TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAOHJELMAN ( ) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 91:2007

2 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAOHJELMAN ( ) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 9 1 :

3 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAOHJELMAN ( ) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 91:2007 Teroprint Kansikuva: Laboratorio, Ilpo Aalto Painosmäärä: 320 kpl Mikkeli 2007 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI puh info@esavo.fi faksi ISBN ISSN

4 SISÄLLYS sivu 1. JOHDANTO Totsu on maakunnan budjettiesitys Valmisteluprosessi 1 2. EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA, KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET Maakunnan kehitys ja tavoitteet Keskeisimpien toimenpiteiden toteutuminen Edellisen toteuttamissuunnitelman toteutuminen toimintalinjoittain Toteuttamissuunnitelman vaikuttavuus 5 3. maakuntaohjelman toteuttaminen Toimintastrategia TL1 Ihmiset - hyvinvointi - palvelut TL2 Osaaminen - innovaatiot - teknologia TL3 Yritystoiminta - tuotanto - työelämä TL4 Infrastruktuuri Alueelliset erityistoimenpiteet: Itä-Suomen kehittäminen Toimenpiteiden kohdentuminen ja erityisohjelmat Toimenpiteiden vaikutukset TOTEUTTAMINEN HALLINNONALOITTAIN Opetusministeriön hallinnonala Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Työministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala RAHOITUSTAULUKOT 22 LIITE 1 Maakunnan yhteistyöasiakirja 2008 LIITE 2 Yhteenveto toimintasuunnitelman arvioiduista vaikutuksista LIITE 3 Maakuntaohjelman rahoitusuunnitelma LIITE 4 Maakuntaohjelman määrälliset tavoitteet

5 1. Johdanto 1.1 Totsu on maakunnan budjettiesitys Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU) sovitaan keskeisistä toimenpiteistä ja hankkeista sekä rahoituksen tavoitetasosta vuosille Toteuttamissuunnitelma on maakunnan esitys valtion tulo- ja menoarvion laadintaan ja sen alueellisen kohdentamiseen. Vuoden 2007 alussa voimaan tulleen Alueiden kehittämislain muutoksella (954/2005) halutaan vahvistaa maakunnan liittojen asemaa alueelliseen kehittämiseen vaikuttavan rahoituksen suuntaamisessa ja samalla vahvistetaan toteuttamissuunnitelman vaikuttavuutta valtion talousarvioesityksen laadinnassa. Totsun tavoitteena on tuottaa ministeriöille aineistoa seuraavan vuoden määrärahojen alueellista jakoa sekä sitä seuraavan vuoden talousarvion valmistelua varten. Totsu on pohjana muutetun lain mukaisille neuvotteluille maakunnan ja ministeriöiden kesken. Jotta maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat saadaan vakiinnutettua osaksi valtion talousarvion valmistelua, suunnitelmissa tarkastellaan samaa ajanjaksoa kuin valtiontalouden kehyspäätös ( ). Osana totsua valmistellaan maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK). 1.2 Valmisteluprosessi Toteuttamissuunnitelman sisältöpainotukset ovat pitkälti muotoutuneet maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä vuonna 2006 ja toimenpiteiden osalta niitä täsmennetään totsussa. Maakuntaohjelman toteutusta tukevat alueelliset erityisohjelmat ja niiden tavoitteet ovat hyvin linjassa maakuntaohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Toteuttamissuunnitelman valmistelu käynnistyi alkusyksystä. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö, jossa on edustettuina kaikki toteuttamissuunnitelman laadintaan osallistuvat viranomaiset, on käsitellyt kokouksissaan kyseistä suunnitelmaa. Sen lisäksi maakuntaliitto on järjestänyt alueviranomaisten kanssa hallinnonaloittaiset neuvottelut, joissa on käyty läpi totsun sisältö- ja rahoitusesityksiä. Maakunnan yhteistyöryhmä ja maakuntahallitus antoi evästyksensä jatkovalmistelulle syys-lokakuun vaihteen kokouksissaan, jonka lisäksi totsu -luonnos lähettiin vielä sähköpostitse kommentoitavaksi seutukunnille sekä aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien toimijoille. Lokakuun 16. päivä MYR käsitteli totsu-luonnoksen ja hyväksyi MYAKin. Maakuntahallitus hyväksyi totsun 29. lokakuuta, jonka jälkeen se toimitettiin sisäasiainministeriöön.

6 2. Edellisen suunnitelman toteutumisen seuranta, kehitysnäkymät ja tavoitteet 2.1 Maakunnan kehitys ja tavoitteet Etelä-Savon kehityksessä on 2000-luvun alkupuolella ollut sekä hyviä että huonoja piirteitä. Väestö väheneminen ja työpaikkojen määrän pysyminen lähes ennallaan on näkynyt työttömyyden vähenemisenä, työllisyysasteen nousuna ja taloudellisen huoltosuhteen paranemisena. Kehityksen melko vakailla mittareilla, kuten arvonlisäys asukasta kohden ja koulutustaso (tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä), tarkasteltuna maakunnan tila on parantunut. Maan sisäinen muuttoliike on viime vuosina kehittynyt maakunnalle epäedulliseen suuntaan, eikä voi- tollinen nettosiirtolaisuus ole pystynyt korvaamaan tätä vähennystä. Kun muuttotappioon yhdistetään ikääntyvän maakunnan luonnolliset väestönmuutokset (syntyneet kuolleet), on maakunnan väestönkehitys huolestuttava. Ikäryhmistä pahiten vähennys kohdistuu vuotiaisiin, mikä pitkällä tähtäimellä heikentää maakunnan elinvoimaa. Monelta osin maakuntaohjelmassa asetettuja tavoitteita vuodelle 2010 tullaan tuskin saavuttamaan tällä vauhdilla; mm. muuttoliikkeen ja työttömyyden osalta näyttää tavoitetaso jo nyt liian korkealta. Etelä-Savon kehityseroa suhteessa maan kehittyneempiin maakuntiin ei ole juurikaan onnistuttu pienentämään. Taulukko 1. Etelä-Savon kehitys ja tavoitteet väkiluku luonnoll. väestön- kokonais- nettomuutto työllisyysaste työttömyysaste työpaikat taloudellinen huoltosuhde muutos ,6 13, , , ) 1,60 *) ,7 11,6 ** ** ,3 9, , ,6 8, ,5 tuotannon kasvu arvonlis./ asukas (2000=100) (EU 27=100) liikevaihdon muutos, % Yritysten 3) lkm. Yritysten 3) lkm. tutkinnon suoritt. korkea-asteen tutkinnon (2000=100) osuus 4) suoritt. osuus 4 ) ,2 2) 3, ,8 18, ,8 86,7 4, , , ** ** 5,5 ** ** ** ** , ,2 61,5 21, ,9 87,2 5, ,4 21,8 1) tieto v:lta ) tieto v:lta ) toimipaikkojen 4) % 15 v. täyttäneistä * = enn.tieto ** = tieto ei ole saatavissa

7 2.3 Keskeisimpien toimenpiteiden toteutuminen Keskeisimmät maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valtionkin toimenpiteitä edellyttäneet asiakokonaisuudet liittyivät osaamisen vahvistamiseen, palvelurakenteen uudistamiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen. Maakunnan osaamisen, ja erityisesti korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiorakenteiden, vahvistamisessa ja sen kytkemisessä elinkeinoelämään on viime vuosina panostettu luomalla maakunnan avainklustereiden ympärille osaamiskeskittymiä maakunnan kaupunkikeskuksiin. Uutta teknologiaosaamista ja sen edellyttämää yhteistyöympäristöä ja infraa on koottu erityisesti ammattikorkeakoulun yhteyteen. Mikkelissä toimintaympäristönä on ammattikorkeakoulu yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston kanssa, Savonlinnassa Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Joensuun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja Pieksämäellä DIAK, Kuopion yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Mikkelin ammattikorkeakoulu on vahvistanut asemaansa maamme eturivin ammattikorkeakouluna, ja Mikkelin yliopistokeskus sekä Savonlinnan Innovaatiokeskus ovat vakiinnuttaneet toimintaansa. Toisen asteen koulutuksen kohdalla yhteistyö on edelleen tiivistynyt yhteisesti laaditun strategian myötä. Palvelurakenteen uudistamistoimenpiteiden osalta puitelain mukaiset toimenpidesuunnitelmat valmistuivat elokuun loppuun mennessä. Kunta- ja palvelurakenneuudistustilanne on Etelä-Savossa rakentunut pitkälti nykyisen palvelurakenteen varaan. Suurimmat muutokset joudutaan tekemään puitelain velvoittamina perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalipalvelujen osalta. Etelä-Savoon on muodostumassa 4-5 yhteistoiminta-aluetta. Ammatillisen koulutuksen osalta yhteistoiminta-alueita muodostuu Mikkelin ja Pieksämäen alueelle yksi ja toinen Savonlinnan alueelle. Kuntarakennetta mahdollisesti muuttavia selvityksiä tehdään Savonlinnan seudulla. Myös Pertunmaa selvittää kuntaliitosta Heinolan ja Hartolan kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ja tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti maakunnan liikenneyhteyksiä on viime vuosien kehittämispanostuksilla merkittävästi saatu parannettua. Maakunnan ulkopuoliset ja maakunnan omat kehittämispanostukset ratayhteyksiin ovat mahdollistaneet matka-aikojen lyhentymisen Etelä-Savosta pääkaupunkiseudulle runsaan puoli tuntia. Myös tieyhteys on nopeutunut ja palvelutaso parantunut. Yhteyksiä tuleekin kehittää edelleen saavutettavuuden parantamiseksi. Kesään 2007 mennessä päästiin haja-asutusalueiden laajakaistayhteyksissä 98 %:n peittoon. 2.3 Edellisen toteuttamissuunnitelman toteutuminen toimintalinjoittain Maakuntaohjelman toimintastrategian mukaisista toimenpiteistä on asetettujen tavoitteiden ja valtion hallinnon alueellistamisen puitteissa perustettu ympäristöhallinnon palveluyksikkö, joka tarjoaa henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalveluja ympäristöhallinnon kaikille virastoille. Maakunnan mielestä tämä yksikkö voisi tarjota muitakin valtakunnallisia palveluita ympäristöhallinnolle liittyen mm. arkistointiin ja asiahallintaan. Vastaavasti kauppa- ja teollisuusministeriö päätti keväällä keskittää hallinnonalansa palvelukeskustoimintoja Mikkeliin. Näitä toimintoja tulisi laajentaa koskemaan koko perustettavaa työ- ja elinkeinoministeriötä, sillä Etelä-Savon TE-keskuksen yhteydessä on jo vuonna 2007 aloittanut TE-keskuksen tietopalveluyksikkö (TPY), jossa työskentelee tällä hetkellä 12 henkilöä. Mikkelissä on käynnistynyt Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostustyö Suomen Elinkeinoelämän keskusarkistossa (ELKA). Ihmiset hyvinvointi palvelut toimintalinjalla Työvoiman palvelukeskus -toiminta on vakiintunut Mikkelissä ja Savonlinnassa kansallisen rahoituksella. Sen sijaan Juvan ja Pieksämäen seuduilla vastaavia toimintoja on jatkettu ESR -rahoituksella. Maakunnan kansainväliset yhteistyövalmiudet sekä valmiudet ottaa vastaan ja saada työvoimaa ulkomailta tulevista muuttajista paranevat maahanmuuttostrategian toimenpiteiden edetessä. Laajin hanke on usean maakunnan yhteiseksi suunniteltu ns. makrohanke 14, Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi. Tämä hanke on tarkoitus aloittaa vuoden 2008 alussa ja osarahoittaa ESR-varoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeisiin suunnattu vuosittainen valtion rahoitus on lopetettu, mikä vaikeuttaa toiminnan ja rakenteiden uudistamista. Etelä-Savon kuntien heikko taloustilanne on korostanut palvelurakenneinvestointien hidasta liikkeellelähtöä. Käynnistyneillä palvelujen kehittämishankkeilla on haettu uusia, pääosin seudullisia palvelurakenteita vahvistavia toimintatapoja. Kansallinen

8 sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman toimeenpano käynnistyy v loppupuolella. Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi on toteutettu vesienhoitojärjestelmän edellyttämiä toimia. Taajamien ja haja-asutuksen vesihuoltopalveluiden saatavuutta on turvattu ottamalla käyttöön uusia vedenottamoita ja liittämällä uusia kiinteistöjä (200 kpl/v) haja-asutusalueiden vesihuoltoverkostoihin. Maakunnan ympäristön vetovoimaisuuden parantamiseksi on ollut käynnissä mm. Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkikeskustojen kehittämishankkeet. Taajamien viihtyisyyttä on lisätty myös ympäristön kunnostushankkeilla. Rantayleiskaavoitusta on jatkettu ja kaavat kattavat lähes kaikki keskeisimmät vesialueet. Osaaminen innovaatiot teknologia toimintalinjan toimenpiteiden toteuttamisen kannalta oli tärkeää, että maakunnan toimijat pääsivät mukaan uuteen osaamiskeskusohjelmaan. Mikkelin seudun osaamiskeskus/mikkelin teknologiakeskus Oy pääsi mukaan Nano- ja mikrojärjestelmien osaamisklusteriin ohutkalvopinnoitteiden ja muovikomposiittien erikoistumisalalla sekä osaksi Forest Industry Future -osaamisklusteriin, johon myös Savonlinna pääsi osalliseksi Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen kautta. Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy valittiin mukaan Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteriin erikoistuen matkailun käyttöliittymiin ja sähköiseen liiketoimintaan. Mikkelin ammattikorkeakoulu on yksi maamme tutkimusintensiivisimmistä ammattikorkeakouluista ja kärkijoukossa myös koulutuksen mittareilla arvioituna. Mikkelin ammattikorkeakouluun on muodostettu klusteripohjainen toimintamalli, jolla vahvistetaan maakunnan teknologian kärkiä. Materiaali- ja ympäristöteknologian sekä prosessiteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi on selvitetty mahdollisuuksia tiedepuistokonseptien käyttöönotolle niin Mikkelissä kuin myös Savonlinnassa. Mikkeli on vahvistanut asemaansa arkistointi- ja digitointikeskuksena ja Savonlinna e-oppimisen/opetusteknologian ja käännösteknologian sovellutusten kehittäjänä. Maakunnallisen business-edustuston toiminta Pietarissa on edelleen laajentunut ja vahvistunut. Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköt ja Savonlinnassa toimivat Joensuun yliopiston kampus ja LTY:n toiminnot ovat kehittyneet ja vahvistaneet tutkimustoimintaansa sekä lisänneet yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio Mikkelissä on kehittynyt korkeatasoiseksi kansainvälisesti toimivaksi yksiköksi. Kun Mikkelin yliopistokeskus on vakiinnuttanut toimintaansa, niin kansallista budjettirahaa kuin yliopistojenkin taloudellista sitoutumista tulisi lisätä toimintojen kehittämiseksi. Maakunnan ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloituspaikat on mitoitettu tavoitteellisesti viranomaisten, oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyönä Koulutustarjonta 2012 ennakointiprojektissa. Maakunnan toisen asteen koulutusta (lukio- ja ammatillinen koulutus) on kehitetty kokonaisuutena. Selvitysmiesraportti toisen asteen koulutuksen uudesta toimintamallista on valmistunut ja toimenpiteitä käynnistetään. Yritystoiminta tuotanto työelämä toimintalinjassa EAKR-rahoituksella on voitu tukea alueen yrityksiä niiden kehittämistoimenpiteissä. Edellisen ohjelmakauden viimeisillä myöntövaltuuksilla ja uuden kauden avauksella on TE-keskuksen yritysosasto myöntänyt mennessä rahoitusta yhteensä 6,3 miljoonaa euroa 97 hankkeeseen. Näillä rahoilla vaikutetaan osaltaan noin 280 uuden työpaikan ja 20 uuden yrityksen syntymiseen Etelä- Savoon. Yritysten ympäristökilpailukykyä on edistetty tuomalla kansainvälinen ekoteollisuuspuisto konsepti Suomeen Rantasalmen pilottihankkeessa. Vastaavanlainen ekoteollisuuspuisto-hanke on käynnistetty myös Mikkelin Pursialassa. Uusi EcoStart rahoitustyökalu on kehitetty Etelä-Savon maakuntaliiton ja eri tahojen yhteistyöllä ja otettu käyttöön viiden TE -keskuksen alueella. Itä-Suomen energiatoimiston tilalle perustettiin Etelä-Savon energiatoimisto. Maatalouden rakennekehitys on edennyt hyvin etenkin kotieläintaloudessa. Kotieläintilojen lukumäärä vähenee, mutta vastaavasti tuotantovolyymi kasvaa jatkavilla maatiloilla. Maatilojen sukupolvenvaihdoksia tarvittaisiin lisää. EU-ohjelmakauden vaihtuminen on aiheuttanut katkosta hanke- ja yritystukien rahoitukseen. Elinkeinokalataloudessa saaliin jalostusaste nousee ja saaliin jäähdyttämisen infrastruktuuri alkaa olla kattava. Vapaa-ajankalatalouteen liittyvän elinkeinotoiminnan volyymi kasvaa alan yrittäjien ammattitaidon kehittyessä. Maaseudun yritystoiminnan monipuolistaminen maatalouden ulkopuolelle jatkuu edelleen. Infrastruktuuri toimintalinjalla on vuonna 2007 käynnistetty liikenteen sujuvuutta ja turvallisuut-

9 ta edistävät hankkeet VT 13:sta välillä Ostolahti Suomenniemi (keskikaiteelliset ohituskaistat) ja Pieksämäellä (Vangasjärven eritasoliittymä). Lisäksi Mikkelin matkakeskuksen rakennustyöt valmistuvat syksyn aikana. Lentoliikenteen osalta reittiliikenne jatkuu Savonlinnan kentälle seudun taloudellisen tuen avulla. Varkauden (=Joroisten) kentän liikenne on toistaiseksi keskeytynyt. Molempia koskeva lentoliikenteen kilpailuttaminen on kuitenkin käynnissä. Mikkelin kentän reittiliikennettä ei ole pystytty turvaamaan, vaan se on keskeytynyt. Mikkelin seudulle laadittiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain (Paras hanke) mukainen kaupunkiseutusuunnitelma maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteen sovittamiseksi Mikkelin, Ristiinan ja Hirvensalmen kuntien alueella. Etelä-Savon ulkoilureittisuunnitelmaa on toteutettu suunnittelemalla ja toteuttamalla vesimatkailua palvelevia reittejä ja satama-alueita mm. Rantasalmella, Kangasniemellä ja Sulkavalla. Valtakunnallisten kulttuurimaisema-alueiden hoidon suunnittelua ja hoidon järjestämistä on jatkettu. Vuoksen vesistöaluetta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden soveltamista kaavoituksessa ja viranomaisten toiminnassa on myös selvitetty. Infrastruktuurin kehittämiseksi on toteutettu ympäristönsuojelu-, ympäristönhoito- ja vesivarahankkeita. Lakeland imagon kohottaminen: Saimaa-Pielinen maailmanperintökohteeksi I-S ohjelman makrohankkeesta (M6) on tehty kattava taustaselvitys ja hankesuunnitelma. Kolme maakuntahallitusta (E- S, E-K ja P-K) ovat suhtautuneet myönteisesti M6 makrohankkeeseen ja päättäneet, että Itä-Suomen maakuntaliitot hakevat ympäristöministeriön rahoitusta. Neuvottelut ympäristöministeriön kanssa maailmanperintöesityksen valmistelutyön käynnistämisestä ja osallistumisesta hankkeen rahoitukseen on jo käynnistetty. 2.4 Toteuttamissuunnitelman vaikuttavuus EU:n rakennerahastot ja niiden kansallinen vastinrahoitus ovat viime vuosikymmenen ajan olleet keskeisin maakunnan omaan päätöksentekoon perustuva kehittämisinstrumentti. Päättyneellä ohjelmakaudella ( ) on maakunnan elinkeinoelämää vahvistettu monenlaisilla toimenpiteillä. Välittömiin työpaikkavaikutuksiin johtavien toimenpiteiden, kuten yritysinvestointien tai työssä olevan väestön koulutuksen, lisäksi maakunnassa on panostettu maakunnan avainklustereita palvelevien innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen ja yritysten toimintaympäristöön. Näillä rakenteellisilla muutoksilla on luotu pohjaa tulevien vuosien tuottavuuden ja liikevaihdon kasvulle uusien työpaikkojen syntymiselle ja olemassa olevien työpaikkojen uudistumiselle. Samalla on parannettu maakunnan fyysistä saavutettavuutta ja toiminnallisia yhteistyösuhteita erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Pietariin sekä maakunnan elinkeinoelämän ja osaamisen kannalta keskeisiin verkostoihin.

10 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Keskeisimmät valtion toimenpiteitäkin edellyttävät asiakokonaisuudet Etelä-Savon toteuttamissuunnitelmassa liittyvät seuraaviin teemoihin: - osaamis- ja innovaatiorakenteiden ja -toimintojen vahvistaminen - erityisesti korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiorakenteiden vahvistaminen ja kytkeminen maakunnan elinkeinoelämään - palvelurakenteen uudistaminen kunnallistaloutta tervehdyttävällä tavalla - liikenneyhteyksien parantaminen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti. Toimintojen suuntaamisessa huomioidaan strategian mukaisesti Etelä-Savon mahdollisuudet hyödyntää Pietarin ja pääkaupunkiseudun läheisyyttä, harvaan, mutta kauttaaltaan asutun alueen ja ikääntymisen haasteet. 3.1 Toimintastrategia Aktiivinen maakunta verkottuu, tekee yhteistyötä ja kansainvälistyy Toimintalinjan painopisteet : - kehitetään maakunnallinen toimintamalli palvelujen järjestämiseksi - edistetään maakunnan toimijoiden ja maakunnan verkostoitumista kilpailutekijöiden vahvistamiseksi - vahvistetaan seudullista yhteistyötä - parannetaan fyysisiä ja toiminnallisia yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja Pietariin/Venäjälle - tehostetaan maakunnan markkinointia ja positiivista medianäkyvyyttä Suomessa on parhaillaan käynnissä tai vireillä useita merkittäviä prosesseja, joilla on suoraan tai välillisesti vaikutusta maakunnan toimintatapojen kehittämiseen, yhteistyömenettelyihin ja verkostoitumiseen. Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet : - kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisia palvelurakennehankkeita tuetaan ohjaamalla niihin kehittämisresursseja. - kuntien seutuyhteistyötä ja seutujen välistä yhteistyötä edistetään esim. aluekeskusohjelmien ja osaamiskeskusohjelmien sekä muiden seudullisen yhteistyön hankkeiden kautta. - elinkeinoelämän ja osaamisen yhteyksiä vahvistetaan pääkaupunkiseudulle ja Pietariin tavoitteena mm. lisätä alueen yritysten ja palvelujen kysyntäpotentiaalia ja parantaa tuottavuutta tuotannollisen, osaamiseen ja t&k -toimintaan liittyvän ja markkinointi-yhteistyön kautta sekä edistää työvoiman saatavuutta; vahvistetaan maakunnan business-edustustoa Pietarissa ja hyödynnetään tehokkaammin sen tarjoamia palveluja. - laaditaan maakunnan Venäjä-strategia - maakunnan tunnettavuuden ja vetovoiman parantamiseksi tehdään viestintä- ja markkinointisuunnitelma ja lähdetään toteuttamaan sitä.

11 3.2 TL 1 Ihmiset - Hyvinvointi - palvelut Väestökehityksen tasapainottaminen ja palveluiden turvaaminen Toimintalinjan painopisteet : - väestön työhön osallistuvuuden lisääminen - maakuntaan tulomuuton edistäminen - Etelä-Savon palvelurakenteen kehittäminen monipuoliseksi ja tehokkaaksi - maakunnan vetovoiman parantaminen Lähivuosien toimenpiteet Etelä-Savossa liittyvät työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja palvelurakenteen kehittämiseen. Väestön ikääntyminen on erityisesti Etelä-Savossa sekä työmarkkinoiden että palvelutuotannon haasteena, etenkin kun myös kuntataloudessa on maakunnassa suuria rakenteellisia ongelmia. Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet : Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi - panostetaan työelämän, hyvinvoinnin, tuottavuuden ja laadun kehittämiseen - erityistä huomiota kiinnitetään maakunnan rekrytointivaikeuksia kohtaavien kasvualojen kehittämistoiminnalle, kuten metalli-, rakentaminen, hoito- ja sosiaalialat, kuljetusala, puhdistusala, maa- ja puutarhatalous ja matkailu. - aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus toteutetaan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Maakunnan kilpailukyvyn turvaamiseksi aikuis- ja nuorisokoulutusta tarkastellaan nykyistä joustavammin kokonaisuutena. - väestön työhön osallistuvuutta lisätään luomalla väylä koulutustason nostoon siten, että kaikilla työvoimaan kuuluvilla on vähintäänkin toisen asteen tutkinto. - akuutteihin, nopeaa reagointia edellyttäviin työvoimatarpeisiin liittyviä osaamisvajeita täytetään työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella - tuetaan työurien pidentymistä sekä alku- että loppupäästä ja työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien sijoittumista työmarkkinoille. Etelä- Savossa tarvitaan erityistoimenpiteitä, koska mm. nuorten työttömyys Etelä-Savossa alenee muuta maata hitaammin - kehitetään välityömarkkinoiden toimintaa sekä edistetään sosiaalista yrittäjyyttä ja erityisryhmien työllistymistä. - Työvoiman palvelukeskus -toiminta jatketaan Mikkelissä ja Savonlinnassa kansallisella rahoituksella. Vastaavia toimintoja toteutetaan Juvan ja Pieksämäen seuduilla ESR -osarahoituksella. - tehostetaan työvoimatarpeiden ennakointia sekä määrällisesti että osaamistarpeiden suhteen ja hyödynnetään ennakointitietoa aiempaa paremmin myös nuorisoasteen koulutuksen mitoituksessa. - pyritään nostamaan työllisyysperusteisiin investointeihin osoitettujen määrärahojen tasoa pitkäaikaisesta muuttotappiosta kärsivässä Etelä-Savossa. - parannetaan maakunnan kansainvälisiä yhteistyövalmiuksia sekä valmiuksia ottaa vastaan ulkomaista työvoimaa. (maahanmuuttostrategian toteutus; M14 Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi). Elinympäristön viihtyvyyden parantamiseksi - maakuntakaavassa luodaan edellytykset hyvälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle ja elinympäristölle. - varmistetaan monipuoliset asumisvaihtoehdot, riittävä tonttimaan tarjonta vakituiseen ja vapaaajan asumisen, elinkeinoelämän ja palvelujen tarpeisiin sekä toimivat yhteydet. - parannetaan maakunnan ympäristön vetovoimaisuutta korkeatasoisella kaavoituksella ja aktiivisella elinympäristöjen ja luonnonympäristöjen hoidolla. - suojellaan pohjavesivaroja hyvälaatuisen talousveden turvaamiseksi ja vähennetään edelleen pintavesien ravinnekuormitusta ja muita pilaantumisriskejä. Turvataan haja-asutusalueiden vesihuoltoa ja edistetään vesihuollon alueellista yhteistyötä. - säilyttämällä kestävät kalakannat turvataan vapaaajankalastuksen asema maakunnan viihtyvyys- ja houkuttavuustekijänä. Palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi - parannetaan erityisesti kuntien ylläpitämää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta suuntaamalla voimavaroja tätä tukevaan palvelurakenteen kehittämiseen. - vahvistetaan Etelä-Savon kuntien rahoitusasemaa mm. valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien huomioimisen lisäksi tulee huomioida mm. ikärakenteen ja todellisen harvan asutuksen vaikutukset kuntien rahoitusasemaan. - suunnataan rahoitusta toimenpiteisiin, joilla edistetään julkisia palveluja täydentäviä hyvinvointiyrittäjyysratkaisuja (esim. tilaaja-tuottaja malli). 7

12 3.3 TL 2 Osaaminen Innovaatiot - Teknologia Väestön osaamistason kohottaminen sekä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Toimintalinjan painopisteet : - monipuolinen toisen asteen koulutustarjonta ja hyvä koulutuspalvelujen saavutettavuus - maakunnan ammattikorkeakoulujen kilpailukyvyn vahvistaminen ja yliopistokoulutuksen perustan turvaaminen ja monipuolistaminen - T&K toiminnan vahvistaminen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen voimavarojan kokoamalla - toimivan ja tehokkaan maakunnallisen innovaatioympäristön kokoaminen ja vahvistaminen - uusien teknologioiden käytön edistäminen Osaaminen on yhä näkyvämmin keskeinen kansallinen ja alueellinen kilpailukykytekijä. Etelä-Savon väestön muuta maata alhaisemman koulutustason nostaminen ja elinkeinoelämän kehitystä hidastavien korkeakoulutuksen ja tutkimuksen sekä innovaatiorakenteiden puutteiden korjaaminen edellyttää pitkäjänteisiä, volyymiltaan riittäviä toimenpiteitä. Etelä-Savossa ohjelmakauden aikana panostetaan niihin maakunnan osaamisrakenteisiin, jotka tukevat elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kilpailukyvyn edistämistä. Maakunnan käytettävissä olevia kehittämispanoksia suunnataan niille osa-alueille, joiden ylläpito ja/tai vahvistaminen yhdessä nähdään tärkeimmäksi ja ajankohtaisimmaksi. Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet : Väestön osaamistason nostamiseksi ja koulutusrakenteiden vahvistamiseksi - kehitetään maakunnan toisen asteen koulutusta kokonaisuutena (lukio- ja ammatillinen koulutus) ja käynnistetään selvitysmiesraporttiin perustuvia toimenpiteitä maakunnallisen toisen asteen koulutuksen toimintamallin jalkauttamiseksi. - tuetaan maakunnan ammattikorkeakoulujen kilpailukykyä maakunnallisina/ kansallisina koulutuksen tuottajina ja alueellisen innovaatiotoiminnan perustana huolehtimalla monipuolisesta ja laadukkaasta koulutustarjonnasta (ml. jatkotutkinnot), nykyaikaisista ja vetovoimaisista oppimisympäristöistä ja kansainvälisestä verkottumisesta lähialueilla (erityisesti Venäjä). - tuetaan yliopistoyksiköiden toimintaedellytyksiä perus- ja jatkotutkintoon johtavan koulutuksen tuottajina. Maakunnassa toteutettavaa yliopistokoulutusta pyritään priorisoiden vakinaistamaan osaksi emoyliopistojensa normaalia toimintaa ja tulosneuvotteluprosesseja. Yliopistoyksiköiden toimintaedellytyksiä tuetaan käynnissä olevan korkeakoulurakenteen muutos- ja uudistamisprosessin yhteydessä siten, että ne säilyttävät ja vahvistavat toimintaansa maakunnassa. - kehitetään Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampusta vahvemmaksi opettajakoulutuksen (nuorisoja aikuiskoulutus) sekä matkailun osaamiskeskittymäksi tulevan Itä-Suomen yliopiston kolmantena kampuksena. Savonlinnan yliopistotoimintojen (JoY, LTY) ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyötä vahvistetaan. - Mikkelin yliopistokeskuksen ja maakunnan ammattikoulujen hallinnollista ja toiminnallista yhteistyötä kehitetään ja tuetaan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti. - tuetaan yliopistoyksiköiden toimintojen sisällöllistä kehittämistä laajentamalla yhteistyötä maakunnan sisällä ja ulkopuolelle maakunnan strategisesti tärkeitä kehittämisaloja vahvistaen. - tuetaan aikuisväestön osaamisen kehittymistä kytkemällä aikuiskoulutus aiempaa tiukemmin ja yksilöllisemmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja satsaamalla myös työssä olevien osaamisen ylläpitoon Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti; aikuiskoulutuksen toimintamallien, verkostoitumisen ja työelämäyhteistyön kehittäminen. - vahvistetaan Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen asemaa opettajien täydennyskoulutuksessa. - tuetaan Mikkelin yliopistokeskusta liiketoiminnan ja maaseudun kehittämisen osaamiskeskittymänä, sekä sen kehittymistä akateemisen aikuiskoulutuksen kärkiyksiköksi. Innovaatioympäristöjen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi - maakunnan osaamisen kärkiä ja innovaatioympäristöjä vahvistetaan ammattikorkeakoulujen ja eri seutukunnille sijoittuneiden yliopistotoimintojen sekä tutkimuslaitosten yhteistyöllä. Mikkelin ammattikorkeakoulun uusi klusteripohjainen toimintamalli edistää tavoitteeseen pääsyä. - vahvistetaan maakunnan kärkiosaamisaloina materiaali- ja ympäristöteknologiaa sekä kuitu- ja rautatieteknologioita. Niiden lisäksi panostetaan matkailu-, digitointi- ja arkistointiosaamiseen sekä opetusteknologian sovelluksiin. 8

13 - varmistetaan alueen yritysten vahvempi osallistuminen innovaatiotoimintaan - päivitetään maakunnan innovaatiostrategia, jossa kuvataan maakunnan innovaatioympäristö ja määritellään konkreettiset kehittämistavoitteet kytkettynä alueellisten innovaatiopalvelujen (Yritys-Suomi) toimintoihin sekä laajennetaan strategia kattamaan tuotteiden kaupallistamisen ja palveluinnovaatiot. Osana innovaatiostrategian toteuttamista jatketaan maakunnallisen innovaatiotoiminnan kehittämistä ja aktivointia (ml. innovaatioasiamiestoiminta). - Innovaatiostrategioissa esille tulleisiin yritysryhmien kilpailukykyä edistäviin kehittämiskohteisiin panostetaan maakunnallisten ja mahdollisesti ylimaakunnallisten teemahakujen kautta. - parannetaan alueellisten teknologiayksiköiden mahdollisuuksia toimia lisäämällä Etelä-Savon TE-keskuksen teknologiaosaston henkilöstöresursseja yhdellä teknologia-asiantuntijalla. - tuetaan tutkimusyksiköiden osaamista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja mahdollisuuksia toimia kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä mm. Tekesin teknologiaohjelmien, Suomen Akatemian ja EU:n puiteohjelmien kautta. Teknologian kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi - edistetään maakunnan teknologiakärkien (yritykset, tutkimusyksiköt) pääsyä kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin kartoittamalla tutkimustarpeita ja innovaatioita sekä valmistelurahoituksella. - hyödynnetään esim. Tekesin teknologiaohjelmia ja käynnistetään tarvittaessa kohdennettuja aktivointiprojekteja - materiaali- ja ympäristöteknologian sekä prosessiteollisuuden kilpailukykyä lisääviä toimenpiteitä jatketaan tiedepuistokonsepteja kartoittaneiden selvitysten pohjalta. - kehitetään maakunnallista teknologiakeskustoimintaa vahvistamalla tiedepuisto-konsepteja (Mikkeli, Savonlinna) ja niiden synergiaetuja. 3.4 TL 3 Yritystoiminta Tuotanto Työelämä Kasvua ja kilpailukykyä tukeva, työpaikkoja tuottava elinkeinopolitiikka Toimintalinjan painopisteet : - yritysten välisen yhteistyön ja verkostojen kehittäminen sekä ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen - alueen yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja ylläpitäminen - Venäjän ja Pietarin alueen markkinoiden liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen - alueen yritysten tarpeista lähtevän t&k -toiminnan vahvistaminen - maakunnan vahvojen avaintuotantoalojen ohella tulevaisuuden uusien avauksien kehittäminen Tällä ohjelmakaudella panostetaan erityisesti yritysten väliseen yhteistyöhön ja osaamiseen. Yritysten liiketoimintaosaaminen, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja jatkuva kehittäminen edellyttävät toimenpiteitä toimialasta tai yrityksen sijainnista riippumatta. Yritysten menestyminen ja kasvu kovenevilla markkinoilla edellyttää myös panostamista kasvaville markkina-alueille sekä maakunnan tutkimus- ja kehittämistoiminnan hyödyntämistä. Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet : Yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi - tuetaan niitä toimiala- tai klusterikohtaisia kehittämis- ja aktivointipalveluja, joilla edistetään teknologiaosaamista, verkostoitumista ja keskinäistä yhteistyötä kasvuhakuisten yritysten, viranomaisten sekä tutkimus- ja koulutusyksiköiden kesken. - tehostetaan teknologiateollisuuden kehittämistoimia synnyttämällä maakuntaan teknologiateollisuuden kehittämisohjelma - käynnistetään puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelma - lisätään maakunnan tyypillisesti pienten yritysten liiketoimintaosaamista ja valmennetaan yrityksiä yhteistyöhön ja verkostoitumaan - parannetaan maatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä kehittämällä tuotantorakennetta, tuotteiden ja tuotannon laatua sekä yrittäjien ammattiosaamista ja hyödyntämällä tulotuet täysimääräisesti - edistetään maaseudun yritystoiminnan monipuolistamista ja mikroyrittäjyyttä hyödyntäen uutta maaseutuohjelmaa ja sen varoja - varmistetaan EcoStart ympäristöjärjestelmän tuoteneuvonnan, markkinoinnin ja seurannan edellyttämät resurssit Etelä-Savon TE-keskukselle. - jatketaan Ekoteollisuuspuisto konseptin kehittämistä ja levittämistä maakunnassa - maakunnan uusiutuviin ja omiin energialähteisiin perustuvaa energiataloutta edistetään oman energiatoimiston sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla 9

14 - edistetään tietoteknisten sovellusten käyttöönottoa, saatavuutta ja toimintavarmuutta, hyödynnetään sähköistä tiedonsiirtoa liiketoiminnassa (sähköinen asiointi), ja edistetään yritysten ja yritysverkostojen tietojärjestelmien integrointia Kasvuyritysten tukemiseksi - rohkaistaan olemassa olevia yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen - parannetaan julkisten yritysrahoitusjärjestelmien toimivuutta ja fyysiseen toimintaympäristöön liittyviä valmiuksia. Etelä-Savon Pääomarahasto Oy: lle (ESPOR) haetaan lisäpääomaa, jolloin rahastoon tehdyistä sijoituksista palautuvien varojen lisäksi voidaan jatkaa maakunnan yritysten rahoitusrakenteen lujittamista. Selvitetään myös mahdollisuuksia rahastointiin Aloitusrahasto Verassa ja Matkailukehitys Nordiassa. Rahastot pyrkivät yhdessä valtakunnallisten pääomasijoittajien kanssa turvaamaan myös maakunnassa alkavien yritysten rahoitusta ns. siemenvaiheen sijoituksilla. Uuden yritystoiminnan luomiseksi maakuntaan - panostetaan maakunnan teknologiakärkiin liittyvän yritystoiminnan syntymiseen - edistetään palvelutoiminnan ja erityisesti hyvinvointipalveluihin liittyvän elinkeinotoiminnan kehittämistä ja verkottumista - kehitetään uusiutuvaan energiaan pohjautuvaa yritystoimintaa, mm. lämpöyrittäjyyttä - luodaan edellytyksiä elinkeinokalataloudelle ja edistetään vapaa-ajankalastukseen liittyviä elinkeinomahdollisuuksia - matkailua ja vapaa-ajan asumista kehitetään omiin vahvuuksiin ja valintoihin tukeutuen, hyödyntäen valtakunnallisen matkailustrategian linjauksia ja tukemalla Etelä-Savon matkailun kehittämisohjelman ja vapaa-asumisen strategisten linjausten toimenpiteitä. - tuetaan inhimilliseen osaamispääomaan ja luovuuteen perustuvaa, eri toimialojen rajapinnoille syntyvää ja kehittyvää yritystoimintaa 3.5 TL 4 Infrastruktuuri Kohti omaa kilpailukykyistä aluerakennetta Toimintalinjan painopisteet : - hyvin toimivat tie- ja rautatieliikenneyhteydet, erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Pietariin - toimivat yhteydet Savonlinnasta, Varkaudesta ja Mikkelistä Helsinki-Vantaan lentokentälle jatkoyhteyksineen - tietoliikenneverkot ja palvelut kaikkien ulottuville - suunnitelmallinen varautuminen palvelu- ja yhdyskuntarakenteen muutoksiin, kestävään mitoitukseen ja ylläpitoon - palvelu- ja yhdyskuntarakenteen vetovoima- ja viihtyvyystekijöiden kehittäminen Maakunnan keskeisimmät strategiset liikennehankkeet: - valtatie 5:n parantaminen välillä Lusi - Juva - Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyt (VT 14, Saimaan syväväylä ja sen edellyttämät muut liikennejärjestelyt) - Savon radan nopeuttaminen Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet : Maakunnan ulkoisien yhteyksien kehittämisessä otetaan huomioon maakunnan painotus suuntautua pääkaupunkiseudulle sekä Pietariin. Etelä-Savon hajanaisen rakenteen ja pitkien etäisyyksien vuoksi tarve kehittää maakunnan sisäistä tieverkkoa sekä nykyaikaisia tietoyhteiskuntarakenteita korostuu. Ulkoisen sijaintiedun hyödyntämiseksi ja saavutettavuuden turvaamiseksi - käynnistetään väyläministerityöryhmän esitykseen sisältyneet 1. korin hanke valtatien 5 parantaminen välillä Lusi Mikkeli ja jatketaan valtatien 14 Savonlinnan keskustan tiejärjestelyn toteutusta. - varmistetaan perustienpidon rahoituksella nykyisen tieverkon liikennöitävyys ja kunto ja toteutetaan aluerakenteen muutosten edellyttämät tiehankkeet. Hankkeiden toteutus edellyttää vähintään 3,8 M perustienpidon alueinvestointirahoitusta maakuntaan kohdistettuna vuosittain, kun tämä rahoitus on vuosina ollut alle yhden miljoonan euron tasolla. Suunnitelmakaudella toteutetaan alueinvestointirahoituksen salliessa Joroisten taajamajärjestely, kevyen liikenteen väylä Lähteelä - Anttola valtatiellä 14 ja Rahulan/Kokkosenlahden liittymäjärjestely valtatiellä 5 sekä Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen yhteishankkeena tasoristeyksen poisto Mikkelin Vuolingossa. 10

15 - saavutetaan suunnitelmavalmius ja käynnistetään LVM:n teemaohjelmahankkeina valtatien 5 parantaminen Mikkelin kohdalla sekä keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet valtatiellä 5 Huruksen ja Hietasen välillä. - käynnistetään valtatien 5 välin Mikkeli Juva tiesuunnittelu heti yleissuunnittelun valmistuttua. - perusparannetaan vuonna 2008 Savonlinna Huutokoski rataosuus. - valmistellaan Savon radan nopeuttamisen jatkotoimia yhteistyössä Ratahallintokeskuksen ja Pohjois-Savon liiton kanssa - turvataan lentoliikenne Savonlinnan ja Varkauden (Joroinen) lentokentillä. - turvataan Mikkelin lentokentän ylläpitorahoitus ja haetaan ratkaisuja reittilentoliikenteen käynnistämiseksi huomioiden puolustusministeriön tarpeet. - valmistellaan Savonlinnan turvallisen syväväylän toteuttaminen Laitaatsalmeen. Kyrönsalmi muodostaa alusliikenteen turvallisuuden kannalta riskialtteimman kohdan koko Saimaan syväväylästöllä. Hankkeesta on laadittu alustava yleissuunnitelma ja tehty ympäristövaikutusten arviointi. Savonlinnan syväväylän toteuttamissuunnitelmat Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen tehdään valmiiksi ja valmistaudutaan rakentamisen käynnistämiseen. - kehitetään tietoyhteiskuntapalvelujen käytön mahdollistavia tietoliikenneyhteyksiä edelleen esavo 2010 tietoyhteiskuntastrategian pohjalta koko maakunnan ollessa laajakaistayhteyksien piirissä. Sisäisen aluerakenteen kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi - edistetään elinympäristöjen laadullista ja toiminnallista kehittämistä hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamien rakennetta - tuetaan keskusten ja seudullisten asiointi- ja työssäkäyntialueiden rakenne- ja kehityskuvasuunnittelua ja kuntien maankäyttöpoliittisia toimenpiteitä - maakunta- ja kuntakaavoituksella edistetään tavoitteellisen aluerakennekehityksen mukaista täydennysrakentamista olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja valmiiden verkostojen alueella - kunnissa tehostetaan yleispiirteistä (strategista) maankäytön suunnittelua ja kaavojen ajantasaisuuden arviointia sekä laaditaan maankäyttöpoliittiset ohjelmat valtuustokausittain - kilpailukykyisellä tonttipalvelulla vastataan erilaisiin maankäyttö- ja investointitarpeisiin ja niiden toteuttamista edistetään koko maakunnan alueella - haja-asutusta, kyläsuunnittelua ja rantarakentamista varten varaudutaan uusiin asukas/asiakaslähtöisiin tarpeisiin ja suunnitteluperiaatteiden kehittämiseen - toteutetaan Etelä-Savon ulkoilureittisuunnitelmaa luontomatkailun edellytysten ja virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi. - käynnistetään kunnallisten/seudullisten kulttuuriympäristön hoito-ohjelmien laatiminen - parannetaan erilaisia reitistöjä ja niiden palveluvarustusta matkailun ja virkistyskäytön tarpeisiin ja edistetään luonnonsuojelualueiden verkoston kestävää hyödyntämistä - hyödynnetään ainutlaatuista järviluontoa sekä muuta luonnon- ja kulttuuriympäristöä kestävällä tavalla myös matkailussa ja virkistyskäytössä edistämällä vesistömaakunta statusta, Saimaa-Pielinen maailmanperintöhanketta sekä suojelualueiden toteuttamista (käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimista) 3.6 Alueelliset erityistoimenpiteet: Itä-Suomen kehittäminen Valtioneuvoston alueiden kehittämistä koskevan tavoitepäätöksen ( ) mukaisesti alueellisia erityistoimia suunnataan työllisyyden, tuotannon ja väestömuutosten kannalta poikkeuksellisen ongelmallisille alueille, joita on erityisesti Itä- ja Pohjois- Suomessa. Näitä Itä-Suomessa tarvittavia alueellisia erityistoimenpiteitä pohdittiin mm. Itä-Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset hankkeessa, jonka loppuraportissa esitettiin kaikkiaan 17 makrohanketta. Osasta näistä esityksistä on valmisteltu hankesuunnitelmat/ -esitykset. Erityisesti on tarkoitus vahvistaa Itä-Suomen osaamisrakenteita ja osaamisen välittymistä yritystoimintaan. Nämä erityistoimenpiteet tulee toteuttaa Itä-Suomessa valtion siihen erikseen osoittamalla lisärahoituksella. Eteläsavolaisten toimijoiden valmisteluvastuulla olevista Itä-Suomen makrohankkeista maakunta esittää rahoitettavaksi v seuraavia hankkeita valtioneuvoston periaatepäätöksen tarkoittamalla erillisrahoituksella: Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Liiketoimintaosaamisen tutkimusta vahvistetaan ja rakennetaan liiketoimintaosaamisen verkosto, jonka avulla kootaan, tuotetaan ja välitetään liiketoimintaosaamista alueen toimijoille (avainyritykset ja -organisaatiot, kasvuyritykset sekä muut innovaatioketjun toimijat). 11

16 Saimaa-Pielinen maailmanperintöhanke Saimaa-Pielinen maailmanperintökohteeksi I-S ohjelman makrohankkeesta (M6) on tehty kattava taustaselvitys ja hankesuunnitelma. Itä-Suomen maakuntaliitot hakevat ympäristöministeriön rahoitusta maailmanperintöesityksen valmistelutyöhön. Maailmanperintöprosessin ja statuksen matkailullista hyödyntämistä koskevaa valmistelua varten rahoitusta haetaan mm. työ- ja elinkeinoministeriöltä. Matkailun hankeosiota jatkovalmistellaan Savonlinnan matkailuosaamiskeskuksen kanssa yhteistyönä. 3.7 Toimenpiteiden kohdentuminen ja erityisohjelmat Osaamiskeskusohjelmat Alueiden kehittämislain mukaista Osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa koko maassa ohjelmakaudella kolmetoista osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Mikkelin seudun Materiaalitekniikan osaamiskeskus on mukana Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit ja Forest Industry Future -osaamisklustereissa. Savonlinnan Seudun Osaamiskeskus hyväksyttiin puolestaan mukaan Matkailu ja elämystuotanto klusteriverkostoon erityisalana sähköinen liiketoiminta. Savonlinnan Osaamiskeskuksen toiminta ulottuu viiden maakunnan alueelle. Savonlinna-Varkaus -akselin metsäteollisuus-osaajien toteuttamaa kuidut-energia-elinkaari -osaamisteeman kehittämistoimenpiteitä voidaan jatkaa Forest Industry Future -osaamisklusterissa Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen yhtenä erityisosaamisalana. Aluekeskusohjelmat Aluekeskusohjelma tukee erikokoisten seutujen kehittymistä vahvoiksi aluekeskuksiksi kokoamalla eri toimijatahot yhteistyöhön. Etelä-Savosta aluekeskusohjelmassa kaudella mukana ovat Mikkelin seutu, Savonlinnan seutu ja Varkauden seutu (Joroinen, Heinävesi ja Pieksämäki). Mikkelin seudun aluekeskusohjelman tavoitteina ovat yritysten kilpailukyvyn, seudun osaamisen ja erikoistumiskärkien vahvistaminen sekä huippu- ja perusosaajien saatavuuden turvaaminen. Vastaavasti Savonlinnan seudun keskeisimpänä tavoitteena on alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä kehittämistyöllä yhdessä sovittuun strategiaan perustuen. Tavoitteita varten luodaan yrityksistä lähtevä innovaatioiden kehittämismalli ja edellytyksiä seudun elinkeinoelämän uudistumiselle erityisesti valituilla kärkitoimialoilla. Seudut osallistuvat aluekeskusohjelmien verkostoyhteistyöhön. EU:n rakennerahasto-ohjelmat Ohjelmakaudella Etelä-Savossa toteutetaan kahta alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen mukaista rakennerahasto-ohjelmaa: Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Itä-Suomen toimenpideohjelmaa ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelman Itä-Suomen suuralueosiota. ESR-toimenpideohjelman Itä-Suomen suuralueosio on osa valtakunnallista Manner-Suomen ESR-ohjelmaa, jonka mukaisia teemoja toteutetaan Etelä-Savossa soveltuvin osin. Itä-Suomen EAKRtoimenpideohjelmaa ja ESR-alueosiota toteutetaan rinnakkain, yhteisen strategian ja yhteisten tavoitteiden pohjalta, jolloin ohjelmat täydentävät sisällöllisesti toisiaan. Maakunnan kilpailukyvyn lisäämiseksi kohdistetaan ensisijaisesti yritystoimintaan, yritysten toimintaympäristöön ja osaamisen rakenteisiin, kun taas ESR-toimenpiteet kohdistuvat ensisijassa työllisyyteen ja osaamiseen. Näiden kahden rakennerahasto-ohjelman maakunnallista toteutusta linjaa ja yhteen sovittaa maakunnan yhteisyöryhmä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma EU:n ohjelmakokonaisuuteen sisältyy myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä elinkeinokalatalousohjelma (EKTR). Maaseudun kehittämisohjelma on laadittu valtakunnallisen ohjelmana, mutta sen ohessa on valmisteltu myös maakunnittaiset ohjelmaosiot. Kalatalousohjelma on valtakunnallinen kehittämisohjelma. Erityisesti maaseudun kehittämisohjelma antaa merkittäviä lisäresursseja maaseudun kehittämiseen. Ohjelman strategia tähtää elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttämiseen, ympäristöntilan parantamiseen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Linjaukset vastaavat Etelä-Savon maakuntaohjelman linjauksia. Erityisesti maaseutuohjelman väljentyneet yritystukisäännökset ovat tärkeitä maaseudun uuden yritystoiminnan vahvistamisessa. EMR:n rahoituksessa tulee ottaa huomioon maaseudun mikroyritysten lisääntyvä rahoitustarve. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Viimeisin kansallinen maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on laadittu vuosille Se sisäl- 12

17 tää yhteensä 133 konkreettista maaseudun kehittämiseen liittyvää toimenpide-ehdotusta. Ohjelmassa esitetyt kehittämislinjaukset ovat pitkälti yhtenevät Etelä-Savon maakuntaohjelman linjausten kanssa. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma korostaa Etelä-Savon tavoin elinkeinopoliittisten toimenpiteiden merkitystä maaseudun elinvoiman säilyttäjänä. Saaristo-ohjelma Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2006 saaristoohjelman vuosille Saaristoisuus ja vesistöisyys nähdään vahvuutena, jota hyödyntämällä maaseudun elinvoimaa voidaan vahvistaa. Ohjelmassa esitetään toimia saaristoalueiden elinkeinojen, asumisen, palvelujen, liikenteen ja teleyhteyksien sekä ympäristön ja maisemansuojelun ja kulttuurin kehittämiseksi. Tärkeitä osa-alueita ovat vapaa-ajanasutuksen ja matkailun kehittäminen. Maaseudun elinvoiman vahvistaminen on niin Etelä-Savon maakunnan kuin saaristo-ohjelman keskeisiä tavoitteita. 3.8 Toimenpiteiden vaikutukset Etelä-Savon maakuntaohjelman vaikutusten arviointi on suoritettu SOVA-lain edellyttämällä tavalla. Liitteessä 2 on yhteenveto arvioiduista vaikutuksista ohjelman eri toimintalinjoilla taulukkomuodossa. Toteuttamissuunnitelma vastaa painotuksiltaan maakuntaohjelmaa, joten ohjelman vaikutusten analyysi pätee myös toteuttamissuunnitelman kohdalla. 13

18 4. Toteuttaminen hallinnonaloittain Määrärahaesitys vuodelle 2007 sekä menokehyssuunnitelma Opetusministeriön hallinnonala Neuvottelukysymykset ministeriön ja maakuntien välisiin neuvotteluihin : Maakunnan keskeiset painotukset: - ammattikorkeakoulujen T&K rahoituksen lisäys - yliopistotoimintojen vahvistaminen Vuotta 2008 koskevat neuvottelukysymykset: Yliopistojen toimintamenot opettajankoulutus Savonlinnassa - Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen painotusta taito- ja taideaineisiin, kotitaloustieteisiin, yhtenäisperuskoulun kelpoisuuden antavaan koulutuksen vakinaistamiseen sekä opettajien täydennyskoulutukseen vahvistetaan edelleen osana tulevan Itä-Suomen yliopiston toimintaa säilyttäen toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus. Mikkelin yliopistokeskuksen rahoitus - yliopistokeskukset muodostavat maakuntiin yliopistollisen aikuiskoulutuksen sekä yliopistotasoisen tutkimustoiminnan keskuksen. Nämä yliopistokeskusten molemmat yliopistojen ns. kolmatta tehtävää toteuttavat roolit tulee huomioida jatkossakin yliopistokeskusten asemaa ja tehtäviä arvioitaessa. - yliopistokeskusten toiminnan rahoitukseen on saatava pysyvät mekanismit, jotka eivät ole riippuvaisia ulkopuolisesta rahoituksesta. Yliopistokeskukset tulisi saada myös mukaan uudistettavaan yliopistojen kehittämislakiin. Kansalliskirjaston toimintamenot Kansallinen digitointikeskus (Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, museot) - vahvistetaan Mikkeliä Kansallisena digitointikeskuksena (Digitalia), joka vastaa valtakunnallisesti kirjasto-, arkisto- ja museolaitosten digitointitarpeista. - Digitalia mahdollistaa Kansallisen digitaalisen kirjaston syntymisen. Digitalia on myös osa eurooppalainen digitaalinen kirjasto -hanketta, jonka kautta suomalainen kulttuuriperintö verkotetaan globaaleille yleisöille ja tietomarkkinoille. - Digitalialle on laadittu liiketoimintasuunnitelma alkuvuodesta Liiketoimintasuunnitelman laati työryhmä, johon kuuluivat keskeisten muistiorganisaatioiden, Mikkelin aluekeskusohjelman, Mikkelin teknologiakeskus Oy:n ja Capgeminin edustajat. Työryhmä on esittänyt, että opetusministeriö rahoittaa Digitalian investointi- ja toimintamenot. - Mikkelin kehittäminen kansalliseksi, hallintorajat ylittäväksi sähköisen asioinnin, digitoinnin ja arkistoinnin palvelun keskukseksi on osa valtion toimintojen alueellistamista. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin ammattikorkeakoulujen T&K-rahoitus - momentin käyttötarkoitusta tulee muuttaa ja määrärahaa kasvattaa niin, että ammattikorkeakoulujen T&K-rahoitusta voidaan vahvistaa erityisesti niissä maakunnissa, joissa ei ole omaa yliopistoa. - yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee voida tiivistää yhteistyötään ja luoda uusia toiminnallisia rakenteita korkeakoulusektorien profiilit säilyttäen. Menokehyssuunnitelmaa koskevat neuvottelukysymykset: Valtionosuus yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeisiin - Etelä-Savon kunnat esittävät 23 hanketta yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeiden valtionosuutta koskevalle opetusministeriön listalle vuosille Näiden hankkeiden alustavat kokonaiskustannusarviot ovat yli 60 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ja -avustukset museoille maakuntamuseon rahoitus - kansallisen ja alueellisen kulttuuriperinnön säilyttäminen maakunnassa on tärkeä tehtävä. Maakuntamuseolle on turvattava kohtuulliset toimintaedellytykset. 14