MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ"

Transkriptio

1 PowerPoint-esitys: MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ työpaikan ihmissuhteista HAASTEITA Vihaiset asiakkaat, vaativat potilaat, tyytymättömät oppilaat Välinpitämättömyys, epäluotettavuus, ylimielisyys Pahan puhuminen, loukkaava käytös, kielteinen ilmapiiri Kateus, kiusaaminen, uhkaaminen, aggressiivisuus Oma turhautuminen ja stressi VAHVISTAVA PALAUTE ITSETUNTEMUKSEEN Ihminen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus Inhimilliset rikkaudet ja estot terveys ja sairaus Miten kohdata vihaa, pelkoa, ahdistusta, häpeää, tyytymättömyyttä Vahvistavan palautteen menetelmä TYÖRAUHA JA YHTEISTYÖ YHTEISVASTUUN AVULLA Miten organisoida työryhmä yhteisvastuulliseksi Miten ehkäistä ja estää häiritsevää käytöstä ja kiusaamista VOIMATTOMUUDEN TUNTEESTA TYÖILOON Stressioireet ovat hyödyllisiä hälytysmerkkejä kontrolli vai kontakti? Miten kohdata omaa ja toisen stressiä Perusajatukset: Kaikkea, mitä näen toisessa, on jollain tavalla itsessäni. Kaikkea, mitä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. Ihminen on tietoisuutensa. Vastuu on vapautta. Pahaa voidaan korjata vain hyvällä. Rakkaus on elämän perustunne. Yhteisvastuu edellyttää tasa-arvoa päätöksenteossa. Conscientia Psykoanalyysin ja organisaatiokehityksen instituutti Suomi: Harjutori 10 A 14, Helsinki, Ruotsi: Handelsvägen 24, Tukholma, Brasilia: Rua Cayowaa 849, São Paulo,

2

3 TYÖN ILO JA HYVÄT IHMIS- SUHTEET PERUSTUVAT: Mielekäs työ inhimillisesti arvostettava tarkoitusperä Tunteiden kunnioitus, inhimilliset arvot Oikeudenmukainen osallistuminen toiminnan suunnitteluun, päätösten tekoon sekä tulosten jakoon, tasa-arvo vapaus ja vastuu Mahdollisuus nauttia itse työn tekemisestä, yhteisön innostavuus, uuden oppiminen Selkeä organisaatio ja avoin johto Oma suhtautumistapa TUNTEET TOIMINNAN TAUSTALLA Kokenut hylkäämistä; epävarmuus/pelko/viha tulkitsee kielteisesti, vaatii hyväksyntää Vaativuus, pelkää tiedostaa heikkouttaan ; sulkeutuneisuus/aggressiivisuus Suru jota ei halua tiedostaa; ahdistus/viha Tiedostaa hyvää ja suhtautuu siihen kateudella; kielteisyys/aggressivisuus On oppinut, että saa valtaa vihalla/itkulla/ loukkaantumalla tunteilla manipulointi. Yhteiskunta ohjaa kilpailuun, pinnallisuuteen ja itsekeskeisyyteen; välinpitämättömyys, depressiivisyys, aggressiivisuus SELKÄREPPU: yhteiskunta, vanhemmat, oma itse CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ YHTEISÖ Viitekehys: IHMINEN JA YHTEISÖ

4 IHMINEN HALUAA TULLA NÄHDYKSI, HYVÄKSYTYKSI JA RAKASTETUKSI: Tunteissaan Toiminnassaan Koko olemuksellaan VIHAISELLE IHMISELLE ON TÄRKEÄMPÄÄ TULLA NÄHDYKSI JA KUNNIOITETUKSI TUNTEISSAAN KUIN SAADA TAHTONSA LÄPI

5 CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ Kielteienen toiminta VIHA JA PELKO - vahvistava palaute - positiivinen motivaatio YHTEISÖ

6 VAHVISTAVA PALAUTE POSITIIVINEN MOTIVAATIO - yksilön tai ryhmän kanssa Ihminen pyrkii kaikessa hyvään jopa tehdessään pahaa (estot). Johdattele tiedostamaan se hyvä/nautinto mitä hän/ryhmä hakee toimintatavallaan. Pohdi mitä hyvää/nautintoa hän/rymä voisi kokea ideaalisella toimintatavalla. Pyydä häntä/ryhmää vertaamaan näitä kahta hyvää ja tekemään valinta tältä pohjalta. Yleensä ei tarvitse puhua haitoista, ne ovat kaikkien tiedossa. Niiden esiin ottaminen ruokkii tietoisuuden torjuntaa. MITEN VAHVISTAA TIETOISUUTTA HYVÄSTÄ? Kehitetään tapaa kohdata toinen toistemme tunteita avoimesti ja kunnioittavasti. Kehitetään tapaa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toinen toisissamme. Huonoin tarvitsee eniten vahvistusta, paras vähiten. Vaativuus ja kontrolli korvataan positiivisella motivaatiolla. Huolehditaan tasa-arvon ilmapiiristä. Vältetään riskitilanteita: kilpailu, arvosanat, kritiikki, kehuminen, palkkio, vertailu CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ Vahvistava palaute Sisäinen peili - itsetuntemus Positiivinen motivaatio YHTEISÖ YHTEISTYÖ YHTEIS- VASTUUN KAUTTA - tasa-arvo osallistumisessa - sopimukset ja seuraukset - kiusaaminen - positiivinen motivaatio

7 SOPIMUSTEN RIKKOMINEN AIHEUTTAA HYVIÄ SEURAUKSIA Johdattele yhteisöön tasa-arvon ja yhteisvastuun henki soveltamalla suoraa demokratiaa. Laaditaan sopimukset yhteistyöstä sekä yhteiset toimintatavat jos niitä rikotaan. Sopimusten rikkominen aiheuttaa inhimillistä kehitystä edistäviä seurauksia. Harjoitellaan yhteisten sopimusten soveltamista. Kun tapahtuu kiusaamista sovitaan rutiineista miten yhteisö tukee kiusattua. Jos on tarpeen, kiusattu saa vahvistavaa palautetta. (Varo vaatimasta oikeudenmukaisuutta, vaikka pyritkin siihen. Yhteiskuntajärjestelmä on epäoikeudenmukainen, niin mekin.) (Hyvä = inhimillistä kehitystä edistävä) Vahvistava palaute Perehtyy johonkin kiinnostavaan teemaan ja pitää siitä alustuksen keskustelun pohjaksi henkilöstökokouksessa. Tekee yhteisestä tilasta kauniimman. Organisoi kulttuuri- tai urheilutilaisuuden. Yhteisö soveltaa positiivista motivaatiota toimintatapojen kehittämiseksi. Keskity ensin vain itse toiminnan estämiseen. Sano ei myönteisellä energialla (kunnioittavasti) viitaten lakiin tai yhteisiin sopimuksiin Hätätilanteessa käytä suuttumusta voimanasi. Toimi aina kunnioittavasti. Älä etsi syyllistä, älä tuomitse. Selvitä ja käsittele kunkin osapuolen toimintatapa erikseen. Vältä kysymystä miksi, se poistaa vastuun. Älä kehota pyytämään anteeksi. Sovella lain/sopimusten mukaisia seurauksia. Jälkeenpäin pohdi ja keskustele yhteisön jäsenten toimintatavoista tilanteessa ja jos on tarve sovella positiivista motivaatiota. CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ Vahvistava palaute Sisäinen peili - itsetuntemus Positiivinen motivaatio YHTEISÖ Yhteisvastuu käyttäen suoraa demokratiaa Positiivinen motivaatio Ihmissuhteiden transferenssi: LAPSI JA VANHEMMAT = OPPILAS JA OPETTAJA = ALAINEN JA ESIMIES = TOIMINTA TULEE TUNTEISTA Motto: tunne tunteesi Äiti ja isä ovat tärkeät ensimmäiset esimiehet. Millaisen suhteen kehittää vanhempiinsa, sellaista odottaa tulevilta esimiehiltä.

8 LAPSUUDESSA KEHITÄT TAPAASI TUNTEA Tunsitko olevasi usein iloinen, kiitollinen, rakastettu, innostunut, huolissasi, ahdistunut, tyytymätön, surullinen, hylätty, nöyryytetty, häpeällinen, vihainen, voimaton? Keskustelivatko vanhempasi avoimesti tunteista? Paulo Freire: Nujerretusta tulee nujertaja. TUNNE TUNTEESI! Pelkäätkö toisten vihaa tai hylkäämistä? Kun katsot itseäsi peilistä, mitä tunteita näet selvemmin kasvoissasi? Pysähdy, varaa aikaa, tunne kehoasi. Mitä tunnet kehossasi? Keho on tunnepeili. Mitä tunnet tunteissasi? Tunne tunnettasi! Varaa aikaa, kuvaa mielessäsi tunnettasi. Harjoittele tuntemaan tunnettasi niin, että siitä tulee päivittäinen tapa. Saat tuntea vapaasti, kunnioita tunteitasi. Sinun ei tarvitse ilmaista niitä. Riittää kun hyväksyt tietoisuuden tavastasi tuntea. TERVE VAI SAIRAS TUNNE? Rakkaus on elämän perustunne. Ahdistus, pelko ja viha ovat välttämättömiä tunteita vaaratilanteessa. Häpeä/syyllisyys on oire eettisyydestä, suru rakkaudesta. Mutta siltä osin kun tunne ei ole elämää eteenpäin vievä, se ovat sairautta, esim: - tavanomainen huolestuneisuus, ahdistus - lamaannuttava tai helposti leimahtava ahdistus tai pelko, fobiat - raivo, katkeruus, tuhoava viha - krooninen suru, masentuneisuus ONKO TUNNETAPASI TUNTEA RAKKAUTTA? Oletko tottunut rakkauteen siis hyväksyntään, tasa-arvoon, hellyyteen, läheisyyteen, turvallisuuteen? Jos et, niin olet tottunut stressitunteisiin: ahdistus, pelko, häpeä, syyllisyys, suru, katkeruus, viha Siten pelkäät myös rakkautta. Tunnetoiminnan tapa on riippuvuutta, josta voi osittain vapautua, muttei kokonaan koska valtarakenteet joissa elämme ovat jatkuvasti alistavia, nujertavia. Elämme epäinhimillisessä rakenteessa. PAHA KIERRE: SENSUURI TRAUMA Kokee jotain pahaa. Kieltää ankaruudella sen olemassaoloa. Kieltää tietoisuuden siitä. Kieltää itsensä. Loukkaa itseään. Traumatisoituu. Kokee, että ei saa olla olemassa = epäoikeudenmukaista reagoi puolustus/hyökkäys. Pyrkii saamaan vahvistusta olemassaololleen (rakkautta) toisten kautta : toisten hyväksyntää; kiltti, täydellinen, menestys toisten jatkuvaa huomiota; häirikkö, itsekeskeinen toisten sääliä/syyllisyyttä; itsetuhoisuus, masennus, uhri toisten pelkoa/vihaa/halveksuntaa; aggressiivisuus, tuhoavuus, epämiellyttävyys (riippuvuudet, itsetuho, fobia, psykopatia, psykoosi )

9 ESIMERKKEJÄ TRAUMATILANTEISTA MITEN VÄLTÄT LOUKKAANTUMASTA? Isä juo ja lyö äitiä, äiti on välttelevä. Vanhemmat eivät ole koskaan kotona. Raiskaus, väkivalta yleensä Vanhemmat ihannoivat ja kehuvat lastaan. Lapsi kokee siinä ihannoinnin, vaatimuksen ja arviointia - tämä tuntuu loukkaavalta. Vanhemmat pyrkivät kaikin tavoin kontrolloimaan, ettei lapsi voisi huonosti ts. olisi ahdistunut, tyytymätön, loukkaantunut, surullinen, vihainen tunnekontrolli. OIKEUS VAATIA EDELLYTTÄÄ VALTAA VAATIVUUS TAPPAA ILON Vaatimus ilman valtaa on tyhjän kanssa. Valta on oikeutta saada vaatia. Vaatiminen on vapauden ja vastuun rajoittamista, siis alistamista. Vaativuus herättää aggressiivisuutta. Vaatiminen voi kohdistua: - ulkoiseen toimintaa (käytös, tekeminen) - sisäiseen toimintaan (henkinen, tunneja ajatustoiminta) VAATIMUS ILO VAI PELKO? Koetko vaatimuksen mahdollisuutena vai pakkona ilo vai ahdistus? Jos vaatimus on ankara, reagoit vastustuksella. Jos sinulla on paljon täytyy, vastustat itseäsi. Odotuksista tulee helposti vaatimus (pelko/viha). Suorittaminen tappaa toiminnasta iloitsemisen. Vaativa isä/äiti = vaativat lapset? Erityisopettaja: Vaatimus provosoi pelkoon ja vihaan; täytyy onnistua, ei saa tehdä virhettä yksinäisyys ja itsekeskeisyys Vaatimuksen kokee syyttävänä, rangaistuksena, ilkeytenä, lamaannuttavana.

10 PERFEKTIONISMI JA RAJATTOMUUS ON VAATIVUUTTA, SIIS VALLAN KÄYTTÖÄ Perfektionismi; täytyy olla virheetön, täytyy tehdä kaikki virheettömästi Rajattomuus (suuruusmania); täytyy kyetä rajattomasti, korvaamaton, vaikea asettaa rajoja Kokee kaiken helposti vaatimuksena: odotukset, ohjeet, mahdollisuudet... Oireita: turhautuminen, tuskastuminen, voimattomuus, krooninen stressi, loppuun palaminen STRESSIN HOITO TYÖN ILON PILAAMISTA Enemmän töitä vähemmän resursseja Jatkuvat muutokset, vaativuus Kielteisyys, tyytymättömyys Juoruilu, juonittelu, valtataistelut Vahingonilo, loukkaukset, kiusaaminen Vihaiset, tyytymättömät asiakkaat, työtoverit, esimies Epäoikeudenmukaisuus YHTEISKUNTA/VALTARAKEN- TEET VAIKUTTAVAT IHMISEEN Kilpailuyhteiskunta loputtomasti kasvavat vaatimukset: epävarmuus, rajattomasti kasvavat vaatimukset, kateus Rakenteellinen ristiriita työnantajan ja työn tekijän välillä: epävarmuus, ristiriitaisuus, vieraantuminen Raha on kaiken mitta, suuret taloudelliset erot: epäoikeudenmukaisuuden tunne, epävarmuus, katkeruus, viha Jatkuva kasvu ja kulutus luonnon tuho: välinpitämättömyys, paatuminen Yhteiskunta tulee inhimillistää TERVE JA SAIRAS STRESSI Jokainen tilanne on kohdattavissa terveellä stressillä. Sairas stressi aiheutuu siitä, kun tahtoo enemmän/vähemmän kuin mitä tilanne edellyttää ottaen huomioon resurssit. Tahtoa on stressata. Tahto on stressin kaasutin. MITEN KOHDATA STRESSIÄ 1(2) Stressioireet ovat hälytyksiä. On hyvä, että hälytysjärjestelmä toimii. Mitä oireita tunnet kehossasi ja mielessäsi? Pysähdy. Varaa aikaa. Tunne tietoisesti stressin fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Kunnioita kehoasi, se on työkalusi. Puhu ongelmastasi, pyydä apua - se on rakkautta. Ratkaisuvaatimukset tekevät vaikeista ongelmista kroonisia. Tiedosta estojasi - stressiasenteitasi.

11 MITEN KOHDATA STRESSIÄ 2(2) Hyväksy estojasi, älä yritä muuttaa niitä, mutta harjoittele uudenlaista suhtautumis- ja toimintatapaa. Luo visio siitä, mikä olisi ihanteellinen työtilanteesi (utopia), hahmottele selkeä suunta. Vältä joutumasta palomiehen rooliin. Raportoi tilanteestasi avoimesti. Laadi suunnitelma käytännön toimenpiteistä. Siihen, mihin et voi vaikuttaa, sopeudu tietoisesti. KIELTEINEN TYÖILMAPIIRI KÄSITELE ITSEÄSI Tunnista tunnetoimintaasi. Haluatko muuttaa jotain joka ei ole mahdollista? Odotatko liikaa muilta/tilanteelta? Reagoitko sisäistä peilausta vastustaen? KÄSITTELLE HAASTETTA KÄYTÄNNÖLLISESTI Pura ratkaisuvaatimukset. Muotoile ongelma myönteiseksi haasteeksi. Kerää tietoa, kehitä helpottavia toimenpiteitä. OTA HAASTE TYÖRYHMÄN POHDINTAAN Kuvaa haaste lyhyesti. Esitä ehdotus toimintasuunnitelmaksi. Kysy mitä työtoverisi tuntevat asian suhteen. Kehitä yhdessä käytännön työsuunnitelma. LIIAN PALJON TEKEMISTÄ Tunne tietoisesti tunteitasi ja muita oireitasi kunnioita oireitasi. Arvioi tilanteen tarpeita ja resurssejasi. Laadi selkeä tärkeysjärjestys ja sopeuta työn laatu resursseihisi. Huomioi ja merkitse muistiin seuraukset. Laadi muodollinen raportti esimiehellesi. Tee aina parhaasi iloisesti. Yritä vaikuttaa valtarakenteisiin yhteiskuntarakenteeseen. TÄYTYÄ VAI TAHTOA? Tahtoa = stressata Täytyä on vaatimus, siihen suhtaudutaan vastustuksella. Ensin täytyy nujertaa vastustus, jotta voisi toteuttaa vaaditun tehtävän. Vaatimus, vastustus ja vastustuksen nujertaminen on usein suurempi ponnistus kuin itse työn tekeminen. Tahtominen voi olla liioiteltua, suuruusmaniaa, siis stressaamista. Todellisuudentaju on tahdon nöyryyttä ja laajakatseisuutta. TYÖN ILO JA HYVÄT IHMIS- SUHTEET PERUSTUVAT: Mielekäs työ inhimillisesti arvostettava tarkoitusperä Tunteiden kunnioitus, inhimilliset arvot Oikeudenmukainen osallistuminen toiminnan suunnitteluun, päätösten tekoon sekä tulosten jakoon, tasa-arvo vapaus ja vastuu Mahdollisuus nauttia itse työn tekemisestä, yhteisön innostavuus, uuden oppiminen Selkeä organisaatio ja avoin johto Oma suhtautumistapa

12 CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ Vahvistava palaute Sisäinen peili - itsetuntemus Positiivinen motivaatio YHTEISÖ Yhteisvastuu käyttäen suoraa demokratiaa Positiivinen motivaatio Ei-nujertava kasvatus CONSCIENTIA instituutti Käsikirja ihmiselle, Into, 2013 Menetelmän sovellutus koulussa filminä YouTubessa: MUUTOS KOULUSSA oppilas opettaja ja Sokrates Helsinki, Tukholma, São Paulo

13 Miten kasvattaa motivaatiota ja yhteisvastuuta EI- NUJERTAVA KASVATUS - tietoisuus ja osallistuminen Lasten/aikuisten ongelmallinen käytös - haaste - Tottelemattomuus, vastustus, vihakohtaukset, pelko - Jatkuva tarve olla huomion keskipisteenä, häiritä muiden keskittymistä - Välinpitämättömyys, passiivisuus, laiskuus, motivaation puute - Alentava ja loukkaava käytös, fyysinen ja psyykkinen väkivalta, kiusaaminen - Yleinen tyytymättömyys, vihaisuus, vaativuus, negatiivinen tunnelma - Ristiriitaisuus, riitely, yleinen sekasorto - Oma turhautuminen, voimattomuus ja stressi Tavanomainen nujertava kasvatus Kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja yleensä yhteiskunnassa käytetään rutiininomaisesti seuraavia kasvatusmenetelmiä. - Ole nyt hiljaa, älä noin tee, tee näin, keskitytään virheisiin ja ongelmiin - Odotetaan että lapset käyttäytyisivät kuten aikuiset, odotetaan että kaikki toimisivat samalla tavalla. - Vanhempien/kasvattajien/esimiesten tyytymättömyys, harmistuneisuus, vihaisuus, hylkääminen, poissaolo - Kritisoida, arvostella, luokitella, antaa arvosanoja, haukkua, kehua, ylistää - Jatkuva kilpailu, palkkiot, palkankorotus, edut, mitalit, vallan symbolit - Rangaistus, nöyryytys, eristäminen, vankila - Yleinen mentaliteetti: Älä nyt usko olevasi jotain! Ei- nujertava kasvatus Puretaan nujertavan kasvatuksen menetelmät ja rutiinit sekä korvataan ne seuraavilla lähtökohdilla: - Tiedostetaan ihmisen totaalinen vapaus tuntea ja rajoitettu vapaus toimia, vapaus aiheuttaa vastuun, siksi kehitetään ehdotonta suvaitsevaisuutta kohdata omaa ja toisten tapaa tuntea. - Kehitetään yleinen tapa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toinen toisissamme (rakkaus, rohkeus, luovuus, havaintokyky, itsekuri, iloisuus, kiitollisuus ) ja kehitetään ymmärrystä ihmisen estoista (tapa tuntea ahdistusta, pelkoa, tyytymättömyyttä, surua, vihaa häpeää, syyllisyyttä ja/tai alemmuutta, ja asenteita torjua tietoisuutta, täydellisyysmaniaa, suuruusmaniaa, kateutta ja itsekeskeisyyttä ). - Ymmärtää, että olemme toinen toistemme sisäisiä peilejä. - Tiedostaa, että sitä mitä minä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. - Tiedostaa, että epäoikeudenmukaisuutta ja pahuutta voidaan korjata vain oikeudenmukaisuudella ja rakkaudella. - Kehittää sosiaalinen rakenne jossa kaikilla on yhtäläinen valta osallistua yhteisön toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja koko globaalisessa yhteisössä mistä seuraa yhteisvastuu ja solidaarisuus. Conscientia- työryhmä, Pertti Simula sihteerinä,

14

15 CONSCIENTIA- MENETELMÄN VIITEKEHYS Perusajatukset ihmisestä Kiteytys Kuva Meillä on vapaus tuntea ja ajatella, mutta rajoitet- Olen oman lai- tu vapaus toimia. Vapaus aiheuttaa vastuun, ja vani kapteeni. vastuu edellyttää vapautta, ne tarkoittavat siis sa- maa. Tahdollamme ohjaamme psyykkistä ja ulos- päin suuntautuvaa toimintaamme ja siten vaiku- tamme myös kehomme fysiologisiin toimintoihin. Kaikkea, mitä näen toisissa, on jollain tavalla itses- säni. Koska kaikissa ihmisissä on kaikkia inhimillisiä tekijöitä, kaikkea mitä näen sinussa, on myös mi- nussa jossain määrin. Sinun ilosi herättää tietoisuu- den ilosta minussa. Tai päinvastoin, ilosi voi herät- tää tietoisuuden minun surustani. Sitä, mitä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. Toimintani paljastaa tapaani tuntea ja ajatella. Kun teen hyvää/pahaa toiselle, se on seurausta hyväs- tä/kielteisestä tunnetoiminnastani. Tiedostan, siis olen. Tietoisuus on Ihmisen olemas- saolon kannalta kaikkein tärkein tekijä. Ihminen on tietoisuutensa. Tietoisuus on eettinen kompassim- me. Kun torjumme tietoisuuttamme, nujerramme itseämme. Pahaa voidaan korjata vain hyvällä. Pahaa ei voi parantaa toisella pahalla. Rakkaus on elämän perus- tunne. Jokaisella on oikeus ja terve tarve rakkauteen. Yhteisvastuu edellyttää tasa- arvoa. Se tarkoittaa, että kaikilla on yhtä suuri oikeus osallistua päätöksen tekoon. Tämä toteutuu sovellettaessa suoraa demo- kratiaa taloudessa ja politiikassa. INHIMILLISET RIKKAUDET (todellisuus, terveys) 1 Havaintokyky (näkö-, kuulo-, tunto-, haju- ja makuaisti), kiinnostus, tiedonhalu 2 Kyky muistaa (aistia menneisyyttä) 3 Intuitio, niin sanottu kuudes aisti 4 Rakkaus, vastuullisuus, vaatimattomuus, onnelli- suus ja kiitollisuus 5 Metafyysinen aisti, henkisyys, syvällisyys 6 Rohkeus, aloitteellisuus, sitkeys 7 Luovuus, mielikuvitus ja innostuneisuus 8 Terve järki, kyky arvioida seurauksia 9 Rehellisyys, oikeudenmukaisuus, eettisyys 10 Kauneudentaju, esteettisyys 11 Itsekuri, tiedostaa ja turhauttaa kielteisiä haluja ja impulsseja, itsehillintä 12 Erityiset lahjakkuudet 13 Kyky oppia tietoja, taitoja, hankkia kokemuksia 14 Fyysiset kyvyt, kauneus, voima Olemme toinen toistemme sisäi- siä peilejä. Mitä itselle, sitä samaa toiselle. Tietoisuus on sisäinen kompas- simme. Vain hyvä korjaa pahaa. Tasa- arvo edel- lyttää suoraa demokratiaa. ESTOT (neuroosi, patologia) 1 Kielteiset tunnetoiminnan tavat: luo ja yllä- pitää ahdistuneisuutta, tyytymättömyyttä, syyllisyyttä, vihaa lähes kroonisesti. 2 Sensuuriasenne (tietoisuuden torjunta): ah- distuu ja/tai suuttuu saadessaan kuulla puut- teistaan tai virheistään, puolustelee, syyllistää, moralisoi 3 Idealisointi (perfektionismi, suuruudenhul- luus ja narsismi): asettaa ankaria ja rajattomia vaatimuksia itselleen ja muille, kokee olevansa vastuussa (vaatimus) kaikesta 4 Kateus, pahuus: ei halua tiedostaa hyvää, keskittyy kielteiseen, tuntee, ajattelee ja toimii tuhoavasti, aggressiivisesti 5 Kaikki yllä olevat suhtautumistavat edellyttä- vät itsekeskeisyyttä.

16 CONSCIENTIA- MENETELMÄN TYÖKALUT YKSILÖKOHTAINEN PROSESSI itsetuntemus vahvistavan palautteen kautta Vahvistavan palautteen tarkoituksena on joh- datella toista tiedostamaan itsessään ennen kaikkea inhimillisiä rikkauksiaan. 1 Huomioi omaa tunnetilaasi. Oletko pelokas, pettynyt tai suuttunut? Pysähdy tiedostamaan tunnetoimintaasi. Olet vapaa tuntemaan. Pohdi epätodellisia odotuksiasi, kärsimättömyyttäsi, tuomitsevuuttasi, mahdollista tapaasi suuren- nella ongelmia tai haluasi kyetä muuttamaan toista. Ehkä reagoit torjuaksesi tietoisuutta it- sestäsi, jota saat peilauksen kautta. Kunnioitat- ko omia tunteitasi? 2 Tiedosta toisen emotionaalista tilaa ja muita mahdollisia oireita. Jos hän on ahdistunut, tur- hautunut, vihainen, loukkaantunut tai väsynyt, puhu oireesta hyväksyvästi. Kuuntele häntä tarkkaavaisesti, esitä kysymyksiä saadaksesi hänet kuvaamaan tunteitaan/oireitaan. Ihminen halua tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja kunnioite- tuksi juuri tunteissaan. Emootiot kuten pelko, viha jne. ovat pohjimmiltaan osoitus rakkaudes- ta. 3 Vahvista tietoisuutta hyvästä puhumalla hä- nen inhimillisistä rikkauksista. Toista tätä eri tilanteissa eri tavoin. Usein seuraavaa vaihetta ei tarvita, sillä tietoisuuden vahvistaminen hy- västä riittää. 4 Kuvaa sitä, miten hän itse toimii hyvää vas- taan. Sovella periaatetta: mitä ihminen tekee toiselle, hän tekee itsessään itselleen. Kuvaa hänen kielteisiä suhtautumis- ja toimintatapo- jaan omien rikkauksiensa suhteen: mahdollista ankaruutta, liioiteltua itsekriittisyyttä, itseä vä- hätteleviä tai korostavia tunne- ja ajatusratoja tai kielteisiä tarkoitusperiä (kateus ja/tai tietoi- suudentorjunta) 5 Lopuksi: Vahvista tietoisuutta hyvästä. YHTEISÖLLINEN PROSESSI toimintatapojen muutos positiivisen motivaation kautta Ryhmässä tai yhteisössä sovelletaan prosessia, jossa siirretään huomio yksilöistä ihmisten toimintatapoihin. 1 Valitaan ongelma tai teema, joka muoka- taan haasteen tai vision muotoon (toivetila). 2 Pohditaan yhdessä menetelmän viitekehys- tä: perusajatukset, inhimilliset rikkaudet ja estot. Pidetään sitä huoneentauluna, kaikki pohdinta käydään sen kautta. 3 Tunteiden hyväksyminen ja tiedostaminen: Ihmisen tunnetila (ilo, kiinnostus, kiitollisuus, suru, pelko tai viha) ohjaa hänen reaktioitaan ja toimintaansa. Tunteiden, siis tunnetoimin- nan, hyväksyminen ilman kritiikkiä ja odotuksia on vision (haasteen) rakentavan käsittelyn edellytys. Näin myös silloin, kun kysymyksessä on epälooginen pelko/viha/syyllisyys, joka ei siis aiheudu tilanteen tarpeesta. 4 Kuvataan nykytilaa laatimalla luettelo tilan- teessa mukana olevien ihmisten tavallisista ongelmallisista toimintatavoista. Keskitytään kuvaamaan toimintatapoja ihmisten sijaan. 5 Kuvataan visiota ja sen mukaisia ihanteelli- sia toimintatapoja. Visio on nyt kuvattu toi- mintatapojen kautta. 6 Kuvataan ja verrataan nykytilan ja vision toimintatapojen aiheuttamaa hyötyä. Ihminen pyrkii hyvään, joka voi osoittautua pahaksi. Pahasta tulee hyvää estojen kautta. Muutok- sen motivoinnin lähtökohtana on nykytilan ja vision toimintatapojen aiheuttamien hyötyjen vertaaminen. 7 Laaditaan käytännön toimintasuunnitelma vision mukaisten toimintatapojen harjoittele- miseksi. Prosessia toistetaan tarpeen mukaan. Tuloksia arvioidaan mahdollista uudelleen suunnittelua varten.

17 PALAUTE KOULUTUSTILAISUUDESTA Missä määrin koulutus vastasi odotuksiasi ja tarpeitasi? hyvin vajavaisesti Mitä tunteita koulutus herätti sinussa? Tiedostitko itsestäsi jotain uutta koulutuksen aikana? Ehdotuksia/huomautuksia

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016 Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy Mitä johtaja pelkää? Valta, johtajan työkalu Mitä valta tekee käyttäjälleen? Johtajan työssä ymmärrys itsetuntemuksen

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Suomen Jääkiekkoliitto 1

Suomen Jääkiekkoliitto 1 13.2.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 13.2.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat Muut toimijat Pelaajat Muut toimijat Kunnioita

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

Tunteet ymmärretyiksi

Tunteet ymmärretyiksi Tunteet ymmärretyiksi Mitä tunneäly on ja mistä sitä saa? Kirsti Tenhola Focused Energy Oy 050 377 59 77 Tunneäly Kykyä havaita, ilmaista ja käsitellä omia tunteita rakentavasti Kykyä luoda ja ylläpitää

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Mammakavereiden keinot joilla pysyt rauhallisena kiukkukohtauksen yltyessä infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Sivut 2 Miksi aikuinen ryhtyy huutamaan, kun lapsi saa kiukkukohtauksen? 3

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Suomen Jääkiekkoliitto 1

Suomen Jääkiekkoliitto 1 4.3.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 4.3.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat Pelaajat Muut toimijat Muut toimijat Kyse on

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta.

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta. TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta. 3.3. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Tunteisiin liittyvä harjoitustyö Osa 1 Vaihtoehto 1: tunnista ja rekisteröi omia tunteitasi

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen:

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Onnistu opiskelussa Ajankäyttö sujumaan! 22.9.2016 Opintopsykologi Minna Nevala Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Miten opiskelu Aallossa eroaa aiemmista opinnoistasi? Mitä taitoja

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot