Tämä dokumentti on luonnos, jossa kuvataan alustavia taustoja TKI-politiikkaohjelmaan lukujen 1-3 osalta.

Transkriptio

1 1 1

2 2 Tämä dokumentti on luonnos, jossa kuvataan alustavia taustoja TKI-politiikkaohjelmaan lukujen 1-3 osalta. 1. Johdanto Tämän dokumentin tarkoitus on esittää linjaukset Uudenmaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle (TKI) vuosille Ohjelma kattaa maakunnan TKI:n lähtökohdat, määrittelyn, roolin ja linjaukset. Sen sijaan koulutustoiminta eli yliopistojen ja maakunnan koulutussopimukset, täydennyskoulutus, perusopetus ja koulutustarpeiden ennakointi jäävät ohjelman ulkopuolelle, kuten myös henkilöstön osaamisen kehittäminen. 1 TKI-politiikkaohjelman sisältö keskittyy Uudenmaan maakunnan tehtävään turvata maakunnan palveluiden laatu ja tehokkuus taata palvelujen jatkuva ja proaktiivinen kehittäminen koordinoida ja/tai tukea TKI-toimintaa maakunnassa, yhteistyöalueella (YTE) ja kumppanuusverkostoissa luoda toimintaedellytykset alueen TKI-ekosysteemille. Uudenmaan maakunta on määritelty seuraavasti: Se on olemukseltaan 1) (rajoitetusti) itsehallinnollinen alue, 2) alueellinen palveluekosysteemi ja 3) julkishallinnollinen konserni. Jokainen näistä ominaisuuksista vaikuttaa myös siihen, miten alueen TKI-toimintaa voidaan rakentaa, tukea ja kehittää. Määrittely sisältää samalla myös tiettyjä edellytyksiä. (lähde). 1. Itsehallinto edellyttää, että maakunnalla on lainsäädännöllisesti riittävä autonomia sekä selkeästi määritelty rooli ja vastuut suhteessa valtioon ja kuntiin. 2. Tehokas ja jatkuvasti kehittyvä palveluekosysteemi edellyttää laajapohjaista (alueellista, kansallista ja kansainvälistä) yhteistyötä, toimijoiden riittävää vapautta ja vahvoja alueellisia vetureita. 3. Toimiva julkishallinnollinen konserni edellyttää toimivaa johtamisjärjestelmää, joka tukee sekä julkishallinnon että palveluekosysteemin (välillä ristiriitaisia) tavoitteita. Uudenmaan maakunnan TKI-toiminnan näkökulmasta näillä kaikilla on merkitystä. Etenkin näkökulmat 2 ja 3 ovat tärkeitä tämän TKI-politiikkaohjelman linjauksissa. TKI-politiikkaohjelma koostuu kahdesta osasta. Osa A kuvaa ohjelman lähtökohdat ja TKI:n nykytilan Uudellamaalla ja Osa B esittää linjaukset Uudenmaan tulevalle TKI-toiminnalle. 1 Osaamisella SOTEen sisältää täydennyskoulutuksen ja uudet tutkinnot sekä käsittelee parhaiten koulutukseen liittyviä kysymyksiä. 1 2

3 3 Ensimmäinen osa etenee johdannon jälkeen lukuun 2, joka käsittelee politiikkaohjelman perustaa. Sen muodostavat TKI:n lakisääteiset velvoitteet, Uudenmaan maakuntastrategia ja Alueellinen innovaatiostrategia (RIS3). Nämä määrittävät yhdessä Uudenmaan TKItoiminnan strategiset ankkurit. Luku 3 määrittelee, mitä TKI:lla tarkoitetaan sekä maakunnan roolin ja vaikuttamismahdollisuudet TKI-toimintaan. Luku 4 luo katsauksen Uudenmaan nykytilaan: miltä alueen TKI-ekosysteemi näyttää, millainen se on sisällöiltään, miten se on organisoitu ja rahoitettu. Ensimmäisen osan lopuksi luvussa 5 käsitellään vaikuttavan TKI-toiminnan perusedellytyksiä. Ohjelman toisessa osassa siirrytään TKI-toiminnan tulevaisuuden linjauksiin. Luvussa 7 määritetään, miten TKI-toiminnan tulee näkyä Sote-tuottajien palvelusopimuksissa ja luvussa 8 linjataan Uudenmaan muutosohjelmat ja hankesalkut vuosille ?. Luku 9 asettaa tavoitteet maakunnan rajat ylittävälle TKI-yhteistyölle YTA-alueen, ruotsinkielisten palvelujen sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön osalta. Luvussa 10 kiteytetään Uudenmaan edunvalvontaa koskevat TKI-linjaukset. Luku 11 käsittelee johtamisen, hallinnan ja kehittämisen kokonaisuutta, johon sisältyvät myös tietojohtaminen, innovaatioekosysteemin tukeminen ja ennakointitoiminta. Viimeinen luku 12 kuvaa, miten Uudenmaan maakunnan TKI-toimintaa seurataan ja arvioidaan. Tämä Uudenmaan TKI-politiikkaohjelma on syntynyt laajapohjaisena yhteistyönä. Sen sisältöön ovat vaikuttaneet kymmenet organisaatiot ja satakunta asiantuntijaa useissa työpajoissa ja ohjausryhmissä Uudenmaan TKI-toiminnan strategiset ankkurit 2.1 Lakisääteiset TKI-velvoitteet Maakuntalaki ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 3 asettavat Uudenmaan TKI-toiminnan lakisääteiset perusedellytykset. Maakuntalain (6 ) 4 mukaan maakunnan vastuulla on alueen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen sekä näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen. Lisäksi tehtävänä on kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista. 2 Tarkka erittely osallistujatahoista liitteessä 1. 3 Lain nimi ja linkki tähän 4 3

4 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan maakunnan vastuulla ovat alueen sotehuollon järjestäminen, kehittäminen, ohjaus ja valvonta. Maakunnan on seurattava alueen väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sote-huollon laatua, vaikuttavuutta, kustannuksia, tuottavuutta, potilasturvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja palvelujen yhteensovittamista. Seurannan pohjalta maakunnan on laadittava järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma, joka sisältää suunnitelman siitä, miten havaitut puutteellisuudet korjataan ( 1, 2, 21). Lisäksi maakunnan on valmisteltava valtuustolleen alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustokausittain ( 8). Kaikki tämä edellyttää maakunnalta systemaattista tiedonkeruuta ja kehittämistoimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on tehtävä sopimus maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Yhteistyösopimuksen toteutumista on seurattava ja arvioitava vuosittain. ( 16, 17) Maakunta vastaa myös alue- ja organisaatiorajat ylittävästä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyhteistyöstä seuraavasti ( 35): koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen sekä vastaa ruotsinkielisten palvelujen kehittämisestä tekee yhteistyötä uusien menetelmien, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä yliopistojen, korkeakoulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen osaamisen tarpeita ja kehittämistä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa vastaa siitä, että kaikki yhtiöt ja yhteisöt, jotka tuottavat maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja, osallistuvat palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla. Maakunnan on myös huolehdittava siitä, että sen liikelaitos ja muut palvelun tuottajat perustavat toimintansa ja sen kehittämisen alueellisen ja kansallisen tason tietoon, tutkimukseen perustuvaan tietoon sekä asukkaiden, asiakkaiden ja henkilöstön kokemuksiin ( 32, 34.) 4

5 5 Kuvio 1. Maakunnan lakisääteiset TKI-velvoitteet TKI:n näkökulmasta laki edellyttää, että maakunta vastaa alueen kehittymiskyvystä seuraavasti (numerot viittaavat kuvioon 1.): - kerää kattavaa tietoa alueen hyvinvoinnista ja palveluista sekä välittää tiedot palvelun tuottajien käyttöön (1) - analysoi keräämiään tietoja, kehittää palveluja analyysien pohjalta ja raportoi kehityksestä (2) - vastaa siitä, että kaikki palvelujen tuottajatahot osallistuvat palvelujen kehittämiseen (3) - vastaa maakuntarajat ylittävästä TKI-yhteistyöstä (4) - kehittää uusia tuotteita ja palveluja yhteistyössä yliopistojen, yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa (5) - kehittää alueen elinkeinoelämää ja innovaatioympäristöjä (6) - yhteen sovittaa kulttuurin kehittämistoimenpiteitä osana maakuntastrategiaa (7). 5

6 6 2.2 Maakuntastrategia Ensimmäinen uuden maakuntalain mukainen maakuntastrategia Uudellemaalle valmistui kesäkuussa Silloin Uusimaa2019-hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päätti puoltaa strategiakokonaisuutta. Maakuntastrategiaa valmisteltiin 10/ /2018 välisenä aikana yhteensä 12 työpajassa, 22 esittely- ja keskustelutilaisuudessa sekä verkkopohjaisessa aivoriihessä, johon on osallistunut yhteensä noin keskustelijaa. Strategian linjaamiseksi ja sen toimeenpanon tueksi on siis kerätty varsin laajasti näkemyksiä. Maakuntahallitus ohjasi strategiavalmistelua yhden aamukoulutilaisuuden sekä kahden evästyskeskustelun kautta. Maakuntavaltuustolle järjestettiin marraskuussa 2017 strategiaseminaaritilaisuus, jossa strategian sisältöjä työstettiin. Eri tahojen kanssa käydyn dialogin ohella strategiatyössä on hyödynnetty olemassa olevia strategisia linjauksia, muuta alueen strategista tietopohjaa sekä ennakointitietoa. Maakuntastrategia antaa pitkän aikavälin tavoitteet uuden maakunnan toiminnan ja talouden valmisteluun. Strategian 1. versio on nyt voimassa ja ohjaa uuden maakunnan valmistelutyötä siihen saakka, kunnes vaaleilla valittava maakuntavaltuusto tekee siihen näkemyksensä mukaiset päivitykset. Maakuntastrategiassa linjataan paitsi toimintaa ja taloutta ohjaavat strategiset tavoitteet, myös niihin nivoutuvat indikaattorit sekä maakunnan visio, missio ja arvot. Lisäksi maakuntastrategia sisältää edunvalvonnalliset kärkitavoitteet. Maakuntastrategiaan lisätään myöhemmin palvelustrategia ja palvelulupaus sote-palvelutuotannon ohjausta tarkentavaksi osa-alueeksi. Maakuntastrategia käsittää maakunnan julkishallinnollisena konsernina, itsehallinto- ja edunvalvontayhteisönä sekä alueellisena palveluekosysteeminä. Näin ollen strategian näkökulma on varsin laaja. Sen käsittelemät ilmiöt ole yksin maakunnan ratkaistavissa, vaan ne edellyttävät yhteistyötä ja kumppanuuksia. Uudenmaan maakunnan visio vuoteen 2030 on kehittyä Euroopan parhaaksi alueeksi elää ja toimia. Visio tarkoittaa, että vuonna 2030 Uudenmaan asukkaat kokevat elämänlaatunsa erinomaiseksi ja yritykset saavat kilpailuetua alueen toimintaympäristöstä. Tämä merkitsee positiivista kokemusta hyvinvoinnista, arjen toimivuudesta, alueen saavutettavuudesta, turvallisuudesta sekä ympäristön tilasta. Visio tarkoittaa myös Uudenmaan kehittymistä eurooppalaiseksi metropolimaakunnaksi, jolla on vahva kaupunkimainen luonne ja tiiviit kytkökset Pohjois-Eurooppaan. Uudenmaan tavoitteena on olla EU:n hyvinvoivin alue, kilpailukykyisin eurooppalaisten verrokkien joukossa, edelläkävijä hyvinvointi- ja terveysteknologian alalla sekä haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani (kts. tavoitteiden tarkempi sisältö Taulukko 1). 6

7 7 Uudenmaan strategisia painopisteitä on asetettu neljä: 1. Ihmisten hyvinvointi 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous Uudenmaan maakuntaa tulee kehittää turvallisten siirtymien kautta, kuitenkin rohkealla uudistamisotteella. Kuvio 2. Uudenmaan strategiakartta Strategiassa kuvataan myös selkeitä toimenpiteitä, joiden avulla tavoitteet pyritään saavuttamaan: Maakunnan lähtötilanteen tulee olla selvillä ja toimintaympäristön muutoksia tulee seurata systemaattisesti. Kunkin alueen muutosajurit on kyettävä tunnistamaan ja asettamaan kehitykselle selkeät indikaattorit. Sote-palvelustrategian tavoitteisiin kytketään palvelulupaukset. Alueen muutosohjelmien tulee edistää maakunnan strategian toteutumista ja edunvalvontaan tulee panostaa. Uudenmaan maakuntastrategian liitteeksi valmistellaan maakunnan omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä tämä käsillä oleva TKI-politiikkaohjelma. Strategian toimeenpanon tueksi perustetaan lisäksi toimeenpano-ohjelmia, jotka voivat olla: A. ilmiöpohjaisia muutosohjelmia tai -alustoja (kuten esimerkiksi palvelutuotannon digitalisaatioon liittyen) 7

8 8 B. tehtäväaluekohtaisia kehittämisohjelmia (kuten esimerkiksi viestintä- ja markkinointiohjelma). Näistä ensin mainittujen toteuttaminen perustuu suurelta osin TKI-toiminnalle, joten ne tarkennetaan ja yksilöidään käsillä olevan TKI-politiikan osana. Kuvio 3. Maakuntastrategiaa konkretisoiva viitekehys Uudenmaan maakuntastrategia asettaa ylätason tavoitteet ja eurooppalaiset vertailukohteet, joiden mukaan maakuntaa pyritään kehittämään. Strategiassa on määritelty myös periaatteet, joiden mukaan strategiaa toteutetaan: uudistumisen tulee olla rohkeaa, toiminta perustuu kumppanuuksiin ja koko palveluekosysteemin tehokkuuteen, vaikutuksia tulee seurata selkein indikaattorein, asiakkaiden ja toimijoiden sitoutumiseen panostetaan ja ympäristön muutoksia seurataan systemaattisesti. 5 5 Uudenmaan strategia löytyy kokonaisuudessaan täältä 8

9 9 Taulukko 1. Uudenmaan maakunnan strategiset painopisteet, kärkitavoitteet ja toimintatavat 2.3 Alueellinen innovaatiostrategia RIS3 EU edellyttää, että unionin alueet laativat itselleen älykkään erikoistumisen strategian, joka painottuu tutkimus ja innovaatiotoimintaan (Regional Innovation Strategy for Smart Specialisation RIS3). Uudenmaan alueellinen tutkimus- ja innovaatiostrategia Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla on laadittu vuonna RIS3-strategian mukaan Uudenmaan alue on vuonna 2020 kansainvälinen innovaatiokeskittymä ja innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden edelläkävijä. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kehitetään yhteistyöalustoilla (Smart Platforms) ja edistetään politiikkaja rahoitusinstrumenttien avulla (Smart Support). TKI-toiminnan alueellisen vaikuttavuuden tulee kaksinkertaistua verrattuna vuoteen Uudenmaan RIS3 strategian tavoitteena on saada aikaan kansainvälisiä läpimurtoja lisätä tutkimus- ja innovaatiotyön tuottavuutta, ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä edistää aktiivisesti alueellista yhteistyötä yhdistellä ja hyödyntää alueella olevaa ja sinne kumuloituvaa osaamista kehittää verkostomaista toimintatapaa nykyistä selkeämmäksi ja vaikuttavammaksi tuoda eri toimijat yhteen avoimille yhteistoiminta-alustoille. RIS3-strategiaa toteutetaan viiden kärkikokonaisuuden ja niihin muodostettavien salkkujen avulla (Urban Cleantech, Human Health Tech, Digitalising Industry, Welfare City, Smart 9

10 10 Citizen). Kärkikokonaisuudet ovat monialaisia temaattisia kokonaisuuksia, joissa on vahvaa innovaatiopotentiaalia sekä mahdollisuuksia uuteen arvonluontiin. Avaintoimijoita ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, joiden yhteistyö etenkin yritysten ja kuntien kanssa on ratkaisevaa. Kuvio 4. Uudenmaan alueellisen innovaatiostrategian pääelementit (Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla 2015, kärjet uudistettu 2018).RIS3-toiminta on tarkoitus organisoida yhteisille temaattisille innovaatioalustoille, joiden avulla koordinoidaan kärkikokonaisuuksien etenemistä, ohjataan muutosprosesseja ja edistetään aktiivista yhteistoimintaa avaintoimijoiden ja niiden sidosryhmien sisällä ja välillä. Alustojen ja kärkisalkkujen organisoinnissa ja johtamisessa kiinnitetään erityistä huomiota innovaatiotyön ja verkostojen nykyistä tehokkaampaan fasilitointiin, synergisen hanke- ja kehitystoiminnan katalysointiin sekä koko innovaatioekosysteemin orkestrointiin. 10

11 11 Kuvio 5. Alueellisen TKI-toiminnan pääelementit hahmoteltuna Uudenmaan RIS3-strategian mukaan 2.4 TKI-politiikkaohjelman ankkurit TKI-politiikkaohjelma perustuu lainsäädäntöön, joka määrittelee maakunnan palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvät velvoitteet. Laki edellyttää, että maakunta arvioi ja kehittää palvelujaan luotettavan tiedon pohjalta yhteistyössä alueen sisäisten ja ulkoisten toimijoiden kanssa. Tästä syntyy maakunnan kehittämistoiminnan perusta, joka kuitenkin luo vasta lähtökohdan TKI-toiminnalle, eikä sellaisenaan riitä maakunnan strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sekä Uudenmaan maakuntastrategia että Alueellinen innovaatiostrategia tähtäävät alueen kilpailukyvyn ja asukkaiden hyvinvoinnin nostamiseen kansainväliselle huipputasolle. Siten ne toimivat lainsäädännön lisäksi tärkeimpinä TKItoiminnan ankkureina, joihin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tulee maakunnassa kiinnittää. Uudenmaan maakuntastrategia ja Alueellinen innovaatiostrategia (RIS3) puhuvat varsin paljon samaa kieltä. Edellinen määrittää koko maakunnan kehittämistä koskevat tavoitteet ja toimintatavat yleisellä tasolla, kun RIS3 puolestaan määrittää kärkialueet TKI:n näkökulmasta ja tarkentaa siihen liittyvät johtamis- ja toimintatavat. Alla oleva taulukko (2.) yhdistää nämä strategiat asettaen painopisteet, tavoitteet ja toimintatavat Uudenmaan TKItoiminnalle. 11

12 12 Taulukko 2. Uudenmaan TKI-toiminnan strategiset painopisteet, kärkitavoitteet ja toimintatavat (perustuen Maakuntastrategiaan ja Alueelliseen innovaatiostrategiaan RIS3) Kaikki strategiat ja niiden painopisteet ovat turbulentissa nykymaailmassa jatkuvan tarkastelun ja muutosten kohteena. Tämän päivän strategiatyö on rullaavaa eli jatkuvasti päivittyvää. Siten ympäristön muutosten havainnointi ja ennakointi ovat tärkeä osa strategiatyötä. Toimintaympäristö luo sekä uhkia että uusia mahdollisuuksia, joihin pitää pystyä reagoimaan nopeasti. Edellä esitetyt, varsin huolellisesti valmistellut maakunta- ja innovaatiostrategiat antavat hyvän lähtökohdan Uudenmaan TKI-politiikkaohjelmalle ja yhdessä lainsäädännön kanssa toimivat sen ankkureina. Tästä huolimatta pitää varautua siihen, että tilanteet muuttuvat. Ankkureita joutuu nostamaan ja niiden paikkaa vaihtamaan, kun tilanne niin vaatii. RIS3-strategia ulottuu vuoteen 2020, ja sitä ollaankin parhaillaan uudistamassa. Siihen tehtävät muutokset tullaan huomioimaan myös tässä politiikkaohjelmassa. 3 Maakunnan rooli TKI-toiminnassa Maakunnan strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toiminnan, palvelujen ja taloudellisen kilpailukyvyn jatkuvaa kehittymistä. Tämä ei tapahdu sattumalta, vaan edellyttää tietoista panostusta maakunnan uudistumiskykyyn. Oppiminen, kehittyminen ja 12

13 13 uudistuminen ovat haasteellisia tavoitteita jo yksilötasolla, ja alueen näkökulmasta asia vaikeutuu entisestään. Onkin aiheellista kysyä, miten kollektiivista uudistumiskykyä voi kehittää alueella, jossa kyse on useista tuhansista toimijoista ja sadoista tuhansista hankkeista. Täsmätyökaluja tähän ei löydy, mutta maakunnan tasolla TKI-toiminta muodostaa ainoan instrumentin, jonka kautta maakunnan uudistumiskykyä on mahdollista tietoisesti kehittää. Siksi TKI on Uudenmaan maakunnalle elintärkeää; sen kautta rakennetaan ja muokataan alueen hyvinvointia ja kilpailukykyä koko tulevaisuutta. TKI on alueen uudistumiskyvyn kiihdyttäjä. Mitä sillä tarkoitetaan ja miten maakunta voi siihen vaikuttaa? Uudenmaan TKI on monimutkainen lukuisten toimijoiden muodostama ekosysteemi, jossa toimijat tekevät itsenäisiä päätöksiä omien intressiensä mukaisesti. Yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset, rahoittajat, julkiset toimijat, järjestöt ja kansalaiset ovat maakunnan TKI-ekosysteemin toimijoita. Jokaisella on oma näkökulmansa ja motivaationsa olla mukana, ja jokainen hahmottaa TKI:n omista lähtökohdistaan. TKI voi olla käytännönläheistä palvelujen kehittämistoimintaa, tieteellisten konsortioiden tekemää akateemista huippututkimusta, suuryritysten tuotekehitystä tai uusia markkinoita ja uusia yrityksiä synnyttävää innovaatiotoimintaa tai kaikkien näiden välimuotoja. Maakunnan elinvoimaisuudelle ja kilpailukyvylle kaikki ovat tärkeitä. TKI:n eri muodoilla on kuitenkin erilaisia vaikutuksia. Niiden erot tulee tunnistaa, jotta kyettäisiin seuraamaan ja ennakoimaan niiden vaikutus maakunnan strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. TKI-ekosysteemissä suurin osa toiminnasta on itsestään organisoituvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeet ja yhteistoiminta muodostuvat ilman ylhäältä tulevaa ohjausta. Ne perustuvat toimijoiden omiin intresseihin ja mahdollisuuksiin solmia kumppanuuksia ja saada rahoitusta. Tästä huolimatta maakunnalla on keinoja tukea ja ohjata ekosysteemiä: rahoitus ja sen tuki, innovaatioalustat sekä erilaiset yhteistyön ja verkostoitumisen tukimuodot ovat tehokkaita vaikuttamisen välineitä. Maakunnan strateginen TKI-ohjaus edellyttää siten, että 1. maakunta tiedostaa, millainen TKI-hankkeiden kokonaisuus toteuttaa strategisia tavoitteita tehokkaimmin 2. maakunnalla on tieto ekosysteemin tärkeistä kumppanuuksista ja hankkeista 3. maakunta voi tarjota toimijoille rahoitusta tai tukea sen hankkimiseen 4. maakunta investoi yhteistyöalustoihin ja yhteistyön tukemiseen. Lähtökohtana on kuitenkin se, että toimijoilla on riittävä ymmärrys siitä, mistä TKItoiminnassa on kyse. Alla oleva taulukko (3.) jakaa TKI:n neljään erilaiseen toimintoon ja määrittelee niiden kriteerit. T viittaa tieteellisiin tutkimushankkeisiin, K viittaa käytännönläheisiin kehittämishankkeisiin ja I viittaa innovaatiohankkeisiin. Jako ei ole kuitenkaan millään tavoin kategorinen, vaan hankkeet voivat olla luonteeltaan myös näiden 13

14 14 kolmen välimuotoja. Jako kuitenkin auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ja arvioimaan hankkeiden pääasiallista luonnetta ja tavoitteita. Lisäksi TKI-toimintaan kuuluvat ketterät, nopeasti toteuttavat kokeilut, jotka voivat toimia ensivaiheena mille tahansa hankkeelle. Maakunnan strategisen ohjauksen kannalta on tärkeää pystyä hahmottamaan alueen TKItoiminnan kokonaisuus, ettei toiminta pääse huomaamatta painottumaan yksipuoliseksi tai hankkeiksi, joilla ei ole voimaa tuottaa tarvittavia tuloksia. Myös toimijoiden itsensä on hyödyllistä tunnistaa, missä niiden erityisosaaminen on, ja millä argumenteilla ne kykenevät osoittamaan olevansa maakunnalle strategiseesti tärkeitä ja siten saamaan sen tuen hankkeilleen. Maakunta voi rahoittajana ohjata erilaisia hankkeita sen mukaan, kun se näkee, että ne tukevat maakunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Taulukko 3. Maakunnan TKI-toiminta ja rooli rahoittajana Maakunnan rooli alueen TKI-ekosysteemin tukijana on hyvin rajattu. Alla oleva kuvio (7.) osoittaa, miten maakunnan rooli painottuu suhteessa alueen TKI-ekosysteemiin ja sen toimijoihin. Itsenäiset toimijat eivät välttämättä näe maakuntaa hyödyllisenä toimijana, vaan usein se nähdään jopa oman toiminnan rasitteena. Tärkeä seikka sen vuoksi onkin, että maakunta pysyy hahmottamaan roolinsa paitsi oman vaikutusmahdollisuutensa myös toimijoiden hyödyn näkökulmasta. Ekosysteemissä jokaisen toimijan on saatava kumppanuuksista hyötyä itselleen ja tukea omille päämäärilleen, sillä muuta syytä osallistua yhteistyöhön ei ole. 14

15 15 Maakunnan näkökulmasta iso haaste onkin se, että kukin toimija ohjautuu omista intresseistään ja tavoitteistaan käsin. Yhdelläkään toimijalla intressin lähtökohtana ei ole maakunta. Sen sijaan tavoite voi olla tutkimuksen edistäminen, tuotekehitys, bisnes, organisaation kehittäminen, markkinoille pääsy jne. Ainoa toimija maakunnassa, jonka intressi on koko maakunta, on maakunta itse. Tästä huolimatta sillä ei ole mitään muodollista määräys- tai vaikutusvaltaa ekosysteemissä, vaan se on siellä samanlainen toimija kuin kaikki muutkin. Tämä tarkoittaa sitä, että saadakseen kumppaneita maakunnan tulee tarjota sellaisia etuja, jotka auttavat niitä omien päämääriensä saavuttamisessa. Näin palataan niihin ohjauskeinoihin, joita maakunnalla on: rahoitusta tai tukea siihen, dataa ja yhteistoiminta-alustoja tai tukea kumppanuustoimintaan. Maakunnan strateginen ohjausvoima alueen TKI-ekosysteemissä on rajattu. Maakunta voi jossain määrin käynnistää omaa TKI-toimintaa, mutta käytännössä usein tätä tehokkaampaa on tutkimus- tai kehittämishankkeen tilaaminen alueen toimijoilta. Maakunta voi olla mukana hankkeissa ja rahoittaa niitä joiltain osin, tai se voi toimia tasavertaisena kumppanina, jolloin hankkeelle voi avautua kokonaan uusia rahoituskanavia esim. EU:sta. Maakunta voi myös tarjota toimijoille merkittävää tukea ja osaamista suuriin EUrahoitushakuihin. Alla oleva kuvio (7.) osoittaa, ettei maakunta voi kuitenkaan tunkeutua ekosysteemiin kovin syvälle, vaan ekosysteemin toimijat ohjautuvat pääosin itsenäisesti. Maakunnalla tulee kutienkin tältäkin osin oltava tietoa siitä, missä määrin maakunnan strategiset tavoitteet toteutuvat tämän itseorganisoituvan toiminnan kautta. Tärkeä osa ekosysteemin toimintaa on se, että maakunta tunnistaa ekosysteemin vahvimmat toimijat hubit tai ajurit joilla on merkittävä rooli koko ekosysteemin menestykselle. Näiden toimijoiden toimintaedellytykset pitää kyetä takaamaan, ja tiedostamaan, että jos maakunta päätöksillään heikentää niiden toimintaedellytyksiä, koko ekosysteemi kärsii. 15

16 16 Kuvio 6. Maakunnan rooli ja ohjausvaikutus TKI-toimintaan 16