SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 Y-tunnus: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Säkylän kunta SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA Osayleiskaavan selostus Laatija Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Maarit Suomenkorpi, maisema-arkkitehti, YKS 359 Meritullinkatu 11 C, Helsinki Puh: Vireille tulo kunnanhallitus Käsittely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kunnanhallitus nähtävillä Luonnos kaavoitustoimikunta kunnanhallitus nähtävillä Ehdotus kunnanhallitus nähtävillä Kaavan hyväksyminen kunnanhallitus XX.XX.XXXX XX kunnanvaltuusto XX.XX.XXXX XX

2 2(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Ks. kansilehti. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavoitettavan alueen koko on yhteensä 5700 ha. Osayleiskaavoitettava alue muodostuu kahdesta erillisestä alueesta. Alue A sisältää Säkylän kuntakeskuksen, rajautuu luoteessa ja pohjoisessa Euran sekä Köyliön kuntiin, lännessä Porin Prikaatin alueisiin ja sen lähellä oleviin metsäalueisiin. Etelässä alue rajautuu Pyhäjärveen sekä Pyhäjoen osayleiskaava-alueeseen. Alue B muodostuu Pyhäjärven ja Säkyläntien väliin jäävästä ranta-alueesta. Etelässä alue rajautuu Pöytyän kuntaan ja pohjoisessa Pyhäjoen osayleiskaava-alueeseen. Kuva: kaavoitettavien alueiden alustavat rajaukset. Rajauksia tarkennetaan tarvittaessa työn kuluessa.

3 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 3(81) 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavan nimi: Säkylän osayleiskaava ja Pyhäjoen osayleiskaavan muutos (alue A), Säkylän rantaosayleiskaava (alue B) Päätarkoitus: Kaava-alueen pinta-ala: Kaavaselostus koskee: Osayleiskaavalla on tarkoitus antaa kunnan maapolitiikalle suuntalinjat ja mahdollistaa uusien asuin-, palvelu- ja työpaikka-alueiden toteutus. Kaavalla turvataan virkistys-, kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot. n ha päivättyä osayleiskaava karttaa Kannen kuva: Säkylän kotiseutumuseo

4 4(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liitteistä Luettelo kaavan liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavoja koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaava Osayleiskaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisema Rakennetun ympäristön erityisarvot Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut Liikenne Ympäristösuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osayleiskaavan suunnittelutarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteisyö Osayleiskaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vaihtoehdot Säkyläntien pohjoispuoli osayleiskaavaan kuvaus Mitoitus Rantarakentaminen Aluevaraukset Asuntoalueet Palvelut ja työpaikat Virkistys... 47

5 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 5(81) 6.2 Aluevaraukset Asuinrakennusten alueet Palvelu- ja hallintoalueet Teollisuus- ja työpaikka-alueet Virkistys Loma-asuntoalueet Liikennealueet Erityisalueet Suojelualueet Maa- ja metsätalousalueet Muut alueet Kohdemerkinnät Rakennetun ympäristön erityisarvot Muut kohdemerkinnät Viivamerkkinnät Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Maiseman ja kulttuuriympäristön suojelu Luonnonsuojelu Ympäristöhäiriöt Yleisiä määräyksiä Kaavan vaikutukset Yleistä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne ja kehitys Yhdyskuntarakenne Taajamakuva Palvelut Työpaikat ja elinkeinotoiminta Virkistys Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Erityistoiminnat Taloudelliset vaikutukset Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Maa- ja kallioperä Ilma ja ilmasto Vesistö ja vesitalous Hulevedet Maa- ja metsätalous Luonnon monimuotoisuus Luonnonsuojelu Natura 2000 alue Osayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan sekä asetettuihin tavoitteisiin Osayleiskaavan oikeusvakutukset Osayleiskaavan toteutus Toteuttaminen ja ajoitus Toteuksen seuranta... 81

6 6(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ Liite 1. Maanomistus (kunta/ valtio/ seurakunta) Liite 2. Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2010 Liite 3. Viheralueverkosto Liite 4. Miljöötyypit Liite 5. Palvelut 1.6 LUETTELO KAAVAN LIITEASIAKIRJOISTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Säkylän osayleiskaavan luontoarvojen tausta- ja perusselvitys, Faunatica Oy, 2013 Säkylän alueiden osayleiskaava- alueen maisemaselvitys, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2013 Säkylän osayleiskaavan rantavyöhykkeen emätilatarkastelu, Maanmittari Oy Öhman, 2013 Säkylän osayleiskaavan muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, 2013 Säkylän osayleiskaavan rakennusinventointi, Tmi Lauri Putkonen, , tarkistukset Viheralueiden riittävyystarkastelu, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2014, päivitys Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Vastineet MRA 32 mukaiseen osallisten kuulemiseen 1.7 LUETTELO MUISTA KAAVOJA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUS- TASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Painetut lähteet Kaupallisen selvityksen päivitys Säkylä, Ramboll, Säkylä, Liikealueen laajentamisen kaupalliset ympäristövaikutukset, Entrecon Oy, Satakunnan kulttuuriympäristöt, eilen, tänään, huomenna, Satakunnan Museon julkaisuja 19/2012. Toim. Niina Uusi-Seppä. Satakunnan Museo, Satakuntaliitto. Satakunnan maakuntakaava ( ) selvityksineen. Euran kunta, vesihuollon kehittämissuunnitelma, Airix Ympäristö Oy, Satakunnan vesistöt. Käyttö ja kunnostustarpeet. Koivunen, Nukki, Salokangas. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, sarja B nro 12, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Museovirasto. Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/ Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/

7 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 7(81) Karttalähteet ja vektoriaineisto Maastotietokanta. Maanmittauslaitos OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. Suomen ympäristökeskus. Latauspalvelu LAPIO. Internet lähteet Satakunnan vesistöohjelma Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI Valokuvat Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy

8 8(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA 2. TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Osayleiskaavan vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksessa Säkylän kunnanvaltuusto on päättänyt käynnistää Säkylän osayleiskaavan laadinnan. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Vireilletulosta kuulutettiin Alasatakunta -lehdessä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Työneuvotteluja on järjestetty sekä , joissa käsiteltiin luonnoksen nähtävillä olosta saatua palautetta keskeisiltä osin. Kaavoitustoimikunta on käsitellyt osayleiskaavaluonnosta Kunnanhallitus päätti asettaa osayleiskaavaluonnoksen sekä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Nähtävillä oloaika oli Kaavaluonnos oli nähtävillä (MRL 62, MRA 30 ). Yleisötilaisuus järjestettiin Kaavaluonnoksesta saapui 27 mielipidettä ja 7 lausuntoa. Lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä. Kunnanhallitus käsitteli palautteen pohjalta laadittua kaavaehdotusta Ehdotus oli kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti nähtävillä (MRL 65, MRA 19 ). Kaavaehdotuksesta saapui 14 muistutusta ja 6 lausuntoa. Lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on käyty Alueen B RA-3 rakennuspaikkojen muodostumisen perusteita on ehdotusvaiheen lausuntojen ja viranomaisneuvottelun perusteella muutettu sekä vierasmajan kokoa pienennetty RA-2 ja RA-3 -rakennuspaikoilla. Lisäksi Vahoniemen puustoinen ranta-alue on muutettu VL-alueeksi. Muutoksista on kuultu erikseen asianosaisia MRA 32 mukaisesti. 2.2 OSAYLEISKAAVA Tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on suunnitella toimiva yhdyskuntarakenne, jossa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat. Suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino. Osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa suunnittelualueen rakenteen kehittymissuunnat ja uudet rakentamisalueet sekä toimia ohjeena kunnan maankäytön muulle järjestämiselle ja maapolitiikalle. Osayleiskaavan tavoitevuosi on Taajamarakenne, Alue A Säkylän taajama on rakentunut pitkäksi ja nauhamaiseksi Kuivalahti-Säkylän harjulle ja etäisyydet keskustan palveluihin muodostuvat siten pitkiksi, mikä lisää autoilun tarvetta. Kestävä kehitys edellyttää tiiviin yhdyskuntarakenteen muodostamista. Keskustaa ympäröivät kuitenkin avoimet viljelysmaat kulttuuriarvoineen, mikä asettaa haasteita taaja-

9 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 9(81) man kestävän kehityksen mukaiselle laajentamiselle ja täydentämiselle. Osayleiskaavassa on tutkittu mahdollisuuksia taajaman tiivistämiseen ja laajentamiseen. Keskusta-alueen ympäristöön on n. 2 kilometrin etäisyydelle osoitettu uusia palvelu- ja teollisuusalueita sekä asuinalueita. Osin on hyödynnetty olemassa olevan taajaman tiivistämismahdollisuuksia ja osoitettu rakenteen lomassa säilyneitä pieniä peltoalueita rakentamiselle. Osa peltoalueista kuitenkin liittyy vanhoihin maatiloihin, jolloin niiden rakentaminen heikentäisi maatilojen kulttuuriarvoja. Olemassa olevalle Köörnummen teollisuusalueelle on osoitettu laajennusalue Säkyläntien pohjoispuolelle, jossa se tiiviisti liittyy taajamarakenteeseen. Alueen liittyminen kulttuurimaisemaan voidaan huomioida reunavyöhykkeitä kehittämällä sekä rakentamisen ohjeistuksella asemakaavoituksen yhteydessä. Uusia palvelualueita on osoitettu myös Eenokin alueelle. Asuinalueet on osoitettu pääosin voimassa olevien asemakaavojen mukaan. Erityisesti Huovinrinteen sekä Luvalahden alueilla on vielä paljon kaavavarantoa. Tulevaisuudessa keskustan palveluiden lähettyvillä olevien asuinalueiden kysyntä kasvaa. Keskusta lähettyville on osoitettu joitakin uusia tai täydentäviä asuinaluevarauksia mm. Huovinrinteelle, Vähä-Säkylän Rantasuon alueelle, Iso-Säkylän Vimmalan, Mattilan ja Katavatien alueille, Uudenkylän Ketunpelto-Mustametsä alueelle sekä reservialue Isovimman Nummela-Männistö peltoalueelle. Osayleiskaavassa on huomioitu myös asemakaavojen tarkistustarpeet. Alueelle on osoitettu joitakin uusia loma-asuntoalueita, mm. Kauniitsannat -uimarannan yhteyteen sekä Pihlavan edustalle laajentaen olemassa olevaa lomaasutusta. Karhusuo, Juhantalontien ja Pääksyntien varret on osoitettu kyläalueiksi, joille on sallittu monipuolinen maa- ja metsätalouteen sekä kyläasumiseen liittyvä liike-, palvelu- ja työtilojen toteuttaminen. Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipisteen yhteyteen, Kattilakorventien ja Leppähiukantien varrelle, on osoitettu uusia teollisuusalue- ja reservialuevarauksia. Alueille voidaan sijoittaa mm. varuskuntaa tukevaa yritystoimintaa, kuten pajoja. Uusia virkistysalueita on osoitettu Luvalahden, Eenokin sekä Vähä-Säkylän alueille. Taajaman läpi on pyritty osoittamaan jatkuva viheryhteysverkosto ja turvata pääsy vapaille ranta-alueille. Alue B Alueella B yleiskaava on laadittu siten, että sen perusteella voidaan rantarakentamiselle myöntää rakennuslupa MRL 72.1 perusteella. Ranta-alueella olemassa olevat rakennuspaikat on merkitty karttaan. Lisäksi emätilaselvityksen perusteella on osoitettu kolme uutta lomarakennuspaikkaa. Rantavyöhykkeellä (enintään 100 metriä rannasta) kaikki rakentaminen edellyttää MRL 72.1 mukaista osayleiskaavaa tai rantaasemakaavaa. Ranta-alueella (merkitty kaavakartalle) voidaan lomarakennuksia rakentaa vain merkityille rakennuspaikoille. Yleiskaavassa on merkitty ranta-asemakaavoitetut alueet, joilla yksityiskohtainen rakentaminen toteutetaan niiden mukaisesti. Luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot. Luonto-, kulttuuri- sekä maisema-arvot on huomioitu ja merkitty kaavaan selvitysten perusteella. Laajat peltoalueet Pyhäjärven ja Köyliönjärven kulttuurimaisemassa on merkitty maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi, samoin kirkon edustalla kulttuurimaiseman suuntaan säilynyt avoin peltoakseli. Kaavassa on merkitty arvokkaat rakennukset sekä rakennetut alueet. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty arkeologisen inventoinnin perusteella.

10 10(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA Ojitukselta pääosin säilynyt Isosuo on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueella on useita EU:n luontodirektiivillä suojeltujen lajien elinympäristöjä sekä säilytettäviä kulkuyhteyksiä, arvokkaita luontotyyppejä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Pyhäjärvi kuuluu Natura-2000 verkostoon. Ympäristöhäiriöt Melua alueella aiheuttavat sekä varuskunnan ampumamelu että liikennemelu. Ampumamelualueet sekä muut varuskunnan edellyttämät suojavyöhykkeet on merkitty kartalle. Liikennemelun osalta tulee melutaso selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä suunniteltaessa uusia melulle herkkiä toimintoja keskeisten liikenneväylien varrelle. Kartalla on osoitettu lisäksi vanhojen kaatopaikkojen alueet, joiden puhdistustarve tulee selvittää ennen alueelle suunniteltua muuta saasteille herkkää maankäyttöä (saa-merkintä). Tekninen huolto Alueella kulkevat päävesi- ja viemärilinjat on merkitty kaavaan. Alueiden halki kulkee myös 110 kv voimalinja, jonka rakennusrajoitusalue tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu alueen läpi maakaasuverkon yhteystarve, linjausvaihtoehto 2. Maakaasulinjalle tulee tarkemmassa suunnittelussa jättää riittävä käytävä rakentamiselta vapaaksi. Mikäli linjausvaihtoehto ei toteudu, voidaan alue käyttää kaavassa osoitettuun maankäyttötarkoitukseen kokonaisuudessaan. Olemassa oleva tieverkosto riittää pääosin kattamaan alueen liikennöintitarpeet. Uusi lyhyt katuyhteys on osoitettu yhdistämään Urheilutie ja Holmintie sekä yhteys Lännen teollisuusalueen laajennusalueen läpi. 2.3 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan maankäyttövaraukset toteutetaan alueella A taajamassa asemakaavoituksen avulla. Asemakaavojen toteutumisajankohtaan vaikuttavat talouden ja asumisen kehitys. Alueella B voidaan osayleiskaavaa käyttää ranta-alueella rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 ). Muilta osin asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella edellytetään rakennusjärjestyksen mukaan suunnittelutarveratkaisua. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Suunnittelualueet sijaitsevat Pyhäjärven koillis- ja itäpuolella. Kaava-alue muodostuu kahdesta erillisestä alueesta, joista alue A rajautuu luoteessa ja pohjoisessa Euran sekä Köyliön kuntiin ja lännessä Porin prikaatin alueisiin ja sen lähellä oleviin metsäalueisiin. Etelässä suunnittelualue A rajautuu Pyhäjoen osayleiskaava-alueeseen. Alue B on Pyhäjärven ja Säkyläntien väliin jäävä ranta-alue, joka rajautuu pohjoisessa Pyhäjoen osayleiskaava-alueeseen sekä etelässä Pöytyän kuntaan. Alue A muodostuu Säkylän taajamasta, laajoista peltoalueista sekä metsäalueista ja on kooltaan noin 4000 hehtaaria. Alue B on noin 689 hehtaarin laajuinen metsäalue Pyhäjärven rannalla. Alueelle on loma-asustusta ja joitakin maatiloja.

11 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 11(81) Maa- ja kallioperä sekä topografia Suunnittelualueiden maaperä on lajiutunut erilaisiin maa-aineksiin jääkauden lopulla. Säkylänharjun tuntumassa maaperä on harjulle ominaista soraa ja hiekkaa. Näiden ulkopuolella on hiesua ja hienoa hietaa. Alavimmissa laaksoissa maaperä on savea. Muilla selännealueilla maaperä on hiekkamoreenia tai soramoreenia. Isosuon sekä Rahkan alueilla maaperä on rahkaturvetta. Alueen A kallioperä on luoteisosissa savikiveä ja kaakkoisosissa granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia. Samaa granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia esiintyy alueen B:n eteläosissa. Alueen B:n pohjoisosissa on kiilleliusketta ja kiillegneissiä. Selvitysalueella avokallioita on vähän. Selvitysalueilla topografia on suhteellisen tasaista. Peltoalueilla maasto on noin metrin korkeudella merenpinnasta ja suurimmat korkeuserot ovat A alueen eteläosissa lähellä Säkylänharjua, jossa maasto kohoaa metriin merenpinnan yläpuolelle. Alue B on pääosin metrin korkeudella meren pinnasta. Keskiosassa Säkyläntien varrella oleva kallioalue kohoaa noin 75 metriin meren pinnasta. Vesistöt ja vesitalous Selvitysalueet kuuluvat Eurajoen vesistöalueeseen. Eurajoki on Lounais-Suomen toiseksi suurin joki. Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä ja sen laskee Selkämereen Rauman pohjoispuolella Eurajoensalmessa. Alue jakaantuu Köyliönjärven, Pyhäjärven, Ketelinojan, Hevonniitunojan, Pyhäjoen alaosan, Pyhäjoen keskiosan sekä Lokonsuon-Isonsuon valuma-alueisiin. Lähialueiden suurimmat järvet ovat Pyhäjärvi ja Köyliönjärvi. Molemmat järvet ovat alueille tärkeitä virkistyskohteita ja raakavedenottopaikkoja. Pyhäjärvi kuuluu Eurajoen vesistöön ja on pinta-alaltaan 155,2 km² ja Lounais-Suomen suurin järvi. Järven keskisyvyys on 5,5 metriä ja rantaviivaa järvellä on noin 80km. Pyhäjärven veden korkeutta säännöstellään Kauttuakosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Pyhäjärveä juoksutettaan Eurajokeen mahdollisimman tasaisesti ja kevättulvan varalta Pyhäjärveä juoksutetaan enemmän kuin normaalisti. Pyhäjärven vedenlaatu on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä. Pyhäjärveen laskevan Pyhäjoen veden laatu on nykyisin välttävä. Suurin vesistöjen kuormittaja on maatalousalueilta tuleva hajakuormitus. Liiallisen ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen uhkaa Pyhäjärveä edelleen. Pyhäjärven virkistyskäytöllinen merkitys on erittäin suuri. Pyhäjärvellä harjoitetaan ammattikalastusta.

12 12(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA Pohjavesi Kuva: Säkylän tärkeät pohjavesialueet Alueella sijaitsee kaksi vedenhankintaa varten tärkeää 1-luokan pohjavesialuetta sekä yksi vedenhankintaan soveltuva 2-luokan pohjavesialue. Honkala ( ) luokka 1, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Säkylänharju-Virttaankangas ( ) luokka 1, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Uusikylä ( ) luokka 2, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Ilmasto Vuoden keskilämpötila Säkylässä on noin +5 C. Kylmintä on helmikuussa ja lämpimintä heinäkuussa. Hellepäiviä alueella esiintyy keskimäärin kesässä. Vuotuinen sademäärä on noin 650mm. Sateisin kuukausi on tyypillisesti heinä- tai elokuu, jolloin sademäärä yltää keskimäärin 75 85mm. Vähiten sataa helmikuussa, keskimäärin mm. Terminen talvi alkaa alueella noin marraskuun puolessa välissä ja kesä heti toukokuun puolenvälin jälkeen. Alue kuuluu eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Alueen sisämaan piirteet korostuvat maaston kohotessa itää ja koillista kohti. Luonnonolot Säkylä kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Kunnan alueella vallitseva metsätyyppi on kuivahko kangas. Alueen luonto on monipuolinen lehtojen, kangasmetsien, soiden ja rantojen muodostama kokonaisuus. Säkylän keskusta-aluetta ympäröivät metsäalueet ja laajat, aukeat viljelypellot. Maanviljelys, karjanhoito ja asutus ovat vähentäneet erityisesti lehtopinta-alaa. Säkylän suot ovat enimmäkseen pienialaisia ja niitä on vähän, mutta kuntakeskuksen luoteispuolella

13 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 13(81) sijaitsee laaja ojittamattomana säilynyt suoalue, Isosuo. Suurin osa soista on nykyisin ojitettuja. Etelässä sijaitseva suunnittelualue (alue B) on pääosin talousmetsää ja rakentaminen keskittyy Pyhäjärven rannalle. Kuva: Rantatie kulkee Kuivalahden-Säkylän harjulla, jossa metsät ovat tyypillisesti mäntykangasta. Kuva: Aavalle Pyhäjärvelle avautuu rantapuuston lomasta näkymiä.

14 14(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA Arvokkaat luontokohteet Alueelle on laadittu erillinen luontoselvitys (Faunatica Oy), jossa luontokohteet on kuvattu tarkemmin. Seuraavassa on esitetty tiivistelmä selvityksen tuloksista. Luontotyypit ja kasvillisuus Kasvistollisesti ja luontotyypeiltään selvitysalue on yleisesti ottaen tavanomaista tai köyhänpuoleista. Alueelta löydetyistä 43 huomionarvoisesta luontotyyppi- ja elinympäristökohteesta 29 on lähinnä paikallisesti arvokkaita. Alueellisesti arvokkaat tai paikallisesti huomattavan arvokkaita kohteita todettiin 12. Kaksi kohdetta sijoittuu korkeimpaan arvoluokkaan eli ne ovat luontoarvoiltaan huomattavan arvokkaita. Alueella on kolme luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä: kaksi hiekkarantaa ja yksi tervaleppäkorpi. 26 kohdetta on metsälaissa tarkoitettuja erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Metsälakikohteiden yhteyteen sisältyy myös viidessä (5) kohteessa vesilailla suojeltava kohde). Lakikohteisiin sisältymättömiä, muita luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita on kaava-alueella 13. Luonnonsuojelulailla suojeltavat luontotyypit edellyttävät osayleiskaavassa suojeluvarausta. Muilta osin luontotyyppikohteiden suojelu voidaan toteuttaa merkitsemällä kohteet esim. luo-merkinnällä tai pitämällä ne tulevassa kaavassa virkistys- tai metsätalousalueina. Kaksi kohdetta luokiteltiin korkeimpaan eli I arvoluokkaan: Myllyoja sekä Myllylampi ympäristöineen ja Saartensuonnokan eteläpuolella sijaitseva hiekkaranta. Arvoluokkaan II eli alueellisesti arvokkaat tai paikallisesti huomattavan arvokkaat kohteet sijoittui 12 kohdetta, jotka ovat mm. purojen ja jokien lähiympäristöjä, tervaleppäkorpi, kuiva niitty, keidassuo, runsaslahopuustoinen kangasmetsä, rantaluhtia, rehevä lehtolaikku ja hiekkaranta. Paikallisesti arvokkaisiin eli arvoluokan III kohteisiin luokiteltiin 29 kohdetta, kuten kallioita, vähäpuustoisia soita, kivikoita, kuivia niittyjä ja rantaluhtia. Alueelta löytyi 16 vaarantuneen (uhanalaisen) kasvilajin esiintymää, jotka kaikki olivat keltamataroita. Silmälläpidettävien (NT) lajien esiintymiä löytyi 6 kappaletta. Alueellisesti uhanalaisten (RT) lajien esiintymiä ovat 2 koiruohon eli malin esiintymää sekä yksi konnanliekokasvusto. Alueellisen harvinaisuuden perusteella on lisäksi merkitty kartoille 9 muuta kasviesiintymää, joskin tarpeeksi harvinaisen lajin rajanveto on hankalaa ja jossain määrin subjektiivista. Muita huomionarvoisia pistekohteita ovat 6 harvinaisen isoa tai muuten erikoista puuyksilöä, 2 isoa pylväsmäistä katajaa ja 5 ketotuulenlennon esiintymää. Löytyneet huomionarvoiset putkilokasvien lajiesiintymät ovat lähinnä paikallisesti arvokkaita; niitä on kuitenkin syytä varjella maankäytössä, erityisesti sikäli, että alue on yleisesti ottaen kasvistollisesti köyhää. Huomionarvoisiin kasvillisuus- ja elinympäristökohteisiin lukeutuu myös ketotuulenlennon kasvustoja, joilla on merkittävää potentiaalia erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan perhoslajin tuulenlentopussikoin kannalta; perhoslajin esiintymisen selvittäminen näillä alueilla olisi suositeltavaa.

15 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 15(81) Alueella on seuraavat arvokkaat luontotyyppikohteet. Numerointi viittaa luontoselvityksen sekä kaavakartan kohdenumerointiin. 1. ja 5. Myllyoja. Vesilain mukainen puro sekä metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Arvoluokka 1. (sl-merkintä) 38. Hiekkarannat. Luonnonsuojelulain 29 mukainen luontotyyppi. Arvoluokka 1. (s-1 merkintä) 39. Hiekkarannat. Luonnonsuojelulain 29 mukainen luontotyyppi. Arvoluokka 2. (s-1 merkintä) 6. Metsälehto. Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö ja vesilain mukainen kohde. Arvoluokka 2. (luo-merkintä) 20. Isosuo. Muu arvokas elinympäristö. Keidassuo. Arvoluokka 2. (luo-merkintä) 23. Ruoppasuo. Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Arvoluokka 2. (luomerkintä) 30. Muu arvokas elinympäristö. (runsaslahopuustoiset kangasmetsät). Arvoluokka 2. (luo-merkintä) Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (rehevät korvet + metsäluhdat). Arvoluokka 2. (luo-merkintä) 34. Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (rehevät lehtolaikut). Arvoluokka 2. (luomerkintä) Vieraslajit Vieraslajien kartoittaminen ei ollut työn kohteena, mutta alueella havaittiin jättipalsami, joka on kotiutunut niin asutuksen liepeille, Pyhäjärven rannoille, kosteisiin rantametsiin, puronvarsiin kuin entisille pelloillekin. Laji leviää tehokkaasti ja on vakava uhka erityisesti kosteiden ja rehevien kasvupaikkojen alkuperäiskasvillisuudelle ja siten luonnon monimuotoisuudelle. Jättipalsamin lisäksi löytyi mm. viitapihlaja-angervoa ja rohtoraunioyrttiä, joiden muodostama uhka on kuitenkin paikallisempi. Muut luontokohteet Alueelta löytyi yksi vesilain mukainen lähde ja siirtolohkareita. Uhanalaiset eläinlajit Liito-oravaselvityksessä todettiin lajia esiintyvän eri puolilla kaava-alueita. Selvityksen perusteella raportissa on esitetty yhteensä 13 liito-oravan elinpiirirajausta. Niitä tulee maankäytössä käsitellä EU:n luontodirektiivin mukaisina liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoina, joiden hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. ELY-keskus on tehnyt maastokäynnin puolustusvoimien alueella sijaitseville kohteille (3kpl) ja todennut, että alueet eivät ole liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi erityisen soveliaita, joten ne voidaan jättää huomiotta kaavassa, eikä kulkuyhteyksiä alueille tarvitse siten osoittaa. Viitasammakkoselvityksessä löytyi varmuudella yksi lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka, joka tulee suojella maankäytössä. Alue sijaitsee kuitenkin kaava-alueen ulkopuolella Hevonniitunojan suistossa ja se on perustettu luonnonsuojelualueeksi. Myös 14 muuta viitasammakolle sopivaa kutupaikkaa tulisi säästää nykyisessä muodossaan (yleensä maa-

16 16(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA tai metsätalousmaana), sillä kartoituksen perusteella ei ole selvää, esiintyykö niissä viitasammakkoa vai ei. Erityisesti kahdeksalla (8) näistä kohteista on elinympäristönä merkittävää potentiaalia viitasammakon kannalta, joten ainakin näissä tarkempi selvitys olisi tarpeen, jos alueille aiotaan suunnitella niitä muuttavia maankäyttömuotoja. Lepakkolajistoltaan ja yksilömääriltään alue ei poikkea vastaavista muista eteläsuomalaisista alueista. Selvityksessä tunnistettiin kuitenkin 12 lepakoiden kannalta selvästi arvokasta aluetta. Näistä kaksi on EU:n luontodirektiivin mukaisia lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, jotka tulee suojella maankäytössä. Kaksi muuta aluetta on lepakoiden tärkeitä ruokailualueita (ja siirtymäreittejä), jotka on syytä suojella maankäytössä kansainvälisen EUROBATS-sopimuksen mukaisesti. Muut kahdeksan sellaisina, ettei niiden arvo lepakoille heikenny merkittävästi. Selvityksessä havaittiin neljä lepakkolajia: pohjanlepakko, vesisiippa, sekä viiksi/isoviiksisiippa, joita ei voi erottaa toisistaan kaikuluotausäänten perusteella, mutta molemmat ovat melko yleisiä eteläsuomalaisissa metsissä, joten on syytä olettaa molempien esiintyvän alueella. Pohjanlepakkoa esiintyi erityisen runsaasti Rantatien reunamilla. Vesisiippahavainnot keskittyivät Pyhäjärven rannoille sekä Huovinrinteen lammelle. Viiksi- /isoviiksisiippa suosii selvimmin metsiä. Linnustoarvoiltaan selvitysalue on enimmäkseen melko tavanomaista. Selvitysalueen elinympäristöistä rannat ja rantametsät erottuivat kuitenkin linturikkaimpina alueina. Sen sijaan alueen pellot ja taajamat ovat linnustoltaan melko köyhiä tai tavanomaisia alueita. Neljä aluetta nousee arvoltaan selvästi yli muiden (Sarvonlahti, Katismaa, Lännen tehtaiden altaat ja Köörnummen altaat). Sarvonlahti voidaan lukea jopa maakunnallisesti arvokkaisiin lintukohteisiin, ja se kuuluu myös Suomen kansainvälisesti tärkeisiin lintualueisiin osana laajempaa Köyliönjärven Pyhäjärven IBA-aluetta. Muut kolme edellä mainittua aluetta sekä kaksi linnustoarvoiltaan hieman näiden alapuolelle jäävää aluetta (Pihlava ja Huovinrinteen lampi), ovat paikallisesti arvokkaita lintukohteita. Sarvonlahden alue tulisi mieluiten perustaa suojelualueeksi linnustoarvojen (ja muidenkin eliöryhmien) perusteella. Pihlavan rantavyöhyke ja Katismaan lahti tulisi jättää mahdollisuuksien mukaan vapaaksi rakentamiselta. Huovinrinteen lampi ja sitä ympäröivä metsä tulisi säilyttää virkistysalueena tai perustaa suojelualueeksi. Sekä Lännen tehtaiden että Köörnummen altaiden ympäristöä voi sen sijaan kaavoittaa melko vapaasti, koska alueiden linnustolliset erityispiirteet ovat nykyiselläänkin ihmisen toiminnasta johtuvia. Alueella havaittiin mm. harmaapäätikka, hiirihaukka, isokoskelo, kaulushaikara, kivitasku, kuovi, laulujoutsen, luhtakuitti, mehiläishaukka, metso, mustakurkku-uikku, niittykirvinen, palokärki, punasotka, pyy, ruisrääkkä, ruskosuohaukka, sirittäjä, teeri, tukkasotka, tylli ja törmäpääsky. Luonnonsuojelu Pyhäjärvi kuuluu Natura 2000 verkostoon merkittävien lintu- ja luontoarvojen perusteella. Uusikylän edustalla sijaitsee Mustasaaren luonnonsuojelualue. Suojelualue on perustettu vuonna 1989 lintuvesiluonteen säilymiseksi ja pesimärauhan turvaamiseksi. Sarvonlahden alue on suojeltu Pyhäjärven osayleiskaavalla.

17 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 17(81) Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy), jossa kaava-alueen maisemaa on kuvattu tarkemmin. Maisemamaakunta Säkylä sijaitsee Ympäristöministeriön maisematyöryhmän määrittelemän maisemamaakuntajaon mukaan Lounaismaalla, tarkemmin Ala-Satakunnan viljelyseudulla. Ala-Satakunnan viljelyseutu on vaurasta viljelyaluetta, sisältäen kuitenkin muuhun Lounaismaahan nähden runsaasti karuja, metsäisiä ja soisia syrjäseutuja. Maastonmuotojen tasaisuudesta huolimatta maisemassa on voimakkaita erityispiirteitä. Seudun poikki kulkevat Säkylänharjun Kokemäenjokilaakson Yyterin mittavat harjumuodostot. Maisemarakenne Erityispiirteitä selvitysalueella ovat laaja ja lähes saareton Pyhäjärvi sekä alueen läpi kulkevat luode-kaakko suuntaiset harjujaksot. Säkylänharju Kulkee Köyliönjärveltä Virttaalle. Siihen liittyy Euran suunnasta Säkylän taajaman läpi kulkeva Kuivalahti-Säkylän harju. Kuva: Näkymä aavalle Pyhäjärvelle. Pyhäjärvi on lähes saareton ja seudun mittakaavassa suuri järvi. Näkymät järven yli ovat laajoja ja esteettömiä. Maisemarakenteessa ovat hallitsevia myös pienpiirteisesti kumpuilevat laajat moreenija kallioselänteet. Selänteiden välissä kapeissa laaksoissa ja selänteillä sijaitsevissa lukuisissa notkelmissa on soita sekä pienialaisia peltoja. Pyhäjärven ja Köyliönjärven välisellä kannaksella ja Köyliönjärven rannalla sijaitsevat laajemmat peltolaaksot. Eteläinen osayleiskaava-alue on kohtuullisen loivaa, järveen rajautuvaa selänteen reunavyöhykettä. Seudulle tyypillisesti pääosa lähialueen asutuksesta sijaitsee laakson ja selänteen välisellä vyöhykkeellä. Säkylän taajama on muodostunut Kuivalahti-Säkylän harjulle nauhamaiseksi rakenteeksi. Lisäksi peltolaaksoissa metsän reunoilla ja peltosaarekkeissa on hajaasutusta, taloryhmiä tai kyliä. Asutusta on muodostunut runsaasti myös Pyhäjärven rannoille. Maisemakuva Pääosin maisemakuva koostuu pienpiirteisistä elementeistä, maisematiloista ja näkymien vaihtelusta. Maisemakuvaan tuovat vaihtelua avarat järvi- ja peltonäkymät. Alueen läpi kulkeva Kuivalahti-Säkylän harju on tyypillistä mäntyvaltaista harjumaisemaa. Selän-

18 18(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA teillä korkeimmilla ja kuivimmilla paikoilla on mäntyvaltaista kangasta, kosteammissa notkoissa on lehtipuu- tai kuusivaltaista ja laaksoissa rehevämpää lehtipuu- ja pensaskasvustoa. Selvitysalueiden välissä sijaitsevat Pyhäjoen viljelysalueet ja Säkylänharjun pohjoispuolella avautuu Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema. Avarimmillaan maakunnallisesti arvokas Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema on sen itäosissa, Vähä-Säkylän Huovinrinteen suunnalla. Pyhäjärven maisemallinen arvo on suuri; järvellä avautuu 25 kilometrin pituinen saareton järvenselkä. Iso-Säkylän kohdalla ja siitä länteen on siellä täällä näkymiä rajaavia maatiloja pihapuustoineen sekä metsäsaarekkeita, lisäksi ojien varsien pensaikko ja puusto lisääntyy. Saarekkeiden taakse muodostuu pienempiä maisematiloja ja avarat näkymät supistuvat. Karhusuon ja Huhdinkylän alueilla maisemakuvassa nousee esiin seudulle tyypillinen kylämäinen asutus. Näillä alueilla maisemakuva on pienpiirteistä ja vaihtelevaa. Maatilojen puustoiset pihapiirit, puukujanteet sekä metsäsaarekkeet rajaavat maisemaa. Avautuvat näkymät lyhenevät ja kapenevat, jolloin yhteys laajaan viljelymaisemaan heikkenee. Samalla maatilat tuovat maisemaan miellyttävää vaihtelua ja ilmeikkyyttä. Yhteyden avaraan kulttuurimaisemaan voi nähdä siellä täällä aukeavien kapeiden näkymien kautta. Kuva: Näkymä Köyliönjärven suuntaan Vuorenmaantieltä. Tältä kohdin avautuvat pisimmät näkymät kulttuurimaisemaan. Kuva: Säkylän kuntakeskuksen kohdalla peltoalueilla on paikoin metsäsaarekkeita sekä maatiloja ja niiden sekä muiden rakennusten pihapuustoa. Maisematila hahmottuu paikoin rajatummaksi ja näkymät laajalle peltoaukealle supistuvat jonkin verran.

19 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 19(81) Kuva: Näkymä Katavistosta Sirttalantieltä keskustan suuntaan. Alueella näkymiä rajaavaa puustoa on selvästi edellä kuvattuja kohteita enemmän ja yhteys laajaan kulttuurimaisemaan on paikoin heikko. Kuva: Säkylän kirkko kohoaa viljelysaukean suuntaan säilyneen peltoakselin päätteenä Säkyläntien suunnasta katsottuna. Säkylän keskusta on pääosin varsin hyvin näkymättömissä kulttuurimaiseman suuntaan. Risteysalueet huoltoasemineen sekä uusi, rakenteilla oleva kaupan alue hahmottuvat rakennettuna reunana viljelysaukean suuntaan. Alue B on pääosin havupuuvaltaista metsää. Alueella on muutamia pienialaisia ja maisemaan vaihtelua tuovia peltoja. Muutoin näkymiä avautuu rannalta lähinnä Pyhäjärven suuntaan. Ranta on pääosin tiheästi rakennettua. Sisämaassa peltojen reunoilla sekä metsässä on jonkin verran asutusta ja muutamia maatiloja.

20 20(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA Kuva: Näkymä Karhusuon alueelta. Matalat, harjakattoiset, pastellisävyiset rakennukset sopeutuvat hyvin metsän reunaan. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Köyliönjärven kulttuurimaisemat (ma 30) (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Köyliönjärven maisema-alue edustaa Ala-Satakunnan viljelyseudulle tyypillistä kulttuurimaisemaa. Alueella on lisäksi poikkeuksellisen korkeat historialliset arvot. Maiseman peruselementtinä on matalarantainen Köyliönjärvi, jota reunustavat laajat, alavat viljelykset sekä niiden takana nauhamainen asutus ja metsävyöhykkeet. Köyliönjärven kulttuurimaisema yhtyy etelässä laajana viljelyaukeana Säkylän alaviin peltomaisemiin. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnin päivitys on tehty ja valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä uudet ehdotukset vuoden 2015 aikana. Inventoinnin perusteella vuoden 1995 rajaukseen ei ehdoteta muutoksia, vaan rajaus säilyy ennallaan. Maisemahäiriöt Kaava-alueella on joitakin maanottoalueita. Alueen itäosassa Säkylänharjulla on laajempia, edelleen avoimia maanottoalueita. Isosuon kohdalla Kuivalahti-Säkylän harjulla on jo käytöstä poistunut maanottoalue, jolle on alkanut luontaisesti kasvaa nuorta mäntypuustoa. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Tiedot perustuvat Museoviraston valtakunnalliseen inventointiin, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Säkylän kirkkoympäristö (RKY ) Kirkko ja hautausmaa, kirkkoaukio. Säkylän pieni puukirkko, kirkkoaukea, sen eteläpuolella moderni seurakuntakeskus ja perinteinen pappilaympäristö muodostavat mielenkiintoisen, eri-ikäisistä rakennuksista koostuvan kirkkoympäristön. Huovinrinteen varuskunta (RKY ) Huovinrinteen ns. korpivaruskunta on karun modernin 1960-luvun kasarmiarkkitehtuurin korkeatasoinen edustaja. Se on yksi etäälle asutuskeskuksista rakennetuista, arkkitehti Osmo Lapon suunnittelemista varuskunnista. Varuskunta-alue käsittää varsinaisen kasarmialueen lisäksi asuntoalueen, lähiharjoitusalueen ja taisteluampuma-alueen.

21 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 21(81) Huovintie (RKY ) Kaava-alueen ulkopuolella harjua myöten kulkee Huovintie. Huovintie on keskiajan huomattavimpiin kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjoen suun kauppa- ja asutusalueen sisempään Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen ja Varsinais-Suomen jokiasutuksen latvoihin. Tien vesistöä ja harjujaksoa seuraava linjaus edustaa vanhinta, jo esihistorialliselta ajalta periytyvää linjausta. Köyliönsaaren Vanhakartanon ja kirkon historiallinen maisema (RKY ) Kaava-alueen ulkopuolella Köyliössä sijaitsee Köyliönsaaren Vanhakartanon ja kirkon historiallinen maisema. Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Tiedot perustuvat Satakunnan maakuntakaavaan. Lisäksi maakunnallisesti arvokkaita ovat vuoden 1993 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKYinventoinnin mukaiset kohteet, jotka eivät vuonna 2009 päivitetyssä inventoinnissa saaneet enää valtakunnallisesti arvokasta statusta. Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema (rky /kh-m 14 Säkylä) Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen alava peltolakeus on Satakunnan suurimpia yhtenäisiä peltoalueita. Säkylän kirkko ympäristöineen (rky ) Katinhäntä (khs 2) Tiheään asuttu Katinhännän alue kirkon vieressä koostui jo 1700-luvulla käsityöläisistä ja mäkitupalaisista. Huovinrinteen varuskunta (kh-m 13/ khs 13) Modernin varuskunta-arkkitehtuurin tyylipuhdas tuote. Kohde on myös valtakunnallisesti merkittävä. Lännen tehtaiden asuntoalueet (kh-m 15/ khs 15) Vuonna 1951 perustetun Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n virkailijoiden ja työntekijöiden asuinalue. Historiallinen tielinja (ht) Historiallinen tielinjaus on osa Pyhän Henrikin tietä, jota myös pidetään osana Huovintietä. Arvokkaat rakennukset Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen rakennuskulttuurin inventointi (Putkonen 2014, tarkistettu 2015), josta löytyvät tarkemmat kohdekuvaukset. Selvityksessä on mainittu seuraavat kartalle merkityt suojelukohteet. Kohteen kaavamerkintä on esitetty suluissa. Selvitysraportissa osassa aluekohteista on suositeltu käytettävän sr-merkintää, koska alueen yksittäisetkin rakennukset on katsottu säilytettäviksi kun taas /s aluemerkin-

22 22(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA nällä merkityillä alueilla on mahdollista vapaampi täydennysrakentaminen tai vanhan korvaaminen uudella. 1. Säkylän kirkkoympäristö, Iso-Säkylä (srk) Kirkko ja hautausmaa, kirkkoaukio Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 2. Kirkkoherranpappilan rakennusryhmä (sr) Päärakennus, pytinki, aitta ja navetta. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 3. Seurakuntakeskus (sr) Seurakuntakeskus ja siihen liittyvä rivitalo. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 4. Tuulimylly (sr) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 5. Katinhäntä, Iso-Säkylä (/s) Laaja kirkkoympäristöön liittyvä vapaasti muotoutunut pientaloalue, jonka rakennuskanta ajallisesti kerroksellisesta. Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 5a Nikkari (sr) Päärakennus, siihen liittyvä talousrakennus ja aitta sr, päärakennuksessa tulisi pyrkiä palauttamaan ikkunoiden perinteinen asu 5b Kaivola, Rno 6:185 (sr) Päärakennus 6. Ent. Kunnanlääkärin talo 1936 (sr) Päärakennus 7. Kunnantalo 1982, arkk. Matti Jokisalo (sr) sr-merkintää harkittava 8. Rantatien funktionalistiset liikerakennukset 8a. Pankinmäki, Rantatie 280. (sr) 8b. Lottala, Rantatie 275 (sr) 8c. Tuomisen liiketalo, Rantatie 281. (sr) 8e. Reunasen liiketalo, Rantatie 276. (sr) 8f. Säästöpankin talo, Rantatie 258, (sr) 8g. Osuuskaupan talo, Rantatie 247 (sr) 8h. Santaranta, Rantatie 238 (sr) Vanha osa Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 9. Perttulantien rivitaloalue , Perttulantie 1-7, suunn. Ari Reunanen (/s) Alueen yhtenäinen ilme säilytettävä

23 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 23(81) 10. Vainiintie 2 (sr) 11. Eskolan pientaloalue 1960-luvulta, Marttilantie, Eskolantie (/s) Alueen yhtenäinen ilme säilytettävä 13. Säkylän Isokoulu 1952 (sr) Vanha koulurakennus 14. Entinen kansalaiskoulu 1970 arkk. Kauko Kaunisto Ei erityismerkintää 15. Lamppala, rantatie (sr) Päärakennus 16. Andell, Lamppalantie 10 (sr) Päärakennus 17. Mäkelä, Rantatie 381a (sr) Vanha päärakennus sr, tienvarren asuinrakennus huonokuntoinen (ei erityismerkintää) 18. Mattilan peltoaukea, Rantatie (/s) Mattilan aitta sr 19. Säkylän kotiseutumuseo, Iso-Säkylä (/s) 20. Säkylän pääterveysaseman vanha osa, Välskärintie 5 (sr) Vanha kunnalliskoti 21. Salminen, Rantatie 233, rak Totti Sora (sr) 22. Vainio, Rantatie 227, rak (sr) Asemakaavalla suojeltu (peltivuoraus) 23. Liike- ja asuinrakennus Vainio II, Rantatie 224 (sr) sr-merkintää harkittava 24. Seuratalo Honkala, Vähä-Säkylä (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 25. Poroholmantien pientaloalue (/s) 26. Entinen Vähäsäkylän koulu (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 28. Seppä, Rantatie 181 (sr) Päärakennus 29. Ruona, Rantatie 133 (sr) Päärakennus

24 24(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA 30. Mäkitalo, Vähä-Säkylä (sr) Päärakennus, luhti ja aitat Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 31. Aaltonen, Viheläntie 2, 2:28 (sr) 32. Seurakunnan leirikeskus, Pihlava (sr) Leirikeskus ja sauna Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 33. Haapsaari, Haapsaarentie 21 (/s) 34. Huovinrinteen varuskunta (sr) Ruokala, urheilutalo, esikunta, sotilaskoti ja kasarmirakennukset Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 35. Huovinrinteen asuntoalueet (sr) Lamellikerrostalot, rivitalot Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 36. Lännen tehtaiden konttori (sr) 37. Haapa-aron yhtenäiset asuntoalueet (/s) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 38. Sokerinkeittäjäntien asuntoalue (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 39. Päiväkoti Onnimanni (SR) 40. Kivenhakkaajan rivitaloalue, Kivenhakkaajantie (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 41. Ukkomestarintien rivitaloalue, Ukkomestarintie 1-5 (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 42. Puhosrannan asuntoalue, Puhosrannantie ja Kiekkokuja (/s) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 43. Teerimäen pientaloalue (/s) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 44. Rantavimman alue, Rantavarintie (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 45. Partiokolo, Rantavimma 3 (sr) 46. AsOy Mänty-Vimma, Rantatie 960 (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 47. Ketunpellon pientaloalue (/s) 48. Huvila, Rantatie 1180 (sr)

25 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 25(81) 49. Lehtimäki, Karhusuon koulu, Karhusuontie 295 (sr) 50. Huvirannan huvila, Vahoniemi (sr) 53. Rantakulma, Rno 51:3, Rantakujantie 3 Asuinrakennus sr 61. Vanha-Perttula, Sirttalantie 113 Päärakennus sr Kiinteät muinaisjäännökset Alueelle on laadittu erillinen arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy). Inventoinnissa alueella todettiin alla luetellut kiinteät muinaisjäännökset. Numerointi viittaa inventointiraportin kohdeluetteloon. Kiinteät muinaismuistot ovat muinaismuistolailla suojeltuja. nimi nro ajoitus laji tyyppi N E Kirkonkylä 4 ajoittamaton hautapaikat Kolerikiventie 4 5 kivikautinen asuinpaikka Kuronen 7 historiallinen valmistus tervahauta Mikkola/Kirkkoharju 9 rautakautinen kivirakenteet röykkiöt Vähä-Säkylä Jaspa 17 historiallinen asuinpaikka kylänpaikat Vähä-Säkylän koulu 18 historiallinen asuinpaikka kylänpaikat Honkala 22 historiallinen valmistus tervahauta Mäkelä 1 23 historiallinen valmistus tervahauta Aroniemi 24 historiallinen valmistus hiilimiilu Huovinrinne 28 kivikautinen asuinpaikka Huovinrinne 2 29 historiallinen valmistus hiilimiilu Ruona 30 kivikautinen asuinpaikka Iso-Säkylä (Stor Säkylä) Rekola 31 historiallinen asuinpaikka Iso-Säkylä (Stor Säkylä) Antti 32 historiallinen asuinpaikka Pääksy 33 historiallinen valmistus hiilimiilu Väestön rakenne ja kehitys Säkylän kunnan asukasluku oli vuoden 2014 lopussa 4539, joista alle 6-vuotiaita oli 6,7%, 7-12-vuotiaita 5,6%, vuotiaita 3,4%, vuotiaita 3,0%, vuotiaita 56,0%, yli 65-vuotiaita 25,2%. Asuntokunnan keskikoko on noin 2,1 henkilöä. Asumisväljyys oli 47,7 m²/henkilö. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Säkylän väkiluku vähenee seuraavan 20 vuoden aikana noin 320 henkilöllä. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Säkylän taajama sijaitsee Kuivalahti-Säkylän harjulla kapeana ja noin 13 kilometrin pituisena, nauhamaisena rakenteena. Etäisimmät asuinalueet sijaitsevat lähellä Euran kunnan rajaa, noin 9 kilometrin päässä keskustasta. Taajamarakenteen välissä on metsäisiä

26 26(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA rakentamattomia alueita, soita sekä peltoja. Pyhäjärven rannoilla on paikoin runsaastikin asutusta. Myös keskustan palvelut sijaitsevat nauhamaisesti pääkadun varrella. Taajaman itäpäässä sijaitsee Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipiste. Länsi- Säkylässä, Iso-Vimman alueella sijaitsee laaja Säkylän teollisuusalue. Jonkin verran teollisuutta on myös Köörnummen alueella Säkyläntien varrella. Kuvat: Näkymiä keskustasta. Rantatien varrella, Vähä-Säkylän ja Iso-Säkylän välillä on paikoin havaittavissa vanhaa kylänraittia. Kadun varrella on säilynyt vanhaa rakennuskantaa sekä vanhoja pihapiirejä, mutta niiden lomassa on paljon uudempaa rakennuskantaa. Taajamakuva on siten vaihteleva ja kerrostunut. Uudemmat alueet sijaitsevat harjun laitamilla ja muodostavat ilmeeltään yhtenäisempiä alueita. Palvelut Säkylän keskustassa sijaitsee suurin osa kunnan ja seurakunnan palveluista sekä kaupallisista palveluista. Keskustassa sijaitsevat esimerkiksi kunnanvirasto, seurakuntatoimisto, kirkko, päiväkoti, peruskoulut, lukio ja kansalaisopisto, terveysasema, neuvola, vanhusja vammaispalvelut, liikuntapalveluita sekä kesäteatteri. Keskustan alueella ovat myös tori, kala- ja venesatamat, kirjasto, posti ja linja-autoasema.

27 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 27(81) Huovinrinteessä sijaitsee päiväkoti, alakoulu ja Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipiste. Lännessä Iso-Vimman alueella sijaitsee liikekeskus, päiväkoti sekä urheilukeskus. Ulkoilu ja virkistys Alueen viher- ja virkistysalueiden nykyistä kaavoitustilannetta sekä niiden saavutettavuutta ja riittävyyttä on tarkasteltu erillisellä selvityksellä (Viheralueiden riittävyystarkastelu, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2014). Puutteita havaittiin lähinnä Luvalahden alueella, jossa suositeltiin huomioimaan nykyisin virkistyskäytössä olevat alueet ja osoittamaan alueelle virkistyskäyttöön laajempi virkistysalue. Alueella sijaitsevat Iso-Vimman urheilukeskus, Honkalan urheilukeskus sekä Katinhännän urheilualue. Iso-Vimman urheilukeskuksessa on talvisin jääkiekkokenttä, jalkapallokenttä, tennis- ja lentopallokenttiä, n.4km pururata ja talvisin latu. Katinhännän urheilualueella on lähes vastaavat palvelut. Honkalan urheilukeskuksessa on yleisurheilu- ja jalkapalloilukenttä Pyhänjärven rannalla. Keskustan lähellä sijaitsee lisäksi Säkylän halli, josta löytyvät palloiluhalli ja kuntosali. Muita ulkoilualueita ovat Huovinrinteen ulkoilualue ja Harjureitti. Huovinrinteen ulkoilualue sijaitsee varuskunta-alueella olevalla Säkylänharjulla. Alueella on ampumahiihtokeskus, ulkoilureittejä sekä prikaatin koulu- ja taisteluampumaradat. Ulkoilureiteillä järjestetään mm. vuotuiset Huovinretken latu- ja polkuretket. Alueella saa liikkua vain merkityillä poluilla. Harjunreitti alkaa osayleiskaava alueelta (alueen A kaakkoisosasta) ja johtaa alueen ulkopuolelle. Se on merkittävä kunnan ulkoilualue. Talvisin alueella on latuverkosto ja kesäisin alueella on erilaisia retkeilyreittejä, joiden varrelta löytyy erilaisia majoittumispaikkoja ja saunoja. Rantatietä ja Pyhän Henrikintietä kulkee valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti. Alueelta löytyy myös muutama uimaranta ja näköalapaikka, laavuja sekä tulentekopaikkoja. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Vuonna 2009 kunnan työpaikoista 63,9 % oli palvelualalla, 30,1 % jalostusalalla ja 5,2 % alkutuotantoalalla. Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuoden 2012 lopussa oli 120 % ja työllisyystilanne on parempi kuin muualla maakunnassa. Säkylän kunnan suurimmat työnantajat olivat vuoden 2012 lopussa Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipiste, Lännen Tehtaat Oyj, johon kuuluu Apetit Pakaste Oy, Sucros, Hankkija-Maatalous Oy ja Apetit Suomi Oy. Muita kunnan suurimpia työnantajia ovat Säkylän kunta, Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymä, Länsi-Kalkkuna Oy ja HK Säkylä, joiden työntekijät siirtyvät 2012 lopussa Kivikylän Kotipalvaamo Oy:lle. Uuden liike-alueen asemakaavan yhteydessä on laadittu kaupallinen selvitys, jota on päivitetty toukokuussa Selvityksen mukaan Säkylä on paikallinen palvelukeskus. Ostovoimaa saapuu mm. Köyliöstä ja Pöytyältä sekä sitä kasvattavat kesäasukkaat että varusmiehet. Selvityksen mukaan nämä kaksinkertaistavat Säkylän omaan väestöpohjaan perustuvan laskennallisen kaupan pinta-alan tarpeen. Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipiste Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati kuuluu maamme kehitettävien joukkoosastojen joukkoon. Prikaati on Maavoimien valmiusyhtymä ja kansainvälinen valmius-

28 28(81) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA joukon pääkouluttaja. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta vaikuttaa voimakkaasti juuri Säkylässä ja Satakunnassa. Yhdyskuntatekniikka Talous- ja jätevedet Säkylän kunnalla on oma vesilaitos, joka sisältää kolme vedenottamoa. Vedenottamot sijaitsevat Säkylän harjulla. Säkylän vesilaitoksella on vedenottolupa 4500 m 3 vuorokaudessa ja vuonna 2009 Säkylässä vettä pumpattiin verkostoon m 3. Säkylän vesilaitoksella on ylä- ja alasäiliöt Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipisteen alueella sekä alasäiliö Lusikkaojalla. Vuonna 2009 Säkylä on kuulunut Rauman seudun vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, johon on merkitty uusi Säkylä Eura sekä Köyliö Säkylä siirtoviemäri. Säkylän kunnalla on myös oma jätevedenpuhdistamo, joka on mitoitettu käsittelemään jätevesiä 7200 m 3 vuorokaudessa. Vuonna 2009 jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin m 3 jätevesimäärää. Vuoden 2003 alusta Säkylän vedenpuhdistamo on ottanut vastaan Pöytyän kunnan Yläneen alueen jätevedet ja 2010 joulukuun alusta Köyliön kunnan jätevedet. Vedenpuhdistamon käsitellyt vedet lasketaan purkuviemärillä Eurajokeen. Voimajohdot Säkylän kunnan läpi kulkee Fortumin omistama Eura-Säkylä 110kV voimajohto. Kaatopaikka Jätekeskus Hallavaara on neljän kunnan (Säkylä, Eura, Huittinen ja Köyliö) yhteinen kaatopaikka, joka sijaitsee Köyliö kunnan lounaisosassa lähellä Euran ja Säkylän rajaa. Jätekeskus vastaanottaa yhdyskuntajätettä, biohajoavia jätteitä, lajiteltuja hyötyjätteitä sekä vaarallisia jätteitä. Liikenneverkko Alueen läpi kulkee seututie 204 Eurasta Pöytyälle. Köyliön kautta Huittisiin kulkee Vuorenmaantie (st 212) ja Virttaan suuntaan Virttaantie (st 213). Köyliön suuntaan johtavat Kepolatie/Hallavaarantie/Luvalahdentie (mt 2111), Peipohjantie/Köyliöntie (mt 2140), Kuninkaanlähteentie (mt 2044) sekä Torotie-Murronlähteentie (mt 12686) ja Huovinrinteentie/Kattilakorventie (mt 12693). Eurasta Vähä-Säkylään kulkee myös Rantatie (mt 12691). Huovinrinteen läpi kulkee Turuntie (mt 12692), joka jatkuu etelään Pyhäjoentienä (mt 12699). Säkylässä toimii Satakunnan seutuliikenne, jonka bussiliikenne lähtee keskustasta Turun ja Porin, Rauman ja Pohjanmaan suuntiin. Säkylän ja Rauman välillä kulkee joitakin koulupäivien vakiovuoroja. Liikenneviraston vuoden 2012 liikennemääräkartan mukaan seututiellä 204 (Säkyläntie) kulkee Euran suuntaan 4180 ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskustasta Huittisten, Virttaan ja Pöytyän suuntaan kulkee 5103 ajoneuvoa päivittäin. Kaava-alueen B kohdalla Säkyläntiellä kulkee 2806 ajoneuvoa päivittäin. Vuorenmaantiellä kulkee päivittäin noin 1328 ajoneuvoa.

29 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA SELOSTUS 29(81) Iso-Vimman teollisuusalueelle johtaa rata Euran suunnasta. Rata ei ole nykyisin käytössä. ELY-keskus on laatinut perusparannussuunnitelmaa mm. tieosuudelle Huovinrinne (Säkylä) Korvenkylä (Huittinen). Huovinrinteentien ja Kalliokorventien nykyinen nelihaaraliittymä porrastetaan Vuorenmaantielle. Kuva: Liikennemäärät (ajoneuvoa vuorokaudessa) vuonna 2010 ja 2012 Porin Prikaatin käytössä olevan Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipisteen toiminnasta aiheutuu ampumamelua, joka estää sijoittamasta melulle herkkiä toimintoja melualueelle. Kuva: Puolustusvoimien toiminnan aiheuttamat melualueet.