PALVELUNTUOTTAJALAKI, ASIAKASTIETOLAKI, JÄRJESTÄMISLAKI JA MAAKUNTALAKI

Transkriptio

1 PALVELUNTUOTTAJALAKI, ASIAKASTIETOLAKI, JÄRJESTÄMISLAKI JA MAAKUNTALAKI OTM Juhani Saarinen Asianajotoimisto Ismo Saarinen Ky Turvaverkko yrittäjälle,

2 Palveluntuottajalain tausta Uusi palveluntuottajalaki pohjautuu pitkälti Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) 2014 asettamaan työryhmään ja työryhmän 2016 valmistuneeseen mietintöön Tavoite alun perin oli uudistaa yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ja yhdistää siten lait yksityisestä terveydenhuollosta lakiin yksityisestä sosiaalihuollosta Nykyinen hallitus päätti laajentaa em. mietintöä siten, että laki tulisi koskemaan myös vastaavaa osaa julkisen terveydenhuollon toimijoista 2

3 Hallituksen esitys 52/2017 eli niin sanotun palveluntuottajalain tavoitteet Esityksen tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävän asiakkaan asiakas- ja potilasturvallisuus sekä hoidon hyvä laatu niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla Tavoitteena on myös helpottaa viranomaisten ja palveluntuottajan välistä yhteistyötä Tavoitteena on myös hieman supistaa nykyisen lain soveltamisalaa, sillä uutta lakia ei sovellettaisi enää palvelujen satunnaiseen eikä vastikkeettomaan tuottamiseen Satunnainen ja vastikkeeton palveluntuottaminen ei edellyttäisi jatkossa siis lupaa tai rekisteröintiä, terveydenhuollon tutkinto riittäisi 3

4 Keskeiset muutokset: omavalvonta Kaikkien palveluntuottajien tulisi laatia koko toiminnan kattava omavalvontasuunnitelma Omavalvontasuunnitelma tulee laatia riippumatta omasta yritysmuodosta tai siitä onko yksi vai useita toimipisteitä Suunnitelmassa sovittaisiin menettelytavat palvelutoiminnassa havaittujen riskien, vaaratilanteiden ja laadullisten puutteiden ennaltaehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillisen osaamisen varmistamiseksi Suunnitelman olisi oltava sitä laajempi ja yksityiskohtaisempi mitä monimotoisempaa ja riskialttiimpaa palvelun tuottajan toiminta on Esitetty omavalvontasuunnitelma olisi julkinen asiakirja ja se olisi myös julkaistava yrityksen internet-sivuilla Omavalvontasuunnitelma voidaan ja kannattaa yhdistää tietosuojan omavalvontasuunnitelmaan, joka on siis myös pakollinen! 4

5 Keskeiset muutokset: Luvanvaraisuudesta siirrytään rekisteröintiin Nykyinen jako luvan saaneisiin toimijoihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin häviää Tulevaisuudessa kaikki ovat rekisteröityjä palvelun tuottajia (esim. oy tai yksityinen elinkeinonharjoittaja) Rekisteröidyt palveluntuottajat perustavat toimintaa varten palveluyksiköitä (esim. yrityksen Pitäjänmäen toimipiste) Palvelun tuottaminen voisi alkaa vasta kun sekä palvelun tuottaja että palveluyksikkö on asianmukaisesti rekisteröity Sekä palvelun tuottaja että palveluyksikkö voitaisiin rekisteröidä yhdellä ja samalla ilmoituksella Nykyisenkaltaista tilojen ennakkotarkastusta ei pääsääntöisesti enää olisi, ellei toiminta sitä erityisesti vaadi (esim. leikkaussalitoiminta) 5

6 Keskeiset muutokset: rekisteriviranomainen Sekä yksityiset että julkiset palvelun tuottajat ja palveluyksiköt olisivat samassa rekisterissä ja niitä koskisivat samat toimintaedellytykset Rekisteriä ylläpitäisi uusi Valtion lupa ja valvontavirasto (Luova) Luova korvaa valvovana viranomaisena nykyiset aluehallintovirastot ja Valviran Jatkossa erottelua paikalliseen avin lupaa ja valtakunnalliseen Valviran lupaan ei siis enää olisi Palveluntuottajista muodostettava rekisteri julkaistaan internetissä yhteystietoineen Valvira on jo valmistautunut tähän tekemällä sivuilleen avien ja Valviran yhteisen lupaportaalin 6

7 Helpottaa yritysjärjestelyjä Koska palvelun antaja ja palveluyksikkö rekisteröidään erikseen, voitaisiin palveluyksikö siirtää yhdellä ilmoituksella toimimaan eri palvelun antajan alaisuuteen Käytännössä uutta lupaa ei enää tarvittaisi, jos yritys A myy esimerkiksi Laukaan toimipisteensä yritykselle B liiketoimintakaupalla Nykyisessä (vuodelta 1991) lupajärjestelyssä yritys A joutuu muuttamaan/lopettamaan oman lupansa kun taas yritys B joutuu vastaavasti hakemaan uutta lupaa / muutosta vanhaan lupaansa 7

8 Palvelun tuottajaksi pääsemisen yleiset kriteerit Palvelun tuottajaksi rekisteröiminen edellyttäisi: 1. Taloudellisten edellytysten täyttymistä, palveluntuottaja ei saa olla konkurssissa eikä (yrittäjä) ole saanut käyttää määräysvaltaa konkurssiin menneessä yhtiössä viimeisen viiden vuoden sisään 2. Palvelun tuottajalla ei saa olla ulosotossa verovelkoja tai muita vähäisiä suurempia velkoja jotka vaarantaisivat palvelun antajan luotettavuuden 3. Palvelun tuottajan toiminnassa ei ole aikaisemmin todettu vakavia puutteita asiakas- tai potilasturvallisuudessa tai ne on korjattu 4. Palvelun tuottajalla on oltava potilasvahinkolain mukainen potilasvakuutus 8

9 Rekisteröintiä varten tulee aina toimittaa viranomaiselle tietoina: Palveluyksikön nimi ja yhteystiedot Tarjottavat palvelut, suunniteltu kohderyhmä ja asiakasmäärät Vastuuhenkilön nimi, koulutus, työkokemus ja tehtävä Kaikki vaaditut omavalvontasuunnitelmat Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste Tiedot rekisterinpitäjästä ja vastaavasta tahosta Toimipisteelle tulee nimetä potilasasiamies, joka koskee siis tulevaisuudessa kaikkia, ei vain vanhoja laitoslupia Viranomainen voi ja tämän tulee pyytää tarvittaessa lisätietoja 9

10 Lista kokonaisuudessaan 1) palveluyksikön nimi ja yhteystiedot; 2) tarjottavat sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden sisältö; 3) palvelujen kohderyhmä; 4) suunniteltu asiakasmäärä; 5) palvelutoimintaan osallistuvan henkilöstön määrä ja koulutus; 6) vastuuhenkilön nimi, henkilötunnus, yhteystiedot, koulutus ja työkokemus ja tehtävä toiminnassa tai palveluyksikössä; 7) lasten kanssa työskentelevältä muuhun kuin työsopimussuhteiseen henkilöstöön kuuluvalta lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) 4 :n 8) kuvaus palvelutoimintaan käytettäviksi suunnitelluista tiloista ja välineistä sekä niitä koskevista viranomaishyväksynnöistä; 9) 9 :ssä tarkoitettu omavalvontasuunnitelma ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h :ssä tarkoitettu omavalvontasuunnitelma; 10) suunnitelma valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelmien laatimisesta kriisi- ja häiriötilanteiden varalta; 11) pelastusviranomaisen päätösasiakirjat pelastuslain (379/2011) 15 :ssä tarkoitetuista pelastussuunnitelmista ja 19 :ssä tarkoitetuista poistumisturvallisuusselvityksistä palvelun tuottajan käytössä olevien tilojen ja kohteiden osalta; 12) henkilötietolaissa (523/1999) säädetty rekisteriseloste ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa säädetty tietosuojavastaava; 13) rekisterinpidosta vastaava henkilö tai taho; 14) potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) tarkoitettu potilasasiamies. 10

11 Yhteinen palveluyksikkö Uutuus jota aiemmin laissa ei ole ollut Palvelun tuottajat voisivat keskenään sopia, että ne rekisteröivät yhteisen palveluyksikön Yhteiseen palveluyksikköön kuuluvien palvelun tuottajien on valittava keskuudestaan vastuullinen palveluntuottaja, joka edustaa muita yhteisen palveluyksikön palveluntuottajia suhteessa Luova-virastoon Yhteinen palveluyksikkö rekisteröidään kaikkien palveluyksikössä toimivien muiden palvelun tuottajien puolesta vastuullisen palveluntuottajan toimittamien tietojen perusteella. Vastuullinen palveluntuottaja olisi ehdotuksen mukaan suoraan lain nojalla myös yhteisen palveluyksikön potilas- ja asiakasrekisterien rekisterinpitäjä, käytännön toteutuminen jää nähtäväksi 11

12 Yhteinen palveluyksikkö Käytännössä uudella yhteisellä palveluyksiköllä betonoidaan lainsäädäntöön nykyään terveydenhuollossa vallalla oleva käytäntö, jossa yksi toimija ottaa käytännön asioita vastattavakseen muiden puolesta Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että nykytilanteessa hyvä analogia olisi Kanta-yhteisliittyminen tai terveydenhuollossa yleinen vuokranantaja-vuokralainen suhde. Menetelmällä vakioidaan siis lainsäädäntöön nykyiset laitosammatinharjoittaja järjestelyt Hox! Yhteinen palveluyksikkö voi periä tästä palvelusta myös maksun! 12

13 Toimintansa lopettaneet pienyritykset voisivat luovuttaa paperiarkistonsa Kelalle Palveluntuottajalakiin on tulossa eduskunnassa lisäys, jonka perusteella pienet toimintansa lopettaneet palveluntuottajat voisivat toimittaa paperiarkistonsa Kansaneläkelaitokselle Luovutus ei olisi pakko, vaan perustuisi aina erilliseen sopimukseen Kelan kanssa Kela huolehtii luovutuksen jälkeen tietojen salassapidosta ja luovuttamisesta edelleen asiakkaille, mikäli nämä näitä pyytävät Sähköisessä muodossa olevat tiedot talletetaan Kantaan vanhojen asiakirjojen tallentamismenettelyllä. Kela ei ota siis (ainakaan vielä) muistitikkuja vastaan. 13

14 Muuta Kun palvelun tuottaja lopettaa sopimuksen vastuullisen palveluntuottajan kanssa, hänellä on oikeus oman palvelutoimintansa jatkamista varten saada niiden asiakkaiden ja potilaiden yhteystiedot, joita hän on hoitanut sopimuksen voimassaoloaikana. Tällä on tarkoitus tulevaisuudessa mahdollistaa ammatinharjoittajien irtautuminen Potilastiedoista uusi palveluntuottajalaki toteaa yksinkertaisesti, että tiedot ovat saatavilla kaikille palveluntuottajille Kanta-arkiston kautta Luovalle tehtävät rekisteri-ilmoitukset ovat jatkossakin maksullisia Vuosi-ilmoituksia ei näillä näkymin enää tulevaisuudessa annettaisi Laki tulee voimaan 2019 tai todennäköisemmin 2020 muiden sote-lakien mukana Luova-viraston toiminnan on arvioitu alkavan 2020 Vanhan lain perusteella haetut luvat ja toimipisteet muutetaan maksutta ja viran puolesta uuden lain mukaisiksi palvelun tuottajiksi ja palveluyksiköiksi 14

15 Järjestämislaki ja tietojärjestelmät Maakuntien velvollisuus järjestää sote-palveluita säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (järjestämislaki) Järjestämislain 62 :n mukaan: Maakunta on henkilötietolain (523/1999) 3 :n 4 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä sen järjestämisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneille sosiaali ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjoille. Näistä asiakas- ja potilasasiakirjoista ja niiden käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa, potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa, sosiaali ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja henkilötietolaissa. Maakunnan asiakas ja potilasrekisterit tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttäen. Velvollisuus koskee myös yritysten, yhteisöjen ja ammatinharjoittajien maakunnille tuottamien ja maakunnan rahoittamien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakas- ja potilastietoja palvelun tuottamisperusteesta ja -tavasta riippumatta. 15

16 Valinnanvapauslaki ja tietojärjestelmät Valinnanvapauslain 38 :n mukaan: Palveluntuottajia koskevat vaatimukset Tämän lain tarkoittaman palveluntuottajan on oltava palveluntuottajalain 10 :n mukaisessa rekisterissä. Palveluntuottajan on lisäksi oltava liittyneenä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007), jäljempänä asiakastietolaki, tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Käytännössä tämä yhdessä järjestämislain kanssa tarkoittaa sitä, että alkaen kaikkien palveluntuottajien jotka tuottavat nykyisten kunnallisten toimijoiden tai sairaanhoitopiirien järjestämiä palveluita on oltava tuolloin liittyneenä Kantaarkistoon. 16

17 Asiakastietolaki uudistuu. Mikä muuttuu? Asiakastietolailla tarkoitetaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Nykyisin voimassaoleva asiakastietolaki on säädetty vuonna 2007 ja sitä on muokattu lukuisia kertoja vuosien varrella Vanhan asiakastietolain merkittävin säännös lienee sen 15, jonka mukaan terveydenhuollon palvelujen antaja on velvollinen liittymään Kansalliseen potilastiedon arkistoon (Kantaan), mikäli arkistoi potilastietoja pitkäaikaisesti ja sähköisesti Jo nyt voimassa oleva liittymisvelvollisuus koskee niin yhtiöitä kuin itsenäisiä ammatinharjoittajia! Asiakastietolain uusimisen taustalla on hallituksen sote-uudistus; uusi asiakastietolaki kuuluukin hallituksen kevään 2018 sote-lakeihin 17

18 Uusi asiakastietolaki Uuden lain tavoitteena on selkiyttää vanhan lain terminologiaa ja rakennetta siten, että se olisi aiempaa johdonmukaisempi Vanhassa laissa olevat velvollisuudet siirrettäisiin pääosin muuttamattomina, joskin selkiytettyinä uuteen lakiin Uusina pykälinä tulevat kuitenkin säännökset sosiaalihuollon liittämisestä Kantaan (tunnetaan myös Kansa-hankkeena) Lain tavoitteena on myös joustavoittaa Kanta-arkistoon jo nyt tallennetun tiedon hyödyntämistä Esityksessä on myös huomioitu EU:n uusi tietosuoja-asetus 18

19 Keskeiset muutokset 1. Sosiaalihuollon arkisto sisällytetään osaksi valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita, jolloin muodostetaan yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon rekisteri. 2. Niin sanotusta Kanta-perussuostumuksesta luovuttaisiin 3. Kansalaisille avataan uusi suoraan kansalaisten itsensä käytettävä omatietovaranto 4. Potilastiedon arkiston liittymisvelvollisuutta esitetään laajennettavaksi entisestään, mutta tämän lopullinen toteutumistapa on vielä epävarmaa 19

20 Sosiaalihuollon arkistotiedot sisällytetään kantaan Jotta sosiaali- ja terveydenhuolto saadaan käytännössä integroitua, tulee sosiaalihuollon tiedot arkistoida samaan arkistoon terveydenhuollon tietojen kanssa Käytännössä tämä madaltaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tietojen välistä rajaaitaa jonkin verran nykyisestä Arkielämässä muutos näkyy jo nyt siten, että uusien terveydenhuollon ammattikorttien sijaan väestörekisterikeskus myöntää henkilökohtaisia SOTE-ammattikortteja. Sosiaalihuollon ensimmäiset pilottiliittymiset on jo tehty. Laajamittainen liittyminen alkaa kuitenkin vasta lähivuosina. Aiemmasta tarkoituksesta muodostaa (aina) yhteinen sosiaali- ja terveysasioiden rekisteri ollaan luopumassa tietosuoja-asetuksen vuoksi. Sosiaalihuollon tiedoista poikkeaminen terveystietojen puolella ja toisin päin edellyttää jatkossakin asiakkaan suostumusta tai lakiin perustuvaa erillistä syytä tietojen ristiinkäytölle. 20

21 Perussuostumuksesta luovutaan Esityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön oikeus käsitellä työssään tarvitsemaansa asiakastietoa perustuisi pääsääntöisesti lainsäädäntöön ja asiakassuhteen olemassaoloon, eikä asiakkaalta kysyttävään suostumukseen. Kukin ammattihenkilö tai asiakastietoa käsittelevä henkilöstö saisi käyttöoikeuden vain työssään tarvitsemiinsa asiakastietoihin. Käyttöoikeushallinnalla, henkilöstön kouluttamisella ja muilla teknisillä ja organisatorisilla toimenpiteillä estetään väärinkäyttö ja lainvastainen pääsy tietoihin. Yrityksen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että käyttöoikeuksien jakamiseen tulee täsmennyksiä, varsinkin isommissa yrityksissä joissa on useampi toimipiste. Hallituksen esityksen mukaan käyttöoikeuksien jako tapahtuisi THL:n määräyksen perusteella: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaisi määräyksen käyttöoikeuksien perusteista ja määrittelisi asiakas- ja hoitosuhteen varmistamisen toteuttamistavan. Palvelunantaja antaisi ammattihenkilölle käyttöoikeudet niihin välttämättömiin asiakastietoihin, joita ammattihenkilö työssään tarvitsee. 21

22 Tietojen luovuttamisen edellytykset Jotta asiakasta koskevaa tietoa voitaisiin luovuttaa rekisterinpitäjältä toiselle, edellyttäisi se asiakkaan informointia, ei suostumusta. Asiakastietoa voitaisiin luovuttaa, mikäli asiakastiedon luovuttamisen edellytykset täyttyisivät. Näitä edellytyksiä olisivat hoito tai asiakassuhteen olemassaolon todentaminen ja laissa oleva oikeutus tiedon luovuttamiseen. Mikäli näitä edellytyksiä asiakastiedon luovuttamiseen ei olisi, tarvittaisiin tiedon luovutukseen asiakkaalta pyydettävä EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen nimenomainen suostumus. Asiakkaalla olisi jatkossakin oikeus kieltää asiakastietojensa luovuttaminen rekisterinpitäjältä toiselle. 22

23 Tietojen luovutus alihankinnassa ilman eri suostumusta Hallituksen esityksen mukaan silloin, kun palvelua tuotetaan palvelun järjestämisestä vastaavan palvelunantajan lukuun, olisi palvelunjärjestäjällä rekisterinpitäjänä oikeus saada palveluntuottajalta kyseiset asiakastiedot. Tällöin kyse ei ole asiakastiedon luovutuksesta, eikä asiakas voi näin ollen kieltää tietojensa luovuttamista rekisterinpitäjälle. Tällainen tilanne voi tulla vastaan esimerkiksi silloin, kun kuntoutusyritys käyttää alihankkijaa esimerkiksi Kelan kuntoutuksessa. Nykyisen lainsäädännön voimassaollessa asiakas voi periaatteessa kieltää tietojen luovuttamisen (Kanta-arkiston kautta) esimerkiksi ammatinharjoittajalta laitokselle 23

24 Omatietovaranto Esityksessä esitetään, että valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen yhteyteen perustettaisiin kansalaisen omatietovaranto. Kansalainen voisi itse päättää omatietovarannossa olevien hyvinvointitietojensa tai hyvinvointisovellusten tuottamien tietojen käytöstä. Tämä tarkoittaisi sitä, että kansalainen voisi tallentaa tai poistaa omia hyvinvointitietojaan omatietovarannosta. Lisäksi kansalainen voisi antaa suostumuksensa siihen, että palvelunantaja saisi hyödyntää omatietovarannossa olevia kansalaisen hyvinvointitietoja. Omatietovaranto voisi sisältää terveystietoja, kuten painon tai aktiivisuusrannekkeen tiedot Tietojen säilytys ja käyttö olisi, toisin kuin Kanta-arkiston puolella, asiakkaalle täysin vapaaehtoista ja asiakkaan itsensä määrättävissä 24

25 Liittymisvelvollisuus Kanta-palveluihin uudessa asiakastietolaissa Lakiesityksen uuden 9 :n perusteluiden mukaan sekä julkisen että yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajalla olisi lähtökohtaisesti ehdoton liittymisvelvollisuus kanta-palveluiden käyttäjäksi Muutos edellyttäisi kaikkien palvelunantajien, myös itsenäisten ammatinharjoittajien ja pienten palvelunantajien ottavan hyväksytyn tietojärjestelmän käyttöönsä. (HE sivu 46/125) Hallituksen esityksen säädösteksti on laadittu niin tiukaksi, että Kanta-liittymisvelvollisuus koskisi tiukasti tulkiten jopa satunnaisesti ilman eri korvausta palveluita tuottavia yksittäisiä terveydenhuollon ammattihenkilöitä Sosiaali- ja terveysministeriö sai näin tiukasta liittymisvelvoitteesta pyyhkeitä työ- ja elinkeinoministeriöltä, liittymisvelvollisuutta ei kuitenkaan ainakaan vielä kesällä 2017 oltu lievennetty 25

26 Milloin voimaan? Hallituksen esityksessä ei ole tietoa voimaantulosta! Todennäköisesti laki tulee voimaan viimeistään sote-uudistuksen mukaistan maakuntien aloittaessa, eli

27 Maakuntalaki ja vaalikelpoisuus Maakuntalain 61 määrittelee vaalikelpoisuuden siten, että esimerkiksi sote-yrittäjä ei voisi olla ehdolla maakuntavaaleissa, kun tämän yritys tuottaa sote-palveluita. Näin siitä huolimatta, että yrittäjä tai yritys ei itse tuottaisi maakunnalle kyseisiä palveluita lainkaan. Kyseinen hallituksen esitys (HE 15/2017) ja pykälä (61 ) löytyy täältä. Sama myös alla: Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan maakuntavaltuustoon ei olisi vaalikelpoinen henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa maakunnan liikelaitoksessa tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai muita maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavassa yhteisössä tai säätiössä. Palkatun henkilöstön ohella vastuullisessa asemassa voisi myös olla yrityksen toimintaan osallistuva omistaja. Toisin kuin kuntalain vaalikelpoisuussääntelyn mukaan, esimerkiksi terveyspalveluja tuottavan yksityisen osakeyhtiön toimitusjohtaja ei olisi vaalikelpoinen maakuntavaltuustoon, vaikka yritys ei tuottaisi palveluja kyseisen maakunnan asukkaille. Sääntely on tältä osin kuntalain sääntelyä tiukempaa, koska tarkoituksena on asettaa erityisesti yksityiset sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat yhtiöt samaan asemaan maakunnan oman palvelutuotannon kanssa. Tähän liittyen on herännyt huoli siitä, että tämä tarkoittaa läpi mennessään sote-alan yrittäjien puuttumista maakuntavaltuustoista. 27

28 KYSYMYKSIÄ?