Lape-hanke päättyy, kehittäminen jatkuu

Transkriptio

1 Lape-hanke päättyy, kehittäminen jatkuu Lapsen paras-yhdessä enemmän PKS LAPE-opiskeluhuollon ohjaavan kehittämisryhmän puheenjohtaja Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

2 Tulevaisuuden kunta 2021?

3 Maakuntauudistus: valtion, maakuntien ja kuntien tehtävät (Kuntaliitto Hanna Tainio)

4 Uuden kunnan tehtävät

5

6 Hyvinvointisuunnitelman ja hyvinvointitiedon käyttö Kouluterveystutkimuksen tulokset laajasti käyttöön! Etunimi Sukunimi 6

7 Lapsi- ja perhepalvelujen eli LAPEmuutosohjelman tavoitteet (STM) Lape-ohjelman tavoitteena on luoda lapselle ja nuorelle suotuisa kasvuja oppimisympäristö sekä tukea hyvinvointia. Kun sopiva tuki tulee oikeaan aikaan, siirtyy painopiste korjaavista palveluista ehkäiseviin. Näin myös kustannukset pysyvät aisoissa. Toimintakulttuuri uudistuu muutostyössä hallinto- ja ammattikuntakeskeisyydestä lapsi- ja perhekeskeisyyteen, ja palvelut tuodaan perheen lähelle ja perheet kohdataan paremmin. Ammattilaiset toimivat yhdessä ja vahvistavat vanhemmuuden tukea ja kasvua tukevia ihmissuhteita. LAPE tekee sisältöjä ja rakenteita sote-uudistukseen Rakentaa palveluita uudistaessaan yhdyspintoja soten (maakunta) ja sivistystoimen (kunnan) kesken Osallistaa muutostyöhön lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa Ohjaa, kouluttaa, verkostoi, innovoi, juurruttaa toimintamallit jne. Tekee kehittämistyötä sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyönä, kahden ministeriön ( STM OKM) yhteisellä ohjauksella Pyrkii eroon sirpalemaisesta kehittämisestä

8

9 Uudellamaalla on kaksi Lape-hanketta Lape PKS Yhdessä lapsen parhaaksi Muutosagentti Tiina Turkia Hanketta hallinnoin Socca, Hus Mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava, Kauniainen Hankeorganisaatio n. 20 hlöä Kokonaisbudjetti 2,3 milj. Lape UUSIMAA Yhdessä olemme enemmän Muutosagentti Hanna Tiirinki Hanketta hallinnoi Lohjan kaupunki Mukana Karkkila, Vihti, Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen, Nurmijärvi, Lohja, Loviisa, Lapinjärvi, Porvoo, Askola, Inkoo, Tuusula, Siuntio, Sipoo, Raasepori ja Hanko Yhteistyökumppanit Uudenmaan MLL, Sosiaalitaito, Verso, FSKC Hankeorganisaatio 4 hlöä sekä konsulttiyritys NHG Kokonaisbudjetti 1,75milj. Tiina Turkia

10 Pääkaupunkiseudun LAPE hankkeen kunnat ja koordinaatiovastuut Espoo Helsinki ja HUS Vantaa Kauniainen Kirkkonummi Kerava

11 LAPE-opiskeluhuolto - kehittämiskokonaisuuden hyötytavoitteet 1. Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen turvallinen, yhteisöllinen koulu 2. Yksilöllisen opiskeluhuollon kehittäminen tukea ja apua tarpeenmukaisesti ja varhaisesti 3. Malli systemaattisen asiakaspalautteen ja asiakashyödyn mittaamiseen osallisuus ja yhdessä kehittäminen Laadukas ja tasalaatuinen opiskeluhuolto vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa. Mette Kontio & Tiina Turkia & Terhi Pippuri

12 Pääkaupunkiseudun kehittäjäkoulut (28), esiopetusyksiköt (18) ja toisen asteen oppilaitokset (10), yhteensä 56 3 esiopetusyksikköä Tiistilä, Lintuvaara ja Kilonpuiston lastentalon eskari 10 perusopetuksen koulua Martinkallio, Aurora, Hansakallio, Kirsti, Lintuvaara, Kilonpuisto, Aarnivalkea, Tiistilä, Lagstad ja Vindängen 2 toisen asteen oppilaitosta Leppävaaran lukio, Omnia 8 esiopetusyksikköä Kielikylpy Grani Språkbad, Metsämajan päiväkoti, Pikku Akatemia, Sansinpellon päiväkoti, Daghemmet Grankotten, Kasabergets daghem, Folkhälsans Barnträdgård, Stiftelsen Bensows daghem, Lyan 4 perusopetuksen koulua Mäntymäen koulu, Kasavuoren koulu, Granhultsskolan, Hagelstamska skola 2 lukiota Kauniaisten lukio, Gymnasiet Grankulla samskola 3 esiopetusyksikköä Aurinkokiven toimintayksikkö, Solkikujan toimintayksikkö, Simpukan toiminta-yksikkö 7 perusopetuksen koulua Havukoski, Itä-Hakkila, Lehtikuusi, Martinlaakso, Kytöpuisto, Aurinkokivi, Helsinge skola 2 toisen asteen oppilaitosta Vaskivuoren lukio, Varia 2 esiopetusyksikköä Koskentorin esiopetus, Prästgårdsbackens daghem 3 perusopetuksen koulua Kirkkoharjun koulu, Kartanonrannan koulu, Winellska skolan 2 toisen asteen oppilaitosta Porkkalan lukio, Kyrkslätts gymnasiet 2 esiopetusyksikköä Leipurin päiväkodin eskariesiopetusryhmä, Päiväkoti Katajanokka 4 perusopetuksen koulua Arabian peruskoulu, Tahvonlahden ala-asteen koulu, Jakomäen peruskoulu, Oulunkylän ala-aste 2 toisen asteen oppilaitosta Terhi Pippuri Etu-Töölön lukio, Stadin ammattiopisto

13 Vanhemman jaksamattomuus, mielenterveys- tai päihdeongelma Toimeentulon ongelmat, työttömyys Parisuhteen kariutuminen Vanhemman rikollisuus, vankeus Väkivalta Vanhemman tai sisaruksen vakavat krooniset sairaudet Vanhemman kuolema Lapsen tai nuoren arki Kodin arjen rutiinien sujuminen Hyvä suhde vanhempaan Sisarussuhteet Ymmärrys perheen elämäntilannetta kohtaan Ystävät ja kaverit Perheen ulkopuoliset aikuiset Mielekäs vapaa-aika Ilon ja onnistumisen kokemukset Tunne kuulumisesta ryhmään varhaiskasvatuksessa, koulussa tai oppilaitoksessa Päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen toimiva arki Läheinen lapsen asioista perillä oleva aikuinen varhaiskasvatuksessa, koulussa tai oppilaitoksessa Varhaiskasvatuksen tai koulun ja kodin toimiva yhteistyö Lapsen tieto siitä, että opettaja tai päivähoitaja ymmärtävät lapsen elämäntilannetta Lapsen elämässä olevien aikuisten keskinäinen kunnioitus Lähde: Mika Niemelä, FT

14 Lastensuojelu Vammaispalvelut Psykiatrinen esh Erityistason palvelut Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus Perhekeskuspalvelut: SPR:n Nuorten - Sosiaalityö ja ohjaus turvatalo HYKS Varhain - Perhetyö ja kotipalvelu - Kasvatus- ja perheneuvonta Monitoimijainen - Lasten terapia- ja arviointi ja Somaattinen esh kuntoutuspalvelut toimintatapa - Lääkäripalvelut Maahanmuuttajapalvelut - Neuvolan psykologipalvelut Nupoli - Eroauttamisen palvelut Yksilökohtainen opiskeluhuolto Nuorisotoimi Kulttuuritoimi Kolmiportainen tuki Etsivä nuorisotyö (Vamos, Kipinä) Ohjaamo Terveysasema Liikuntatoimi Aamu- ja iltapäivätoiminta Tyttöjen talo Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kohdennetut peruspalvelut Perhekeskuspalvelut: - Äitiys- ja lastenneuvola - Suun terveydenhuolto - Kohtaamispaikat ja avoin varhaiskasvatus - Järjestöjen ja seurakuntien palvelut Yhteisöllinen opiskeluhuolto Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus Tiedon kulku, konsultaatiot, yhteistyö Universaalit peruspalvelut

15 Monesta ammattilaisesta muutamiin, asiakas ja perhe yksi jäsen Vaativa taso 1% ENNAKOLLINEN LASTENSUOJELUILMOI TUS Lähisuhde- ja perheväkivalta Masentuneen äidin hoitopolku Synnyttäneen äidin masennusseula Monitoimijainen toimintatapa OPISKELU- HUOLTO 6) Verkostotyö MONIKU, eväspussi, yms. 5) Monialainen arviointi/ yhteinen suunnittelu 4) Huolesta tukeen= Triangeli 3 HYVE kuvaus huoli lapsesta DIGITAALISUUS: esim. ajanvaraus, SOME, ODA, Oma Neuvo, esitietokyselyt, HUS talot hoitopolkuihin, VOIMA perhe Laajoissa tarkastuksissa vanhempien hyvinvoinnin selvitys/ ohjaus: Duodecum käyttö

16 Miten tämä johdetaan? Moniammatillinen työ Moniammatillinen arviointi Osa hyvinvointipalveluista KUNNASSA, osa MAAKUNNASSA Osa palveluista JULKISIA osa YKSITYISIÄ Mukana myös järjestöt (näytä määrä) Budjetointi ja muu resurssien (kuten henkilöstö, tilat) menevät linjajohtamisen mukaan Tämä vaatii verkostotyötä ja verkostojohtamista ja myös toimintakulttuurin muutosta opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

17 Teoreettinen ajattelu kohti systeemiteoriaa Yksi ammattilainen on paras hoitamaan yhden toimintaalueensa asian Ongelmat ovat kuitenkin usein monimutkaisia ja niin kutsuttuja pirullisia ongelmia, joihin ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua Esim. lastensuojelussa on Suomessakin tutustuttu nk. Hackneyn malliin. Siinä perhe nähdään systeemisen ajattelun kautta yhtenä yksikkönä, jossa yhden osan muutos käynnistää muutoksen koko systeemissä. Työote on dialoginen, kohtaava, moniammatillinen ja perhettä vahvasti osallistava. (mm. Goodmann & Trowler 2012, Fagerström 2016, Lahtinen P, Männistö L. & Raivio M. 2017) Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

18 Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelumallia ( Lahtinen, Männikkö, Raivio 2017) Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

19 Systeemisen lastensuojelun toimintamalli Mukaeltu Hackneyn mallista (Lahtinen, Männikkö, Raivio 2017, Fagerström 2016) Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

20 Peruspalvelut, matalan kynnyksen palvelut; MITÄ systeemisestä mallista voidaan oppia? Opiskeluhuolto varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa on jo moniammatillinen tiimi Näkökulma on oppilaan hyvinvointiin laaja-alainen ja ennaltaehkäisevä Mukana ovat mielen ammattilainen, sosiaalisen toiminnan, vuorovaikutuksen ja yhteisön ammattilainen sekä terveyden ammattilainen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos tuo vielä tähän mukaan kasvun ja oppimisen ammattilaiset TILANNE on juhlava! Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

21 Ekologinen sosialisaatioteoria Urie Bronfenbrenner muotoilee teoksessaan The Ecology of Human Development (1979) systeemisen mallin sosialisaatiotutkimukseen. Sen avulla voidaan tarkastella yksilön ja yhteisön vuorovaikutusta kaksisuuntaisena. Ihminen itse on aktiivinen toimija ja toisaalta ympäristö vaatii sosiaalistumaan sen ehtoihin. Ihminen kehittyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten, kulttuurin ja yhteiskunnallisten järjestelmien kanssa. Nämä systeemit vaikuttavat eri tavoilla, joko suoraan tai välillisesti kasvavaan lapseen ja hänen ympäristöönsä. Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

22 Systeemiteorian kehittelyä Bronfenbrenner (1981, 2002) kehitti teoriaansa eteenpäin. Ekologinen sosialisaatioteoria voidaan kuvata neljän pääsysteemin mikro-, meso-, ekso- ja makrosysteemin avulla. Myöhemmin siihen liitettiin myös kronologinen systeemi. Tällä peruskehikolla Bronfenbrenner haluaa korostaa, että sosialisaatiota, kasvatusta ja sosiaalipolitiikan kysymyksiä ratkottaessa on otettava tarkasteluun jokapäiväisen ympäristön rakenne ja sen tärkeimmät muuttujat Bronfenbrenner ei itse kuvannut teoriaansa kaavion, mutta teorian soveltajat ovat näin tehneet. Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

23 Systeemille ominaisia piirteitä Systeemiteoria on lähtöisin luonnontieteistä, mutta sitä on sovellettu sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin ja mm. psykologiaan persoonallisuuden tutkimuksessa ( Vuorinen 1990 Tässä erotetaan systeemejä, jotka rajautuvat ympäristöstään kokonaisuuksiksi, joilla on oma hierarkkinen rakenne ja siihen liittyviä tasoja. Osasysteemiä ei voi ymmärtää kuin kokonaisuudesta käsin. Systeemit voi olla avoimia tai suljettuja. Systeemin sisällä yhteen osaan vaikuttaminen saa muutoksen aikaan myös koko systeemissä (Checkland 1984). Vaikka systeemin osat ja avoimet systeemit ovat vuorovaikutteisia, ei ole kyse pelkästä kausaalisesta vuorovaikutussuhteesta. Systeemin sisäiset prosessit ohjaavat lopputulosta. Psyykkisen itsesäätelyn huomioiminen ihmisellä on keskeistä, mutta myös vuorovaikutus ympäristön kanssa. Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

24 Urie Bronfenbrennerin (1979, 1981, 2002) ekologinen sosialisaatioteoria, systeemiteoria, sovellettuna Suomen kasvatusjärjestelmään (Toivonen 1997, 2014, 2017) Makrotaso Eksotaso Mesotason vuorovaikutukset Koti Sisarukset Vanhemmat Koulu Koulukaverit Opettajat Joukkoviestimet, some Globaali ympäristö Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Lapsi Lapsi Mikrotason vuorovaikutukset Media Harrastukset Lapsi Kaverit Päiväkoti Kaverit Aikuiset Lapsi Aikuiset Media on Bronfenbrennerin teoriasta poiketen tuotu suoraan mikrotason vuorovaikutukseen

25 Lastensuojelussa, jossa perhe ymmärretään systeemisen mallin avulla, voidaan vaikuttaa perheen väliseen vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin, vaikuttamalla esim. huoltajan alkoholiongelmaan. Sote-uudistuksessa sosiaalityö siirtyy maakuntaan. Opiskeluhuolto kouluissa jää kuntaan, vaikka terveydenhoitajat siirtyvätkin osaksi maakunnan terveyspalveluita. Yksilöllisessä opiskeluhuollossa oleva oppilaan ongelma voi olla monimutkainen ja sen syyt voivat olla piilossa. Siksi moniammatillinen tiimi on toiminnallisesti tärkeä. Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

26 Persoona systeemisen ajattelun kautta Lauri Rauhalan (1993) mukaan persoona muodostuu kolmesta omalakisesta, toistensa kanssa avoimesti ja dynaamisesti vaikuttavasta olemuspuolesta (osasysteemistä), jotka muodostavat holistisen ihmiskäsityksen 1. Ihmiskäsitys on holistinen. Se huomioi ihmisen kokonaisuutena; ihminen on ykseys moneutta. 2. Ihmistä tarkastellaan ontologisesti, maailmassa olevana. 3. Ihmistä voidaan tarkastella situationaalisena säätöpiirinä, avoimena ja vuorovaikutteisena järjestelmänä ympäristön ja ihmisen eri olemuspuolien kanssa. Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

27 Persoona systeemisen ajattelun kautta Lauri Rauhalan (1993) mukaan persoona muodostuu kolmesta omalakisesta, toistensa kanssa avoimesti ja dynaamisesti vaikuttavasta olemuspuolesta (osasysteemistä), jotka muodostavat holistisen ihmiskäsityksen 1. Ihmiskäsitys on holistinen. Se huomioi ihmisen kokonaisuutena; ihminen on ykseys moneutta. 2. Ihmistä tarkastellaan ontologisesti, maailmassa olevana. 3. Ihmistä voidaan tarkastella situationaalisena säätöpiirinä, avoimena ja vuorovaikutteisena järjestelmänä ympäristön ja ihmisen eri olemuspuolien kanssa. Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

28 kokemus / vuorovaikutus / oppiminen Kaisu Toivonen 1996 ja 2014 (Niskanen) Olemisen merkitys - elämän merkitys PERSOONA TAJUNNALLISUUS psyykkis-henkinen olemassaolo KEHOLLISUUS olemassaolo orgaanisena tapahtumisena Inhimillisen kokemuksen kokonaisuus, mielellisyys, merkityksen antaja. Mielen avulla tiedämme, tunnemme, ymmärrämme, uneksimme, uskomme Ymmärtämisyhteydet, maailmankuvan muodostuminen. Geenit, kypsyminen, biologinen ikä, fyysinen terveys... luonto oma kulttuuri Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen toiset kulttuurit SITUATIONAALISUUS olemassaolo suhteina todellisuuteen mikro meso makro ekso - Konkreettiset tekijät: ravinto, ilmasto, asunto... - Ideaaliset tekijät: uskonnolliset ja aatteelliset virtaukset, taide, ihmissuhteiden sisältö... elämismaailma Rauhalan ja Bronfenbrennerin teorioihin pohjaten Kaisu Toivonen

29 Johtaminen koulun toimintakulttuurissa Yhteinen arvokeskustelu Koulun toimintakulttuurin luominen Puheen tasolta käytäntöön Toisten arvostava kohtaaminen dialogi Ongelmien rakentava ratkominen ratkaisukeskeisyys Yhteistyö kotien, eri toimijoiden ja ammattiosaajien kanssa Uudet opetussuunnitelmat antavat meille hyvän kompassin Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

30 Lastensuojelu Vammaispalvelut Psykiatrinen esh Erityistason palvelut Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus Perhekeskuspalvelut: SPR:n Nuorten - Sosiaalityö ja ohjaus turvatalo HYKS Varhain - Perhetyö ja kotipalvelu - Kasvatus- ja perheneuvonta Monitoimijainen - Lasten terapia- ja arviointi ja Somaattinen esh kuntoutuspalvelut toimintatapa - Lääkäripalvelut Maahanmuuttajapalvelut - Neuvolan psykologipalvelut Nupoli - Eroauttamisen palvelut Yksilökohtainen opiskeluhuolto Nuorisotoimi Kulttuuritoimi Kolmiportainen tuki Vammaisopetus Etsivä nuorisotyö (Vamos, Kipinä) Ohjaamo Terveysasema Liikuntatoimi Aamu- ja iltapäivätoiminta Tyttöjen talo Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kohdennetut peruspalvelut Perhekeskuspalvelut: - Äitiys- ja lastenneuvola - Suun terveydenhuolto - Kohtaamispaikat ja avoin varhaiskasvatus - Järjestöjen ja seurakuntien palvelut Yhteisöllinen opiskeluhuolto Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus Tiedon kulku, konsultaatiot, yhteistyö Universaalit peruspalvelut Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

31 Hyvinvoiva oppilas oppii! Kiitos yhteiskehittämisestä Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Vantaa ja Espoo sekä Socca!