SKENAARIOT JA TOIMINTALINJAT AMO:jen kehittämiseksi
|
|
- Aune Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SKENAARIOT JA TOIMINTALINJAT AMO:jen kehittämiseksi AMO-kehittämisryhmä Erikoistutkija Pekka Leskinen, Metla Yliopettaja Jukka Tikkanen, Oulun Seudun Ammattikorkeakoulu Professori (vs.) Mikko Kurttila, Joensuun yliopisto JT,
2 Prosessikuvaus AMO:n kehittämisestä SWOT:n pohjalta (1) Perus SWOT analyysi (2) SWOtin esittely AMO vastaaville Kolilla (3) SWOTin tarkentaminen kotitehtävänä (ketkä osallistuvat?) mennessä (4) SWOTin viimeistely (tutkijat) ja hyväksyminen (AMO kehittämisryhmä) mennessä (5) Käytettävän päätöstukimenetelmän valinta tulosten jatkojalostamiseksi (tutkijat) (6) SWOT-tekijöiden arvottaminen kotitehtävänä valittua menetelmää soveltaen (AMO-vastaavat, kehittämisryhmä, muut?) menn. (7) Yhteenveto arvotuksista osallistujille (1/2008) (8) Kehittämisvaihtoehtojen tuottaminen hankkeessa kerätyn informaation (Swot+laadullinen) perusteella (tutkijat) (2/2008) (9) Kehittämisvaihtoehtojen arvottaminen (kehittämistyöryhmä)
3 SISÄLTÖ AMOt SWOT analyysi Ulkoiset tekijöiden muotoileminen skenaarioiksi Sisäisten tekijöiden muotoileminen omaksi tekemiseksi
4 AMO-SWOT VAHVUUDET JA HEIKKOUDET S1 Metsäsektorin tiiviin sisäisen verkoston laaja osallistuminen ja yhtenevät tavoitteet S2 AMO on selkeä, suhteellisen koeteltu, lakisääteinen ja siten tunnustettu menettelytapa S3 AMO tarjoaa mahdollisuuden metsäalan ulkopuolisiin yhteyksiin S4 Dialogi AMO-KMO-AMO (Tulevaisuudessa myös PMO). Pääosin hyvin pohditut tavoitteet sekä kansallisella että alueellisella tasolla, joten voidaan vaikuttaa valtion budjettiin. W1 Kansalaismielipidettä ei tavoiteta riittävän hyvin W2 Metsäkeskuksella liikaa vastuuta ohjelmatyössä vaikka käsitellään muidenkin päätösvaltaan kuuluvia asioita W3 AMO-prosessin läpiviemiseen tarvittava osaaminen puutteellista (esimerkkinä aluetason analyysit, eri osapuolten kantojen arvottaminen ja psykologinen tietotaito) W4 Riittämättömät resurssit sekä AMO-prosessin läpiviemiseen että sen toimenpiteiden toteuttamiseen W5 Monikäytön (etenkin luonto- ja metsämatkailun) ja aluetalouden perusdata puutteellista ja vaikeasti hyödynnettävää S5 Hyvä tietämys alueen toimintakentästä (metsävarat, käyttö, toimijat) S6 Seurantatiedon keruujärjestelmä (yli organisaatiorajojen) S7 Metsäneuvostot mahdollistavat pitkäjänteisen yhteistyön AMO:n laadinnassa ja seurannassa S8 Toimijat kokevat hyötyvänsä AMO prosessista S9 Prosessien yhdenmukaisuus eri maakunnissa S10 Metsäkeskus koetaan puolueettomaksi toimijaksi S11 AMO tukiryhmä, METLAn tekemät laskelmat ja VMI-laskelma, joihin perustaa AMO-työ W6 Metsän eri käyttömuotoja (tuotantomahdollisuuksia) ei tarkastella tasapainoisesti W7 Puuttuu linkki paikallis- ja toteutustasolle, jolloin AMO:n vaikuttavuus jää heikoksi W8 Perinteinen kokousmenettely (riittääkö aika?) W9 AMO-tukiryhmän antama liian yksityiskohtainen sisällönohjaus (esimerkiksi SWOT ja aluetalouden kuvaaminen olisi voitu jättää pois) W10 Esitettyjä toimenpiteitä ei riittävästi vastuuteta toimijatahoille W11 AMOjen seurantatulosten hyödyntämättömyys
5 AMO-SWOT MAHDOLLISUUDET JA UHAT Mahdollisuudet O1 Alueellisten ohjelmien tarve kasvaa ja AMOjen avulla voidaan johdonmukaisesti viestiä metsäsektorin tarpeista ja toteuttaa myös yli sektori- ja hallinnonalarajojen meneviä hankkeita. O2 Tietojärjestelmien kehityksen takia seurantaa voidaan oleellisesti tehostaa ja saada uusia ulottuvuuksia sisällytettyä AMOihin O3 Kansainvälinen kiinnostus modernia menettelytapaa kohtaan Uhat T1 AMO:n laadinnan ja seurannan resurssit pienenevät jolloin AMO:n vaikutusmahdollisuudet heikkenevät T2 Ristiriitaiset ja edunvalvonnan sävyttämät odotukset AMOa kohtaan T3 Kukin toimija tekee omat päätöksensä AMO:sta riippumatta T4 Aluehallintouudistus siirtää AMON pois omista, osaavista käsistä -> luodaan vain suuren mittakaavan kehittämislinjat, joilla ei ole vaikutusta metsätalouden kokonaisuuden kehittämiseen T5 Metsäsektorin merkitys kokonaisuutena marginalisoituu T6 Päätösvallan etääntyminen alueelta (esimerkiksi metsäteollisuuden globaalit markkinat) vähentää AMOn merkitystä T7 Osapuolet väsyvät ohjelmatulvassa osallistumiseen T8 Ohjelmatulvassa AMO:jen vaikuttavuus voi jäädä pieneksi
6 SKENAARIOT Skenaario = Kuvaus mahdollisesta tulevaisuuden tilasta. Tehokkaat ja hyvät skenaariot ovat tunnistettavia, selkeitä, loogisia sekä keskenään riittävän erilaisia ja ne sisältävät olennaisimmat tulevaisuuden muutostekijät. AMO:n kehitys sidoksissa metsäalan kehitykseen Suomessa ja tarkemmin kohdealueella skenaariot koskevat metsäalaa Metsäalan tulevaisuusfoorumi pohtinut globaalisaation suuntaa ja vaikutuksia ja METSÄALAN vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia (Häyrynen, S., Donner-Amnel, J., Niskanen, A Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. Tiedonantoja 171) Hyödynnetään tulevaisuusfoorumin skenaarioita, jotka koskevat vuosia Selkeä yhteys laadittuun AMO-SWOT analyysiin
7 Skenaario I: Kotipesä Metsä on yhteiskunnan perusvoimavara, joka tuottaa turvaa ja vakautta ja jonka määrää tulee lisätä. Tästä syystä turvaudutaan toistuviin MERAtyyppisiin ohjelmiin. T&K organisaatiot ohjaavat kehitystä ja niiden toimintaan suunnataan lisää rahoitusta. Metsäteollisuuden tuotteiden globaali kysyntä laskee ja tuotannon kasvu taittuu eri maissa tapahtuvan eristäytymisen seurauksena. Yritykset panostavat kotimaahan ja laajentavat mm. energialiiketoimintaan. Metsäpolitiikka on puuntuotantopainotteista ja metsätalouden julkista rahoitusta lisätään. Aineettomat metsän hyvinvointipalvelut kärsivät. Metsäkeskusten rahoitusta lisätään. Metsätalouden tavoitteena on puuntuotannollinen kestävyys ja ennustettavuus. Vaikutus AMO:n toimintaympäristöön Alueellisten ja kansallisten metsäohjelmien tarve ja merkitys kasvaa. Metsäohjelmat viestivät puuntuotannon korostamisen näkökulmaa. Tätä vahvistetaan kasvattamalla AMO-työhön varattua julkista rahoitusta. AMOtyössä metsäsektorin toimijoiden yksituumaisuus lisääntyy ja muiden käyttömuotojen tarpeet jäävät vähemmälle huomiolle..
8 Skenaario II: Maailmanparlamentti Metsä tulkitaan uusiutuvaksi resurssiksi, jota elinkeinot hyödyntävät esimerkillisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. T&K panostuksia uusiin tuotteisiin ja liiketoimintamalleihin, mm. energialiiketoiminnassa. Uusien tuotteiden avulla voidaan korvata uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä. Metsäteollisuus valmistaa enemmän mm. energia- ja rakennusteollisuuden tuotteita. Entistä tiukemmista ympäristönormeista pyritään rakentamaan kilpailuetua. Metsiä hyödyntävät kaupallisesti muutkin elinkeinot, kuten matkailuteollisuus. Metsäpolitiikassa korostetaan tasapuolisesti metsien eri käyttömuotoja ja metsien käytön tavoitteissa korostuu monikäyttö. Julkinen metsäsektori on vahva ja metsätalous on voimakkaasti normiohjattua. Vaikutus AMO:n toimintaympäristöön Alueellisten metsäohjelmien asema on vahva mm. normiohjauksen lisääntymisen ja uusien tuotteiden kehittämisen vuoksi. Metsäohjelmat viestivät vahvasti metsien kestävää moni- ja päällekkäiskäyttöä. Metsäkeskukset työskentelevät tiiviissä yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden (TE- ja ympäristökeskukset) kanssa.
9 Skenaario III: McWorld Metsä tulkitaan puupelloksi ja osaksi metsätalouden tuotantokoneistoa ja sen arvo määräytyy puhtaasti taloudellisten hyötyjen perusteella. Sillä ei ole enää yhteiskunnallista erityisasemaa vaan toiminta perustuu samoihin markkinatalouden perusteisiin kuin muidenkin toimialojen. Metsäteollisuuden kansainvälistyminen jatkuu voimakkaana. Keskitytään ydinliiketoiminnan kasvattamiseen sekä tuoton ja tehokkuuden parantamiseen. Teknologiaosaamisen huippu siirtyy ulkomaille. Paperituotanto supistuu OECD maiden kysynnän hiipuessa. Sahaaminen on runsasta nousukausina. Metsien käytön politiikkaa ohjaa puuntuotannon, hallinnon ja metsätalouden palvelutoiminnan tehokkuuden lisäämistavoite ja puun saatavuuden parantaminen. Keinoja ovat esim. lyhennetyt kiertoajat ja veroporkkanat ja -kepit. Perinteisten T&K organisaatioiden tehostamistavoitteet johtavat niiden supistamiseen. Metsäpolitiikka on osa elinkeinopolitiikkaa ja metsäkeskukset on siirretty TE-keskusten alaisuuteen. Metsätalous on puuntuotantokeskeistä ja vaihtoehdotonta liiketoimintaa. Puun hinta laskee. Julkisen sektorin organisaatioiden merkitys supistuu tilaaja-tuottajamallin kautta. Vaikutus AMO :n toimintaympäristöön : AMOjen merkitys sekä niiden laadinnan ja toteuttamisen resurssit pienenevät. Vaikuttamismahdollisuudet laskevat, koska maailmanmarkkinoiden tapahtumat ohjaavat toimenpiteitä myös maakunnissa. Metsäohjelmat korostavat puun saatavuutta, tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Metsäkeskusten asema heikkenee ja rahoitus laskee. AMO:t ovat TE-keskusten vastuulla.
10 Skenaario IV: Zapatista (POISKO) AMOjen vaikutukset vaihtelevat alueittain ja ajoittain. Metsäohjelmien painotukset liittyvät puun saatavuuden turvaamiseen ja puuntuotantoon. Niihin kohdistuu toisaalta odotuksia asioiden edistämisestä ja toisaalta vahvaa epäuskoa vaikuttavuudesta. Vaikuttavuus ei ole kovin hyvä, koska rahoitusta ei lisätä merkittävästi. Metsäkeskusten asema on kuitenkin melko vahva normiohjauksen ja valvonnan lisääntyessä. Metsän kuva on ristiriitainen. Toisaalta se tarjoaa turvallisuutta levottomassa maailmassa, toisaalta se voi olla uhkaava, ahdistava ja etäinen. Metsäalan menestys Suomessa on epävarmaa. Alan kehittämisestä ei ole yhteistä näkemystä. Panostetaan T&K:n vakauden nimissä. Metsäteollisuus suuntautuu ulkomaille siten, että välillä kansainvälisyys korostuu, välillä keskitytään kotimaan tuotantoon. Nopeiden voittojen etsimisen vuoksi investoinnit painottuvat korkeita riskejä sisältäviin maihin. Tempoilevuus aiheuttaa suuria tappioita. Metsäteollisuus tasaa epävarmuuksiaan nojautumalla tarpeen mukaan kansalliseen tukeen mm. puutullien kaltaisten toimintaympäristönmuutosten tapahtuessa. Metsäpolitiikka vastaa turbulenttiin kehitykseen palaamalla totuttuun ja turvalliseen (puuntuotanto-ohjelmat voittavat valtakamppailun). Metsäpolitiikkaa vahvistetaan ja normiohjausta ja siihen liittyvää valvontaa lisätään. Metsätalous vaihtelevaa, ryöstöhakkuista täydelliseen käyttämättömyyteen.
11 GLOBALISAATIOSKENAARIOT Kotipesä Maailma on eriytynyt. Vasten useimpien toiveita on pakko palata vanhaan. Eri maissa tapahtuu kansallista suojautumista globaaleilta vaikutuksilta ja konflikteilta, protektionismi valtaa alaa. Pysyvyyttä ihannoidaan. Suomi hoitaa omat asiansa ja antaa muiden hoitaa omansa. Suomessa metsäala säilyy tärkeänä ja voimakkaana. Maailmanparlamentti Globaalisaation poliittinen luonne korostuu. Osallistutaan laajasti päätöksentekoon ja maailmanlaajuinen sopimuksellisuus (ilmastosopimukset jne) aiheuttaa lisääntyvää normiohjausta. Kestävä kehitys ja kansainvälinen tasa-arvo vahvistuvat. Kulttuuri- ja ympäristöarvot tärkeitä. Suomi osallistuu aktiivisesti. Perinteisen metsäteollisuuden tuotanto Suomessa pienenee (yritykset siirtyvät muualle), mutta uusien tuotteiden tuotanto ja teknologinen kehitys voi nousta (esim. bioenergiateknologia ja tuotanto). McWorld Globaalit menestysformaatit ja markkinavoimat ohjaavat kehitystä. Kuilu kehittyneiden ja kehittymättömien maiden välillä kasvaa. Energian kysyntä suurta, joka nostaa sen hintaa. Tuloerot Suomessa kasvavat ja osa Suomesta autioituu maaseutuelinkeinojen kadotessa ja aluepolitiikan heikon vaikuttavuuden vuoksi. Metsäsektori pyrkii nostamaan jalostusastettaan, mutta haasteena ovat samoille markkinoille tulevat ulkomaiset investoijat. Zapatista Globalisaatioon liittyvä negatiivinen yllätyksellisyys ja tempoilevuus korostuu, sillä valtiot ja yritykset eivät pysty kontrolloimaan kehitystä haluamallaan tavalla. Ajalliset ja paikalliset muutokset voimakkaita, esim. talouskasvu ailahtelee ja syntyy kauppasotia. Energiapolitiikka ailahtelee ja energian hinnanvaihtelut ovat voimakkaita. Biopolttoaineen käyttö kasvaa. Suomessa kehitys on myös ailahtelevaa ja tapahtuu jakautumista menestyjiin ja syrjäytyjiin. Investoinnit Suomesta Venäjälle kasvavat. Metsäalalla osa yrityksistä keskittyy toimintaan Suomessa, osa toimii kansainvälisesti.
12 ARVOTETTAVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET KEHITTÄMINEN SUHTEESSA KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMISEEN Kehitetään ja monipuolistetaan aluetason laskentamenetelmiä ja tietojärjestelmiä AMO:ssa otetaan tasapainoisemmin huomioon metsän eri käyttömuodot Kerätään enemmän ja parempaa aineistoa kuvaamaan eri käyttömuotojen merkityksiä Kokouskäytäntöjä kehitetään, jotta osallistujat kokevat työn mielekkääksi suhteessa siihen käyttämäänsä aikaan Lisätään AMOjen sisällön vaihtelua paikallisten tarpeiden mukaan AMO:ien laadintaa yhdenmukaistetaan Metsäkeskusten resursseja AMO-työhön lisätään AMO:ien toteutus ja AMO:n laatimisen osatehtävät vastuutetaan selkeämmin eri organisaatioiden kesken KEHITTÄMINEN SUHTEESSA TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN JA SIDOSRYHMIIN Metsäneuvostoja hyödynnetään enemmän ja paremmin AMO:ien laadinnassa ja seurannassa Kehitetään tiedonkulkua AMO- ja KMO - prosessien välillä, molempiin suuntiin Metsäsektorin organisaatioiden verkostoitumista AMO-työssä vahvistetaan AMO:ien kytkentöjä metsäalan ulkopuolisiin politiikkaprosesseihin parannetaan Konkretisoidaan eri toimijoiden AMO:sta saamaa hyötyä Sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia laajennetaan ja kehitetään Kehitetään parempia ja helpompia menettelytapoja kansalaismielipiteen selvittämiseksi Otetaan käyttöön uusia keinoja AMO:n tavoitteiden toteuttamiseksi paikallistasolla
13 Tekijöiden tärkeydet eri skenaarioissa Otetaan käyttöön uusia keinoja AMO:n tavoitteiden toteuttamiseksi paikallistasolla Kehitetään parempia ja helpompia menettelytapoja kansalaismielipiteen selvittämiseksi McWorld Maailmanparlamentti Kotipesä Sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia laajennetaan ja kehitetään Konkretisoidaan eri toimijoiden AMO:sta saamaa hyötyä AMO:ien kytkentöjä metsäalan ulkopuolisiin politiikkaprosesseihin parannetaan Metsäsektorin organisaatioiden verkostoitumista AMO-työssä vahvistetaan Kehitetään tiedonkulkua AMO- ja KMO -prosessien välillä, molempiin suuntiin Metsäneuvostoja hyödynnetään enemmän ja paremmin AMO:ien laadinnassa ja seurannassa AMO:ien toteutus ja AMO:n laatimisen osatehtävät vastuutetaan selkeämmin eri organisaatioiden kesken Metsäkeskusten resursseja AMO-työhön lisätään KMO:ien laadintaa yhdenmukaistetaan Lisätään AMOjen sisällön vaihtelua paikallisten tarpeiden mukaan Kokouskäytäntöjä kehitetään, jotta osallistujat kokevat työn mielekkääksi suhteessa siihen käyttämäänsä aikaan Kerätään enemmän ja parempaa aineistoa kuvaamaan eri käyttömuotojen merkityksiä AMO:ssa otetaan tasapainoisemmin huomioon metsän eri käyttömuodot Kehitetään ja monipuolistetaan aluetason laskentamenetelmiä ja tietojärjestelmiä
14 Tärkeimmät tekijät eri skenaarioissa Kotipesä AMO:ien toteutus ja AMO:n laatimisen osatehtävät vastuutetaan selkeämmin eri organisaatioiden kesken Metsäsektorin organisaatioiden verkostoitumista AMO-työssä vahvistetaan Maailmanparlamentti AMO:ssa otetaan tasapainoisemmin huomioon metsän eri käyttömuodot AMO:ien kytkentöjä metsäalan ulkopuolisiin politiikkaprosesseihin parannetaan McWorld Kehitetään ja monipuolistetaan aluetason laskentamenetelmiä ja tietojärjestelmiä AMO:ien kytkentöjä metsäalan ulkopuolisiin politiikkaprosesseihin parannetaan JOS KAIKKI SKENAARIOT TOTEUTUISIVAT YHTÄ TN: AMO:ien toteutus ja AMO:n laatimisen osatehtävät vastuutetaan selkeämmin eri organisaatioiden kesken AMO:ien kytkentöjä metsäalan ulkopuolisiin politiikkaprosesseihin parannetaan
15 Eri skenaarioiden yhtäläisyydet Kuuden tärkeimmän joukossa kahdessa tai kolmessa skenaarioissa Metsäkeskusten resursseja AMO-työhön lisätään Metsäneuvostoja hyödynnetään enemmän ja paremmin AMO:ien laadinnassa ja seurannassa Metsäsektorin organisaatioiden verkostoitumista AMO-työssä vahvistetaan AMO:ien kytkentöjä metsäalan ulkopuolisiin politiikkaprosesseihin parannetaan Konkretisoidaan eri toimijoiden AMO:sta saamaa hyötyä Kuuden vähiten tärkeimmän joukossa kahdessa tai kolmessa skenaarioissa AMO:ssa otetaan tasapainoisemmin huomioon metsän eri käyttömuodot Kerätään enemmän ja parempaa aineistoa kuvaamaan eri käyttömuotojen merkityksiä Kokouskäytäntöjä kehitetään, jotta osallistujat kokevat työn mielekkääksi suhteessa siihen käyttämäänsä aikaan AMO:ien laadintaa yhdenmukaistetaan Sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia laajennetaan ja kehitetään Kehitetään parempia ja helpompia menettelytapoja kansalaismielipiteen selvittämiseksi
Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen toimintaympäristön näkökulmasta
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Mikko Kurttila Mikko Kurttila, Pekka Leskinen, Jukka Tikkanen ja Anssi Niskanen Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen toimintaympäristön
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMaailmanparlamentti, Kotipesä, McWorld ja Zapatista globalisaatiokehityksen vaihtoehtoja
Maailmanparlamentti, Kotipesä, McWorld ja Zapatista globalisaatiokehityksen vaihtoehtoja Simo Häyrynen Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatioskenaariot 2005-2025 Taustaa Irrottaudutaan päiväkohtaisista
LisätiedotMetsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa
Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus
LisätiedotMetsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?
Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat
LisätiedotSuomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki
Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotTulevaisuusfoorumin skenaariot ja AMO-työ
Tulevaisuusfoorumin skenaariot ja AMO-työ Anssi Niskanen Metsäalan tulevaisuusfoorumi Oulun seudun AMK, Luonnonvara-alan yksikkö 14.3.2008 Sisältö - Metsäalan globaali toimintaympäristö 2006-2020: 4 skenaariota
LisätiedotOsallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille
Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille Marjo Laitala Kyselyn toteutus sähköpostitse (357 kpl) muistutusviesti + postitse vastausprosentti 45,6 soitto 15 vastaamattomalle
LisätiedotMetsäalan ennakointityön ohjausvaikutus
Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus Saija Miina & Anssi Niskanen 19.8.2009, maa- ja metsätalousministeriö Mikä oli Metsäalan tulevaisuusfoorumi 2003 2008? Tavoite ja tehtävä Omat tulevaisuusselvitykset
LisätiedotAMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK
AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,
LisätiedotMetsäpolitiikka arvioitavana
Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö
LisätiedotAuditointiryhmän asettaminen
Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotYhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous
Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotMetsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely
Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Metsien käytön tulevaisuus hankkeen ohjausryhmän kokous, Metsämiesten
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotPYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?
Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotMetsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi
Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen
LisätiedotKMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti
KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti Ilkka Heikkinen Ympäristöministeriö 14.1.2009 1 Kysymykset 1. Mitkä (ja miksi) ovat ryhmän priorisoimat toimenpiteet, jotka
LisätiedotVenäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla
Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen
LisätiedotAMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista
AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia
LisätiedotKMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013
KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.
Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011
Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli
LisätiedotMetsätalouden toimijat löytävät roolinsa. Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti
Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti Esityksen sisältö Johdanto Metsätalouden nykytoimijat Tulevaisuuden toimijaryhmät Tulevaisuuden tavoitteet
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014
Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma
Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet
LisätiedotHollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan
Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan Lauri Hetemäki Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankkeen seminaari,
LisätiedotMetsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä
Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotAlueellisella metsäohjelmalla toimivaa vuoropuhelua ja hyväksyttäviä tuloksia
Alueellisella metsäohjelmalla toimivaa vuoropuhelua ja hyväksyttäviä tuloksia Yhteenveto HyvAMO-hankkeen tuloksista ja johtopäätöksistä alueellisten metsäneuvostojen jäsenille www.oamk.fi/hyvamo Metsäkeskukset
LisätiedotMinne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
LisätiedotYhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä
Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä Millainen AMO on tutkijan silmin? Mitä mieltä metsäneuvoston jäsenet ja AMO-vastaavat AMO:sta
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi
Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäneuvosto Tiivistelmä alustavista tuloksista Väliarvioinnin aikataulu Työvaiheiden ajoittuminen Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu
LisätiedotTyövoimapolitiikan uusi suunta
Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua
LisätiedotAMO toimenpiteiden priorisointi
AMO toimenpiteiden priorisointi Annika Kangas Turku 18.5.2009 Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Priorisointi on tarpeen, jotta voidaan keskittyä tärkeimpiin asioihin voidaan keskittyä yhteen asiaan
LisätiedotMetsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää
LisätiedotTyötä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
LisätiedotLuonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus Pääjohtaja Mari Walls Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, 5.-6.2.2015 1 Mari Walls Sisältö Muutama sana kuukauden vanhasta Lukesta Näin me toimimme Näihin me keskitymme Luonnonvarojen
LisätiedotMetsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.
Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.2017 Yhteensovittamisessa on kyse monitavotteisesta kestävyydestä
LisätiedotMetsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma MSO
Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotTekes riskirahoittajana -
Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana
LisätiedotKoulutustarpeet 2020-luvulla
Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011
Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa
LisätiedotMitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen
Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa
LisätiedotSkenaariotyöpajat AMOjen valmistelussa. AMO vastaavien neuvottelupäivät Tampere
Skenaariotyöpajat AMOjen valmistelussa AMO vastaavien neuvottelupäivät 15.-16.9.2009 Tampere Tulevaisuuden ennakointi Käsitteitä: - Ennakointi - Tulevaisuuden tutkimus - Ennuste - Skenaario Lähtökohta:
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotSuomen metsäsektori ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos - mahdollisuus vai uhka maataloudelle ja metsille Königstedt 21.5.2008 Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Risto Seppälä Esityksen sisältö Metsäalan globaalit muutosajurit Suomen metsäsektorin
LisätiedotMuutosajurit metsäalalla
Muutosajurit metsäalalla Johtaja Anssi Niskanen Joensuun yliopisto Puh. (013) 251 4001 Email: anssi.niskanen@joensuu.fi www.metsafoorumi.fi Mikä on metsäalan tulevaisuusfoorumi? Metsäalan tulevaisuusfoorumi
LisätiedotKUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178
KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA Toimintasuunnitelma 2006-2007 Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 Hankkeen tausta Kunnat omistavat n. 400 000 ha metsää Kuntametsissä
LisätiedotAsiantuntijaselvitys talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutuksista KMO toteutukseen
Asiantuntijaselvitys talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutuksista KMO toteutukseen Joensuun yliopisto Metsäalan ennakointiyksikkö Anssi Niskanen Mistä asiantuntijaselvityksessä on kysymys ja miten
LisätiedotUuden alueellisen metsäohjelman painopisteet
Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset
LisätiedotKansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013
Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Raportin sisältö 1. Tiivistelmä 2. Johdanto 3. Arvioinnin lähtökohdat 4. Toimintaympäristön muutosten vaikutusten arviointi
LisätiedotHIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019 TYÖPAJAT Yhteensä 3 työpajaa eri sektoreille: 7.3.2019 Teollisuus, pienteollisuus, työkoneet ja energia (Kouvola) Osallistujia 29, lisäksi Kymenlaakson
LisätiedotSuomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020
Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020 Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankeen ohjausryhmän seminaari, Metsämiesten Säätiö, Kerkkä, 12.5.2009 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotSiellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy
Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotSuomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys
Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotKansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotMuuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto
Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia
LisätiedotHallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen
Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Valtiosihteeri Jouni Hakala Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Ukipolis Oy:n seminaari 17.1.2012, Uusikaupunki 1. Talouden päähaasteet ja
LisätiedotMetsäala nyt ja tulevaisuudessa
Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin
LisätiedotMitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?
Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen
LisätiedotMiten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen?
Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa joulukuun 3. päivä 2008 Seminaarin tarkoitus Herättää
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUS. Strategia
SUOMEN METSÄKESKUS Strategia Arvoa ja kasvua metsästä Metsät muodostavat vahvan perustan Suomen kansantaloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Metsät voivat tarjota vielä nykyistä enemmän työtä ja toimeentuloa,
LisätiedotRaaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso
Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotMetsäalan tulevaisuuskuvat
Metsäalan tulevaisuuskuvat Nykyrakenteiden kehittäminen ja aktiivinen muutos Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Puuhun perustuvat arvoketjut muutoksessa -seminaari, Metsäalan Tulevaisuusfoorumi, Heureka,
LisätiedotMiten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?
Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä? Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Säätytalo 3.10.2018 1 Metsäpolitiikan nykyinen kehys KÄRKIHANKKEET
LisätiedotIlmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?
Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Metsähallituksen toiminnan muutokset ilmaston lämpenemisen varalta 09.12.2014 Johanna Leinonen Yleiset toimenpiteet ilmaston lämpenemisen
LisätiedotI Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Metsät, monimuotoisuus ja energia, mikä Suomen suunnaksi? Sami Pirkkala, Valtioneuvoston kanslia Turvaavatko nykyiset toimintamallit ja metsäpolitiikka luonnon monimuotoisuutta? Tomi Salo, Metsäteollisuus
LisätiedotPuuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa
Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa Katja Lähtinen (Prof. liiketalous, erityisalana puurakentaminen) Vaasan yliopisto, markkinoinnin yksikkö Päättäjien Metsäakatemian maastojakso 13.-15.9.2017
LisätiedotPuun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy
Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä Pertti Harstela Metla/Joy Metsätalouden merkitys kansan- ja aluetaloudessa Metsätalous Suomessa 1,9 % BKT:stä Pohjois-Karjalassa 6,4 % BKT:stä Metsäsektori
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotAluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM
Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.
LisätiedotMMM:n hallinnonalan energiapäivä
MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotLapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 5.2.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotJoensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle
Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia
LisätiedotMetsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma
Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016
Lisätiedot