L E N T O L I I K E N T N Y K Y T I L A E E N R O V A N I E M M A T K A I L U K L U S T E R I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L E N T O L I I K E N T N Y K Y T I L A E E N R O V A N I E M 1 8 0 5 M A T K A I L U K L U S T E R I"

Transkriptio

1 L E N T O L I I K E N T N Y K Y T I L A E E N M A T K A I L U K L U S T E R I R O V A N I E M I Pohjoismaisia vertailuja Lentoliikenteen kansantaloudelliset vaikutukset Lentoliikennestrategia

2 ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Ylimaakunnallinen EAKR-hanke ( ) Budjetti Hankkeen kesto asti 13 lentoasemaa Mukana olevat maakunnat: - Kainuu - Keski-Pohjanmaa - Lappi - Pohjois-Karjala - Pohjois-Pohjanmaa - Pohjois-Savo - Etelä-Karjala

3 EUROOPPALAINEN KEHITYS Euroopan lentoliikennemarkkinassa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan myös Suomen lentoliikennemarkkinaan.

4 Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: ACI Europe Dubain ja Helsingin lentoasemat olivat saman kokoisia vuonna 1999

5 Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: ACI Europe

6 Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: ACI Europe

7 Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: ACI Europe

8 LENTOYHTIÖT Perinteiset eurooppalaiset lentoyhtiöt ovat kamppailleet tappiollisuuden kanssa jo vuosia. Halpalentoyhtiöt ja Lähi-idän ns. hiekkalentoyhtiöt tekevät hyvää tulosta.

9 PERINTEISET LENTOYHTIÖT KÄRSIVÄT MERKITTÄVISTÄ TAPPIOISTA Tulos 2012 (M ) 2013 (M ) 2014 (M ) = Lähde: lentoyhtiöiden vuosikertomukset

10 HALPALENTOYHTIÖT KASVAVAT JA TEKEVÄT HYVÄÄ TULOSTA Tulos 2014 (M ) Matkustajat 2014 (M) ,7 (+3%) ,8 (+6,6%) -120 ensimmäinen tappiollinen vuosi 7 vuoteen 24 (+14%) 98 17,2 (+16%) 49 19,7 (+17%) 89 15,8 (+17%) Lähde: lentoyhtiöiden vuosikertomukset

11 CASE: FINNAIR M EUR 150 KANNATTAVUUS M EUR OPERATIIVISET KULUT (ilman polttoainekuluja) Finnairin yksikkö- ja henkilöstökustannukset ovat eurooppalaisiin lippulaivayhtiöihin verrattaessa alhaiset. Lähde: Finnairin vuosikertomukset

12 LENTOYHTIÖIDEN MATKUSTAJAMÄÄRIÄ Lähde: lentoyhtiöiden vuosikertomukset

13 miljoonaa matkustajaa FINNAIRIN MATKUSTAJAMÄÄRIEN KEHITTYMINEN SUHTEESSA LÄHIMPIIN EUROOPPALAISIIN KILPAILIJOIHIN Finnair Norwegian SAS Lähde: lentoyhtiöiden vuosikertomukset

14 POHJOISMAINEN KEHITYS Helsinki on pärjännyt kohtuullisesti pohjoismaisessa hub-kilpailussa. Suomen alueellinen lentoliikenne on jäänyt selvästi jälkeen pohjoismaisesta kehityksestä. Oslon kentän vahva kehitys perustuu vahvaan kotimarkkinaan.

15 Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Avinor, Transport styrelsen, Finavia, Pulkovo Airport and Copenhagen Airport

16 Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Avinor, Transport styrelsen, Finavia, Pulkovo Airport and Copenhagen Airport

17 Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Avinor, Transport styrelsen, Finavia, Pulkovo Airport and Copenhagen Airport

18 Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Avinor, Transport styrelsen, Finavia, Pulkovo Airport and Copenhagen Airport

19

20

21

22 MATKUSTAJAMÄÄRIEN KEHITYS hub - alueelliset SUOMI RUOTSI NORJA Helsinki Alueelliset Arlanda Alueelliset Alueelliset Oslo Suomessa lentoliikenne on jakautunut vahvasti kahtia. Lähde: Avinor, Transport styrelsen, Finavia

23 MATKUSTAJAMÄÄRIEN KASVU SUOMI RUOTSI NORJA HUB ALUEELLISET Lähde: Avinor, Transport styrelsen, Finavia

24 Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on yhteensä 17 yli miljoonan matkustajan lentoasemaa. VAIN YKSI NIISTÄ ON SUOMESSA. Lähde: Tampere AiRRport/ Lundén Architecture

25 SÄÄNTELYN VAPAUTUMINEN Sääntelyn avautuminen muutti alueellisten lentoasemien kehityksen. Suomi on jäänyt jälkeen suorien kansainvälisten yhteyksien kehityksessä.

26 ENNEN SÄÄNTELYN VAPAUTUMISTA: Kansalliset lentoyhtiöt lensivät kotimaan liikennettä päälentoasemilta Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Alueellinen lentoasema Lentoasema, 10 milj. Lentoyhteys

27 Alueellisten lentoasemien kannalta merkittävä käänne: SÄÄNTELYN VAPAUDUTTUA HALPALENTOYHTIÖT ALOITTIVAT SUORAT YHTEYDET

28 Alueellisten lentoasemien kannalta merkittävä käänne: SÄÄNTELYN VAPAUDUTTUA HALPALENTOYHTIÖT ALOITTIVAT SUORAT YHTEYDET Olipra (2012)

29 3 suurimman alueellisen lentoaseman kansainvälinen reittiliikenne SØRVÁGUR SØRVÁGUR PALMA DE MALLORCA REYKJAVIK ABERDEEN NEW YORK EDINBURGH BARCELONA PALMA DE MALLORCA EDINBURGH BARCELONA NEWCASTLE NICE ALICANTE NEWCASTLE NICE MANCHESTER PARIS KATOWICE MÁLAGA MANCHESTER PARIS KATOWICE LONDON AMSTERDAM SZCZECIN GRAN CANARIA LONDON AMSTERDAM CORFU GRAN CANARIA FRANKFURT BERLIN TENERIFE GRAN CANARIA FRANKFURT BERLIN BARCELONA MÁLAGA SPLIT ESBJERG STAVANGER MÁLAGA SPLIT PRAGUE LYON MURCIA CAVTAT BILLUND OSLO SHETLAND CAVTAT BILLUND LISBON ALICANTE GAZIPASA AALBORG ALICANTE GAZIPASA HAMBURG MANCHESTER ABERDEEN WARSAW GDANSK REYKJAVIK MURCIA GDANSK BIRMINGHAM HOUSTON KRAKÓW GOTHENBURG BRUSSELS CHANIA KRAKÓW ANTALYA LONDON COPENHAGEN VILNIUS AMSTERDAM COPENHAGEN VILNIUS PARIS REYKJAVIK RIGA DÜSSELDORF PALMA DE MALLORCA RIGA STOCKHOLM STOCKHOLM FRANKFURT NICE AARHUS ROME COPENHAGEN MUNICH BERLIN BARCELONA PULA NICE COPENHAGEN SPLIT ATHENS ANTALYA LONDON KRAKÓW Bergen PRISTINA ISTANBUL ALICANTE AMSTERDAM CORFU CHANIA ARBIL REYKJAVIK GRAN CANARIA BERLIN Stavanger TEHRAN MÁLAGA SPLIT MADRID STOCKHOLM CAVTAT GDANSK VILNIUS MURCIA RIGA RIGA TALLINN Trondheim HELSINKI Göteborg FARO POZNAN Tukholma Bromma Tukholma Skavsta GDANSK WARSAW KATOWICE KRAKÓW TENERIFE BUDAPEST GRAN CANARIA BELGRADE PISA STOCKHOLM SKOPJE ALGHERO ALICANTE BÉZIERS AARHUS BERGAMO CHANIA BRUSSELS TREVISIO RHODES HELSINKI MARSEILLE Rovaniemi Tampere PAPHOS ROME LONDON ANCONA BREMEN Oulu STOCKHOLM RIJEKA BRUSSELS LONDON ZADAR BEAUVAIS BREMEN MALTA BIARRITZ BRINDIS FRANKFURT-HAHN ALICANTE MÁLAGA MÁLAGA ALICANTE BARCELONA SUOMEN ALUEELLISILLA BADEN-BADEN GIRONA THESSALONIKI BERGAMO PALMA DE MALLORCA BUDAPEST LENTOASEMILLA KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN KEHITYS ON OLLUT VÄHÄISEMPÄÄ Lentoasema, 10 milj. Yhteys 2. suurimmalta asemalta Yhteys 3. suurimmalta asemalta Yhteys 4. suurimmalta asmelta Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde:

30 Alueellisille lentoasemille suoria kansainvälisiä reittilentoja lentävät yhtiöt NAAPURIMAISSA KILPAILU ON LISÄÄNTYNYT SUORIEN REITTILENTOJEN KAUTTA Myös perinteiset lentoyhtiöt ovat seuranneet perässä Lentoasema, 10 milj. Yhteys 2. suurimmalta asemalta Yhteys 3. suurimmalta asemalta Yhteys 4. suurimmalta asmelta Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde:

31 MARKKINAOSUUDET Suomessa yhden lentoyhtiön markkinaosuus on muita Pohjoismaita suurempi.

32 MARKKINAOSUUDET: kaikki liikenne lentoyhtiötä 71 lentoyhtiötä 49 lentoyhtiötä 34 % 37 % 60 % 18 % 32 % Source: capstats.com

33 KAIKKI LIIKENNE lentoyhtiötä Lufthansa 3 % Flybe 5 % Ryanair 2 % Air Baltic 1 % KLM 1 % Muut 9 % SAS 6 % Finnair 60 % Norwegian 13 % Source: capstats.com

34 KAIKKI LIIKENNE lentoyhtiötä Muut 22 % SAS 34 % Wizz Air 3 % NextJet 3 % Lufthansa 4 % Braathens Regional 4 % Ryanair 5 % Malmo Aviation 7 % Norwegian 18 % Source: capstats.com

35 KAIKKI LIIKENNE lentoyhtiötä KLM 3 % Wizz Air 2 % Lufthansa 1 % British Airways 1 % Muut 5 % Ryanair 4 % SAS 37 % Wideroe 15 % Norwegian 32 % Source: capstats.com

36 MARKKINAOSUUDET: kotimaan liikenne % (sis. Flybe) 44 % 42 % 19 % 34 % Source: capstats.com

37 KOTIMAAN LIIKENNE 2014 Muut 3 % Norwegian 17 % Finnair (sis. Flybe) 80 % Source: capstats.com

38 KOTIMAAN LIIKENNE 2014 NextJet 7 % Muut 3 % Braathens Regional 10 % SAS 44 % Malmo Aviation 17 % Norwegia n 19 % Source: capstats.com

39 KOTIMAAN LIIKENNE 2014 Muut 1 % Wideroe 23 % SAS 42 % Norwegian 34 % Source: capstats.com

40 ALUEELLISTEN LENTOASEMIEN SUORAT LENTOYHTEYDET Alueellisten lentoasemien kehitys on perustunut suoriin kansainvälisiin yhteyksiin. Halpalentoyhtiöt synnyttivät merkittävät määrän uutta kysyntää. Suomen lentoliikennestrategia ei suosi suoria reittilentoja.

41 Alueellisten lentoasemien matkustajamäärät ALUEELLISEN LENTOLIIKENTEEN KASVU ON PERUSTUNUT PÄÄOSIN SUORIIN YHTEYKSIIN matkustajamäärä SUOMI RUOTSI NORJA Suomessa (0,7 M) ja Ruotsissa (4,3 M) kasvu on syntynyt kokonaisuudessaan kv-liikenteestä. Norjassa kv-liikenne on kasvanut 6,8M ja kotimaan liikenne 3,5M. Lähde: Finavia, Avinor & Transport styrelsen

42 Alueellisten lentoasemien matkustajamäärät 1999 ja 2013 & kansainvälisen liikenteen osuus ALUEELLISEN LENTOLIIKENTEEN KASVU ON PERUSTUNUT PÄÄOSIN SUORIIN YHTEYKSIIN matkustajamäärä kv kv kv kv SUOMI RUOTSI NORJA Lähde: Avinor, Transport styrelsen, Finavia

43 KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT ALUEELLISILTA LENTOASEMILTA. 1,3 9,0 9,0 miljoonaa matkustajaa vuodessa (2013) Tampere AiRRport/ Lundén Architecture

44 Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: capstats.com

45 Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: capstats.com

46 miljoonaa matkustajaa HALPALENTOYHTIÖT SYNNYTTIVÄT NOPEASTI UUTTA KYSYNTÄÄ 200 British Airwaysin matkustajamäärissä ei tapahtunut muutosta, mutta halpalentoyhtiöt toivat rinnalle 10x määrän uusia matkustajia British Airways Halpalentoyhtiöt *matkustajamäärät Euroopan kohteisiin Lyhyempiä lomia Enemmän lomia Uusia matkakohteita Ylempää keskiluokkaa Vähemmän chartereita Enemmän yksilömatkailijoita Doganis (2010) Lähde: University of Westminster, AEA, CAA, IATA, anna.aero, Telfac (osa luvuista on arvioita)

47 HALPALENTOYHTIÖT SYNNYTTIVÄT NOPEASTI UUTTA KYSYNTÄÄ KYSYNNÄN JAKAANTUMINEN HALPALENTOYHTIÖSSÄ: 37% asiakas siirtyi perinteisestä lentoyhtiöstä halpalentoyhtiöön uusi kysyntä 59% 71 % Ilman halpalentoyhtiötä matkaa ei olisi tehty 15 % Siirtyminen henkilöautosta 6 % Siirtyminen junasta 8 % Muu Lähde: European Low Fares Airline Associaion, Liberalization of European Air Transport: the Benefits of Low Fares Airlines to Consumers, Airports, Regions and the Environment, Brussels 2004,

48 SUORAT KV-YHTEYDET MUUTTIVAT LENTOASEMIEN KEHITYSPOLUN MYÖS SUOMESSA Fig 9. Bothnian Green Logistic Corridor is proposed to be part of the TEN-T network. (BGLC) Lähde muokattu: Kaartinen 2013

49 LENTOLIIKENNEJÄRJESTELMÄSSÄ ONGELMIA: HELSINKI-VANTAA PALVELEE EUROOPAN JA AASIAN VÄLISTÄ LIIKENNETTÄ Maakunnille hyödyllinen aikaikkuna Helsinki- Vantaalla

50 LENTOLIIKENNESTRATEGIA EI SUOSI SUORIA REITTILENTOJA 4 Lentoasemaverkko ja palvelut: 2011 Jos säännöllinen reittiliikenne ja valtion ilmailu ja sotilasilmailu lentoasemaverkkoyhtiön hallinnoimalla lentoasemalla keskeytyy, liikenne- ja viestintäministeriö voi lentoliikenteen jatkumisen selvittämiseksi määrätä lentoasemaverkkoyhtiön jatkamaan lentoaseman ylläpitoa enintään 12 kuukauden ajan. Jos jollekin verkostoon kuuluvalle lentoasemalle säännöllinen markkinaehtoinen reittilentoliikenne toiselta verkoston lentoasemalta loppuu, Finavia Oyj voi luopua lentoaseman ylläpidosta. Lento-asemaverkon tulevaisuuden osalta on valittu strategian päälinjaukseksi se, että Finavia Oyj:n ylläpitovastuu lentoasemaverkostoon nykyisin kuuluvista lentoasemista säilyy siihen asti, kunnes lentoasemaverkoston välisillä lentoasemilla eli käytännössä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja maakunnallisten verkostolentoasemien välillä on säännöllistä, markkinaehtoista reittilentoliikennettä.

51 VALTION TUET Lentoliikenteen julkinen tukeminen on yleistä Euroopassa. Julkiseen tukeen perustuva reittiliikenne ei selitä eroja Pohjoismaiden välillä. Suorien kansainvälisten yhteyksien kehittämiseen on perustettu reittikehitysrahastoja Ruotsissa ja Norjassa.

52 LENTOLIIKENTEEN TUKEMISEN KAKSI MALLIA EU:n uudet säädökset 02/2014 selkeyttivät julkisen tuen käyttöä: PSO- ja markkinointituen käyttäminen on mahdollista. Kotimaan reitit: julkinen PSO-tuki (Public Service Obligation) - Tuetaan kotimaan liikennettä reittiväleillä, joilla lentoliikenne ei ole kannattavaa, mutta se nähdään tarpeellisena peruspalveluna - Lentoyhtiö täytyy kilpailuttaa Suorat kv-reitit: alueiden markkinointituki - Esim. Ryanairin tuloista 22% (Scribid 2012) - Norjassa 100 M fund - Case Karlstad-Frankfurt: voiton- ja riskinjakomalli

53 LENTOLIIKENTEEN JULKINEN TUKI VUODESSA (PSO) 2,4 M 1 reitti 2,4 M /reitti 7,5 M 5 reittiä 1,5 M /reitti 80 M reittiä 1,7 M /reitti 1% 0,2% 2% osuus kotimaan liikenteestä 1,6% osuus kokonaisliikenteestä 10% 4% Lähde: LVM, Trafikverket, EU Komissio, Branko Bubalo 2012, capstats.com

54 GLOBAALI KEHITYS LIIKENNE-ENNUSTEET Globaalisti sekä naapurimaissamme lentoliikenteen uskotaan jatkavan kasvu-uraansa. Vuoteen 2030 tähtäävä Suomen lentoliikennestrategia perustuu sen sijaan oletukseen lentoliikenteen laskevasta trendistä. Helsinki-Vantaan ennuste on muihin pohjoismaisiin hubeihin verrattuna vaatimaton.

55 LENTOLIIKENNE ON KASVUALA (n. 5% vuodessa) Suomessa lentoliikenteen kasvu on jäänyt alle globaalin keskiarvon SUOMI +2,4 % vuodessa ( ) ( ) Syitä globaalin kasvun taustalla: - Taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyminen - Globalisaatio ja maailmankauppa - Teknologinen kehitys - Kilpailun vapautuminen

56 KOTIMAAN LIIKENTEEN ENNUSTE Suomen alueellisen lentoliikenteen positiivisin skenaario on nykytila. Käytännössä toteutetaan skenaarioita, joissa lakkautetaan ja yksityistetään lentoasemia. NYKYTILASKENAARIO: Todennäköistä kuitenkin on, että nykytilaskenaarion mukaisesti matkustajamäärät jatkavat kotimaan lentoliikenteessä tasaista laskua, joten myös lentoyhtiöiden tarjoama palvelutarjonta jatkaa laskuaan, vaikka lentoasemaverkko olisikin nykyisen tasoinen. Skenaario 5 (4 lentoaseman lakkauttaminen/yksityistäminen) on se, jonka mukaisesti on strategiavalmistelun aikana päädytty käytännössä etenemään.

57 KOTIMAAN LIIKENTEEN ENNUSTE Negatiivisin skenaario on nykytila. Suunnitelmissa on avata kaksi uutta lentoasemaa (Sälen ja Heden) sekä avata Uppsala-Ärnän lentoasema matkustajaliikenteelle. Vilhelmiinan lentoasemalle suunnitellaan uutta, pitkää kiitotietä. TOTEUTUNUT TRANSPORTSTYRELSEN (2013) SWEDAVIA positiivinen keskimääräinen TRAFIKVERKET (2012) negatiivinen Lähde: Trafikverket

58 KV JA KOTIMAAN LIIKENTEEN ENNUSTE - Lentoliikenteen kasvu on viime vuodet perustunut suoriin kansainvälisiin yhteyksiin. Tällä hetkellä suorat kv-yhteydet ovat keskittyneet 4 suurimmalle lentoasemalle, mutta tämän kehityksen odotetaan leviävän myös muille lentoasemille. - Kotimaan liikenteessä on paljon kilpailua. - Avinor suunittelee uutta lentoasemaa Mo i Ranaan erityisesti öljy- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. - Ministeriö toivoo uusia lentoasemia Lofooteille ja Hammerfestiin. - Useille lentoasemille ollaan suunnittelemassa pidempiä kiitoteitä. - Pohjoisen kentille oma strategia arktisen kehityksen ja matkailun näkökulmista. Lähde: Avinor https://avinor.no/globalassets/_konsern/om-oss/rapporter/perspektivanalyse-2050.pdf

59

60 ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemien ylläpitäminen on yhteiskunnan näkökulmasta erittäin kustannustehokas ratkaisu: lentoasemaverkosto on edullista infrastruktuuria, johon satsatut investoinnit palautuvat oikein tehtynä moninkertaisina kansantalouteen. Ruotsin Västernorrlandin Lääninhallituksen tekemän tutkimuksen mukaan kruunun investointi lentoasemaan tuottaa jopa 15 kruunua aluetalouteen. Suomen maakuntalentoasemien lakkauttamistarvetta on perusteltu verkostoalijäämällä, joka on noin 22 miljoonaa vuodessa. Kun tätä verrataan lentoliikenteen kansantaloudellisiin vaikutuksiin (8 miljardia vuodessa), summa on pieni. Lentoliikennestrategiassa esitetyt lentoasemien lakkauttamisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat ristiriidassa muiden tutkimustulosten kanssa.

61 80% ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto

62 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Tullihallitus, muokattu AiRRport-konsepti / Eero Lunden Architecture

63 SUOMELLA ON KUITENKIN VAIN YKSI KANSAINVÄLISESTI SAAVUTETTAVA PISTE, JOKA EI OLE KIINNITTYNYT TEHOKKAASTI MAAN SISÄISEEN VERKKOON Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: muokattu AiRRport-konsepti / Eero Lunden Architecture

64 Lentoliikenne on fyysinen internet, jonka avulla olemme kiinni maailmassa ja yhteiskuntaelämän toimintojen nopeutumisessa. Ulkomaankaupan ja kansainvälistymisen näkökulmasta lentoliikenne on välttämättömyys. Yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta saavutettavuus on toiseksi tärkein kilpailutekijä. Jopa 40% maailman kaupan arvosta kulkee tällä hetkellä ilmateitse.

65 LENTOLIIKENTEEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SUOMELLE: 8 MRD VUODESSA Lentoyhtiöiden ja lentoasemien työllistävä vaikutus Toimitusketjun työllistävä vaikutus Suorasti ja epäsuorasti työskentelevien kulutuksen vaikutus Suorat, epäsuorat ja välilliset vaikutukset 43 % Katalyyttiset vaikutukset 57 % 10% lisäys lentoyhteyksissä kasvattaa BKT:tä 0,5%! Lähde: Total Impact of an Airport, ACI Europe 01/2015

66 LENTOLIIKENTEEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET CASE: VÄSTERNORRLAND / RUOTSI Tutkittiin 3 lentoaseman (Höga Kusten, Sundsvall Timrå ja Örnsköldsvik) sulkemisen vaikutuksia aluetalouden näkökulmasta. Lentoaseman kannattavuus = sosioekonominen nettohyöty lentoaseman operatiivinen alijäämä TULOS: - 3 lentoaseman kannattavuus on yli puoli miljardia kruunua vuodessa. - Jokainen investoitu kruunu tuottaa 15 kruunua vuodessa. - Kaikkien lentoasemien ylläpitäminen on kannattavaa. - Jos 3 kenttää suljettaisiin, kokonaistappiollisuus olisi 574 M kruunua vuodessa. 8 VAIHTOEHTOISTA SKENAARIOTA: Lähde: Länsstyrelsen

67 LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA 0 Strategian taloudellisen vaikutusarvion tulos Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto. Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle.

68 LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA -4 lentoasemaa Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. -5,5 M

69 LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA -6 lentoasemaa Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. +60 M

70 LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA -9 lentoasemaa Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. +60 M

71 LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA -12 lentoasemaa Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion M lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle.

72 LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA -12 lentoasemaa Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion M lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle.

73 *Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman työsuhdeoptioita LENTOASEMIEN SULKEMISEN VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN Lentoliikennestrategian skenaariot Kansantaloudellinen vaikutus Suomen BKT:hen Lentoasema Sundsvall Timra 2013 Vaikutusalueen väkiluku Lentoaseman matkustajamäärä Lentoaseman sulkemisen vaikutus vuodessa (palkkasummaan*) M 1: nykytila 0 2: suljetaan 12 lentoasemaa M 3: suljetaan 6-9 lentoasemaa + 60 M 4: suljetaan 12 lentoasemaa M 5: suljetaan 4 lentoasemaa - 5,5 M Höga Kusten 2013 Örnsköldvik M M Kalmar M Västerås M Växjö M Ruotsissa aluetaloudelliset vaikutukset eivät korreloi alueen väkiluvun tai lentoaseman matkustajamäärän kanssa. Lentoaseman aluetaloudellinen vaikutus on sitä suurempi, mitä syrjäisempi sijainti sillä on.

74 Lentoliikennestrategiassa esitetyt tulokset lentoasemien lakkauttamisen kansantaloudellisista vaikutuksista ovat päinvastaisia ruotsalaisiin tutkimuksiin verrattuna ja ristiriidassa Suomesta tehtyjen Oxford Economicsin ja ACI Europen tekemien tutkimuksien kanssa. Lentoliikennestrategian mukaan lentoasemien lakkauttaminen on Suomessa kannattavaa, vaikka muut tutkimukset osoittavat lentoliikenteen olevan halpa elinkeinoelämän moottori!

75 YHDEN LENTOASEMAN TAPPIOLLISUUDELLA SAA (n. 1 M vuodessa) > kilometrin pyörätietä > 300 metriä moottoritietä > 250 metriä kaupungissa olevaa autotietä > 330 metriä rautatietä > 45 metriä tunnelissa olevaa rautatietä

76 LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoliikenteen merkitystä elinkeinoelämää palvelevana liikennemuotona ei ole huomioitu skenaariotarkastelussa KANSAINVÄLINEN MATKAILU VIENTITEOLLISUUS JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO 4,2 mrd vuodessa 40 % BKT:stä = 93 mrd vuodessa Kansalaisten liikkuminen Helsinkiin tai via HEL ei huomioitu ei huomioitu huomioitu

77 LENTOLIIKENNESTRATEGIA - Lentoasemien yksityistäminen on ollut yleinen trendi Euroopassa kilpailun avautumiskehityksen jälkeen. Laajamittaista lentoasemien sulkemista ilman korvaavaa ratkaisua ei sen sijaan ole tapahtunut. - Lentoasemaverkkoa koskevan lain nojalla Finavia ylläpitää lentoasemia, joille on säännöllistä reittiliikennettä, valtion ilmailua tai sotilasilmailua. Uudessa lentoliikennestrategiassa lentoaseman ylläpitämisen ehdoksi rajattiin markkinaehtoinen reittiliikenne maakunnan ja Helsingin välille. - Lentoasemat ovat valtion kannalta kriittistä infrastruktuuria, jonka kehittämisestä ja ylläpitämisestä tehtävät päätökset tulisi olla markkinoiden päätösten sijaan poliittisia. Esim. Norjassa lentoaseman lakkauttamisesta päättää eduskunta. - Myös sotilasilmailu, valtion ilmailu, tuettu reittiliikenne sekä kansainväliset suorat yhteydet tulisi huomioida lentoaseman ylläpitämisessä - Nykyisenkaltaisen lentoasemaverkoston ylläpitäminen on edullista, mutta kerran suljetun lentoaseman uudelleen käynnistäminen maksaisi moninkertaisesti nykyiseen alijäämään verrattuna. Uudelleen avaaminen voi lupaprosesseista ja aikatauluista johtuen olla jopa mahdotonta. - Strategiapaperi ei selkeytä lentoaseman yksityistämisprosessia.

78 Skenaario 1 Nykytilavaihtoehto Vanhentunut LENTOLIIKENNESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Skenaario 5 Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki-Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. Varkauden ja Porin liikenne loppunut Helsinki-Malmin lakkauttamisesta päätetty Lappeenrannan lentoaseman yksityistämisneuvottelut odotustilassa Skenaario 3a Finavian ylläpitovastuu poistuu myös Savonlinnan ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Savonlinnaan ei ole markkinaehtoista liikennettä Kemi-Tornion lentokapasiteetti puolitettu Skenaario 3b Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 2 Finavian ylläpitovastuu poistuu lisäksi Enontekiön ja Maarianhaminan lentoasemilta, mutta Tampereen ja Turun lentoasemat säilyvät verkostossa. Enontekiöllä ei ole säännöllistä, markkinaehtoista reittiliikennettä.? Skenaario 4 Finavian ylläpitovastuu poistuu lisäksi Jyväskylän, Tampereen ja Turun lentoasemilta.

79 Globaalisti lentoliikenne on ollut yksi nopeimmin kasvaneista toimialoista. Suomessa lentoliikenteen kehitys on jäänyt selvästi jälkeen globaalista kehitysvauhdista, mutta myös naapurimaiden kehityksestä. Suomen lentoliikenteen heikon nykytilan takana on selkeitä syitä: esim. monia lentoliikenteen kysyntää merkittävästi nopeuttaneita ilmiöitä, kuten alueellisten lentoasemien suoria kansainvälisiä reittilentoja ja halpalentoyhtiöitä, ei ole rantautunut Suomeen. Lentoliikenteeseen tehdyt viisaat investoinnit palautuvat moninkertaisina kansantalouteen. 10% lisäys lentoyhteyksissä kasvattaa BKT:tä 0,5 %-yksiköllä. Tämä kasvu saavutettaisiin kahdessa vuodessa, jos lentoliikennemarkkinamme kehittyisi globaalin keskiarvon mukaisesti. Tilanteen korjaaminen ei vaadi suuria investointeja. Lähde: Total Impact of an Airport, ACI Europe 01/2015

80 (nettisivut avautuvat kesän aikana) Lisätietoja: Hanne Junnilainen Liikenneasiantuntija Lapin liitto

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I A L U E E L L I N E N L E N T O L I I K E N N E 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I R O V N I E M I Liikenneasiantuntija Hanne Junnilainen Lapin liitto Oulu Pariisi Lontoo

Lisätiedot

LAPIN LENTOLIIKENTEESSÄ KEHITETTÄVÄÄ? HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO 25.9.2014 Rovaniemi

LAPIN LENTOLIIKENTEESSÄ KEHITETTÄVÄÄ? HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO 25.9.2014 Rovaniemi LAPIN LENTOLIIKENTEESSÄ KEHITETTÄVÄÄ? HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO 25.9.2014Rovaniemi MAIDENSA SUURIMMAT ALUEELLISET LENTOASEMAT JA NIIDEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT Verne/TTY LENTOASEMIEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT

Lisätiedot

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I A L U E E L L I N E N L E N T O L I I K E N N E 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I R O V N I E M I Liikenneasiantuntija Hanne Junnilainen Lapin liitto FINNAIRIN SUURIMMAT

Lisätiedot

S U O M E N L E N T O L I I K E N N E. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

S U O M E N L E N T O L I I K E N N E. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination S U O M E N L E N T O L I I K E N N E Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I LENTOLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination E U R O O P P A - V E R T A I L U Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Markkinatilanne Lennonvarmistus Lentoasemien ja

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

Matkailuparlamentti #matkailu16 27.01.2016 Marja Aalto

Matkailuparlamentti #matkailu16 27.01.2016 Marja Aalto Matkailuparlamentti #matkailu16 27.01.2016 Marja Aalto Liikenne- ja viestintäministeriö Lentoliikennestrategia 2015 2030 Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Schengen rajasäännöstä ei myöskään velvoita Suomea luokittelemaan lentoasemia.

Schengen rajasäännöstä ei myöskään velvoita Suomea luokittelemaan lentoasemia. Lausuntopyyntö id 3742639, 00, RVLDno/2015/1700 : Rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen TAUSTAMUISTIO Rajavartiolaitoksen, poliisin

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Lentoliikenteen tulevaisuudennäkymiä

Lentoliikenteen tulevaisuudennäkymiä Lentoliikenteen tulevaisuudennäkymiä 12.10.2016 1 Sisältö Innovaatiot ja digitaalinen teknologia Maantieteellinen huippusijainti ja kansainvälisesti kilpailukykyinen Hub Finland Markkinalähtöinen lentoliikenne

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 ARKTISET LUONNONVARAT JA LIIKENNE Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO 20.3.2014 ARKTISEN NEUVOSTON JÄSENMAAT

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

PANDHUB Prevention and Management of High Threat Pathogen Incidents in Transport Hubs

PANDHUB Prevention and Management of High Threat Pathogen Incidents in Transport Hubs PANDHUB Prevention and Management of High Threat Pathogen Incidents in Transport Hubs Sisäilmastoseminaari 16.3.2016 Ilpo Kulmala Tartuntatautiriskien hallinta joukkoliikenteen solmukohdissa This project

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013 1Q 2013 Tulos 1 Markkinaympäristö edelleen haastava IATA:n mukaan, Tulosparannuskehitys pysähtyi Euroopassa jo Q4 2012 aikana, tulokset edellisvuoden tasolla Öljyn hinta laski maaliskuussa, hintataso kuitenkin

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA

LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA 2 3 Tämä selvitys perustuu Liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamaan kaukoliikenteen palvelutasoon vuosille 2012 2015, Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Tilanne hallinnassa Syyskuun tilanteen haltuunotto Tuotannon nopea ja oikein kohdistettu leikkaus Toimintakulut laskivat Käyttöasteet paranivat Q1/2002 lyhyesti

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k

PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k Lentoyhtiöiden tukeminen markkinointiresurssit matkan ideointi myynti matkan suunnittelu PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k reittikehitys lentokapasiteetti täyttöaste Hanne Junnilainen

Lisätiedot

Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa

Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa Asiantuntijakuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 27.5.2016 Toimitusjohtaja Kari Savolainen, Finavia Oyj Lentoliikenteen ABCD A. Lentoyhtiöiden kilpailu

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

2.5.2013 292/00.04.00.02/2013. Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä

2.5.2013 292/00.04.00.02/2013. Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä LAPIN LIITTO KANNANOTTO 2.5.2013 292/00.04.00.02/2013 Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä LAPLAND AIRPORTS LENTOASEMAT TUKEVAT KOKO

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

PANK-menetelmäpäivä 27.1.2011 CE-merkintä ja ilmoitetun laitoksen toiminta 21.1.2011

PANK-menetelmäpäivä 27.1.2011 CE-merkintä ja ilmoitetun laitoksen toiminta 21.1.2011 PANK-menetelmäpäivä 27.1.2011 CE-merkintä ja ilmoitetun laitoksen toiminta 1 Visiomme Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa. We bring safety, trust and environmental

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

ProCom: Aamu kattojen yllä. Käytännön esimerkkejä ulkoisen tiedon hyödyntämisestä

ProCom: Aamu kattojen yllä. Käytännön esimerkkejä ulkoisen tiedon hyödyntämisestä ProCom: Aamu kattojen yllä Käytännön esimerkkejä ulkoisen tiedon hyödyntämisestä Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Juha-Pekka Ropo Key Account Manager 3.12.2015 Meltwater lyhyesti Oslo Founded

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Taustainfo medialle 26.10.2012 Trafin auditorio Erityisasiantuntija Mette Vuola Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

Lentoliikenteellä on kattavia ja monitahoisia hyötyjä Suomen kansantaloudelle

Lentoliikenteellä on kattavia ja monitahoisia hyötyjä Suomen kansantaloudelle Lentoliikenteellä on kattavia ja monitahoisia hyötyjä Suomen kansantaloudelle I Lentoliikenne on merkittävä työllistäjä, veronmaksaja ja BKT - tekijä II Lentoliikenne turvaa Suomen ulkoista ja sisäistä

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana

Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana 1 (8) 25.10.2011 Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana Tammi-syyskuun 2011 avainluvut Liikevaihto kasvoi 17,6 prosenttia ja oli 272,7 milj. euroa

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KOKKOLA- PIETARSAARI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KOKKOLA- PIETARSAARI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KOKKOLA- PIETARSAARI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 77 vastaajaa (tilanne 25.11.2015) Koko organisaation osalta 32 vastausta Oman matkustuksen osalta 45 vastausta Yritykseni/organisaationi

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet. Lapin matkailuparlamentti 2013

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet. Lapin matkailuparlamentti 2013 Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 Matkailu ei ole nappikauppaa, vaan kasvuala Suomessa rekisteröitiin 5,8 miljoonaa ulkomaista yöpymistä Top rekisteröidyt yöpymiset

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

BARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN

BARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN BARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN NÄKYMÄT JA Lapin matkailun kehitys, SAAVUTETTAVUUS uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO Jyväskylä 4.11.2013

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2011 11.8.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto laski 3,1 prosenttia Liikevaihto 65,7 (67,8) miljoonaa euroa Liikevoitto kertaeristä

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen 12.2.2016 Laajakaista kaikille hanke pyrkii turvaamaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet kaikille Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä)

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

DEFINITIONS MÄÄRITELMÄT

DEFINITIONS MÄÄRITELMÄT ILMAILULAITOKSEN LENTOLIIKENNETILASTO CAA S AIR TRAFFIC STATISTICS2004 MÄÄRITELMÄT DEFINITIONS Tietojen keruu Ilmailulaitoksessa otettiin vuonna 1997 käyttöön liikennetietokanta, jonka tietoihin sekä

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Karttahuoneen karttavalikoima 2009

Karttahuoneen karttavalikoima 2009 www kartat marras 2009.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2009 16.11.2009 * tuote on kirja Hallwag Distoguide tiekartat 978-3-8283-0033-0 Alankomaat 1:200 000 978-3-8283-0005-7 Australia 1:4 milj.

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Finavia Suomen portti maailmalle

Finavia Suomen portti maailmalle Finavia Suomen portti maailmalle LENTOLIIKENNETILASTO 7 AIR TRAFFIC STATISTICS 7 Finavia Lentoliikennetilasto 7 Air Traffic Statistics 7 Finavia Lentoliikennetilasto 7 Air Traffic Statistics 7 SISÄLTÖ

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi Maakuntahallitus 20 15.02.2016 Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi 398/04.00.00/2015, 44/05.02.01/2016 MHS 15.02.2016 20 Tiivistelmä Asian

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot