SOFIA GUBAIDULINA: DE PROFUNDIS SOOLOHARMONIKALLE - TEOKSEN ENSIMMÄISEN JAKSON TARKASTELUA JOUKKOANALYYSIN KEINOIN
|
|
- Aili Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOFIA GUBAIDULINA: DE PROFUNDIS SOOLOHARMONIKALLE - TEOKSEN ENSIMMÄISEN JAKSON TARKASTELUA JOUKKOANALYYSIN KEINOIN Sibelius-Akatemia Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma Kirjallinen työ Ari Lehtonen
2 TIIVISTELMÄ Kyseessä on tutkielma Sofia Gubaidulinan De Profundis -teoksesta sooloharmonikalle. Aihe rajattiin teoksen I jakson tarkastelemiseen joukkoanalyysin keinoin, metodina Allan Forten joukkoluokittelun soveltaminen. Joukkoja tutkittiin niin melodisessa (vaakasuorassa) kuin harmonisessa (pystysuorassa) suunnassa etsien yhteneväisyyksiä ja teoksen sävelmateriaalin tärkeimpiä luokkia. Lisäksi tutkielmaan sisällytettiin teoksen yleisluonnehdintaa ja huomioita koko teoksen läpi toistuvista motiiveista, teoksen tonaalisista keskiöistä sekä karaktäärien ja nuottiin painettujen dynamiikkamerkintöjen analyysiä. Tutkielma osoitti, että Sofia Gubaidulina käyttää tiettyjä luokkia loogisesti läpi teoksen. Teoksen tonaaliseksi keskiöksi paljastui E-sävel. Motiiveja tarkastellessa nousi eräs kuuden sävelen muodostama aihe eri muodoissaan esiin ikään kuin teoksen halki kulkevana, vastakohtaisia sävellysaineksia yhdistävänä linkkinä.
3 Sisällysluettelo: 1. Johdanto - tutkielman metodeista 2. Sofia Gubaidulina 3. Gubaidulina ja harmonikka 4. De Profundis 5. I jakson analyyttistä tarkastelua 5.1 Ensimmäinen taite - tahti Toinen taite - tahdit Kolmas taite - tahdit Neljäs taite - tahdit Muut jaksot 6.1. II jakso 6.2. III jakso 6.3. IV jakso 7. Teoksen motiivien tarkastelua 8. Huomioita teoksen tonaalisista keskiöistä Lähteet 1
4 1. JOHDANTO TUTKIELMAN METODEISTA JA PÄÄTELMISTÄ Tämä kirjallinen työ pohjautuu Matti Saarisen johdolla vuonna 2007 suoritettuun uuden musiikin analyysikurssin lopputyöhöni. Teoksen analyyttisessä tarkastelussa olen hyödyntänyt Allen Forten joukkoluokittelua. Atonaalisia joukkoja käsiteltäessä nuoteilla on tällöin puolisävelaskeleittain nousevat numerot 1-12 (c:stä h:hon) ja kullekin joukolle voidaan katsoa taulukosta tätä vastaava luokkakoodi. Esimerkiksi sävelistä c, cis, es ja e muodostuva luokka (0134) on luokka 4-3, ja mikä huomattavaa, niin ovat myös sen kaikki transpositiot. Analyysin yksinkertaistamiseksi olen redusoinut joukkoja sointumuotoisiksi tutkielman muutamissa graafisissa liitteissä. Myös säveltäjän kirjoittamat dynamiikkamerkinnät tarkasteltiin kaaviona. Tässä tarkastelussa aika-akselilla hyödynnettiin Friedrich Lipsin levytystä. Tämä tarkastelu vahvisti osaltaan Gubaidulinan vahvasti dualistista sävellysfilosofiaa, kahden vastakohdan alituista kontrastia. 2
5 2. SOFIA GUBAIDULINA Sofia Gubaidulina syntyi Tshistopolissa, Tatarstanissa vuonna Hän aloitti opintonsa Kazanin konservatoriossa, jossa hän opiskeli pianonsoittoa Grigory Koganin ja sävellystä Albert Lemanin johdolla. Myöhemmin hän jatkoi sävellysopintojaan Moskovan konservatoriossa ensin Juri Shaporinin, ja tämän jälkeen Nikolai Peikon ja Vissarion Shebalinin johdolla. Nykyään hän asuu Saksassa, Hampurin lähistöllä. Nuoruudessaan Gubaidulina oli myös erinomainen konserttipianisti, ja hänen Kazaninaikainen aikainen opettajansa Kogan olikin vakuuttunut, että hän loisi uran nimenomaan esiintyvänä muusikkona. Tässä ominaisuudessa hän on toki toiminut myöhemminkin erityisen hyvin tunnetaan Astraea - improvisaationaalinen säveltäjien yhtye, jonka perustajajäseniin hän kuuluu. Gubaidulinan sanojen mukaan yhtye perustettiin säveltäjien työpajayhtyeeksi, ikään kuin kokeiluverstaaksi, mutta ryhmä on sittemmin tullut tunnetuksi korkeatasoisista esityksistään ympäri maailman. Sofia Gubaidulinan opiskeluajan ja säveltäjänuran alku sijoittuu jaksoon Stalinin kuoleman jälkeen, jolloin säveltäjien olot jonkin verran vapautuivat aiempaan verrattuna, ja esimerkiksi Stravinskyn ja Hindemithin musiikkia sallittiin kuunneltavan ja esitettävän. Kuitenkin avantgardistit olivat ahtaalla ja sävellykset oli alistettava kommunistisen puoluejohdon hyväksyttäviksi. Monille Sofia Gubaidulinan sävellyksille luonteenomaisia piirteitä ovat uskonnolliset ja mystiset teemat. Kirjallisuudesta kiinnostuneena Gubaidulina on myös liittänyt musiikkiinsa muinaisen Egyptin ja Persian kirjailijoiden runoja sekä omasta ajastamme Marina Tsvetajevan lyyrisiä runoja. Usein hänen musiikkinsa taustalla on dualistinen ajattelu, jossa symbolisoituvat vastakohdat; hyvä ja paha, valo ja varjo. Gubaidulina itse on maininnut henkisiksi esikuvikseen Anton Webernin ja Dimitri Shostakovitshin. Viimeksi mainittu oli Gubaidulinan merkittävä tukija aikana, jolloin tätä kritisoitiin liiasta modernismista. Gubaidulinan loppututkinnon arvioinnissa 3
6 Shostakovitsh lausui kuulut sanat: Jatka väärällä tielläsi. (Kurtz 2001) Gidon Kremerille omistettu, 1980-luvun alussa sävelletty viulukonsertto Offertorium oli merkittävä vaikutin Sofia Gubaidulinan tunnetuksi tulemiselle myös länsimaissa. Poliittisista syistä säveltäjän itsensä ensimmäinen matka länteen tapahtui vasta vuonna 1984, kun Oleg Kagan ja Rozhdestvenskyn johtama Neuvostoliiton kulttuuriministeriön sinfoniaorkesteri esittivät Offertoriumin Helsingin juhlaviikoilla. Muitakin merkittäviä yhtymäkohtia Suomeen löytyy: vuonna 1987 hänen 2. jousikvartettonsa kantaesitettiin Sibelius-kvartetin toimesta Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla, ja vuonna 1994 hänen 2. sellokonserttonsa Und: Das Fest ist in vollem Gang sai kantaesityksensä Kanariansaarten musiikkijuhlilla Jukka-Pekka Sarasteen johtaman Suomen RSO:n toimesta, David Geringasin ollessa solistina. 4
7 3. GUBAIDULINA JA HARMONIKKA Sofia Gubaidulina on tätä kirjoitettaessa säveltänyt harmonikalle tai kamarikokoonpanoille, joissa harmonikka on mukana, yhteensä kahdeksan teosta. De Profundis (1978) oli näistä ensimmäinen. Määrää voidaan pitää suurena ottaen huomioon harmonikan rooli musiikkimaailmassa yleisesti. Soolokappaleita harmonikalle hänellä on kaksi: De profundis sekä Et expecto (1985), joka on viisiosainen sonaatti. Nämä molemmat ovat jo pitkään olleet konserttiharmonikan soittajien vakiintunutta ohjelmistoa. 5
8 4. DE PROFUNDIS Sofia Gubaidulinan De profundis (suom. syvyydestä) on sooloharmonikkateos vuodelta Se on omistettu harmonikkataiteilija Friedrich Lipsille, jonka myötävaikutuksesta teos on myös syntynyt. Teoksen nimi perustuu psalmiin 130 Syvyydestä minä huudan sinua, Herra: Syvyydestä minä huudan sinua Herra, Herra kuule minun ääneni, tarkatkoon sinun korvasi rukoustani. Jos sinä Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra kuka silloin kestää? Mutta sinun on armo, sinä annat anteeksi, että me eläisimme sinun pelossasi. Minä odotan sinua, Herra, odotan sinua koko sielustani ja panen toivoni sinun sanaasi. Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua. Syvyydestä -nimi kuvaa teosta osuvasti; psalmista on luettavissa ahdistuneen ihmisen rukous, yritys nousta syvyyksien ja syntien suosta ja saada rauha. De profundis alkaakin soinnulla, jossa on mukana harmonikan matalin ääni E 1, ja päättyy trillin, jossa ylempi sävel g 4 on venäläisen harmonikan korkein sävel. De profundis on yksiosainen teos. Olen analyysissäni päätynyt jakamaan teoksen neljään laajahkoon jaksoon. Tämä on oma tulkintani, sillä teos koostuu hyvinkin lyhyistä vaiheista alituisine tempo- ja karakterimuutoksineen. Dynaamiselta asteikoltaan teos on rikas. Analysoitaessa nuotin osoittamia 6
9 dynamiikkamerkintöjä graafisesti huomataan, että rajuin ja pisin forte/fortissimojakso sijoittuu teoksen puoliväliin, tahtien välille. Huomattavaa on, miten suuri osa teoksesta kulkee pianossa tai sitäkin hiljaisemmassa dynamiikassa, toisaalta voimakkaassa fortessa. Mezzoforte ja mezzopiano ovat hyvin vähäisessä osassa. Esim. 1 Kaavio ajan ja dynamiikan suhteista teoksessa. Ajan (vaaka-akseli) mittaamisessa on käytetty Friedrich Lipsin levytystä, dynamiikan (pystyakseli) mittana on käytetty säveltäjän nuottimerkintöjä ppp-ffff) Gubaidulinan dualismi näkyy myös ambituksien valinnassa. Vuoroin teoksen äänialat liikkuvat hyvin matalalla, vuoroin molemmat kädet taas soittavat aivan soittimen ylärekisterissä. Lähes jokaisessa teoksen taitteessa on suunta matalalta korkealle, josta kerta toisensa jälkeen pudotaan uudelleen alas, josta taas alkaa uusi nousu. Olennaisena elementtinä kappaleessa voidaan pitää kromaattisuutta. Teoksen I jakson 1. ja 2. taite perustuvat pitkälti kromaattiseen liikkeeseen. Teoksen II jaksossa kromatiikka on merkittävää ensimmäisessä (t.66-81), kolmannessa (t ), neljännessä (t ) ja kuudennessa (t ) taitteessa. Myös tahdit liikkuvat täysin kromaattisesti. Kuvittelen tämän osaltaan ihmismielen - kenties neuroottisen - taistelun kuvauksena, ahdistuksen ilmentymänä; etenkin kun mikrointervallien, joita Gubaidulina on käyttänyt ainakin sellolle kirjoittaessaan, tavallisella harmonikalla soittamisen mahdottomuudesta johtuen kyseessä ovat soittimen pienimmät intervallit. 7
10 5. I JAKSON ANALYYTTISTÄ TARKASTELUA I jakso sisältää tahdit Olen jakanut tämän jakson neljään taitteeseen. De profundiksessa, kuten niin usein Gubaidulinan muussakin tuotannossa, vallitsevana elementtinä on tonaalisen ja ei-tonaalisen välinen jännite. Huolimatta tonaalisista aineksista, Forten joukkoanalyysi on osoittautunut toimivaksi analyysin välineeksi. 5.1 Ensimmäinen taite - tahti 1 Ensimmäinen taite on luonteeltaan efektiivinen. Se soitetaan kokonaisuudessaan paljetremoloa käyttäen, ja tremolon suhteellisen nopeuden muutokset on määritelty nuotissa. Taitteessa noustaan vähitellen matalimmasta äänialasta korkeimpaan, josta äkillisesti palataan takaisin alun matalaan rekisteriin. Dynamiikka korreloi erittäin selkeästi äänialan kanssa, ts. matalalla oltaessa on dynamiikka pianissimoa, korkealla taas fortissimoa. Intervalli E-Gis muodostaa taitteen selkeän tonaalisen keskiön. Soinnut on kirjoitettu tarkasti ensimmäisen sivun viimeiselle riville saakka. Tämän jälkeen alkaa klusteriglissandojen vaihe, joskin toisen sivun alussa on vielä kirjoitettuna pysähdys E 1 -Gis 1 -klusterilla. Glissandot nousevat lopulta harmonikan matalimmalta äänialueelta korkeimpaan ja purkautuvat lopulta tilanteeseen, jossa vasempaan käteen jää kaikuna alun E 1 -Gis 1 -klusteri hyvin hiljaisena, ja tämän päälle oikea käsi soittaa staattisen E-Gis soinnun. Tähän loppuu myös paljetremolo, ja siirrytään normaaliin soittotapaan. Ensimmäisen taitteen vallitsevat joukot määrän mukaan laskevasti järjestettynä ovat 4-3 (0134; 6 kpl), 4-7 (0145; 5 kpl), 4-8 (0156; 5 kpl) sekä 5-1 (01234; 4 kpl) Toinen taite - tahdit 2-15 Toinen taite (t. 2-15) alkaa oikean käden E-Gis -soinnulta, johon edellinen taite loppui. 8
11 Klustereilla ja klusterinomaisilla soinnuilla on nyt tarkka nuotinnos ja ensimmäistä kertaa myös pulssi. Sointujen paksuus läpi tämän taitteen vaihtelee seitsemän ja kahdeksan äänen välillä lukuun ottamatta ensimmäisissä tahdeissa esiintyviä kaksiäänisiä pieniä ja suuria terssejä. Joukoista esiin nousivat 7-1 ( ) ja 6-5 (012367) - molempia esiintyy kolme kappaletta - sekä joukko 7-4 ( , 2 kpl). Ääri-intervallireduktiossa huomataan, että taitteessa tapahtuu harkittua progressiota paitsi molempien käsien nousevan kromaattisen liikkeen ja dynaamisen kasvun kautta, myös ääri-intervallien ja yleisen dissonoivuuden kehityksessä. Esim. 2 Taitteen neljässä ensimmäisessä tahdissa (t. 2-5) ääri-intervalleina vuorottelevat taitteen aloittavan suuren terssin jälkeen pienet terssit ja vähennetyt kvintit. Tahdista 6 alkaen intervallit ääri-intervallit alkavat monipuolistua ja muuttua dissonoivammiksi. Tahdin 12 puolivälissä saavutetaan suurin dissonoivuus jonka jälkeen myös dynaaminen kasvu loppuu ja siirrytään kohti konsonoivuutta, joka johtaa teoksen kolmanteen, koraalimaiseen taitteeseen. 9
12 5.3. Kolmas taite - tahdit Kolmas, koraalimainen taite on jälleen esimerkki Gubaidulinan dualismista: se muodostuu vasemmalla kädellä soitettavista soinnuista - jotka ovat tahdeissa puhtaita duuri- ja mollikolmisointuja - sekä oikean käden atonaalisesta kuvioinnista. Tämä kuvionti muodostuu melko tiheistä terssi-, kvintoli-, seksti-, septoli- ja novemoliryhmistä ja pienen sekunnin trilleistä, jotka muodostavat vahvoja dissonansseja vasemman käden puhtaan tonaalisuuden kanssa. Kolmannen taitteen joukkoja olen analysoinut pääosin vertikaalisesti, reduktion kautta, jossa olen analysoinut oikean käden trilleille pysähtyvät joukot. Esim. 3. Joukot t
13 Yleisin joukko yo. reduktiossa on joukko 5-5 (01237), joka esiintyy taitteessa viisi kertaa. Neljä kertaa esiintyvät joukot 5-11 (02347) ja 4-17 (0347), kolmesti joukot 5-Z36 (01247) ja 4-14 (0237). Reduktion joukoista ensimmäisenä esiintyvä, joukko 5-11, sisältää muun muassa osajoukot 4-14 ja Nämä kolme taitteessa usein esiintyvää joukkoa ovat siis sukua toisilleen ja sointikuva onkin taitteessa hyvin yhtenäinen ja looginen. Taitteen viimeisen redusoidun joukon, 6-Z13 (joka on oktatoninen joukko), osajoukkoihin kuuluu joukko 4-3, joka aloitti koko teoksen ja oli teoksen I jakson keskeisin joukko. Joukko 4-3 on sellaisenaan vasemmassa kädessä transpositiotasolla T5. Oikean käden pintarakenteen koraalissa aloittavan motiivin g-fis-h-b-a-gis muodostama joukko on 6-1 (012345). Myös tämän joukon osajoukko on alun keskeinen joukko 4-3. Oikean käden tekstuuria lähemmin tarkasteltaessa huomataan, että siitä on löydettävissä kromaattinen ylöspäin nouseva linja (jossa kylläkin oktaavialat vaihtelevat). Ensin huomataan g 3 -gis 2 -a 2 (t ), t. 20 septoli päättyy ais2:lle, ja t. 21 trillin korkeampi sävel on h3. Tahdissa 22 kuvioinnin aloittaa c 4, ja seuraavissa kahdessa tahdissa trillit nousevat kromaattisesti aina d 4 :lle. Tahdin 25 kuvioinnin aloittaa ja lopettaa es-sävel, tahdissa 26 taas septoli alkaa e 4 :ltä. Tämän jälkeen kromaattisuus näkyy juuri yhä intensiivisemmiksi aika-arvoiltaan muuttuvien trillien liikkeessä, joka huipentuu tahdissa 37, jossa noustaan fis 4 -g 4 -trillille. 5.4 Neljäs taite - tahdit I jakson päättävän neljännen taitteen olen jakanut kolmeen lyhyeen vaiheeseen, jotka palauttavat tekstuurin atonaalisuuteen. 1. vaiheeseen sisältyvät tahdit Voimakkaalla alukkeella ja vibratolla soitetaan sointuja, joista tahtiin 49 saakka vuorottelee vain kaksi erilaista. Näiden joukot ovat 7-13 ( ) ja 8-27 ( T). Oikean käden soinnut koostuvat pelkistä 11
14 valkoisista nuoteista, ja sisältävät g-säveltä lukuun ottamatta kaikki luonnollisen a- mollin sävelet. Vasemman käden soinnut taas koostuvat pelkistä mustista nuoteista ja alkavat liikkua ikään kuin Ges-duurissa pentatonisesti alaspäin samalla kun oikea käsi jää paikoilleen vaiheen loppuun saakka vuorottelemaan kahta samaa sointua samasta asemasta. Vaiheesta saa siis jossain määrin biharmonisen kuulokuvan. 2. vaihe, tahdit 56-64, ovat pieniä klusterinomaisia sointuja, jotka vasemmassa kädessä ovat staattisia ja oikeassa kädessä liikkuvat glissandoina ylös- ja alaspäin -harmonikan vasemmalla kädellä tällaiset glissandot olisivatkin mahdottomia soittaa. Toisen vaiheen ääniala on vasemmassa kädessä kauttaaltaan laskeva, oikeassa kädessä vaihdellen nouseva ja laskeva, mutta sielläkin neljänneksi viimeisestä soinnusta alkaen laskeva. 3. vaihe, tahti 65, on ilman tahtiosoitusta. Sen tummuus tuntuu sulkevan teoksen ensimmäisen jakson. Vaihe koostuu kolmesta tritonussarjasta, joista jokainen lähtee Fisc -sävelien muodostamalta intervallilta. Sarjat pitenevät ja laskevat joka kerta alemmaksi, viimeisellä kerralla A 1 -Es -tritonukselle. 12
15 6. MUUT JAKSOT 6.1. II jakso Teoksen II jakso on rytmisesti tiivis, eteenpäin liikkuva ja karakteriltaan tauottoman intensiivinen. Sen ensimmäinen taite (t ) koostuu suppeiden ja laajojen klustereiden vuorottelusta neljäsosaiskuittain, joka luo jälleen vääjäämättömyyden tuntua. Klusterin ylinten sävelen liike johtaa kromaattisesti ylöspäin, ja viimeisessä klusterissa ääriääninä ovat Ges ja f, joiden rooli intervallikeskiönä on huomattava. Jakson toinen taite alkaa välittömästi tämän jälkeen näiltä samoilta ääniltä. Motiivi, joka aloitti myös I jakson kolmannen, koraalitaitteen pintarakenteen, kuullaan nyt molemmissa käsissä, vasemmassa kädessä inversionomaisena. Tahdeissa vasemman ja oikean käden liike on symmetristä. Kolmas taite (t ) jatkaa kiihkeää eteenpäinmenoa sekä dynamiikassa että liikkeessä. Nyt oikeassa kädessä on vain kolme eri nuottia, f, e ja dis. Vasen käsi muodostaa tärkeimmille iskuille pienet sekunnit, f:n pariksi fis:t ja dis:n d:t pariksi. Yhdessä nämä kolmen tahdin yksiköt koostuvat kaikista klusterin sävelistä. Taitteen tahdit ovat fragmentti II jakson 1. taitteesta. Taite 4 (t ) toistaa jälleen samaa motiivia, joka aloitti I jakson koraalin pintarakenteen, tälläkin kertaa inversiona. Tekstuuri on koko ajan rytmisesti tiivistynyt. Tahdissa 114 trillit siirtyvät molempiin käsiin, ja ollaan teoksen kliimaksikohdassa. Teos tuntuu pyörivän neuroottisesti neljän sävelen, cis:n, d:n, dis:n ja e:n ympärillä. Taite päättyy vasemman käden oktatoniseen kuvioon dis - e - c - cis - a - b - ges - g, jonka jälkeen esiintyvät f ja ges puolisävelaskeltrilleinä. Tahti 122 efektiivisine, rajuine klustereineen muodostaa jakson viidennen taitteen. Jakson kuudennen ja viimeisen taitteen muodostavat tahdit Se on urkumainen fff-dynamiikassa soitettava jakso, joka huipentuu tahdissa 147 oikean käden korkeimman ja vasemman käden matalimman äänialan yhtäaikaiseen klusteriin, joka 13
16 glissandoina laskeutuu kokonaan kohti tummuutta III jakso III jakson olen jakanut kahteen taitteeseen. Näistä ensimmäinen sijoittuu tahteihin Se on osittain efektiivinen. Pitkän fortissimojakson jälkeen, joka päätti edellisen jakson, jakso alkaa fermaateilla ja ilmanapin puhalluksilla, jotka muistuttavat hengityksen ääntä. Tätä seuraa muutama tummahko ääniglissando, jonka jälkeen taite päättyy kahdeksanääniseen klusteriin, joka vähitellen haihtuu yksiääniseksi päättyen D:lle. Jakson toinen taite on tahtien yksiääninen melodia, jonka ensimmäinen nuotti on D ja viimeinen fis 2. Melodia on jatkuvasti nouseva niin oktaavialaltaan kuin dynamiikaltaan. Alun tunnelma on sisäänpäin kääntynyt, mutta se muuttuu koko ajan intensiivisemmäksi, kuin epätoivoiseksi huudoksi IV jakso IV jakso käsittää tahdit Se on kauttaaltaan harmonisten duurisointujen ja toisaalta klustereiden ja dissonanssien taistelua. Sen 1. taite muodostuu tahdeista Dynamiikan ollessa piano, vasen käsi lähtee nostamaan klusteria glissandona ylöspäin samalla kun diskantin duurisoinnut nousevat kromaattisessa linjassa. Tahdeissa vuorotellaan täysin tonaalisten unisonossa soitettavien duurisointujen ja klustereiden välillä. Teoksen päättävä jakson 2. taite (t ) on muistuma I jakson koraalitaitteesta. Nyt vasemmassa kädessä soi staattinen E-duurisointu kaksiviivaisessa oktaavialassa, ja oikea käsi dissonoi tätä vastaan pintarakenteen ostinatomaisilla septoli- ja novemolikuvioilla sekä trilleillä. Teos päättyy neljäviivaiseen oktaavialaan (oikeassa kädessä fis-g -trilli). Näin korkeat sävelet ovat harmonikan dynaamisesti heikkoa aluetta, joten teos loppuu ikään kuin vaipuen hiljaisuuteen. 14
17 7. TEOKSEN MOTIIVIEN TARKASTELUA Teoksen tärkein motiivi on kuuden sävelen muodostama säveljoukko, joka esiintyy ensimmäisen kerran tahdeissa Sen intervallit ovat samansuuntaisesti p2, pu5/pu4, p2,p2,p2. Sen tärkeyttä korostaa se, että taitteissa, joissa se esiintyy, se poikkeuksetta aloittaa taitteen tai kuten alla olevassa esimerkissä, vähintään aloittaa taitteen liikkeen. Esim. 4 Tahdeissa motiivi on inversiona myös vasemmassa kädessä. Esim. 5 Tahdeissa motiivi intensiivisyydessään, inversiomuodossa ylöspäin suuntautuvana on erityisen hallitseva. Esim. 6 Tahdeissa motiivi esiintyy augmentoituna. Esim. 7 15
18 8. HUOMIOITA TEOKSEN TONAALISISTA KESKIÖISTÄ Teoksen tonaalisena keskiönä voidaan pitää e-säveltä. I jakson klusterijaksossa se on erityisen selkeästi sitä, eikä varmasti ole sattumaa että tämä E 1 on myös harmonikan matalin sävel. Rekisterimerkinnästä johtuen I jakson 1. taite soi yhtä oktaavia kirjoitettua matalammalta. Myös II jakson viimeinen taite, urkumainen jakso päättyy tahdissa 146 E-duurisoinnulle ennen äkillistä klusteria joka lopettaa tämän jakson. Lopulta koko teos päättyy lyhyehköön koraalimaiseen jaksoon, jossa vasen käsi soittaa urkupistemäisen E-duurisoinnun. Intervallikeskiönä vaikuttaa vahvasti f:n ja fis:n jännite. I jakson 3. taitteessa, tahdeissa tämä tulee selkeästi esiin ääriäänissä, samoin tahdin 63 lopussa. Tahdeissa on fis:n ja f:n muodostaman pienen sekunnin (noonin) jännite, samoin kuin tahdista 123 alkavan jakson alussa ja tahtiin 179 päättyvän jakson lopussa. 16
19 LÄHTEET - Gubaidulina, Sofia: De profundis (Anthology of Compositions for Button Accordion Part IX - Moscow Muzyka ) - Kurtz, Michael (2001, englanninkielinen laitos 2007): Sofia Gubaidulina A Biography (Indiana University Press) - Levytys: Lips, Friedrich ( De profundis LIPS CD 002) 17
Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa
Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa BASSO: Pt 1: duurit ja luonnolliset sekä harmoniset mollit 3b-3# Pt 2: duurit sekä luonnolliset, harmoniset sekä jazzmollit (sama
LisätiedotAlkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c
Alkusanat Musiikin Perusteita Pianoa Soittaen Tämä kirja on tarkoitettu johdannoksi musiikin opiskeluun ja soveltuu Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen kirjasarjan rinnakkaismateriaaliksi opiskeltaessa musiikin
LisätiedotTutkielma tasavireisestä, pythagoralaisesta ja diatonisesta sävelasteikosta Teuvo Laurinolli ( )
Tutkielma tasavireisestä, pythagoralaisesta ja diatonisesta sävelasteikosta Teuvo Laurinolli (8.2.2015) Johdanto Tarkastelemme sävelkorkeuksia (värähdystaajuuksia) yhden oktaavin alueella (esim. C1...
LisätiedotPianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.
Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian
LisätiedotImprovisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA.
Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA. Improvisointi - ALOITA ALUSTA IMPROVISOIMME AINA KUN PUHUMME. KUN IMPROVISOIMME
LisätiedotAija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta
Tekniikka musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä -seminaari Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa pe-la 12.-13.2.2010 Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset
LisätiedotNuottigrafiikka. Tupla viivat, joista jälkimmäinen on paksumpi tarkoittaa sävellyksen loppua. Tahtiosoitus
Rytmit 1 Nuottigrafiikka - Nuottiviivastossa on viisi poikittaissuuntaista viivaa. - Pystysuorat viivat ovat tahtiviivoja. - Tila kahden tahtiviivan välissä on yksi tahti. Tupla tahtiviivoilla merkitään
LisätiedotSuukappaleharjoitus Vol.1
q = 80 (rubato) Suukappaleharjoitus Vol. b mf (piano + suukappale) b (kielitä) b - - - - - - - - - - - - - - b b 5 (glissando) b w w w q = 0-05 Trumpet in Bb PLAY LEGATO PLAY WITH TONGE b mf n b n n b
LisätiedotYlivieskan seudun musiikkiopisto Pianon instrumenttikohtainen ops
Pianon instrumenttikohtainen ops PERUSOPINNOT: opintokokonaisuudet 1-8 Asteikko soitetaan vapaavalintaisessa järjestyksessä opintokokonaisuuksien 2-8 aikana niin, että perusopintojen lopussa oppilas hallitsee
LisätiedotHuilu 1. Harjoittelu. säännöllinen kotiharjoittelu rauhallisessa ympäristössä vanhempien kannustus ja tuki harjoittelupäiväkirjan täyttäminen
Huilu 1. Soittimeen tutustuminen huilun rakenne ja osien nimet osien kasaaminen ja purkaminen sekä puhdistaminen miten ääni syntyy luonteva ja ergonominen soittoasento äänen muodostaminen (ansatsi, tasainen
LisätiedotPiano 1. Konserttivalmiudet - lavakäyttäytyminen: alku- ja loppukumarrukset - esiintyminen pienimuotoisesti. Soittimeen tutustuminen
Piano 1. Soittimeen tutustuminen - soittimen rakenne, miten ääni syntyy - koskettimisto, valkoiset koskettimet ja mustien koskettimien ryhmät - luonteva soittoasento - hyvän perussoinnin tuottaminen -
LisätiedotTonaalista kontrapunktia
Tonaalista kontrapunktia Kirjoitettava mallin mukaisesti vastaääni kontrapunkti annettuun melodiaan tai bassoon cantus firmus : ) Ohje 1: Intervalli on alussa ja lopussa. Muualla sallitaan myös 3, 5 ja
Lisätiedot1. Jakso/Perusteet/E -kieli
okitara Louhimo projekti Jakso 1/Perusteet/E -kieli 1 okitaran vapaat kielet 11 okitaran vapaat kielet; siirtyminen kieleltä toiselle 12 E -kielen: vapaa kieli ja neljä ensimmäistä nauhaa ääninä 13 E -kielen
LisätiedotHARMONIKKA. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
HARMONIKKA TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET Oppilas löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä,
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto
AINEOPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN PERUSTEET PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen
LisätiedotMusiikkianalyysityö J.S. Bach: Well Tempered Clavier I, Prelude and Fugue in d-minor
J.S. Bach: Well Tempered Clavier I, Prelude and Fugue in d-minor Petri Kähkönen 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Preludi...4 2.1. Analyysi...4 2.2. Tulkintavertailu...6 3. Fuuga...7 3.1. Analyysi...7
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA JOUSET
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA JOUSET Porvoon kaupungin sivistyslautakunta 12.3.2019 1 JOUSET JOUSTEN VALMENNUSOPINNOT Valmentavaa jousisoitinopetusta annetaan pienissä viulu-, alttoviulu- ja selloryhmissä
LisätiedotKLASSINEN KITARA. TASO 1 laajuus 105 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
KLASSINEN KITARA TASO 1 laajuus 105 tuntia löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä, monipuolisuutta ja
LisätiedotABRAM JA LOOT. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ABRAM JA LOOT Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä b) Ajallinen yhteys muihin
LisätiedotKÄYRÄTORVI. TASO 1 laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
KÄYRÄTORVI TASO 1 laajuus 70 tuntia osaa ilmaista tunnistaa luonnollisen soinnin ja osaa tuottaa osaa toteuttaa äänen voimakkuuserot hallitsee perustempon, ylläpitää pulssin, osaa tempon hidastamisen ja
LisätiedotKitara 1. Luovat taidot (improvisointi, säveltäminen) Yhteissoitto
Kitara 1 - soittimen rakenne - miten ääni syntyy - kitaran osien nimet - istuminen tukevasti tuolin reunalla - kitara pysyy tukevasti sylissä - sormien asento, käden muoto - jalkatuki - vuoronäppäilyn
LisätiedotOpittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.
1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Piano Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotEtsi tiedot ja täydennä. Eläinten karnevaalin osat. Camille Saint Saëns: Eläinten karnevaali. Etsi kuva säveltäjästä.
Camille Saint Saëns: Eläinten karnevaali Etsi tiedot ja täydennä Camille Saint-Saëns oli säveltäjä. Etsi kuva säveltäjästä. Hän eli vuosina. Eläinten karnevaalin osat Yhdistä sävellyksen osa oikeaan soittimeen.
LisätiedotNeljännen luokan opetettavat asiat
Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio
LisätiedotVanha Kalevala-sdvelmd. Uudet nuotit D-C-H. Alla breve -tahtiosoitus. Kaksipa poikaa Kurikasta. Tdti Monika. Tunnetko Liisukan. Tiritomba.
Kirian kiiytiistii 3 Pillipiiparit 26 Soittoasento ja harmonikan osat 7 Duuriasteikko 27 Ensimmii nen yhteissoitto 8 Kertausmerkki ja maalit 28 Sorminumerot Rekisterit 8 9 Asikkalan puiset rattaat 5/4-tahtiosoitus
LisätiedotPÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7
PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 2 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 2 KLASSINEN MUSIIKKI... 2 PIANO... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)... 3 VIULU... 3 ALTTOVIULU... 4 SELLO JA KONTRABASSO... 4 PUUPUHALTIMET...
LisätiedotMusiikkipedagogi. Musiikkipedagogi
Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotUUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN
UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN Muistilista 1) Yleiset havainnot - kokonaisuuden hahmottaminen, harjoitettava alue osana kokonaisuutta - kokoonpano, oma stemma - läpi silmäily: kertausmerkit, pomppamerkit,
LisätiedotPÄÄSYKOEOHJEITA 2015
1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...
LisätiedotPIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto
AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANON VAPAA SÄESTYS (pop/jazz-piano) PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen
LisätiedotMusiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet
Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason
LisätiedotMusiikin teorian perusteita Otto Romanowski 2002
Musiikin teorian perusteita Otto Romanowski 2002 Musiikinteoriaa, v. 22.2.2007 I. Musiikki = erikorkuisia ja -sointisia ääniä ryhmittäin A. Äänen korkeus -> säveltaso (juurisävelet: c, d, e, f, g, a, h)
LisätiedotNOKKAHUILU TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
NOKKAHUILU TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme nokkahuilunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotNäkökulmia ja työskentelytapoja
Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida
LisätiedotMusiikkipedagogi. Musiikkipedagogi
Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa
LisätiedotMusiikin perusteiden opetus. Mupe-OPAS. oppilaille, opettajille ja vanhemmille
Musiikin perusteiden opetus Mupe-OPAS oppilaille, opettajille ja vanhemmille 2018-2019 Tämä esite opastaa matkalle Valkeakosken musiikkiopiston musiikkitunnin (mutu) ja musiikin perusteiden (mupe) opintoihin.
LisätiedotSuuri Sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille
Suuri Sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille Porvoonseudun musiikkiopisto/ Borgånejdens musikinstitut kutsuu kaikki Porvoon koulujen kakkosluokkalaiset tutustumaan sinfoniaorkesteriin.
LisätiedotKLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
KLASSINEN LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotPERUSMERKKILAULUT. Korjaukset 1. 6. painokseen, osassa painoksista ne on voitu jo huomioida Tarkistetussa 7. painoksessa mainitut virheet on korjattu
PERUSMERKKILAULUT Korjaukset 1. 6. painokseen, osassa painoksista ne on voitu jo huomioida Tarkistetussa 7. painoksessa mainitut virheet on korjattu 5. Finlandia-hymni sivu 10, systeemi 5, tahdin 3 viimeinen
LisätiedotALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme alttoviulunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotVakka-Suomen musiikkiopisto
Vakka-Suomen musiikkiopisto MUSIIKIN PERUSTEIDEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnassa 15.9.2015. Voimassa 1.10.2015 alkaen. 1 INTRO Tämä aineopetussuunnitelma koskee
LisätiedotUUDEN MUSIIKIN ANALYYSITYÖ ja KIRJALLINEN TYÖ
UUDEN MUSIIKIN ANALYYSITYÖ ja KIRJALLINEN TYÖ Sergei Prokofjevin kuudennen pianosonaatin ensimmäisen osan analyyttinen tarkastelu. Veli-Matti Jutila Sibelius-Akatemia EsKo/PiMu Kevät 2010 Ohjaava opettaja:
LisätiedotJOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA
LAITILAN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO Tämä aineopetussuunnitelma koskee Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavan musiikin taiteen
LisätiedotMUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA
MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.
LisätiedotKanteleen vapaa säestys
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus:
MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1 Sisällön kuvaus: Oppilas tutustuu instrumenttinsa perustekniikkaan, opiskelee ohjelmistoa ja löytää musiikillisia ilmaisukeinoja henkilökohtaisten edellytystensä
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA KITARA
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA KITARA Porvoon kaupungin sivistyslautakunta 12.3.2019 1 KITARA KITARAN VALMENNUSOPINNOT Tavoitteet: Tutustutaan kitaransoiton perusteisiin Tutustutaan mm. soiton, leikin
LisätiedotJOUSISOITTIMET. TASO 1 laajuus 105 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
JOUSISOITTIMET TASO 1 laajuus 105 tuntia YLEISET TAVOITTEET Oppilas oppii harjoittelemaan päivittäin vanhempien tuella. oppii arvioimaan omaa soittoaan ja harjoitteluaan yhdessä oman opettajan ja vanhempien
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
Lisätiedot5. Huilu. Huilun peruskurssi 1/3 (SML 1991) Huilun peruskurssi 2/3 (SML 1991)
5. Huilu Huilun peruskurssi 1/3 (SML 1991) 2) kaksi etydiä, joista soitetaan lautakunnan valitsema 3) kaksi sävellystä (ohjelmistoluettelon n:o 7 osastosta 3 tai 5) tai sonaatin nopea ja hidas osa 4) prima
LisätiedotOnnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.
KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et
LisätiedotPIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO
PIANO Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja musiikkiopistotason tasosuoritusten
LisätiedotEsipuhe. Huulari. Oikeudet
1 Esipuhe Tämä nuottivihko liittyy tekemääni 4- ja 10 -reikäisien diatonisten huuliharppujen alkeisoppaaseen. Voit ladata oppaan osoitteesta: http://yellingrosa.com/huuliharppu.htm. Oppaassa on nopea katsaus
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
LisätiedotSeuraavat korjaukset koskevat painoksia 1.-4., osassa painoksista ne on voitu jo huomioida. Tarkistetussa 5. painoksessa mainitut virheet on korjattu.
TAITOMERKKILAULUT Korjaukset tarkistettuun 5. painokseen: 39. Veljesten paluu Jukolaan sivu 117, systeemi 1, tahti 1: I-basson neljännen neljäsosan toinen nuotti f (ei fis) Seuraavat korjaukset koskevat
LisätiedotMaija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23
Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotMusiikkia Laulaen ja Kirjoittaen 2
Musiikkia Laulaen a Kiroittaen Kalevi Hampinen lkusanat (kira ) Musiikkia Laulaen a Kiroittaen 1, a kirasara sisältää Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton musiikin perusteet mukaisen oppisisällön. Kirat
LisätiedotHuuliharppu. Jotta saat oikean huuliharpun etkä lelua, hanki se musiikkikaupasta, joko paikallisesta tai verkkokaupasta.
Huuliharppu Tämän oppaan tarkoitus on antaa sinulle jonkinlainen käsitys diatonisen huuliharpunsoiton alkeista. Huuliharppu on halpa soitin, mutta ei kuitenkaan mikään lelu niin kuin usein luullaan. Sillä
LisätiedotPUHALTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA
VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO PUHALTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Tämä aineopetussuunnitelma koskee Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavaa musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista puhallinsoittimien
LisätiedotPASUUNA TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
PASUUNA TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme pasuunansoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotMELODIADIKTAATIN PROSESSI JA KIRJOITUSSTRATEGIAT
MELODIADIKTAATIN PROSESSI JA KIRJOITUSSTRATEGIAT Laura Virkkunen Tutkielma (musiikinteoria) Sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmä Klassisen musiikin osasto Sibelius-Akatemia 2012 SIBELIUS-AKATEMIA Tiivistelmä
LisätiedotJOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.
JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain
LisätiedotMUSIIKKI JA TIETOTEKNIIKKA -SEMINAARI 1(11) Jyväskylän yliopisto 11.12.2003 (korj. 12.12.2003) Musiikkia kuvista
MUSIIKKI JA TIETOTEKNIIKKA -SEMINAARI 1(11) Jyväskylän yliopisto 11.12.2003 (korj. 12.12.2003) 1 Johdanto Musiikkia kuvista Lauri Gröhn metasäveltäjä Gallery Music from Pictures www.synestesia.com Kehittämässäni
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto
AINEOPETUSSUUNNITELMA KITARA PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma tarkentaa Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA HARMONIKKA
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA HARMONIKKA Porvoon kaupungin sivistyslautakunta 12.3.2019 1 HARMONIKKA VALMENTAVA HARMONIKANSOITON OPETUS Tavoitteet Oppilas oppii soittimen käsittelyn perusteet ja luontevan
Lisätiedothttp://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related
Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä
LisätiedotPIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015
1 PIANO Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015 PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET 2 Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja musiikkiopistotason
LisätiedotMatikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon
Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no
LisätiedotVALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016
KASVATUSTIETEIDEN TIED EKUNTA VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016 I HAKUKELPOISUUS Hakukelpoisia ovat henkilöt, joilla on 1(5) voimassa oleva
LisätiedotTekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)
K1 a) Tekijä MAA Polynomifunktiot ja -yhtälöt 6.8.016 ( + + ) + ( ) = + + + = + + + = + 4 b) 4 4 ( 5 + ) ( 5 + 1) = 5 + + 5 + 1 4 = + + + 4 = + 5 5 1 1 Vastaus a) 4 + b) 4 + 1 K a) f ( ) = + 1 f () = +
LisätiedotJoukot. Georg Cantor ( )
Joukot Matematiikassa on pyrkimys määritellä monimutkaiset asiat täsmällisesti yksinkertaisempien asioiden avulla. Tarvitaan jokin lähtökohta, muutama yleisesti hyväksytty ja ymmärretty käsite, joista
LisätiedotDMITRY HINTZE COLL. 602
Arkistoluettelo 639 DMITRY HINTZE COLL. 602 Käsikirjoituskokoelmat 1 HINTZE, DMITRY, säveltäjä (1914-97) COLL. 602 Dmitry Hintze syntyi Pietarissa 6.2.1914 taiteita harrastavaan perheeseen. Sukujuuriltaan
LisätiedotKLARINETTI TAITOTAULU Rakentava palaute-hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
KLARINETTI TAITOTAULU Rakentava palaute-hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme klarinetinsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotSÄHKÖKITARA. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET
SÄHKÖKITARA TASO 1 - laajuus 70 tuntia tutustuu kitaransoiton tekniikan perusteisiin ja hankkii valmiuksia tekniikan edelleen kehittämiseen tutustuu sähkökitaran historiaan äänitteiden avulla pystyy soittamaan
LisätiedotEye Pal Solo. Käyttöohje
Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.
LisätiedotSIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!
Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,
LisätiedotKÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
KÄYRÄTORVI TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme käyrätorvensoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotAntti Waleri Lehtinen Coll.832
Luettelo 768 Antti Waleri Lehtinen Coll.832 Käsikirjoituskokoelma Kansalliskirjasto Antti Waleri Lehtinen (12.3.1874 9.6.1961) Director cantus, kanttori, säveltäjä. Antti Waleri Lehtinen opiskeli Helsingin
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotKouluorkesteri. Roudaus ja rutiinit. Virittäminen. Katse kapellimestariin
Kouluorkesteri Kouluorkesteri kannattaa perustaa heti, kun opitaan soittamaan ensimmäiset sävelet. Koulun tuntiresurssien mukaan voidaan valita, perustetaanko luokkaorkesteri vai koko koulun yhteinen orkesteri.
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kitara Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi KITARANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotKenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5
Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.
LisätiedotEtusivu 1. Näkymä ja aktivointi 2. Tee partituuripohja 3. Tee nuotteja 4. Sanat, sointumerkit Pikkukappale. Pikkukappale
Etusivu 1. Näkymä ja aktivointi 2. Tee partituuripohja 3. Tee nuotteja 4. Sanat, sointumerkit... 5. Pikkukappale Pikkukappale Viimeinen oppitunti kertaa aiemmin opittuja asioita. Lisäksi harjoitellaan
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Sello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Sello Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi SELLONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotMONIKKO=YKSIKKÖ (D-taitotaso) Koreografia: Paula Kettu Musiikin sävellys ja sovitus: J-P Piirainen
MONIKKO=YKSIKKÖ (D-taitotaso) Koreografia: Paula Kettu Musiikin sävellys ja sovitus: J-P Piirainen Silmien sulkemisen jälkeen on hyvä katsoa kunnolla itseään sekä ympärillä olevia ja löytää omat värijengit,
LisätiedotEsiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010
Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA VASKIPUHALTIMET
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA VASKIPUHALTIMET Porvoon kaupungin sivistyslautakunta 12.3.2019 1 VASKIPUHALTIMET Käyrätorvi Trumpetti Pasuuna Alttotorvi Baritonitorvi Tuuba Tässä aineopetussuunnitelmassa
LisätiedotPOP/JAZZ LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
POP/JAZZ LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Huilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Huilu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi HUILUNSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotHerra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotSÄHKÖBASSO. TASO 1 laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
SÄHKÖBASSO TASO 1 laajuus 70 tuntia oppii luontevan tavan soittaa osaa lukea helppoa nuottikirjoitusta oppii bassonsoiton perustekniikkaa ja rytmisiä taitoja oppii opettelemaan uutta ohjelmistoa saa esiintymiskokemusta
LisätiedotOppilas harjoittelee toimimaan musiikillisen ryhmän jäsenenä ja saa onnistumisen kokemuksia.
Kankaantaan koulun musiikkiluokkien 3.- 6. opetussuunnitelma 2016 Toiminta-ajatus Nokian musiikkiluokkien opetussuunnitelma pohjautuu opetussuunnitelman perusteiden tavoitteisiin ja sisältöihin sekä Tampereen
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotHP Roar Plus -kaiutin. Muut ominaisuudet
HP Roar Plus -kaiutin Muut ominaisuudet Copyright 2014 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Microsoft, Windows ja Windows Vista ovat Microsoft-konsernin Yhdysvalloissa rekisteröimiä tavaramerkkejä.
Lisätiedot