Innovaatio. ja osaaminen. teemaverkoston tiedotuslehti kevät 2007

Transkriptio

1 Innovaatio ja osaaminen teemaverkoston tiedotuslehti kevät 2007

2 Pääkirjoitus Innovaatiotyö tarvitsee innostajia Innovaatioista puhutaan ja niiden voimaan uskotaan kaikkialla. Vaikka uudet oivallukset syntyvät joskus täysin yllättäen, niitä voidaan edistää määrätietoisella työllä. Yritysten innovaatiotoiminnan edistämisestä onkin tullut yhä keskeisempi osa alueiden kehittämistä. Innovaatioita edistävien ympäristöjen, palvelujen ja osaamisen kehittäminen on nostettu myös kansallisen kehittämisen keskiöön. Alueilla tehtävässä työssä kohtaavat toisensa eri ministeriöiden innovaatiotoiminnan linjaukset sekä ohjelmien ja palvelujen uudistaminen. Uuden hallitusohjelman tavoite yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan maailman parhaasta toimintaympäristöstä tuonee mukanaan alueelliseen työhön vaikuttavia uudistuksia. Tällä hetkellä ajankohtaisia teemoja ovat mm. työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen, Yritys Suomi-uudistuksen toimeenpano, osaamisklusterien käynnistyminen sekä strategisen huippuosaamisen keskittymien valmistelu. Yrityksille innovaatiotoimintaa tukemaan syntynyt kokonaisuus on usein vaikeasti hahmottuva. Siksi palvelutarjonnan asiakaslähtöisyyttä ei voi liikaa korostaa. Erityisen tarpeellista on kehittää sellaisia toimintatapoja, jotka madaltavat yritysten kynnystä asiantuntijoiden hyödyntämiseen. Alueellisen innovaatioympäristön kehittäminen on mitä suurimmassa määrin yhteistyötä, mutta myös yksilöiden merkitys korostuu. Ilman aktiivisia aloitteentekijöitä, tiedonvälittäjiä, vastuunkantajia ja käytännön työn tekijöitä innovaatioympäristö ei voi kehittyä. Yksittäisellä kehittäjällä on monta roolia ja haasteellisena tehtävänä saada yrittäjistä, tutkijoista, päättäjistä ja rahoittajista koostuva orkesteri löytämään yhteinen sävel. Innovaatiot ja osaaminen teemaverkosto on syntynyt alueiden tarpeista, osana valtakunnallista aluekeskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on vaihtaa tietoa ja kokemuksia sekä edistää tavoitteellista innovaatiotoiminnan kehittämistyötä alueilla. Käsillä oleva tiedotuslehti kertoo sanoin ja kuvin ajankohtaisista kehittämisen teemoista ja verkoston toiminnasta. Ohjelmien, projektien ja palvelu-uudistusten keskellä on hyvä muistaa, että viime kädessä innovaatioiden syntymiseen tarvitaan innostuneita ihmisiä. Tärkeää on oikea asenne, kyky ja halu uudistua. Paraskaan osaaminen ei voi korvata hyvää vuorovaikutusta, luottamuksellisia suhteita ja alueelle syntyvää innostunutta tekemisen meininkiä. Leena Perämäki Kehitysjohtaja Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Vauhtia innovaatioympäristöjen kehittämiseen kansallisella yhteistyöllä Uudella ohjelmakaudella aluekeskusohjelman kansallinen painopiste siirtyi seudullisten päätöksentekorakenteiden ja palveluiden kehittämisestä osaamis- ja elinkeinopainotteiseen aluekehittämiseen, missä strategisuus, johtaminen ja verkottuminen ovat avainsanoja. Uuden ohjelmakauden käynnistyessä myös innovaatio ja osaaminen teemaverkosto organisoitui uudelleen. Vuoden kestäneen ristiretken jälkeen koulutusyhteistyö -verkosto palasi osaksi samaa kokonaisuutta. Seinäjoen seutu koordinoi koko teemaverkostoa sekä innovaatioympäristöjen kehittämistä ja Opetushallitus koulutusyhteistyön kokonaisuutta. Kansallisen yhteistyön foorumina innovaatio ja osaaminen teemaverkosto pyrkii tukemaan alueilla tehtävää innovaatioympäristöjen kehittämistyötä ja aluekeskusohjelmien toteuttamista monin eri tavoin. Ajankohtaisen tiedon ja kokemusten vaihdon lisäksi teemaverkostossa pilotoidaan ja levitetään hyviä käytäntöjä, tarjotaan tukea aluekehittäjien ja innovaatiotoiminnan parissa työskentelevien ammatilliseen kehittymiseen sekä etsitään yhdessä jatkuvasti uusia työkaluja osaamisen ja teknologian siirtoon yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välillä. Alkuvuodesta ilmestyi teemaverkoston toinen julkaisu. Pienten ja keskisuurten kaupunkiseutujen innovaatioympäristöjen kehittämisohjelman ovat ansiokkaasti koonneet Net Effectin ja Advansiksen konsultit. Ohjelmassa asetetaan yleisiä tavoitteita ja suuntaviivoja teemaverkoston tulevien vuosien toiminnalle sekä esitetään ehdotuksia verkoston toimintamuodoiksi tuleville vuosille. Ohjelmaa on toimitettu muutamia kappaleita kaikille aluekeskusohjelma-alueille ja lisää voi tilata Seinäjoen Teknologiakeskuksesta. Vuoden 2006 aikana toteutetut pilottikokeilut innovaatioseteli sekä Lahden mallin mukainen innovaatiosessio on myös saatu päätökseen. Pilottikokeilujen kokemukset kootaan ja julkaistaan raporttina kesän aikana. 2

3 Ajankohtaista verkostossa Innovaatioympäristöt verkostoon on ilmoittautunut 26 aluetta. Alkuvuoden aikana on käynnistetty toimenpiteitä, joita esitellään tässä tiedotuslehdessä, verkoston wwwsivuilla sekä tapaamisissa. Verkoston internetsivut on avattu osoitteeseen Jatkossa sivujen kautta ylläpidetään verkoston sähköpostilistaa, ilmoittaudutaan eri tilaisuuksiin sekä hoidetaan valmennusohjelmaan ja pilottikokeiluihin liittyvä viestintää ja dokumenttienhallintaa. Kehitysehdotukset voi osoittaa verkoston vetäjille. Aluekehittäjille ja innovaatiotoiminnasta vastaaville henkilöille suunnattu Innoventurer valmennusohjelma käynnistyy ennakkotehtävillä vielä ennen kesää. Mukaan otetaan yhteensä 50 henkilöä kahteen ryhmään. Valmennusohjelman suunnittelu, koordinointi ja toteutus sekä yksi osallistuja per alue kustannetaan teemaverkoston budjetista. Vuoden 2007 pilottikokeilut saatetaan käyntiin vielä ennen kesälomia. InnoDiileri konseptin ensimmäisessä vaiheessa mukaan ilmoittautuneet alueet valmennetaan käynnistämään alueellinen InnoDiileri toiminta ja toisessa vaiheessa syksyllä alueelliset kokonaisuudet kootaan yhteen. InnoDiilerissä on kyse liiketoiminnan pohjaksi sopivien innovaatioiden ja yrittäjäksi mielivien henkilöiden saattamisesta yhteen tavoitteena perustaa mielenkiintoisten innovaatioiden pohjalle yrityksiä. Myös innovaatiopalveluiden tuotteistaminen on käynnistynyt. Vielä ennen lomia järjestetään yhteistilaisuus, jossa kuullaan Mikkelissä läpiviedyn prosessin kokemukset, Tekesin edustajan näkemyksiä kansalliseen innovaatiopalvelut uudistukseen sekä asiantuntija-alustus palveluiden tuotteistamiseen. Syksyn aikana mukaan ilmoittautuneille alueille tarjotaan asiantuntija-apua alueen innovaatiopalveluiden tuotteistamiseen ja kokoamiseen yhteiseksi palvelutarjottimeksi. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy on lupautunut viemään läpi kehittämänsä innovaatiosessio-prosessin viidellä teemaverkostoalueella. Ilmoittautuneita alueita on pyydetty vastaamaan muutamaan innovaatiosession toteuttamista koskevaan kysymykseen, joiden perusteella ilmoittautuneiden joukosta valitaan pilottialueet. Kriteerit on nähtävissä mm. teemaverkoston internetsivuilta. Juuri nyt tuntuu olevan paljon hyviä asioita vireillä. Tästä on hyvä jatkaa rentouttavaan kesään ja sen jälkeen uusin voimin kiireiseen syksyyn! Tommi Ranta Kehittämispäällikkö Seinäjoen Teknologiakeskus Oy ja osaa minen inno vaatio 3

4 Osaamiskeskukset nostavat alueelliset klusterit kansainväliselle tasolle Osaamiskeskukset ovat oleellinen osa alueellisia innovaatioympäristöjä ohjelmassa mukana olevilla alueilla. Kysyimme kauppa- ja teollisuusministeriössä osaamiskeskusohjelman klusterikoordinaatiosta vastaavalta ylitarkastaja Pirjo Kutinlahdelta, missä ohjelmassa mennään. 1. Miten klusteriyhteistyö on lähtenyt liikkeelle? Mitä käytännön haasteita työssä on noussut esiin? Oske-klusterit ovat organisoituneet ja neuvotelleet työnjaosta ja rooleista. Monissa klustereissa on valmisteltu jo yhteishankkeita. Tänä vuonna panostetaan myös viestintään. Yhteistyötä eri rahoittajiin (mm. Tekes) on tiivistetty. Käytännön tasolla haasteena on ollut uuden klusteriperusteisen toiminnan suunnittelu ja yhteisten toimintojen käynnistäminen. Kulttuuri- ja mentaliteettieroihin on varauduttava niin toimintasuunnitelman laatimisessa kuin yhteishankkeiden valmistelussa. Alueilla on omat intressinsä ja totutut toiminta- ja hallintotapansa, joista voi olla vaikeakin irtautua. Vetäjillä onkin suuri haaste löytää klusterien sisäiset toimintatavat. Näkökulman muutos alueen kehittämisestä klusterin toimialojen kehittämiseen on kuitenkin välttämätöntä. 2. Millaisena näet aluekeskusohjelman ja osaamisklusterien yhteistyön ja työnjaon? Osaamisklusterit muodostavat perustan alueelliselle yhteistyölle. Klusteriin nimetyillä osaamiskeskuksilla on vetovastuu klusterin kehittämisestä, mutta osaamista ja kehitystarpeita tulisi kartoittaa kansallisesta ja klusteriin kuuluvien toimialojen näkökulmasta. Paikallinen alue ei riitä kriittisen massan synnyttämiseksi, vaan erityisosaamista on haettava myös aluerajojen ja virallisten osaamiskeskusten ulkopuolelta. Aluekeskusohjelma mahdollistaa muiden kuin Oskeen nimettyjen tahojen ja alueiden osallistumisen uusien tuotteiden, prosessien ja palveluiden kehittämiseen. Laajapohjainen yhteistyö on osaamisklustereiden vahvuus ja tukee niiden menestymistä. Keskushallinnossa kuhisee Hallitusohjelma antaa tilaa Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman aluepoliittisena tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta. Lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Hallitus tukee kuntien ja maakuntien omaehtoista ja strategista kehitystä sekä voimavarojen alueellista ja paikallista yhteen kokoamista. Kehittämisen lähtökohtana on edelleen aluekeskusohjelman tapaan alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Hallitus myös tukee kuntien ja maakuntien omaehtoista ja strategista kehitystä sekä voimavarojen alueellista ja paikallista yhteen kokoamista. Ohjelmassa todetaan, että ohjelmaperusteista aluekehitystyötä jatketaan, mutta kansallista ohjelmajärjestelmää yksinkertaistetaan ja ohjelmien määrää vähennetään. Lisäksi luodaan kokonaisvaltainen aluepolitiikan vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointijärjestelmä, johon liittyy myös seurantajärjestelmien yksinkertaistaminen. Tätä lehteä koottaessa ei ole tarkentunut, mitä tämä hallitusohjelman kirjaus käytännössä tarkoittaa. Yksi mahdollisuus on, että kansallisia ohjelmia integroidaan. Aluekeskusohjelmasta tai kaupunkiseutujen omaehtoisen strategisen kehittämisen tukemisesta ei hallitusohjelmassa ole mainintoja, mutta valtioneuvoston ohjelmalle määrittelemät tavoitteet ja niitä toteuttavat painopisteet vastaavat hallitusohjelman painotuksia elinkeino- ja yritystoiminnan sekä osaamisen ja työvoimapolitiikan kehittämiseksi. Hallituksen elinkeinopolitiikan tavoitteena on tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle Suomessa maailman paras toimintaympäristö. Tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus uudistaa innovaatiojärjestelmää ja lisää merkittävästi sen voimavaroja. Aluekeskusohjelmalle määritellyt tavoitteet ja painopisteet tukevat hallitusohjelman elinkeino-, innovaatio- ja työvoimapoliittisia tavoitteita ja tarjoavat niiden toteutukselle kaikissa maakunnissa sijaitsevista aluekeskuksista muodostuvan toimeenpanoympäristön ja kehittäjäverkoston. Osaamis- ja aluekeskusohjelmien avulla voidaan vahvistaa erikokoisten kaupunkiseutujen keskinäistä verkottumista kansallisen innovaatiopolitiikan toteutuksessa. Aluekeskusohjelma keskittyy aluekeskusten elinkeinopolitiikan ja erikoistumisstrategioiden edellyttämien alueellisten osaamisrakenteiden ja niitä tukevien verkostojen vahvistamiseen. Se laajentaa osaamiskeskusohjelman alueellista vaikuttavuutta ja ulottuvuutta. Osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelman välisiä rajapintoja on madallettu kannustamalla osaamisklusterin osaamiskeskuksia 4

5 3. Millainen rooli osaamiskeskusohjelmalla on alueellisten innovaatioympäristöjen kehittämisessä? Mitkä ovat pienten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kannalta erityishaasteita? Osaamiskeskusohjelman merkittävä lisäarvo on ollut alueellisten vahvuuksien tunnistaminen ja erikoistumisen tukeminen. Jatkossa Oske keskittyy enemmänkin aluelähtöisten klusterien nostamiseen kansainväliselle tasolle. Myös uusi hallitusohjelma korostaa Suomen maakuvan parantamista. Niin suurten kuin pienten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kannalta on erityisen tärkeää että Suomi-kuva innovaatiotoiminnan kärkimaana vahvistuu. 4. Mitkä ovat ajankohtaisia osaamisklustereiden kehittämisteemoja tulevina vuosina? Kansainvälistyminen ja yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen ovat Osken kestoteemoja. Jatkossa myös palvelu- ja liiketoimintakonseptien tehostaminen ovat kehityskohteina. On tärkeää, että osaamiskeskusohjelmassa kyetään toimimaan proaktiivisesti. Osaamiskeskusohjelman dynaamisuutta pyritään vahvistamaan kehittämällä reaaliaikaista ohjelman vaikutusten seurantaa. Pääpaino tulee olemaan nimenomaan siinä, tehdäänkö ohjelmassa oikeita asioita asiakkaiden kannalta. 5. Miten strategisen huippuosaamisen keskittymien valmistelu etenee? Miten se huomioi osaamisklusterien toiminnan? SHOKien valmistelussa metsäklusteri on pisimmällä (ks. SHOKien valmistelusta Tekesin sivuilla). Osaamisklusterit ja SHOKit ovat molemmat hallituksen politiikkaa, joilla edistetään yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Osaamisklusterien lähtökohtana on erityisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Tavoitteena on saavuttaa kansainvälinen kärki valituissa teemoissa ja vahvistaa yritysten kansainvälistä yhteistyötä ja yhteyksien luontia. Suomeen perustettavat strategisen huippuosaamisen keskittymät tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden tavan tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään. Joko yhdessä paikassa tai verkottuneesti toimivissa keskittymissä toteutetaan yritysten ja tutkimusyksiköiden yhdessä määrittelemiä tutkimussuunnitelmia. Siten keskittymät ovat sovelluslähtöisiä ja monitieteisyyttä tukevia. Keskittymien toimintaan liittyvät tutkimus- ja teknologiaohjelmat, kansalliset tutkimuksen huippuyksiköt, tutkimusjärjestelmän kansainvälistämisohjelmat sekä osaamiskeskukset. Osaamisklusterit ovat yhtenä toimijajoukkona rakentamassa ja valmistelemassa osaamiskeskittymiä. yhteistyöhön aluekeskusten kanssa. AKO:n kansallinen ja alueellinen toteuttaminen samoin kuin aluekeskusten innovaatiot ja osaaminen -teemaverkoston toiminta tukee KTM:n aluestrategian toteutusta ja on kytkettävissä laadittavan kansallisen innovaatiostrategian jalkautukseen ja toimeenpanoon alueilla. Aluekehitys superministeriöön Hallitusohjelman suurin uutinen aluekehityksen näkökulmasta oli uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen. Sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto siirtyy uuteen ministeriöön hallintoyksikköä lukuun ottamatta, joka yhdessä kuntaosaston kanssa siirtyy valtiovarainministeriöön. Uudessa ministeriössä alueiden kehittäminen on oikeassa ympäristössä myös aluekeskusohjelman painotusten näkökulmasta. Elinkeinojen ja työvoimapolitiikan kohtaamisen edellytykset parantuvat huomattavasti, vaikka kaikki relevantit toimijat eivät vielä saman katon alla ole. Muut ministeriöt, erityisesti OPM, ovat edelleen erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita innovaatioympäristöjen kehittämisessä. Muutos on otettu ministeriössä tyytyväisyydellä vastaan, mutta kireä aikataulu on huolestuttanut. Organisatoristen ja hallinnollisten kysymysten painaessa päälle substanssin kehittäminen on vaarassa jäädä vähemmälle. Linjaukset tulevasta kehittämisestä ja painopisteistä kirkastuvat toivottavasti kesään mennessä, ja toivottavasti syksyn tullen päästään jo maistamaan synergiaherkkua. Innovaatiofoorumi kokoaa innovaatiotoiminnan kehittäjät Seinäjoelle Seinäjoella järjestetään syyskuun päivä kansallinen innovaatiofoorumi. Kaksipäiväisessä seminaarissa luodaan poikkileikkaava ajankohtaiskatsaus innovaatiopolitiikan kansallisiin linjauksiin, pienten ja keskisuurten kaupunkiseutujen asemaan uudessa hallitusohjelmassa sekä kuullaan käytännönläheisiä case-esityksiä yritysten innovaatioprosessien linkittymisestä alueelliseen innovaatiojärjestelmään. Seminaarin alustava ohjelma ja aikataulu sekä tietoa majoittumisesta ja kuljetuksista on nähtävissä osoitteessa Myös tilaisuuteen ilmoittautuminen hoidetaan teemaverkoston internetsivujen kautta. Janne Antikainen Erikoistutkija Sisäasiainministeriö Kaksipäiväinen seminaari toimii samalla Innoventurer valmennusohjelman ensimmäisenä moduulina. ja osaa minen inno vaatio 5

6 Innovaatiopiloteista erinomaiset kokemukset Vuoden 2006 pilottikokeiluina vietiin läpi kaksi hyvin erityyppistä yritysten innovaatiotoiminnan edistämiseen tähtäävää palvelumallia. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n kehittämää Innovaatiosessiota testattiin neljällä ja Innovaatioseteliä 14 verkostoalueella. Sekä alueiden että kokeiluihin osallistuneiden yritysten kokemukset molemmista piloteista ovat olleet pelkästään positiivisia. - Pilottikokeiluista saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja todistaneet, että tällaiselle toiminnalle on tilausta, projektipäällikkö Anssi Uitto Seinäjoen Teknologiakeskus Oy: stä kertoo. Seinäjoen Teknologiakeskus Oy vastasi pilottihankkeiden hallinnoinnista. Innovaatioseteliä yritykset pitivät Uiton mukaan nykyaikaisena rahoitusmallina, joka vastaa pk-yritysten tarpeisiin. - Erityisesti kiitosta saivat kokeilun joustavuus ja helppous. Alueellisten setelikoordinaattoreiden hoitaessa paperityön yritykset saattoivat keskittyä liiketoimintaansa ja projektien läpiviemiseen. Yritysten suunnasta nousi toistuvasti esiin myös toive, ettei setelimalli jäisi vain kokeiluksi. Tätä puoltaisi sekin, että monilla alueilla jäi lukuisia yrityksiä ilman seteliä. Myös sessiomalli sai kaikilta pilottiin osallistuneilta tahoilta kiitosta. Alueiden kehittäessä sessiomallia edelleen on erityisen tärkeää, että malli rakennetaan alueen omien resurssien mukaiseksi palvelemaan alueiden omaa yrityspohjaa. Innovaatioseteli Innovaatioseteli on harkinnanvarainen palveluseteli, joka on tarkoitettu ensisijaisesti pk-yrityksille innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hankintaan. Setelin tarkoituksena on kannustaa pk-yrityksiä kasvuun ja innovaatiopalvelujen käyttöön. Setelillä tuetaan uuden liiketoiminnan syntymistä tiivistämällä tutkimuslaitosten, yrityspalveluyritysten ja muiden pk-yritysten välistä yhteistyötä uusien innovaatioiden edistämiseksi. Pilotin tavoitteena oli löytää parhaat käytännöt ja kohteet seteleiden hyödyntämisessä. Palveluseteli erilaisten innovaatiopalveluiden hankintaan Setelin koko 2/3 toteutuksen kustannuksista aina 4000 euroon saakka Kokeilussa hyödynnettiin 55 seteliä Mukana n. 100 yritystä 14 eri alueelta euroa tukirahaa ja n euroa yritysrahaa Toteutukset vaihtelivat 300 eurosta n euroon Käytetyimmät setelit luokkaa 1000, 2000 ja 4000 euroa Suosituimpia käyttökohteita tuotekehityshankkeet, markkina-analyysit sekä tuotteistukseen, liiketoimintamallien selvitykseen ja tuotteiden suojaamiseen liittyvät palvelut Seteleitä hyödynsivät monen eri toimialan yritykset ja ainoastaan kone- ja laiterakennus erottu muita suurempana ryhmänä 7 tapauksessa palveluntarjoajana oppi- tai tutkimuslaitos 20 tapauksessa palvelu hankittiin oman alueen ulkopuolelta 7 suoraan kansainvälistymiseen tähtäävää projektia Seteli mukana tukemassa kahden uuden yrityksen perustamista Noin puolessa tapauksista yritys ei ollut hyödyntänyt vastaavia palveluita aikaisemmin Innovaatiosessio Innovaatiosessio on menetelmä, jossa on perimmiltään kyse osaamisen siirtämisestä yritysten käyttöön. Innovaatiosessioon kootaan yrityksen oman porukan lisäksi eri alojen asiantuntijoita ja tutkijoita, jotka luovuusoperaattorin johdolla tuottavat ideoita käsillä olevaan teemaan liittyen. Yrityksen innovaatioprosessin alkuvaiheeseen kohdistuvan menetelmän tavoitteena on uudistaa yrityksen liiketoimintaa ja etsiä uuden tyyppisiä innovaatioaihioita eri asiantuntemusalueiden ja toimialojen rajapinnoilta. Samalla menetelmän avulla pyritään aktivoimaan yrityksiä innovatiivisten ja luovien työskentelytapojen hyödyntämisessä. Innovaatiosessio Seinäjoki Sessiolla irti insinöörimäisestä ajattelusta Seinäjoella Innovaatiosessiota pilotoi Seinäjoen Teknologiakeskus Oy:n koordinoimana Epec Oy. Session avulla Epec Oy halusi selvittää tekijöitä, joita tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden tuoteperheen suunnittelussa liiketoiminnan volyymin kasvattamiseksi ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Sessioon koottiin sekä teknistä että liiketoiminnallista asiantuntemusta. Konkreettisten tuotekehitysideoiden lisäksi sessio tuotti yritykselle näkemyksen siitä, millä tavalla sen liiketoiminnan logiikka kehittyy jatkossa. - Seinäjoen Teknologiakeskus Oy:llä on selkeä tavoite pyrkiä kehittämään Innovaatiosession kaltaista menetelmää, jolla voimme tukea alueemme yritysten innovaatiotoimintaa. Saimme tästä ensimmäisestä pilottikokeilusta hyviä kokemuksia jatkoa ajatellen. 6

7 Forssassa vain myönteisiä setelikokemuksia Esa Sairanen, Mikko Myllymäki ja Ismo Suontausta tarkastelevat kehitysprojektin tuloksia. Forssan seutu oli vahvasti mukana innovaatiosetelikokeilussa. Innovaatioseteli-toteutuksia tehtiin seudun yrityksissä kaiken kaikkiaan kymmenen. Käyttökohteet jakaantuivat laajalle rintamalle patenttihakemuksista liiketoimintasuunnitelman tekemiseen. - Kokeilusta saatiin seudullamme vain positiivia kokemuksia. Kaikki seteliä hyödyntäneet yritykset pitivät setelimallia loistavana uudistuksena. Tämäntyyppiselle nopealle ja vähäbyrokraattiselle rahoitusmallille on suuri tarve pk-yrityssektorissa vastaamaan nykypäivän kehittämishaasteisiin, Business Opportunity Manager Esa Sairanen Forssan Seudun Kehittämiskeskuksesta kehuu setelimallia. Yksi Forssan seudulla innovaatiosetelikokeiluun osallistuneista yrityksistä oli koneenrakennusalaan erikoistunut Jomeks Oy. Yrityksen patentoitu IOMUS lentäväsaha perustuu ainutlaatuiseen pysähtymättömään katkaisutekniikkaan, jossa kappaleen katkaisu tapahtuu aihion ollessa liikkeessä. Tällä menetelmällä saavutetaan markkinoiden ylivoimaisin sahausnopeus yhdistettynä katkaisutarkkuuteen. Innovaatioseteliä yritys hyödynsi osana laitteen suurempaa tuotekehitysprojektia. - Innovaatioseteli mahdollisti meille nopean tuotteen kehitysaikataulun ja laadukkaan lopputuloksen. Toivottavasti tämäntyyppinen setelimalli muuttuu jatkuvaksi käytännöksi koko Suomessa, Jomeks Oy:n toimitusjohtaja Ismo Suontausta kommentoi. - On toki selvää, että alueiden tulee huomioida omat resurssinsa ja oman alueen yritysten tarpeet menetelmää kehitettäessä. Perusajatus on toimiva ja suuret kiitokset kuuluvatkin Lahden tiede- ja yrityspuistolle mallin kehittämisestä, projektipäällikkö Anssi Uitto kertoo. Keskeinen onnistumistekijä Epec-pilotissa oli Uiton mukaan, että Epec Oy:llä oli selkeä, konkreettinen ja oman liiketoiminnan kehittämiseen liittynyt tarve, johon sessiolla pyrittiin vastaamaan. - Yrityksessä oli sekä motivaatio ryhtyä prosessiin että kyky tarttua esiin nousseisiin ideoihin session jälkeen. Myös Epec Oy:n toimitusjohtajan Jouni Matikaisen mukaan Innovaatiosessio on hyvä tapa ideoida uusia ajatuksia. - Erityisen tärkeää on huolellinen esisuunnittelu ja henkilöstön motivointi. Asiantuntija-alustukset ovat tärkeitä, että pystytään keskittymään oleelliseen. Lisäksi ulkopuoliset sparraajat auttavat pääsemään irti insinöörimäisestä ajattelutavasta. - Se että kaikki ideat otetaan huomioon ilman kritiikkiä ja se, että osallistujat pääsevät pois konttoriympäristöstä, vaikuttavat positiivisesti ideoiden tuottamiseen. Näkisin että juuri näistä syistä ei kaikkia ideoita olisi saatu irti omassa neukkarissa. ja osaa minen inno vaatio 7

8 1. Mitkä ovat mielestäsi valmennusohjelman tärkeimmät teemat? On vaikea nostaa esille joitain teemoja toisten yli. Tärkeintä on kokonaisuus, jossa edetään kokonaiskuvasta (innovaatiojärjestelmä) aina yritysten liiketoimintaprosesseihin ja kehittäjien omiin kykyihin asti. Usein näitä asioita käsitellään toisistaan erillään eikä riittävän hyvää kuvaa eri tekijöiden välisistä kytköksistä pääse syntymään. Aika usein kuulee sanottavan, että aluekehittäjät ja innovaatiojärjestelmien rakentajat eivät tunne riittävän hyvin yritysten toimintalogiikka. Ajoittain kuulee sanottavan myös, että suoraan yritysten kanssa askartelevat kehittäjät eivät ymmärrä kokonaisuutta ja laajempia yhteiskunnallisia prosesseja riittävän hyvin. Tässä ohjelmassa innovaatioympäristöjen eri tasot kohtaavat toisensa. 2. Mistä ohjelman tarve on noussut, mihin ohjelman sisältö perustuu? Professori Markku Sotarauta (vas.) Tampereen yliopistosta ja tutkimusjohtaja Juha Alarinta Seinäjoen yliopistokeskuksesta odottavat uuden valmennusohjelman lisäävän merkittävästi innovaatioympäristöjen kehittäjien osaamista. Kuva: Nina Harjunpää Valmennusohjelma sukeltaa syvälle Innovaatio ja osaaminen teemaverkosto tarjoaa innovaatioympäristöjen kehittäjille aivan uudenlaisen valmennusohjelman: Innoventurerin. Ohjelman johtaja, professori Markku Sotarauta odottaa uuden koulutuskokonaisuuden vahvistavan osallistujien osaamista reippaasti. Parhaimmillaan koulutuksen käyneet ovat osaltaan vaikuttamassa siihen, että Suomi ja sen alueet sopeutuvat sutjakkaasti uuteen kilpailutilanteeseen, Sotarauta muistuttaa. Ohjelman tarve nousee yhtäältä käytännön kehittämistyössä kohdatuista haasteista ja ongelmista. Innovaatiotoiminnan edistäminen ja sille hyvien paikallisten puitteiden luominen on varsin monimutkainen kokonaisuus. Kehittäjät selvästi kaipaavat parempaa ymmärrystä kokonaisuudesta ja omasta roolistaan sen osana. Toiseksi tarve nousee mahdollisuuksista. Hyvästä kansainvälisestä maineestamme huolimatta olemme Suomessa vasta pääsemässä alkuun innovaatioympäristöjen kehittämisessä. Realisoimattomia mahdollisuuksia on paljon. Kolmantena nousee esiin globaalin kilpailun paine, jossa jatkuvan uudistumisen merkitys korostuu aiempaa vahvemmin. Sellaisten ympäristöjen luominen, jotka tukevat eri toimijoiden kykyä sopeutua strategisesti jatkuvaan muutokseen, on noussut yhteiskunnallisen kehityksen ytimeen. 3. Onko vastaavia innovaatioympäristöjen kehittäjille suunnattuja valmennusohjelmia aikaisemmin toteutettu Suomessa tai ulkomailla? Mitä uutta ohjelma tuo suhteessa niihin? Eri puolella Suomea on toteutettu erilaisia aluekehittämisen maailmaan kohdistuvia valmennus- ja koulutusohjelmia, joissa on yhte- 8

9 nä teemana muiden joukossa käsitelty myös innovaatiotoimintaa ja innovaatioympäristöjen kehittämistä. En ainakaan tiedä, että missään olisi ollut näin laajaa ja kokonaisvaltaista juuri innovaatioympäristöihin kohdistuvaa valmennusohjelmaa. Uutta tässä ohjelmassa on sen laajuus ja syvyys. 4. Mitä hyötyä ohjelmasta on osallistujille? Hyödyt vaihtelevat yksilöittäin: yksi hakee kokonaisymmärrystä, toinen suoria vinkkejä omaan työhön, kolmas kaipaa mahdollisuutta keskustella kollegojen kanssa yhteisistä ongelmista ja neljäs haluaa ehkäpä kuulla, mitä uutta tutkimustietoa omaan työhön liittyvistä aiheista on olemassa. Toivottavasti mahdollisimman moni kaipaa kaikkia edellä mainittuja asioita. Ohjelman tavoitteena on, että se tukisi osallistujia heidän omassa työssään. Jos kaikki menee todella hyvin, valmennuksen läpi käyneet innovaatioympäristöjen kehittäjät ovat osaltaan vaikuttamassa siihen, että Suomi ja sen alueet sopeutuvat sutjakkaasti uuteen kilpailutilanteeseen. 5. Millaisia odotuksia sinulla valmennusohjelman johtajana on ohjelman ja osallistujien suhteen? Toiveena on, että saisimme kasaan valikoidun, osaavan, aktiivisen ja keskustelevan ryhmän, joka toisi omat kokemuksensa ja näkemyksensä osaksi kokonaisuutta. Lisäksi tietysti odotan mielenkiinnolla asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, mihin suuntaan innovaatiomaailma on kehittymässä ja mihin suuntaan meidän kaikkien sitä pitäisi viedä. Kouluttajana olen oppinut, että paljon oppii itsekin. Ei vain muiden jutuista, vaan omistakin; mitä ne tarkoittavat käytännössä ja erilaisissa tilanteissa eri puolella Suomea. Innoventurer pitkän työn tulos Seinäjoen yliopistokeskuksessa Innoventurer koulutuksessa tiivistyy monitieteellinen työ Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään eri yliopistojen vahvuuksia. Tampereen yliopistossa on kehittämispolitiikan ja -strategioiden tutkimusta ja täydennyskoulutuskokemusta. Helsingin yliopisto edustaa monitieteellistä tutkimus- ja koulutustoimintaa ja sillä on mittavat yhteistyöverkostot. Sibelius-Akatemiassa tunnetaan luovien alojen työtä. Vaasan yliopistossa on puolestaan kokemusta pienten ja keskisuurten yritysten tutkimuksesta ja kehittämistyöstä. Tampereen teknillisessä yliopistossa tehdään yritysläheistä teknologiatutkimusta. Nämä ovat asioita, joiden haluamme näkyvän koulutusohjelmassa. Ne ovat antaneet selkänojaa sekä intoa koulutusohjelman suunnitteluun. Elinkeinoelämän uudistuminen on ollut yliopistotoiminnan painopisteenä Seinäjoella jo 1990-luvun alusta saakka. Tuolloin keskusteltiin innovatiivisuudesta ja sen edistämisestä Suomessa yllättävän vähän. Maantieteellisesti lähimpänä asian harrastusta oltiin mm. Norjassa, Tanskassa ja ehkä yllättäen Italiassa. Uusien toimialojen nousu mm. Irlannissa ja Keski-Euroopassa herätti uteliaisuuden yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden käytännön toimintaan. Jostain syystä positiivinen kehitys näytti kasautuvan muutamille alueille. Jo varsin suppealla analyysillä voitiin todeta, että yksilöiden sekä organisaatioiden toimintatavoissa ja ajattelussa oli eroja. Suomessa Euroopan Unionin jäsenyys nosti innovaatiot politiikan parrasvaloihin. Yritysten kilpailuympäristön muuttuminen ja yritysten kansainvälistyminen toivat osaamisympäristön kehittämisen aivan uuteen tarkasteluun. EU:n politiikan tavoitteet ja välineet tekivät innovaatiopolitiikan käsitteet tutuiksi, tai ainakin osan niistä. Tänään, runsas kymmenen vuotta myöhemmin, innovaatiot ja luovuus ovat entistä enemmän hallitusten ja yritysten huomion keskipisteenä. Syynä on globaali kilpailu. Nyt innovaatioiden edistämiseen kaivataan uutta sisältöä, toimintatapojen sisäistämistä ja uudenlaista arkista työtä. Innovaatioympäristöt tuovat talouteen ja hyvinvointiin uuden näkökulman. Se nostaa esille ihmisen käyttäytymisen ja toiminnan. Ihmiset tekevät uudistuksia ja innovaatioita. Puhutaan myös aivan uudenlaisesta osaamisesta - innovatiivisesta ammattitaidosta. Yhä useamman työ on täynnä ongelma-asetelmia, joihin ei ole valmiita ratkaisuja. Tavoitteena on, että koulutus tukee ongelmien analysointia, ratkaisujen hakemista ja löytämistä. Juha Alarinta Tutkimusjohtaja Seinäjoen yliopistokeskus ja osaa minen inno vaatio 9

10 Jari Kolehmainen Syntynyt 1977 Hallintotieteiden maisteri tekniikan ylioppilas Artikkelimuotoinen väitöskirja paikallisen innovaatioympäristön käsitteestä viimeistelyvaiheessa Tampereen yliopistossa Kotipaikka Kangasala Naimisissa Uusi työ: tutkimusjohtaja Epanetverkostossa sekä Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön (Sente) varajohtaja Seinäjoella Suomen menestys innovaatioympäristöjen kehittämisessä on ollut Jari Kolehmaisen mukaan monokulttuurisuuden ylistyslaulua. Siirtyminen aidosti monikulttuuriseen kehittämisjärjestelmään edellyttää uusia toimintatapoja. Nuori mies tutkimaan nuoria innovaatioympäristöjä Tutkimusjohtaja Jari Kolehmainen (29) tulee paikkaamaan aukkoa suomalaisessa tutkimusperinteessä; hän perehtyy nuorten innovaatioympäristöjen syntyyn ja kehitykseen. Tarve on ilmeinen. Pienet ja keskisuuret kaupungit yrittävät soveltaa suurten kaupunkien innovaatio- ja kehittämisoppeja, vaikka ne eivät sovellu pienille. - Menestyneiden alueiden innovaatioympäristöjä on tutkittu niin meillä kuin maailmalla runsaasti, mutta vähän tai tuskin lainkaan on paneuduttu kehityksensä alkuvaiheessa oleviin innovaatioympäristöihin, Kolehmainen perustelee tarvetta. Kolehmaisen työkaupunkina on Seinäjoki ja verkostona eteläpohjalainen 16 tutkimusprofessuurin Epanet-tutkimusverkosto. Työnantajana on Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente. - Seinäjoki on erittäin hyvä esimerkki nopeasti kehittyvästä kaupunkiseudusta ja siksi mitä sopivin kotipaikka tämäntyyliselle tutkimusalalle. Seinäjoen verkostot muihin samankokoisiin alueisiin, kuten kansalliseen innovaatio ja osaaminen verkostoon, laajentavat tutkimuksen näkökulmaa. Toivon voivani hyödyttää tutkimuksellisesti koko maan pienten ja keskisuurten kaupunkiseutujen innovaatioympäristöjen kehittymistä. Väitöskirja samasta aiheesta Kolehmaisella on jo vuosien kokemus paikallisen innovaatiotoiminnan tutkimisesta. Hän mm. viimeistelee parhaillaan artikkelimuotoista väitöskirjaa paikallisten innovaatioympäristöjen käsitteestä. Aiemmassa työssään Laurea-ammattikorkeakoulun palveluksessa hän vastasi Uudenmaan innovaatiostrategiaprosessista ja 10

11 strategian laatimisesta. - Kehys-Uudenmaan ja sen kaupunkiseutujen asema pääkaupunkiseudun kyljessä on sekä hyvä että todella haastava. Keskuksen ja kehän välisen vuorovaikutuksen lisääminen on erittäin tärkeää, mutta myös erittäin haastavaa. Uudenmaan kaupunkiseudut ovat lähellä huipputietoa ja osaamista, mutta niiltä puuttuvat sellaiset omat itsenäiset strategisen kehittämisen välineet, joita esimerkiksi sinällään samankokoisilla maakuntakeskuksilla on. Uusia avauksia kaivataan Suomi on ollut 1990-luvun lopulta Kolehmaisen mukaan kansainvälisesti esimerkkinä muille innovaatioympäristöjen kehittämisessä. Nyt tutkija kantaa lievää huolta. Jotain uutta olisi keksittävä, sillä nykyinen kehityspolku on kuljettu kutakuinkin loppuun. Kolehmainen ei tarjoa valmiita vastauksia, ainakaan vielä. Mutta hän kysyy: - Länsimaiset taloudet ovat muuttumassa yhä voimakkaammin palvelutalouksiksi. Miten palvelualojen innovaatioympäristöt poikkeavat valmistavan teollisuuden innovaatioympäristöistä? - Mitä yritysten hyödyntämän avoimen innovaatiomallin yleistyminen merkitsee paikallisten innovaatioympäristöjen kannalta? - Missä luodaan tällä hetkellä sellaisia resursseja ja kompetensseja, joiden varaan tulevaisuudessa voidaan rakentaa uusia innovaatioympäristöjä? - Kuinka luodaan yksilöiden ja organisaatioiden näkökulmasta toimivia innovaatioympäristöjä? - Missä julkisen vallan panosta tarvitaan jatkossa kaikkein kipeimmin? - Mitä nk. globalisaation toinen vaihe merkitsee paikallisten innovaatioympäristöjen kehitysdynamiikalle? Teksti: Sanna Männikkö Kuvat: Semio Oy / Jussi Metsäpelto Yritys- ja innovaatiopalvelut yhteiselle tarjottimelle Mikkelin seudulla Osaamisen ja osaajien määrän kasvaessa henkilökohtaisiin suhteisiin perustuva kentän hallinta ei ole enää mahdollista. Mikkelin seudulla päätettiin koota yliopistotoimijoiden yritys- ja innovaatiopalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi ja tehdä palvelut näkyviksi verkossa. Mikkelin seudun yritys- ja innovaatiopalvelut julkaistiin verkossa ( maaliskuussa Verkkopalvelu kertoo nyt Mikkelin seudulle sijoittuneesta asiantuntemuksesta 10:ltä eri osaamisalalta ja se sisältää yli 100 palvelua. Käytössä olleet resurssit määrittelivät pitkälle tämänhetkisen palvelun laajuuden. Sitä rakennettaessa oli jo nähtävissä erilaisia kehittämis- ja laajentamismahdollisuuksia. Palvelun jatkokehittäjänä toimii Mikkelin teknologiakeskus Oy. Nykyinen konsepti rakennettiin siltä pohjalta, että itse innovaatiopalvelu-käsitettä ei rajattu. Sen sijaan palveluja rajattiin siten, että ne sovittiin koottavaksi alueen korkeakoulustrategian mukaisilta osaamisaloilta ja Mikkelin seudulta. Tiedot palveluista koottiin lomakkeella, jossa pyydettiin ilmoittamaan palvelun nimi, kuvaus, palvelutyyppi ja osaamisala. Kyseessä ei siis ollut mekaaninen tietojen toimittaminen, vaan se edellytti ainakin jonkinasteista osaamisen tuotteistamista. Pohtimista saattoi olla pelkästään palvelutyypin määrittämisessä: onko palvelu luonteeltaan tutkimuspalvelua vai pikemminkin tuote- ja menetelmäkehitystä? Käynnissä olleesta prosessista tulikin itsessään merkittävä osa hankkeen sisältöä. Tiedot saatiin kootuksi syksyllä Palvelutietoja vielä tarkennettiin sekä jäsennettiin ja niiden esitystapaa yhtenäistettiin. Loppuvuodesta toteutukselle ryhdyttiin luomaan teknisiä ratkaisuja ja itse verkkopalvelu oli valmis helmikuussa tänä vuonna. Palvelun kehittämisessä ovat olleet mukana kaikki seudun keskeiset t&k-toimijat, myös muut kuin yliopistot. Näin hankkeen toteutukseen tulivat mukaan Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillisen yliopisto, MTT, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin teknologiakeskus Oy ja Mikkelin seudun aluekeskusohjelma. Kehittämishankkeesta vastasi Ruralia-instituutin Mikkelin yksikkö. Hanke on osa Mikkelin seudun innovaatioympäristön kehittämistä. Verkkopalvelun toivotaankin lisäävän vuorovaikutusta alueen yritysten ja asiantuntijaorganisaatioiden välillä. Se kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi on jo useita uusia suunnitelmia. Riitta Kaipainen Suunnittelija Ruralia-instituutti, Mikkeli ja osaa minen inno vaatio 11

12 Innovaatio ja osaaminen -teemaverkostossa toteutetut julkaisut: 2006: Dynaamisten innovaatioympäristöjen alueellinen haaste - hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita pienillä ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. 2007: Pienten ja keskisuurten kaupunkiseutujen innovaatioympäristöjen kehittämisohjelma Tilaukset: Tommi Ranta, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, tommi.ranta@stoy.fi innovaatioverkoston tiedotuslehti toimitus seinäjoen teknologiakeskus oy / sanna männikkö ulkoasu ja taitto semio oy Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Kampusranta 9 C seinäjoki puh fax