TYÖRAUHA JA MOTIVAATIO KOULUSSA. Albert Einstein: MAAILMAN ONGELMIA EI VOIDA RATKAISTA NIILLÄ PERIAATTEILLA JOTKA OVAT NE AIHEUTTANEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖRAUHA JA MOTIVAATIO KOULUSSA. Albert Einstein: MAAILMAN ONGELMIA EI VOIDA RATKAISTA NIILLÄ PERIAATTEILLA JOTKA OVAT NE AIHEUTTANEET"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMAN 2014 ARVOPOHJAA TYÖRAUHA JA MOTIVAATIO KOULUSSA Menetelmän kehitys: ryhmä Suomen, Ruotsin ja Brasilian koulujen työntekijöitä. Käsikirja ihmiselle, Pertti Simula, Into, (CC saa kopioida mainitsemalla lähteen) conscientia.se, Oppilaan tulee tuntea itsensä nähdyksi ja arvostetuksi Osallistuminen yhdessä Ihmiskäsitys, suhde omaan itseen, muihin, yhteiskuntaan ja luontoon Pyrkimyksenä totuus, kauneus ja hyvyys Taloudellinen ja sosiaalinen tasa-arvo Globaali vastuu yli sukupolvien KOULUTYÖN HAASTEITA keskittymisen puute, opetuksen häiriköinti jatkuva tarve olla huomion keskipisteenä alentava käytös, kiusaaminen välinpitämättömyys, alisuoriutuminen pelko, viha, loukkaantuneisuus riidat, valtakamppailut ylimielisyys, sääntöjen yläpuolella, kaaos kouluallergia, -pudokkuus, itsetuhoisuus oma turhautuneisuus, voimattomuus, suru KÄYTÖS ON OIRE TUNTEISTA KASVATUS, MOTIVOINTI JA JOHTAMINEN KILPAILU seuraus Kilpailu, arvosanat, luokittelu itsekkyys, vaatimus, vieraantuminen Kehumiset ja palkkio tai kritiikki ja rankaisu ehdollistaminen Vaatimus ratkaista ongelma ongelma saa vallan, valtakamppailu Kaikki odottavat että opettaja/esimies ratkaisee passivisuus Tunnet ahdistusta, suuttumusta, häpeää, voimattomuutta ja samalla reagoit kieltäen näitä tunteita lamaannus tai vihakohtaus TÄMÄ AIHEUTTAA JA TEKEE ONGELMISTA KROONISIA YHTEISÖLLISYYS seuraus Pura kilpailu ja luokittelu tasaarvo, yhteisvastuu, tietoisuus Vahvista tietoisuutta inhimillisestä rikkaudesta arvostus, tietoisuus Pura ratkaisuvaatimukset, älä vaadi tai syyllistä pura syyt Kaikki kokevat vapauden, vastuun toimia suora demokratia Tunnet ahdistusta, suuttumusta, häpeää, voimattomuutta ja reagoit hyväksyen näitä tunteita vapaus, kunnioitus, tietoisuus ONGELMIEN SYYT PURETAAN JA ENNALTAEHKÄISTÄÄN PAHAA VOIDAAN PARANTAA VAIN HYVÄLLÄ Albert Einstein: MAAILMAN ONGELMIA EI VOIDA RATKAISTA NIILLÄ PERIAATTEILLA JOTKA OVAT NE AIHEUTTANEET Älä anna valtaa pahalle vaatimalla ratkaisua tai taistelemalla sitä vastaan. Tutki ongelmaa vaikeana mutta mielenkiintoisena ilmiönä. Pyri johonkin hyvään (pahan vastakohtaan) muunna ongelma myönteiseksi haasteeksi periaatteella: Vahvista terveyttä, se parantaa sairautta. Vaikeudet merkitsevät uusien toimintatapojen oppimismahdollisuutta, älä kritisoit tai syyllistä. Kun autat kaikkein huonointa lenkkiä (vihaisin, ilkein ) orkesterissa, kohotat tehokkaimmin orkesterin laatua. 1

2 KOETKO OLEVASTI ARVOSTETTU? Ihminen joka tuntee itsensä arvostetuksi, arvostaa itseään ja siten myös muita. Ihminen joka kokee, ettei ole arvostettu, oppii nujertamaan itseään ja mahdollisuuksiaan ja siten myös muita. Hän kokee epäoikeudenmukaisuutta, pettymystä, alemmuutta, pelkoa ja vihaa ja samalla yrittää taistella näitä tuskallisia tunteita vastaan depressiivisyys ja/tai aggressiivisuus. CONSCIENTIA-MENETELMÄ Viitekehys Ihmisen ja yhteisön arvostaminen kilpailusta tasaarvoon ja yhteisöllisyyteen Humanistinen ihmiskäsitys Ihmisen arvostamisen työkalut Tunne itsesi Kunnioita tunteita Kuuntele arvostaen Työn arvostava seuranta Itsetuntemus käänteisen kritiikin avulla Yhteisön arvostamisen työkalut Yhteisvastuu suoran osallistumisen avulla Sitoutuminen arvostuksen avulla Enemmistön vahvistaminen PSYYKKINEN TOIMINTA OHJAA FYSIOLOGISTA TOIMINTAA Viitekehys: HUMANISTINEN IHMISKÄSITYS VIHAISET KUOLEVAT ENNEN AIKOJAAN IHMINEN HALUAA TULLA NÄHDYKSI, HYVÄKSYTYKSI JA RAKASTETUKSI: tunteissaan, toiminnassaan, olemuksellaan VIHAISELLE/PELOKKAALLE/LOUKATULLE ON TÄRKEÄMPÄÄ TULLA NÄHDYKSI JA KUNNIOITETUKSI TUNTEISSAAN KUIN SAADA TAHTONSA (VAATIMUKSENSA) LÄPI Vihan taustalla on pelko. Kun ihminen kokee itsensä uhatuksi, hän reagoi pelolla ja vihalla reaktionaan pako tai vastahyökkäys. Tunteet ovat tabu, pelkäämme kohdata niitä hänessä ja itsessämme. Hän kokee itsensä hylätyksi, loukatuksi pettymyksen ja vihan kierre. TERVE VAI SAIRAS TUNNE? Rakkaus on elämän perustunne. Ahdistus, pelko ja viha ovat välttämättömiä tunteita vaaratilanteessa. Terve häpeä/syyllisyys on oire eettisyydestä, suru rakkaudesta... Mutta siltä osin kun tunne ei ole elämää eteenpäin vievä, se on epätasapainoa, esim: tavanmukainen huolestuneisuus, vaatimus, pelko, viha, häpeä, huonommuus, syyllisyys, voimattomuus raivo, katkeruus, fobiat toivottomuus, voimattomuus, masentuneisuus sokea rakastuminen, tukahduttava rakkaus 2

3 IHMISEN TOIMINNAN KAKSI TASOA: - Sisäinen ja ulkoinen TUNTEA JA AJATELLA: TÄYSI VAPAUS Vapaus tarkoittaa vastuuta. Tunteiden ja ajatusten ehdoton kunnioittaminen TOIMIA: RAJOITETTU VAPAUS Vaatimukset, kiellot ja säännöt rajoittavat vapautta. Valtaorganisaatio merkitsee oikeutta määrätä: palkkio, rankaisu Tunnetavat ovat riippuvuutta, osa persoonallisuutta, siksi on vaikea tunnistaa vapautta tuntea. VAPAUS JA VASTUU Väärin ymmärrettynä: Vapaus on vapautta tehdä mitä vaan. Vastuu merkitsee täytymistä siis pakkoa. Varsinainen tulkinta: Vapaus aiheuttaa vastuun. Vastuu edellyttää vapautta. Vapaus = vastuu Täytyä on vapauden ja vastuun rajoittamista. Vastuu merkitsee vastuullisuutta siis rakkautta. Vapaus merkitsee toimia rakkaudellisesti. Ei-rakkaudellinen toiminta on vapauden ja vastuun kieltämistä itsensä kieltämistä. HUMANISTINEN IHMISKÄSITYS TÄYSI VAPAUS TUNTEA, RAJOITETTU VAPAUS TOIMIA VASTUU = VAPAUS INHIMILLISET RIKKAUDET Havainnointi, aistimus, yhteys Muisti Intuitio, kuudes aisti Rakkaus, ilo, vastuullisuus, keskittyminen Rohkeus, aloitteellisuus Luovuus Arviointikyky Rehellisyys, oikeudentaju Kauneudentaju Impulssien itsekuri Uuden oppiminen Erityislahjakkuudet Fyysiset lahjat TERVEYS/TASAPAINO ESTOT Kielteisen tunnetoiminnan tavat (ahdistus, pelko, viha, alemmuus, häpeä, suru, vaativuus...) ja vaatimus ettei saisi tuntea näin Tietoisuuden torjunta, traumat vaatimus... Vaatimukset itselle: perfektionismi, rajattomuus, ankaruus Inversio, ilkeys, kateus Itseensä keskittyminen, käpertyminen STRESSI/EPÄTASAPAINO HUMANISTINEN IHMISKÄSITYS TÄYSI VAPAUS TUNTEA, RAJOITETTU VAPAUS TOIMIA VASTUU = VAPAUS KAIKKEA, MITÄ NÄEN TOISESSA, ON MYÖS MINUSSA JOLLAIN TAVALLA. SITÄ, MITÄ TEEN TOISELLE, TEEN SISIMMÄSSÄNI ITSELLENI. TIEDOSTAN SIIS OLEN. IHMINEN ON TIETOISUUTENSA. PAHAA VOIDAAN KORJATA VAIN HYVÄLLÄ. YHTEISVASTUU EDELLYTTÄÄ TASA-ARVOA. KALLE YRITTÄÄ LOUKATA LEENAA LEENA REAGOI TIEDOSTAEN, ETTÄ KALLE LOUKKAA ITSE ITSEÄÄN: Kalle Leenalle: Olet täysin idiootti. Leena: Kalle, tuntuu, että loukkaat itse itseäsi. YHTEISVASTUUN POHJALTA VIERESSÄ OLIJAT REAGOIVAT: Kalle Leenalle: Olet täysin idiootti. Maija vieressä: Kalle, sinä loukkaat itse itseäsi. Pekka: Minustakin näyttää, ettet arvosta kykyjäsi. Kaija: Kalle, mitä sinä tunnet? 3

4 TUNNE ITSESI IHMISEN ARVOSTAMINEN - Tunne itsesi - Kunnioita tunteita - Kuuntele arvostaen - Työn arvostava seuranta - Itsetuntemus käänteisen kritiikin avulla Itsetuntemuksen ABC: Kilpailuyhteiskunnan vaikutus: vastakkainasettelu, kilpailu, itsekkyys, rajattomuus, ahneus, tunnekylmyys, vieraantuminen, kasvava stressi Vanhemmat ja läheiset: taipumus matkia heitä Ihmiset joita sinun on vaikea kohdata: sisäinen peilaus joko samankaltaisuuden tai vastakkaisuuden kautta. Kuuntele uteliaasti toisten kritiikkiä. Ihmisessä on vapaus, kunnioita tätä mysteeriä. ESIMERKKI SISÄISESTÄ PEILISTÄ MINÄ LUULEN, ETTÄ HÄN NÄKEE MINUSSA: Etäisyydenottoa ja suuruudenhulluutta Että en seiso jaloillani vaan avaudun toisen aggressiivisuudelle. Hän ei pidä siitä, etten ole avoin vaan mielistelevä ja heikko. MITEN KOEN ESIMIESTÄNI: Näen hänessä pakoa, sensuuria, alemmuudentunnetta Hän ei usko itseensä vaan peittää sitä aggressivisuudellaan. Pohjimmiltaan hän kärsii epävarmuudesta. KUNNIOITA TUNTEITA Pysähdy, varaa aikaa, tunne kehoasi. Mitä tunnet kehossasi? Keho on tunnepeili. Mitä tunnet tunteissasi? Aisti, hyväksy ja kuvaa mielessäsi tunteitasi! Älä kysy miksi. Irrota tunne sen nk. syistä, tunne pohjautuu suuresti lapsuudessa kehittyneisiin tunnetapoihin. Muista vapaus tuntea. Opettele kunnioittamaan vapautta sisimmässäsi, se on vastuullisuutta siis rakkautta. Hanki itsellesi tapa varata hetki aikaa voidaksesi tuntea tietoisesti tunteitasi. MITÄ SINÄ TUNNET? Tunne Ilo Kiinnostus Vahvasti Rauhattomuus Tyytymättömyys, viha Oikein vahvasti Vähän Hyvin vähän JOKU SYYLLISTÄÄ SINUA VIHAISESTI Sinä: Miltä se sinusta/teistä tuntuu? Hän vastaa: Se ei kuulu tähän! Se ei ole sinun asiasi. Sinä et ole mikään terapeutti*! Sinä: Niin, minä vain ajattelen, että se miltä ihmisestä tuntuu on tärkeä asia. Tunnetta on tärkeä hyväksyä ja kunnioittaa. YHTEENVETO: Kun kohtaat toisen tunteita kunnioituksella, on se merkki siitä, että kunnioitat omiasi. Sinulla on yhteys itseesi, ja olet avoin yhteydessä toiseen. (* ovatko terapeutit kapitalisoineet tunteet?) 4

5 MITEN VÄLTÄT LOUKKAANTUMASTA? Loukkaantuminen ei ole kiellettyä. Vaatimus (kontrolli) ettet saisi loukkaantua tekee sinusta haavoittuvan. Muista: Sinulla on vapaus (vastuu) tuntea mitä tunnet. Se joka loukkaa toista, alentaa ja loukkaa itseään tunteissaan. Jos et hyväksy tietoisuutta mahdollisesta sisäisestä peilistä, aiheutat itsesi nujertamisen: Kun joku yrittää loukata sinua, herää tietoisuus tavastasi mitätöidä itseäsi. Jos reagoit tätä tietoisuutta vastaan, reagoit itseäsi nujertamalla. Ihminen on tietoisuutensa. Älä moiti itseäsi. KUUNTELE ARVOSTAEN Tunnista ja hyväksy ensin omat tunteesi soveltamalla itseesi Kunnioita tunteita. Tee ao. kysymykset ja kuuntele aktiivisesti välttäen sanaa miksi. Älä yritä muuttaa toisen käsitystä. Mitä vaikeuksia tai haasteita koet opinnoissa/työssäsi tai ihmissuhteissa koulussa/työpaikallasi? Mitä tunteita tunnet näissä vaikeuksissa? (sovella Kunnioita tunteita) Miten muilla on tapana toimia näissä tilanteissa? Mitä he tuntevat? Mitä ehdotat vaikeuksiesi käsittelemiseksi? TEIN VIRHEEN, SAIN MOITTEET SITEN VAHVISTETTIIN ESTOJANI! - KIELTEISEN KIERTEEN PURKAMINEN Kun teen virheen, saan moitteet ja hylkäyksen muilta ja itseltäni pelko. Pelko vähentää motivaatiota onnistua (Vanderlei Luxemburgo, brasilialainen jalkapallovalmentaja). Tämän sijaan minua pitäisi arvostaa tässäkin tilanteessa (ei hylätä). Miten? Virhe hyväksytään, siitä saa oppia ja kokemusta ja opettaja/kasvattaja/esimies vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista minussa. TYÖN ARVOSTAVA SEURANTA Älä kyseenalaista. Älä kritisoi. Keskity työtehtäviin ja toimintatapoihin. Kunnioituksesi tarttuu muihin. Tarkista oppilaan kanssa mikä oli edellisen kauden työsuunnitelma. Selvitä mikä osuus toteutui. Selvitä mikä osuus ei toteutunut. Kysy mikä helpotti toteuttamista. Kysy mikä vaikeutti tai esti toteuttamista. Tee yhdessä seuraavan kauden työsuunnitelma ottaen huomioon puuttunut työ, helpottavat tekijät, esteet ja uudet tarpeet. KATEUS (ilkeys) = latinaksi INVIDERE: in = ei, videre = nähdä INVERSIO = hyvä on pahaa ja paha hyvää MITÄ EI HALUA NÄHDÄ? hyvää, kaunista, iloa, onnea kehitystä, menestystä, mahdollisuuksia rakkautta, läheisyyttä, todellisuutta EI HALUA NÄHDÄ = HALUAA TUHOTA kohdistuu omaan itseen ja sitten muihin, todellisuuteen RAUHATTOMUUS JA VAIKEUS KESKITTYÄ Oppilaan tunne: ahdistus, pelko, viha, vaativuus Ei hyväksy tietoisuutta tunteestaan, siten ei ole yhteydessä itseensä (=inhimilliset rikkaudet) ja estää siten mahdollisuuksiaan. Mahdolliset vaikutteet: yhteiskunta, vanhemmat, perimä, oma vapaus ja vastuu (=mysteeri)? Miten käsitellä: auta tiedostamaan rauhattomuutta hyväksyen sitä, opasta tuntemaan sitä, pyydä kuvaamaan sitä tunteena. Sovella Itsetuntemus nurinkurisen kritiikin avulla. 5

6 ITSETUNTEMUS KÄÄNTEISEN KRITIIKIN AVULLA Tiedosta omaa tunnetoimintaasi. Olet vapaa tuntemaan. Hyväksytkö tunteesi? Kiinnostu toisen tunteista. Puhu niistä kunnioittavasti. Hän voi olla tunnepeilisi. Vahvista tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista hänessä. Sano esim: Sinä herätät minussa tietoisuuden rohkeudesta, ilosta ja keskittymisestä. Jos koet viisaaksi, kuvaa miten hän asettaa itselleen ankaria vaatimuksia tai kokee ettei hyvä kuulu hänelle... KEHUMISEN RISKEISTÄ 1(2) Kehuminen johtaa vertailuun. Jota ei kehuta, kokee itsensä huonommaksi. Tämä ruokkii kilpailumenttaliteettiä. Kehuminen ruokkii täydellisyys- ja suuruusmaniaa sekä itsekeskeisyyttä. Se kasvattaa vaativuutta, mikä johtaa loppuunpalamiseen. Lapsen ihainnointi voi johtaa vakavaan traumaan itsekeskeisyys kasvaa ja odotukset tulevat ylivoimaisiksi. Kun kehuminen on tapa tai se on jotain yleistävää tai liioiteltua, se voi kokea vastenmieliseltä tai manipulointina. KEHUMISEN RISKEISTÄ 2(2) Se, joka kehuu, ottaa itselleen oikeuden arvioida muita ja asettuu siten muiden yläpuolelle. Se on toisen kannalta alentavaa. Joskus kehuja haluaa olla huomion keskipisteenä. Kehuminen, palkitseminen ja kritiikki siirtävät huomion toiminnasta tuloksiin. Työn teosta häviää yhteys työn tekoon ja ilo. Työstä tulee suorittamista, selviytymistä vaatimus. Vanha sanonta: Oma kehu haisee. Pitäneekö se paikkansa myös toisia kehuttaessa? Kehuminen on parempi kuin moittiminen. KEHUMISEN SIJAAN KOHTEEKSI TASA-ARVO JA YHTEISÖLLISYYS Kehitetään tapaa kohdata toinen toistemme tunteita avoimesti ja kunnioittavasti. Kehitetään tapaa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toinen toisissamme. Heikoin tarvitsee eniten vahvistusta, vahvin vähiten. Vältetään riskitilanteita: kilpailu, arvosanat, kritiikki, kehuminen, palkkio, vertailu Vaativuus ja kontrolli (kilpailu) korvataan tasaarvoisella osallistumisella vastuu ja vapaus. VIHJEITÄ HÄLISEVÄÄN LUOKKAAN Yhteistyö ja työnilo: YHTEISÖN ARVOSTAMINEN - Yhteisöllisyys suoran osallistumisen avulla - Sitoutuminen arvostuksen avulla - Enemmistön vahvistaminen Kokenut opettaja: 70 % ajasta menee muuhun kuin opetukseen. Tehtaanjohtaja: yli 50 % ajasta menee henkilöstöongelmiin. - EI TARVITSE KIIREHTIÄ. Älä pyri kontrolliin vaan yhteyteen, KONTAKTIIN. Kulje luokassa kunnioittavasti. Älä puhu mitään, ehkä KUNNIOITUKSESI TARTTUU. Kun saavut, tee joku mielenkiintoinen kysymys etupenkkiläisille, ehkä KIINNOSTUS TARTTUU. Kysy oppilailta kuka haluaa TYÖRAUHAA, aseta heidät luokan keskelle TARTUTTAMAAN. Johdattele luokkaan demokraattinen henki, siirrä vähitellen TYÖRAUHA YHTEISVASTUULLE. 6

7 MITÄ ON ROHKEUS? Onko merkki rohkeudesta, kun joku loukkaa pienempäänsä? Onko merkki rohkeudesta, kun joukko käy yhden kimppuun? YHTEISÖLLISYYS SUORAN OSALLISTUMISEN AVULLA Kaikki osallistuvat tavoitteiden ja toiminnan suunnitteluun suora demokratia Sovitaan yhteistyön viisiosta ja periaatteista Laaditaan yhdessä sopimukset työrauhasta sekä toimintatavat, jos niitä rikotaan. Sopimusten rikkominen aiheuttaa inhimillistä kehitystä edistävät, siis hyvät seuraukset. LAKI JA SOPIMUKSET (KOULUESIMERKKI) SUOMEN LAKI Väkivalta on kiellettyä. Ei saa varastaa. Loukkaaminen on kiellettyä. Valehteleminen on kiellettyä. Aseita ei saa tuoda yleisiin tiloihin. YHTEISET SOPIMUKSET Tunnin aikana kännykät kiinni. Pienimmät ensin SOPIMUSTEN RIKKOMINEN AIHEUTTAA HYVIÄ SEURAUKSIA Sovelletaan: Kunnioita tunteita, Kuuntele arvostaen ja/tai Itsetuntemus käänteisen kritiikin avulla. Pyydä valitsemaan seuraavista vaihtoehdoista hyvän toiminnan harjoittamiseksi: Auta työtoveria jonkin asian oppimisessa. Perehdy johonkin kiinnostavaan teemaan ja pidä siitä alustus keskustelun pohjaksi työyhteisössäsi. Tee yhteisestä tilasta kauniimman. Organisoi yhteisen tilaisuuden. Osallistu vapaaehtoistyöhön. Sovelletaan Enemmistön vahvistaminen. Tarpeen tullen lain mukaiset seuraukset SITOUTUMINEN ARVOSTUKSEN AVULLA LUOKASSA POHDITAAN TARPEEN MUKAAN: Työn tarkoitukseen sitoutuminen Mikä on elämän tarkoitus? Haaveesi hyvästä elämästä? Mikä on koulun merkitys sinulle tässä? Millä tunteella sinä tulet kouluun? Kouluun/luokkayhteisöön sitoutuminen Onko koulun arvopohja ehdoton kaikkien arvostaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu? Onko siellä jatkuvasti kasvavan osallistumisen periaate päätöksenteossa? ENEMMISTÖN VAHVISTAMINEN Ihminen pyrkii kaikessa johonkin hyvään itsensä kannalta. Estojen takia siinä on myös pahaa. Keskitetään huomio ryhmän toimintatapaan. Valitaan joku ryhmän ongelma haaste. Kuvataan nykyistä tapaa kohdata ongelma. Otetaan esiin se hyvä/nautinto, mitä ryhmä hakee nykyisellä toimintatavallaan. Pohditaan mikä olisi ideaalinen toimintatapa. Mitä hyvää/nautintoa ryhmä voisi kokea ideaalisella toimintatavalla. Ryhmä vertaa näitä kahta hyvää ja valitsee. Ryhmä harjoittelee ideaalista toimintatapaa. 7

8 AGGRESSION KOHTAAMINEN Keskity ensin vain itse toiminnan estämiseen. Sano ei myönteisellä energialla. Hätätilanteessa käytä suuttumusta voimanasi. Toimi kunnioittavasti. Pura ratkaisuvaatimukset. Älä etsi syyllistä. Älä tuomitse. Vältä kysymystä miksi, se poistaa vapauden. Älä kehota pyytämään anteeksi. Selvitä erikseen kunkin osapuolen käsitys tilanteesta, tunteet ja toimintatapa. Sovella Enemmistön vahvistaminen Jos on tarpeen, sovella lain ja sopimusten mukaisia seurauksia. Jälkeenpäin pohdi ja keskustele yhteisön kanssa sen toimintatavoista ongelmatilanteessa. YHTEENVETO TEEMANA KIUSAAMINEN KALLE KIUSAA PEKKAA: Ryhmä reagoi yhteisvastuullisesti estämällä fyysisen aggression. Kallelle sanotaan: Kalle, loukkaat itseäsi Pekalle sovelletaan Kunnioita tunteita. Kallen kanssa sovelletaan Kunnioita tunteita ja/tai Kuuntele arvostaen. Tarvittaessa Kalle saa sovitut seuraukset. Jos on tarve sovelletaan Enemmistön vahvistaminen yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. TERVE JA SAIRAS STRESSI STRESSIN KOHTAAMINEN ahdistus, turhautuminen ja voimattomuus Jokainen tilanne on kohdattavissa optimaalisella (terveellä) ponnistuksella eli stressillä. Ettei tahdo mitään on lepotilaa. Tahtoa on stressata. Tahto on stressin kaasutin. Sairas stressi aiheutuu siitä, kun tahtoo ja vaatii enemmän kuin, mitä tilanne edellyttää ottaen huomioon resurssit - tahtostressi eli stressiasenteet = estot KILPAILUYHTEISKUNTA VAATIMUSTEN PAHA KIERRE: enemmän töitä, vähemmän resursseja! organisaation muutoksia jatkuva ahdistus uusia menetelmiä, säästöjä ja supistuksia MIKÄ ON SUHTAUTUMISTAPA? Hyväksyy tietoisuuden Muuttaa mitä voi Sopeuttaa työn laadun Suunnittelee pitkäjänteisesti Ajattelee kokonaisuutta Vaikutaa päätöksiin EI STRESSAA TUHOAVASTI Vastustaa, ei halua tiedostaa Vaatii ratkaisua, ei sopeudu Valittaa, ei iloitse työssä Väsyy, ei kunnioiota oireita Työstä tulee suoritusvaatimus Kaikki tuntuu vaatimukselta STRESSAA TUHOAVASTI. MITEN KOHDATA STRESSIÄ 1(2) Varaa aikaa. Pysähdy tuntemaan tietoisesti stressin fyysisiä oireita; väsymys, jännitys, kipu, voimattomuus, sairaudet Oire on hälytys, hyvä että hälytysjärjestelmä toimii. Kunnioita kehoasi, se on työkalusi. Mitä tunnet tunteissasi; pelko, viha, syyllisyys, katkeruus, toivottomuus, suru, kyynisyys? Sovella Kunnioita tunteita. Älä kritisoi itseäsi. Ratkaisuvaatimukset tekevät ongelmista kroonisia. Muunna ongelma myönteiseksi haasteeksi. Puhu ongelmastasi, pyydä apua - se on rakkautta. Tiedosta estojasi; stressiasenteet = estot. 8

9 INHIMILLISET RIKKAUDET Havainnointi, aistimus, yhteys Muisti Intuitio, kuudes aisti Rakkaus, ilo, vastuullisuus, keskittyminen Rohkeus, aloitteellisuus Luovuus Arviointikyky Rehellisyys, oikeudentaju Kauneudentaju Impulssien itsekuri Uuden oppiminen Erityislahjakkuudet Fyysiset lahjat TERVEYS/TASAPAINO ESTOT Kielteisen tunnetoiminnan tavat (ahdistus, pelko, viha, alemmuus, häpeä, suru, vaativuus...) ja vaatimus ettei saisi tuntea näin Tietoisuuden torjunta, traumat vaatimus... Vaatimukset itselle: perfektionismi, suuruusmania, rajattomuus Kateus, ilkeys, inversio Itseensä keskittymisen ansa STRESSI/EPÄTASAPAINO MITEN KOHDATA STRESSIÄ 2(2) Hyväksy estojasi, älä yritä muuttaa niitä, mutta harjoittele uutta toimintatapaa. Kehitä tapaa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toisessa, saat yhteyden niihin itsessäsi. Luo visio siitä, mikä olisi ihanteellinen työtilanteesi (utopia). Vältä joutumasta palomiehen rooliin. Laadi suunnitelma käytännön toimenpiteistä. Sopeudu siihen, mihin et voi vaikuttaa. Raportoi tilanteestasi avoimesti. Pyydä apua. Älä vaadi. Rakkaus on elämän perustunne (Aristoteles). CONSCIENTIA instituutti conscientia.se, Helsinki, Tukholma, São Paulo 9

MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ - ihmissuhteet ja yhteistyö

MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ - ihmissuhteet ja yhteistyö Hyvinvointi ja ilo työssä MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ - ihmissuhteet ja yhteistyö conscientia.se, info@conscientia.se Käsikirja ihmiselle, Pertti Simula, Into, 2013 (CC saa kopioida mainitsemalla lähteen)

Lisätiedot

TYÖRAUHA LUOKASSA kun totutut keinot eivät toimi, mitä erilaista tilalle?

TYÖRAUHA LUOKASSA kun totutut keinot eivät toimi, mitä erilaista tilalle? PowerPoint-esitys: TYÖRAUHA LUOKASSA kun totutut keinot eivät toimi, mitä erilaista tilalle? HAASTEITA Oppilas häiritsee opetusta ja haluaa koko ajan huomiota Välinpitämättömyys, laiskuus ja alhainen suoritustaso

Lisätiedot

MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ Ihmissuhteet ja yhteistyö

MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ Ihmissuhteet ja yhteistyö PowerPoint-esitys: MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ Ihmissuhteet ja yhteistyö HAASTEITA Vihaiset asiakkaat, vaativat potilaat, tyytymättömät oppilaat Välinpitämättömyys, epäluotettavuus, ylimielisyys

Lisätiedot

TYÖRAUHA YHTEISVASTUUN KAUTTA

TYÖRAUHA YHTEISVASTUUN KAUTTA PowerPoint-esitys: TYÖRAUHA LUOKASSA tiedonhalu ja yhteistyö HAASTEITA Oppilas häiritsee opetusta ja haluaa koko ajan huomiota Välinpitämättömyys ja alhainen suoritustaso Ylimielinen, loukkaava ja aggressiivinen

Lisätiedot

MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ

MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ PowerPoint-esitys: MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ työpaikan ihmissuhteista HAASTEITA Vihaiset asiakkaat, vaativat potilaat, tyytymättömät oppilaat Välinpitämättömyys, epäluotettavuus, ylimielisyys Pahan

Lisätiedot

TYÖN ILO JA JAKSAMINEN täytyä vai tahtoa?

TYÖN ILO JA JAKSAMINEN täytyä vai tahtoa? PowerPoint-esitys: TYÖN ILO JA JAKSAMINEN täytyä vai tahtoa? HAASTEITA Muutokset, enemmän töitä, vähemmän resursseja Vihaiset asiakkaat, potilaat, oppilaat, esimiehet, työtoverit Valtataistelut ja eripurainen

Lisätiedot

OPAS TYÖRAUHAAN LUOKASSA

OPAS TYÖRAUHAAN LUOKASSA CONSCIENTIA institutti. OPAS TYÖRAUHAAN LUOKASSA Koulujen työntekijöille (soveltuu muihinkin työyhteisöihin) Haasteita: Oppilaat, joilla on jatkuva huomiontarve. Oppilaat, jotka häiritsevät opetusta. Välinpitämättömyys,

Lisätiedot

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso

Lisätiedot

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi 2016-2017 12.10.2016 Kiusaaminen on Kielteisten tekojen kohdistamista toiseen Loukkaavaa käytöstä kiusattua kohtaan Ratkaisevaa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

ITSEMYÖTÄTUNTO JA IRTI ITSEKRITIIKISTÄ

ITSEMYÖTÄTUNTO JA IRTI ITSEKRITIIKISTÄ ITSEMYÖTÄTUNTO JA IRTI ITSEKRITIIKISTÄ - Näkökulmia omaan jaksamiseen Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaseminaari, Turku 14.6.2019 Ronnie Grandell Työterveyspsykologi, Johtajuuscoach, tietokirjailija

Lisätiedot

Hylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa:

Hylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa: Hylätyksi tulemisen pelko 9.osio. HALLINTAKEINOMME Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa: Ajatus -Olen surkea äiti -Olen huono työssäni, pakenemista Käytös Suorittamista syyllisyyden

Lisätiedot

5. Vanhemman jaksaminen mistä voimia vanhemmuuteen?

5. Vanhemman jaksaminen mistä voimia vanhemmuuteen? 5. Vanhemman jaksaminen mistä voimia vanhemmuuteen? Stressi on reaktio havaittuun uhkaan Stressiä eivät aiheuta pelkät olosuhteet, vaan myös näkemyksemme ja asenteemme niitä kohtaan ovat merkittävä stressitekijä.

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Johtamisvalmennus JOVA II

Johtamisvalmennus JOVA II Johtamisvalmennus JOVA II 9.2.2019 Lempäälä Marja Sundström GMT, muva LC Lempäälä / Sääksjärvi Tervetuloa JOVA II:een 3.2.2018 MS 2019 3 JOVA II aamupäivän aiheet Johtajan esiintyminen ja esiintymisvarmuus

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TERVETULOA! yhteistä elämää

TERVETULOA! yhteistä elämää TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä

Lisätiedot

Lapseniko villipeto?

Lapseniko villipeto? Lapseniko villipeto? Raisa Cacciatore lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, tietokirjailija www.vaestoliitto.fi www.raisacacciatore.fi Aggression hallinta on oppimisprosessi Opitaan tuntemaan itseä ja

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen meiningistä Vapaaehtoisten seminaariristeily 16.-18.10.2015 Hyvinvointiväylän II lähtöselvitys Mistä syntyy tekemisen meininki? Sisäinen motivaatio

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Toimintakulttuuri muutoksessa

Toimintakulttuuri muutoksessa Toimintakulttuuri muutoksessa Mervin messissä- työskentely Keskustelu- ja muistiinkirjaamistehtävät A ja B: A-tehtävä: Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus oppijana Ymmärretään lapsen ainutlaatuisuus oppijana(yksilönä)

Lisätiedot

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi KEHITTÄMINEN Hyvinvointipäivä 8.6.2016 Muumit merellä - video Pienryhmätyöskentely: Hattivatit, nuuskamuikkuset, pikkumyyt, muumimammat,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016 Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy Mitä johtaja pelkää? Valta, johtajan työkalu Mitä valta tekee käyttäjälleen? Johtajan työssä ymmärrys itsetuntemuksen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa

Lisätiedot

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä Kouluttajien täydennys 20.1.18 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 1 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 2 VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINTI JA JOHTAMISEN HAASTEET PIRKANMAAN HOITOKODISSA Tampereen yliopisto/ Terveystieteiden

Lisätiedot

Al-Anon toiminta Suomessa

Al-Anon toiminta Suomessa Al-Anon toiminta Suomessa 1 Miksi Al-Anonia tarvitaan? Juovan ihmisen käyttäytymismuutokset vaikuttavat jokaiseen hänen kanssaan pitempään elävän ihmisen tunne-elämään hämmentävästi Elämässä on jatkuvaa

Lisätiedot

Ohjaus tuutorin roolissa

Ohjaus tuutorin roolissa Ohjaus tuutorin roolissa Vertaistutorkoulutus Tommi Pantzar Millainen ohjaaja minä olen? OHJAAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TOIMINTATAVAT Miten arvot ja käsitykset näkyvät toiminnassa? ASENTEET Mikä on ohjaajan

Lisätiedot

Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön?

Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön? Finnclean-messut 11.5.2017 Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön? Luennon aiheet Millaisia keinoja meillä on vaikuttaa itse oman työyhteisön hyvinvointiin? Millaisessa työilmapiirissä viihdyt ja

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen

Lisätiedot

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Kokemuksia peliongelmasta kortit

Kokemuksia peliongelmasta kortit Kokemuksia peliongelmasta kortit Tieto- ja tukipiste Tiltissä on huomattu, että kynnys tulla hakemaan apua ja kertoa tilanteestaan voi olla korkea. Moni ajattelee olevansa ainoa, jolla on rahapeliongelmia.

Lisätiedot

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

ALKOHOLIN- JA HUUMEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN EHKÄISY JA KÄSITTELY

ALKOHOLIN- JA HUUMEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN EHKÄISY JA KÄSITTELY ALKOHOLIN- JA HUUMEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN EHKÄISY JA KÄSITTELY - nujerretun tietoisuuden vapauttaminen Sisältö 1 Johdanto 2 Kohderyhmä 3 Miten taloudellinen rakenne johtaa väärinkäyttöön ja riippuvuuteen 4

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Voimavarat vähissä mikä avuksi?

Voimavarat vähissä mikä avuksi? Voimavarat vähissä mikä avuksi? Nordling Esa PsT, kehittämispäällikkö Mielenterveysyksikkö 3.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tärkeimmät asiat, joita käsiteltiin omaisneuvonnassa Tampereella vuonna 2013

Lisätiedot

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R 4. 1 2. 2 0 1 8 HARJOITUS 1: VAIKEA HETKI, OSA 1/3 Tuo mieleesi jokin sellainen hetki, jolloin sinun on ollut vaikea olla. Millaista sisäinen puheesi on tällaisena

Lisätiedot

Energiaympyrä. Kaikilla meillä on tietty määrä energiaa käytettävissä päivittäin. Mihin sinä haluat käyttää oman energiasi? ? 30% ?

Energiaympyrä. Kaikilla meillä on tietty määrä energiaa käytettävissä päivittäin. Mihin sinä haluat käyttää oman energiasi? ? 30% ? Polunvalaisija Energiaympyrä? 30% Kaikilla meillä on tietty määrä energiaa käytettävissä päivittäin. Mihin sinä haluat käyttää oman energiasi?? 70% S i s ä l t ä v a i u l k o a o h j a u t u v a? Plussat

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu

Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu Tervetuloa! Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu Parisuhdekouluttaja Sari Liljeström, Kataja Parisuhdekeskus ry sari.liljestrom@parisuhdekeskus.fi Vuorovaikutus = vaikuttaminen+ vaikuttuminen + vuorot

Lisätiedot

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. Kohtaaminen Kontakti on tuntemus, kehollinen kokemus. Usein kontakti on värähdys

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Ihminen pelastuu rakkauden avulla ja rakkaudessa. Viktor E. Frankl

Ihminen pelastuu rakkauden avulla ja rakkaudessa. Viktor E. Frankl Ihminen pelastuu rakkauden avulla ja rakkaudessa. Viktor E. Frankl rakkaus JA PARISUHDE ONNELLISEN ELÄMÄN RAKENNUSPALIKOINA Elina Tanskanen, YTM, logoterapeutti,toimintaterapeutti erityistason seksuaaliterapeutti

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 1 Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 2 ASENTEET En osaa En tiedä Ole utelias, keskity siihen toiseen henkilöön.

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys Itsearviointi 1.lk Nimi 1. Uskallan kysyä. 2. Osaan noudattaa ohjeita. 3. Osallistun luokan yhteiseen keskusteluun. 4. Tulen toimeen luokkatovereitteni kanssa. 5. Huolehdin läksyistäni ja tavaroistani.

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017 Eveliina Salonen INTUITIO Ja TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa INTUITIO JA TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Shopista: https://shop.almatalent.fi Copyright 2017 Talentum

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Luokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä

Luokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä Luokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä PhD. Niina Junttila, kasvatuspsykologian apulaisprofessori Opettajankoulutuslaitos, Kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutus, Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

JOHTAMINEN UUDESSA MAAILMASSA kohti innostavaa ja vastuuttavaa johtamiskulttuuria DAN SOBACK

JOHTAMINEN UUDESSA MAAILMASSA kohti innostavaa ja vastuuttavaa johtamiskulttuuria DAN SOBACK JOHTAMINEN UUDESSA MAAILMASSA kohti innostavaa ja vastuuttavaa johtamiskulttuuria DAN SOBACK Johtamisen Suuri Murros Käännetään pyramidit JOHTO HENKILÖSTÖ Ohjeistaa ja hallinnoi Mahdollistaa ja tukee Henkilöstö

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot