Etelä-Korean maaraportti 1 (41) Sonja Antell, Ville Vierimaa. Etelä-Korea. Toukokuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Korean maaraportti 1 (41) Sonja Antell, Ville Vierimaa. Etelä-Korea. Toukokuu 2010"

Transkriptio

1 Etelä-Korean maaraportti 1 (41) Etelä-Korea Toukokuu 2010

2 Etelä-Korean maaraportti 2 (41) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Etelä-Korean vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 7 Rahoitus ja takuut Finnvera Talous Makrotalous BKT Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Rahapolitiikka Finanssipolitiikka Kauppapolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus Rakentaminen Logistiikka... 23

3 Etelä-Korean maaraportti 3 (41) Koneiden valmistus Laivanrakennus Muu teollisuus Autoteollisuus Metalliteollisuus Kaivosteollisuus Palvelusektori Toimialavastaava: Sonja Antell, sähköposti 27 Kauppa Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistökauppa Pörssi Matkailu Life Sciences ja elintarvikesektori Terveydenhoitopalvelut Terveydenhoidon teknologia Bioteknologia ja lääkkeet Maatalous- ja elintarvikesektori Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori Ympäristösektori Metsäsektori Tietoliikennepalvelut Tapakulttuuri Linkkejä... 41

4 Etelä-Korean maaraportti 4 (41) Maaprofiili Maa ja väestö Kokonaispinta-ala: km2 Luonnonvarat: hiili, volframi, grafiitti, molybdeeni, lyijy Rajanaapurit: Pohjois-Korea Asukasluku: 48,5 miljoonaa (2009) Pääkaupunki: Soul (10, 1 milj. asukasta) Suurimmat kaupungit: Soul, Busan 3,5 milj., Incheon 2,6 milj., Daegu 2,5 milj., Daejeon 1,5 milj., Gwangju 1,4 milj, Ulsan 1,1 milj. Väestönkasvu: 0,27 % (2009) Syntyvyys: 8,93/1000 (2009 arvio) Kuolleisuus: 5,94 /1000 (2009 arvio) Elinajan odote: naiset 82,2 vuotta, miehet 75,5 vuotta (2009 arvio) Etniset ryhmät: väestö on erittäin homogeeninen, pieni kiinalaisvähemmistö Virallinen kieli: korea Uskonnot: kristittyjä 26,3 % (protestantteja 19,7 %, roomalaiskatolisia 6,6 %), buddhalaisia 23,2 %, konfutselaisia 3 %, muita 1,3 %, ei tiedossa 49,3 % Infrastruktuuri Aika: GMT+9 Suuntanumero: +82 (suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Soul 2, Busan 51, Incheon 336, Daegu 53, Gwangju 62. Matkapuhelinstandardi: CDMA, CDMA2000 Sähköverkko: 220V, 60 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys 100 asukasta kohti: 44,3 vuonna 2008 Matkapuhelintiheys 100 asukasta kohti: 94,7 vuonna 2008 TV-standardi: NTSC, analoginen; ATSC, digitaalinen (analogiset lähetykset loppuvat ); T-DMB, mobiili Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Dae Han Min Guk, (Korean tasavalta) Maatunnus: KR Valtiomuoto: tasavalta Valtion päämies: presidentti Lee Myung-bak (02/2008), viisivuotinen toimikausi, ei jatkettavissa, presidentti johtaa myös hallitustyöskentelyä Pääministeri: Chung Un-chan (09/2009), pääministerin virka on lähinnä seremoniallinen, lähes kaikki valta on keskitetty presidentille Tärkeimmät puolueet: Kaksikamarinen parlamentti (Kuk Hoe) muodostuu vähintään 299 jäsenestä (tällä hetkellä 299 puhemies ml.). Vaalikausi on neljä vuotta.

5 Etelä-Korean maaraportti 5 (41) Viimeisimmissä vaaleissa huhtikuussa paikkaa täytettiin suorilla vaaleilla ja loput 54 paikkaa jaettiin puoluiden kesken suhteessa niiden ääniosuuteen. Konservatiivinen Suuri Kansallispuolue (Grand National Party, GNP) pitää tällä hetkellä hallussaan 170 paikkaa ja Keskusta-Vasemmistolainen Demokraattinen Puolue (Centre-Left Democratic Party, DP) vuorostaan 84 paikkaa. Muut paikat ovat pienempien puolueiden ja sitoutumattomien edustajien hallussa. Puhemies on puolueettomassa asemassa Seuraavat vaalit: presidentinvaalit 12/2012, parlamenttivaalit 04/2012 Aluehallinto: 9 provinssia, 7 erikoiskaupunkia Itsenäistynyt: 1945 Japanin siirtomaaherruudesta Kansallispäivä: 15. elokuuta (Japanin siirtomaaherruudesta vapautumisen muistoksi) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 won (KRW)=100 chon (chon on teoreettinen valuuttayksikkö) Valuuttakurssi: 1 USD = 1146,70 KRW ( ) Bruttokansantuote vuonna 2009: käyvin hinnoin 835,4 mrd. USD, ostovoimapariteetilla 1359,5 mrd. USD Bruttokansantuote henkeä kohti vuonna 2010 (arvio): käyvin hinnoin USD, ostovoimapariteetilla USD Inflaatio: 2,8 % (keskiarvo 2009) Pääteollisuustuotteet: elektroniikkateollisuus, autoteollisuus, kemikaalit, laivanrakennus, teräs, tekstiilit, vaatteet, jalkineet, elintarvikkeet Tärkeimmät vientituotteet: elektroniikkatuotteet, koneet ja laiteet, moottoriajoneuvot, teräs, laivat, tekstiilit, vaatteet, jalkineet, kala Tärkeimmät tuontituotteet: raakaöljy, elintarvikkeet, koneet ja laitteet, kemikaalit, metallit Tärkeimmät kauppakumppanit: Japani, Kiina, Yhdysvallat, Hongkong, Saudi-Arabia Verotus: yritysvero %, lisäksi yrityksiltä peritään kotipaikkaan sidottua 10 %:n lisäveroa yrityksen maksamista veroista. ALV on 10 %. Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Etelä-Korea on sijaluvulla 39 (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Etelä-Korea on sijaluvulla 19 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky)

6 Etelä-Korean maaraportti 6 (41) Liiketoiminta Etelä-Korean vahvuudet ja heikkoudet Finpron Soulin vientikeskuksen päällikkö Ari Virtanen Etelä-Korean markkinoista: Kehitysnäkymät ja mahdollisuudet: Talouskasvu on ollut hyvä pitkällä aikavälillä ja maa toipui nopeimmin kaikista OECD-maista vuonna 2008 alkaneesta talouskriisistä Yritysten saneerausohjelma on edennyt hitaasti, mutta keskimäärin paremmin kuin muissa lähialueen maissa Korealaisten tuotteiden laatu on parantunut nopeasti ja hinta on edullinen verrattuna japanilaisiin kilpailijoihin Korea on onnistunut panostuksissaan suunnitteluun ja designiin Vapaakauppasopimus EU:n ja Etelä-Korean välillä avaa uusia mahdollisuuksia Markkinoiden riskit ja uhat: Pankkisektorin ongelmat Laivanrakennukseen ja puolijohteisiin liittyvät kiistat EU:n ja USA:n välillä Yhdysvaltojen talouskehitys Korean valuutan wonin vahvistuminen leikkaa kilpailukykyä Pohjois-Korean tilanne Kiinan riskit Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyviä liiketoimintamahdollisuuksia seuraavilla aloilla: Laivanrakennuksen tuotteet ICT-sektori Teollisuuden uudelleenstrukturointi tarjoaa mahdollisuuksia yritysostoihin

7 Etelä-Korean maaraportti 7 (41) Ympäristöteknologia, energiaratkaisut Korjaus, infrastruktuuri ja vapaa-ajan rakentaminen Luovat alat, teollinen suunnittelu, arkkitehtuuri Lifescience: väestön ikääntymiseen liittyvät tuotteet ja palvelut Opetusosaaminen ja teknologia Palvelualan avautuminen Elintarvikealan avautuminen Myynti ja markkinointi Jakelukanavat Etelä-Koreassa on lukuisia jakelukanavia: agentit, maahantuojat, jakelijat, tukkumyyjät ja monimuotoiset myyntitoimistot (liaison office). Komissioperusteisten agenttien käyttö on perinteisesti ollut yleisin tapa, jolla ulkomaalaiset yritykset aloittavat liiketoimintansa Etelä-Koreassa. Agenttien välityksellä saadaan käyttöön jo olemassa oleva yrityskontaktiverkosto ja apua yrityssuhteiden ylläpitoon sekä tuotteiden markkinointiin. Korea Importers Association (KOIMA) toimii Etelä-Korean maahantuojien keskusjärjestönä. Nykyään KOIMA:lla on noin rekisteröitynyttä jäsentä, jotka toimivat agentteina ja maahantuojina. KOIMA jäsenet käsittelevät yli 83 prosenttia Etelä-Korean tuonnista ja edustavat yli ulkomaalaista tavarantoimittajaa ja valmistajaa. Käytetty jakelukanava sekä päätös perustaa myyntitoimisto, yhteisyritys tai itsenäinen tuotanto- tai myyntiyritys riippuvat paljolti ulkomaalaisen yrityksen toimialasta. Agenttien ja jakelijoiden oikeudet ja velvollisuudet on tarkasti säädetty, mutta käytännössä sopimukset voidaan kirjoittaa melko vapaasti, sillä säännökset ovat suhteellisen joustavia. Kirjallinen sopimus ulkomaalaisen viejän ja korealaisen tuontiagentin välillä on yleinen tapa aloittaa yritysyhteistyö. Sopimuksen irtisanominen on hyväksyttävää, mikäli liiketoiminta on kannattamatonta, mutta ilman pätevää syytä sopimuksen purkaminen on hankalaa. Agentit etsivät ensisijaisesti toimeksiantajia, joiden tuotteet tuottavat korkeat tuotot mahdollisimman vähällä työllä. Tämä saattaa johtaa siihen, että osa edustuksista jää vähemmälle huomiolle ja lepotilaan, mikäli toimeksiantaja ei aktiivisesti seuraa agenttiaan.

8 Etelä-Korean maaraportti 8 (41) Vaikka agenttien käyttäminen on yleisin tapa lähteä Etelä-Korean markkinoille, on myyntitoimiston perustaminen myös yleistä. Myyntitoimistoa käytetään usein markkinakanavien testaukseen, koska paikalliset viranomaiset katsovat, etteivät tällaiset toimistot tähtää voiton tekoon ensimmäisen 2-3 vuoden aikana, vaan tekevät lähinnä markkinatutkimusta. Tämän jälkeen myyntitoimisto tulisi muuttaa yritykseksi tai lakkauttaa melko pian. Myyntitoimiston käyttäminen antaa ulkomaalaiselle yritykselle enemmän joustavuutta ja hallintaa. Yritys pääsee välittömästi markkinoille sitoutumatta laajentamaan toimintaansa myöhemmin, mutta myöskään sulkematta pois laajentamisen mahdollisuutta. Korealaisista jakelukanavista omalaatuisin on maanlaajuinen pienten tukkukauppayritysten verkko, joka kattaa tuotteita kulutushyödykkeistä teollisuustuotteisiin ja puolivalmisteisiin. Tukkukauppayritykset ovat pääsääntöisesti pieniä kojuja suurten kaupunkien tukkukauppamarkkina-alueilla. Yritykset näillä markkinoilla pitävät yleensä hyvin pientä varastoa, toimivat nopeasti ja käyttävät maksuvälineenä käteistä välttääkseen verotusta. Voittomarginaalit ovat alhaiset, mutta kauppatavaran vaihtuvuus hyvin korkea. Tätä kauppakanavaa käyttävät niin yksittäiset ostajat, pienet jälleenmyyjät kuin suuret vähittäismyyntiketjut ja teolliset yritykset. Myyntirajoitukset ja hinnoittelu Hinnat ovat tärkeässä asemassa Etelä Korean liikekulttuurissa. Kuluttajatuotteiden, teollisuustuotteiden ja sijoitustuotteiden välillä on kuitenkin eroja. Kuluttajatuotteissa hyväksyttävä hinnoittelu perustuu tuotteen laatuun. Suuressa osassa kuluttajatuotteita markkinoilla on ylitarjontaa, mikä ajaa marginaalit suhteellisen alhaisiksi. Ylellisyystuotteiden hinnalla ei juuri ole merkitystä, vaan niiden pikemminkin oletetaan maksavan paljon. Brändejä arvostetaan, mutta on huomioitava, että kansainvälisesti tunnetut merkit kilpailevat usein tasapäisesti paikallisten brändien kanssa. Teollisuudessa kilpailu on erittäin kovaa. Korealaiset yritykset panostavat tuotekehitykseen ja laadunvalvontaan, mutta maan sisällä kopiointi on yleistä ja halvemmat kopioidut tuotteet hyväksytään yleisesti alkuperäisten korvikkeena. After sales -palvelut eivät vielä ole yhtä tärkeässä asemassa kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Varaosien saatavuutta pidetään tärkeänä, mutta korvikeosat hyväksytään vaihtoehtona alkuperäisille ja huoltotyön tekee yleensä saataville oleva henkilökunta. Ennaltaehkäisevää huoltoa käyttävät lähinnä huipputeknologian yritykset, joiden on pystyttävä pitämään tuotteiden laatu tasaisena.

9 Etelä-Korean maaraportti 9 (41) Mainonta Mainonta on Etelä-Koreassa tärkeässä osassa hyödykkeiden ja palveluiden markkinoinnissa. Televisiomainonta on tehokkain ja laajalevikkisin markkinointikanava. Televisiomainonnalla on myös mahdollista tavoittaa hyvin segmentoituja asiakasryhmiä lukuisten erikoistuneiden kanavien avulla. DMBmobiilitelevisio on lähetysten alettua vuonna 2007 kasvanut nopeasti merkittäväksi kanavaksi. Viime vuosina Internet-mainonta on kasvanut vauhdilla muiden mainontamuotojen kasvun kääntyessä hiljalleen laskuun. Vaikka sanomalehdillä on pienempi osa ja mainokset ovat pieniä verrattuna Suomeen, on ammattilehtien ja muiden erityislehtien merkitys silti vielä suuri. Painettu media oli television jälkeen suurin mainontakanava Etelä-Koreassa vuonna Kulutustavaroiden markkinoinnissa ja imagomainonnassa käytetään paljon ulkomainontaa sekä laajan metroverkon tarjoamia monipuolisia mainontamahdollisuuksia. Myös radiomainonta on Koreassa suosittua. Suurimmat sanomalehdet, TV- ja radiokanavat sekä internetportaalit: The Dong-A Ilbo The Chosun Ilbo JoongAng Ilbo Hankook Ilbo Maeil Business Newspaper KBS (Korea Broadcasting Station) MBC (Munhwa Broadcasting Company) SBS (Seoul Broadcasting Station) NAVER DAUM Yleinen tapa mainostaa on käyttää julkisuuden henkilöä yrityksen mainosteemaa viestivän tarinan kanssa. Elokuva- ja TV-tähdet sekä urheilijat ovat suosittuja edustajia. Poliitikot taas eivät ole kovin luotettuja tai pidettyjä Etelä-Koreassa, joten heitä ei usein nähdä mainoksissa. Alakohtaiset messut ja näyttelyt ovat suuressa osassa B2B-suhteiden luomisessa. Suuria näyttelyitä järjestetään jatkuvasti ja usein niitä täydentävät seminaarit, joihin on kutsuttu nimekkäitä puhujia ympäri maailmaa. Yrityskontaktien lisäksi messuilla ja näyttelyissä käydään myös tutkimassa kilpailijoiden toimintaa ja tuotteita. Kolme suurinta näyttelykeskusta ovat COEX ja KINTEX Soulissa sekä BEXCO Busanissa.

10 Etelä-Korean maaraportti 10 (41) Franchising, lisensointi ja immateriaalioikeudet Yhdysvaltalaiset franchising-ketjut ovat yleinen näky Etelä-Koreassa, mutta niillä on myös huomattava määrä paikallisia kilpailijoita. Franchising-maksut ovat hyväksyttyjä, mutta myös välittyvät selkeästi hintoihin. Tämän vuoksi franchising-ketjulla on oltava selkeä brändiarvo menestyäkseen Etelä-Koreassa. Lisensointi on yleistä Etelä-Koreassa. Useat yritykset ovat aloittaneet toimintansa lisensoituun siirtoteknologiaan perustuen. Usein lisenssin käyttäjä kuitenkin yrittää nopeasti omaksua teknologian ja kehittää sitä eteenpäin päästäkseen eroon lisensointimaksuista. Teknologiasiirrosta oppimalla Etelä-Korea on pystynyt nopeasti kehittämään teollisuuden insinööriosaamista ja vankistamaan maan jalansijaa vientimarkkinoilla. Nykyään maassa on kuitenkin myös vankka tutkimus- ja kehitystyö-yhteisö. Immateriaalioikeuksia, kuten patentteja, kunnioitetaan yleensä. Mikäli riski patentin loukkaamisesta tai kopioimisesta vastuuseen joutumisesta on pieni, saattaa kotimarkkinoiden toimituksissa kuitenkin tapahtua rikkomuksia. Eurooppalaisten yritysten IPR-oikeuksien loukkaukset Etelä-Koreassa liittyvät yleensä rekisteröityihin tavaramerkkeihin, muotoiluun ja tekijänoikeuksiin. Rikkomukset koskevat enimmäkseen muoti- ja ylellisyystuotteita sekä musiikki- ja peliteollisuutta. Korean Intellectual Property Office (KIPO) on viime aikoina kuitenkin tiukentanut valvontaa, mikä on johtanut raportoitujen rikkomusten määrän selvään kasvuun. Vientiteollisuudessa ollaan huomattavasti varovaisempia ja yritykset käyttävät ennemmin omaa teknologiaa tai odottavat kunnes patentit vanhentuvat ennen kuin käyttävät patentoitua teknologiaa tuotannossaan. Suomen ja Etelä-Korean välinen vastavuoroinen patenttien käsittelyä nopeuttava aiesopimus astui voimaan 4. tammikuuta Sopimuksen on tarkoitus poistaa käsittelyjen päällekkäisyyksiä ja vähentää työtaakkaa hyödyntämällä kollegavirastossa tehtyä työtä. Mikäli hakijan PRH:lle tai Etelä-Korean patentti- ja tavaramerkkivirasto KIPO:lle tekemä hakemus sisältää yhdenkin hyväksyttävän vaatimuksen, voi hakija pyytää nopeutettua käsittelyä toiselta virastolta. Sopimuksella on aluksi vuoden määräaika, mutta kestoa voidaan pidentää tai lyhentää riippuen käsiteltävien hakemusten määrästä. Myyminen julkiselle sektorille Valtiolliset ja kunnalliset projektit ovat usein suuria. Näitä ostoja varten on Etelä- Koreaan perustettu PPS (Public Procurement Service), joka ostaa tuotteita ja projekteja järjestämillään kansainvälisillä tarjouskilvoilla. WTO:n jäsenyys velvoittaa tarjouskilvan olevan avoin ulkomaalaisille yrityksille sekä pääurakoitsijana että alihankkijana. Pitääkseen yllä hyviä yrityssuhteita virkailijoihin ulkomaalaiset yritykset

11 Etelä-Korean maaraportti 11 (41) osallistuvat usein PPS:n tarjouskilpoihin nimittämällä korealaisen yrityksen tarjouksentekijäkseen. Julkinen sektori käyttää usein avointa tarjouskilpailua, jossa sopimus myönnetään alimman tarjouksen tekijälle. On olemassa kuitenkin näkymättömiä esteitä, jotka vaikeuttavat huomattavasti ulkomaisen yrityksen mahdollisuuksia tarjouskilvassa, mikäli mukana on korealaisia yrityksiä. Oikeustoimet hallituksen virkamiehiä ja muita vaikutusvaltaisia henkilöitä vastaan ovat suhteellisen yleisiä. Tämä osoittaa, että suurissa projekteissa todennäköisesti liikkuu pimeää rahaa, tai vähintäänkin henkilökohtaista vaikutusvaltaa väärinkäytetään. Suomalaisille yrityksille kilpailu pääurakoitsijan roolista julkisella sektorilla on hankalaa. Sen sijaan erityisosaamisen aloilla, joissa suomalaisella yrityksellä on huipputason asiantuntemusta, mahdollisuuksia on tarjolla. Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaati kuitenkin usein vahvaa paikallista kumppania ja kekseliäitä tapoja vakuuttaa paikalliset päättäjät erityisosaamisen tärkeydestä. Hyvät referenssit ovat tärkeitä ja paikallista kokemusta arvostetaan. Suomalaisuudesta voi olla hyötyä julkisissa hankinnoissa, koska esimerkiksi kaukolämpöverkko on rakennettu suomalaisyritysten avulla. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta/takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Etelä-Korean erinomaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 1/7. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Etelä-Korean kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja: Aluepäällikkö Anja Pakkala, Finnvera, puh , sähköposti

12 Etelä-Korean maaraportti 12 (41) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut Bruttokansantuote käyvin hinnoin (mrd. USD) , b c 1,032.1 c Bruttokansantuote henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) 17,480 19,530 b 21,420 b 18,880 b 16,820 b 19,830 c 20,790 c Bruttokansantuote (%-muutos) c 4.0 c Yksityinen kulutus (%-muutos) c 3.2 c Investoinnit kiinteään c 5.6 c omaisuuteen (%-muutos) Teollisuustuotanto (%-muutos) b 9.0 c 6.7 c Työttömyysaste (%) c 3.4 c Kuluttajahinnat (keskimääräinen c 2.8 c %-muutos) Vaihtotase (% BKT:sta) b 3.5 c 2.6 c Valuuttakurssi (keskikurssi) KRW/1USD 1, , ,276.9 b 1,153.1 c 1,147.6 c Lähde: EIU (2/2010) b=estimate; c=forecast BKT 6 % Etelä-Korean BKT:n kasvu vuosina % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Lähde: EIU, 02/2010

13 Etelä-Korean maaraportti 13 (41) Etelä-Korean bruttokansantuote käyvin hinnoin vuonna 2009 oli 830,8 miljardia USD. Yksityinen kulutus muodosti summasta 451,2 miljardia USD, yksityiset bruttomääräiset investoinnit 234,6 miljardia ja julkiset menot 132,1 miljardia. Vuoden 2009 alun synkistä ennusteista huolimatta Etelä-Korean talous kääntyi nousuun vuoden toisella puoliskolla ja vuotuinen BKT kasvoi vuoden aikana 0,2 prosenttia. Yhdysvaltojen dollareissa käyvällä arvolla mitattuna BKT putosi vuodesta 2008, mutta tämä johtui wonin rajusta heikkenemisestä. Etelä-Korean talouden elpyminen on ollut OECD-maiden nopeimpia. Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen jälkeen Korean keskuspankki korjasi aiempaa ennustettaan ylös ja arvioi vuotuisen kasvun olevan 5,2 prosenttia. Ensimmäisen neljänneksen vuotuinen kasvu oli 7,5 prosenttia. Vuoden toiselle puoliskolle Korean Keskuspankki (BOK) ennustaa 4 prosentin kasvua. Etelä-Korean talouskasvun maltillinen elpyminen on silti haurasta johtuen sellaisista epävarmuustekijöistä kuten vientikysyntä, valuuttakurssien ja raaka-ainehintojen heilahtelut, kotimaisen kulutuksen heikentyminen sekä elvytystoimien liian äkillinen laantuminen. Etelä Korean hallitus on ilmoittanut jatkavansa tukitoimiaan ainakin vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon. Hallituksen linjan mukaan suurin osa Etelä- Korean pankeista jatkoi pk-sektorin yritysten lainojen maturiteettia 1,5 vuodella, aina 2010 kesäkuuhun saakka. Etenkin pk-sektorin yrityksille saattaa korkojen nousu aiheuttaa velkaongelmia. Bank of Korean mukaan yksityisten yritysten velkataakka on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana. Vuonna 2009 Etelä-Korean bruttokansantuotteesta 36,9 prosenttia tuli teollisuudesta palveluiden osuuden ollessa 49,3 prosenttia ja maatalouden 2,6 prosenttia. Inflaatio Kuluttajahintojen nousu on vuodesta 1999 lähtien ollut maltillista. Hintojen kasvua hillitsi wonin kallistuminen dollariin nähden Vuonna 2008 hintojen nousuvauhti kiihtyi 4,7 prosenttiin. Bank of Korean mukaan inflaatio pysyi vuosina tavoitteessaan öljyn hintojen ja valuuttakurssien heilahteluista huolimatta. Vuotuinen inflaatio ajalla oli 3,3 prosenttia tavoitteen ollessa 2,5-3,5 prosenttia. Vuosille Bank of Korea on asettanut vuotuisen inflaation tavoitteeksi 2-4 prosenttia. Vaihtotase Tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti vähenivät voimakkaasti vuonna 2008 ja Etelä-Korean vaihtotase jäi 6,4 miljardia USD alijäämäiseksi. Maailman taloustilanteesta huolimatta Etelä-Korean vaihtotaseen ylijäämä nousi vuonna 2009 ennätykselliseen 44,4 miljardiin USD. Vuoden 2010 vaihtotaseen ylijäämän ennustetaan olevan noin 34,3 miljardia USD. Ylijäämä muodostuu lähinnä kauppataseen ylijäämästä.

14 Etelä-Korean maaraportti 14 (41) Talouspolitiikka Etelä-Korean julkisen sektorin menot muodostivat 27 prosenttia ja tulot 23 prosenttia bruttokansatuotteesta vuonna Julkisen talouden alijäämän osuus BKT:sta oli 4 prosenttia ja julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta 27,7 prosenttia. Syksyllä 2008 alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi on tuottanut vaikeuksia myös Etelä-Korealle, mutta koska maan talous nyt on selvästi vakaampi kuin vuonna 1997 on elpyminen ollut nopeampaa. Rahapolitiikka Etelä-Korean rahataloudesta vastaa maan itsenäinen keskuspankki Bank of Korea. Pankin tärkeimmäksi tehtäväksi tällä hetkellä katsotaan inflaation kurissa pitäminen. Viimeksi korkotasoa alennettiin 2,00 prosenttiin Finanssipolitiikka Etelä-Korean finanssipolitiikasta vastaa Ministry of Strategy & Finance, jota johtaa tällä hetkellä ministeri Yoon Jeung-Hyun. Ministeriö perustettiin vuonna 2008, kun Ministry of Finance and Economy ja Ministry of Planning and Budget yhdistettiin. Kauppapolitiikka Etelä-Korean talous on pitkälti vientivetoinen ja sitä leimaa laajamittainen valtion ja elinkeinoelämän välinen koordinaatio. Tyypillisiä Etelä-Korean taloudella ovat myös suuret monialayritykset, nk. chaebolit. Nämä konglomeraatit muodostavat Etelä- Korean vientiteollisuuden ytimen. Esimerkkejä maailmalla tunnetuista tämäntyyppisistä yrityksistä, jotka toimivat matkapuhelin-, elektroniikka-, laivanrakentamis- ja autoteollisuuden sektoreilla ovat Hyundai, Samsung, LG ja Daewoo. Maan 30 suurimman yrityksen osuus Etelä-Korean bruttokansantuotteesta on noin 75 prosenttia. Chaebolien asema liike-elämässä on vähenemässä pk-sektorin kasvaessa. Chaebolit ovat kokeneet suuria uudistuksia, kuten päätoimialojen rajoittaminen kolmeen, mutta pysyvät edelleen maan talouden kivijalkana. Etelä-Korea on toteuttanut rahoitusalan ja yritysten rakenteellisia uudistuksia enemmän kuin useimmat muut Aasian maat, joskin paljon olisi vielä tehtävissä. Viimeksi on uudistettu ulkomaisia sijoituksia ja omistuksia koskevaa lainsäädäntöä sekä chaebol-lainsäädäntöä. Presidentti Roh Moo-hyun (Etelä-Korean presidentti v ) sitoutui bruttokansantuotteen nostamiseen dollariin henkeä kohti ja maan kehittämiseen Itä-Aasian liike-elämän ja logistiikan keskukseksi. Presidentti Lee puolestaan on ilmoittanut tavoitteekseen nostaa BKT:n USD tasolle kehittämällä yhteistyötä erityisesti Afrikan ja Etelä-Amerikan kanssa. Etelä-Korea on ollut Kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n jäsen järjestön perustamisvuodesta 1995 lähtien. OECD:in Etelä-Korea liittyi vuonna Maalla on

15 Etelä-Korean maaraportti 15 (41) voimassa vapaakauppasopimus Chilen, Singaporen, ASEAN:in ja EFTA-maiden sekä Yhdysvaltain kanssa eli yhteensä 16 maan kanssa. Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2007 neuvoteltua vapaakauppasopimusta ei vielä keväällä 2010 ole ratifioitu. Etelä- Korea käy neuvotteluja vapaakauppasopimuksesta Australian kanssa. Vuoden 2010 aikana voimaan astuu 2009 kesällä parafoitu EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus. Sopimus kattaa tavarakaupan, etabloitumisen, palvelut ja sähköisen kaupankäynnin, säännöt sekä regulatoriset ja institutionaaliset kysymykset. Vapaakauppasopimus helpottaa EU-maiden yritysten pääsyä Etelä- Korean markkinoille huomattavasti. Vaikka EU:n osuus Etelä-Korean suorista investoinneista on huomattava, on markkinoita pidetty hankalina yritysrakenteiden sekä ankarien standardi- ja testausvaatimusten luodessa esteitä kaupalle. Yksityistäminen Vuonna 1998 käynnistetty laaja valtion omaisuuden yksityistämisohjelma on edennyt hitaasti lähinnä sijoittajien hiipuneen mielenkiinnon takia. Yksityistämisohjelma koski alun perin 11 valtionyritystä tytäryrityksineen, joista noin puolet on yksityistetty. Energia-alan yksityistäminen oli tarkoitus toteuttaa vuoteen 2005 mennessä, mutta käytännössä vielä vuoden 2010 alussa hanke ei ole juurikaan edennyt. Etelä-Korean valtion rautatielaitos on myös uudistusten piirissä. Maan ay-liike vastustaa valtionyritysten yksityistämistä, sillä sen pelätään johtavan joukkoirtisanomisiin. Ulkomainen velka Vuoden 2009 lopussa ulkomaisen velan arvo oli 351,4 miljardia USD. Ulkomaisen velan osuus bruttokansantuotteesta oli 42,3 prosenttia ja velan hoitosuhde 10,2 prosenttia. Valuuttamääräykset Valuuttamarkkinat on pääasiallisesti vapautettu sääntelystä. Ulkomaisten yritysten on raportoitava pitkäaikaisista ulkomaisista lainoistaan Etelä-Korean kauppa- ja teollisuusministeriöön. Valmistusteollisuudessa toimivat ulkomaiset yritykset saavat ottaa ulkomaista lainaa korkeintaan 50 prosenttia investointinsa pääoman arvosta siten, että huipputeknologiaan sijoittaneet yritykset voivat lainata korkeintaan sijoittamaansa pääomaa vastaavan summan. Työvoima Yksi Aasian parhaimmista koulutustasoista Tiukka työlainsäädäntö Suurin työllistäjä on palvelusektori

16 Etelä-Korean maaraportti 16 (41) Korealaiset ovat erittäin hyvin koulutettuja ja useimmat toimistotyöntekijät osaavat monipuolisen tietokonetyöskentelyn. Työvoiman suhteen on myös yllättäviä puutteita, esim. IT-, telekommunikaatio- ja bioteknologia-aloilla on pula osaavista työntekijöistä. Näiden alojen palkat ovat kilpailun myötä nousseet korkeiksi. Ulkomaiset sijoittajat käyttävät huippualojen rekrytointiin paikallisia agentteja tai tuovat maahan ammattilaisia ulkomailta. Korealaisista työntekijöistä 10,8 prosenttia kuuluu ammattiliittoihin. Korkein järjestäytymisaste on julkisella sektorilla, jossa noin 67 prosenttia työntekijöistä kuuluu liittoihin. Etelä-Korean työvoimaliitot ovat hyvin hajautuneita ja maassa toimii yli liittoa. Toimialakohtaisia sopimuksia ei juuri ole, vaan neuvottelut käydään yleensä paikallisesti yritysten sisällä. Vuonna 2009 työllisiä oli noin 24,4 miljoonaa. Kaikkien yli 15-vuotiaiden työvoimaan osallistumisaste oli 59,7 prosenttia. Maataloudessa työskenteli 6,5 prosenttia, palvelualalla 67 prosenttia ja teollisuudessa 26,5 prosenttia työvoimasta. Työntekijöiden minimipalkka vuonna 2010 on 4,110 KRW tai noin 3,2 USD. Korealaiset työskentelevät keskimäärin 46,6 tuntia viikossa. Määrä on OECD-maiden korkein. Vuoden 2009 aikana Etelä-Korea menetti 72,000 työpaikkaa ja tammikuussa 2010 maan työttömyysaste nousi viiteen prosenttiin. Hallituksen tavoite on vuoden 2010 aikana laskea työttömyysprosentti 3 prosentin tasolle luomalla 250,000 työpaikkaa työllistämisohjelmilla ja tukemalla pienyrittäjiä. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Vientiteollisuus reagoi herkästi kansainvälisen kysynnän vaihteluihin, kuten Etelä- Koreassakin on viime vuosina saatu kokea. Merkillepantavaa on, että vaikka Etelä- Korean kokonaisvienti vuonna 2009 laski edellisen vuoden tasosta, maan osuus maailman vientimarkkinoista kasvoi 2,6 prosentista 3,1 prosenttiin. Kiinan merkitys kauppakumppanina on kasvanut viime vuosina ja auttanut Etelä- Koreaa EU:n ja Yhdysvaltojen kaupan pienentyessä. Tilanne Yhdysvaltojen ja Kiinan markkinoilla on tärkeä. Dollarin kurssikehitys voi myös heikentää Etelä-Korean kilpailukykyä.

17 Etelä-Korean maaraportti 17 (41) Ulkomaankaupan kehitys Etelä-Korean ulkomaankaupan kehitys Vienti Tuonti Tase Lähde: KITA (4/2010) Etelä-Korean ulkomaankaupan kehitys Tavaravienti 253,8 284,4 325,5 371,5 422,0 363,5 (mrd. USD) Tavaratuonti 224,5 261,2 309,4 356,9 435,3 323,1 (mrd. USD) Kauppatase (mrd. 29,4 23,2 16,1 14,6-13,3 40,5 USD) Lähde: KITA (4/2010) Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2008 (%) elektroniikka 30,0 raaka- ja 10,4 polttoaineet koneet ja 10,3 laitteet kemikaalit 9,9 Lähde: EIU 05/2009 Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2008 (%) raaka- ja 61,8 polttoaineet elektroniikka 16,3 koneet ja 9,4 laitteet kuljetusvälineet 2,7 Lähde: EIU 05/2009

18 Etelä-Korean maaraportti 18 (41) Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suurimmat vientimaat vuonna 2009 (%) Kiina 23,9 Yhdysvallat 10,4 Japani 6,0 Hongkong 5,4 Muut 54,4 Lähde: KITA, 4/2010 Suurimmat tuontimaat vuonna 2009 (%) Kiina 16,8 Japani 15,3 Yhdysvallat 9,0 Saudi- 6,1 Arabia Muut 52,8 Lähde: KITA, 4/2010 Suomen kauppa Etelä-Korean kanssa , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Tullihallitus 4/2010 Lähde: Suomen kauppa Etelä-Korean kanssa vuonna 2009 Vienti Muutos Osuus Tuonti, Muutos Osuus Tase, milj. e % % milj. e % % milj. e 552,7-3 1,27 504,5-68 1,16 49,7 Lähde: Tullihallitus 04/2010Suomen vienti

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP täräyttää Toimintatorstaina Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP viettää vihdoin Toimintatorstaita Tällä viikolla: EKP laskee korkoa BoE odottaa Yhdysvallat: Työmarkkinat tapetilla Suomen BKT supistui Q1:llä?

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot