Säkylän osayleiskaavan maisemaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säkylän osayleiskaavan maisemaselvitys"

Transkriptio

1 TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Säkylän kunta Säkylän osayleiskaavan maisemaselvitys

2 2(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA 1. JOHDANTO 1.1 SELVITYSALUE Selvitys on laadittu Säkylän osayleiskaavoitusta varten. Selvitysalue sisältää kaksi erillistä aluetta: Säkylän kuntakeskuksen alueen sekä ranta-alueen kunnan eteläosassa. Näiden välissä sijaitsee Pyhäjoen osayleiskaava-alue. Säkylän taajama sijaitsee nauhamaisesti Kuivalahti-Säkylän harjulla, joka kulkee alueen A halki. Harjun pohjoispuolella avautuu näkymä kohti Köyliönjärveä ympäröiviä viljelysmaita. Lounaassa avautuu aava järvinäköala Pyhäjärvelle ja etelässä Pyhäjoen peltomaisema. Eteläinen alue B on metsäistä seutua Pyhäjärven rannalla. Ranta on melko tiheästi rakennettu. Selvitysalueiden pinta-ala on yhteensä n ha. 1.2 AINEISTO JA MENETELMÄT Työ on laadittu karttatyöskentelynä käytettävissä olleen lähtöaineiston pohjalta. Lähtöaineisto on lueteltu raportin lopussa. Maastotarkastelut on suoritettu keväällä sekä loppukesällä 2013 koko alueelle kattavasti. Selvityksessä on tarkasteltu alueen maisemarakennetta, maisemallisia erityispiirteitä sekä maisema-arvoja. Selvityksen laatimisesta on vastannut Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä maisemaarkkitehti Maarit Suomenkorpi. Työssä on avustanut maisema-arkkitehti Elina Kataja.

3 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 3(27) 1.3 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Selvitysalue Aineisto ja menetelmät Selostuksen sisällysluettelo MAISEMA Maisemamaakunta ja maiseman historia... 4 Maisemarakenne... 5 Maisemakuva Maiseman ja kulttuuriympäristön arvot YHTEENVETO Suositukset... 23

4 4(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2. MAISEMA 2.1 MAISEMAMAAKUNTA JA MAISEMAN HISTORIA Lounaismaa Säkylä sijaitsee Ympäristöministeriön maisematyöryhmän määrittelemän maisemamaakuntajaon mukaan Lounaismaalla, tarkemmin Ala-Satakunnan viljelyseudulla. Lounaismaa on korkokuvaltaan pääosin alavaa, mutta etelässä Säkylän seuduilla vaihtelevaa. Lounaismaa on muinaista merenpohjaa, joka vasta vuotta sitten on alkanut kohota kuivaksi maaksi. Maiseman peruselementit vaihtelevat rikkonaisesta saaristosta ja kumpuilevista kallioalueista laajoihin tasaisiin, viljaviin savikkoalueisiin. Metsätyypit vaihtelevat Lounaismaalla puolukkatypin männiköstä tuoreisiin mustikkatyypin kuusisekametsiin. Lehtomaisten kankaiden ja lehtojen vähäisyys johtuu osaltaan siitä, että viljavimmat alueet on raivattu pelloiksi. Kaskitaloudesta alettiin siirtyä pysyvään peltoviljelyyn ja karjanhoitoon esihistoriallisella rautakaudella ja keskiajalla. Tällöin viljelyyn käytetyt alueet ja niitä myötäilevä asutus alkoivat vakiintua. Myöhemmin alkoivat muodostua ryhmä- ja rivikylät savikkojen kumpareille tai laakson ja selänteen väliselle vyöhykkeelle. Suurten asutuskeskusten ympärillä sekä loma-asutuksen osalta nämä perinteiset rakennuspaikat ovat myöhemmin muuttuneet. Viljelymaisemaan kuuluneet katajakedot sekä muut laidun- ja niittyalueet ovat niin ikään katoamassa. Alueella on viljelylle edullinen ilmasto sekä maaperä ja se on ollut sijainniltaan hyvä kulkuyhteyksiä ajatellen. Lounaismaa on hyvin vanhaa ja kehittynyttä kulttuuri-suomea ja seudun maisemakuvassa näkyy edelleenkin kartanokulttuurin vaikutus. Puistot, puutarhat ja vauraiden maalaiskylien ympäristön siisteys ovat vieläkin luonteenomaisia alueella, vaikka myös syrjäkyliä esiintyy. Ala-Satakunnan viljelyseutu Ala-Satakunnan viljelyseutu on vaurasta viljelyaluetta, sisältäen kuitenkin muuhun Lounaismaahan nähden runsaasti karuja, metsäisiä ja soisia syrjäseutuja. Maastonmuotojen tasaisuudesta huolimatta maisemassa on voimakkaita erityispiirteitä. Lounaismaan suurin järvi, Säkylän Pyhäjärvi, on lähes saareton ja osittain suorantainen. Seudun poikki kulkevat Säkylänharjun Kokemäenjokilaakson Yyterin mittavat harjumuodostot. Seudun karuja maisemapiirteitä edustavat suot ja metsät keskittyvät Pyhäjärven lounaispuolella olevalle karulle rapakivigraniittialueelle ja seudun muissa osissa ympäristöään karummille kallioisille ja moreenisille vedenjakaja-alueille. Viljelymaisemat sijaitsevat yleensä viljavilla savikkoalueilla. Karummilla mailla sijaitsevat viljelymaat ovat hajanaisia. Pääosa asutuksesta keskittyy viljavien savikoiden tuntumaan. Taajamien ulkopuolella asutus on ryhmittynyt melko väljästi, yleensä nauhamaisesti, ja paikoin on löyhähköjä ryhmäkyliä.

5 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 5(27) MAISEMARAKENNE Erityispiirteitä selvitysalueella ovat laaja ja lähes saareton Pyhäjärvi sekä alueen läpi kulkevat luode-kaakko suuntaiset harjujaksot. Säkylänharju kulkee Köyliönjärveltä Virttaalle. Siihen liittyy Euran suunnasta Säkylän taajaman läpi kulkeva Kuivalahden-Säkylän harju. Maisemarakenteessa ovat hallitsevia myös pienpiirteisesti kumpuilevat laajat moreenija kallioselänteet. Laaksoja alueella on hyvin niukasti ja ne ovat pääosin pienialaisia ja kapeita. Selänteiden välissä kapeissa laaksoissa sekä selänteillä sijaitsevissa lukuisissa notkelmissa on soita sekä pienialaisia peltoja. Pyhäjärven ja Köyliönjärven välisellä kannaksella ja Köyliönjärven rannalla sijaitsevat laajemmat ja peltolaaksot. Maasto selvitysalueella on suhteellisen tasaista ja korkeuserot maltillisia. Pyhäjärven pinta on noin 45 metriä meren pinnan yläpuolella ja Köyliönjärvi 40,5 m mpy. Peltolaaksot sijaitsevat noin 52,5 42,5 m mpy. Leveämmän ja korkeamman selänteen muodostava Säkylänharju kohoaa korkeimmillaan 148 metriin meren pinnasta ja siten metriä ympäristöään korkeammalle. Säkylän taajaman kohdalla kulkeva Kuivalahden- Säkylän harju on sen sijaan kapea ja matala. Hiekka- ja sorakerrostumat häviävät ennen Euraa ja Eurajoen suulla on nähtävissä enää erillinen, lyhyt harjumuodostuma. Taajaman kohdalla kulkeva harju on vain noin 60 metriä meren pinnasta eli vain noin 10 metriä ympäristöään korkeammalla. Selvitysalueen ulkopuolella Linturin selänne Köyliönjärven länsipuolella kohoaa noin 95 m mpy ja Säkylänharju alueiden itäpuolella n. 145 m mpy. Eteläinen osayleiskaava-alue on kohtuullisen loivaa, järveen rajautuvaa selänteen reunavyöhykettä. Alue on pääosin metriä meren pinnan yläpuolella. Seudulle tyypillisesti pääosa lähialueen asutuksesta sijaitsee laakson ja selänteen välisellä vyöhykkeellä. Säkylän taajama on muodostunut Säkylänharjulle nauhamaiseksi rakenteeksi. Lisäksi peltolaaksoissa metsän reunoilla ja peltosaarekkeissa on haja-asutusta, taloryhmiä tai kyliä. Asutusta on muodostunut runsaasti myös Pyhäjärven rannoille. Pääosa asutuksesta sijaitsee m mpy. Kuva: Näkymä aavalle Pyhäjärvelle.

6 6(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Kallioperän murroslinjat Kallioperän murroslinjat ovat syntyneet, kun peruskallio on pirstoutunut lohkoiksi ja osat ovat liikkuneet toisiinsa nähden. Murrosten ikä vaihtelee. Ne voivat olla miljoonia vuosia vanhoja tai viimeisen jääkauden synnyttämiä. Tyypillisesti kallioperän murroslinjat reunat ovat kallioreunaisia, jyrkkiä ja kapeita. Jääkaudella irtain kiviaines on kulkeutunut jään liikkeiden vaikutuksesta pois ja tilalle on mannerjään sulamisvesien mukana kasautunut hienojakoisempia maa-aineksia. Usein myös joet ja järvet ovat syntyneet näihin maaston syvimpiin muodostelmiin. Alueella on havaittavissa kallioperän murroslinjoja, jotka ovat pääosin luode-kaakko suuntaisia. Linjat ovat voimakkaampia ja selvemmin nähtävissä Säkylänjärven eteläpuolella. Pyhäjärvi on syntynyt murrosten yhtymäkohtaan. Koska alueella on ollut useita murroslinjoja, on siltä todennäköiseksi kulkeutunut paljon irtoainesta pois. Tämä saattaa selittää sen rantojen suoralinjaisuutta ja vähäistä saarien määrää. Järven lounaisrannan muodostaa murroslinja, joka on suhteellisen suora ja yhdensuuntainen ja järven pohja kohdalla jyrkästi viettävä. Murroslinja on havaittavissa järven syvyyskäyrissä sekä Yläneellä jatkuvana kapeana kaakko-luode -suuntaisena jokilaaksona. Euran suunnalla laaksot ovat alavampia ja leveämpiä. Paikoin murroslinjat erottuvat maisemarakenteessa heikosti, sillä mannerjään muodostamat harjujen hiekkakerrostumat ovat ne peittäneet. Murroslinjat näyttävät ohjanneen jään sulamisvesien kulkua. Kuva: Maisemarakenteessa erottuvia kallioperän murroslinjoja. Pohjakartta maanmittauslaitos,

7 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 7(27) Maaperä Suunnittelualueiden maaperä on lajiutunut erilaisiin maa-aineksiin jääkauden lopulla. Harjut ovat syntyneet noin vuotta sitten mannerjään reunan sijaittua Säkylän kohdalla. Jään sulamisvedet virtasivat jäätikössä olevia halkeamia pitkin ja niiden mukana kulkeutui jään kallioperästä irrottamia ja hienoksi hiomia maa-aineksia. Karkeammat ja painavammat ainekset, kuten sora ja hiekka, kasaantuivat halkeamien suulle harjuiksi sitä mukaa, kun jään reuna vetäytyi. Hienommat ja kevyemmät ainekset, kuten hieta, hiesu ja savi ajautuivat etäämmälle sulamisvesien mukana. Harjujen tuntumassa alueella A maaperä onkin harjulle ominaista soraa ja hiekkaa. Näiden ulkopuolella on hiesua ja hienoa hietaa ja alavimpiin laaksoihin ovat kertyneet savimassat. Muilla selännealueilla maaperä on hiekkamoreenia tai soramoreenia. Isosuon sekä Rahkan alueilla maaperä on rahkaturvetta. Alueen B:n maaperä on pääosin hiekka- ja soramoreenia, mutta paikoin maaperässä on pienialaisia savi ja hiekkamaita. Vesistöt ja vesitalous Selvitysalue rajautuu Pyhäjärveen. Alueella ja sen läheisyydessä on useita soita, kuten Isosuo, Rahka ja Rantasuo sekä Köyliönjärvi. Selänteiltä johtaa vesistöihin useita ojia sekä pieniä jokia. Selvitysalue kuuluu Eurajoen vesistöalueeseen. Eurajoki on Lounais-Suomen toiseksi suurin joki. Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä ja se laskee Selkämereen Rauman pohjoispuolella Eurajoensalmessa. Eurajoen vesistöalueella on määrällisesti vähän järviä. Alueen suurimpia järviä ovat Pyhäjärvi, Köyliönjärvi ja Turajärvi. Vesistöalueen pienet järvet ovat tyypillisesti matalia, ruskeavetisiä ja melko ravinteisia. Vesistöön joutuvista ravinteista suurin osa on peräisin hajakuormituksesta, pääosin maataloudesta. Myös haja-asutus, samoin kuin teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet kuormittavat vesistöä. Alue jakaantuu Köyliönjärven, Pyhäjärven, Ketelinojan, Hevonniitunojan, Pyhäjoen alaosan, Pyhäjoen keskiosan sekä Lokonsuon-Isonsuon valuma-alueisiin. Köyliönjärven valuma-alueen lisäksi Ketelinojan valuma-alueen vedet laskevat Köyliönjärveen. Muilta alueilta vedet laskevat Pyhäjärveen. Järvien laskujoet Eurajoki ja Köyliönjoki yhtyvät Kiukasisissa, josta Eurajoki jatkaa kohti Eurajoensalmea Itämerellä. Alueella sijaitsee kaksi vedenhankintaa varten tärkeää I luokan pohjavesialuetta sekä yksi II luokan pohjavesialue.

8 8(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Kuva: Vesistöalueet sekä valuma-alueet karkein rajauksin. Lähde: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. Suomen ympäristökeskus. Latauspalvelu LAPIO

9 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 9(27) MAISEMAKUVA Suunnittelualueen maisemakuva koostuu pääosin pienpiirteisistä elementeistä, maisematiloista ja näkymien vaihtelusta. Maisemakuvaan tuovat vaihtelua avarat järvi- ja peltonäkymät. Pyhäjärvi on lähes saareton ja seudun mittakaavassa suuri järvi. Näkymät järven yli ovat laajoja ja esteettömiä. Pyhäjärven rannat ovat metsäisiä ja niillä on paljon asutusta. Kuivalahti-Säkylän harjulla kulkevalta Rantatieltä avautuu kuitenkin puuston lomasta monin paikoin näkymiä avaralle Pyhäjärvelle. Metsäisellä seudulla peltonäkymät tuovat maisemakuvaan miellyttävää vaihtelua. Selvitysalueiden välissä sijaitsevat Pyhäjoen viljelysalueet ja Säkylänharjun pohjoispuolella avautuu Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema. Alueella on myös pienempiä peltoaukeita, jotka elävöittävät maisemaa paikallisesti. Kuva: Näkymä Pyhäjoen suuntaan Pioneeritieltä. Kuva: Näkymä Köyliönjärven suuntaan Vuorenmaantieltä. Kohdalta avautuvat pisimmät näkymät kulttuurimaisemaan.

10 10(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Kuva: Säkylän kuntakeskuksen kohdalla peltoalueilla on paikoin metsäsaarekkeita sekä maatiloja ja niiden sekä muiden rakennusten pihapuustoa. Maisematila hahmottuu paikoin rajatummaksi ja näkymät laajalle peltoaukealle supistuvat jonkin verran. Kuvat: Näkymiä Katavistosta Sirttalantieltä Köyliönjärven sekä Säkylän keskustan suuntiin. Alueella näkymiä rajaavaa puustoa on selvästi enemmän ja visuaalinen yhteys laajaan kulttuurimaisemaan on paikoin heikko.

11 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 11(27) Avarimmillaan maakunnallisesti arvokas Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema on sen itäosissa, Vähä-Säkylän Huovinrinteen suunnalla. Pisimmät näkymät suuntautuvatkin Köyliönjärven suuntaisesti, lähes etelä-pohjoissuunnassa. Selvitysalueen itäosasta voikin nähdä Köyliönjärven rantapuustolle asti. Näkymiä rajaavat metsänreunat sekä niissä sijaitsevat maatilojen rakennukset. Alueella on jonkin verran ojienvarsien pensaikkoa, joka katkaisee näkymiä. Viljelysalueen keskellä, Iso-Säkylän kohdalla ja siitä länteen on siellä täällä näkymiä rajaavia maatiloja pihapuustoineen sekä metsäsaarekkeita, lisäksi ojien varsien pensaikko ja puusto lisääntyy. Saarekkeiden taakse muodostuu länteen päin mentäessä pienempiä maisematiloja, joista avautuvat näkymät supistuvat. Viljelysalueiden länsiosassa Karhusuon ja Huhdinkylän alueilla maisemakuvassa nousevat esiin seudulle tyypillinen kylämäinen asutus sekä puukujanteet. Näillä alueilla maisemakuva on pienpiirteistä ja vaihtelevaa. Lukuisat maatilojen puustoiset pihapiirit sekä metsäsaarekkeet rajaavat maisemaa ja pirstovat koettua maisematilaa. Avautuvat näkymät ovat pääosin lyhyitä ja yhteys laajaan viljelymaisemaan heikkenee. Samalla tilat tuovat maisemaan miellyttävää vaihtelua ja ilmeikkyyttä. Hyvin hoidetut kylät ovat viihtyisiä ja harmonisia miljöitä. Yhteyden avaraan kulttuurimaisemaan voi nähdä siellä täällä aukeavien kapeiden näkymien kautta. Kuva: Karhusuon kylänraittia. Kylän rakennuksia reunustavat metsäsaarekkeet ja pitkiä näkymiä avautuu vain paikoin. Maatilojen rakennukset sopivat pääosin maisemaan mittasuhteiden ja värityksen puolesta. Usein suuria halleja tai tuotantorakennuksia peittääkin pihapuusto, joka parantaa niiden sulautumista osaksi harmonista ja arvonsa säilyttänyttä perinteistä maaseutumiljöötä. Säkyläntien eteläpuolella on puustoa sekä uudemman asutuksen lähelle rakennettuja puustoisia meluvalleja, joiden ansiosta Säkylän keskusta on pääosin varsin hyvin näkymättömissä kulttuurimaiseman suuntaan. Risteysalueet huoltoasemineen sekä uusi, rakenteilla oleva kaupan alue hahmottuvat kuitenkin rakennettuna reunana viljelysaukean suuntaan.

12 12(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Keskustan alueella, Rantatien varrella, on säilynyt vanhaa rakennuskantaa sekä vanhoja pihapiirejä, mutta niiden lomassa on paljon uudempaa rakennuskantaa. Taajamakuva on siten vaihteleva ja kerrostunut. Uudemmat alueet sijaitsevat harjun laitamilla ja muodostavat ilmeeltään yhtenäisempiä alueita. Kuva: Säkylän keskusta muodostaa paikoin rakennetumman reunavyöhykkeen kulttuurimaisemalle. Alueen läpi kulkeva Kuivalahden-Säkylän harju on tyypillistä mäntyvaltaista harjumaisemaa. Selänteillä korkeimmilla ja kuivimmilla paikoilla on mäntyvaltaista kangasta, kosteammissa notkoissa on lehtipuu- tai kuusivaltaista ja laaksoissa rehevämpää lehtipuuja pensaskasvustoa. Eteläisen alue on pääosin havupuuvaltaista metsää. Alueella on muutamia pienialaisia ja maisemakuvaan vaihtelua tuovia peltoja. Muutoin näkymiä avautuu rannalta lähinnä Pyhäjärven suuntaan. Ranta on pääosin tiheästi rakennettua. Sisämaassa peltojen reunoilla sekä metsässä on jonkin verran asutusta ja muutamia maatiloja. Kuva: Eteläisellä alueella sijaitsee pienialaisia peltoja, jotka tuovat vaihtelua maisemakuvaan.

13 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 13(27) Maamerkit Säkylän kirkko kohoaa harjulla keskeisellä paikalla. Sen koillispuolella on säilynyt rakentamaton peltokaistale Pyhäjärven ja Köyliönjärven välisen kulttuurimaiseman suuntaan. Avoin peltokaistale muodostaa tärkeän näkymäakselin ja yhteyden kulttuurimaisemaan. Kuva: Säkylän kirkko kohoaa viljelysaukean suuntaan säilyneen peltoakselin päätteenä Säkyläntien suunnasta katsottuna. Maisemahäiriöt Maisemahäiriöt ovat alkuperäiseen maisemaan tehtyjä tai muiden toimintojen seurauksena muodostuneita muutoksia, jotka näkyvät maisemassa. Maisemahäiriöitä voidaan korjata maisemoinnin keinoin. Suunnittelualueella on joitakin maanottoalueita. Alueen itäosassa Säkylänharjulla on laajempia, edelleen avoimia maanottoalueita. Isosuon kohdalla Kuivalahti-Säkylän harjulla on jo käytöstä poistunut maanottoalue, jolle on alkanut levitä mäntytaimikkoa.

14 14(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2.4 MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOT Maisema-arvot perustuvat yleisesti ottaen pitkälti kulttuurihistoriaan ja ihmisen toiminnallaan muokkaamaan ja synnyttämään ympäristöön. Tästä johtuen selvityksessä on maisemallisten arvojen lisäksi esitetty kulttuuriympäristöarvot valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla kokonaiskuvan muodostamiseksi alueen maisema-arvoista. Kohteille on selvityksessä annettu suositukset käytettäviksi kaavamerkinnöiksi. Selvitykseen on koottu viranomaislähteissä kesällä 2013 olleet tiedot. Kaavoituksen yhteydessä on laadittu lisäksi erillinen rakennuskulttuuria koskeva inventointi (Lauri Putkonen, 2013) sekä arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy), jotka täydentävät kulttuuriympäristöä koskevaa lähtötietoa. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttöja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan ja sen tarkistus Nämä kohteet on merkitty alla olevassa listassa sekä liitekartalla RKY2009-tunnuksin. Kohdenumerointi vastaa lähdejulkaisujen kohdenumerointia. Valtioneuvoston päätöksen nojalla Satakunnan maakuntakaavassa esitettyjen, vuoden 1993 RKY:n mukaisten valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden luokitus muuttuu maakunnallisesti arvokkaaksi. Kohdenumerointi viittaa maisema- ja kulttuuriarvot -liitekarttaan. Säkylän kirkkoympäristö (RKY ) Säkylän pieni puukirkko, kirkkoaukea, sen eteläpuolella moderni seurakuntakeskus ja perinteinen pappilaympäristö muodostavat mielenkiintoisen, eri-ikäisistä rakennuksista koostuvan kirkkoympäristön. Kirkko 1770-luvulta on tyypiltään pitkäkirkko, jossa lounaissuomalainen sipulikupolinen tapuli on liitetty kirkon länsipäätyyn ja jossa runkohuonetta matalammat ristivarret avautuvat kirkkosaliin. Kirkkoaukion syntyminen liittyy kirkon rakentamislupaan sisältyneeseen määräykseen, jonka mukaan kirkon ympäristö oli 150 kyynärän säteellä jätettävä palovaaran takia rakentamattomaksi. Arkkitehti Pekka Pitkäsen betonikauden parhaisiin kuuluva seurakuntakeskus ja siihen liittyvä asuinrakennus ovat valmistuneet 1965 kirkon kaakkoispuolelle. Kirkkoaukion laidalla sijaitseva kirkkoherranpappilan päärakennus on vuodelta Lehtevään pihaan liittyy lisäksi vanha luhti. Ympäristössä on myös Nikkarin tuulimylly. Jalkamylly tyyppiä edustava mylly on valmistunut Säkylä erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1639 kuuluttuaan sitä ennen Euraan. Vuonna 1700 valmistunut Säkylän kirkko ja kirkonkylä tuhoutuivat tulipalossa elokuussa Uusi, hallitsijan ja rakennusluvan myöntäjän Kustaa III:n mukaan nimetty kirkko vihittiin elokuussa 1776.

15 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 15(27) Huovinrinteen varuskunta (RKY ) Huovinrinteen ns. korpivaruskunta on karun modernin 1960-luvun kasarmiarkkitehtuurin korkeatasoinen edustaja. Se on yksi etäälle asutuskeskuksista rakennetuista, arkkitehti Osmo Lapon suunnittelemista varuskunnista. Varuskunta-alue käsittää varsinaisen kasarmialueen lisäksi asuntoalueen, lähiharjoitusalueen ja taisteluampuma-alueen. Huovinrinteellä keskusrakennukset asettuvat urheilukenttää kohti viettävään rinteeseen. Ruokala, urheilutalo ja sotilaskoti on sijoitettu keskeisen pihan ympärille. Kaikissa rakennuksissa miehistötilojen sisäänkäynnit avautuvat keskuspihalle ja rakennusten huoltoliikenne tapahtuu rakennusryhmän ulkoreunoilta. Keskusrakennusten julkisivut ovat kalkkihiekkatiiltä sekä paikalla valettua betonia. Samoja materiaaleja on sovellettu myös rakennusten sisätiloissa. Katot ovat yleensä maalaamatonta, puhtaaksi valettua betonia, seinät sahapintaista rimoitusta, lattiat etupäässä graniittimosaiikki- tai laattalattioita ja ovet ja ikkunat tummaksi kuullotettuja. Keskusaukion rakennukset luovat vahvan horisontaalisen, askeettisen, mutta silti arvokkaan vaikutelman ja siten muodostavat merkittävän arkkitehtonisen kokonaisuuden. Keskusaukio sijaitsee aivan varuskunnan pääportin tuntumassa ja toimii puolijulkisena, yhdistävänä tilana varuskunnan ja siviilimaailman välillä. Alueen asemakaavan on laatinut puolustusministeriön arkkitehti Pentti Viljanen. Suunnittelutyötä valvoi ja koordinoi puolustusministeriön rakennusosaston päällikkö Vilho Noko. Arkkitehti Osmo Lappo vastasi varuskunnan keskustan suunnittelusta. Kaavamerkintäsuositus: sk-1 Valtakunnallisesti merkittävä, kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue. *) -kohde ei sijaitse selvitysalueella, mutta kuuluu seudun kulttuuriympäristökokonaisuuteen *) Huovintie (RKY ) Kaava-alueen ulkopuolella harjua myöten kulkee Huovintie. Huovintie on keskiajan huomattavimpiin kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjoen suun kauppa- ja asutusalueen sisempään Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen ja Varsinais-Suomen jokiasutuksen latvoihin. Tien vesistöä ja harjujaksoa seuraava linjaus edustaa vanhinta, jo esihistorialliselta ajalta periytyvää linjausta. Huovintie oli osa keskiaikaista yleistä maantieverkkoa, joka yhdisti Varsinais-Suomen ja Satakunnan hallintokeskuksia, kaupunkeja ja kauppapaikkoja. Keskiaikaisesta Huovintiestä eroaa Köyliössä Pyhän Henrikin tienä tunnettu keskiaikainen pyhiinvaellusreitti ja Oripäässä Varkaantienä tunnettu ja Turkuun vievä tieosuus. Kokemäenjoelta lähdettäessä asumattomien kankaiden ketjun Harjavallanvuori- Järilänvuori-Koomankangas katkaisee vasta Köyliöjärven itärannan kylä- ja peltomaisema, jonka halki Huovintie kulkee. Tien varrelle jäävät vanhat kylät, Järvenpää- Lähteenkylä-Korvenkylä-Tuohiniemi-Yttilä-Karhia-Kankaanpää muodostavat Köyliöjärven valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen. (Huom. inventoinnin tarkistus meneillään)

16 16(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Köyliöjärven jälkeen tie kääntyy jälleen pääosin asumattomille kankaille, Säkylänharju- Virttaankangas-Oripäänkangas-Krekilänkangas-Haarukankangas, päättyen Hevonlinnakukkulan jälkeen Koski TL:n Urmaankulman kylänosassa Hämeen Härkätiehen. Kokemäenjoen varrella tielinjaukseen ja tiehen on vaikuttanut paikoin taajamien ja tieliikenteen kasvu. Huovintien linjaus vastaa pääosin 1760-luvun tilannetta, joskin vanhempien lähdetietojen perusteella tien keskiaikaiseen linjaukseen tuli muutoksia vasta 1700-luvun loppupuolella. Linjausmuutokset keskittyivät vesistöjen ja asutuksen yhteyteen mm. Köyliöjärvellä tien siirto länsirannalle ja Ulvilassa ns. Friitalan oikaisu. Polkurikkaalla Säkylänharjulla tien linjaus on paikoin epävarma. Oripään ja Koski Tl:n välinen tieosuus jäi vähemmälle käytölle jo varhain, joten nykyinen tie on säilynyt suurelta osin pienimuotoisena hiekkatienä. *) Köyliönsaaren Vanhakartanon ja kirkon historiallinen maisema (RKY ) Kaava-alueen ulkopuolella Köyliössä sijaitsee Köyliönsaaren Vanhakartanon ja kirkon historiallinen maisema. Rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin 2009 mukaan muu osa vuoden 1993 inventoinnin valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä on siten luokitukseltaan maakunnallisesti arvokasta. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on meneillään, ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Seuraavat, vuonna 1995 vahvistetut aluerajaukset ovat voimassa, kunnes uudet alueet on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä. Kohdenumerointi vastaa lähdejulkaisujen kohdenumerointia. Rajaus on maakuntakaavan mukainen. Köyliönjärven kulttuurimaisemat (ma 30) Köyliönjärven maisema-alue edustaa Ala-Satakunnan viljelyseudulle tyypillistä kulttuurimaisemaa. Alueella on lisäksi poikkeuksellisen korkeat historialliset arvot. Maiseman peruselementtinä on matalarantainen Köyliönjärvi, jota reunustavat laajat, alavat viljelykset sekä niiden takana nauhamainen asutus ja metsävyöhykkeet. Köyliönjärven kulttuurimaisema yhtyy etelässä laajana viljelyaukeana Säkylän alaviin peltomaisemiin. Köyliönjärven maisemakuvan vaikuttavuus perustuu laajoihin rauhallisiin näkymiin, hyvin hoidettuihin vanhoihin maatiloihin ja vaihtelevaan rakennuskantaan. Erikoislaatuisuutta lisäävät alueen historialliset erityispiirteet. Maisemakuvaa häiritsevinä tekijöinä voidaan pitää rantojen runsasta loma-asutusta sekä maisemaan sopimatonta rakentamista Yttilän ja Köyliön kirkonkylän ympäristössä. Asutus on jatkunut alueella rautakaudelta saakka ja se on keskittynyt lounaiselle viljelyseudulle tyypillisesti ryhmämäisiksi kyliksi tai nauhamaisesti viljelysten taustalle. Maisemakuvassa näkyy myös sodanaikaisen pika-asutuksen leima. Avoimilla pelloilla sijaitsevat siirtolaistilat ovat tuuhean pensas- tai kuusiaidan ympäröimiä. Kaavamerkintäsuositus: ma-1 valtakunnallisesti merkittävä maisemallisesti arvokas alue, pellot MA - maisemallisesti arvokas peltoalue.

17 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 17(27) Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtioneuvoston päätöksen ( ) nojalla Satakunnan maakuntakaavassa esitettyjen, vuoden 1993 RKY:n mukaisten valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden luokitus muuttuu maakunnallisesti arvokkaaksi (rky1993). Satakunnan maakuntakaavan mukaiset, maakunnallisesti arvokkaat kohteet (kh-m) sekä Satakunnan kulttuuriympäristöt (2012) julkaisu (khs) sisältävät alla luetellut maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Historiallinen tielinja perustuu maakuntakaavan merkintään. Kohdenumerointi vastaa lähdejulkaisujen kohdenumerointia. Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema (rky /kh-m 14 Säkylä) Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen alava peltolakeus on Satakunnan suurimpia yhtenäisiä peltoalueita. Säkylän kirkko ympäristöineen (rky ) Kuvat: Säkylän kirkko ja sen läheisyydessä oleva tuulimylly. Katinhäntä (khs 2) Tiheään asuttu Katinhännän alue kirkon vieressä koostui jo 1700-luvulla käsityöläisistä ja mäkitupalaisista. Alueen reunassa on Nikkarin vanhan talonpoikaistilan päärakennus ja aitta. Muutoin Katinhännän alue on osin uusiutunut, mutta vanhat rakennukset muodostavat edelleen pienimittakaavaisen, viehättävän asuinalueen Pyhäjärven rantatörmällä. Huovinrinteen varuskunta (kh-m 13/ khs 13) Modernin varuskunta-arkkitehtuurin tyylipuhdas tuote. Kohde on myös valtakunnallisesti merkittävä (ks. kohde RKY ). Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema (kh-m 14/ khs 14) Satakunnan suurimpia yhtenäisiä peltoalueita. Kohde on myös valtakunnallisesti merkittävä (ks. kohde vma 30).

18 18(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Lännen tehtaiden asuntoalueet (kh-m 15/ khs 15) Vuonna 1951 perustetun Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n virkailijoiden ja työntekijöiden asuinalue. Historiallinen tielinja (ht) Kuva: Eteläisen alueen läpi kulkeva vanha tienlinja, Vanha Turuntie. Kaavamerkintäsuositus: sk-2 Maakunnallisesti merkittävä kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue tai ma-2 -Maakunnallisesti merkittävä maisemallisesti arvokas alue sekä ht historiallinen tielinja. Maakuntakaavan kulttuuriympäristöä ja arvokkaita maisema-alueita koskevat suunnittelumääräykset: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

19 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 19(27) Kuva: Rantatien varrella on paikoin säilynyt kylänraittia vanhoine rakennuksineen. *) -kohde ei sijaitse selvitysalueella, mutta kuuluu seudun kulttuuriympäristökokonaisuuteen *) Köyliönjärven kulttuurimaisemat (rky /kh-m 14 Köyliö) Sekä kulttuurihistoriallisilta että maisemallisilta arvoiltaan erittäin arvokas ympäristö, joka koostuu rantojen alavista viljelyksistä, Kirkkosaaresta, Kirkkokarista sekä Kaukosaaresta. Kansallismaisema. *) Korven kylän kulttuurimaisema (rky / kh-m 10) Pyhäjoen ohella Säkylän vanhinta asutusta. *) Satakunnan vankilan Köyliön osasto (Köyliön varavankila) (kh-m 19) *) Pyhäjoen kylä (kh-m 9) Tiivis kyläkeskus Pyhäjoen ja vanhojen tielinjojen varrella. Kylän pysyvä asutus on peräisin rautakauden lopulta. *) Löytäneen kylä ja kulttuurimaisema (kh-m 11) Kyläympäristö, jossa useita vanhoja rakennuksia.

20 20(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Arvokkaat rakennukset Osayleiskaavaa varten on laadittu täydentävä, erillinen rakennusinventointi (Tmi Lauri Putkonen, 2013), josta löytyvät tarkemmat kohdekuvaukset. Maisemaselvityksessä on esitetty vain Satakunnan maakuntakaavan mukaiset, maakunnallisesti arvokkaat kohteet (kh) sekä Satakunnan kulttuuriympäristöt (2012) julkaisussa esitetyt maakunnallisesti arvokkaat kohteet (khs). Osa kohteista on mainittu molemmissa lähteissä. Kohdenumerointi vastaa lähdejulkaisujen kohdenumerointia. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet Säkylän kirkko (SRK) Kirkkolain perusteella suojeltu. Lähde: museovirasto. Mäkitalo (kh 334/khs 8) Mäkitalon talonpoikaistilan päärakennus on alun perin vuodelta Pihapiirissä on lisäksi aitta sekä kivinavetta. Seuratalo Honkala (kh 804/khm 6) Vuonna 1909 rakennettu nuorisoseurantalo. Rakennuksen vieressä on kaksi tervahaudan pohjaa. Vähäsäkylän koulu (kh 803/khs 7) Kansakoulu aloitti toimintansa 1882 ja koulurakennus valmistui Koulun toiminta on loppunut Seurakunnan leirikeskus Pihlava (kh 805/khm 4) Puurakenteinen kokonaisuus käsittää majoitus- ja kokoontumisrakennuksen sekä erillisen saunan. Rakennukset ovat hyvässä kunnossa ja alkuperäisasussaan. Säkylän kotiseutumuseo (khs 3) Pyhäjärven rannalla sijaitsee vuonna 1961 perustettu museoalue, jonne on siirretty Mäntylän torpan päärakennus, aitta, savusauna, mäkitupalaisasumus sekä 1833 rakennettu lainajyvästön makasiini. Vuonna 1996 alueelle siirrettiin myös Löytäneen Syrjän torpan hirsinen navetta. Rantatien funktionaaliset liikerakennukset (khs 5) Rantatien varrella on säilynyt useita lukujen liikerakennuksia. Kaavamerkintäsuositus: Säkylän kirkko SRK -Kirkkolain 14. luvun 5 :n nojalla suojeltu kirkollinen rakennus. Korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. Seudullisesti arvokkaat rakennukset sr-1

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Y-tunnus: 2046295-8 TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Säkylän kunta SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA Osayleiskaavan selostus Laatija Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Maarit Suomenkorpi, maisema-arkkitehti,

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylä 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylän kulttuurimaisema 1.3. Kunta Lappeenranta 1.4. Pinta-ala noin

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM Joensuun kaupunki Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys 2(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE 1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Köyliönjärven kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Köyliönjärven kulttuurimaisema 1.3. Kunta Köyliö / Säkylä 1.4. Pinta-ala 7 308 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

KOKEMÄEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA

KOKEMÄEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Kokemäen kaupunki KOKEMÄEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA Maisemaselvitys 15.4.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kokemäen keskustaajaman OYK, maisemaselvitys I 15.4.2011

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 17.12.2015 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1. Johdanto 7 2. Alueen historia

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi HAUSJÄRVEN KUNTA HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 3.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvitysalue... 3 1.2

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Luonnonpiirteet. Kulttuuripiirteet

Luonnonpiirteet. Kulttuuripiirteet KAINUU 143. Paltaniemen kulttuurimaisema ja Oulujärven rantaluhdat 144. Melalahden kulttuurimaisema 145. Vuokatin vaarajono ja rantakylät 146. Naapurinvaaran vaara-asutus 147. Kainuun vaarakylät 148. Suomussalmen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

LIITE 4 a. Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA. Maisema-arvot yhteenveto. FCG Planeko Oy

LIITE 4 a. Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA. Maisema-arvot yhteenveto. FCG Planeko Oy LIITE 4 a FCG Planeko Oy Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA Maisema-arvot yhteenveto 11.1.2008 FCG Planeko Oy Maisema-arvot yhteenveto I 11.1.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 Maiseman

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Eurajoen-Irjanteen kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Eurajoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Eurajoki 1.4. Pinta-ala 4 074 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot 2/2 Jakelu Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot Tiedoksi Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetusministeriö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu. Viljelylakeus (Kymenlaakson liitto, 2008)

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu. Viljelylakeus (Kymenlaakson liitto, 2008) 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Elimäen kulttuurimaisemat 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Elimäen kirkonseudun viljelymaisema ja Mustilan Arboretum 1.3. Kunta Kouvola 1.4. Pinta-ala noin

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Tuulivoima ja kulttuuriympäristö

Tuulivoima ja kulttuuriympäristö Tuulivoima ja kulttuuriympäristö SEMINAARI, MUSEOVIRASTO, 7.5.2013 VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ - KOMMENTTIPUHEENVUORO Elina Kataja, maisema-arkkitehti MARK, YKS/445

Lisätiedot