIA Ajatus on vanha ehkä yhtä vanha kuin ihmiskunta että elämämme jatkuu lapsiemme kautta. F. A: n isä puhui lämpimästi tyttöjen kouluttautumisen puolesta, mitä pidettiin epätavallisena 1800-luvulla. Myös hänen äitinsä innostui naisten vapautusliikkeestä 1870-luvulla. F. A. oli hiljainen, mutta aikaansaapa mies. Hän edusti Porin kaupunkia monilla valtiopäivillä, mutta hän ei mielellään halunnut esiintyä. Hän työskenteli mieluummin valiokunnissa. F. A. oli naimisissa kolmesti, ja Sigrid syntyi hänen ensimmäisestä avioliitostaan Blenda Theresia Moliisin kanssa. Heidän ensimmäinen lapsensa, tytär Thyra Theresia, kuoli vajaan viiden kuukauden ikäisenä. Sigrid syntyi kolme vuotta myöhemmin, 17. toukokuuta Hän oli jo pienenä sairaalloinen, hauras mutta puhelias lapsi, pienikokoinen ja pikkuvanha tyttö. Sigrid tuotti isälleen paljon iloa. Muuten niin terävä liikemies oli Sigridille lämmin ja huolehtiva isä. Tyttärensä kanssa ollessaan hänestä tuli lämmin ja hellä. Kun Sigrid halusi tavata isänsä, liiketoimet saivat odottaa. Myös Sigrid nautti isänsä kanssa viettämästään ajasta. Sigrid Maria Jusélius oli vain yhdentoista vuoden ja yhden kuukauden ikäinen kuollessaan vaikeaan tuberkuloosi-infektioon vuonna Hän oli isänsä silmäterä ja tälle kaikki kaikessa. Kun Turun tuomiokirkon kellot soivat Sigridin kuoleman jälkeen, Jusélius päätti rakentaa mausoleumin Sigridin muistoksi. Mausoleum rakennettiin myöhemmin Porin uudelle hautausmaalle. Mausoleumin rakennusaikana F.A. sai ajatuksen kunnioittaa vielä lisäksi Sigridin muistoa testamenttaamalla koko omaisuutensa käytettäväksi sellaisen säätiön perustamiseen, jonka tarkoitus olisi edistää lääketieteellistä tutkimusta taistelussa inhimillisten kärsimyksen vähentämiseksi. "Koska elämäni aikana läheisiäni, ehkäpä useammin kuin monia muita, on kohdannut sairaus ja inhimillisesti katsoen, ennenaikainen kuolema, määrään täten testamentilla jälkeenjääneen omaisuuteni niine poikkeuksineen ja ehtoineen, jotka ilmenevät mahdollisista myöhemmistä testamenttiin liitettävistä määräyksistä tahi lisäyksistä, Sigrid Jusélius Stiftelse -nimiselle säätiölle siinä tarkoituksessa, että annettujen määräysten mukaan rahastoiduista varoista jaettaisiin varoja lääketieteelliseen tutkimukseen Näillä sanoilla alkaa testamentti, joka allekirjoitettiin 3. toukokuuta Fritz Arthur Juséliuksen voimakkain luonteenpiirre oli hänen väsymätön energiansa ja rautainen tahtonsa saavuttaa asettamansa tavoitteet. Sigrid Juséliuksen säätiön taustalla oli isän voimakas rakkaus. Surutyö loi perustan instituutiolle, joka tarkoitus oli mahdollistaa se työ yhteiskunnan hyväksi, johon Sigrid ei koskaan saanut mahdollisuutta. Sigridin nimi elää edelleen tutkimusapurahoissa, jotka yhä nykyään tuovat paljon hyvää yhteiskunnalle. MAUSOLEUMI Fritz Arthur päätti heti Sigridin kuoleman jälkeen rakentaa mausoleumin eli hautarakennuksen rakkaan tyttärensä muistoksi ja viimeiseksi lepopaikaksi. Mausoleumi rakennettiin vuosina Poriin. Akseli Gallen-Kallela maalasi tunnetut ihmiselon eri ikäkausia ja katoavaisuutta kuvaavat freskonsa vuosina Seinämateriaali ei kuitenkaan soveltunut tarkoitukseen, ja seinät ja freskot tuhoutuivat vähitellen. 30 vuotta rakennustyön aloittamisen jälkeen mausoleumi valmistui. Akseli Gallen-Kallelan poika Jorma Gallen-Kallela sai tehtäväkseen freskojen restaurointityön, joka valmistui Viimeistelytöiden valmistuttua vihittiin hautarakennus F. A. Juséliuksen syntymän vuosipäivänä, APURAHAT 1920-luvulla F. A. Jusélius yritti saada Kansainliiton kanta maan vastuuta säätiön valvonnasta ja suojelusta, mutta hänen pyrkimyksensä eivät saaneet vastakaikua. F. A. halusi, että säätiön pääoma karttuisi riittävän suureksi, ennen kuin apurahoja voitaisiin myöntää. Hänen viimeinen testamenttinsa on päivätty Vuonna 1949 säätiö myönsi ensimmäisen kerran 12 tutkijalle apurahoina lääketieteelliseen tutkimukseen 2,6 miljoonaa markkaa. Tutkimusapurahojen myöntäminen vakiintui luvulla samalla, kun säätiön varallisuus jatkoi kasvuaan. 8

9 9

10 JUHA KERE & CAJ HAGLUND Tavoitteena nostaa esiin uusi tutkijoiden sukupolvi Vuonna 2018 Sigrid Juséliuksen säätiö myönsi apurahoja 17 miljoonaa euroa. Yli 600 uudesta hakijasta noin 40% sai myönteisen päätöksen. Juha Kere ja Caj Haglund kertovat, mitä on hyväksytyn hakemuksen takana. Caj Haglund Juha Kere Caj Haglund ja Juha Kere työskentelevät molemmat Sigrid Juséliuksen Säätiön lääketieteen asiantuntijalautakunnassa. Lääketieteen asiantuntijalautakunta käsittelee ja arvioi säätiön saamat apurahahakemukset sekä päättää, keitä ehdotetaan apurahan saajiksi. Molemmat ovat ansioituneita ja merkittäviä tutkijoita omilla alueillaan. Kere on Karoliinisen Instituutin molekyyligenetiikan professori ja genetiikan ja molekyylilääketieteen professori King s Collegessa Lontoossa. Hän toimii lääketieteellisen asiantuntijalautakunnan puheenjohtajana. Haglund on Helsingin yliopiston kirurgian professori ja tekee menestyksekästä tutkimusta muun muassa kasvain merkkiaineista. Hän toimii lautakunnan sihteerinä. - Apurahaa hakevalta tutkijalta vaaditaan yleensä dosentin arvoa. Poikkeuksen muodostavat nuoret tutkijat, jotka ovat perustamassa omaa tutkimusryhmää. Arvostamme sitä, että tutkimustyö on jatkuvaa. Tuloksien aikaansaaminen on olennaista, kun puhutaan maailmanluokan tutkimuksesta", Haglund sanoo. - Ansioluettelo on tietysti tärkeä. Kuka tämä henkilö on? Mitä hän on julkaissut aiemmin? Sekä julkaisujen laatu että niiden määrä ovat erittäin tärkeitä. Tutkimus ei ole valmis ennen kuin on esittää tuloksia, sanoo Kere. Hyvässä hakemuksessa on realistiset tavoitteet, joilla osoitetaan tutkimustyön tieteellinen hyöty. - Tutkimuksen käytännön suorittamista koskeva suunnitelma on erittäin tärkeä. Keitä tarvitaan hankkeen toteuttamiseksi? Kaiken A ja O on oikeiden henkilöiden saaminen oikeisiin tehtäviin. Kun sitten vielä onnistutaan kokoamaan järkevä budjetti suhteessa tavoitteeseen, on hyvät mahdollisuudet saada apuraha, kertoo Kere. Suurimmat myönnetyt apurahat, suurapurahat, ovat euroa. Näissä tapauksissa hakemuksen takana on 10

11 suurempi tutkijaryhmä. Vuosien mittaan säätiö on tukenut monia merkittäviä tutkijoita, joilla on apurahojen ansiosta ollut mahdollisuus omistautua kokopäiväiselle tutkimukselle, Lauri Aaltonen ja Anu Wartiovaara muutamia mainitakseni. Meillä on monia loistavia suurapurahan saajia, jotka ovat korkealla kansainvälisen huippututkimuksen rankingeissa. Tuki, jota pystymme antamaan toimii monin tavoin ponnahduslautana suureen maailmaan niille, jotka haluavat kasvaa kansainvälisesti, sanoo Haglund. Haglund mainitsee myös Riitta Lahesmaan, Seppo Ylä-Herttulan, Mikael Knipin ja tunnetun sydäntutkijan Heikki Huikurin esimerkkeinä suurapurahatutkijoista. Kaksi asiantuntijaa lukee jokaisen hakemuksen perusteellisesti ja päätös tehdään kollektiivisesti kahden päivän istunnossa tammikuussa. Lääketieteellisen asiantuntijalautakunnan jäsenten omien hakemusten käsittely on järjestetty ruotsalaisen Knut och Alice Wallenberg -säätiön hoidettavaksi. -Ilman säätiöiden panostusta ei lääketieteellisellä perustutkimuksella olisi ollut samanlaisia toimintamahdollisuuksia kuin sillä on tänä päivänä. Viimeisten 18 vuoden aikana säätiöiden rahoitus on ollut ratkaisevan tärkeää, sillä yhteiskunnan taloudellinen tuki tutkimukselle on vähentynyt merkittävästi, Haglund päättää. Nimi: Riitta Lahesmaa Johtaja ja akatemiaprofessori Tutkimusala: Transcriptional and epigenetic regulation of human T cells basis for modulating immune response. Suurapuraha: Riitta Lahesmaa Riitta Lahesmaa on vuodesta 1998 lähtien toiminut Turun bioteknologiakeskuksen johtajana, ja hänet nimitettiin akatemiaprofessoriksi vuonna Vastavalmistuneena lääkärinä Lahesmaa väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna Vuonna 1990 Lahesmaa lähti Stanfordin yliopistoon, jossa hän toimi tohtoritason tutkijana kolme vuotta. Oltuaan seuraavat viisi vuotta lääkeyhtiö Rochen palveluksessa Kaliforniassa hän suuntasi katseensa taas kohti Suomea. Hänet valittiinkin Turun biotekniikan keskuksen johtajaksi. Lahesmaa on toiminut vierailevana professorina Harvardin yliopistossa, Stanfordin yliopistossa ja UCSF:ssä. Lahesmaan tutkijaryhmän työ kattaa useita eri aloja, esimerkiksi lääketieteen, biologian, kemian, tietotekniikan ja matematiikan. Tällä hetkellä ryhmän tavoite on ymmärtää immuunijärjestelmän puolustusmekanismeja sekä löytää uusia tapoja aktivoida, hidastaa tai jopa pysäyttää järjestelmän toiminta. -Parhaimmillaan tutkimustulokset auttavat kehittämään uusia hoitostrategioita, jotka parantavat syöpää, estävät autoimmuunisairauksien puhkeamista ja mikäli sairaudet ovat jo diagnosoituja, hoitamaan niitä. 11

12 ANU WARTIOVAARA Kaikki lähtee perustutkimuksesta Nimi: Anu Wartiovaara akatemiaprofessori Suomen Akatemia, Sigrid Jusélius - professuuri kliinisessä molekyylilääketieteessä vuosina Tutkimusala: "Anabolic roles of mitochondria in neurological disease and implications for therapy Anu Wartiovaara oikealla kuvassa. Toisinaan ratkaisu vaikeaan ongelmaan voi olla hyvinkin yksinkertainen, sanoo tutkija Anu Wartiovaara. Tutkimustyölle on kuitenkin annettava aikaa. Mikä onni, että Sigrid Juséliuksen isä aikoinaan päätti suunnata testamenttinsa laajasti lääketieteelliseen tutkimukseen eikä rajannut sitä vain sairauteen, johon hänen tyttärensä menehtyi. Tämä on mahdollistanut lukuisia uusia tieteellisiä havaintoja monella alalla. Anu Wartiovaara on yksi Suomen ansioituneimmista tutkijoista. Hän hoiti säätiön lahjoittamaa professuuria kymmenen vuoden ajan ja on yksi säätiön suurimmista apurahansaajista. Akatemiaprofessori Wartiovaara on ollut vuodesta Hän toimii myös konsultoivana erikois lääkärinä ja kehittää diagnostiikkaa erilaisissa omaan asiantuntijaalaansa liittyvissä tapauksissa. Wartiovaara on kiitollinen tuesta, jonka Juséliuksen säätiö on antanut hänen tutkimustyölleen. - Itse asiassa voidaan sanoa, että Sigrid Juséliuksen Säätiö on ollut yksi tärkeimmistä tekijöistä, joiden ansiosta minulla on ollut mahdollisuus tehdä tutkimustani, etenkin kun valtion tukia vähennetään. Wartiovaara tutkii mitokon d- rioita, joita voidaan ajatella myös solujen voimalaitoksina. Mitokondriot muuntavat ravinteet ja hapen solujen käyttämäksi energiaksi. Ne hallitsevat myös solujen jakautumista ja kuolemaa. Monien kroonisten sairauksien syynä ovat häiriöt mitokondrioiden toiminnassa. Jotkin harvinaiset, vakavat geneettiset sairaudet lapsilla tai aikuisilla johtuvat häiriöistä mitokond rioiden toiminnassa. Esimerkkejä näistä ovat tietyt sydämen, lihasten tai aivojen sairaudet sekä jotkin Parkinsonin taudin tapaukset. -Lapset syntyvät näennäisesti terveinä, mutta rupeavat oireilemaan muutaman päivän, kuukauden tai vuosien kuluttua. Jotkut saavat oireita vasta aikuisina. Tapaammekin sanoa, että mitokondriot ovat energy for life ilman niitä solut eivät pysty elämään. Wartiovaara johtaa nykyisin tiimiä, johon kuuluu noin 30 tutkijaa, sekä osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Hän kiertää 12

13 kongresseissa ja tutkimustapaamisissa ympäri maailman. Viimeisin, Australiassa pidetty kongressi osoitti erityisesti potilasyhdistysten ja niiden toiminnan tärkeän roolin. -Täällä kotimaassa oli kymmeniä oman alani potilaita, jotka uskoivat olevansa yksin maailmassa sairautensa kanssa. Olen nyt auttanut Mitokondrioyhdistyksen perustamisessa Suomeen. On hienoa nähdä yhteisöllisyyden lisääntyneen potilasryhmässä, kun he ovat saaneet vertaistukea ja tietoa toisiltaan. Wartiovaara löysi aikoinaan oman tutkimusalansa sattumalta. Hän kiinnostui siitä opintojensa kautta ja hänelle tarjottiin myöhemmin mahdollisuutta osallistua eri tutkijaryhmiin. Vahvojen mentoreiden, erityisesti Leena Palotien, ansiosta hän jatkoi tutkijauraansa. -Tutkimus etenee tällä hetkellä nopeasti. Koko ajan tapahtuu paljon. Asioita, joihin ennen saattoi mennä viisi vuotta, voidaan nyt tehdä muutamassa tunnissa. Mutta kaiken kaikkiaan on kyllä palkitsevinta nähdä, että pystyy vaikuttamaan jonkun toisen terveyteen. Tieto pelastaa henkiä. Wartiovaaran suurin kannustin on löytää ratkaisuja niille, jotka tällä hetkellä kamppailevat kroonisten sairauksien kanssa. -Jotta onnistuisimme siinä, vaaditaan paljon aikaa vievää perustutkimusta. Jos meillä on yksityiskohtaisia molekyylien mekaniikkaan liittyviä tietoja siitä, miten sairaus vaikuttaa kehon kudoksiin, teemme edistysaskeleita sekä diagnostiikan että lääkkeiden suhteen. Joskus ratkaisu vaikeisiinkin ongelmiin voi olla hyvin yksinkertainen ja ennen kaikkea potilaalle hyödyksi. Nimi: Mikael Knip professori Tutkimusala: The Biodiversity Hypothesis in Type 1 Diabetes and Other Immune-Mediated Diseases: Potential Mechanisms Suurapuraha: Mikael Knip Mikael Knip aloitti tutkimusuransa vuonna 1979 valmistuttuaan lääkäriksi Oulun yliopistosta. Väitös tilaisuus oli neljä vuotta myöhemmin, ja väitöskirja käsitteli haiman endokriinista toimintaa terveillä ja sairailla lapsilla. Knip erikoistui lastenlääkäriksi vuonna 1985, minkä jälkeen hän lähti Torontoon Kanadaan tekemään post doc -tutkimusta lastensairaalassa. Hän palasi Ouluun puolentoista vuoden kuluttua ja työskenteli vuoteen 1990 asti kliinisenä opettajana. Työhön kuului opetusta, kliinistä työtä ja tutkimusta Oulun Lastenklinikalla. Vuosina Knip toimi pääsihteerinä/tutkijana Arktisen lääketieteen pohjoismaisessa yhteis työkomiteassa (NoSAMF) Oulussa. Vuonna 1996 vuorossa oli Tampere ja virka lastentautiopin profes sorina. Tuona aikana Knip työskenteli varttuneena tutkijana Akatemian palkkaamana edistyneenä tieteentekijänä. Muutamaa vuotta myöhemmin Knipistä tuli Helsingin yliopiston lastentautiopin professori. Vuonna 2007 Knip otti vastuulleen niin kutsutun TRIGRtutkimuksen emeritusprofessori Hans Åkerblomin jälkeen. - Olemme havainneet, että Bifidobacterium longumia, bifidobakteeriperheen erästä ryhmää, esiintyy huomattavasti useammin venäläisillä vauvoilla kuin virolaisilla lapsilla ja erityisesti suomalaisilla lapsilla. Tästä syystä suunnittelemme satunnaistettua kliinistä koetta, jossa annamme vauvoille, joilla on perinnöllinen taipumus saada 1-tyypin diabetes, Bifidobacterium longum ssp. infantis bifido bakteeria jo ennen 15 vuorokauden ikää päivittäin kuuden kuukauden ikään asti. Tämän hoidon avulla pyrimme tehokkaasti kolonisoimaan suoliston bifido bakteereilla ja estämään kolonisaatiota mahdollisesti patogeenisilla bakteereilla. Bifidobakteeri, jota käytetään tulevassa hoidossa, myös vähentää suoliston läpäisevyyttä ja lisää terveellisten lyhytketjuisten rasvahappojen tuotantoa. 13

14 SIGRID JUSÉLIUKSEN SÄÄTIÖ 2018 SÄÄTIÖN HALLITUS THOMAS WILHELMSSON kansleri, puheenjohtaja MAGNUS BARGUM kauppaneuvos CARL-JOHAN GRANVIK rahoitusneuvos FRED KARLSSON professori MIKKO HUPA rehtori, professori NIKLAS SANDLER professori GÖRAN WÖRLUND varatuomari varajäsenet ULLA ACHRÉN kauppatieteiden maisteri MARJO BERGLUND kvestori NIKLAS BRUUN professori LEENA HUPA professori HENRIK MEINANDER professori EIRA PALIN-LEHTINEN varatuomari DAG WALLGREN kauppatieteiden maisteri ALLA MAINITUT YHTEISÖT OVAT SÄÄTIÖN SÄÄNTÖJEN 5 :N MUKAISESTI VALINNEET HALLITUKSEN ILMOITETULLE TOIMIKAUDELLE SVENSKA LITTERATURSÄLLSKAPET I FINLAND FRED KARLSSON varajäsen : HENRIK MEINANDER MAGNUS BARGUM varajäsen: DAG WALLGREN HELSINGIN YLIOPISTO THOMAS WILHELMSSON varajäsen :MARJO BERGLUND FINANSSIALA R.Y CARL-JOHAN GRANVIK VARAJÄSEN: EIRA PALIN-LEHTINEN ÅBO AKADEMI MIKKO HUPA VARAJÄSEN: ULLA ACHRÉN NIKLAS SANDLER varajäsen: LEENA HUPA SUOMEN LAINOPILLINEN YHDISTYS GÖRAN WÖRLUND VARAJÄSEN: NIKLAS BRUUN RAHA-ASIAIN VALIOKUNTA THOMAS WILHELMSSON puheenjohtaja CARL-JOHAN GRANVIK varapuheenjohtaja EIRA PALIN-LEHTINEN jäsen STEN EKLUNDH asiantuntijajäsen PETTERI KARTTUNEN asiantuntijajäsen Jatkuu seur. aukeamalla 14

15 THOMAS WILHELMSSON "Tuomme vakautta ja jatkuvuutta suomalaiseen tutkimustyöhön Sivistävää ja rikastuttavaa yhteiskuntavastuuta. Näillä sanoilla Thomas Wilhelmsson kuvailee tehtäväänsä Sigrid Juséliuksen Säätiön puheenjohtajana. - Vuodet ovat kuluneet nopeasti. Ensin minut valittiin hallitukseen ja sitten hallituksen puheen johtajaksi. Nämä ovat olleet jännittäviä vuosia! On hienoa nähdä, että säätiö on parantanut tutkijoiden arkea huomattavasti ja myös yhteiskuntaa. Thomas Wilhelmsson on kolmen vuoden ajan toiminut Sigrid Juséliuksen Säätiön hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi hän on professori ja Helsingin yliopiston emerituskansleri. - Joillain yhteisöillä myönnettävien apurahojen määrät vaihtelevat vuosittain. Säätiömme on ylläpitänyt myönnettyjen apurahojen määrän vakaana. Sijoituksemme kasvoivat Nokiavuosien aikana, ja meillä on edelleen hyvä maine. Liikumme jo sellaisilla tasoilla, jotka ylittävät ammattilaisten yleensä aikaansaaman keskiarvon. Lisäksi olemme panostaneet Oletuksena on, että huippututkimus yksikön rakentaminen vaatii kymmeniä vuosia. jatkuvuuteen ja vakauteen. Tutkimusryhmiemme on voitava luottaa siihen, ettei suuria aaltoja synny, sanoo Wilhelmsson. Säätiö on aikaisemmin sijoittanut myös kiinteistöihin, mutta näistä on luovuttu vaiheittain. Wilhelmsson toteaa, että se vaatii syvempää asiantuntemusta. - Panostamme tosis samme laadukkaaseen omaisuudenhallintaan, jonka tavoitteena on korkea tuotto. Toimitus johtajamme, joka minulla oli ilo rekrytoida, huolehtii yhdessä raha- asiainvaliokunnan kanssa säätiön sijoitustoiminnasta. Talouskehitys on ollut erittäin hyvää huolimatta nykyisistä talouskriiseistä. Tulevaisuudessa hän näkee enemmän sijoituksia Private Equity -toimintaan, eli listaamattomiin yhtiöihin sijoituskohteina. - Säätiö edustaa joka tavalla motivoivaa toimintaa. Meillä on taitavat asiantuntijaelimet, ja hallitus, joka varmistaa, että kaikki sujuu. Kokouksissamme esitellään usein jokin niistä tutkimusaloista, joita säätiö on tukenut; tämä on aina yhtä mielenkiintoista ja opin valtavasti! Hän korostaa myös, että tutkimus on pitkällä tähtäimellä tehtävää työtä. - Vuosi on tutkimustyössä todella lyhyt aika. Oletuksena on, että huippu tutkimusyksikön rakentaminen vaatii kymmeniä vuosia. Väli matka perustutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen välillä on kuitenkin meillä Suomessa pienempi kuin monissa muissa maissa. Kliiniset vaikutukset ja seuraukset näkyvät nopeasti käytännön hoitotyössä.tuemme useita lääketieteellisen tutkimuksen aloja, ja huomattavia tuloksia on saavutettu esimerkiksi syöpä- ja diabetestutkimuksessa. 15

16 SIGRID JUSÉLIUKSEN SÄÄTIÖ 2018 Henkilökunta RIIKKA LUOMA Riikka on säätiön talous assistentti ja hänellä on päävastuu säätiön 1 3-vuotisten apurahojen taloushallinnosta. - Toisten auttaminen tekee ihmiselle hyvää! Nautin siitä, että saan olla mukana mahdollistamassa parempia edellytyksiä lääketieteelliselle tutkimukselle Suomessa. Yritämme tehdä apurahojemme käytön mahdollisimman yksinkertaiseksi apurahansaajillemme selkeiden ohjeiden ja lomakkeiden avulla. SUSANNE CRONSTEDT Susanne on säätiön assistentti ja apurahakoordinaattori. - Olen kiitollinen mahdollisuudesta työskennellä organisaatiossa, joka tukee hyviä arvoja. Säätiöllä on opettavainen ja kiehtova historia. On vaikuttavaa, miten yksi ihminen on testamenttinsa ja visionsa kautta vaikuttanut useiden sukupolvien terveyteen ja hyvinvointiin. ANN-SOFI PALIN Ann-Sofi huolehtii talouspäällikön tehtävistä. - Talouspäällikön sydäntä tietenkin ilahduttaa, että tuotto menee hyvään tarkoitukseen lääketieteelliseen tutkimukseen. Arvostan kuitenkin myös sitä, että meillä on mahdollisuus osallistua moniin erilaisiin työtehtäviin, koska meitä työntekijöitä on niin vähän. Sen ansiosta saan hyödyllistä kokemusta säätiön kokonaishallinnosta. 16

17 LÄÄKETIETEEN ASIANTUNTIJALAUTAKUNTA JUHA KERE professori, puheenjohtaja SIRPA JALKANEN professori, akateemikko, varapuheenjohtaja EERO CASTRÉN professori MARKKU HEIKINHEIMO professori MARKKU LAAKSO akatemiaprofessori HEIKKI RUSKOAHO professori LEA SISTONEN professori TEUVO TAMMELA professori IRMA THESLEFF professori, akateemikko sihteeri CAJ HAGLUND professori ITHA ONEILL Itha huolehtii säätiön taidekokoelmasta ja toteuttaa säätiön kokoelmapoliittista ohjelmaa. - Mausoleumin rakentaminen oli sekä Akseli Gallen-Kallelalle että F. A. Juséliukselle surutyötä. F. A. Juséliukselle säätiön perustaminen oli hänen tapansa parantaa maailmaa. Tukemalla lääketieteellistä huippututkimusta Jusélius halusi paitsi kunnioittaa nuoren Sigridin muistoa, myös suojella tulevia sukupolvia samalta surulta, jonka hän itse joutui kohtaamaan. Tieto säätiön tärkeästä tehtävästä antaa toiminnallemme painoarvoa. TILINTARKASTAJAT tilintarkastaja JOAKIM REHN kauppatieteiden maisteri, KHT varatilintarkastaja Tilintarkastusyhteisö Revico Grant Thornton Oy JOHTO toimitusjohtaja JUSSI LAITINEN kauppatieteiden maisteri kamreeri ANN-SOFI PALIN kauppatieteiden maisteri 17

18 SIGRID JUSELIUKSEN SÄÄTIÖ 2018 Myönnetyt apurahat 2018 APURAHOJEN 17,0 MILJOONAA EUROA JAKAUTUMINEN APURAHALAJIEN KESKEN milj. euroa 14,9 8,8 11,8 64,1 1-3 vuotiset apurahat 10,89 64,1 5 vuoden suurapurahat 1,50 8,8 Sigrid Jusélius varttuneen tutkijan apuraha 2,54 14,9 Sigrid Jusélius Fellowship, Senior Fellowship ja Visiting professor 2,01 11,8 Symposiumi 0,06 0,4 Apurahat yhteensä 17, VUOTISET APURAHAT: APURAHOJEN 10,9 MILJOONAA EUROA JAKAUTUMINEN TUTKIMUSALUEIDEN KESKEN 2,1 milj. euroa % 24,4 Perustutkimus 8, ,5 Kliininen tutkimus 2, ,4 73,5 % Kansanterveys 0,2258 2,1 Apurahat yhteensä 10,

19 1-3 VUOTISET APURAHAT: APURAHOJEN 10,9 MILJOONAA EUROA JAKAUTUMINEN TUTKIMUSLAITOSTEN KESKEN 2,3 4,7 6,3 6,7 7,9 8,1 14,9 43 % milj. euroa % Lukumäärä Helsingin yliopisto 4, ,0 85 Turun yliopisto 1, ,9 30 Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 0,8850 8,1 16 Oulun yliopisto 0,8650 7,9 16 Tampereen yliopisto 0,7250 6,7 12 Åbo Akademi 0,6900 6,3 13 HUS 0,5100 4,7 10 Folkhälsan 0,2550 2,3 3 Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu 0,1250 1,1 3 Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva 0,1100 1,0 2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 0,0650 0,6 1 FIMM 0,0600 0,6 1 Muut laitokset 0,3000 2,8 5 Apurahat yhteensä 10, VUOTISET APURAHAT: APURAHOJEN 10,9 MILJOONAA EUROA JAKAUTUMINEN TUTKIMUSALOJEN KESKEN milj. euroa % Lukumäärä Solu- ja molekyylibiologia, biokemia, fysiologia 3, ,2 62 4,3 5,5 3,1 4,1 30,2 % Syöpä- ja kasvainbiologia 1, ,1 29 Neurotieteet 1, ,8 26 Genetiikka 0,8650 7,9 14 Mikrobiologia, virologia, parasitologia, immunologia 0,8400 7,7 16 7,7 Kirurgia 0,6000 5,5 11 7,9 13,8 16,1 Lastentaudit 0,4700 4,3 9 Sisätaudit 0,4450 4,1 8 Farmakologia ja toksikologia 0,3400 3,1 6 Kuvantaminen 0,1900 1,7 4 Silmätaudit 0,1050 1,0 2 Ihosairaudet 0,1050 1,0 2 Synnytysoppi ja gynekologia 0,1000 0,9 2 Hammaslääketiede 0,0950 0,9 2 Psykiatria 0,0850 0,8 2 Epidemiologia ja ympäristölääketiede 0,0650 0,6 1 Muut 0,0450 0,4 1 Apurahat yhteensä 10,

20 MYÖNNETYT APURAHAT VUOTISET APURAHAT Apurahoja myönnetään tutkijoille kahdessa kategoriassa. Dosenttitason varttuneille tutkijoille voidaan myöntää 1 3 vuotinen apuraha Suomessa tapahtuvaan tutkimukseen. Nuorille ryhmänjohtajille (tohtorit tai uudet dosentit), jotka ovat perustamassa itsenäistä tutkijaryhmää, voidaan myöntää kerralla 1 3 vuotinen apuraha, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi. Sen jälkeen tutkija voi hakea apurahaa varttuneille tutkijoille. Hakijalla pitää yleensä olla postdoc-vaihe suoritettuna. Vuonna vuotisia apurahoja myönnettiin 197 kpl (191 kpl vuonna 2017). Suurin osa näistä oli yli euroa, ja niiden keskimääräinen summa oli euroa ( euroa vuonna 2017). Apurahat ovat useimmiten kaksi- tai kolmivuotisia. 1 3 vuotisia apurahoja myönnettiin yhteensä 10,9 miljoonaa euroa, mistä noin 2 miljoonaa euroa myönnettiin nuorille ryhmänjohtajille. Saajat luetellaan sivuilla SUURAPURAHAT Säätiö myöntää vuosittain 1 2 uutta varttuneille lääketieteen tutkijoille tarkoitettua suurapurahaa 3 5 vuodeksi. Apurahan suuruus on euroa vuodessa. Vuonna 2018 ei myönnetty uusia suurapurahoja. Kuutta 5-vuotista apurahaa rahoitettiin yhteensä 1,5 miljoonalla eurolla. Apurahan saajien tutkimusprojekteista kerrotaan sivuilla Saajat luetellaan sivulla 52. SIGRID JUSELIUS VARTTUNUT TUTKIJA Kolmevuotiset Sigrid Jusélius varttunut tutkija -toimet on tarkoitettu dosenteille tai itsenäisille tutkijoille, joilla on vastaava pätevyys lääketieteen alalla ja joilla ei ole omaa tutkijan virkaa tai muuta työsuhdetta haetulle ajanjaksolle. Vuonna 2018 myönnettiin neljä apurahaa, kukin euroa. Saajat luetellaan sivulla 52. SIGRID JUSÉLIUS FELLOWSHIP Fellowship-apurahoja myönnetään Suomessa väitelleille tohtoreille ulkomailla tehtävään tutkimustyöhön (1 2 vuotta). Tutkijoiden odotetaan palaavan Suomeen postdoc-vaiheensa jälkeen. Vuoden aikana myönnettiin 31 Fellowship-apurahaa, joista 19 oli uusia apurahoja ja 12 toisen vuoden apurahoja. Säätiö järjesti kaksi hakukierrosta. Yhteensä Fellowship-apurahojen saajille myönnettiin euroa, josta euroa ensimmäisen vuoden tutkimustyöhön. Loput euroa myönnettiin toista Fellowship-vuotta varten. Fellowship-apurahojen saajat ja heidän tutkimuspaikkansa on lueteltu sivulla

21 SIGRID JUSÉLIUS SENIOR FELLOWSHIP Senior Fellowship -apuraha myönnetään Suomessa toimiville senioritason tutkijoille ulkomailla tehtävää tutkimustyötä (6 12 kuukautta) varten. Vuonna 2018 myönnettiin yksi Senior Fellowship -apuraha, euroa. Apurahansaajaa ja hänen tutkimus paikkansa tiedot ovat sivulla 53. VISITING PROFESSOR Apuraha ulkomaiselle varttuneelle lääketieteen tutkijalle ( Visiting professor ) 3 12 kuukautta kestävään työskentelyyn suomalaisessa tutkimuslaitoksessa voidaan myöntää varttuneelle tutkijalle, jolle säätiö on myöntänyt varsinaisen apurahan. Vuonna 2018 ei myönnetty uusia apurahoja. SYMPOSIUMI Säätiö järjestää symposiumin joka toinen vuosi. Vuonna 2018 varattiin euroa seuraavaa symposiumia varten, joka järjestetään KLIINISEN LÄÄKETIETEEN PROFESSUURI Säätiö päätti vuonna 2015 rahoittaa Helsingin yliopistossa toimivaa tohtori Outi Mäkitien hoitamaa kliinisen lääketieteen Sigrid Jusélius -professuuria viiden vuoden ajan vuosina , mahdollisuudella jatkaa toisella viisivuotiskaudella. Summa on miljoona euroa kautta kohden. 21

22 Taloudellinen katsaus YLEISTÄ Vuosi 2018 oli Suomelle neljäs kasvuvuosi monien heikkojen vuosien jälkeen. Suomen BKT on kasvanut tänä vuonna noin 2,5 %, mutta vuonna 2019 sen arvellaan laskevan, kun epävarmuus maailman taloudessa lisääntyy. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit-neuvottelujen vaikutus Euroopan kaupan näkymiin ja taloudellisen populismin kasvu muualla euroalueella ovat osaltaan heikentäneet tulevan vuoden globaaleja kasvunäkymiä. Rahoitusmarkkinoilla vuosi 2018 oli myrskyisä. Vuosi alkoi optimistisissa näkymissä. Taloudelliset indikaattorit, myös pörssikurssit, näyttivät vuoden aikana erittäin hyviltä, mutta syyskuun jälkeen kehitys kääntyi laskuun. Koska kehitys viimei sellä neljänneksellä oli hyvin heikkoa, oli lähes kaikkien maailman osakemarkkinoiden ja myös useimpien korkomarkkinoiden kehitys negatiivista koko vuoden osalta. Helsingin Pörssin hintaindeksi OMXHPI laski 7,7 %, ja Ruotsin pörssin vastaava hintaindeksi OMXSPI laski 8,8 %. Euroopassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja monilla kehittyvillä markkinoilla pörssivuosi 2018 oli myös huono. Koko maailman tasolla tarkasteltuna myös osakemarkkinoilla oli heikko vuosi. Investoinnit valtion liikkeelle laskemiin korkopapereihin kehittyneissä maissa olivat kannattavimpia ja antoivat hyvin pientä positiivista tuottoa, kun taas sijoitukset kehitty viin maihin sekä sijoitukset eriasteisiin luottoriskivaroihin kannattivat heikoiten ja niiden koko vuoden tulos oli negatiivinen. Tuleva vuosi tulee olemaan haastava maailmantaloudelle. Kauppasota ja jatkuvat poliittiset ongelmat Euroopassa tekevät sekä yrityksistä että kuluttajista varovaisempia, ja vaarana on, että liikevoitot pienenevät, yritysten investoinnit vähenevät, työttömyys lisääntyy ja julkinen talous heikkenee maailmanlaajuisesti. Tarvittaisiin erittäin positiivisia poliittisia uutisia, jotta vuoden 2018 alun taloudellinen optimismi palautuisi. SÄÄTIÖN TALOUDELLINEN TOIMINTA JA KEHITYS Kirjanpidon periaatteet Sijoitukset ilmoitetaan taseessa joko alkuperäisessä hankinta-arvossa tai tilinpäätöspäivän mahdollisesti alemmassa markkina-arvossa. Markkina-arvon erittely omaisuuslajeittain on esitetty liitetiedoissa. Sijoitusvarallisuus 31. joulukuuta 2018 säätiön varallisuuden arvo lahjoitusrahastot mukaan luettuna oli 716,9 miljoonaa euroa (768,7 miljoonaa euroa). Säätiön omistamien Suomessa rekisteröityjen yritysten osakkeiden yhteenlaskettu pörssiarvo oli 267,9 miljoonaa euroa (310,9 miljoonaa euroa) ja muissa Pohjoismaissa rekisteröityjen yritysten osakkeiden vastaava arvo oli 146,3 miljoonaa euroa (169 miljoonaa euroa). Kansainvälisten osakesijoitusten arvo oli vuodenvaihteessa 66,2 miljoonaa euroa (69,7 miljoonaa euroa). Sijoitusrahastojen arvo kasvoi edeltävän vuoden 60 miljoonasta eurosta 85,9 miljoonaan euroon vuonna 2018, ja Private Equity -sijoituslainoihin tehtyjen sijoitusten arvo kasvoi 16,9 miljoonasta eurosta 31,7 miljoonaan euroon. Kiinteistön Aleksanterinkatu 48 arvoksi on arvioitu 81 miljoonaa euroa ja muiden kiinteistöosakkeiden ja -osuuksien arvoksi 0,5 miljoonaa euroa (16,7 miljoonaa euroa) sen jälkeen, kun Mercator Capital syksyllä 2018 myi omistuksensa Technopoliksesta. Muihin kiinteistöosakkeisiin sisältyvät nykyään ainoastaan Kivihaantien osakkeet, pieni omistusosuus Mercator Invest Ab -yhtiöstä ja Mercator Capital AB:sta sekä Porissa sijaitseva omakotitalo, joka testamentattiin säätiölle vuoden aikana. Kiinteistö yhtiö Malminkatu 30 myytiin marraskuussa Jatkuu s

23 VARAT YHTEENSÄ ,9 miljoonaa euroa OSAKKEET ALUEITTAIN miljoonaa euroa *) 4, ,3 4,5 37,4 11,9 12,2 46,9 9,2 20,4 23,9 milj. euroa % Osakkeet Suomi 267,9 37,4% Osakkeet Pohjoismaat 146,3 20,4% Kansainväliset osakesijoitukset 66,2 9,2% Noteeraamattomat osakkeet 1,0 0,1% Sijoitusrahastot 85,9 12,0% Sijoituslainat 31,7 4,4% Eritelty varallisuus yhteensä 599,0 83,6% Kiinteistö Aleksanterinkatu 81,0 11,3% Kiinteistöosakkeet ja -osuudet 0,5 0,1 % Lyhytaikaiset korkosijoitukset 32,0 4,5 % Joukkovelkakirjat 4,4 0,6% Myönnetyt lainat 0,0 0,0% Varallisuus yhteensä 716,9 100,0 % milj. euroa % Eurooppa 280,9 46,90 % Pohjois-Amerikka 143,4 23,94% Aasia, kehittyvät markkinat 71,6 11,96% Aasia, muut 10,5 1,76% Australia 0,8 0,14% Latinalainen Amerikka 13,0 2,17% Afrikka ja Lähi-Itä 5,8 0,97% Muut 72,9 12,17% Yhteensä 599,0 100,00% *) Osakkeet, sijoitusrahastot ja sijoituslainat OSAKKEET TOIMIALOITTAIN miljoonaa euroa *) milj. euroa % 6,5 Teollisuus/kuljetus 196,3 32,76% Rahoitus 88,5 14,78% 5,6 5,0 5,1 6,2 32,8 Kestokulutustavarat 39,9 6,66 % Raaka-aineet 37,8 6,30% Terveydenhuolto 42,5 7,09% Päivittäistavarat 36,9 6,16 % Teknologia 30,7 5,13% 7,1 6,7 14,8 Energia 29,7 4,95% Viestintäpalvelut 33,6 5,61% Julkiset palvelut 13,3 2,22% Kiinteistöt 11,2 1,87% Muut 38,7 6,47 1 Yhteensä 599,0 100,00% *) Osakkeet, sijoitusrahastot ja sijoituslainat 23

24 TALOUDELLINEN KATSAUS Vuoden 2018 päättyessä säätiön lahjoitusrahastojen markkina-arvo oli seuraava: Kaarina Isolan lahjoitusrahasto 3,7 miljoonaa euroa (3,9 miljoonaa euroa), Saga Waseliuksen lahjoitusrahasto 0,6 miljoonaa euroa (0,7 miljoonaa euroa), Tarja Heinosen lahjoitusrahasto 0,1 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa), Inger Sundströmin lahjoitusrahasto 0,3 miljoonaa euroa (0,2 miljoonaa euroa) sekä Simone ja George Ekströmin lahjoitusrahasto 4,6 miljoonaa euroa (5,1 miljoonaa euroa). Vuoden aikana säätiö sai yhden testamenttilahjoituksen. 1,2 miljoonan euron lahjoitus rahastoitiin Jorma Järvensivun lahjoitusrahastoon. Sijoitusrahastot Sijoitusrahastojen arvo oli vuoden lopussa 85,9 miljoonaa euroa (60,6 miljoonaa euroa). Kasvu johtuu pääasiassa investoinneista kahteen rahastoon, jotka sijoittavat hoivakiinteistöihin sekä kahteen lyhyen koron rahastoon Ruotsin kruunuissa. Säätiö teki myös pieniä sijoituksia sekä pienyritysrahastoon että aktiivisesti hallinnoituun indeksirahastoon. Kiinteistöt ja kiinteistöyhtiöiden osakkeet Säätiön kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden markkina-arvo on 81,5 miljoonaa euroa (97,7 miljoonaa euroa). Suurin osa tästä, noin 81 miljoonaa euroa, koostuu kiinteistöstä Aleksanterinkatu 48. Lisäksi omistusosuus muodostuu osakehuoneistosta ja jäljellä olevista osuuksista yhtiöissä Mercator Invest Ab ja Mercator Capital (entinen Olofs Gård Invest). Porin mausoleumi kuuluu myös hallinnollisesti säätiön kiinteistöomaisuuteen. Vuoden aikana säätiö myi välillisen omistusosuutensa Technopoliksesta, jonka omisti Mercator Capital, josta säätiö omistaa 22 %. Suoraan omistetun kiinteistön ja kiinteistöosakkeiden lisäksi säätiö omistaa osuuksia kiinteistörahastoista (nk. REIT-rahastoja). Säätiö sijoittaa myös rahastoihin, jotka sijoittavat hoivakiinteistöihin sekä tonttirahastoihin. Nämä kiinteistörahastot esitetään kirjanpidossa sijoitusrahastot-ryhmän alla. Kiinteistön Aleksanterinkatu 48 tulos vuodelle oli 1,7 miljoonaa euroa (2,5 miljoonaa euroa). Kustannukset kiinteistöjen hoidosta nousivat edellisvuoden 1,4 miljoonasta eurosta vuonna ,2 miljoonaan euroon toimistotilojen remontoinnin vuoksi.kiinteistön käyttöaste on vuoden aikana kasvanut 88,5 prosentista 92,4 prosenttiin. Vuodenvaihteessa kiinteistössä oli 902 m 2 vuokraamattomia tiloja. Mausoleumissa on tänä vuonna tehty ainoastaan pieniä korjauksia. Yhteistyö Porin seurakuntayhtymän kanssa sujui hyvin myös tänä vuonna, ja mauso leumissa vieraili vuoden aikana 9084 henkeä. Kasvua edellisvuoden kävijämäärään 7336 henkeä selittänee ainakin osin asuntomessut, jotka järjestettiin Porissa heinä- ja elokuussa. Private Equity -sijoitukset Säätiöllä on per tehtyjä sitoumuksia Private Equity -sijoituslainoihin yhteensä 86,5 miljoonan arvosta säätiö on maksanut 40,4 miljoonaa euroa merkintäsitoumuksina. Säätiö aikoo kasvattaa Private Equity -sijoitustensa määrää tulevina vuosina. Tuotot Osakesijoitusten tuotto nousi 17,3 miljoonasta eurosta 18,1 miljoonaan euroon. Korko sijoitusten ja obligaatioiden tuotto nousi 0,7 miljoonasta eurosta 1,5 miljoonaan euroon, lähinnä Kelonian Private Equity -sijoitusten tuoton kasvusta johtuen. Vuokranetto laski hieman 2,0 miljoonasta eurosta 1,7 miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa Malminkatu 30 -kiinteistön myynnistä ja siitä, että Aleksanterinkadun toimistotiloja remontoitiin vuokralaisten vaihtuessa. 24

25 30 26, ,4 1,2 0,7 1,4 2,4 1,0 0,8 23,2 22,4 1,4 0,8 2,7 2,2 2,0 2,1 1,6 4,4 1, ,7 18,2 16,9 17,5 18, TUOTOT (MILJOONAA EUROA) Osingot ja muut osaketuotot Nettovuokrat 2,4 0,8 2,1 2,0 1,7 Rahastojen ja kiinteistörahaston tuotto 0,7 1,0 2,7 2,2 4,4 Sijoitusten ja obligaatioiden korkotuotanto 1,2 1,4 1,4 0,8 1,6 Tuotto yhteensä 22,0 21,4 23,2 22,4 26,0 Hallintokustannukset Säätiön kokonaishallintokustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla, 1,0 miljoonaa euroa (1,0 miljoonaa euroa). Pääoman kehitys Säätiön pääoman kirjanpitoarvo arvonmuutoksineen 31. joulukuuta, miljoonaa euroa muutos prosentteina*) Peruspääoma lahjoitusrahastot mukaan lukien 363,6 349,1 4,2 % Oma pääoma yhteensä 423,7 413,0 2,6 % *) Huom. Prosenttiosuus on laskettu tarkasta summasta, jolloin se ei ole täysin sama kuin muutosprosentti, joka on laskettu miljooniksi euroiksi pyöristetystä summasta. Vuoden 2017 ylijäämän käyttö Hallitus päätti vuosikokouksessaan 14. maaliskuuta 2018 siirtää vuoden 2017 ylijäämästä peruspääomaan sääntömääräisen 20 %:n osuuden sekä myyntivoitot, ts. 13,3 miljoonaa euroa. Siirron jälkeen käyttörahasto kasvoi 20,3 miljoonaan euroon. Hallitus päätti, että vuonna 2018 apurahoja jaetaan 17 miljoonaa euroa, mikä sisältäen euroa Simone ja George Ekströmin lahjoitusrahastosta. 25

26 TALOUDELLINEN KATSAUS APURAHOJEN TALOUSHALLINTO Toukokuusta 2017 alkaen on säätiön 1-3 vuotisten sekä suurapurahojen taloushallinnosta vastannut säätiön henkilökunta. Myönnetyt varat käytetään siten, että apurahansaaja toimittaa toimittaa tutkimustyöstään aiheutuneet laskut säätiölle, joka huolehtii laskujen maksamisen, kirjanpidon ja raportoinnin. Myönnettyjen ja käytettyjen apurahojen määrää seurataan saajakohtaisesti. Apurahansaajat saavat säännöllisesti käyttöselvityksen apurahan käytöstä sekä jäljellä olevasta apurahan määrästä. Apurahojen taloushallinnon kirjanpito esitetään erillään säätiön muusta kirjanpidosta omilla tileillään. Vuonna 2018 myönnettiin suurapurahoihin ja 1 3 vuotisiin apurahoihin yhteensä 12,4 miljoonaa euroa kaudelle mennessä on myönnetyistä apurahoista käytetty runsaat 40 % tai 5,4 miljoonaa euroa. Alla olevassa taulukossa on nähtävissä apurahan käytön jakautuminen kustannuslajeittain sekä suurapurahansaajien että 1-3 vuotisten apurahansaajien kesken. Vertailu vuotena esitetään säätiön hallinnoiman ensimmäisen kauden apurahojen käyttö Henkilökohtaiset apurahat Palkka (sis. sivukulut) Koneet ja laitteet Materiaalien hankinta Matkakustannukset Muut tutkimuskustannukset Hallinnolliset kustannukset (yleiskustannus) Suurapurahat vuotiset v Suurapurahat vuotiset v TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Poliittisella taivaalla näkyvät synkät pilvet ovat uhka sijoitussalkkujen tuotolle. Säätiön tavoitteena on turvata vakaa osinkojen jako epävarmoinakin aikoina. 26

27 MERKITTÄVÄT RISKIT Epävarmaan taloudelliseen tilanteeseen voi liittyä riski- tai epävarmuustekijöitä, jotka vuorostaan voivat vaikuttaa sijoitussalkkujen taloudelliseen kehitykseen ja erityisesti sijoitussalkun osinkoon. HALLINTO Hallituksen vuosikokous Hallituksen vuosikokous pidettiin 14 maaliskuuta Kokouksessa valittiin Thomas Wilhelmsson uudelleen puheenjohtajaksi ja Magnus Bargum varapuheenjohtajaksi. Mikko Hupa valittiin uudelleen sääntömääräiseksi varamieheksi. Hallitus muodostui kokonaisuudessaan varsinaisista jäsenistä Thomas Wilhelmsson, Magnus Bargum, Carl-Johan Granvik, Fred Karlsson, Mikko Hupa, Niklas Sandler ja Göran Wörlund sekä varajäsenistä Ulla Achrén, Marjo Berglund, Henrik Meinander, Eira Palin-Lehtinen, Leena Hupa, Dag Wallgren ja Niklas Bruun. Hallitus kokoontui kaksi kertaa. Vuosikokous valitsi KHT-tilintarkastaja Joakim Rehnin tarkastamaan vuoden 2018 kirjanpidon ja tilintarkastusyhteisö Grant Thornton Oy:n varatilintarkastajaksi. Raha-asiain valiokunta Thomas Wilhelmsson toimi raha-asiain valiokunnan puheenjohtajana ja Carl-Johan Granvik toimi varapuheenjohtajana. Eira Palin-Lehtinen jatkoi jäsenenä, ja Sten Eklundh ja Petteri Karttunen valittiin uudelleen asiantuntijajäseniksi. Raha-asiain valiokunta kokoontui seitsemän kertaa. Lääketieteen asiantuntijalautakunta Hallitus valitsi vuosikokouksessaan lautakunnan jäseniksi seuraavat: Markku Heikinheimo, Sirpa Jalkanen, Juha Kere, Markku Laakso, Heikki Ruskoaho, Teuvo Tammela, Irma Thesleff ja Eero Castrén. J. Peter Slotte ei jatka jäsenenä, joten Lea Sistonen valittiin lääketieteen asiantuntijalautakunnan uudeksi jäseneksi. Juha Kere valittiin lautakunnan puheenjohtajaksi ja Sirpa Jalkanen varapuheenjohtajaksi. Caj Haglund toimii lautakunnan sihteerinä. Lähipiiri Uusi säätiölaki selventää, ketkä kuuluvat säätiön lähipiiriin. Sigrid Juséliuksen Säätiö ei ole suorittanut lähipiiriin kuuluville muuntyyppisiä maksuja kuin tavanomaisia palkkoja, palkkioita ja niihin verrattavia korvauksia tehdystä työstä. Apurahansaajat ilmoittavat hakemusvaiheessa, mikäli he kuuluvat jonkun säätiön jäsenen lähipiiriin. Säätiöllä on lähipiiriohje, joka annetaan tiedoksi henkilöstölle, luottamushenkilöille ja tilintarkastajalle. Ehdotus tilivuoden 2018 ylijäämän käytöstä Raha-asiain valiokunta ehdottaa, että sääntömääräinen 20 prosentin osuus nettotuloksesta, ,25 euroa, siirretään peruspääomaan. Siirto peruspääomaan tehdään käyttörahastosta. Kun käyttörahastoon, jossa on ,00 euroa edellisiltä vuosilta, lisätään tilikauden voitto, ,17 euroa sekä vähennetään peruspääomaan siirrettävät ,25 euroa, käyttörahaston saldo on yhteensä ,92 euroa. Raha-asiain valiokunta ehdottaa lisäksi, että vuonna 2019 myönnetään apurahoina yhteensä 17 miljoonaa euroa mukaan lukien ,00 euroa lahjoitusrahastoista. Helsingissä 30. tammikuuta 2019 Thomas Wilhelmsson puheenjohtaja Eira Palin-Lehtinen Petteri Karttunen Carl-Johan Granvik Sten Eklundh./. Jussi Laitinen 27

28 TASE Vastaavaa euroa 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pörssiosakkeet Kiinteistö- yms. osakkeet ja noteeraamattomat osakkeet ja osuudet Sijoitusrahastot Joukkovelkakirjat Sijoituslainat Lainat Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ OMAKATTEISET RAHASTOT Pörssiosakkeet Rahavarat OMAKATTEISET RAHASTOT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset 473 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

29 Vastaavaa yhteensä Vastattavaa euroa 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvokorotusrahasto Lahjoitusrahastot Käyttörahasto Tilikauden tulos OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ OMAKATTEISET RAHASTOT Oma pääoma OMAKATTEISET RAHASTOT YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Myönnetyt, maksamattomat apurahat Ostovelat Muut velat Lyhytaikainen vieras pääoma Vastattavaa yhteensä

30 TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1000 euroa 1000 euroa Kulut Henkilöstökulut Henkilöstökulut Muut kulut Myönnetyt tutkimusapurahat ja symposiumit Palautetut apurahat Tutkimusapurahat netto Ostetut palvelut Muut kulut Varsinaisen toiminnan alijäämä Varainhankinta Tuotot Vuoden aikana saadut lahjoitukset Varainhankinta yhteensä Yli-/alijäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Osingot ja muut osaketuotot Myyntivoitot Osakkeiden ja sijoitusrahastojen arvonalennusten palautus Tuotot kiinteistöistä Tuotto kiinteistörahastojen osuuksista Sijoitusrahastojen voitto-osuudet Korkotuotot Joukkovelkakirjalainojen korkotuotot Lahjoitusrahastojen tuotot Kurssivoitot Tuotot yhteensä

31 Kulut Arvonalennukset osakkeista ja rahastoista Myyntitappiot Kurssitappiot Kiinteistökulut Hallintokulut Kulut yhteensä Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos Varsinaisen toiminnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos Tilinpäätössiirrot Lahjoitusvarojen rahastointi Omakatteisen rahaston tuoton ja myyntivoittojen siirto omaan pääomaan Tilinpäätössiirrot yhteensä Tilikauden alijäämä/ylijäämä Sääntömääräinen siirto peruspääomaan seuraavana vuonna ks. liitetieto Tilikauden käyttövarat

32 RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA 1000 euroa Toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan tuotot Varsinaisen toiminnan kulut Lyhytaikaisten korottomien saatavien muutos Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos Varsinaisen toiminnan rahavirta Varainhankinta Tuotot varainhankinnasta Varainhankinnan rahavirta Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit käyttöomaisuuteen Investoinnit sijoitusomaisuuteen Sijoitusten myynti Sijoitusomaisuuden korko- ja osinkotuotot Sijoitusomaisuuden kulut Edelliseen sisältyvät poistot Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainan lyhennykset Lainojen takaisinmaksu Rahoituksen rahavirta Saadut lahjoitukset Rahavirta yhteensä Rahavarat Rahavarojen muutos Rahavarat

33 Liitetiedot LAATIMISPERIAATTEET 1.1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Vuoden 2018 tilinpäätös on tehty kirjanpitolain säännösten mukaisesti, esittäen toiminnan tuotot ja kulut kirjanpidossa suoriteperiaatteen mukaisesti. Nykyisen kirjanpitolain mukaisesti myönnetyt apurahat sekä säätiölle palautetut apurahat esitetään tulosvaikutteisesti säätiön tilinpäätöksessä. Peruspääomaan siirretään sääntömääräisesti vuosittain käyttörahastosta myyntivoitot sekä 20% osuus nettovuosituloksesta. Käyttörahastoon kertyneiden varojen määrä ratkaisee, paljonko apurahoja voidaan myöntää. Private Equity -liiketoimista saaduista tuotoista tuloutetaan 80% tulevien tuottojen epävarmuuden vuoksi. Säätiön tietyt sijoitukset ovat hankintoja ulkomaisena valuuttana. Sijoitukset on merkitty tilinpäätöspäivänä niiden tilinpäätöspäivän valuuttakurssissa niiltä osin, kun sijoituksesta on koitunut kurssitappiota. Mikäli kurssitappiota ei ole, sijoitukset on esitetty tilinpäätöksessä niiden hankintapäivän valuuttakurssissa. Sijoitukset on esitetty joko hankinta-arvonsa tai tilinpäätöspäivän mahdollisen alemman markkina-arvonsa mukaisesti. Muut pysyvät vastaavat on merkitty hankinta- arvossaan, suunnitelmanmukaisilla poistoilla vähennettynä. Säätiön eläketurvaa on hoitanut ulkopuolinen vakuutusyhtiö. Eläkekulut on merkitty tilinpäätökseen suoriteperiaatteen mukaisesti. Kattamattomia eläkevastuita ei ole. Säätiöllä on lahjoitusrahasto, jota käsitellään kirjanpidossa omakatteisena rahastona. Rahastosta käytetyt varat sekä realisoituneet tai realisoitumattomat tuotot lisätään rahaston pääomaan. Siirto pääomaan tehdään tuloslaskelmassa erillisellä rivillään. Kuluneen tilikauden aikana ei säätiön ja rahaston välillä ole ollut transaktioita. 1.2 Muutos tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa Voimassa olevia laatimisperiaatteita ei ole muutettu vuosina 2018 ja Täten nämä kaksi vuotta ovat täysin vertailukelpoisia keskenään. 33