MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ

Transkriptio

1 PowerPoint-esitys: MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ työpaikan ihmissuhteista HAASTEITA Vihaiset asiakkaat, vaativat potilaat, tyytymättömät oppilaat Välinpitämättömyys, epäluotettavuus, ylimielisyys Pahan puhuminen, loukkaava käytös, kielteinen ilmapiiri Kateus, kiusaaminen, uhkaaminen, aggressiivisuus Oma turhautuminen ja stressi VAHVISTAVA PALAUTE ITSETUNTEMUKSEEN Ihminen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus Inhimilliset rikkaudet ja estot terveys ja sairaus Miten kohdata vihaa, pelkoa, ahdistusta, häpeää, tyytymättömyyttä Vahvistavan palautteen menetelmä TYÖRAUHA JA YHTEISTYÖ YHTEISVASTUUN AVULLA Miten organisoida työryhmä yhteisvastuulliseksi Miten ehkäistä ja estää häiritsevää käytöstä ja kiusaamista VOIMATTOMUUDEN TUNTEESTA TYÖILOON Stressioireet ovat hyödyllisiä hälytysmerkkejä kontrolli vai kontakti? Miten kohdata omaa ja toisen stressiä Perusajatukset: Kaikkea, mitä näen toisessa, on jollain tavalla itsessäni. Kaikkea, mitä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. Ihminen on tietoisuutensa. Vastuu on vapautta. Pahaa voidaan korjata vain hyvällä. Rakkaus on elämän perustunne. Yhteisvastuu edellyttää tasa-arvoa päätöksenteossa. Conscientia Psykoanalyysin ja organisaatiokehityksen instituutti Suomi: Harjutori 10 A 14, Helsinki, Ruotsi: Handelsvägen 24, Tukholma, Brasilia: Rua Cayowaa 849, São Paulo, info@conscientia.se

2

3 TYÖN ILO JA HYVÄT IHMIS- SUHTEET PERUSTUVAT: Mielekäs työ inhimillisesti arvostettava tarkoitusperä Tunteiden kunnioitus, inhimilliset arvot Oikeudenmukainen osallistuminen toiminnan suunnitteluun, päätösten tekoon sekä tulosten jakoon, tasa-arvo vapaus ja vastuu Mahdollisuus nauttia itse työn tekemisestä, yhteisön innostavuus, uuden oppiminen Selkeä organisaatio ja avoin johto Oma suhtautumistapa TUNTEET TOIMINNAN TAUSTALLA Kokenut hylkäämistä; epävarmuus/pelko/viha tulkitsee kielteisesti, vaatii hyväksyntää Vaativuus, pelkää tiedostaa heikkouttaan ; sulkeutuneisuus/aggressiivisuus Suru jota ei halua tiedostaa; ahdistus/viha Tiedostaa hyvää ja suhtautuu siihen kateudella; kielteisyys/aggressivisuus On oppinut, että saa valtaa vihalla/itkulla/ loukkaantumalla tunteilla manipulointi. Yhteiskunta ohjaa kilpailuun, pinnallisuuteen ja itsekeskeisyyteen; välinpitämättömyys, depressiivisyys, aggressiivisuus SELKÄREPPU: yhteiskunta, vanhemmat, oma itse CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ YHTEISÖ Viitekehys: IHMINEN JA YHTEISÖ

4 IHMINEN HALUAA TULLA NÄHDYKSI, HYVÄKSYTYKSI JA RAKASTETUKSI: Tunteissaan Toiminnassaan Koko olemuksellaan VIHAISELLE IHMISELLE ON TÄRKEÄMPÄÄ TULLA NÄHDYKSI JA KUNNIOITETUKSI TUNTEISSAAN KUIN SAADA TAHTONSA LÄPI

5 CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ Kielteienen toiminta VIHA JA PELKO - vahvistava palaute - positiivinen motivaatio YHTEISÖ

6 VAHVISTAVA PALAUTE POSITIIVINEN MOTIVAATIO - yksilön tai ryhmän kanssa Ihminen pyrkii kaikessa hyvään jopa tehdessään pahaa (estot). Johdattele tiedostamaan se hyvä/nautinto mitä hän/ryhmä hakee toimintatavallaan. Pohdi mitä hyvää/nautintoa hän/rymä voisi kokea ideaalisella toimintatavalla. Pyydä häntä/ryhmää vertaamaan näitä kahta hyvää ja tekemään valinta tältä pohjalta. Yleensä ei tarvitse puhua haitoista, ne ovat kaikkien tiedossa. Niiden esiin ottaminen ruokkii tietoisuuden torjuntaa. MITEN VAHVISTAA TIETOISUUTTA HYVÄSTÄ? Kehitetään tapaa kohdata toinen toistemme tunteita avoimesti ja kunnioittavasti. Kehitetään tapaa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toinen toisissamme. Huonoin tarvitsee eniten vahvistusta, paras vähiten. Vaativuus ja kontrolli korvataan positiivisella motivaatiolla. Huolehditaan tasa-arvon ilmapiiristä. Vältetään riskitilanteita: kilpailu, arvosanat, kritiikki, kehuminen, palkkio, vertailu CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ Vahvistava palaute Sisäinen peili - itsetuntemus Positiivinen motivaatio YHTEISÖ YHTEISTYÖ YHTEIS- VASTUUN KAUTTA - tasa-arvo osallistumisessa - sopimukset ja seuraukset - kiusaaminen - positiivinen motivaatio

7 SOPIMUSTEN RIKKOMINEN AIHEUTTAA HYVIÄ SEURAUKSIA Johdattele yhteisöön tasa-arvon ja yhteisvastuun henki soveltamalla suoraa demokratiaa. Laaditaan sopimukset yhteistyöstä sekä yhteiset toimintatavat jos niitä rikotaan. Sopimusten rikkominen aiheuttaa inhimillistä kehitystä edistäviä seurauksia. Harjoitellaan yhteisten sopimusten soveltamista. Kun tapahtuu kiusaamista sovitaan rutiineista miten yhteisö tukee kiusattua. Jos on tarpeen, kiusattu saa vahvistavaa palautetta. (Varo vaatimasta oikeudenmukaisuutta, vaikka pyritkin siihen. Yhteiskuntajärjestelmä on epäoikeudenmukainen, niin mekin.) (Hyvä = inhimillistä kehitystä edistävä) Vahvistava palaute Perehtyy johonkin kiinnostavaan teemaan ja pitää siitä alustuksen keskustelun pohjaksi henkilöstökokouksessa. Tekee yhteisestä tilasta kauniimman. Organisoi kulttuuri- tai urheilutilaisuuden. Yhteisö soveltaa positiivista motivaatiota toimintatapojen kehittämiseksi. Keskity ensin vain itse toiminnan estämiseen. Sano ei myönteisellä energialla (kunnioittavasti) viitaten lakiin tai yhteisiin sopimuksiin Hätätilanteessa käytä suuttumusta voimanasi. Toimi aina kunnioittavasti. Älä etsi syyllistä, älä tuomitse. Selvitä ja käsittele kunkin osapuolen toimintatapa erikseen. Vältä kysymystä miksi, se poistaa vastuun. Älä kehota pyytämään anteeksi. Sovella lain/sopimusten mukaisia seurauksia. Jälkeenpäin pohdi ja keskustele yhteisön jäsenten toimintatavoista tilanteessa ja jos on tarve sovella positiivista motivaatiota. CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ Vahvistava palaute Sisäinen peili - itsetuntemus Positiivinen motivaatio YHTEISÖ Yhteisvastuu käyttäen suoraa demokratiaa Positiivinen motivaatio Ihmissuhteiden transferenssi: LAPSI JA VANHEMMAT = OPPILAS JA OPETTAJA = ALAINEN JA ESIMIES = TOIMINTA TULEE TUNTEISTA Motto: tunne tunteesi Äiti ja isä ovat tärkeät ensimmäiset esimiehet. Millaisen suhteen kehittää vanhempiinsa, sellaista odottaa tulevilta esimiehiltä.

8 LAPSUUDESSA KEHITÄT TAPAASI TUNTEA Tunsitko olevasi usein iloinen, kiitollinen, rakastettu, innostunut, huolissasi, ahdistunut, tyytymätön, surullinen, hylätty, nöyryytetty, häpeällinen, vihainen, voimaton? Keskustelivatko vanhempasi avoimesti tunteista? Paulo Freire: Nujerretusta tulee nujertaja. TUNNE TUNTEESI! Pelkäätkö toisten vihaa tai hylkäämistä? Kun katsot itseäsi peilistä, mitä tunteita näet selvemmin kasvoissasi? Pysähdy, varaa aikaa, tunne kehoasi. Mitä tunnet kehossasi? Keho on tunnepeili. Mitä tunnet tunteissasi? Tunne tunnettasi! Varaa aikaa, kuvaa mielessäsi tunnettasi. Harjoittele tuntemaan tunnettasi niin, että siitä tulee päivittäinen tapa. Saat tuntea vapaasti, kunnioita tunteitasi. Sinun ei tarvitse ilmaista niitä. Riittää kun hyväksyt tietoisuuden tavastasi tuntea. TERVE VAI SAIRAS TUNNE? Rakkaus on elämän perustunne. Ahdistus, pelko ja viha ovat välttämättömiä tunteita vaaratilanteessa. Häpeä/syyllisyys on oire eettisyydestä, suru rakkaudesta. Mutta siltä osin kun tunne ei ole elämää eteenpäin vievä, se ovat sairautta, esim: - tavanomainen huolestuneisuus, ahdistus - lamaannuttava tai helposti leimahtava ahdistus tai pelko, fobiat - raivo, katkeruus, tuhoava viha - krooninen suru, masentuneisuus ONKO TUNNETAPASI TUNTEA RAKKAUTTA? Oletko tottunut rakkauteen siis hyväksyntään, tasa-arvoon, hellyyteen, läheisyyteen, turvallisuuteen? Jos et, niin olet tottunut stressitunteisiin: ahdistus, pelko, häpeä, syyllisyys, suru, katkeruus, viha Siten pelkäät myös rakkautta. Tunnetoiminnan tapa on riippuvuutta, josta voi osittain vapautua, muttei kokonaan koska valtarakenteet joissa elämme ovat jatkuvasti alistavia, nujertavia. Elämme epäinhimillisessä rakenteessa. PAHA KIERRE: SENSUURI TRAUMA Kokee jotain pahaa. Kieltää ankaruudella sen olemassaoloa. Kieltää tietoisuuden siitä. Kieltää itsensä. Loukkaa itseään. Traumatisoituu. Kokee, että ei saa olla olemassa = epäoikeudenmukaista reagoi puolustus/hyökkäys. Pyrkii saamaan vahvistusta olemassaololleen (rakkautta) toisten kautta : toisten hyväksyntää; kiltti, täydellinen, menestys toisten jatkuvaa huomiota; häirikkö, itsekeskeinen toisten sääliä/syyllisyyttä; itsetuhoisuus, masennus, uhri toisten pelkoa/vihaa/halveksuntaa; aggressiivisuus, tuhoavuus, epämiellyttävyys (riippuvuudet, itsetuho, fobia, psykopatia, psykoosi )

9 ESIMERKKEJÄ TRAUMATILANTEISTA MITEN VÄLTÄT LOUKKAANTUMASTA? Isä juo ja lyö äitiä, äiti on välttelevä. Vanhemmat eivät ole koskaan kotona. Raiskaus, väkivalta yleensä Vanhemmat ihannoivat ja kehuvat lastaan. Lapsi kokee siinä ihannoinnin, vaatimuksen ja arviointia - tämä tuntuu loukkaavalta. Vanhemmat pyrkivät kaikin tavoin kontrolloimaan, ettei lapsi voisi huonosti ts. olisi ahdistunut, tyytymätön, loukkaantunut, surullinen, vihainen tunnekontrolli. OIKEUS VAATIA EDELLYTTÄÄ VALTAA VAATIVUUS TAPPAA ILON Vaatimus ilman valtaa on tyhjän kanssa. Valta on oikeutta saada vaatia. Vaatiminen on vapauden ja vastuun rajoittamista, siis alistamista. Vaativuus herättää aggressiivisuutta. Vaatiminen voi kohdistua: - ulkoiseen toimintaa (käytös, tekeminen) - sisäiseen toimintaan (henkinen, tunneja ajatustoiminta) VAATIMUS ILO VAI PELKO? Koetko vaatimuksen mahdollisuutena vai pakkona ilo vai ahdistus? Jos vaatimus on ankara, reagoit vastustuksella. Jos sinulla on paljon täytyy, vastustat itseäsi. Odotuksista tulee helposti vaatimus (pelko/viha). Suorittaminen tappaa toiminnasta iloitsemisen. Vaativa isä/äiti = vaativat lapset? Erityisopettaja: Vaatimus provosoi pelkoon ja vihaan; täytyy onnistua, ei saa tehdä virhettä yksinäisyys ja itsekeskeisyys Vaatimuksen kokee syyttävänä, rangaistuksena, ilkeytenä, lamaannuttavana.

10 PERFEKTIONISMI JA RAJATTOMUUS ON VAATIVUUTTA, SIIS VALLAN KÄYTTÖÄ Perfektionismi; täytyy olla virheetön, täytyy tehdä kaikki virheettömästi Rajattomuus (suuruusmania); täytyy kyetä rajattomasti, korvaamaton, vaikea asettaa rajoja Kokee kaiken helposti vaatimuksena: odotukset, ohjeet, mahdollisuudet... Oireita: turhautuminen, tuskastuminen, voimattomuus, krooninen stressi, loppuun palaminen STRESSIN HOITO TYÖN ILON PILAAMISTA Enemmän töitä vähemmän resursseja Jatkuvat muutokset, vaativuus Kielteisyys, tyytymättömyys Juoruilu, juonittelu, valtataistelut Vahingonilo, loukkaukset, kiusaaminen Vihaiset, tyytymättömät asiakkaat, työtoverit, esimies Epäoikeudenmukaisuus YHTEISKUNTA/VALTARAKEN- TEET VAIKUTTAVAT IHMISEEN Kilpailuyhteiskunta loputtomasti kasvavat vaatimukset: epävarmuus, rajattomasti kasvavat vaatimukset, kateus Rakenteellinen ristiriita työnantajan ja työn tekijän välillä: epävarmuus, ristiriitaisuus, vieraantuminen Raha on kaiken mitta, suuret taloudelliset erot: epäoikeudenmukaisuuden tunne, epävarmuus, katkeruus, viha Jatkuva kasvu ja kulutus luonnon tuho: välinpitämättömyys, paatuminen Yhteiskunta tulee inhimillistää TERVE JA SAIRAS STRESSI Jokainen tilanne on kohdattavissa terveellä stressillä. Sairas stressi aiheutuu siitä, kun tahtoo enemmän/vähemmän kuin mitä tilanne edellyttää ottaen huomioon resurssit. Tahtoa on stressata. Tahto on stressin kaasutin. MITEN KOHDATA STRESSIÄ 1(2) Stressioireet ovat hälytyksiä. On hyvä, että hälytysjärjestelmä toimii. Mitä oireita tunnet kehossasi ja mielessäsi? Pysähdy. Varaa aikaa. Tunne tietoisesti stressin fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Kunnioita kehoasi, se on työkalusi. Puhu ongelmastasi, pyydä apua - se on rakkautta. Ratkaisuvaatimukset tekevät vaikeista ongelmista kroonisia. Tiedosta estojasi - stressiasenteitasi.

11 MITEN KOHDATA STRESSIÄ 2(2) Hyväksy estojasi, älä yritä muuttaa niitä, mutta harjoittele uudenlaista suhtautumis- ja toimintatapaa. Luo visio siitä, mikä olisi ihanteellinen työtilanteesi (utopia), hahmottele selkeä suunta. Vältä joutumasta palomiehen rooliin. Raportoi tilanteestasi avoimesti. Laadi suunnitelma käytännön toimenpiteistä. Siihen, mihin et voi vaikuttaa, sopeudu tietoisesti. KIELTEINEN TYÖILMAPIIRI KÄSITELE ITSEÄSI Tunnista tunnetoimintaasi. Haluatko muuttaa jotain joka ei ole mahdollista? Odotatko liikaa muilta/tilanteelta? Reagoitko sisäistä peilausta vastustaen? KÄSITTELLE HAASTETTA KÄYTÄNNÖLLISESTI Pura ratkaisuvaatimukset. Muotoile ongelma myönteiseksi haasteeksi. Kerää tietoa, kehitä helpottavia toimenpiteitä. OTA HAASTE TYÖRYHMÄN POHDINTAAN Kuvaa haaste lyhyesti. Esitä ehdotus toimintasuunnitelmaksi. Kysy mitä työtoverisi tuntevat asian suhteen. Kehitä yhdessä käytännön työsuunnitelma. LIIAN PALJON TEKEMISTÄ Tunne tietoisesti tunteitasi ja muita oireitasi kunnioita oireitasi. Arvioi tilanteen tarpeita ja resurssejasi. Laadi selkeä tärkeysjärjestys ja sopeuta työn laatu resursseihisi. Huomioi ja merkitse muistiin seuraukset. Laadi muodollinen raportti esimiehellesi. Tee aina parhaasi iloisesti. Yritä vaikuttaa valtarakenteisiin yhteiskuntarakenteeseen. TÄYTYÄ VAI TAHTOA? Tahtoa = stressata Täytyä on vaatimus, siihen suhtaudutaan vastustuksella. Ensin täytyy nujertaa vastustus, jotta voisi toteuttaa vaaditun tehtävän. Vaatimus, vastustus ja vastustuksen nujertaminen on usein suurempi ponnistus kuin itse työn tekeminen. Tahtominen voi olla liioiteltua, suuruusmaniaa, siis stressaamista. Todellisuudentaju on tahdon nöyryyttä ja laajakatseisuutta. TYÖN ILO JA HYVÄT IHMIS- SUHTEET PERUSTUVAT: Mielekäs työ inhimillisesti arvostettava tarkoitusperä Tunteiden kunnioitus, inhimilliset arvot Oikeudenmukainen osallistuminen toiminnan suunnitteluun, päätösten tekoon sekä tulosten jakoon, tasa-arvo vapaus ja vastuu Mahdollisuus nauttia itse työn tekemisestä, yhteisön innostavuus, uuden oppiminen Selkeä organisaatio ja avoin johto Oma suhtautumistapa

12 CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ Vahvistava palaute Sisäinen peili - itsetuntemus Positiivinen motivaatio YHTEISÖ Yhteisvastuu käyttäen suoraa demokratiaa Positiivinen motivaatio Ei-nujertava kasvatus CONSCIENTIA instituutti info@conscientia.se Käsikirja ihmiselle, Into, 2013 Menetelmän sovellutus koulussa filminä YouTubessa: MUUTOS KOULUSSA oppilas opettaja ja Sokrates Helsinki, Tukholma, São Paulo

13 Miten kasvattaa motivaatiota ja yhteisvastuuta EI- NUJERTAVA KASVATUS - tietoisuus ja osallistuminen Lasten/aikuisten ongelmallinen käytös - haaste - Tottelemattomuus, vastustus, vihakohtaukset, pelko - Jatkuva tarve olla huomion keskipisteenä, häiritä muiden keskittymistä - Välinpitämättömyys, passiivisuus, laiskuus, motivaation puute - Alentava ja loukkaava käytös, fyysinen ja psyykkinen väkivalta, kiusaaminen - Yleinen tyytymättömyys, vihaisuus, vaativuus, negatiivinen tunnelma - Ristiriitaisuus, riitely, yleinen sekasorto - Oma turhautuminen, voimattomuus ja stressi Tavanomainen nujertava kasvatus Kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja yleensä yhteiskunnassa käytetään rutiininomaisesti seuraavia kasvatusmenetelmiä. - Ole nyt hiljaa, älä noin tee, tee näin, keskitytään virheisiin ja ongelmiin - Odotetaan että lapset käyttäytyisivät kuten aikuiset, odotetaan että kaikki toimisivat samalla tavalla. - Vanhempien/kasvattajien/esimiesten tyytymättömyys, harmistuneisuus, vihaisuus, hylkääminen, poissaolo - Kritisoida, arvostella, luokitella, antaa arvosanoja, haukkua, kehua, ylistää - Jatkuva kilpailu, palkkiot, palkankorotus, edut, mitalit, vallan symbolit - Rangaistus, nöyryytys, eristäminen, vankila - Yleinen mentaliteetti: Älä nyt usko olevasi jotain! Ei- nujertava kasvatus Puretaan nujertavan kasvatuksen menetelmät ja rutiinit sekä korvataan ne seuraavilla lähtökohdilla: - Tiedostetaan ihmisen totaalinen vapaus tuntea ja rajoitettu vapaus toimia, vapaus aiheuttaa vastuun, siksi kehitetään ehdotonta suvaitsevaisuutta kohdata omaa ja toisten tapaa tuntea. - Kehitetään yleinen tapa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toinen toisissamme (rakkaus, rohkeus, luovuus, havaintokyky, itsekuri, iloisuus, kiitollisuus ) ja kehitetään ymmärrystä ihmisen estoista (tapa tuntea ahdistusta, pelkoa, tyytymättömyyttä, surua, vihaa häpeää, syyllisyyttä ja/tai alemmuutta, ja asenteita torjua tietoisuutta, täydellisyysmaniaa, suuruusmaniaa, kateutta ja itsekeskeisyyttä ). - Ymmärtää, että olemme toinen toistemme sisäisiä peilejä. - Tiedostaa, että sitä mitä minä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. - Tiedostaa, että epäoikeudenmukaisuutta ja pahuutta voidaan korjata vain oikeudenmukaisuudella ja rakkaudella. - Kehittää sosiaalinen rakenne jossa kaikilla on yhtäläinen valta osallistua yhteisön toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja koko globaalisessa yhteisössä mistä seuraa yhteisvastuu ja solidaarisuus. Conscientia- työryhmä, Pertti Simula sihteerinä, pertti.simula@conscientia.se

14

15 CONSCIENTIA- MENETELMÄN VIITEKEHYS Perusajatukset ihmisestä Kiteytys Kuva Meillä on vapaus tuntea ja ajatella, mutta rajoitet- Olen oman lai- tu vapaus toimia. Vapaus aiheuttaa vastuun, ja vani kapteeni. vastuu edellyttää vapautta, ne tarkoittavat siis samaa. Tahdollamme ohjaamme psyykkistä ja ulos- päin suuntautuvaa toimintaamme ja siten vaiku- tamme myös kehomme fysiologisiin toimintoihin. Kaikkea, mitä näen toisissa, on jollain tavalla itses- säni. Koska kaikissa ihmisissä on kaikkia inhimillisiä tekijöitä, kaikkea mitä näen sinussa, on myös minussa jossain määrin. Sinun ilosi herättää tietoisuuden ilosta minussa. Tai päinvastoin, ilosi voi herät- tää tietoisuuden minun surustani. Sitä, mitä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. Toimintani paljastaa tapaani tuntea ja ajatella. Kun teen hyvää/pahaa toiselle, se on seurausta hyväs- tä/kielteisestä tunnetoiminnastani. Tiedostan, siis olen. Tietoisuus on Ihmisen olemas- saolon kannalta kaikkein tärkein tekijä. Ihminen on tietoisuutensa. Tietoisuus on eettinen kompassim- me. Kun torjumme tietoisuuttamme, nujerramme itseämme. Pahaa voidaan korjata vain hyvällä. Pahaa ei voi parantaa toisella pahalla. Rakkaus on elämän perustunne. Jokaisella on oikeus ja terve tarve rakkauteen. Yhteisvastuu edellyttää tasa- arvoa. Se tarkoittaa, että kaikilla on yhtä suuri oikeus osallistua päätöksen tekoon. Tämä toteutuu sovellettaessa suoraa demokratiaa taloudessa ja politiikassa. INHIMILLISET RIKKAUDET (todellisuus, terveys) 1 Havaintokyky (näkö-, kuulo-, tunto-, haju- ja makuaisti), kiinnostus, tiedonhalu 2 Kyky muistaa (aistia menneisyyttä) 3 Intuitio, niin sanottu kuudes aisti 4 Rakkaus, vastuullisuus, vaatimattomuus, onnelli- suus ja kiitollisuus 5 Metafyysinen aisti, henkisyys, syvällisyys 6 Rohkeus, aloitteellisuus, sitkeys 7 Luovuus, mielikuvitus ja innostuneisuus 8 Terve järki, kyky arvioida seurauksia 9 Rehellisyys, oikeudenmukaisuus, eettisyys 10 Kauneudentaju, esteettisyys 11 Itsekuri, tiedostaa ja turhauttaa kielteisiä haluja ja impulsseja, itsehillintä 12 Erityiset lahjakkuudet 13 Kyky oppia tietoja, taitoja, hankkia kokemuksia 14 Fyysiset kyvyt, kauneus, voima Olemme toinen toistemme sisäi- siä peilejä. Mitä itselle, sitä samaa toiselle. Tietoisuus on sisäinen kompas- simme. Vain hyvä korjaa pahaa. Tasa- arvo edel- lyttää suoraa demokratiaa. ESTOT (neuroosi, patologia) 1 Kielteiset tunnetoiminnan tavat: luo ja yllä- pitää ahdistuneisuutta, tyytymättömyyttä, syyllisyyttä, vihaa lähes kroonisesti. 2 Sensuuriasenne (tietoisuuden torjunta): ah- distuu ja/tai suuttuu saadessaan kuulla puut- teistaan tai virheistään, puolustelee, syyllistää, moralisoi 3 Idealisointi (perfektionismi, suuruudenhul- luus ja narsismi): asettaa ankaria ja rajattomia vaatimuksia itselleen ja muille, kokee olevansa vastuussa (vaatimus) kaikesta 4 Kateus, pahuus: ei halua tiedostaa hyvää, keskittyy kielteiseen, tuntee, ajattelee ja toimii tuhoavasti, aggressiivisesti 5 Kaikki yllä olevat suhtautumistavat edellyttä- vät itsekeskeisyyttä.

16 CONSCIENTIA- MENETELMÄN TYÖKALUT YKSILÖKOHTAINEN PROSESSI itsetuntemus vahvistavan palautteen kautta Vahvistavan palautteen tarkoituksena on joh- datella toista tiedostamaan itsessään ennen kaikkea inhimillisiä rikkauksiaan. 1 Huomioi omaa tunnetilaasi. Oletko pelokas, pettynyt tai suuttunut? Pysähdy tiedostamaan tunnetoimintaasi. Olet vapaa tuntemaan. Pohdi epätodellisia odotuksiasi, kärsimättömyyttäsi, tuomitsevuuttasi, mahdollista tapaasi suuren- nella ongelmia tai haluasi kyetä muuttamaan toista. Ehkä reagoit torjuaksesi tietoisuutta it- sestäsi, jota saat peilauksen kautta. Kunnioitat- ko omia tunteitasi? 2 Tiedosta toisen emotionaalista tilaa ja muita mahdollisia oireita. Jos hän on ahdistunut, tur- hautunut, vihainen, loukkaantunut tai väsynyt, puhu oireesta hyväksyvästi. Kuuntele häntä tarkkaavaisesti, esitä kysymyksiä saadaksesi hänet kuvaamaan tunteitaan/oireitaan. Ihminen halua tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja kunnioitetuksi juuri tunteissaan. Emootiot kuten pelko, viha jne. ovat pohjimmiltaan osoitus rakkaudesta. 3 Vahvista tietoisuutta hyvästä puhumalla hä- nen inhimillisistä rikkauksista. Toista tätä eri tilanteissa eri tavoin. Usein seuraavaa vaihetta ei tarvita, sillä tietoisuuden vahvistaminen hy- västä riittää. 4 Kuvaa sitä, miten hän itse toimii hyvää vas- taan. Sovella periaatetta: mitä ihminen tekee toiselle, hän tekee itsessään itselleen. Kuvaa hänen kielteisiä suhtautumis- ja toimintatapo- jaan omien rikkauksiensa suhteen: mahdollista ankaruutta, liioiteltua itsekriittisyyttä, itseä vä- hätteleviä tai korostavia tunneja ajatusratoja tai kielteisiä tarkoitusperiä (kateus ja/tai tietoi- suudentorjunta) 5 Lopuksi: Vahvista tietoisuutta hyvästä. YHTEISÖLLINEN PROSESSI toimintatapojen muutos positiivisen motivaation kautta Ryhmässä tai yhteisössä sovelletaan prosessia, jossa siirretään huomio yksilöistä ihmisten toimintatapoihin. 1 Valitaan ongelma tai teema, joka muoka- taan haasteen tai vision muotoon (toivetila). 2 Pohditaan yhdessä menetelmän viitekehys- tä: perusajatukset, inhimilliset rikkaudet ja estot. Pidetään sitä huoneentauluna, kaikki pohdinta käydään sen kautta. 3 Tunteiden hyväksyminen ja tiedostaminen: Ihmisen tunnetila (ilo, kiinnostus, kiitollisuus, suru, pelko tai viha) ohjaa hänen reaktioitaan ja toimintaansa. Tunteiden, siis tunnetoiminnan, hyväksyminen ilman kritiikkiä ja odotuksia on vision (haasteen) rakentavan käsittelyn edellytys. Näin myös silloin, kun kysymyksessä on epälooginen pelko/viha/syyllisyys, joka ei siis aiheudu tilanteen tarpeesta. 4 Kuvataan nykytilaa laatimalla luettelo tilanteessa mukana olevien ihmisten tavallisista ongelmallisista toimintatavoista. Keskitytään kuvaamaan toimintatapoja ihmisten sijaan. 5 Kuvataan visiota ja sen mukaisia ihanteelli- sia toimintatapoja. Visio on nyt kuvattu toimintatapojen kautta. 6 Kuvataan ja verrataan nykytilan ja vision toimintatapojen aiheuttamaa hyötyä. Ihminen pyrkii hyvään, joka voi osoittautua pahaksi. Pahasta tulee hyvää estojen kautta. Muutok- sen motivoinnin lähtökohtana on nykytilan ja vision toimintatapojen aiheuttamien hyötyjen vertaaminen. 7 Laaditaan käytännön toimintasuunnitelma vision mukaisten toimintatapojen harjoittele- miseksi. Prosessia toistetaan tarpeen mukaan. Tuloksia arvioidaan mahdollista uudelleen suunnittelua varten.

17 PALAUTE KOULUTUSTILAISUUDESTA Missä määrin koulutus vastasi odotuksiasi ja tarpeitasi? hyvin vajavaisesti Mitä tunteita koulutus herätti sinussa? Tiedostitko itsestäsi jotain uutta koulutuksen aikana? Ehdotuksia/huomautuksia