Paimentolaisperheiden lapset osallistuvat eläinten paimentamiseen. Jargalsaikhan paimentaa laumaa yleensä siskonsa kanssa.

Transkriptio

1 Paimentolaisperheiden lapset osallistuvat eläinten paimentamiseen. Jargalsaikhan paimentaa laumaa yleensä siskonsa kanssa. NINA MÖNKKÖNEN Mongolian paimentolaiset elävät luonnon ehdoilla Bää, bää, bää, bää-äää. Meteli aitauksessa on melkoinen, kun vuohet ja lampaat tuuppivat toisiaan määkien sekarytmisessä kuorossa. Lauman keskellä seisova T. Jargalsaikhan yrittää saada kiinni ruskeaa vuohta ja hätistää samalla housuntakamusta näykkivää pukkia kauemmas. Jargalsaikhan on yksi paimentolaisperheen lapsista. Sisarustensa kanssa hän osallistuu eläinten paimentamiseen. Aamuisin Jargalsaikhan ajaa lampaat ja vuohet laitumelle ja iltaisin hän tuo ne takaisin aitaukseen. Paimentolaisuus on Mongolian perinteinen elinkeino, joka perustuu karjankasvatukseen ja karjan vapaaseen laiduntamiseen. Perheet liikkuvat paikasta toiseen hakien karjalle laidunmaata eli alueita, joilla eläimille on syötävää. Kesän aikana eläimet keräävät vararavinnon, jota ne tarvitsevat talven aikana. Eläimet ovat paimentolaisille elinehto, sillä karjasta saadaan sekä ruokaa että tuloja. Perinteet sekoittuvat nykyaikaan Paimentolaiset kasvattavat vuohia, lampaita, lehmiä, jakkihärkiä, kameleita ja hevosia. Hevoset ovat hyvin arvostettuja eläimiä ja niitä käytetään apuna karjan paimentamiseen. Sanotaan, että nopea hevonen perheessä tuo hyvää onnea. Mongolialaiset juovat myös hevosenmaitoa, joka on vahvan ja happaman makuinen perinnejuoma. Paimentolaiset asuvat jurtissa, jotka ovat ikään kuin suuria, pyöreitä telttoja. Jurtan eristeenä käytetään villaa. Jurtta on helppo purkaa ja kuljettaa mukana seuraavalle laidunalueelle. Katto on tuettu puukepeillä, ja jurtan keskellä on tulisija lämmitystä ja ruuanlaittoa varten. Paimentolaiset käyttävät pääasiassa eläinten lantaa ja hiiltä jurttien lämmittämiseen. Nykyään paimentolaisten perinteiseen elämäntyyliin on sekoittunut myös modernia maailmaa. Jurtan pihalla voi nähdä aurinkopaneeleita, joilla tuotetaan sähköä. Kännykät ja televisiot ovat arkipäivää, vaatteet nykyaikaisia ja moottoripyörä suosittu kulkuneuvo.

2 Osa paimentolaisista on kuitenkin hyvin köyhiä. Yli 30 prosenttia Mongolian asukkaista elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysrajan alapuolella elävillä ihmisillä ei ole varaa perustarpeisiin, kuten kunnolliseen kotiin, vaatteisiin tai puhtaaseen veteen. Dzud uhkaa paimentolaisten elämää Jargalsaikhanin perhe asuu Zuunbayan ulaanin alueella Uvurkhangain provinssissa. Samalla alueella asuu myös rouva Dolgornyam, joka paimentaa 60-päistä eläinlaumaa yhdessä lastensa kanssa. Rouva Dolgornyam, kuten tuhannet muutkin paimentolaiset, menetti suuren osan eläimistään talvella Tuona hyvin kylmänä talvena satoi paljon lunta, mikä ei ole tavallista Mongoliassa. Runsas lumi teki eläinten laiduntamisen mahdottomaksi. Lisäksi tätä talvea edeltänyt kesä oli kuiva eikä ruoho kasvanut kunnolla. Eläimet eivät saaneet kerättyä kunnon vararavintoa talveksi. Syntyi katastrofi, jota mongolit kutsuvat dzudiksi. Dzudin aikana miljoonia eläimiä kuoli kylmyyteen ja nälkään. Nina mönkkönen Moottoripyörä on maaseudulla suosittu kulkuneuvo. Apua Punaiselta Ristiltä Dzudin aikana ja sen jälkeen paimentolaiset saivat apua Punaiselta Ristiltä. Punainen Risti jakoi eläimensä menettäneille paimentolaisille ruokaa ja vaatteita. Kesällä paimentolaisia autettiin tekemään heinää, jolla ruokkia eläimet seuraavana talvena. Punaisen Ristin tuella paimentolaiset ovat selvinneet talvesta paremmin. Me menetimme yli 100 eläintä dzudin aikana. Nyt heinä on auttanut meitä paljon. Me saimme heinää Punaiselta Ristiltä ja käytimme myös omaa heinää. Se auttoi meitä paljon, kertoo rouva Dolgornyam. Lisäksi paimentolaiset oppivat ensiapua ja saivat mahdollisuuden tavata toisiaan Punaisen Ristin järjestämissä kokoontumisissa. Kokoontumisissa vanhemmat paimentolaiset jakoivat neuvoja nuoremmille paimentolaisille, joilla on vähemmän kokemusta karjanhoidosta. Otgontuya gongor Teksti: Kirsi Koivuporras kirsi koivuporras Paimentolaiset asuvat jurtissa, jotka on helppo purkaa ja pystyttää uudelleen. Jurtta on liikkuva koti, joka kulkee paimentolaisten mukana. Paimentolaiset valmistavat vuohen maidosta muun muassa jogurttia. Otgontuya gongor

3 ... Fakta Dzud Viime vuosikymmenen aikana Mongoliassa on koettu usea dzudiksi kutsuttu katastrofi. Dzudilla tarkoitetaan erittäin kylmää talvea, jonka aikana esiintyy lumi- ja hiekkamyrskyjä, jotka tekevät laiduntamisen mahdottomaksi. Dzud syntyy, kun rankkaa talvea edeltää kuiva kesä, jolloin heinä ei kasva eikä eläimille saada ruokaa. Kesän aikana eläinten kuuluisi kerätä vararavinto, jonka avulla ne selviävät talvesta. Dzud on katastrofi paimentolaisille, koska paimentolaisten eläimet kuolevat kylmyyteen ja nälkään. Heinä niitetään, kuivataan ja varastoidaan talveksi. Mongolian Punaisen Ristin arkisto... Talveen pitää varautua Paimentolaiset ovat tottuneet siihen, että eläimet selviävät talvesta pääosin vararavinnon ja ohuen lumikerroksen alta kaivamansa ruuan turvin. Heinää on tehty vain hätävaraksi. Osassa Mongoliaa paimentolaisten ei ole tarvinnut tehdä heinää ollenkaan. Ilmastonmuutos on kuitenkin tuonut mukanaan äärisäät: kuivuuden, kylmyyden ja rankkasateet. Enää ei voi luottaa siihen, että talvesta selvitään ilman varautumista. Tärkeää on tehdä heinää ja rehua varastoon. Lisäksi paimentolaiset ovat tehneet eläimille katettuja talvisuojia, jossa ne pääsevät suojaan viimalta. Myös ihmisten tulee huolehtia siitä, että heillä on riittävästi polttoainetta jurttien lämmittämiseen ja kunnolliset vaatteet talveksi. Mongolien perinteisen, edelleen käytössä olevan asun nimi on deel. Deel on pitkähihainen yli polven ulottuva puku, joka suljetaan napein asun oikealta sivulta. Talvea varten deelin sisäpuolelle ommellaan lampaannahka tai puuvillaa eristeeksi.

4 Kysymykset: Millaisia tehtäviä Jargalsaikhanilla on? Mitä eläimiä paimentolaisilla on? Miksi eläimet ovat tärkeitä paimentolaisille? Mikä paimentolaisten asumus on nimeltään? Mitä ihmiseltä puuttuu, jos hän elää köyhyysrajan alapuolella?

5 Miten dzud syntyy? Mitä rouva Dolgornyam kertoo saamastaan avusta?

6 > Tehtävät Tehtävät: Kesto noin 90 minuuttia Katselkaa jutun lukemisen lisäksi Jargalsaikhanista kertova video. Millaista on suomalaisen alakoululaisen elämä verrattuna Jargalsaikhanin elämään? Kootkaa ryhmissä paperille yhtäläisyyksiä ja eroja, joita löydätte. Keskustelkaa ryhmissä siitä, millaisia ajatuksia Jargalsaikhanin tarina herätti? Testaa Reddien kanssa: Kesto: useita päiviä Reddietä mietityttää se, miten ihmiset ovat ennen eläneet luonnon mukaan. Selvittääkseen asian Reddie tarvitsee kuitenkin apua. Haastatelkaa luokan mummuja ja vaareja ja kirjatkaa ylös ajatuksia luonnon ja sään vaikutuksesta ihmisten elämään. Mitä isovanhemmat ajattelevat luonnosta? Millaisia säähän liittyviä muistoja heillä on? Kootkaa vastaukset yhteen luokassa ryhmätyönä. Sen jälkeen ryhmät voivat vastata kysymykseen: Ovatko isovanhempien ajatukset erilaisia kuin omasi? MAHTOIKO 50 VUOTTA SITTEN OLLA ENEMMÄN LUNTA?