Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne 2020 hanke

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne 2020 hanke Projektipäällikkö Rauno Kurtti

2

3 Hankesuunnitelma Hanke on Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liittojen yhteishanke Hanke pohjautuu Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian, Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishankkeen sekä Lapin saavutettavuuden kattohankkeen aikana esille nousseisiin kehittämiskohteisiin. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueen kansainvälistä saavutettavuutta elinkeinoelämän näkökulmasta. Hyvä saavutettavuus edistää vientiyritysten toimintaedellytyksiä, lisää yritysten kansainvälistymistä ja kasvattaa alueiden vienti- ja matkailutuloja. Hankkeen aikataulu

4 Lentoliikenne = fyysinen internet Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke Investoinnit Kilpailukyky Työpaikat Talouden kehitys 56 % yrityksistä pitää kansainvälisiä liikenneyhteyksiä välttämättöminä yrityksen sijaintia valittaessa 18 % yrityksistä on jättänyt investoimatta kohteeseen, josta puuttuvat kansainväliset lentoyhteydet Erityisesti lentoyhteyksien puuttuminen vaikutti korkean teknologian yritysten päätöksiin Liikenne, hyvä saavutettavuus, on toiseksi tärkein yrityksen kilpailukykytekijä Suomessa 45 % suomalaisista yrityksistä arvioi, että lentoliikenneyhteyksien kehittäminen parantaisi yrityksen kilpailukykyä 1000 lentomatkustajaa tuo keskimäärin yhden uuden työpaikan Epäsuorat, välilliset ja katalyyttiset vaikutukset huomioon ottaen Suomeen syntyy neljä uutta työpaikkaa Eniten uusia työpaikkoja uusien matkustajien myötä synnyttävät alle miljoonan matkustajan lentoasemat 10 % lisäys lentomatkustuksessa kasvattaa bruttokansantuotetta 0,5 prosenttiyksiköllä Suorien lentojen vaikutus talouteen (bkt) on huomattavasti suurempi kuin vaihdollisten lentojen Lähteet: ACI Europe 2015; ATAG 2015 Economic and social benefits of air transport; Elinkeinoelämän keskusliitto; Frontier Economics 2015 Measuring the economic contribution of air travel in the EU, A report prepared for EasyJet; IMF; Keskuskauppakamari; Mukkula & Tervo 2013 Air transportation and regional growth: which way does the causality run?

5 Hankkeen taustoja Lentoliikenne kilpailee muiden liikennemuotojen kanssa ja myös lentoasema paikkakunnat kilpailevat matkustajista toistensa kanssa. Matkan kokonaissujuvuus, toimivuus ja hinta ratkaisevat usein lentoaseman ja liikennemuodon valinnassa. Matkaketjut ja liityntäliikenne ovat osa tätä prosessia. Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia täytyy hyödyntää entistä tehokkaammin. Saavutettavuuden ohella tuotteiden ja palveluiden saatavuus on saatava kuntoon. Yhteistyötä alueiden sisällä ja alueilta ulospäin täytyy kehittää. Alueellisten markkinointiyhtiöiden resursseista on huolehdittava, jotta ne voivat hoitaa asioita tehokkaasti ja riittävän pitkäjänteisesti. Lentoliikenneosaamista täytyy alueilla parantaa ja lentoliikenteen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia tulee seurata tarkasti ja niihin on kyettävä reagoimaan nopeasti. Lentotuotteesta on pidettävä huolta; lentoyhteyksien määrää, aikataulujen sopivuutta ja hintaa on syytä tarkkailla, jotta matkustajat eivät siirry käyttämään muita liikennemuotoja.

6 Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke Toimijat ja toimintaympäristö Ulkoinen toimintaympäristö poliittinen ohjaus kansainvälinen ja kansallinen sääntely lentoliikenteen markkinat lentoyhtiöt lentoasemat ilmatilan hallinta iso kuva yleinen taloustilanne kansainvälinen poliittinen tilanne geopolitiikka turvallisuusympäristö ympäristö ja energia Mihin voidaan vaikuttaa? Mihin kannattaa vaikuttaa? Millä keinoin? Kuka tekee ja mitä?

7 Hankkeen tavoitteet Parantaa Pohjois-Suomen lentoasemapaikkakuntien ja lentoliikenteessä operoivien toimijoiden välistä yhteistyötä, sekä lisätä alueilla toimivien yritysten ja toimijoiden ymmärrystä lentoyhtiöiden toimintaperiaatteista. Selvittää, että millä toimenpiteillä alueet voivat saada lisää kapasiteettia ja avata uusia lentoyhteyksiä nykyisten alueelle operoivien lentoyhtiöiden kanssa. Etsiä uusia operaattoreita ja selvittää keinoja joilla saadaan avattua uusia lentoyhteyksiä Pohjois-Suomeen. Pureutua Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian, Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishankkeen sekä Lapin saavutettavuuden kattohankkeen aikana esille nousseisiin lentoliikennettä koskeviin kehittämiskohteisiin.

8 Hankkeen tavoitteet Selvittää lentoasemapaikkakuntien välisiä yhteistyömahdollisuuksia mm. kiertomatkojen, liityntäliikenteen ja matkaketjujen järjestämisen osalta. Parantaa yritysten kansainvälistä saavutettavuutta ja lisätä yhteisymmärrystä lentoliikenteen merkityksestä eri toimialoille, sekä löytää uusia ratkaisumalleja matka- ja palveluketjujen kehittämiseksi eri liikennemuotojen yhteensovittamisen ja digitalisoitumisen näkökulmista. Pyritään rakentamaan entistä toimivampaa yhteistyömallia alueiden ja lentoliikenteessä operoivien toimijoiden välille. Alueilla pidettäviin tilaisuuksiin ja keskusteluihin pyritään saamaan mukaan tiiviimmin liikennesuunnittelun, hinnoittelun, myynnin ja markkinoinnin asiantuntijoita lentoliikenteen parissa toimivista yrityksistä.

9 Hankkeen tavoitteet Kehittää alueiden ja Visit Finlandin välistä yhteistyötä. Visit Finland on ollut aktiivisesti mukana avaamassa ovia ja auttamassa alueita saamaan lisää matkailijoita sekä edesauttanut lentoyhtiöitä lisäämään kapasiteettiaan ja myös avaamaan uusia suoria reittiyhteyksiä alueellisille lentoasemille. Tehdä yhteistyötä Finavian kanssa ja nostaa esille hankealueen lentoasemien investointitarpeita, jotta hyvä palvelullinen taso säilyy tulevaisuudessakin Pohjois-Suomen lentoasemilla.

10 Toimenpiteet Hankkeen aikana järjestetään lentoliikenteeseen liittyviä teemoitettuja tilaisuuksia, joissa käydään läpi lentoliikenteeseen ja kysyntään vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten lentoyhtiöiden liiketoimintamalleja. Näin lisätään alueiden ja lentoliikenteessä operoivien toimijoiden ymmärrystä ja osaamista eri toimialojen haasteista ja lainalaisuuksista. Aluetyöryhmien työskentelyä aktivoidaan kutsumalla mukaan lisää keskeisiä lentoliikenteen kehittymiseen vaikuttavia toimijoita ja lentoliikenteestä hyötyviä tahoja. Ryhmissä pyritään määrittelemään vastuut, selvittämään resurssit sekä sopimaan toimenpiteistä useamman vuoden aikajänteellä. Aluetyöryhmissä selvitetään myös valmiudet ja edellytykset lentoliikennettä edistävien aluekohtaisten markkinointirahastojen muodostamisesta ja tehdään suunnitelmat ja toimintamallit niiden hyödyntämisestä. Aluetyöryhmille hankitaan ja tuotetaan informatiivista taustamateriaalia lentoliikenteen ajankohtaisista asioista mm. liikennemääristä, matkustajamääristä sekä tulevaisuuden näkymistä. Alueita autetaan tarvittaessa myös avaamaan neuvotteluyhteyksiä lentoyhtiöiden ja matkanjärjestäjien suuntaan. Niiden alueiden välillä joiden intressit ovat kehittää yhdessä lentoyhtiöiden ja matkanjärjestäjien kanssa kiertomatkoja tai lentoasemien välistä liityntäliikennettä ja matkaketjuja, järjestetään tilaisuuksia, joissa voidaan yhdessä suunnitella ja keskustella tuotteiden kehittämisestä.

11 Hankkeen organisointi ja toiminta Ohjausryhmä jäseninä hankealueen edustajat: Lappi, Pohjois- Pohjanmaa, Kainuu ohjaa hankkeen toteutusta Verkostoyhteistyö vuorovaikutus ja yhteistyö toimijaverkostoissa ja sidosryhmissä sekä muiden hankkeiden ja työryhmien kanssa elinkeinoelämä alueilla: yritysten ja niiden asiakkaiden liikkumistarpeet matkailun edistäminen: Visit Finland ja alueelliset toimijat aluekehitys: maakuntaliitot, kunnat, seudulliset elinkeinotoiminnan kehittämisorganisaatiot lentoliikennetoimiala: Finavia, lentoyhtiöt liikenteen strategiat, matkaketjut Aluetyöryhmät jokaisen lentoaseman vaikutusalueella: Ivalo, Enontekiö, Kittilä, Rovaniemi, Kemi-Tornio, Kuusamo, Oulu, Kajaani jäseninä edustajat lentoliikenteen palveluja tarvitsevasta ja tarjoavasta elinkeinoelämästä Projektiryhmä projektipäällikkö, liikenneasiantuntija, projektikoordinaattori toteuttaa hankkeen hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan ylläpitää vuorovaikutusta, luo ja tiivistää yhteyksiä, auttaa lisäämään luottamusta, pyrkii sitouttamaan yhteistyöhön hankkii, jäsentää ja tuottaa tietoa Teemalliset tilaisuudet vuorovaikutuksen, ymmärryksen ja osaamisen lisäämiseksi valitsevat alueellaan ensisijaiset lentoliikenteen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet niiden edistämiseksi pyrkivät määrittelemään vastuut, selvittämään resurssit ja sopimaan toimenpiteistä useamman vuoden aikajänteellä

12 Hankkeen tarve, tavoite ja lisäarvo Tarve Tavoite pohjautuu Itä- ja Pohjois- Suomen lentoliikenteen kehittämishankkeen, Lapin saavutettavuuden kattohankkeen ja Pohjois- Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian esiin nostamiin kehittämistarpeisiin hankkeen toteuttaminen on alueen maakuntahallitusten tahtotila edistää alueiden vetovoimaisuutta ja saavutettavuutta tiiviissä yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueiden lentoliikenteen keskeisten toimijoiden ja käynnissä olevien hankkeiden kanssa Lisäarvo aiemmin tunnistettuihin kehittämiskohteisiin pureutuminen ja niiden ratkaiseminen lentoliikenteen osaamisen ja ymmärryksen lisääminen alueilla entistä toimivampi ja tiiviimpi yhteistyömalli alueiden ja lentoliikennetoimijoiden kesken sekä alueiden välillä vuorovaikutus yhteistyö tavoitteellisuus tahtotila sitoutuminen vetovoima saavutettavuus kilpailukyky menestys vastuullisuus hyvinvointi

13 Florø Bergen Stord Haugesund Kristiansund Molde Ålesund Ørsta Volda Sandane Førde Sogndal Stavanger Ørland Fagernes Notodden Brønnøysund Rørvik Trondheim Oslo Gardermoen Leknes Værøy Røst Sandnessjøen Namsos Røros Sandefjord Torp Stokmarknes Svolvær Bodø Mo i Rana Mosjøen Åre Östersund Torsby Hagfors Karlstad Sveg Mora Siljan Andøya Harstad/Narvik Vilhelmina Sundsvall-Timrå Stockholm Västerås Örebro Hemavan Tärnaby Borlänge Tromsø Bardufoss Arvidsjaur Örnsköldsvik Kramfors-Sollefteå Lycksele Stockholm Arlanda Stockholm Bromma Stockholm Skavsta Kiruna Sørkjosen Gällivare Skellefteå Umeå Mariehamn Hasvik Hammerfest Alta Enontekiö Luleå Pori Pajala Vaasa Turku Kokkola-Pietarsaari Lakselv Honningsvåg Kittilä Rovaniemi Kemi-Tornio Tampere-Pirkkala Jyväskylä Helsinki-Vantaa Tallinn Oulu Mehamn Ivalo Berlevåg Vadsø Kuusamo Kajaani Kuopio Lappeenranta Savonlinna Båtsfjord Joensuu Kirkenes Vardø Sankt-Peterburg Pulkovo Murmansk * Apatity Hibiny * Solovki * Petrozavodsk Belovets * Pohjois-Suomen ja lähialueen lentoasemat Tšerepovets * Arhangelsk Talagi * Arhangelsk Vaskovo * Vologda 5 000* Šoina 700* Tšiža 300* Mezen 6 000* Ympyrän pinta-ala on suhteessa matkustajamäärään; tiedot vuodelta 2018, * merkityt vuodelta 2017 Lähteet: Finavia, Lappeenrannan Lentoasema, Transportstyrelsen, Avinor, Tallinna Lennujaam, Rosaviatsija