MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ"

Transkriptio

1 PowerPoint-esitys: MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ työpaikan ihmissuhteista HAASTEITA Vihaiset asiakkaat, vaativat potilaat, tyytymättömät oppilaat Välinpitämättömyys, epäluotettavuus, ylimielisyys Pahan puhuminen, loukkaava käytös, kielteinen ilmapiiri Kateus, kiusaaminen, uhkaaminen, aggressiivisuus Oma turhautuminen ja stressi VAHVISTAVA PALAUTE ITSETUNTEMUKSEEN Ihminen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus Inhimilliset rikkaudet ja estot terveys ja sairaus Miten kohdata vihaa, pelkoa, ahdistusta, häpeää, tyytymättömyyttä Vahvistavan palautteen menetelmä TYÖRAUHA JA YHTEISTYÖ YHTEISVASTUUN AVULLA Miten organisoida työryhmä yhteisvastuulliseksi Miten ehkäistä ja estää häiritsevää käytöstä ja kiusaamista VOIMATTOMUUDEN TUNTEESTA TYÖILOON Stressioireet ovat hyödyllisiä hälytysmerkkejä kontrolli vai kontakti? Miten kohdata omaa ja toisen stressiä Perusajatukset: Kaikkea, mitä näen toisessa, on jollain tavalla itsessäni. Kaikkea, mitä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. Ihminen on tietoisuutensa. Vastuu on vapautta. Pahaa voidaan korjata vain hyvällä. Rakkaus on elämän perustunne. Yhteisvastuu edellyttää tasa-arvoa päätöksenteossa. Conscientia Psykoanalyysin ja organisaatiokehityksen instituutti Suomi: Harjutori 10 A 14, Helsinki, Ruotsi: Handelsvägen 24, Tukholma, Brasilia: Rua Cayowaa 849, São Paulo,

2

3 TYÖN ILO JA HYVÄT IHMIS- SUHTEET PERUSTUVAT: Mielekäs työ inhimillisesti arvostettava tarkoitusperä Tunteiden kunnioitus, inhimilliset arvot Oikeudenmukainen osallistuminen toiminnan suunnitteluun, päätösten tekoon sekä tulosten jakoon, tasa-arvo vapaus ja vastuu Mahdollisuus nauttia itse työn tekemisestä, yhteisön innostavuus, uuden oppiminen Selkeä organisaatio ja avoin johto Oma suhtautumistapa TUNTEET TOIMINNAN TAUSTALLA Kokenut hylkäämistä; epävarmuus/pelko/viha tulkitsee kielteisesti, vaatii hyväksyntää Vaativuus, pelkää tiedostaa heikkouttaan ; sulkeutuneisuus/aggressiivisuus Suru jota ei halua tiedostaa; ahdistus/viha Tiedostaa hyvää ja suhtautuu siihen kateudella; kielteisyys/aggressivisuus On oppinut, että saa valtaa vihalla/itkulla/ loukkaantumalla tunteilla manipulointi. Yhteiskunta ohjaa kilpailuun, pinnallisuuteen ja itsekeskeisyyteen; välinpitämättömyys, depressiivisyys, aggressiivisuus SELKÄREPPU: yhteiskunta, vanhemmat, oma itse CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ YHTEISÖ Viitekehys: IHMINEN JA YHTEISÖ

4 IHMINEN HALUAA TULLA NÄHDYKSI, HYVÄKSYTYKSI JA RAKASTETUKSI: Tunteissaan Toiminnassaan Koko olemuksellaan VIHAISELLE IHMISELLE ON TÄRKEÄMPÄÄ TULLA NÄHDYKSI JA KUNNIOITETUKSI TUNTEISSAAN KUIN SAADA TAHTONSA LÄPI

5 CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ Kielteienen toiminta VIHA JA PELKO - vahvistava palaute - positiivinen motivaatio YHTEISÖ

6 VAHVISTAVA PALAUTE POSITIIVINEN MOTIVAATIO - yksilön tai ryhmän kanssa Ihminen pyrkii kaikessa hyvään jopa tehdessään pahaa (estot). Johdattele tiedostamaan se hyvä/nautinto mitä hän/ryhmä hakee toimintatavallaan. Pohdi mitä hyvää/nautintoa hän/rymä voisi kokea ideaalisella toimintatavalla. Pyydä häntä/ryhmää vertaamaan näitä kahta hyvää ja tekemään valinta tältä pohjalta. Yleensä ei tarvitse puhua haitoista, ne ovat kaikkien tiedossa. Niiden esiin ottaminen ruokkii tietoisuuden torjuntaa. MITEN VAHVISTAA TIETOISUUTTA HYVÄSTÄ? Kehitetään tapaa kohdata toinen toistemme tunteita avoimesti ja kunnioittavasti. Kehitetään tapaa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toinen toisissamme. Huonoin tarvitsee eniten vahvistusta, paras vähiten. Vaativuus ja kontrolli korvataan positiivisella motivaatiolla. Huolehditaan tasa-arvon ilmapiiristä. Vältetään riskitilanteita: kilpailu, arvosanat, kritiikki, kehuminen, palkkio, vertailu CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ Vahvistava palaute Sisäinen peili - itsetuntemus Positiivinen motivaatio YHTEISÖ YHTEISTYÖ YHTEIS- VASTUUN KAUTTA - tasa-arvo osallistumisessa - sopimukset ja seuraukset - kiusaaminen - positiivinen motivaatio

7 SOPIMUSTEN RIKKOMINEN AIHEUTTAA HYVIÄ SEURAUKSIA Johdattele yhteisöön tasa-arvon ja yhteisvastuun henki soveltamalla suoraa demokratiaa. Laaditaan sopimukset yhteistyöstä sekä yhteiset toimintatavat jos niitä rikotaan. Sopimusten rikkominen aiheuttaa inhimillistä kehitystä edistäviä seurauksia. Harjoitellaan yhteisten sopimusten soveltamista. Kun tapahtuu kiusaamista sovitaan rutiineista miten yhteisö tukee kiusattua. Jos on tarpeen, kiusattu saa vahvistavaa palautetta. (Varo vaatimasta oikeudenmukaisuutta, vaikka pyritkin siihen. Yhteiskuntajärjestelmä on epäoikeudenmukainen, niin mekin.) (Hyvä = inhimillistä kehitystä edistävä) Vahvistava palaute Perehtyy johonkin kiinnostavaan teemaan ja pitää siitä alustuksen keskustelun pohjaksi henkilöstökokouksessa. Tekee yhteisestä tilasta kauniimman. Organisoi kulttuuri- tai urheilutilaisuuden. Yhteisö soveltaa positiivista motivaatiota toimintatapojen kehittämiseksi. Keskity ensin vain itse toiminnan estämiseen. Sano ei myönteisellä energialla (kunnioittavasti) viitaten lakiin tai yhteisiin sopimuksiin Hätätilanteessa käytä suuttumusta voimanasi. Toimi aina kunnioittavasti. Älä etsi syyllistä, älä tuomitse. Selvitä ja käsittele kunkin osapuolen toimintatapa erikseen. Vältä kysymystä miksi, se poistaa vastuun. Älä kehota pyytämään anteeksi. Sovella lain/sopimusten mukaisia seurauksia. Jälkeenpäin pohdi ja keskustele yhteisön jäsenten toimintatavoista tilanteessa ja jos on tarve sovella positiivista motivaatiota. CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ Vahvistava palaute Sisäinen peili - itsetuntemus Positiivinen motivaatio YHTEISÖ Yhteisvastuu käyttäen suoraa demokratiaa Positiivinen motivaatio Ihmissuhteiden transferenssi: LAPSI JA VANHEMMAT = OPPILAS JA OPETTAJA = ALAINEN JA ESIMIES = TOIMINTA TULEE TUNTEISTA Motto: tunne tunteesi Äiti ja isä ovat tärkeät ensimmäiset esimiehet. Millaisen suhteen kehittää vanhempiinsa, sellaista odottaa tulevilta esimiehiltä.

8 LAPSUUDESSA KEHITÄT TAPAASI TUNTEA Tunsitko olevasi usein iloinen, kiitollinen, rakastettu, innostunut, huolissasi, ahdistunut, tyytymätön, surullinen, hylätty, nöyryytetty, häpeällinen, vihainen, voimaton? Keskustelivatko vanhempasi avoimesti tunteista? Paulo Freire: Nujerretusta tulee nujertaja. TUNNE TUNTEESI! Pelkäätkö toisten vihaa tai hylkäämistä? Kun katsot itseäsi peilistä, mitä tunteita näet selvemmin kasvoissasi? Pysähdy, varaa aikaa, tunne kehoasi. Mitä tunnet kehossasi? Keho on tunnepeili. Mitä tunnet tunteissasi? Tunne tunnettasi! Varaa aikaa, kuvaa mielessäsi tunnettasi. Harjoittele tuntemaan tunnettasi niin, että siitä tulee päivittäinen tapa. Saat tuntea vapaasti, kunnioita tunteitasi. Sinun ei tarvitse ilmaista niitä. Riittää kun hyväksyt tietoisuuden tavastasi tuntea. TERVE VAI SAIRAS TUNNE? Rakkaus on elämän perustunne. Ahdistus, pelko ja viha ovat välttämättömiä tunteita vaaratilanteessa. Häpeä/syyllisyys on oire eettisyydestä, suru rakkaudesta. Mutta siltä osin kun tunne ei ole elämää eteenpäin vievä, se ovat sairautta, esim: - tavanomainen huolestuneisuus, ahdistus - lamaannuttava tai helposti leimahtava ahdistus tai pelko, fobiat - raivo, katkeruus, tuhoava viha - krooninen suru, masentuneisuus ONKO TUNNETAPASI TUNTEA RAKKAUTTA? Oletko tottunut rakkauteen siis hyväksyntään, tasa-arvoon, hellyyteen, läheisyyteen, turvallisuuteen? Jos et, niin olet tottunut stressitunteisiin: ahdistus, pelko, häpeä, syyllisyys, suru, katkeruus, viha Siten pelkäät myös rakkautta. Tunnetoiminnan tapa on riippuvuutta, josta voi osittain vapautua, muttei kokonaan koska valtarakenteet joissa elämme ovat jatkuvasti alistavia, nujertavia. Elämme epäinhimillisessä rakenteessa. PAHA KIERRE: SENSUURI TRAUMA Kokee jotain pahaa. Kieltää ankaruudella sen olemassaoloa. Kieltää tietoisuuden siitä. Kieltää itsensä. Loukkaa itseään. Traumatisoituu. Kokee, että ei saa olla olemassa = epäoikeudenmukaista reagoi puolustus/hyökkäys. Pyrkii saamaan vahvistusta olemassaololleen (rakkautta) toisten kautta : toisten hyväksyntää; kiltti, täydellinen, menestys toisten jatkuvaa huomiota; häirikkö, itsekeskeinen toisten sääliä/syyllisyyttä; itsetuhoisuus, masennus, uhri toisten pelkoa/vihaa/halveksuntaa; aggressiivisuus, tuhoavuus, epämiellyttävyys (riippuvuudet, itsetuho, fobia, psykopatia, psykoosi )

9 ESIMERKKEJÄ TRAUMATILANTEISTA MITEN VÄLTÄT LOUKKAANTUMASTA? Isä juo ja lyö äitiä, äiti on välttelevä. Vanhemmat eivät ole koskaan kotona. Raiskaus, väkivalta yleensä Vanhemmat ihannoivat ja kehuvat lastaan. Lapsi kokee siinä ihannoinnin, vaatimuksen ja arviointia - tämä tuntuu loukkaavalta. Vanhemmat pyrkivät kaikin tavoin kontrolloimaan, ettei lapsi voisi huonosti ts. olisi ahdistunut, tyytymätön, loukkaantunut, surullinen, vihainen tunnekontrolli. OIKEUS VAATIA EDELLYTTÄÄ VALTAA VAATIVUUS TAPPAA ILON Vaatimus ilman valtaa on tyhjän kanssa. Valta on oikeutta saada vaatia. Vaatiminen on vapauden ja vastuun rajoittamista, siis alistamista. Vaativuus herättää aggressiivisuutta. Vaatiminen voi kohdistua: - ulkoiseen toimintaa (käytös, tekeminen) - sisäiseen toimintaan (henkinen, tunneja ajatustoiminta) VAATIMUS ILO VAI PELKO? Koetko vaatimuksen mahdollisuutena vai pakkona ilo vai ahdistus? Jos vaatimus on ankara, reagoit vastustuksella. Jos sinulla on paljon täytyy, vastustat itseäsi. Odotuksista tulee helposti vaatimus (pelko/viha). Suorittaminen tappaa toiminnasta iloitsemisen. Vaativa isä/äiti = vaativat lapset? Erityisopettaja: Vaatimus provosoi pelkoon ja vihaan; täytyy onnistua, ei saa tehdä virhettä yksinäisyys ja itsekeskeisyys Vaatimuksen kokee syyttävänä, rangaistuksena, ilkeytenä, lamaannuttavana.

10 PERFEKTIONISMI JA RAJATTOMUUS ON VAATIVUUTTA, SIIS VALLAN KÄYTTÖÄ Perfektionismi; täytyy olla virheetön, täytyy tehdä kaikki virheettömästi Rajattomuus (suuruusmania); täytyy kyetä rajattomasti, korvaamaton, vaikea asettaa rajoja Kokee kaiken helposti vaatimuksena: odotukset, ohjeet, mahdollisuudet... Oireita: turhautuminen, tuskastuminen, voimattomuus, krooninen stressi, loppuun palaminen STRESSIN HOITO TYÖN ILON PILAAMISTA Enemmän töitä vähemmän resursseja Jatkuvat muutokset, vaativuus Kielteisyys, tyytymättömyys Juoruilu, juonittelu, valtataistelut Vahingonilo, loukkaukset, kiusaaminen Vihaiset, tyytymättömät asiakkaat, työtoverit, esimies Epäoikeudenmukaisuus YHTEISKUNTA/VALTARAKEN- TEET VAIKUTTAVAT IHMISEEN Kilpailuyhteiskunta loputtomasti kasvavat vaatimukset: epävarmuus, rajattomasti kasvavat vaatimukset, kateus Rakenteellinen ristiriita työnantajan ja työn tekijän välillä: epävarmuus, ristiriitaisuus, vieraantuminen Raha on kaiken mitta, suuret taloudelliset erot: epäoikeudenmukaisuuden tunne, epävarmuus, katkeruus, viha Jatkuva kasvu ja kulutus luonnon tuho: välinpitämättömyys, paatuminen Yhteiskunta tulee inhimillistää TERVE JA SAIRAS STRESSI Jokainen tilanne on kohdattavissa terveellä stressillä. Sairas stressi aiheutuu siitä, kun tahtoo enemmän/vähemmän kuin mitä tilanne edellyttää ottaen huomioon resurssit. Tahtoa on stressata. Tahto on stressin kaasutin. MITEN KOHDATA STRESSIÄ 1(2) Stressioireet ovat hälytyksiä. On hyvä, että hälytysjärjestelmä toimii. Mitä oireita tunnet kehossasi ja mielessäsi? Pysähdy. Varaa aikaa. Tunne tietoisesti stressin fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Kunnioita kehoasi, se on työkalusi. Puhu ongelmastasi, pyydä apua - se on rakkautta. Ratkaisuvaatimukset tekevät vaikeista ongelmista kroonisia. Tiedosta estojasi - stressiasenteitasi.

11 MITEN KOHDATA STRESSIÄ 2(2) Hyväksy estojasi, älä yritä muuttaa niitä, mutta harjoittele uudenlaista suhtautumis- ja toimintatapaa. Luo visio siitä, mikä olisi ihanteellinen työtilanteesi (utopia), hahmottele selkeä suunta. Vältä joutumasta palomiehen rooliin. Raportoi tilanteestasi avoimesti. Laadi suunnitelma käytännön toimenpiteistä. Siihen, mihin et voi vaikuttaa, sopeudu tietoisesti. KIELTEINEN TYÖILMAPIIRI KÄSITELE ITSEÄSI Tunnista tunnetoimintaasi. Haluatko muuttaa jotain joka ei ole mahdollista? Odotatko liikaa muilta/tilanteelta? Reagoitko sisäistä peilausta vastustaen? KÄSITTELLE HAASTETTA KÄYTÄNNÖLLISESTI Pura ratkaisuvaatimukset. Muotoile ongelma myönteiseksi haasteeksi. Kerää tietoa, kehitä helpottavia toimenpiteitä. OTA HAASTE TYÖRYHMÄN POHDINTAAN Kuvaa haaste lyhyesti. Esitä ehdotus toimintasuunnitelmaksi. Kysy mitä työtoverisi tuntevat asian suhteen. Kehitä yhdessä käytännön työsuunnitelma. LIIAN PALJON TEKEMISTÄ Tunne tietoisesti tunteitasi ja muita oireitasi kunnioita oireitasi. Arvioi tilanteen tarpeita ja resurssejasi. Laadi selkeä tärkeysjärjestys ja sopeuta työn laatu resursseihisi. Huomioi ja merkitse muistiin seuraukset. Laadi muodollinen raportti esimiehellesi. Tee aina parhaasi iloisesti. Yritä vaikuttaa valtarakenteisiin yhteiskuntarakenteeseen. TÄYTYÄ VAI TAHTOA? Tahtoa = stressata Täytyä on vaatimus, siihen suhtaudutaan vastustuksella. Ensin täytyy nujertaa vastustus, jotta voisi toteuttaa vaaditun tehtävän. Vaatimus, vastustus ja vastustuksen nujertaminen on usein suurempi ponnistus kuin itse työn tekeminen. Tahtominen voi olla liioiteltua, suuruusmaniaa, siis stressaamista. Todellisuudentaju on tahdon nöyryyttä ja laajakatseisuutta. TYÖN ILO JA HYVÄT IHMIS- SUHTEET PERUSTUVAT: Mielekäs työ inhimillisesti arvostettava tarkoitusperä Tunteiden kunnioitus, inhimilliset arvot Oikeudenmukainen osallistuminen toiminnan suunnitteluun, päätösten tekoon sekä tulosten jakoon, tasa-arvo vapaus ja vastuu Mahdollisuus nauttia itse työn tekemisestä, yhteisön innostavuus, uuden oppiminen Selkeä organisaatio ja avoin johto Oma suhtautumistapa

12 CONSCIENTIA-MENETELMÄ yhteistyö ja työnilo YKSILÖ Vahvistava palaute Sisäinen peili - itsetuntemus Positiivinen motivaatio YHTEISÖ Yhteisvastuu käyttäen suoraa demokratiaa Positiivinen motivaatio Ei-nujertava kasvatus CONSCIENTIA instituutti Käsikirja ihmiselle, Into, 2013 Menetelmän sovellutus koulussa filminä YouTubessa: MUUTOS KOULUSSA oppilas opettaja ja Sokrates Helsinki, Tukholma, São Paulo

13 Miten kasvattaa motivaatiota ja yhteisvastuuta EI- NUJERTAVA KASVATUS - tietoisuus ja osallistuminen Lasten/aikuisten ongelmallinen käytös - haaste - Tottelemattomuus, vastustus, vihakohtaukset, pelko - Jatkuva tarve olla huomion keskipisteenä, häiritä muiden keskittymistä - Välinpitämättömyys, passiivisuus, laiskuus, motivaation puute - Alentava ja loukkaava käytös, fyysinen ja psyykkinen väkivalta, kiusaaminen - Yleinen tyytymättömyys, vihaisuus, vaativuus, negatiivinen tunnelma - Ristiriitaisuus, riitely, yleinen sekasorto - Oma turhautuminen, voimattomuus ja stressi Tavanomainen nujertava kasvatus Kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja yleensä yhteiskunnassa käytetään rutiininomaisesti seuraavia kasvatusmenetelmiä. - Ole nyt hiljaa, älä noin tee, tee näin, keskitytään virheisiin ja ongelmiin - Odotetaan että lapset käyttäytyisivät kuten aikuiset, odotetaan että kaikki toimisivat samalla tavalla. - Vanhempien/kasvattajien/esimiesten tyytymättömyys, harmistuneisuus, vihaisuus, hylkääminen, poissaolo - Kritisoida, arvostella, luokitella, antaa arvosanoja, haukkua, kehua, ylistää - Jatkuva kilpailu, palkkiot, palkankorotus, edut, mitalit, vallan symbolit - Rangaistus, nöyryytys, eristäminen, vankila - Yleinen mentaliteetti: Älä nyt usko olevasi jotain! Ei- nujertava kasvatus Puretaan nujertavan kasvatuksen menetelmät ja rutiinit sekä korvataan ne seuraavilla lähtökohdilla: - Tiedostetaan ihmisen totaalinen vapaus tuntea ja rajoitettu vapaus toimia, vapaus aiheuttaa vastuun, siksi kehitetään ehdotonta suvaitsevaisuutta kohdata omaa ja toisten tapaa tuntea. - Kehitetään yleinen tapa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toinen toisissamme (rakkaus, rohkeus, luovuus, havaintokyky, itsekuri, iloisuus, kiitollisuus ) ja kehitetään ymmärrystä ihmisen estoista (tapa tuntea ahdistusta, pelkoa, tyytymättömyyttä, surua, vihaa häpeää, syyllisyyttä ja/tai alemmuutta, ja asenteita torjua tietoisuutta, täydellisyysmaniaa, suuruusmaniaa, kateutta ja itsekeskeisyyttä ). - Ymmärtää, että olemme toinen toistemme sisäisiä peilejä. - Tiedostaa, että sitä mitä minä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. - Tiedostaa, että epäoikeudenmukaisuutta ja pahuutta voidaan korjata vain oikeudenmukaisuudella ja rakkaudella. - Kehittää sosiaalinen rakenne jossa kaikilla on yhtäläinen valta osallistua yhteisön toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja koko globaalisessa yhteisössä mistä seuraa yhteisvastuu ja solidaarisuus. Conscientia- työryhmä, Pertti Simula sihteerinä,

14

15 CONSCIENTIA- MENETELMÄN VIITEKEHYS Perusajatukset ihmisestä Kiteytys Kuva Meillä on vapaus tuntea ja ajatella, mutta rajoitet- Olen oman lai- tu vapaus toimia. Vapaus aiheuttaa vastuun, ja vani kapteeni. vastuu edellyttää vapautta, ne tarkoittavat siis sa- maa. Tahdollamme ohjaamme psyykkistä ja ulos- päin suuntautuvaa toimintaamme ja siten vaiku- tamme myös kehomme fysiologisiin toimintoihin. Kaikkea, mitä näen toisissa, on jollain tavalla itses- säni. Koska kaikissa ihmisissä on kaikkia inhimillisiä tekijöitä, kaikkea mitä näen sinussa, on myös mi- nussa jossain määrin. Sinun ilosi herättää tietoisuu- den ilosta minussa. Tai päinvastoin, ilosi voi herät- tää tietoisuuden minun surustani. Sitä, mitä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. Toimintani paljastaa tapaani tuntea ja ajatella. Kun teen hyvää/pahaa toiselle, se on seurausta hyväs- tä/kielteisestä tunnetoiminnastani. Tiedostan, siis olen. Tietoisuus on Ihmisen olemas- saolon kannalta kaikkein tärkein tekijä. Ihminen on tietoisuutensa. Tietoisuus on eettinen kompassim- me. Kun torjumme tietoisuuttamme, nujerramme itseämme. Pahaa voidaan korjata vain hyvällä. Pahaa ei voi parantaa toisella pahalla. Rakkaus on elämän perus- tunne. Jokaisella on oikeus ja terve tarve rakkauteen. Yhteisvastuu edellyttää tasa- arvoa. Se tarkoittaa, että kaikilla on yhtä suuri oikeus osallistua päätöksen tekoon. Tämä toteutuu sovellettaessa suoraa demo- kratiaa taloudessa ja politiikassa. INHIMILLISET RIKKAUDET (todellisuus, terveys) 1 Havaintokyky (näkö-, kuulo-, tunto-, haju- ja makuaisti), kiinnostus, tiedonhalu 2 Kyky muistaa (aistia menneisyyttä) 3 Intuitio, niin sanottu kuudes aisti 4 Rakkaus, vastuullisuus, vaatimattomuus, onnelli- suus ja kiitollisuus 5 Metafyysinen aisti, henkisyys, syvällisyys 6 Rohkeus, aloitteellisuus, sitkeys 7 Luovuus, mielikuvitus ja innostuneisuus 8 Terve järki, kyky arvioida seurauksia 9 Rehellisyys, oikeudenmukaisuus, eettisyys 10 Kauneudentaju, esteettisyys 11 Itsekuri, tiedostaa ja turhauttaa kielteisiä haluja ja impulsseja, itsehillintä 12 Erityiset lahjakkuudet 13 Kyky oppia tietoja, taitoja, hankkia kokemuksia 14 Fyysiset kyvyt, kauneus, voima Olemme toinen toistemme sisäi- siä peilejä. Mitä itselle, sitä samaa toiselle. Tietoisuus on sisäinen kompas- simme. Vain hyvä korjaa pahaa. Tasa- arvo edel- lyttää suoraa demokratiaa. ESTOT (neuroosi, patologia) 1 Kielteiset tunnetoiminnan tavat: luo ja yllä- pitää ahdistuneisuutta, tyytymättömyyttä, syyllisyyttä, vihaa lähes kroonisesti. 2 Sensuuriasenne (tietoisuuden torjunta): ah- distuu ja/tai suuttuu saadessaan kuulla puut- teistaan tai virheistään, puolustelee, syyllistää, moralisoi 3 Idealisointi (perfektionismi, suuruudenhul- luus ja narsismi): asettaa ankaria ja rajattomia vaatimuksia itselleen ja muille, kokee olevansa vastuussa (vaatimus) kaikesta 4 Kateus, pahuus: ei halua tiedostaa hyvää, keskittyy kielteiseen, tuntee, ajattelee ja toimii tuhoavasti, aggressiivisesti 5 Kaikki yllä olevat suhtautumistavat edellyttä- vät itsekeskeisyyttä.

16 CONSCIENTIA- MENETELMÄN TYÖKALUT YKSILÖKOHTAINEN PROSESSI itsetuntemus vahvistavan palautteen kautta Vahvistavan palautteen tarkoituksena on joh- datella toista tiedostamaan itsessään ennen kaikkea inhimillisiä rikkauksiaan. 1 Huomioi omaa tunnetilaasi. Oletko pelokas, pettynyt tai suuttunut? Pysähdy tiedostamaan tunnetoimintaasi. Olet vapaa tuntemaan. Pohdi epätodellisia odotuksiasi, kärsimättömyyttäsi, tuomitsevuuttasi, mahdollista tapaasi suuren- nella ongelmia tai haluasi kyetä muuttamaan toista. Ehkä reagoit torjuaksesi tietoisuutta it- sestäsi, jota saat peilauksen kautta. Kunnioitat- ko omia tunteitasi? 2 Tiedosta toisen emotionaalista tilaa ja muita mahdollisia oireita. Jos hän on ahdistunut, tur- hautunut, vihainen, loukkaantunut tai väsynyt, puhu oireesta hyväksyvästi. Kuuntele häntä tarkkaavaisesti, esitä kysymyksiä saadaksesi hänet kuvaamaan tunteitaan/oireitaan. Ihminen halua tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja kunnioite- tuksi juuri tunteissaan. Emootiot kuten pelko, viha jne. ovat pohjimmiltaan osoitus rakkaudes- ta. 3 Vahvista tietoisuutta hyvästä puhumalla hä- nen inhimillisistä rikkauksista. Toista tätä eri tilanteissa eri tavoin. Usein seuraavaa vaihetta ei tarvita, sillä tietoisuuden vahvistaminen hy- västä riittää. 4 Kuvaa sitä, miten hän itse toimii hyvää vas- taan. Sovella periaatetta: mitä ihminen tekee toiselle, hän tekee itsessään itselleen. Kuvaa hänen kielteisiä suhtautumis- ja toimintatapo- jaan omien rikkauksiensa suhteen: mahdollista ankaruutta, liioiteltua itsekriittisyyttä, itseä vä- hätteleviä tai korostavia tunne- ja ajatusratoja tai kielteisiä tarkoitusperiä (kateus ja/tai tietoi- suudentorjunta) 5 Lopuksi: Vahvista tietoisuutta hyvästä. YHTEISÖLLINEN PROSESSI toimintatapojen muutos positiivisen motivaation kautta Ryhmässä tai yhteisössä sovelletaan prosessia, jossa siirretään huomio yksilöistä ihmisten toimintatapoihin. 1 Valitaan ongelma tai teema, joka muoka- taan haasteen tai vision muotoon (toivetila). 2 Pohditaan yhdessä menetelmän viitekehys- tä: perusajatukset, inhimilliset rikkaudet ja estot. Pidetään sitä huoneentauluna, kaikki pohdinta käydään sen kautta. 3 Tunteiden hyväksyminen ja tiedostaminen: Ihmisen tunnetila (ilo, kiinnostus, kiitollisuus, suru, pelko tai viha) ohjaa hänen reaktioitaan ja toimintaansa. Tunteiden, siis tunnetoimin- nan, hyväksyminen ilman kritiikkiä ja odotuksia on vision (haasteen) rakentavan käsittelyn edellytys. Näin myös silloin, kun kysymyksessä on epälooginen pelko/viha/syyllisyys, joka ei siis aiheudu tilanteen tarpeesta. 4 Kuvataan nykytilaa laatimalla luettelo tilan- teessa mukana olevien ihmisten tavallisista ongelmallisista toimintatavoista. Keskitytään kuvaamaan toimintatapoja ihmisten sijaan. 5 Kuvataan visiota ja sen mukaisia ihanteelli- sia toimintatapoja. Visio on nyt kuvattu toi- mintatapojen kautta. 6 Kuvataan ja verrataan nykytilan ja vision toimintatapojen aiheuttamaa hyötyä. Ihminen pyrkii hyvään, joka voi osoittautua pahaksi. Pahasta tulee hyvää estojen kautta. Muutok- sen motivoinnin lähtökohtana on nykytilan ja vision toimintatapojen aiheuttamien hyötyjen vertaaminen. 7 Laaditaan käytännön toimintasuunnitelma vision mukaisten toimintatapojen harjoittele- miseksi. Prosessia toistetaan tarpeen mukaan. Tuloksia arvioidaan mahdollista uudelleen suunnittelua varten.

17 PALAUTE KOULUTUSTILAISUUDESTA Missä määrin koulutus vastasi odotuksiasi ja tarpeitasi? hyvin vajavaisesti Mitä tunteita koulutus herätti sinussa? Tiedostitko itsestäsi jotain uutta koulutuksen aikana? Ehdotuksia/huomautuksia

TYÖN ILO JA JAKSAMINEN täytyä vai tahtoa?

TYÖN ILO JA JAKSAMINEN täytyä vai tahtoa? PowerPoint-esitys: TYÖN ILO JA JAKSAMINEN täytyä vai tahtoa? HAASTEITA Muutokset, enemmän töitä, vähemmän resursseja Vihaiset asiakkaat, potilaat, oppilaat, esimiehet, työtoverit Valtataistelut ja eripurainen

Lisätiedot

TYÖRAUHA YHTEISVASTUUN KAUTTA

TYÖRAUHA YHTEISVASTUUN KAUTTA PowerPoint-esitys: TYÖRAUHA LUOKASSA tiedonhalu ja yhteistyö HAASTEITA Oppilas häiritsee opetusta ja haluaa koko ajan huomiota Välinpitämättömyys ja alhainen suoritustaso Ylimielinen, loukkaava ja aggressiivinen

Lisätiedot

ALKOHOLIN- JA HUUMEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN EHKÄISY JA KÄSITTELY

ALKOHOLIN- JA HUUMEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN EHKÄISY JA KÄSITTELY ALKOHOLIN- JA HUUMEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN EHKÄISY JA KÄSITTELY - nujerretun tietoisuuden vapauttaminen Sisältö 1 Johdanto 2 Kohderyhmä 3 Miten taloudellinen rakenne johtaa väärinkäyttöön ja riippuvuuteen 4

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016 Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy Mitä johtaja pelkää? Valta, johtajan työkalu Mitä valta tekee käyttäjälleen? Johtajan työssä ymmärrys itsetuntemuksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Lapseniko villipeto?

Lapseniko villipeto? Lapseniko villipeto? Raisa Cacciatore lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, tietokirjailija www.vaestoliitto.fi www.raisacacciatore.fi Aggression hallinta on oppimisprosessi Opitaan tuntemaan itseä ja

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?

Lisätiedot

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Tunteet ymmärretyiksi

Tunteet ymmärretyiksi Tunteet ymmärretyiksi Mitä tunneäly on ja mistä sitä saa? Kirsti Tenhola Focused Energy Oy 050 377 59 77 Tunneäly Kykyä havaita, ilmaista ja käsitellä omia tunteita rakentavasti Kykyä luoda ja ylläpitää

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

HYVINVOIVA ESIMIESTYÖ

HYVINVOIVA ESIMIESTYÖ 1 HYVINVOIVA ESIMIESTYÖ Eläköön elämä ja työ -johtajuuden, osaamisen ja työhyvinvoinnin päivä 20.10.2009 Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti, KT Paikallisjohtaja, JTO 2 Hyvinvoinnin diagnosointi 3 SYKSY PYSÄHTYMINEN

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Vanhemmuuden tukeminen

Vanhemmuuden tukeminen VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Vanhemmuuden tukeminen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ Vanhemmuuden tukeminen ryhmässä

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Kaisa Lumijärvi, projektipäällikkö Satu Rauhala, suunnittelija Ensi- ja turvakotien liitto Kannusta minut vahvaksi! - hanke Mikä on väkivaltaa kasvatuksessa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot