Säkylän osayleiskaavan maisemaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säkylän osayleiskaavan maisemaselvitys"

Transkriptio

1 TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Säkylän kunta Säkylän osayleiskaavan maisemaselvitys

2 2(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA 1. JOHDANTO 1.1 SELVITYSALUE Selvitys on laadittu Säkylän osayleiskaavoitusta varten. Selvitysalue sisältää kaksi erillistä aluetta: Säkylän kuntakeskuksen alueen sekä ranta-alueen kunnan eteläosassa. Näiden välissä sijaitsee Pyhäjoen osayleiskaava-alue. Säkylän taajama sijaitsee nauhamaisesti Kuivalahti-Säkylän harjulla, joka kulkee alueen A halki. Harjun pohjoispuolella avautuu näkymä kohti Köyliönjärveä ympäröiviä viljelysmaita. Lounaassa avautuu aava järvinäköala Pyhäjärvelle ja etelässä Pyhäjoen peltomaisema. Eteläinen alue B on metsäistä seutua Pyhäjärven rannalla. Ranta on melko tiheästi rakennettu. Selvitysalueiden pinta-ala on yhteensä n ha. 1.2 AINEISTO JA MENETELMÄT Työ on laadittu karttatyöskentelynä käytettävissä olleen lähtöaineiston pohjalta. Lähtöaineisto on lueteltu raportin lopussa. Maastotarkastelut on suoritettu keväällä sekä loppukesällä 2013 koko alueelle kattavasti. Selvityksessä on tarkasteltu alueen maisemarakennetta, maisemallisia erityispiirteitä sekä maisema-arvoja. Selvityksen laatimisesta on vastannut Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä maisemaarkkitehti Maarit Suomenkorpi. Työssä on avustanut maisema-arkkitehti Elina Kataja.

3 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 3(27) 1.3 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Selvitysalue Aineisto ja menetelmät Selostuksen sisällysluettelo MAISEMA Maisemamaakunta ja maiseman historia... 4 Maisemarakenne... 5 Maisemakuva Maiseman ja kulttuuriympäristön arvot YHTEENVETO Suositukset... 23

4 4(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2. MAISEMA 2.1 MAISEMAMAAKUNTA JA MAISEMAN HISTORIA Lounaismaa Säkylä sijaitsee Ympäristöministeriön maisematyöryhmän määrittelemän maisemamaakuntajaon mukaan Lounaismaalla, tarkemmin Ala-Satakunnan viljelyseudulla. Lounaismaa on korkokuvaltaan pääosin alavaa, mutta etelässä Säkylän seuduilla vaihtelevaa. Lounaismaa on muinaista merenpohjaa, joka vasta vuotta sitten on alkanut kohota kuivaksi maaksi. Maiseman peruselementit vaihtelevat rikkonaisesta saaristosta ja kumpuilevista kallioalueista laajoihin tasaisiin, viljaviin savikkoalueisiin. Metsätyypit vaihtelevat Lounaismaalla puolukkatypin männiköstä tuoreisiin mustikkatyypin kuusisekametsiin. Lehtomaisten kankaiden ja lehtojen vähäisyys johtuu osaltaan siitä, että viljavimmat alueet on raivattu pelloiksi. Kaskitaloudesta alettiin siirtyä pysyvään peltoviljelyyn ja karjanhoitoon esihistoriallisella rautakaudella ja keskiajalla. Tällöin viljelyyn käytetyt alueet ja niitä myötäilevä asutus alkoivat vakiintua. Myöhemmin alkoivat muodostua ryhmä- ja rivikylät savikkojen kumpareille tai laakson ja selänteen väliselle vyöhykkeelle. Suurten asutuskeskusten ympärillä sekä loma-asutuksen osalta nämä perinteiset rakennuspaikat ovat myöhemmin muuttuneet. Viljelymaisemaan kuuluneet katajakedot sekä muut laidun- ja niittyalueet ovat niin ikään katoamassa. Alueella on viljelylle edullinen ilmasto sekä maaperä ja se on ollut sijainniltaan hyvä kulkuyhteyksiä ajatellen. Lounaismaa on hyvin vanhaa ja kehittynyttä kulttuuri-suomea ja seudun maisemakuvassa näkyy edelleenkin kartanokulttuurin vaikutus. Puistot, puutarhat ja vauraiden maalaiskylien ympäristön siisteys ovat vieläkin luonteenomaisia alueella, vaikka myös syrjäkyliä esiintyy. Ala-Satakunnan viljelyseutu Ala-Satakunnan viljelyseutu on vaurasta viljelyaluetta, sisältäen kuitenkin muuhun Lounaismaahan nähden runsaasti karuja, metsäisiä ja soisia syrjäseutuja. Maastonmuotojen tasaisuudesta huolimatta maisemassa on voimakkaita erityispiirteitä. Lounaismaan suurin järvi, Säkylän Pyhäjärvi, on lähes saareton ja osittain suorantainen. Seudun poikki kulkevat Säkylänharjun Kokemäenjokilaakson Yyterin mittavat harjumuodostot. Seudun karuja maisemapiirteitä edustavat suot ja metsät keskittyvät Pyhäjärven lounaispuolella olevalle karulle rapakivigraniittialueelle ja seudun muissa osissa ympäristöään karummille kallioisille ja moreenisille vedenjakaja-alueille. Viljelymaisemat sijaitsevat yleensä viljavilla savikkoalueilla. Karummilla mailla sijaitsevat viljelymaat ovat hajanaisia. Pääosa asutuksesta keskittyy viljavien savikoiden tuntumaan. Taajamien ulkopuolella asutus on ryhmittynyt melko väljästi, yleensä nauhamaisesti, ja paikoin on löyhähköjä ryhmäkyliä.

5 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 5(27) MAISEMARAKENNE Erityispiirteitä selvitysalueella ovat laaja ja lähes saareton Pyhäjärvi sekä alueen läpi kulkevat luode-kaakko suuntaiset harjujaksot. Säkylänharju kulkee Köyliönjärveltä Virttaalle. Siihen liittyy Euran suunnasta Säkylän taajaman läpi kulkeva Kuivalahden-Säkylän harju. Maisemarakenteessa ovat hallitsevia myös pienpiirteisesti kumpuilevat laajat moreenija kallioselänteet. Laaksoja alueella on hyvin niukasti ja ne ovat pääosin pienialaisia ja kapeita. Selänteiden välissä kapeissa laaksoissa sekä selänteillä sijaitsevissa lukuisissa notkelmissa on soita sekä pienialaisia peltoja. Pyhäjärven ja Köyliönjärven välisellä kannaksella ja Köyliönjärven rannalla sijaitsevat laajemmat ja peltolaaksot. Maasto selvitysalueella on suhteellisen tasaista ja korkeuserot maltillisia. Pyhäjärven pinta on noin 45 metriä meren pinnan yläpuolella ja Köyliönjärvi 40,5 m mpy. Peltolaaksot sijaitsevat noin 52,5 42,5 m mpy. Leveämmän ja korkeamman selänteen muodostava Säkylänharju kohoaa korkeimmillaan 148 metriin meren pinnasta ja siten metriä ympäristöään korkeammalle. Säkylän taajaman kohdalla kulkeva Kuivalahden- Säkylän harju on sen sijaan kapea ja matala. Hiekka- ja sorakerrostumat häviävät ennen Euraa ja Eurajoen suulla on nähtävissä enää erillinen, lyhyt harjumuodostuma. Taajaman kohdalla kulkeva harju on vain noin 60 metriä meren pinnasta eli vain noin 10 metriä ympäristöään korkeammalla. Selvitysalueen ulkopuolella Linturin selänne Köyliönjärven länsipuolella kohoaa noin 95 m mpy ja Säkylänharju alueiden itäpuolella n. 145 m mpy. Eteläinen osayleiskaava-alue on kohtuullisen loivaa, järveen rajautuvaa selänteen reunavyöhykettä. Alue on pääosin metriä meren pinnan yläpuolella. Seudulle tyypillisesti pääosa lähialueen asutuksesta sijaitsee laakson ja selänteen välisellä vyöhykkeellä. Säkylän taajama on muodostunut Säkylänharjulle nauhamaiseksi rakenteeksi. Lisäksi peltolaaksoissa metsän reunoilla ja peltosaarekkeissa on haja-asutusta, taloryhmiä tai kyliä. Asutusta on muodostunut runsaasti myös Pyhäjärven rannoille. Pääosa asutuksesta sijaitsee m mpy. Kuva: Näkymä aavalle Pyhäjärvelle.

6 6(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Kallioperän murroslinjat Kallioperän murroslinjat ovat syntyneet, kun peruskallio on pirstoutunut lohkoiksi ja osat ovat liikkuneet toisiinsa nähden. Murrosten ikä vaihtelee. Ne voivat olla miljoonia vuosia vanhoja tai viimeisen jääkauden synnyttämiä. Tyypillisesti kallioperän murroslinjat reunat ovat kallioreunaisia, jyrkkiä ja kapeita. Jääkaudella irtain kiviaines on kulkeutunut jään liikkeiden vaikutuksesta pois ja tilalle on mannerjään sulamisvesien mukana kasautunut hienojakoisempia maa-aineksia. Usein myös joet ja järvet ovat syntyneet näihin maaston syvimpiin muodostelmiin. Alueella on havaittavissa kallioperän murroslinjoja, jotka ovat pääosin luode-kaakko suuntaisia. Linjat ovat voimakkaampia ja selvemmin nähtävissä Säkylänjärven eteläpuolella. Pyhäjärvi on syntynyt murrosten yhtymäkohtaan. Koska alueella on ollut useita murroslinjoja, on siltä todennäköiseksi kulkeutunut paljon irtoainesta pois. Tämä saattaa selittää sen rantojen suoralinjaisuutta ja vähäistä saarien määrää. Järven lounaisrannan muodostaa murroslinja, joka on suhteellisen suora ja yhdensuuntainen ja järven pohja kohdalla jyrkästi viettävä. Murroslinja on havaittavissa järven syvyyskäyrissä sekä Yläneellä jatkuvana kapeana kaakko-luode -suuntaisena jokilaaksona. Euran suunnalla laaksot ovat alavampia ja leveämpiä. Paikoin murroslinjat erottuvat maisemarakenteessa heikosti, sillä mannerjään muodostamat harjujen hiekkakerrostumat ovat ne peittäneet. Murroslinjat näyttävät ohjanneen jään sulamisvesien kulkua. Kuva: Maisemarakenteessa erottuvia kallioperän murroslinjoja. Pohjakartta maanmittauslaitos,

7 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 7(27) Maaperä Suunnittelualueiden maaperä on lajiutunut erilaisiin maa-aineksiin jääkauden lopulla. Harjut ovat syntyneet noin vuotta sitten mannerjään reunan sijaittua Säkylän kohdalla. Jään sulamisvedet virtasivat jäätikössä olevia halkeamia pitkin ja niiden mukana kulkeutui jään kallioperästä irrottamia ja hienoksi hiomia maa-aineksia. Karkeammat ja painavammat ainekset, kuten sora ja hiekka, kasaantuivat halkeamien suulle harjuiksi sitä mukaa, kun jään reuna vetäytyi. Hienommat ja kevyemmät ainekset, kuten hieta, hiesu ja savi ajautuivat etäämmälle sulamisvesien mukana. Harjujen tuntumassa alueella A maaperä onkin harjulle ominaista soraa ja hiekkaa. Näiden ulkopuolella on hiesua ja hienoa hietaa ja alavimpiin laaksoihin ovat kertyneet savimassat. Muilla selännealueilla maaperä on hiekkamoreenia tai soramoreenia. Isosuon sekä Rahkan alueilla maaperä on rahkaturvetta. Alueen B:n maaperä on pääosin hiekka- ja soramoreenia, mutta paikoin maaperässä on pienialaisia savi ja hiekkamaita. Vesistöt ja vesitalous Selvitysalue rajautuu Pyhäjärveen. Alueella ja sen läheisyydessä on useita soita, kuten Isosuo, Rahka ja Rantasuo sekä Köyliönjärvi. Selänteiltä johtaa vesistöihin useita ojia sekä pieniä jokia. Selvitysalue kuuluu Eurajoen vesistöalueeseen. Eurajoki on Lounais-Suomen toiseksi suurin joki. Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä ja se laskee Selkämereen Rauman pohjoispuolella Eurajoensalmessa. Eurajoen vesistöalueella on määrällisesti vähän järviä. Alueen suurimpia järviä ovat Pyhäjärvi, Köyliönjärvi ja Turajärvi. Vesistöalueen pienet järvet ovat tyypillisesti matalia, ruskeavetisiä ja melko ravinteisia. Vesistöön joutuvista ravinteista suurin osa on peräisin hajakuormituksesta, pääosin maataloudesta. Myös haja-asutus, samoin kuin teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet kuormittavat vesistöä. Alue jakaantuu Köyliönjärven, Pyhäjärven, Ketelinojan, Hevonniitunojan, Pyhäjoen alaosan, Pyhäjoen keskiosan sekä Lokonsuon-Isonsuon valuma-alueisiin. Köyliönjärven valuma-alueen lisäksi Ketelinojan valuma-alueen vedet laskevat Köyliönjärveen. Muilta alueilta vedet laskevat Pyhäjärveen. Järvien laskujoet Eurajoki ja Köyliönjoki yhtyvät Kiukasisissa, josta Eurajoki jatkaa kohti Eurajoensalmea Itämerellä. Alueella sijaitsee kaksi vedenhankintaa varten tärkeää I luokan pohjavesialuetta sekä yksi II luokan pohjavesialue.

8 8(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Kuva: Vesistöalueet sekä valuma-alueet karkein rajauksin. Lähde: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. Suomen ympäristökeskus. Latauspalvelu LAPIO

9 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 9(27) MAISEMAKUVA Suunnittelualueen maisemakuva koostuu pääosin pienpiirteisistä elementeistä, maisematiloista ja näkymien vaihtelusta. Maisemakuvaan tuovat vaihtelua avarat järvi- ja peltonäkymät. Pyhäjärvi on lähes saareton ja seudun mittakaavassa suuri järvi. Näkymät järven yli ovat laajoja ja esteettömiä. Pyhäjärven rannat ovat metsäisiä ja niillä on paljon asutusta. Kuivalahti-Säkylän harjulla kulkevalta Rantatieltä avautuu kuitenkin puuston lomasta monin paikoin näkymiä avaralle Pyhäjärvelle. Metsäisellä seudulla peltonäkymät tuovat maisemakuvaan miellyttävää vaihtelua. Selvitysalueiden välissä sijaitsevat Pyhäjoen viljelysalueet ja Säkylänharjun pohjoispuolella avautuu Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema. Alueella on myös pienempiä peltoaukeita, jotka elävöittävät maisemaa paikallisesti. Kuva: Näkymä Pyhäjoen suuntaan Pioneeritieltä. Kuva: Näkymä Köyliönjärven suuntaan Vuorenmaantieltä. Kohdalta avautuvat pisimmät näkymät kulttuurimaisemaan.

10 10(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Kuva: Säkylän kuntakeskuksen kohdalla peltoalueilla on paikoin metsäsaarekkeita sekä maatiloja ja niiden sekä muiden rakennusten pihapuustoa. Maisematila hahmottuu paikoin rajatummaksi ja näkymät laajalle peltoaukealle supistuvat jonkin verran. Kuvat: Näkymiä Katavistosta Sirttalantieltä Köyliönjärven sekä Säkylän keskustan suuntiin. Alueella näkymiä rajaavaa puustoa on selvästi enemmän ja visuaalinen yhteys laajaan kulttuurimaisemaan on paikoin heikko.

11 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 11(27) Avarimmillaan maakunnallisesti arvokas Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema on sen itäosissa, Vähä-Säkylän Huovinrinteen suunnalla. Pisimmät näkymät suuntautuvatkin Köyliönjärven suuntaisesti, lähes etelä-pohjoissuunnassa. Selvitysalueen itäosasta voikin nähdä Köyliönjärven rantapuustolle asti. Näkymiä rajaavat metsänreunat sekä niissä sijaitsevat maatilojen rakennukset. Alueella on jonkin verran ojienvarsien pensaikkoa, joka katkaisee näkymiä. Viljelysalueen keskellä, Iso-Säkylän kohdalla ja siitä länteen on siellä täällä näkymiä rajaavia maatiloja pihapuustoineen sekä metsäsaarekkeita, lisäksi ojien varsien pensaikko ja puusto lisääntyy. Saarekkeiden taakse muodostuu länteen päin mentäessä pienempiä maisematiloja, joista avautuvat näkymät supistuvat. Viljelysalueiden länsiosassa Karhusuon ja Huhdinkylän alueilla maisemakuvassa nousevat esiin seudulle tyypillinen kylämäinen asutus sekä puukujanteet. Näillä alueilla maisemakuva on pienpiirteistä ja vaihtelevaa. Lukuisat maatilojen puustoiset pihapiirit sekä metsäsaarekkeet rajaavat maisemaa ja pirstovat koettua maisematilaa. Avautuvat näkymät ovat pääosin lyhyitä ja yhteys laajaan viljelymaisemaan heikkenee. Samalla tilat tuovat maisemaan miellyttävää vaihtelua ja ilmeikkyyttä. Hyvin hoidetut kylät ovat viihtyisiä ja harmonisia miljöitä. Yhteyden avaraan kulttuurimaisemaan voi nähdä siellä täällä aukeavien kapeiden näkymien kautta. Kuva: Karhusuon kylänraittia. Kylän rakennuksia reunustavat metsäsaarekkeet ja pitkiä näkymiä avautuu vain paikoin. Maatilojen rakennukset sopivat pääosin maisemaan mittasuhteiden ja värityksen puolesta. Usein suuria halleja tai tuotantorakennuksia peittääkin pihapuusto, joka parantaa niiden sulautumista osaksi harmonista ja arvonsa säilyttänyttä perinteistä maaseutumiljöötä. Säkyläntien eteläpuolella on puustoa sekä uudemman asutuksen lähelle rakennettuja puustoisia meluvalleja, joiden ansiosta Säkylän keskusta on pääosin varsin hyvin näkymättömissä kulttuurimaiseman suuntaan. Risteysalueet huoltoasemineen sekä uusi, rakenteilla oleva kaupan alue hahmottuvat kuitenkin rakennettuna reunana viljelysaukean suuntaan.

12 12(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Keskustan alueella, Rantatien varrella, on säilynyt vanhaa rakennuskantaa sekä vanhoja pihapiirejä, mutta niiden lomassa on paljon uudempaa rakennuskantaa. Taajamakuva on siten vaihteleva ja kerrostunut. Uudemmat alueet sijaitsevat harjun laitamilla ja muodostavat ilmeeltään yhtenäisempiä alueita. Kuva: Säkylän keskusta muodostaa paikoin rakennetumman reunavyöhykkeen kulttuurimaisemalle. Alueen läpi kulkeva Kuivalahden-Säkylän harju on tyypillistä mäntyvaltaista harjumaisemaa. Selänteillä korkeimmilla ja kuivimmilla paikoilla on mäntyvaltaista kangasta, kosteammissa notkoissa on lehtipuu- tai kuusivaltaista ja laaksoissa rehevämpää lehtipuuja pensaskasvustoa. Eteläisen alue on pääosin havupuuvaltaista metsää. Alueella on muutamia pienialaisia ja maisemakuvaan vaihtelua tuovia peltoja. Muutoin näkymiä avautuu rannalta lähinnä Pyhäjärven suuntaan. Ranta on pääosin tiheästi rakennettua. Sisämaassa peltojen reunoilla sekä metsässä on jonkin verran asutusta ja muutamia maatiloja. Kuva: Eteläisellä alueella sijaitsee pienialaisia peltoja, jotka tuovat vaihtelua maisemakuvaan.

13 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 13(27) Maamerkit Säkylän kirkko kohoaa harjulla keskeisellä paikalla. Sen koillispuolella on säilynyt rakentamaton peltokaistale Pyhäjärven ja Köyliönjärven välisen kulttuurimaiseman suuntaan. Avoin peltokaistale muodostaa tärkeän näkymäakselin ja yhteyden kulttuurimaisemaan. Kuva: Säkylän kirkko kohoaa viljelysaukean suuntaan säilyneen peltoakselin päätteenä Säkyläntien suunnasta katsottuna. Maisemahäiriöt Maisemahäiriöt ovat alkuperäiseen maisemaan tehtyjä tai muiden toimintojen seurauksena muodostuneita muutoksia, jotka näkyvät maisemassa. Maisemahäiriöitä voidaan korjata maisemoinnin keinoin. Suunnittelualueella on joitakin maanottoalueita. Alueen itäosassa Säkylänharjulla on laajempia, edelleen avoimia maanottoalueita. Isosuon kohdalla Kuivalahti-Säkylän harjulla on jo käytöstä poistunut maanottoalue, jolle on alkanut levitä mäntytaimikkoa.

14 14(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2.4 MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOT Maisema-arvot perustuvat yleisesti ottaen pitkälti kulttuurihistoriaan ja ihmisen toiminnallaan muokkaamaan ja synnyttämään ympäristöön. Tästä johtuen selvityksessä on maisemallisten arvojen lisäksi esitetty kulttuuriympäristöarvot valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla kokonaiskuvan muodostamiseksi alueen maisema-arvoista. Kohteille on selvityksessä annettu suositukset käytettäviksi kaavamerkinnöiksi. Selvitykseen on koottu viranomaislähteissä kesällä 2013 olleet tiedot. Kaavoituksen yhteydessä on laadittu lisäksi erillinen rakennuskulttuuria koskeva inventointi (Lauri Putkonen, 2013) sekä arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy), jotka täydentävät kulttuuriympäristöä koskevaa lähtötietoa. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttöja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan ja sen tarkistus Nämä kohteet on merkitty alla olevassa listassa sekä liitekartalla RKY2009-tunnuksin. Kohdenumerointi vastaa lähdejulkaisujen kohdenumerointia. Valtioneuvoston päätöksen nojalla Satakunnan maakuntakaavassa esitettyjen, vuoden 1993 RKY:n mukaisten valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden luokitus muuttuu maakunnallisesti arvokkaaksi. Kohdenumerointi viittaa maisema- ja kulttuuriarvot -liitekarttaan. Säkylän kirkkoympäristö (RKY ) Säkylän pieni puukirkko, kirkkoaukea, sen eteläpuolella moderni seurakuntakeskus ja perinteinen pappilaympäristö muodostavat mielenkiintoisen, eri-ikäisistä rakennuksista koostuvan kirkkoympäristön. Kirkko 1770-luvulta on tyypiltään pitkäkirkko, jossa lounaissuomalainen sipulikupolinen tapuli on liitetty kirkon länsipäätyyn ja jossa runkohuonetta matalammat ristivarret avautuvat kirkkosaliin. Kirkkoaukion syntyminen liittyy kirkon rakentamislupaan sisältyneeseen määräykseen, jonka mukaan kirkon ympäristö oli 150 kyynärän säteellä jätettävä palovaaran takia rakentamattomaksi. Arkkitehti Pekka Pitkäsen betonikauden parhaisiin kuuluva seurakuntakeskus ja siihen liittyvä asuinrakennus ovat valmistuneet 1965 kirkon kaakkoispuolelle. Kirkkoaukion laidalla sijaitseva kirkkoherranpappilan päärakennus on vuodelta Lehtevään pihaan liittyy lisäksi vanha luhti. Ympäristössä on myös Nikkarin tuulimylly. Jalkamylly tyyppiä edustava mylly on valmistunut Säkylä erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1639 kuuluttuaan sitä ennen Euraan. Vuonna 1700 valmistunut Säkylän kirkko ja kirkonkylä tuhoutuivat tulipalossa elokuussa Uusi, hallitsijan ja rakennusluvan myöntäjän Kustaa III:n mukaan nimetty kirkko vihittiin elokuussa 1776.

15 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 15(27) Huovinrinteen varuskunta (RKY ) Huovinrinteen ns. korpivaruskunta on karun modernin 1960-luvun kasarmiarkkitehtuurin korkeatasoinen edustaja. Se on yksi etäälle asutuskeskuksista rakennetuista, arkkitehti Osmo Lapon suunnittelemista varuskunnista. Varuskunta-alue käsittää varsinaisen kasarmialueen lisäksi asuntoalueen, lähiharjoitusalueen ja taisteluampuma-alueen. Huovinrinteellä keskusrakennukset asettuvat urheilukenttää kohti viettävään rinteeseen. Ruokala, urheilutalo ja sotilaskoti on sijoitettu keskeisen pihan ympärille. Kaikissa rakennuksissa miehistötilojen sisäänkäynnit avautuvat keskuspihalle ja rakennusten huoltoliikenne tapahtuu rakennusryhmän ulkoreunoilta. Keskusrakennusten julkisivut ovat kalkkihiekkatiiltä sekä paikalla valettua betonia. Samoja materiaaleja on sovellettu myös rakennusten sisätiloissa. Katot ovat yleensä maalaamatonta, puhtaaksi valettua betonia, seinät sahapintaista rimoitusta, lattiat etupäässä graniittimosaiikki- tai laattalattioita ja ovet ja ikkunat tummaksi kuullotettuja. Keskusaukion rakennukset luovat vahvan horisontaalisen, askeettisen, mutta silti arvokkaan vaikutelman ja siten muodostavat merkittävän arkkitehtonisen kokonaisuuden. Keskusaukio sijaitsee aivan varuskunnan pääportin tuntumassa ja toimii puolijulkisena, yhdistävänä tilana varuskunnan ja siviilimaailman välillä. Alueen asemakaavan on laatinut puolustusministeriön arkkitehti Pentti Viljanen. Suunnittelutyötä valvoi ja koordinoi puolustusministeriön rakennusosaston päällikkö Vilho Noko. Arkkitehti Osmo Lappo vastasi varuskunnan keskustan suunnittelusta. Kaavamerkintäsuositus: sk-1 Valtakunnallisesti merkittävä, kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue. *) -kohde ei sijaitse selvitysalueella, mutta kuuluu seudun kulttuuriympäristökokonaisuuteen *) Huovintie (RKY ) Kaava-alueen ulkopuolella harjua myöten kulkee Huovintie. Huovintie on keskiajan huomattavimpiin kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjoen suun kauppa- ja asutusalueen sisempään Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen ja Varsinais-Suomen jokiasutuksen latvoihin. Tien vesistöä ja harjujaksoa seuraava linjaus edustaa vanhinta, jo esihistorialliselta ajalta periytyvää linjausta. Huovintie oli osa keskiaikaista yleistä maantieverkkoa, joka yhdisti Varsinais-Suomen ja Satakunnan hallintokeskuksia, kaupunkeja ja kauppapaikkoja. Keskiaikaisesta Huovintiestä eroaa Köyliössä Pyhän Henrikin tienä tunnettu keskiaikainen pyhiinvaellusreitti ja Oripäässä Varkaantienä tunnettu ja Turkuun vievä tieosuus. Kokemäenjoelta lähdettäessä asumattomien kankaiden ketjun Harjavallanvuori- Järilänvuori-Koomankangas katkaisee vasta Köyliöjärven itärannan kylä- ja peltomaisema, jonka halki Huovintie kulkee. Tien varrelle jäävät vanhat kylät, Järvenpää- Lähteenkylä-Korvenkylä-Tuohiniemi-Yttilä-Karhia-Kankaanpää muodostavat Köyliöjärven valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen. (Huom. inventoinnin tarkistus meneillään)

16 16(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Köyliöjärven jälkeen tie kääntyy jälleen pääosin asumattomille kankaille, Säkylänharju- Virttaankangas-Oripäänkangas-Krekilänkangas-Haarukankangas, päättyen Hevonlinnakukkulan jälkeen Koski TL:n Urmaankulman kylänosassa Hämeen Härkätiehen. Kokemäenjoen varrella tielinjaukseen ja tiehen on vaikuttanut paikoin taajamien ja tieliikenteen kasvu. Huovintien linjaus vastaa pääosin 1760-luvun tilannetta, joskin vanhempien lähdetietojen perusteella tien keskiaikaiseen linjaukseen tuli muutoksia vasta 1700-luvun loppupuolella. Linjausmuutokset keskittyivät vesistöjen ja asutuksen yhteyteen mm. Köyliöjärvellä tien siirto länsirannalle ja Ulvilassa ns. Friitalan oikaisu. Polkurikkaalla Säkylänharjulla tien linjaus on paikoin epävarma. Oripään ja Koski Tl:n välinen tieosuus jäi vähemmälle käytölle jo varhain, joten nykyinen tie on säilynyt suurelta osin pienimuotoisena hiekkatienä. *) Köyliönsaaren Vanhakartanon ja kirkon historiallinen maisema (RKY ) Kaava-alueen ulkopuolella Köyliössä sijaitsee Köyliönsaaren Vanhakartanon ja kirkon historiallinen maisema. Rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin 2009 mukaan muu osa vuoden 1993 inventoinnin valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä on siten luokitukseltaan maakunnallisesti arvokasta. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on meneillään, ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Seuraavat, vuonna 1995 vahvistetut aluerajaukset ovat voimassa, kunnes uudet alueet on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä. Kohdenumerointi vastaa lähdejulkaisujen kohdenumerointia. Rajaus on maakuntakaavan mukainen. Köyliönjärven kulttuurimaisemat (ma 30) Köyliönjärven maisema-alue edustaa Ala-Satakunnan viljelyseudulle tyypillistä kulttuurimaisemaa. Alueella on lisäksi poikkeuksellisen korkeat historialliset arvot. Maiseman peruselementtinä on matalarantainen Köyliönjärvi, jota reunustavat laajat, alavat viljelykset sekä niiden takana nauhamainen asutus ja metsävyöhykkeet. Köyliönjärven kulttuurimaisema yhtyy etelässä laajana viljelyaukeana Säkylän alaviin peltomaisemiin. Köyliönjärven maisemakuvan vaikuttavuus perustuu laajoihin rauhallisiin näkymiin, hyvin hoidettuihin vanhoihin maatiloihin ja vaihtelevaan rakennuskantaan. Erikoislaatuisuutta lisäävät alueen historialliset erityispiirteet. Maisemakuvaa häiritsevinä tekijöinä voidaan pitää rantojen runsasta loma-asutusta sekä maisemaan sopimatonta rakentamista Yttilän ja Köyliön kirkonkylän ympäristössä. Asutus on jatkunut alueella rautakaudelta saakka ja se on keskittynyt lounaiselle viljelyseudulle tyypillisesti ryhmämäisiksi kyliksi tai nauhamaisesti viljelysten taustalle. Maisemakuvassa näkyy myös sodanaikaisen pika-asutuksen leima. Avoimilla pelloilla sijaitsevat siirtolaistilat ovat tuuhean pensas- tai kuusiaidan ympäröimiä. Kaavamerkintäsuositus: ma-1 valtakunnallisesti merkittävä maisemallisesti arvokas alue, pellot MA - maisemallisesti arvokas peltoalue.

17 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 17(27) Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtioneuvoston päätöksen ( ) nojalla Satakunnan maakuntakaavassa esitettyjen, vuoden 1993 RKY:n mukaisten valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden luokitus muuttuu maakunnallisesti arvokkaaksi (rky1993). Satakunnan maakuntakaavan mukaiset, maakunnallisesti arvokkaat kohteet (kh-m) sekä Satakunnan kulttuuriympäristöt (2012) julkaisu (khs) sisältävät alla luetellut maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Historiallinen tielinja perustuu maakuntakaavan merkintään. Kohdenumerointi vastaa lähdejulkaisujen kohdenumerointia. Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema (rky /kh-m 14 Säkylä) Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen alava peltolakeus on Satakunnan suurimpia yhtenäisiä peltoalueita. Säkylän kirkko ympäristöineen (rky ) Kuvat: Säkylän kirkko ja sen läheisyydessä oleva tuulimylly. Katinhäntä (khs 2) Tiheään asuttu Katinhännän alue kirkon vieressä koostui jo 1700-luvulla käsityöläisistä ja mäkitupalaisista. Alueen reunassa on Nikkarin vanhan talonpoikaistilan päärakennus ja aitta. Muutoin Katinhännän alue on osin uusiutunut, mutta vanhat rakennukset muodostavat edelleen pienimittakaavaisen, viehättävän asuinalueen Pyhäjärven rantatörmällä. Huovinrinteen varuskunta (kh-m 13/ khs 13) Modernin varuskunta-arkkitehtuurin tyylipuhdas tuote. Kohde on myös valtakunnallisesti merkittävä (ks. kohde RKY ). Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema (kh-m 14/ khs 14) Satakunnan suurimpia yhtenäisiä peltoalueita. Kohde on myös valtakunnallisesti merkittävä (ks. kohde vma 30).

18 18(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Lännen tehtaiden asuntoalueet (kh-m 15/ khs 15) Vuonna 1951 perustetun Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n virkailijoiden ja työntekijöiden asuinalue. Historiallinen tielinja (ht) Kuva: Eteläisen alueen läpi kulkeva vanha tienlinja, Vanha Turuntie. Kaavamerkintäsuositus: sk-2 Maakunnallisesti merkittävä kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue tai ma-2 -Maakunnallisesti merkittävä maisemallisesti arvokas alue sekä ht historiallinen tielinja. Maakuntakaavan kulttuuriympäristöä ja arvokkaita maisema-alueita koskevat suunnittelumääräykset: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

19 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 19(27) Kuva: Rantatien varrella on paikoin säilynyt kylänraittia vanhoine rakennuksineen. *) -kohde ei sijaitse selvitysalueella, mutta kuuluu seudun kulttuuriympäristökokonaisuuteen *) Köyliönjärven kulttuurimaisemat (rky /kh-m 14 Köyliö) Sekä kulttuurihistoriallisilta että maisemallisilta arvoiltaan erittäin arvokas ympäristö, joka koostuu rantojen alavista viljelyksistä, Kirkkosaaresta, Kirkkokarista sekä Kaukosaaresta. Kansallismaisema. *) Korven kylän kulttuurimaisema (rky / kh-m 10) Pyhäjoen ohella Säkylän vanhinta asutusta. *) Satakunnan vankilan Köyliön osasto (Köyliön varavankila) (kh-m 19) *) Pyhäjoen kylä (kh-m 9) Tiivis kyläkeskus Pyhäjoen ja vanhojen tielinjojen varrella. Kylän pysyvä asutus on peräisin rautakauden lopulta. *) Löytäneen kylä ja kulttuurimaisema (kh-m 11) Kyläympäristö, jossa useita vanhoja rakennuksia.

20 20(27) MAISEMASELVITYS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Arvokkaat rakennukset Osayleiskaavaa varten on laadittu täydentävä, erillinen rakennusinventointi (Tmi Lauri Putkonen, 2013), josta löytyvät tarkemmat kohdekuvaukset. Maisemaselvityksessä on esitetty vain Satakunnan maakuntakaavan mukaiset, maakunnallisesti arvokkaat kohteet (kh) sekä Satakunnan kulttuuriympäristöt (2012) julkaisussa esitetyt maakunnallisesti arvokkaat kohteet (khs). Osa kohteista on mainittu molemmissa lähteissä. Kohdenumerointi vastaa lähdejulkaisujen kohdenumerointia. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet Säkylän kirkko (SRK) Kirkkolain perusteella suojeltu. Lähde: museovirasto. Mäkitalo (kh 334/khs 8) Mäkitalon talonpoikaistilan päärakennus on alun perin vuodelta Pihapiirissä on lisäksi aitta sekä kivinavetta. Seuratalo Honkala (kh 804/khm 6) Vuonna 1909 rakennettu nuorisoseurantalo. Rakennuksen vieressä on kaksi tervahaudan pohjaa. Vähäsäkylän koulu (kh 803/khs 7) Kansakoulu aloitti toimintansa 1882 ja koulurakennus valmistui Koulun toiminta on loppunut Seurakunnan leirikeskus Pihlava (kh 805/khm 4) Puurakenteinen kokonaisuus käsittää majoitus- ja kokoontumisrakennuksen sekä erillisen saunan. Rakennukset ovat hyvässä kunnossa ja alkuperäisasussaan. Säkylän kotiseutumuseo (khs 3) Pyhäjärven rannalla sijaitsee vuonna 1961 perustettu museoalue, jonne on siirretty Mäntylän torpan päärakennus, aitta, savusauna, mäkitupalaisasumus sekä 1833 rakennettu lainajyvästön makasiini. Vuonna 1996 alueelle siirrettiin myös Löytäneen Syrjän torpan hirsinen navetta. Rantatien funktionaaliset liikerakennukset (khs 5) Rantatien varrella on säilynyt useita lukujen liikerakennuksia. Kaavamerkintäsuositus: Säkylän kirkko SRK -Kirkkolain 14. luvun 5 :n nojalla suojeltu kirkollinen rakennus. Korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. Seudullisesti arvokkaat rakennukset sr-1

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302a NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 4 JA 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (8)

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM Joensuun kaupunki Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys 2(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Y-tunnus: 2046295-8 TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Säkylän kunta SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA Osayleiskaavan selostus Laatija Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Maarit Suomenkorpi, maisema-arkkitehti,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon.

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon. TARKASTUSKERTOMUS PMA 1201 Paikka TEUVA ÄYSTÖ KUKUNKALLIO Tarkastuskäynti 23.5.2012 Pentti Risla Kukunkallio E:n sijainti PK lehti 124302 RIIPPI P: 6937296 I: 237804 P (YKJ): 6940205 I (YKJ): 3237869 Taustaa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Köyliönjärven kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Köyliönjärven kulttuurimaisema 1.3. Kunta Köyliö / Säkylä 1.4. Pinta-ala 7 308 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan muutosta Nakkilan kunnan Myllärintien lännenpuoleisella

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1. Johdanto 7 2. Alueen historia

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella .\ \ 1 \ 1 1 Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella 22.-24.10.2010 Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura Sami Viljanmaa 2010

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista Kaupunginhallitus 92 07.03.2016 Ympäristöministeriön lausuntopyyntö valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista 47/11.05.00/2016 KH 92 Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/1610/2015 VP 44/3.9.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TOEJOKI 52. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 16 TONTTI 1001 (KESKIKATU 26) JA PUISTON RIITAVIIKIN AUKION (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1668 Maankäyttö-

Lisätiedot

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kyyjärvi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Kuvia...

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

RAUTUOJA talonpohja. Koordinaattipiste (Muinaisjäännösrekisteri) Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluva alakohde Muinaisjäännöksen aluerajaus

RAUTUOJA talonpohja. Koordinaattipiste (Muinaisjäännösrekisteri) Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluva alakohde Muinaisjäännöksen aluerajaus 14 Kuva DG2193:1 Rautuoja. Yleiskuva alueesta. Rakennuksen kiuas näkyy kohoumana nuoren koivun vieressä. Taustalla metsikössä virtaa Rautuoja. Kuvattu itään. Kuva Piritta Häkälä Kuva DG2193:2 Rautuoja.

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot